Tanskalaisessa teeveeohjelmassa kysyttiin ammattipsykologilta, miksi ihmisapinat valitsivat mielenkiintonsa kohteen ihmisten leluista, joita ennen eivät olleet nähneet, samoin sukupuolijakoisesti kuin ihmiset, joille väittämän mukaan sukupuolijako oli vain kasvatuksen tulos.
Psykologi sanoi humanismin parhaita perinteitä noudattaen, että ihmisellä ja muulla ihmisapinalla on niin suuri ero, ettei ihmisapinan käyttäytymistä voi verrata ihmisen käyttäytymiseen.
Itse asiassa hän sanoi, että yhtäläinen käyttäytyminen ihmisellä ja muulla ihmisapinalla johtui ihmisen kohdalla opetuksesta, mutta apinalla geneettisestä syystä.
Humanismin perusväite onkin, että ihmisen käyttäytyminen olisi opittua, mutta muun eläimen pääasiassa geneettistä. Kuulemme usein sanan, että 'ihminen ei ole rotta' millä perustellaan että yhtäläinenkin käyttäytyminen olisi selitettävä eri syillä.
Rotta esiintyy tässä sanonnassa siksi, että rotan fysiologia ja hermotoiminnot ovat niin samanlaiset, että rottaa käytetään tutkimuksissa ihmisen mallieläimenä.
Luonnontieteellinen suhtautumistapa ei näe mitään syytä eri selitykseen, mutta silloin kun käyttäytyminen on erilainen, syy on joko tapahtuneessa geenievoluutiossa tai ympäristötekijöissä, kuten kasvatuksessa.
-ex-Kynä.mi
Humanismin ja luonnontieteiden eroavuutta
50
556
Vastaukset
- Anonyymi
Valitsevathan miehetkin mielenkiintoisimman naisen?
- Anonyymi
Kyllähän muutkin jne.
Perinteinen denialistinen suhtautuminen käsiteltävään asiaan. Demokratiaa nakertava ajatustapa. - Anonyymi
🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑
😍 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#18238042
🔞❤️💋❤️💋❤️🔞💋❤️💋❤️💋🔞
- Anonyymi
Ihminen on kasvatuksen tulos. Eläin henkiinjäämisen.
- Anonyymi
Leikkivätkö ne niillä myös samoin kuin ihmiset?
- Anonyymi
Sain ohjelmasta sellaisen käsityksen, että leikkivät, naaraat nukeilla ja koiraat autoilla.
-ex-Kynä.mi - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sain ohjelmasta sellaisen käsityksen, että leikkivät, naaraat nukeilla ja koiraat autoilla.
-ex-Kynä.miEn kysynyt tuota. Kysyin, että leikkivätkö ne samoin, eikä millä ne leikkivät.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sain ohjelmasta sellaisen käsityksen, että leikkivät, naaraat nukeilla ja koiraat autoilla.
-ex-Kynä.miTarkennuksena siis, että leikkivätkö ne vaikkapa autolla niin, että sillä "ajellaan", työnnetään eteenpäin jne. Vai leikkivätkö ne ehkä sillä niin, että tökkivät ja sorkkivat sitä ja sitten repivät siitä renkaat irti? Tai leikitäänkö nukella niin, että sitä esim. hoidetaan, vai onko leikki ehkä enemmän vaikka sellaista, että nukkea paiskotaan päin kiviä ja siltä revitään pää irti?
Rottaa ja vielä useammin hiirtä (halvempi) käytetään eläinkokeissa, koska vastaaville ihmiskokeille ei olisi ikimaailmassa saatavissa eettisiä lupia, ja koska ihmmiskokeet ei olisi usein ekonomista syistä mahdollisia ensimmäisten tuloksien saamiseen. Useimmiten nykyaikana on tyypillistä tehdä kokeita humaanisoluilla, hiireillä ja biobankeista saatavilla tiedoilla samaan aikaan. Vaikka geenitieto ja sairastumistiedot ja kuolinsyytiedot löytyy useille sadoille tuhansille ihmisille eri maiden biobankeista (jos tutkimusryhmän likviditeetti riittää ostamaan pääsyn dataan). Tuloksien käsittely on tiukkaa luonnontiedettä (matematiikkaa) yhdistettynä lääketieteeseen. Ihmisiä myös käytetään, mutta vasta kun on hajua mitä etsitään.
Menet metsään johtopäätöksissäsi, koska nykyisin käytetyt metodit eivät ole tiedossa. Ne kehittyy huimaa vauhtia, samoin ymmärrys. Moni asia on heittänyt viimeisen 10v aikana kärrynpyörää. Se on tieteen perusasia, hypoteesit muuttuu kun tieto lisääntyy ja klinikkaan tieto siirtyy jälkijunassa.
Erilajien geeneissä on eroja. Eri lajien metabolia on merkittävästi erilaista. Joskus yhtäläisyyksiä löytyy, joskus eroja. Jossain sairauksissa on tutkittu ja todettu, että ihmisen ja joku eläin laji on riittävän hyvä malli ihmisen mallintamiseen, mutta silti tiede itse ei nykypäivänä yleistä rottakokeita suoraan ihmiseen päteväksi. Asia pitää todentaa.
Ihminen on keskimäärin älykäs ja keskimäärin ihminen pystyy itse valitsemaan miten elää ja mitä asioita valitsee. Geenien suuri vaikutus on vaikka alkoholismissa suuri. Silti, ihminen myös itse tekee omia valintoja. Toiselle valinnat on vaan helppoja tehdä oikein ja toinen joutuu painimaan samaan tuloksen eteen. Myös esimerkiksi kasvuympäristön vaikutus mielenterveyteen, henkinen tuki ja siihen miten ihmistä harjoitetaan kotona kohtaamaan pettymyksiä vaikuttaa ihmiseen muttei rottaan.
Alkoholistit tyypillisesti etsivät syyllisiä omalla juomiselle muusta kuin itsestään, usein juodaan koska puoliso tai pomo on ”p-pää” tai koska on geenit. Kuitenkin kaikki juoppogeeneistä kärsivät eivät elä alkoholistin elämää.
Rottia ja erityisesti hiiriä käytetään, koska ne on halpoja käyttää ja niillä saadaan tuloksia huomattavasti nopeammin ja myös sukupolvien välisten vaikutusten mittaaminen kestäisi ihmisellä sata vuotta. Ilman jo ennakoivia tuloksia voisi olla vaikea saada eettisiä lupia ihmiskokeisiin.
