Sähköä pitäisi saada säilöttyä kulutuspiikkejä varten ja yksi tapa olisi varastoida energiaa huima- eli vauhtipyöriin.
Metallit ovat tietenkin raskaana hyviä ja stabiileja vauhtipyöriksi, mutta kalliita ja vievät resursseja. Betonikin tuottaa ilmastopäästöjä. Soraa on, muttei sitäkään rajattomasti. Vettä kyllä piisaa.
Vaan jos sylinterin mallisen kotelon täyttää vedellä, niin eihän se sellaisenaan toimi, koska vesi jatkaa kiertämistä, vaikka akseli jarruttaisikin. Jonkunlainen seinämä siis tarvitaan rakenteen sisälle.
Tasapainottaminen on oma haasteensa. Jos seinämiä saisi liikuteltua, niin ehkä niitä voisi käyttää hyväksi.
Eli hakusessa olisi mahdollisimman edullinen vauhtipyörämalli, joka saataisiin tehtyä vähin resurssein oletuksella "vettä maailmassa riittää".
Jäätymisongelma on tietenkin ratkaistava myös.
Vesi huimapyörän massana
43
643
Vastaukset
- Anonyymi
Eikös vesi hukkaisi energiaa vallan mahdottomasti? Jäädytettynä se voisi tosin toimia. Kokoa tulisi sitten huomattavasti enemmän kuin metalleilla koska kyse on aika kevyestä aineesta kuitenkin. Helpompi olisi pumpata vettä korkeuksiin ja pudottaa taas generaattorien läpi alas - itse asiassa näin jo tehdäänkin.
- Anonyymi
Kun vauhtipyörässä käytettävän materiaalin tulisi olla mahdollisimman tiheää ja mekasnisesti lujaa niin vesi on todennäköisesti huonoin vaihtoehto siihen. Hiekkakin on parempi vaihtoehto eikä se lopu kesken.
- Anonyymi
Pyöritetään mitä tahansa, mutta energian varastointi liike-energiana taitaa olla vaihtoehdoista kaikkein surkein.
- Anonyymi
Näitä on aikanaan käytetty katkeamattoman sähkönsyötön varmistamiseksi. Iso huomapyörä oli kytketty generaattoriin ja sen pyörimisenergia tuotti vaihtosähköä sen aikaa, että diesel ehti käynnistyä ja saavuttaa oikean kierrosluvun. En usko, että tällaisesta saisi kohtuullisilla rakenteilla pitkäaikaista sähkövarastoa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Näitä on aikanaan käytetty katkeamattoman sähkönsyötön varmistamiseksi. Iso huomapyörä oli kytketty generaattoriin ja sen pyörimisenergia tuotti vaihtosähköä sen aikaa, että diesel ehti käynnistyä ja saavuttaa oikean kierrosluvun. En usko, että tällaisesta saisi kohtuullisilla rakenteilla pitkäaikaista sähkövarastoa.
Gyrobussiakin on testattu. Jotain 20 kilsaa kai pääsi kerrallaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Gyrobussi
- Anonyymi
Pyhäjärvellä sijaitseva vanha kaivos aiotaan muuttaa valtavaksi painovoima-akuksi.
https://muropaketti.com/tietotekniikka/tietotekniikkauutiset/suomalainen-hylatty-kaivos-aiotaan-muuttaa-valtavaksi-painovoima-akuksi/
Mielenkiintoinen projekti,,, - Anonyymi
Huimapyörän energia on verrannollinen kierrosluvun toiseen potenssiin. Pitää olla kestävää materiaalia, jotta saadan ladattua paljon energiaa pyörään.
- Anonyymi
Mikä hiton huimapyörä... No kumminkin. Vauhtipyörän halkaisija vaikuttaa myös toiseen potenssiin. Valtava ja painava kiekko jaksaa varastoida aika paljon energiaa. Pidempiaikainen varasto saattaa vaatia melkoisen ison ja painavan pyörän. Se pyörä tuskin on yhtenäistä kappaletta ja vaatii aikamoiset laakerit sun muut apuvälineet. Olisi ihan kiva tietää minkälainen pyörä voisi varastoida puoleksi vuodeksi isomman voimalaitoksen tuotannon. Saisi varastoitua aurinkoenergiaa talveksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä hiton huimapyörä... No kumminkin. Vauhtipyörän halkaisija vaikuttaa myös toiseen potenssiin. Valtava ja painava kiekko jaksaa varastoida aika paljon energiaa. Pidempiaikainen varasto saattaa vaatia melkoisen ison ja painavan pyörän. Se pyörä tuskin on yhtenäistä kappaletta ja vaatii aikamoiset laakerit sun muut apuvälineet. Olisi ihan kiva tietää minkälainen pyörä voisi varastoida puoleksi vuodeksi isomman voimalaitoksen tuotannon. Saisi varastoitua aurinkoenergiaa talveksi.
