Pilvisyyden lisääntymisen seurauksena sää lauhtui. Lämpö ei enää karkaa pilvettömälle taivaalle.
Sää lauhtui
Anonyymi-ap
29424
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Nettosäteily väheni, mutta näin suurta muutosta pelkästään se ei olisi saanut aikaan.
Tuulen yltyminen on hajoittanut maan pinnan lähellä olleen inversiokerroksen ja ylempänä ollut lämpimämpi ilma on sekoittunut maan pinnan kylmään ilmaan. Eli kyseessä on konvektio eli lämmön kulkeutuminen väliaineen mukana. Sitä herkkua saamme huomenna lisää, mikäli ennustettu föhn-tuuli pääsee puhaltamaan.
Olet oikeassa, mutta edelleen lämpö karkaa pilvettömälle taivaalle, koska pelkkä hiilidioksidi ei aiheuta riittävää kasvihuoneilmiötä. Pilvet aiheuttaa sen.
Tätä eivät alarmistit hyväksy, vaikka kaikkien nähtävissä oleva fakta.
H2O:n absrbtiospektri on laajempi kuin CO2:n ja se on maksimiensa välissäkin parempi absorboimaan. Sen takia H2O on kasvihuonekaasuna tehokkaampi, mutta ei se merkitse sitä, etteikö CO2 toimisi myös kasvihuonekaasuna, joskaan ei niin tehokkaasti.
Vai mihin tähtäsit?
Kyllä "alarmistit" tuntevat H2O:n absorbtiospektrikin. Miten niin "eivät hyväksy" ?
No kun muuten ei olisi yksinkertaista ja helposti ymmärrettävää olkiukkoa jonka murjottuaan trolli voisi esittää olevansa väittelyn voittaja ja saada siten ärsytettyä enemmän vastauksia viesteihinsa.
Eipä se paksu pilvikerros kesällä paljon lämmintä.
Höpötät ja tiedät höpöttäväsi. Kesäkuun pilvettömät yöt aiheuttavat hallan vaaraa eli ovat kylmiä. Pilvisinä kesäöinä hallaa esiintyy varsin harvoin.
Pilvillä on kahtalainen vaikutus. Päivällä ne heijastavat auringon säteilyä takaisin kohti avaruuden peräseinää. Tällä on huomattava viilentävä vaikutus. Lisäksi ne aiheuttavat "kasvihuoneilmiötä" niin päivällä kuin yölläkin. Tällä on lämmittävä vaikutus. Nettona pilvisyyden vaikutus on keskimäärin hieman viilentävä - säätieteilijöiden mukaan.
Tuon päälle tulee vesihöyryn (kaasu) ja CO2 palloa jäähtymiseltä suojaava vaikutus.
Pilvillä voi olla kymmenien asteiden vaikutus maan pintalämpötilaan. Jotain hiilidioksidin vaikutusta ei pysty edes havaitsemaan lämpömittarilla.
CO2 jäähtymiseltä suojaava vaikutus ei ole kovin suuri. Pitoisuuden tuplaaminen aiheuttaa noin -1.5 % häiriön pallolta poistuvaan eli jäähdyttävään säteilytehoon keskimäärin. Kerrannaisvaikutusten takia häiriö kuitenkin ainakin tuplaantuu (vesihöyryefekti ym.).
Nyt CO2-pitoisuus on noussut noin 50 % esiteollisen ajan tasoon nähden. Vaikutus näkyy jo selvästi lämpötilatrendeissä.
Siihen tähtäsin, että kasvihuoneilmiön toteutumiseen tarvitaan vesihöyryä. Hiilidioksidin kasvihuonevaikutus näyttää olevan hyvin vähäinen.
Hiilidioksidin vaikutus häviää täysin pilvien aiheuttamaan kohinaan.
Tarkoitinko kesäyötä? En tietenkään tarkoittanut, vaan paksu pilvikerros keskellä kesäpäivää ei paljon lämmitä.
Pilvisyyden muutosten arvioiminen on erittäin "haastavaa". Siksi CO2-lisäyksen vaikutuksen arvioissa yleensä oletetaan, että pilvisyys säilyy keskimäärin ennallaan. Todellisuudessa CO2-pitoisuuden kasvu voi katalysoida muutoksia - suuntaan tai toiseen. Viimeisimpien satelliittimittausten mukaan pallomme albedo olisi heikentynyt (earth dimming). Tällä on lämmittävä vaikutus. Jäljet voivat johtaa "sylttytehtaalle" ?