Hyvin todennäköisesti biobankeista olisi saatavissa ulos alkoholismin icd-koodit (2 kpl) ja geenitiedot ainakin löytyy ja myös kuoleman syyt ja kuolin iät. Ihmettelen, jos kukaan ei olisi dataa käynyt läpi alkoholismin näkökulmasta. Ja tuo data on eletystä elämästä, ei sitä varten tehdystä kokeista.
Btw: Et ole edellenkään esittänyt aiheesta mitään muuta kuin mielipiteitä. En tiedä huomaatko sitä itse, mutta puhut tieteestä, mutta et kuitenkaan noudata itse sen periaatteita.- Anonyymi
"Btw: Et ole edellenkään esittänyt aiheesta mitään muuta kuin mielipiteitä. En tiedä huomaatko sitä itse, mutta puhut tieteestä, mutta et kuitenkaan noudata itse sen periaatteita."
Totean tähän vain sivusta, että tuon kysyminen on luultavasti edelleen täyin turhaan. Täällä on lukuista ihmiset kyselleet jo vuosikausia Kynikseltä, että laittaisi edes joskus jotain linkkejä joihin noita juttujan perustaa, mutta kun ei niin ei. Kerran olen saanut häneltä yhden linkin, johonkin 50-luvulta olleeseen kulttuuriantropologiseen artikkeliin. 😀 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Btw: Et ole edellenkään esittänyt aiheesta mitään muuta kuin mielipiteitä. En tiedä huomaatko sitä itse, mutta puhut tieteestä, mutta et kuitenkaan noudata itse sen periaatteita."
Totean tähän vain sivusta, että tuon kysyminen on luultavasti edelleen täyin turhaan. Täällä on lukuista ihmiset kyselleet jo vuosikausia Kynikseltä, että laittaisi edes joskus jotain linkkejä joihin noita juttujan perustaa, mutta kun ei niin ei. Kerran olen saanut häneltä yhden linkin, johonkin 50-luvulta olleeseen kulttuuriantropologiseen artikkeliin. 😀Tarkoittanet kirjaa Snow, C. P.: Kaksi kulttuuria. (The two cultures, 1963.) Johdanto: Stefan Collini. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra cognita, 1998. ISBN 952-5202-12-7.
Wikipedia kertoo edelleen hyvin ajankohtaisesta humanismin ja luonnontieteitten ylittämättömästä erosta, joka on kirjan aiheena:
"Kaksi kulttuuria on brittiläisen tieteenharjoittajan ja romaanikirjailijan C. P. Snow'n vaikutusvaltaisen Rede-luennon otsikko vuodelta 1959. Luento on ilmestynyt myös omana kirjanaan. Kahden kulttuurin käsitteeseen viitataan usein keskusteltaessa tieteen asemasta yhteiskunnassa sekä luonnontieteiden ja humanististen tieteiden välisestä suhteesta."
"Luonnontieteiden ja humanismin lähentämiseksi on otettu käyttöön käsite kolmas kulttuuri. Fyysikko Kari Enqvist katsoo, että kolmas kulttuuri nousee luonnontieteellisestä tiedosta ja ajattelusta. Enqvist on huolissaan siitä, että esimerkiksi suomalaisten koulujen historiankirjojen todellisuuskäsitys ei ota huomioon luonnontieteitä. 'Napoleonin kaltaisten pikkuruhtinaiden yhdentekevät sotaretket mielletään paljon tärkeämpinä kuin samaan aikaan syntymässä ollut luonnontiede.' "
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaksi_kulttuuria
Nyt 65 vuotta myöhemmin kuilu näiden kahden kulttuurin välillä ei suinkaan ole pienentynyt vaan kasvanut. Eksaktit luonnontieteet ovat hyvin harvojen hallussa. Niissä on täysin yksiselitteinen matemaattis-looginen ja empiirinen menetelmä.
Valtaosa yliopisto-opetuksestakin on joko puhtaasti humanistista tai eklektistä, jossa on molemmista aineksia maun mukaan. Tyypillisiä eklektisiä aloja ovat lääketiede, psykologia, kasvatustiede ja sosiologia. Näiden harjoittajille eksaktit luonnontieteet ovat täysin luoksepääsemättömiä. Suuresta yleisöstä melkein kaikki noudattavat humanistista tai eklektistä ajattelua.
Myös tällä keskustelupalstalla hyvin hyvin harvoin törmää johonkin, joka noudattaisi ajattelussaan luonnontieteellistä menetelmää.
Itse lukeudun tiukasti luonnontieteitten menetelmää ja konsensusta noudattavaksi, kuten Wikissä mainittu professori Kari Enqvistkin. Omaani en pane mukaan vähääkään. Se tarkoittaa sitä, että kaikki filosofialta ja humanismilta haiskahtavakin on silkkaa humpuukia.
Täytyy olla tilastollisesti merkittävä määrä havaintoja, joiden välinen yhteys täytyy olla matemaattisesti määriteltävissä.
Olen perehtynyt sekä luonnontieteisiin että humanistisiin, mutta en ole tavannut ketään humanistia, joka olisi ymmärtänyt luonnontieteitten loogis-matemaattis-empiiristä menetelmää. Se tutkii luontoa, se on historiatonta, tutkijan persoonasta riippumatonta, ja sen tulokset ovat ympäri maailmaa täysin yhtenevät. - Anonyymi
Huomaatko, hän ei vaivautunut edes vastaamaan sinulle. 🙂
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Huomaatko, hän ei vaivautunut edes vastaamaan sinulle. 🙂
Tuli tuosta mieleen Islannin Þingvellir (ääntyy Thinkvetlir, lopussa soinniton ärrä). Oli Euroopan vanhin parlamentin istuntopaikka n. 800-luvulta alkaen. Siellä kokoontui viikinkiajan parlamentti allting (ääntyy suunnilleen atstink).
Se on kahden kallion välissä, jotka koko ajan erkaantuvat toisistaan, sillä toinen kuuluu Amerikan ja toinen Euraasian mannerlaattaan. Etääntyvät kuten humanismi ja luonnontieteet.