"Vauhtipyörän halkaisija vaikuttaa myös toiseen potenssiin."
Ei tuo ole absoluuttisesti totta eikä valhetta. Totuusarvo riippuu siitä mitä kaavaa käytät, eli mitkä muut suureet asiaan vaikuttavat.
1) Jos pidät kehävauhdin saman, niin olet oikeassa.
2) Mutta jos pidätkin kulmanopeuden samana, niin olet pahasti väärässä, koska silloin halkaisijan kaksinkertaistaminen sekä nelinkertaistaa massan että tuplaa kehävauhdin. Seurauksena liike-energia 16-kertaistuu. Eli halkaisijan vaikutus liike-energiaan onkin neljänteen potenssiin.
3) Tai sitten voisitkin verrata samalla materiaalilla ja samalla varmuuskertoimella murtumista vastaan, ja huomaisit ettei kumpikaan yllämainituista enää pidäkään paikkaansa. Suurin sallittu jännitys on nimittäin silloin riippuvainen poikkipinnan koosta.
Lisäksi kehävauhtia voidaan silti kasvattaa suuremmalla halkaisijalla, mutta kulmanopeutta on kuitenkin pakko alentaa. Kolmas potenssi riippuvuussuhteelle olisi tällöin lähellä totuutta, muttei todellakaan mikään tarkka arvo. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Vauhtipyörän halkaisija vaikuttaa myös toiseen potenssiin."
Ei tuo ole absoluuttisesti totta eikä valhetta. Totuusarvo riippuu siitä mitä kaavaa käytät, eli mitkä muut suureet asiaan vaikuttavat.
1) Jos pidät kehävauhdin saman, niin olet oikeassa.
2) Mutta jos pidätkin kulmanopeuden samana, niin olet pahasti väärässä, koska silloin halkaisijan kaksinkertaistaminen sekä nelinkertaistaa massan että tuplaa kehävauhdin. Seurauksena liike-energia 16-kertaistuu. Eli halkaisijan vaikutus liike-energiaan onkin neljänteen potenssiin.
3) Tai sitten voisitkin verrata samalla materiaalilla ja samalla varmuuskertoimella murtumista vastaan, ja huomaisit ettei kumpikaan yllämainituista enää pidäkään paikkaansa. Suurin sallittu jännitys on nimittäin silloin riippuvainen poikkipinnan koosta.
Lisäksi kehävauhtia voidaan silti kasvattaa suuremmalla halkaisijalla, mutta kulmanopeutta on kuitenkin pakko alentaa. Kolmas potenssi riippuvuussuhteelle olisi tällöin lähellä totuutta, muttei todellakaan mikään tarkka arvo.Ei kun mennään tuolla ykkösellä missä olin oikeassa.
- Anonyymi
Tästä ei ole vähään aikaan kuulunut mitään.
Suomalainen Teraloop aikoo ratkaista uusiutuvan energian varastointiongelman halkaisijaltaan puolikilometrisellä vauhtipyörällä, uutinen vuodelta 2016.
2018 Teraloop käynnisti kolmemetrisen koelaitteen Otanniemessä,,,
Viimeeksi uutisoitu 2020
https://dynamic.hs.fi/a/2020/energia/- Anonyymi
https://www.finder.fi/Tuotekehitys+tutkimus-+ja+suunnittelupalvelut/Teraloop+Oy/Espoo/yhteystiedot/3028180
Vuonna 2022 käyttivät 1.1 miljoonaa euroa (sijoittajien rahaa?) ja henkilöstöä 11 ihmistä. Menot kasvoivat vuodessa 0.7 miljoonaa euroa.
Linkedinissä
https://fi.linkedin.com/company/teraloop-oy
Henkilöstöä siellä mainittu 21 ihmistä. Osoitteeksi annettu Otakaari 5, joka siis on yksi Aalto - yliopiston rakennuksista josta tilaa vuokrataan R&D yrityksille.
- Anonyymi
Ilmeisesti tekniikan kehitys on Austraaliassa pisimmillään ensimmäiset laitteet otettu käyttöön.
https://www.pv-magazine.com/2023/06/21/flywheel-mechanical-battery-with-32-kwh-of-storage-in-australia/ - Anonyymi
Vesivauhtipyörä toimii sulaa paremmin, siinä ei ole haittaavia virtauksia.
- Anonyymi
Mikä ihmeen vesivauhtipyörä, onko se oma keksintösi takakammarissa???
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä ihmeen vesivauhtipyörä, onko se oma keksintösi takakammarissa???
Syntyi sivutuotteena ikiliikkujaa kehitellessä.
- Anonyymi
Paras vauhtipyörän materiaali on sellainen, jolla on suuri vetolujuus tiheys suhde, eli luja ja alhainen tiheys. Lisäksi auttaa jos hinta/massa on alhainen.
Teräs on käypä kompromissi, ei paras vetolujuus, tiheys paljon huonompi (=suuri) kuin monen muun materiaalin, mutta hinta on todella alhainen.