Pilvet ei kuitenkaan ole vesihöyryä.
Pilvet on vettä. Vesi käyttäytyy infrapunasäteilyn absorption ja emission suhteen eri tavalla kuin kaasumainen vesihöyry. Vesi absorboi ja emittoi kutakuinkin mustan kappaleen tavoin lämpötilalleen ominaisella spektrillä.
Vesi myös heijastaa auringosta tulevaa säteilyä takaisin avaruuteen. Pilvien albedo on keskimäärin luokkaa 0.20. Tällä on huomattava jäähdyttävä vaikutus. Sitä kompensoi pilvien kh-efekti niin, että pilvisyyden lisäyksen nettovaikutus on hieman jäähdyttävä.
Jos pilvisyyden lisäyksen nettovaikutus olisi keskimäärin lämmittävä, niin lämpötila olisi jo kauan sitten "karannut", kun vettä on yllin kyllin tarjolla. Pallon pinnasta 70 % on veden peitossa.
Taas yksi itsensä kanssa väitellyt sankari. Hiilidioksiidin lisääntymisen vaikutus on aivan selvä.
Mutta kun pilvet eivät ole vesihyryä, vaan vettä.
Hiilidioksiidin kasvihuonevaikutus on melko vähäinen, mutta se on kasvihuonekaasuista ainoa, joka on lisääntynyt jopa 50 %. Sen lisäyksen vaikutuksesta ilmasto on nyt n. 1,2 stetta lämpimämpi kuin 1900 luvun alussa.
Varmasti selvä, mutta äärimmäisen vähäinen.
Pilvillä on jotain käytännönkin vaikutusta lämpötiloihin, mutta ilman hiilidioksidipitoisuus ei riitä kasvihuoneilmiöön. Tämän on tutkinut suomalainen fyysikko, joka osaa perustella tämän minua paremmin.
Itse pystyn vain havaitsemaan sen, että lämpö karkaa pilvettömälle taivaalle.
https://yle.fi/a/3-10923440
Ilmastonmuutos ei ole ihmisen syy, väitti fyysikko Jyrki Kauppinen ja singahti maailmanmaineeseen – “Minä en ole skeptikko, minä tiedän”
Mielummin lämmin ilmamassa on siirtynyt vihdoin Suomeen ja
työntänyt kylmän ilmamassan pois.
Meteorologit toteavat lähes aina kun sää tulee viilenemään, että lämpö karkaa pilvettömälle taivaalle.
Tai että pohjoisesta virtaa kylmää ilmaa. Taitaa olla jopa yleisempi.
Öisin pohjoisesta virtaa kylmää ilmaa ja päivisin etelästä virtaa lämmintä ilmaa. Näin on.
Ilmamassa on tehokas lämmönsiirtoaine, johtuen suuresta massasta 10 tonnia neliömetrillä.
Kun säätä arvioidaan kannattaa kiinnittää huomiota mikä ilmamassa on
päällä, se määrittää päivä-ja yölämpötilat.
850 hPa kerroksen lämpötila on hyvä mitta sään arviointiin, se on yleensä
se minimilämpötila mikä saavutetaan yöllä, se on kuin lämmin tai kylmä peitto
maan päällä. Tuo on 1500 metrin lämpötila, joka ei muutu päivänkierrossa, se
muuttuu vain ilmamassan jäähtyessä, ulossäteily, tai kun toinen ilmamassa tulee
tilalle.
-5C 1500 metrin tasolla on lumisateen raja, +15C on kesällä helteen raja,
pilvettömältä taivaalta.
Tavallisesti 1500 mtrim lämpöä ei ilmoiteta säätiedotusten yhteydessä, netissä
on paljon hyviä sivuja joissa näkyy jopa ollaanko tavallista kylmemmässä tai
lämpöisemmässä ilmamassassa,
Ilmamassoja liikuttelevat matala-ja korkeapaineet, joten niitäkin seuraamalla voi
päätellä mihin suntaan ollaan menossa.