-ex-Kynä.mi - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Btw: Et ole edellenkään esittänyt aiheesta mitään muuta kuin mielipiteitä. En tiedä huomaatko sitä itse, mutta puhut tieteestä, mutta et kuitenkaan noudata itse sen periaatteita."
Totean tähän vain sivusta, että tuon kysyminen on luultavasti edelleen täyin turhaan. Täällä on lukuista ihmiset kyselleet jo vuosikausia Kynikseltä, että laittaisi edes joskus jotain linkkejä joihin noita juttujan perustaa, mutta kun ei niin ei. Kerran olen saanut häneltä yhden linkin, johonkin 50-luvulta olleeseen kulttuuriantropologiseen artikkeliin. 😀En enää vastannut, sillä sanoin hänelle jo toisaalla: "Koska olemme eri mieltä, onko lukujen takana metodinen virhe, riittänee että olen tuonut sen ilmi. En pysty toista vakuuttamaan sen enempää, joten lopetan tähän. Toivotan onnea ja menestystä työssäsi."
Anonyymi kirjoitti:
En enää vastannut, sillä sanoin hänelle jo toisaalla: "Koska olemme eri mieltä, onko lukujen takana metodinen virhe, riittänee että olen tuonut sen ilmi. En pysty toista vakuuttamaan sen enempää, joten lopetan tähän. Toivotan onnea ja menestystä työssäsi."
Ymmärrän kyllä mielipiteesi, mielipiteitä saa olla erilaisia ja olemassa olevaa asiantuntioiden konsensusta saa kyseenalaistaa.
Itse luotan huomattavasti enemmän tieteen huippujen datalla ja tieteen periaattein todistettuun tulokseen, ja tiedeyhteisön konsensukseen (ei asiantuntijana), kuin mielipiteeseen, jolle ei ole esitetty edes mitään mielipidettä tukevaa faktaa. Humanistien haukkuminen ei ole fakta, joka vaikuttaa substanssin uskottavuuteen vaan haukkuminen on osoitus yleensä ihan muusta eikä nosta yhtään puhujan tieteellistä pätevyyyttä (päinvastoin).
On totta, että tieteen konsensus muuttuu sitä mukaa kun tietoa tulee lisää. Kyseenalaistaminen kuuluu tieteeseen, mutta kyseenalaistaminen vain mielipiteiden varassa taas on enemmän tyypillistä ymmärtämättömille maallikoille. Kukaan edes keskikertainen tieteilijä ei sitä tee, koska menettäisi arvostuksensa tieteentekijöiden piirissä. Omaa näkemystä puolustetaan näyttämällä omia tai muiden tuloksia väitteen tueksi (tässä kohtaa ne on puuttunut keskustelusta kokonaan).
Julkisuudessa on ollut yksi surullisen kuuluisa taidealan väitöskirja, jossa on ollut sama periaate eli oma mielipide ajaa tutkitun tiedon ohi eikä viitteitä ole esitetty. Kuten, jos yhtään prosessia on seurannut, on saanut huomata ettei oma mielipide riitä tieteeksi edes taideyliopiston puolella. Omien mielipiteiden esittäminen tieteenä on täyttä hömppää.- Anonyymi
Citrinella kirjoitti:
Ymmärrän kyllä mielipiteesi, mielipiteitä saa olla erilaisia ja olemassa olevaa asiantuntioiden konsensusta saa kyseenalaistaa.
Itse luotan huomattavasti enemmän tieteen huippujen datalla ja tieteen periaattein todistettuun tulokseen, ja tiedeyhteisön konsensukseen (ei asiantuntijana), kuin mielipiteeseen, jolle ei ole esitetty edes mitään mielipidettä tukevaa faktaa. Humanistien haukkuminen ei ole fakta, joka vaikuttaa substanssin uskottavuuteen vaan haukkuminen on osoitus yleensä ihan muusta eikä nosta yhtään puhujan tieteellistä pätevyyyttä (päinvastoin).
On totta, että tieteen konsensus muuttuu sitä mukaa kun tietoa tulee lisää. Kyseenalaistaminen kuuluu tieteeseen, mutta kyseenalaistaminen vain mielipiteiden varassa taas on enemmän tyypillistä ymmärtämättömille maallikoille. Kukaan edes keskikertainen tieteilijä ei sitä tee, koska menettäisi arvostuksensa tieteentekijöiden piirissä. Omaa näkemystä puolustetaan näyttämällä omia tai muiden tuloksia väitteen tueksi (tässä kohtaa ne on puuttunut keskustelusta kokonaan).
Julkisuudessa on ollut yksi surullisen kuuluisa taidealan väitöskirja, jossa on ollut sama periaate eli oma mielipide ajaa tutkitun tiedon ohi eikä viitteitä ole esitetty. Kuten, jos yhtään prosessia on seurannut, on saanut huomata ettei oma mielipide riitä tieteeksi edes taideyliopiston puolella. Omien mielipiteiden esittäminen tieteenä on täyttä hömppää.# Omien mielipiteiden esittäminen tieteenä on täyttä hömppää.#
Kielenkäyttösi on törkeää.
Koska näytät olevan humanistisen ajattelutavan kverulantti inttäjä, vastaan vielä tämän viimeisen kerran. Sinä runsaana satana vuotena, jona loogis-matemaattis-empiirinen menetelmä on ollut luonnontieteiden AINOA menetelmä, ei ensimmäistäkään konsensusta ole purettu.
Nojaan vain ja ainoastaan konsensukseen panematta siihen mitään omaani. Jos haluat lisää tietoa luonnontieteiden ajatusmaailmasta, lukenet mitä Enqvist on sanonut. Netin palsta on aivan liian suppea eksaktien luonnontieteiden selostamiseen.
Sitä paitsi ihmisten valtaosan älykkyys ei riitä ymmärtämään, että luonnontieteitten conditio sine qua non on täydellinen looginen yhteensopiminen konsensuksen alaisten seikkojen välillä.
Eri tasoilla ei ole eri selitysperusteita (ei emergenssiä), vaan KAIKKI on jo kvanttifysiikassa. 'Ylemmillä' tasoilla on vain MONIMUTKAISUUTTA, mutta ei mitään muuta.
Matemaattinen ymmärryksesi ei riitä käsittämään, minkälainen vaikutus tutkimuksen lopputuloksessa on mainitsemillani METODOLOGISILLA VIRHEILLÄ, vinolla otannalla ja eri ilmiöiden sekoittamisella otannassa. Tiedämme erittäin vähän, mutta minkä tiedämme, tiedämme suurella varmuudella.