Jos hinnalla ei olisi väliä, niin hiilikuitu olisi ainoa vaihtoehto hyvän vauhtipyörän materiaaliksi.
Jokaiseen kilogrammaan hiilikuitua saa varastoitua liike-energiaa vähintään kymmenkertaisesti sen mitä saman massaiseen teräkseen saa, paljon suuremman lujuus/tiheys arvon seurauksena. Hinta valmiina tasapainotettuna vauhtipyöränä vaan tuppaa olemaan 100 kertainen, joten sopii vain sellaiseen käyttöön, jossa hinnalla ei ole merkitystä.- Anonyymi
" Paras vauhtipyörän materiaali on sellainen, jolla on suuri vetolujuus tiheys suhde "
Mitä tarkoitat, massa vaikuttaa energiamäärään, ja vetolujuus rakenteen kestävyyteen, ei ole mitään järkeä käyttää samaa materiaalia kumpaankin. - Anonyymi
No juuri se pyörivä massahan sitä energiaa varastoi! Miksi rakentaisit rekan kokoisen styrox-vauhtipyörän kun siihen ei saisi edes sitä vertaa liike-energiaa talteen kuin oikean rekan moottorin pyörivin osiin?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No juuri se pyörivä massahan sitä energiaa varastoi! Miksi rakentaisit rekan kokoisen styrox-vauhtipyörän kun siihen ei saisi edes sitä vertaa liike-energiaa talteen kuin oikean rekan moottorin pyörivin osiin?
Häh !
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Häh !
Kyllä sinä tajuat mitä tuo yrittää selittää.
Valtava massa ei lopeta pyörimistä, kun taas kevyt massa, kuten styrox pysähtyy pelkästä tuulenpyörteestä.
Pisteen kokoinen luhistunut tähti pyörisi pitkään ja vapauttaisi energiaa, kunhan sen vain pystyisi saamaan ensiksi liikkeeseen, eli siihen sastaisiin varastoitua sitä energiaa, koska se on niin tiheää ainetta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä sinä tajuat mitä tuo yrittää selittää.
Valtava massa ei lopeta pyörimistä, kun taas kevyt massa, kuten styrox pysähtyy pelkästä tuulenpyörteestä.
Pisteen kokoinen luhistunut tähti pyörisi pitkään ja vapauttaisi energiaa, kunhan sen vain pystyisi saamaan ensiksi liikkeeseen, eli siihen sastaisiin varastoitua sitä energiaa, koska se on niin tiheää ainetta.Totta, tokihan massan merkitys on selvä, mutta miten massan vetolujuus liittyy liike-energiaan ?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Totta, tokihan massan merkitys on selvä, mutta miten massan vetolujuus liittyy liike-energiaan ?
Useimmat vauhtipyörät hajoavat ennen valonnopeutta, ja miten pian ennen, riippuu materiaalin lujuudesta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Useimmat vauhtipyörät hajoavat ennen valonnopeutta, ja miten pian ennen, riippuu materiaalin lujuudesta.
Häh, vaikeaako ?
Voit kernaasti tehdä sen pyörän vaikka hiilikuidusta ja kiinnittää vaikka lyijypainot sinne ulkokehälle, mutta mihin se lyijyn vetolujuus vaikuttaa ? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Häh, vaikeaako ?
Voit kernaasti tehdä sen pyörän vaikka hiilikuidusta ja kiinnittää vaikka lyijypainot sinne ulkokehälle, mutta mihin se lyijyn vetolujuus vaikuttaa ?Varmaan lyijypainot alkaa hajoamaan pakovoimien takia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Varmaan lyijypainot alkaa hajoamaan pakovoimien takia.
Mihin se sieltä hiilikuitumaton sisältä 'hajoaa' ?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mihin se sieltä hiilikuitumaton sisältä 'hajoaa' ?
No se vaan on materiaalin ominaisuus. Mikään atomirakenne ei kestä ääretöntä voimaa.
- Anonyymi
Fingridin mukaan tällä hetkellä (siis kun äsken katsoin):
Inertia 214 GWs eli 214 GJ eli 214000 MJ eli noin 59,4 MWh- Anonyymi
älyääköhän tätä kukaan? tuo energiahan on sitä huimaenergiaa... ei sitä paljoa kyllä ole
"Sähköä pitäisi saada säilöttyä kulutuspiikkejä varten ja yksi tapa olisi varastoida energiaa huima- eli vauhtipyöriin."
Harmi vaan että vaikka vauhtipyörään saa varastoitua energiaa, se määrä ei ole kovinkaan suuri kun puhutaan sähköverkon tasosta.
Erityisesti kun verrokkina on esim. painovoima-pohjaiset missä voi helpommin säilöä energiaa esim. pumppaamalla suuri määrä vettä korkeammalle. Sivuvaikutuksenä tällä myös pienempi vaara jos tulee esim. pieni vuoto tai naarmu, eikä se räjähdä palasiksi toisin kuin vauhtipyörä.
"Metallit ovat tietenkin raskaana hyviä ja stabiileja vauhtipyöriksi,"
Metallit ovat tällä hetkellä ainoita järkeviä vaihtoehtoja materiaaliksi, sillä ne ovat sekä tarpeeksi lujia vetovoimakkuudessaan (keskipakoisvoimat kasvavat nopeasti HYVIN korkeiksi) että ovat raskaita tiiviinä.
"Betonikin tuottaa ilmastopäästöjä."
Betoni ei kelpaa, koska siinä on hyvin matala vetolujuus, eli reunat hajoaisivat nopeasti.
Betoni kelpaa lähinnä projekteihin joissa tarvitaan lujuutta puristusta varten, esim. rakennuksia tehdessä.
"Soraa on, muttei sitäkään rajattomasti. Vettä kyllä piisaa."
Kun olet rakentamassa vauhtipyörää, se viimeinen mitä et missään nimessä tahtoisi on että materiaali voi vapaasti liikkua. Tämä saattaa "parhaimmillaan" vain että pudottaa tehokkuuden matalaksi koska sisäinen turbulenssi joka johtuu että vesi pystyy liikkumaan suhteessa vauhtipyörään, mutta pahimmillaan voi aiheuttaa epätasapainon joka hajottaa koko vauhtipyörän sen kiihtyessä tai hidastuessa.
"Vaan jos sylinterin mallisen kotelon täyttää vedellä, niin eihän se sellaisenaan toimi, koska vesi jatkaa kiertämistä, vaikka akseli jarruttaisikin. Jonkunlainen seinämä siis tarvitaan rakenteen sisälle."
Teoriassa pintakitka auttaa että ennemmin tai myöhemmin nopeus tasaantuu erityisesti jos rakennat tyyliin Tesla-turbiinin, mutta toisaalta ne metallilevyt itsessään ovat jo parempia vauhtipyöräksi kuin se pieni määrä vettä.
"Tasapainottaminen on oma haasteensa. Jos seinämiä saisi liikuteltua, niin ehkä niitä voisi käyttää hyväksi."
Se paras tapa korjata ongelmat on rakentaa vauhtipyörä kokonaan kiinteästä, raskaasta ja suuren vetolujuuden omaavasta materiaalista niin sekä tasapainotus saadaan kuntoon että ei menetetä tehokkuutta turhaksi kuumuudeksi siinä kun aine liikkuu suhteessa säiliöön.
"Jäätymisongelma on tietenkin ratkaistava myös."
Se huvittavin juttu tässä on että jää olisi todella paljon parempi vaihtoehto vauhtipyörän materiaaliksi kuin vesi, toisaalta sekin on liian heikkoa ja kevyttä.- Anonyymi
"Se paras tapa korjata ongelmat on rakentaa vauhtipyörä kokonaan kiinteästä, raskaasta ja suuren vetolujuuden omaavasta materiaalista niin sekä tasapainotus saadaan kuntoon että ei menetetä tehokkuutta turhaksi kuumuudeksi siinä kun aine liikkuu suhteessa säiliöön."
Teet sen virheen että oletat suuren tiheyden materiaalin olevan parempaa kuin vähemmän tiheän, siinä olet väärässä.
Jos teet kaksi vauhtipyörää saman massaisena eri materiaaleista, niin alemman tiheyden materiaalissa on enemmän pinta-alaa ottamaan niitä keskeisvoimia vastaan, joten se kestää suuremman kehävauhdin ehjänä, vaikka vetojännitys jäisi hieman pienemmäksikin. Siksi kilogramma hiilikuitulaminaattia vauhtipyörässä pystyy varastoimaan yli kymmenkertaisen energiamäärän verrattuna kilogrammaan terästä. Mikäli hinnalla ei olisi väliä (kilpailuvälineet, avaruustekniikka, jne), olisi hiilikuituinen vauhtipyörä ylivoimaisesti paras valinta. Teräs on kuitenkin niin paljon edullisempi, että sen massa voidaan tehdä samalla rahalla palon suuremmaksi, ja siten siihen saadaankin varastoitua enemmän energiaa.
Mikäli F-1 autoissa eivät säännöt sitä estä, on selvää että vauhtipyörät tehdään niihin hiilikuduista. Mutta jos/kun estävät niin tietystikään ei tehdä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Se paras tapa korjata ongelmat on rakentaa vauhtipyörä kokonaan kiinteästä, raskaasta ja suuren vetolujuuden omaavasta materiaalista niin sekä tasapainotus saadaan kuntoon että ei menetetä tehokkuutta turhaksi kuumuudeksi siinä kun aine liikkuu suhteessa säiliöön."
Teet sen virheen että oletat suuren tiheyden materiaalin olevan parempaa kuin vähemmän tiheän, siinä olet väärässä.