Vihjaat siihen, että olisin maallikko. Olet erehtynyt. Mutta en halua myöskään kertoa opinnoistani, koska luonnontieteissä ei vedota auktoriteetteihin, vaan ainoastaan todetaan, että on käytetty ainoaa henkilöstä riippumatonta luonnontieteellistä metodia, jolloin tulokset ovat yhtenevät. Anonyymi kirjoitti:
# Omien mielipiteiden esittäminen tieteenä on täyttä hömppää.#
Kielenkäyttösi on törkeää.
Koska näytät olevan humanistisen ajattelutavan kverulantti inttäjä, vastaan vielä tämän viimeisen kerran. Sinä runsaana satana vuotena, jona loogis-matemaattis-empiirinen menetelmä on ollut luonnontieteiden AINOA menetelmä, ei ensimmäistäkään konsensusta ole purettu.
Nojaan vain ja ainoastaan konsensukseen panematta siihen mitään omaani. Jos haluat lisää tietoa luonnontieteiden ajatusmaailmasta, lukenet mitä Enqvist on sanonut. Netin palsta on aivan liian suppea eksaktien luonnontieteiden selostamiseen.
Sitä paitsi ihmisten valtaosan älykkyys ei riitä ymmärtämään, että luonnontieteitten conditio sine qua non on täydellinen looginen yhteensopiminen konsensuksen alaisten seikkojen välillä.
Eri tasoilla ei ole eri selitysperusteita (ei emergenssiä), vaan KAIKKI on jo kvanttifysiikassa. 'Ylemmillä' tasoilla on vain MONIMUTKAISUUTTA, mutta ei mitään muuta.
Matemaattinen ymmärryksesi ei riitä käsittämään, minkälainen vaikutus tutkimuksen lopputuloksessa on mainitsemillani METODOLOGISILLA VIRHEILLÄ, vinolla otannalla ja eri ilmiöiden sekoittamisella otannassa. Tiedämme erittäin vähän, mutta minkä tiedämme, tiedämme suurella varmuudella.
Vihjaat siihen, että olisin maallikko. Olet erehtynyt. Mutta en halua myöskään kertoa opinnoistani, koska luonnontieteissä ei vedota auktoriteetteihin, vaan ainoastaan todetaan, että on käytetty ainoaa henkilöstä riippumatonta luonnontieteellistä metodia, jolloin tulokset ovat yhtenevät.Edelleenkin todistelustasi puuttuu faktat. En ole osoittanut yhtäkään tulosta, muuta kuin omana mielipiteenäsi, että alkoholismi johtuu 100% geeneistä tai rotat vastaa tutkimuskohteena ihmistä edes alkoholismissa, alkoholismin geeneissä ja metaboliassa. Et myöskään ole osoittanut metodologisien virheiden olemassa oloa kuin omilla mielipiteilläsi. Siis tieteellinen perustelu puuttuu kokonaan. Kerrot olevasi tieteilijä ja annat ymmärtää olevasi asiantuntija, silloin voi odottaa, että pystyt väitteesi perustelemaan varsin helposti. Perustelun sijaan vaahtoat humanisti-hömpääsi.
Olen sanonut ennenkin sinulle ettei pelkkä luonnontieteen maisterin tutkinto pätevöitä tutkijaksi. Väitöskirjakin on vasta perustutkinto tutkimukseen tekoon ja senkin jälkeen on vielä aloittelija/maallikko muuta kuin juuri tutkimuksen tai hyvin lähellä olevilla alueilla ennen kuin pätevöityminen tapahtuu työssä ja näkyy mm. julkaisuina tai erikoislääkärin tutkintona (kun puhutaan lääketieteestä).Anonyymi kirjoitti:
# Omien mielipiteiden esittäminen tieteenä on täyttä hömppää.#
Kielenkäyttösi on törkeää.
Koska näytät olevan humanistisen ajattelutavan kverulantti inttäjä, vastaan vielä tämän viimeisen kerran. Sinä runsaana satana vuotena, jona loogis-matemaattis-empiirinen menetelmä on ollut luonnontieteiden AINOA menetelmä, ei ensimmäistäkään konsensusta ole purettu.
Nojaan vain ja ainoastaan konsensukseen panematta siihen mitään omaani. Jos haluat lisää tietoa luonnontieteiden ajatusmaailmasta, lukenet mitä Enqvist on sanonut. Netin palsta on aivan liian suppea eksaktien luonnontieteiden selostamiseen.
Sitä paitsi ihmisten valtaosan älykkyys ei riitä ymmärtämään, että luonnontieteitten conditio sine qua non on täydellinen looginen yhteensopiminen konsensuksen alaisten seikkojen välillä.
Eri tasoilla ei ole eri selitysperusteita (ei emergenssiä), vaan KAIKKI on jo kvanttifysiikassa. 'Ylemmillä' tasoilla on vain MONIMUTKAISUUTTA, mutta ei mitään muuta.
Matemaattinen ymmärryksesi ei riitä käsittämään, minkälainen vaikutus tutkimuksen lopputuloksessa on mainitsemillani METODOLOGISILLA VIRHEILLÄ, vinolla otannalla ja eri ilmiöiden sekoittamisella otannassa. Tiedämme erittäin vähän, mutta minkä tiedämme, tiedämme suurella varmuudella.
Vihjaat siihen, että olisin maallikko. Olet erehtynyt. Mutta en halua myöskään kertoa opinnoistani, koska luonnontieteissä ei vedota auktoriteetteihin, vaan ainoastaan todetaan, että on käytetty ainoaa henkilöstä riippumatonta luonnontieteellistä metodia, jolloin tulokset ovat yhtenevät.Niin vielä. Metodologian aiheuttaman virheen olemassa olon mahdollisuus on itsestään selvää. Siksi tulos yleensä pitää varmistaa muiden ryhmien toimesta, ennen kuin tuloksesta tulee yleinen totuus. Yksi tutkimus ei vielä tee tulosta totuudeksi.
Samallalailla metologinen virhe on yleistää rottakokeet ilman asian todistamista ihmisiin. Jossain tapauksissa rotta on pätevä malli, muttei aina.
- Anonyymi
Humanismi EI ole tiedettä!
Se on tiedettä että banaani on alkujaan (ja nykyään) simpanssin tikkari.