Jos teet kaksi vauhtipyörää saman massaisena eri materiaaleista, niin alemman tiheyden materiaalissa on enemmän pinta-alaa ottamaan niitä keskeisvoimia vastaan, joten se kestää suuremman kehävauhdin ehjänä, vaikka vetojännitys jäisi hieman pienemmäksikin. Siksi kilogramma hiilikuitulaminaattia vauhtipyörässä pystyy varastoimaan yli kymmenkertaisen energiamäärän verrattuna kilogrammaan terästä. Mikäli hinnalla ei olisi väliä (kilpailuvälineet, avaruustekniikka, jne), olisi hiilikuituinen vauhtipyörä ylivoimaisesti paras valinta. Teräs on kuitenkin niin paljon edullisempi, että sen massa voidaan tehdä samalla rahalla palon suuremmaksi, ja siten siihen saadaankin varastoitua enemmän energiaa.
Mikäli F-1 autoissa eivät säännöt sitä estä, on selvää että vauhtipyörät tehdään niihin hiilikuduista. Mutta jos/kun estävät niin tietystikään ei tehdä.Miten tämä taas jymähti väärään asentoon, ei energian säilöntään kannata edes ajatella mitään " huimapyöriä ".
Kiinteä, (kiskot) ympyrärata voidaan tukea millä tahansa tavalla, ei rajoituksia koolle tai massan nopeudelle.
Vauhtipyörät ovat pelkkiä nopeuden 'tasaajia', ei niillä mitään inertiaa kannata varastoida. Anonyymi kirjoitti:
"Se paras tapa korjata ongelmat on rakentaa vauhtipyörä kokonaan kiinteästä, raskaasta ja suuren vetolujuuden omaavasta materiaalista niin sekä tasapainotus saadaan kuntoon että ei menetetä tehokkuutta turhaksi kuumuudeksi siinä kun aine liikkuu suhteessa säiliöön."
Teet sen virheen että oletat suuren tiheyden materiaalin olevan parempaa kuin vähemmän tiheän, siinä olet väärässä.
Jos teet kaksi vauhtipyörää saman massaisena eri materiaaleista, niin alemman tiheyden materiaalissa on enemmän pinta-alaa ottamaan niitä keskeisvoimia vastaan, joten se kestää suuremman kehävauhdin ehjänä, vaikka vetojännitys jäisi hieman pienemmäksikin. Siksi kilogramma hiilikuitulaminaattia vauhtipyörässä pystyy varastoimaan yli kymmenkertaisen energiamäärän verrattuna kilogrammaan terästä. Mikäli hinnalla ei olisi väliä (kilpailuvälineet, avaruustekniikka, jne), olisi hiilikuituinen vauhtipyörä ylivoimaisesti paras valinta. Teräs on kuitenkin niin paljon edullisempi, että sen massa voidaan tehdä samalla rahalla palon suuremmaksi, ja siten siihen saadaankin varastoitua enemmän energiaa.
Mikäli F-1 autoissa eivät säännöt sitä estä, on selvää että vauhtipyörät tehdään niihin hiilikuduista. Mutta jos/kun estävät niin tietystikään ei tehdä."Teet sen virheen että oletat suuren tiheyden materiaalin olevan parempaa kuin vähemmän tiheän, siinä olet väärässä."
Sekoitat tässä pelkästään tiheyden, ja vahvuus per paino.
Koska rajoitteena vauhtipyörissä tulee lähes aina siitä miten paljon kestää että vauhtipyörä hajoaa / räjähtää keskipakoisvoimista (oletetaan että on tarpeeksi hyvä laakeri ettei tästä tule ongelmia) joka nousee dramaattisesti pyörimisnopeuden mukana...
Jos sinulla on kaksi samanlaista vauhtipyörää, voit verrata miten eri ominaisuudet vaikuttavat sen energiakapasiteettiin, jos oletetaan että muut muuttujat pysyvät samana:
A) Suurempi massa vs. pienempi massa --> Suurempimassainen ei tarvitse yhtä nopeaa pyörimisnopeutta säilöäkseen saman määrän energiaa (hitaampi pyörimisnopeus per säilötty energia sekä vähentää riskiä hajoamiseen että vähentää hävikkiä esim. kitkaan)
B) Suurempi vetolujuus vs. pienempi vetolujuus --> Suuremman vetolujuuden omaava aine kykenee suurempaan pyörimisnopeuteen, eli suurempi energiakapasiteetti
On totta että hiilikuitu kykenee pyörimään hyvin nopeasti ennen kuin hajoaa ja on verrattain kevyt verrattuna esim. teräkseen (huomattava etu siis F1-autoissa joissa on painorajoitukset ja kilpa-ajossa parempi on mahdollisimman kevyt). Jos jostain syystä tahtoisit rakentaa maalle enemmän energiaa säästävän järjestelmän, ei ole mitään syytä yrittää mennä kevyempään kun helposti voit samalla hinnalla tehdä kymmeniä (tai satoja) teräksestä tehtyjä vauhtipyöriä.
Toisaalta kuten jälkimmäisessä viestissä mainitaan, vauhtipyörit eivät ole erityisen hyvä tapa säilöä energiaa, myös koska kiitos kitkan, pitempiaikainen säilytys ei ole järkevää hävikin vuoksi verrattuna esim. siihen että vain pumpataan vettä ylemmälle tasolle ja tarpeen vaatiessa avataan portit niin että vesi pääsee virtaamaan turbiinin lävitse.- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Se paras tapa korjata ongelmat on rakentaa vauhtipyörä kokonaan kiinteästä, raskaasta ja suuren vetolujuuden omaavasta materiaalista niin sekä tasapainotus saadaan kuntoon että ei menetetä tehokkuutta turhaksi kuumuudeksi siinä kun aine liikkuu suhteessa säiliöön."
Teet sen virheen että oletat suuren tiheyden materiaalin olevan parempaa kuin vähemmän tiheän, siinä olet väärässä.
Jos teet kaksi vauhtipyörää saman massaisena eri materiaaleista, niin alemman tiheyden materiaalissa on enemmän pinta-alaa ottamaan niitä keskeisvoimia vastaan, joten se kestää suuremman kehävauhdin ehjänä, vaikka vetojännitys jäisi hieman pienemmäksikin. Siksi kilogramma hiilikuitulaminaattia vauhtipyörässä pystyy varastoimaan yli kymmenkertaisen energiamäärän verrattuna kilogrammaan terästä. Mikäli hinnalla ei olisi väliä (kilpailuvälineet, avaruustekniikka, jne), olisi hiilikuituinen vauhtipyörä ylivoimaisesti paras valinta. Teräs on kuitenkin niin paljon edullisempi, että sen massa voidaan tehdä samalla rahalla palon suuremmaksi, ja siten siihen saadaankin varastoitua enemmän energiaa.
Mikäli F-1 autoissa eivät säännöt sitä estä, on selvää että vauhtipyörät tehdään niihin hiilikuduista. Mutta jos/kun estävät niin tietystikään ei tehdä.Tuo on muuten hauska yksityiskohta jota en itse tullut ajatelleeksi (en ole aloittaja, vaan pelkkä sivusta huutelija)
Mutta asia on myös kiinnostava, kun aletaan ajattelemaan hyvin pienistä massiivisiin skaaloihin.
Teräsvauhtipyörä ja hiilikuituvauhtipyörä tietyssä vauhdissa alkavat murentua, eli repeytyvät kappaleiksi ja tuohon on varmasti aika selvät funktiot olemassa missä voi olettaa että pyörä ei enää kestä pyörimisnopeutta.
Mutta sitten kun mennään aivan helvetin isoihin massoihin, sen massan määrä alkaa vaikuttamaan siihen että kappale ei enää kovin helposti pysty räjähtämään kappaleiksi, koska sen oma vetovoima yrittää pitää sitä kasassa. Se taas mahdollistaa aivan järkyttävät pyörimisnopeudet, mutta onko siihen mitään rajaa olemassa?
Olisi ihan kiinnostavaa jos joku fyysikko tekisi tuosta käyrän, joka kuvaa että missä vauhdissa kappale hajoaa ja kuinka suuri massa taas sallii aivan järkyttävät kehävauhdit kun sen kappaleen oma massa vetää niitä kehän reunoja koko ajan puoleensa ja pitää järjestelmää kasassa ihan piruuttaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo on muuten hauska yksityiskohta jota en itse tullut ajatelleeksi (en ole aloittaja, vaan pelkkä sivusta huutelija)
Mutta asia on myös kiinnostava, kun aletaan ajattelemaan hyvin pienistä massiivisiin skaaloihin.
Teräsvauhtipyörä ja hiilikuituvauhtipyörä tietyssä vauhdissa alkavat murentua, eli repeytyvät kappaleiksi ja tuohon on varmasti aika selvät funktiot olemassa missä voi olettaa että pyörä ei enää kestä pyörimisnopeutta.
Mutta sitten kun mennään aivan helvetin isoihin massoihin, sen massan määrä alkaa vaikuttamaan siihen että kappale ei enää kovin helposti pysty räjähtämään kappaleiksi, koska sen oma vetovoima yrittää pitää sitä kasassa. Se taas mahdollistaa aivan järkyttävät pyörimisnopeudet, mutta onko siihen mitään rajaa olemassa?
Olisi ihan kiinnostavaa jos joku fyysikko tekisi tuosta käyrän, joka kuvaa että missä vauhdissa kappale hajoaa ja kuinka suuri massa taas sallii aivan järkyttävät kehävauhdit kun sen kappaleen oma massa vetää niitä kehän reunoja koko ajan puoleensa ja pitää järjestelmää kasassa ihan piruuttaan.Kyseessä ei ole mitään "räjähdystä", pelkkää Newtonin alkeismekaniikkaa + lujuusoppia, joilla voidaan arvioida rakenteen kestävyys.