Ja luulen, että pari-kolme valtiondiktaattoria ovat vielä simpanssin asteella ja edelleen kaukana tähtiin suuntaavan ihmiskunnan ihmiskunnan jäsenistä.
Banaanit on terveellisiä ja syön joka aamu kaksi banaania, tosin tänään aamuni on iltapäivällä kun vaalitulos ja kaljat tönii unta ja sitä kautta banaaneja.
Banaanit on terveellisiä!
https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/9-terveellista-syyta-taman-vuoksi-sinunkin-kannattaa-syoda-kolme-banaania-paivassa/5504706
Että silleen.- Anonyymi
Nimittäin, kaikki tää olevaisuus on kemiaa, fysiikkaa ja matematikkaa, sekä näiden välisiä voimia. Kaikki tässä universumissa eli olevaisuudessa missä nämä fysiikan lait ovat vallalla.
- Anonyymi
Juu, samaa mieltä. Että ihminen on kasvatuksen tulos ja sivilisaation, yhteiskuntaoppien muokkaama tollo. Eikä suurin osa ihmisistä tavoita enää alkujuuriaan eläimenä, joka tsrkoittaa huonoa selbiytymisprosenttia, jos jäämme luonnonvaraan.
Jos voi syntyä uudelleen, niin komodonvaraanikin on parempi vaihtoehto kun puupää ihminen. Ärsyttää lajitoverit vähemmän. Ehkä..
Jasu- Anonyymi
Kyllä geeneillä osansa. Ei joka jantteri voi saavuttaa olympiavoittoa 100 metrin juoksussa tai kehittää kaiken teoriaa, niin se vain on, multitude. Varianssia on. Piste.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä geeneillä osansa. Ei joka jantteri voi saavuttaa olympiavoittoa 100 metrin juoksussa tai kehittää kaiken teoriaa, niin se vain on, multitude. Varianssia on. Piste.
Valitettavasti geenit on vain osa totuutta. Etumatka paskemman geenistön omaavaan nähden, mutta ihminen on yhteiskuntana luomus, ei luontainen ympäristö ja elämäntapa ihmiselle. Kyhätty. Ehdollistettu puupää.
Jasu - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Valitettavasti geenit on vain osa totuutta. Etumatka paskemman geenistön omaavaan nähden, mutta ihminen on yhteiskuntana luomus, ei luontainen ympäristö ja elämäntapa ihmiselle. Kyhätty. Ehdollistettu puupää.
JasuEn tiedä toista eläinlajia, joka tekee itsemurhia ja syö psyykenlääkkeitä, kun ihminen. Onkohan se normaalin elämisen merkki? Hyvinvoinnin lopputulos ehkä?
Jasu - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En tiedä toista eläinlajia, joka tekee itsemurhia ja syö psyykenlääkkeitä, kun ihminen. Onkohan se normaalin elämisen merkki? Hyvinvoinnin lopputulos ehkä?
JasuVai voiko se olla normaalin elämän pakottamista kyhättyyn muottiin lopputulos?
Jasu - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En tiedä toista eläinlajia, joka tekee itsemurhia ja syö psyykenlääkkeitä, kun ihminen. Onkohan se normaalin elämisen merkki? Hyvinvoinnin lopputulos ehkä?
JasuSun kaltausesi yksilöt, ovat suurin syy noihin molempiin. Puhdasta pahuutta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sun kaltausesi yksilöt, ovat suurin syy noihin molempiin. Puhdasta pahuutta.
Älä lässytä, minua kiltimpää ihmistä saat etsiä, etkä löydä. Olen vain inhorealisti, se on synnynnäistä. Vai onko sekin ihmisten aikaan saamaa? Mietippä sitä.
Jasu - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sun kaltausesi yksilöt, ovat suurin syy noihin molempiin. Puhdasta pahuutta.
Se etten ole aina samaa mieltä sopulin kanssa, en anna kävellä ylitseni tosta vaan tai jonkun muun ylitse puuttumatta ei tee minusta ongelmaa, kuin alistajille. Muut käsittää, muut ymmärtää.
Jasu - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä geeneillä osansa. Ei joka jantteri voi saavuttaa olympiavoittoa 100 metrin juoksussa tai kehittää kaiken teoriaa, niin se vain on, multitude. Varianssia on. Piste.
#Kyllä geeneillä osansa. Ei joka jantteri voi saavuttaa olympiavoittoa 100 metrin juoksussa tai kehittää kaiken teoriaa,...#
Kaiken teoria on löytämättä.
Einstein laati kuuluisat suhteellisuusteoriansa nuorena. Sen jälkeen hän kävi tyhjäkäynnillä koko loppuelämänsä metsästäen kaiken teoriaa. Vielä parikymmentä vuotta sitten oli vahva toivo, että säieteorioista joku osoittautuisi tieksi kaiken teoriaan. Enää moisia toiveita ei kuule.
Kaiken teorian tulisi löytää suhteellisuusteorian ja kvanttimaailman välinen silta. Sen tulisi myös löytää matemaattiset kaavat, jotka selittäisivät vakioiden suuruuden ja niiden suhteen toisiinsa. Ei ole aavistustakaan, tullaanko koskaan saavuttamaankaan kaiken teoriaa.
-ex-Kynä.mi, Anonyymi-ap
- Anonyymi
Humanist i am in the end no worries
Mitäpä väliä sillä käytännössä on, ottaako poika leikkiauton ennemmin kuin nuken? Tilanne saattaa muuttua aikaa myöten, jos siihen annetaan mahdolllisuus.
Käytännössä siihen ei liioin anneta mahdollisuuksia, jos lapsia on vain yksi. Itsellä niitä oli 2. Poika sai leikkiautoja ja vst. pienenä, mutta kun 3 vuotta myöhemmin tuli tyttö, lopulta leikit ja leikkikalut sekoittuivat leikkijöiden kesken. Ja meillä ei hommaa rajoitettu. Välillä kaksikko pelasi jalista takapihalla ja kohta vaatettivat nukkeja tai vst.
Poika nyttenkin reilu 20 vuotiaana pitää huolta ulkonäöstään, vaatteet oltava tiptop. Ennemmin siivoilee kotona, kun tekee pihahommia. Tyttö joskus halusi olla pikkubimbo, mutta nyt pukeutuu miesmäisemmin, joskin tällää meikkejä jonkinverran vielä.
Luonteesta kiinni, mitä ihmisestä tulee ja kasvatus vaikuttaa, mitä kellekin sallitaan. Lopulta.
Niin ja kumpikin muksuista näyttää tässä vaiheessa olevansa heteroita seksuaalisuutensa kanssa, mutta sekin saattaa vielä hakea uomiaan. Kunhan vaan eläisivät mahdollisimman omannäköisen elämän. Eikä siihen tarvita mitään luonnontiedettä todistamaan mitään...onko tämä ajatus sitten humanismia, niin silläkään ei väliä...Väitän, että kun tutkimus tästä etenee, niin havaitaan, että yllättävän pieni osa ihmisen toiminnasta johtuu kasvatuksesta ja kulttuurista ja että geenien vaikutus on huomattavasti suurempi kuin nyt osataan kuvitella.
Sitten on vielä sekin, että todennäköisesti niillä geeneillä on suuri vaikutus myös siihen populaatiossa vallitsevaan kulttuuriin (jonka osa kasvatus on).
Yleensäkin ihmisen vapaa tahto on suurelta osin illuusio ja valtaosa päätöksistämme tulee valmiina, tietoisuutemme ulkopuolelta, aivojen aliprosesseista.
(myös niin, että simpanssit ja varsinkin bonobot ovat lähempänä meitä kuin nyt kuvitellaan ja kun joku vihdoin päättää ympätä FOXP2-geenin jompiin kumpiin, niin ymmärrämme asian paremmin)- Anonyymi
En tiedä, miten lie palstalla aihetta ennen käsitelty, mutta näyttää että aloittaja on sattumoisin bongannut tv:stä mieleisensä jutun,
siinä hengessä että "pääsenpäs sanomaan..." ;)
- No, eihän tietenkään voi ajatella, että humanisteillakaan ymmärrys tieteistä ylipäätään olisi niin hukassa, että alkaisivat kieltää ns.mututuntumalla luonnontieteissä saavutettuja tuloksia.
Kritiikki aloitukseen yllä on sikäli ok, että aloittaja suhtautuu vuorostaan kovin nuivasti ja vähätellen tiedonaloihin, jotka eivät ole inhimillisyyden kulmasta pelkästään ("puisevaa, kuollutta") luonnontiedettä (eli luonnontieteet eivät olisi kaikki).
On tietty, näitä ns.ikuisia rajalinjoja: luonnontieteet versus humanismi,
perimä vs ympäristö jne.
mutta tieto ja tietämys ajan mukana lisääntyvät, ja asenteetkin vähitellen siinä ehkä..
--
Panen tähän varttitunnin googletuksella pari linkkiä, jotka selkeyttänevät asiaa, jos joku jaksaa lukea, tuon ekan ehkä aloittajakin (siellä mainitaan myös K.Enqvist)
https://journal.fi/tt/article/view/66425/26849
https://journal.fi/tt/article/view/49583/14675
Vuodelta 2006: Ympäristö vai perimä - psykologian pitkä tie tasapainoiseen
ihmiskäsitykseen
https://journal.fi/tt/article/view/56492- Anonyymi
po. (aloittajan katsannossa) luonnontieteet *olisivat* kaikki...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
po. (aloittajan katsannossa) luonnontieteet *olisivat* kaikki...
Ei toki kaikki, sillä tarvitsemme tutkimusta myös aiheista, joita ei voi tehdä joko eettisistä tai käytännöllisistä syistä. On kuitenkin selvä, että jokainen muu tutkimus, joka on eksaktien luonnontieteiden vastainen, on väärä.
Tutkimukset, joissa ei ole metodista virhettä, mutta ovat luonnontieteisiin sopivia, ovat vain eri asteisesti epävarmoja. Tiedämme hyvin vähän, paljon vähemmän kuin haluisimme, mutta varmin tieto on luonnontieteellisessä konsensuksessa.
-ex-Kynä.mi "No, eihän tietenkään voi ajatella, että humanisteillakaan ymmärrys tieteistä ylipäätään olisi niin hukassa, että alkaisivat kieltää ns.mututuntumalla luonnontieteissä saavutettuja tuloksia. "
Tavallisesti humanistit eivät ole luonnontieteiden suhteen hukassa, koska pitäisi ymmärtää edes alkeet, jotta voisi olla hukassa. Tieteeseen suhtaudutaan uskontona . "Uskokaa tieteeseen!". Samalla ei kuitenkaan välttämättä ole omakohtaisesti minkäänlaista kykyä arvioida mikä on tiedettä ja mikä ei.- Anonyymi
1) On filosofispohjainen vanha kulttuuri, johon kuuluu myös humanistinen.
2) On uudempi luonnontieteellisen kulttuuri, jonka ainoa tutkimusmenetelmä on matemaattis-loogis-empiirinen. Se on ainoa keino saada varmaa tietoa maailmasta.
3) Useimmat korkeakulttuuriset henkilöt noudattavat eklektistä kulttuuria, jossa on aineksia maun mukaan kummastakin edellisestä. Esimerkiksi mainitsemasi artikkelin kirjoittaja Ilkka Niiniluoto kuuluu heihin. https://journal.fi/tt/article/view/66425/26849
Kari Enqvist on selkeästi luonnontieteellisen kulttuurin edustaja. Hän hylkää täysin kaikki muut tiedonlähteet paitsi luonnontieteellisen metodin, tai pitää niitä heikkoina. Itse noudatan samaa.
Enqvistin pohdinnat kolmannesta kulttuurista ovat kielellistä ja yhteiskunnallis-aatteellista selostusta, joka ei käsittele kysymystä, mitä kulttuurissa pidetään totena. Nimitetäänkö kolmatta kulttuuria eklektiseksi vai kolmanneksi kulttuuriksi on puhtaasti kielellinen kysymys.
-ex-Kynä.mi, Anonyymi-ap - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
1) On filosofispohjainen vanha kulttuuri, johon kuuluu myös humanistinen.
2) On uudempi luonnontieteellisen kulttuuri, jonka ainoa tutkimusmenetelmä on matemaattis-loogis-empiirinen. Se on ainoa keino saada varmaa tietoa maailmasta.