- Anonyymi
Oudoksuva kirjoitti:
"Teet sen virheen että oletat suuren tiheyden materiaalin olevan parempaa kuin vähemmän tiheän, siinä olet väärässä."
Sekoitat tässä pelkästään tiheyden, ja vahvuus per paino.
Koska rajoitteena vauhtipyörissä tulee lähes aina siitä miten paljon kestää että vauhtipyörä hajoaa / räjähtää keskipakoisvoimista (oletetaan että on tarpeeksi hyvä laakeri ettei tästä tule ongelmia) joka nousee dramaattisesti pyörimisnopeuden mukana...
Jos sinulla on kaksi samanlaista vauhtipyörää, voit verrata miten eri ominaisuudet vaikuttavat sen energiakapasiteettiin, jos oletetaan että muut muuttujat pysyvät samana:
A) Suurempi massa vs. pienempi massa --> Suurempimassainen ei tarvitse yhtä nopeaa pyörimisnopeutta säilöäkseen saman määrän energiaa (hitaampi pyörimisnopeus per säilötty energia sekä vähentää riskiä hajoamiseen että vähentää hävikkiä esim. kitkaan)
B) Suurempi vetolujuus vs. pienempi vetolujuus --> Suuremman vetolujuuden omaava aine kykenee suurempaan pyörimisnopeuteen, eli suurempi energiakapasiteetti
On totta että hiilikuitu kykenee pyörimään hyvin nopeasti ennen kuin hajoaa ja on verrattain kevyt verrattuna esim. teräkseen (huomattava etu siis F1-autoissa joissa on painorajoitukset ja kilpa-ajossa parempi on mahdollisimman kevyt). Jos jostain syystä tahtoisit rakentaa maalle enemmän energiaa säästävän järjestelmän, ei ole mitään syytä yrittää mennä kevyempään kun helposti voit samalla hinnalla tehdä kymmeniä (tai satoja) teräksestä tehtyjä vauhtipyöriä.
Toisaalta kuten jälkimmäisessä viestissä mainitaan, vauhtipyörit eivät ole erityisen hyvä tapa säilöä energiaa, myös koska kiitos kitkan, pitempiaikainen säilytys ei ole järkevää hävikin vuoksi verrattuna esim. siihen että vain pumpataan vettä ylemmälle tasolle ja tarpeen vaatiessa avataan portit niin että vesi pääsee virtaamaan turbiinin lävitse."Jos sinulla on kaksi samanlaista vauhtipyörää, voit verrata miten eri ominaisuudet vaikuttavat sen energiakapasiteettiin, jos oletetaan että muut muuttujat pysyvät samana:"
Ei tuo ole mahdollista.
Jos tiheys muuttuu, niin sekä tilavuus että massa eivät voi pysyä samana, vähintään toisen täytyy myös muuttua.
Vastaavasti jos massaa muutetaan, täytyy joko tiheyden tai tilavuuden muuttua, taikka molempien.
Kun logiikka pettää, ovat johtopäätökset helposti mitä sattuu. B) kohta meni siitä huolimatta oikein. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyseessä ei ole mitään "räjähdystä", pelkkää Newtonin alkeismekaniikkaa lujuusoppia, joilla voidaan arvioida rakenteen kestävyys.
No älä nyt saatana ala hiuksia halkomaan kun kerran ymmärrät täydellisesti sen mitä tuossa tarkoitettiin.
Anonyymi kirjoitti:
Tuo on muuten hauska yksityiskohta jota en itse tullut ajatelleeksi (en ole aloittaja, vaan pelkkä sivusta huutelija)
Mutta asia on myös kiinnostava, kun aletaan ajattelemaan hyvin pienistä massiivisiin skaaloihin.
Teräsvauhtipyörä ja hiilikuituvauhtipyörä tietyssä vauhdissa alkavat murentua, eli repeytyvät kappaleiksi ja tuohon on varmasti aika selvät funktiot olemassa missä voi olettaa että pyörä ei enää kestä pyörimisnopeutta.
Mutta sitten kun mennään aivan helvetin isoihin massoihin, sen massan määrä alkaa vaikuttamaan siihen että kappale ei enää kovin helposti pysty räjähtämään kappaleiksi, koska sen oma vetovoima yrittää pitää sitä kasassa. Se taas mahdollistaa aivan järkyttävät pyörimisnopeudet, mutta onko siihen mitään rajaa olemassa?
Olisi ihan kiinnostavaa jos joku fyysikko tekisi tuosta käyrän, joka kuvaa että missä vauhdissa kappale hajoaa ja kuinka suuri massa taas sallii aivan järkyttävät kehävauhdit kun sen kappaleen oma massa vetää niitä kehän reunoja koko ajan puoleensa ja pitää järjestelmää kasassa ihan piruuttaan.Ongelma tässä on että ne massat joissa painovoima alkaa olla tarpeeksi merkittävä ei ole niin kaukana neutronitähtien / mustien aukkojen massaa joka vaikeuttanee huomattavasti implementaatiota.