3) Useimmat korkeakulttuuriset henkilöt noudattavat eklektistä kulttuuria, jossa on aineksia maun mukaan kummastakin edellisestä. Esimerkiksi mainitsemasi artikkelin kirjoittaja Ilkka Niiniluoto kuuluu heihin. https://journal.fi/tt/article/view/66425/26849
Kari Enqvist on selkeästi luonnontieteellisen kulttuurin edustaja. Hän hylkää täysin kaikki muut tiedonlähteet paitsi luonnontieteellisen metodin, tai pitää niitä heikkoina. Itse noudatan samaa.
Enqvistin pohdinnat kolmannesta kulttuurista ovat kielellistä ja yhteiskunnallis-aatteellista selostusta, joka ei käsittele kysymystä, mitä kulttuurissa pidetään totena. Nimitetäänkö kolmatta kulttuuria eklektiseksi vai kolmanneksi kulttuuriksi on puhtaasti kielellinen kysymys.
-ex-Kynä.mi, Anonyymi-apTämä oli siis kommentti Anonyymin kommenttiin 2024-01-30 14:46:10:
"En tiedä, miten lie palstalla aihetta ennen käsitelty, mutta näyttää että aloittaja on sattumoisin bongannut tv:stä mieleisensä jutun, siinä hengessä että "pääsenpäs sanomaan..." ;)"
Arvauksesi on väärä. Jo lapsuudessani matemaattis-luonnontieteellinen selitys oli minusta ainoa mahdollinen. Kun ikätoverini lukivat poikien seikkailukirjoja, ahmin hyllymetreittäin luonnontieteitä.
- Anonyymi
Teemme ajatuskokeen. Lähtökohta on väite, että käyttäytymisen selityksenä on 1) geenit ja 2) ympäristötekijät.
Tutkittava ryhmä valitaan lääketieteellisen diagnoosin mukaan.
A) Diagnoosi tehdään geenejä sekvensoimalla ja havaitaan, että perinnöllisyys on tyypiltään monigeeninen ja hiukan alle 100 %.
B) Diagnoosi tehdään käyttäytymisen perusteella, jolloin havaitaan, että perinnöllisyys on 50 %. Diagnoosi on tehty halvalla ja karkealla menetelmällä, jolloin geneettisiä eroja ei ole tutkittu.
Menetelmässä A) valitaan koehenkilöiksi vain sellaisia, joilla on tietyt geenikokteilit, jotka aiheuttavat käyttäytymisen. Menetelmässä B) sekoitettaan sekä sellaiset koehenkilöt, joiden liki samanlainen käyttäytyminen johtuu 1) geeneistä ja 2) sellaiset, joiden käyttäytyminen johtuu pääasiassa ympäristötekijöistä.
Toisin sanoen liki samanlaisen käyttäytymisen diagnostinen metodi implikoi tuloksen, perinnöllisyysasteen.
3) Sikiönkehityksessä tapahtuu myös SATUNNAISIA poikkeamia, jotka joutuvat kaksijakoisessa odotuksessa, geneettisyys-ympäristötekijät, epägeneettiseen eli ympäristökoriin. Siksi nämä alentavat sekä tutkimuksessa A) että tutkimuksessa B) perinnöllisyyttä.
Kaikenlaiset virheet, jotka aiheuttavat epätarkkuutta koehenkilöiden otannassa, paisuttavat ympäristökoria. Virheitä tapahtuu hiukan myös tutkimuksessa A).
Kaksijakoisessa selitysmallissa, joka ottaa huomioon vain kausaaliset geneettiset ja ympäristövaikutukset KAIKKI virheet suurentavat ympäristötekijöiden merkitystä ja myös SATUNNAISET syyt joutuvat ympäristökoriin.
Ylivoimaisesti suurin virhelähde on diagnostiikka, jota kyllä on tutkittu antamalla sama aineisto eri lääkärien arvioitavaksi. On saatu aivan häkellyttävän pientä päällekkäisyyttä, mutta tämä tyystin unohdetaan siinä vaiheessa, kun tutkimuksen kohderyhmä on valittu.
Sen jälkeen tutkijat silmät punaisena seuraava aineiston matemaattista käsittelyä, tunnuslukujen ja käyrien laskemista, tajuamatta kohtia joissa ja alun perin on tehty fataalisia virheitä.
Kehnolla diagnostiikalla ja laadukkaalla tilastomatematiikalla saadaan sutta ja sekundaa.
Kaikkiaan minusta näyttää, että kehnon tutkimuksen syyt ovat a) vanhat perinteiset asenteet, joita ei osata kyseenalaistaa ja b) ihmiselle ominainen yhdenmukaisuuden paine, halu olla olevan tutkijayhteisön jäsen, ja c) liian matala intellektuaalinen taso.
Sosiologis-lääketieteellisen tutkimuksen tekijät eivät yksinkertaisesti pysty tajuamaan, että KAIKKI virheet paisuttavat vain ja ainoastaan ympäristötekijöiden koria, johon joutuvat myös satunnaisseikat.
Evoluutio ei toimi niin, että kaikki geneettinen aines sikiönkehityksessä deterministisesti määrää kehittyvän alkion joka vaiheen, vaan kullakin kehitysvaiheella on tietty - vaikka korkea - todennäköisyys muodostaa geenien määräämä kehitys, eli tapahtuu myös satunnaisuuksia.
Satunnaisuudet karsiutuvat seuraavissa sukupolvissa, ellei jo heti. Satunnaisuus ja determinoituminen ovat saavuttaneet evoluution kannalta optimaalisen tasapainon. Kaksijakoisessa teoriassa satunnaisuudet vähentävät aina periytymisen määrää ja joutuvat siten ympäristötekijöiden koriin.
-ex-Kynä.mi - Anonyymi
Minä sanon että ihminen on fluidi, kykeneväinen. Moni joko-tai ajattelumalli on väärä koska kummatkin vaihtoehdot ovat mahdollisia. Ihminen ei ole monogaminen tai polygaminen, ei antigaminen tai agaminen. Nämä kaikki sisältyvät potentiaaliimme.
- Anonyymi
Biologia asettaa tiettyjä rajoja ja attraktoreja mitta nämä eivät ehdottomasti sido ihmistä. Voidaan sanoa että tilastollinen relevanssi on ilmeinen mutta ihmistä ei kuitenkaan määritä tai määrää tilasto.
Usein mietin että ehkä pitäisi arvostaa enemmän niitä ominaisuuksia jotka tekevät meistä hienoja olentoja ja nähdä vähemmän niitä negatiivisia asioita, muuten ahdistamme pian ihmisyyden ahtaaseen pussiin jossa kukaan ei oikein voi hyvin.
Tästä apinoiden nukke auto jutusta oli tiedelehdessä ja mä kai kerroinkin siitä täällä, mutta en muista mitä tai mitä siihen vastattiin. Mutta KASVATUS tiede on mielenkiintoista ja kohta pääsen lukeen sitä.
- Anonyymi
Kaikki luonnontieteellisen maailmankuvan omaavat tietävät, miten humanistinen maailmankuva rakentuu, mutta humanisteista ei käytännöllisesti katsoen kukaan tiedä, miten luonnontieteellinen maailmankuva muotoutuu.
Älylliseltä tasoltaan matalan on mahdotonta tietää, mitä älyllisesti korkeatasoinen ajattelee. Näin on sekä ihmisten kesken, mutta vielä suuremmassa määrin, jos ylitetään populaation rajat. Krokodiili ei pysty käsittämään, mitä ihminen ajattelee.
Tasoerossa informaation kulku on liki aina YKSISUUNTAISTA.
-ex-Kynä.mi, Anonyymi-ap- Anonyymi
"Älylliseltä tasoltaan matalan on mahdotonta tietää, mitä älyllisesti korkeatasoinen ajattelee."
Me olemme varmasti kaikki huomanneet tuo olevan ongelma sun kohdallasi. Lusikka on kohdallasi ollut pienenpieni. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Älylliseltä tasoltaan matalan on mahdotonta tietää, mitä älyllisesti korkeatasoinen ajattelee."
Me olemme varmasti kaikki huomanneet tuo olevan ongelma sun kohdallasi. Lusikka on kohdallasi ollut pienenpieni.Ammattitaitoinen psykologi käyttäen hyväksyttyä testistöä mittasi älykkyyteni ÄO 144. Kertoi, että olin päässyt muutaman osion loppuun asti, eikä hän ollut arvannut ottaa mukaan jatkokysymyksiä. Jos olisi ottanut, tulos olisi kuulemma ollut muutaman pisteen korkeampi.
-ex-Kynä.mi
- Anonyymi
Sanna Ukkolan viimeisimmässä kolumnissa oli helmi muun laatuasian joukossa: "Jokainen, joka kirjoittaa nettiin, saa nykypäivänä ikävää palautetta." https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/43c46b9a-aeec-4b0b-bf23-55b4300470d7
-ex.Kynä.mi, Anonyymi-ap Mutta miten ihminen, joka on vaikka amiksen ope. Kun sillä pitää olla sekä tekninen, että kasvatustieteellinen koulutus. Kunpaan ryhmään hän kuuluu ja miten hän hoitaa tämän ristiriidan. Kun lukiossa ei vastaavaa ongelmaa ole, kun ne opettajien ei tarvi ymmärtää käytännöstä mitään. Omana kouluaikana, joku oli siirtänyt tietokoneen niin ettei opettaja saanu kaapin ovee auki, eikä se tienny, miten ois pitäny menetellä.
- Anonyymi
Useimpiin käytännöllisiin ongelmiin tarvitaan humanistisia taitoja. Näitä voi aivan hyvin olla tai olla olematta luonnontieteilijälläkin. Humanistinen tutkimus ja humanistinen käytäntö on kuitenkin epävarmaa, jopa edestakas muuttelevaa, muodin mukaista, mutta inhimillisessä elämässä välttämätöntä.
Mutta jos joku väittää, että humanistinen tietämys on varmempaa kuin luonnontieteellinen, silloin on syytä esittää eriävä kanta. Suhtaudun erittäin myönteisesti, jos opetusalallekin tulisi tasaisempi sukupuolijakauma. Samoin hoitoalalle.
-ex-Kynä.mi. Anonyymi-ap
Luonnontieteessä muodostetaan loogisia malleja ympäröivästä maailmasta. Se on ihmisen tapa järkeistää ympäristöään. Samoin humanistisen tieteen väittämät ovat malleja.
Luonnontieteellä on yksi etu. Sen oppeja voidaan soveltaa, hyvin laajasti, käytännön ratkaisuissa, esimerkiksi insinöörin työssä.
Humanistisia tieteitä on vaikeampi soveltaa tuloksellisesti.- Anonyymi
Luonnontieteellinen perustutkimus ei suinkaan ole mallien rakentamista. Tehdään runsaasti havaintoja luonnon todellisesta käyttäytymisestä ja etsitään matemaattinen selitys, joka sopii niihin. Saadaan varma teoria.
Mallien käyttäminen tuo samoja epätarkkuuksia kuin humanistinen tutkimus. On kysymys, voiko mallitutkimusta edes nimittää luonnontutkimukseksi.
-ex-Kynä.mi
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kunpa minä tietäisin
Olisipa minulla tietoa, siitä oletko sinä nainen kiinnostunut minusta, miehestä joka tätäkirjoittaa, vai olenko minä aiv282527- 1142126
- 1221809
Syitä välttelyyn
En ennen ole kokenut tällaista. Miksi vältellään jos on ihastunut vai onko se aina merkki siitä ettei kiinnosta?971803Yksi päävastuullinen heitti lusikan nurkkaan.
Toivottavasti omaisuuden hukkaamiskielto tulee välittömästi.91547Purrasta tehty huoli-ilmoitus
Näin lehti kertoo https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/0f1cfaf0-d4e4-4a97-9568-c27b3199b0161391140Miksi kaivattunne
ei pystynyt koskaan kertomaan tunteistaan? Teitkö oikean valinnan kun lähdit etääntymään? Kuinka kauan olisi pitänyt odo901085Pelottaa kohdata hänet
En tiedä jaksanko tai kykenenkö. Tuntuu jättimäiselle vuorelle kiipeämiseltä. Pitäisikö luovuttaa. Pitäisi. En jaksa nyt891031Tiedätkö ketään toista jolla on sama kaivattu
Eli joka ikävöisi samaa henkilöä tällä palstalla? Tai muualla? Tiedätkö miten kaivattu suhtautuu tähän toiseen verrattu211022Olisin halunnu vaan tutustua
Ja kevyttä olemista... Mutta ei sitten. Ehkä mies säikähti, että haluan heti kaiken. 😅 Kävisi ihan sellainen kevyt meno35987