- Anonyymi
Oudoksuva kirjoitti:
"Teet sen virheen että oletat suuren tiheyden materiaalin olevan parempaa kuin vähemmän tiheän, siinä olet väärässä."
Sekoitat tässä pelkästään tiheyden, ja vahvuus per paino.
Koska rajoitteena vauhtipyörissä tulee lähes aina siitä miten paljon kestää että vauhtipyörä hajoaa / räjähtää keskipakoisvoimista (oletetaan että on tarpeeksi hyvä laakeri ettei tästä tule ongelmia) joka nousee dramaattisesti pyörimisnopeuden mukana...
Jos sinulla on kaksi samanlaista vauhtipyörää, voit verrata miten eri ominaisuudet vaikuttavat sen energiakapasiteettiin, jos oletetaan että muut muuttujat pysyvät samana:
A) Suurempi massa vs. pienempi massa --> Suurempimassainen ei tarvitse yhtä nopeaa pyörimisnopeutta säilöäkseen saman määrän energiaa (hitaampi pyörimisnopeus per säilötty energia sekä vähentää riskiä hajoamiseen että vähentää hävikkiä esim. kitkaan)
B) Suurempi vetolujuus vs. pienempi vetolujuus --> Suuremman vetolujuuden omaava aine kykenee suurempaan pyörimisnopeuteen, eli suurempi energiakapasiteetti
On totta että hiilikuitu kykenee pyörimään hyvin nopeasti ennen kuin hajoaa ja on verrattain kevyt verrattuna esim. teräkseen (huomattava etu siis F1-autoissa joissa on painorajoitukset ja kilpa-ajossa parempi on mahdollisimman kevyt). Jos jostain syystä tahtoisit rakentaa maalle enemmän energiaa säästävän järjestelmän, ei ole mitään syytä yrittää mennä kevyempään kun helposti voit samalla hinnalla tehdä kymmeniä (tai satoja) teräksestä tehtyjä vauhtipyöriä.
Toisaalta kuten jälkimmäisessä viestissä mainitaan, vauhtipyörit eivät ole erityisen hyvä tapa säilöä energiaa, myös koska kiitos kitkan, pitempiaikainen säilytys ei ole järkevää hävikin vuoksi verrattuna esim. siihen että vain pumpataan vettä ylemmälle tasolle ja tarpeen vaatiessa avataan portit niin että vesi pääsee virtaamaan turbiinin lävitse.Kun vielä otetaan huomioon se, että keskipakovoima on täysin fiktiivinen voima, niin ymmärretään että se ei räjäytä yhtään mitään missään.
Anonyymi kirjoitti:
Kun vielä otetaan huomioon se, että keskipakovoima on täysin fiktiivinen voima, niin ymmärretään että se ei räjäytä yhtään mitään missään.
Vaikuttaa ettet ymmärrä lainkaan sitä mitä "fiktiivinen voima" tarkoittaa tässä merkityksessä.
Esimerkiksi jos pyörität pientä painoa nuoran päässä nopeasti, nuora venyy hyvin paljon (ja jos vielä nopeammin pyörität, ehkä katkeaakin) "keskipakoisvoimasta".
Sitä tosin kutsutaan fiktiiviseksi voimaksi sen vuoksi, koska se ei ole voima, vaan voimavektori joka syntyy pyörivän massan hitaudesta ja tulee näkyviin kun summaat eri suuntiin vaikuttavat voimat yhteen.
- Anonyymi
"Sähköä pitäisi saada säilöttyä kulutuspiikkejä varten ja yksi tapa olisi varastoida energiaa huima- eli vauhtipyöriin."
Minulla olisi vallankumouksellinen idea ratkaisuksi:
Varastoidaankin polttoainetta ja poltetaan sitä energiaksi tarpeen mukaan?- Anonyymi
....jatkoa
Vettä voisikin käyttää niin, että varastoidaan sitä patoamalla ja lasketaan turbiinien kautta...
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 174056
Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin1842449Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja731597Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o641167Onko muita oman polkunsa kulkijoita
Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella231127- 171894
Toivoisin etten jännittäisi
niin kauheasti. Hassua tässä on se, että en varmaan olisi niin ihastunut sinuun, jos et olisi niin älykäs, ja henkisesti42892Junan kylkeen autolla
Miten helevetissä voi ajaa auton junan kylkeen?? Puhelinta hivelöity kenties!!? Koirat vielä kyydissä on käsittämätöntä74863- 103845
Oletko päättänyt
Jo varmasti että ensi vuonna keräät rohkeutesi ja sanot tunteesi vai et? Sitä odottaessa ja toivoessa72810