Ilmiöitä ja kokemuksia

Anonyymi-ap

Onko sinulla sellainen periaate että jos et itse ole kokenut omalla kohdallasi esim. paranormaaleita ilmiöitä tai muuta valtavirrasta poikkeavaa mistä kerrotaan paljon ihmisten keskuudessa niin silloin ne ovat keksittyä mielikuvituksen tuotetta?

9

178

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Ei ole sellaista periaatetta.

      Toisaalta en usko kaikkea minulle kerrottua, toisaalta taas voin uskoa mitä tahansa.

      Olen itse kokenut lukemattomia, niin uskonnollisia kuin paranormaalejakin ilmiöitä. Uskon itseeni, enkä kiistä kokemusteni aitoutta.

      Olen aina kuitenkin mielessäni pohtinut tarkkaan niiden olemusta, syitä. Joskus paikalla on ollut joku toinenkin, saman kokenut henkilö.

      En ole koskaan tavannut esim. tonttuja tai keijuja. Minulla ei ole niihin kantaa. Ehkä joitain sellaisia on olemassa, tai ovat sitten vain ihmisten uskomuksia. En tiedä.

      - Jumalasta, Jeesuksesta ja enkeleistä on kokemuksia.
      - Myös paholaisesta, hänen enkeleistään ja erilaisista demoneista tai pahoista olennoista myös.
      - Myöskin nk. aaveista ja kummituksista. Kokemus on opettanut, että niitä, mitä ne sitten ovatkin, on todella eriaisia, ikäänkuin eri lajeja.
      - Ihmisissä vaikuttavista riivaajista / demoneista.
      - Muista, nimeämättömistä olennoista.
      - Olen ainakin kerran nähnyt taivaalla nk. Ufo-ilmiön. En muista, olenko nähnyt myös jonkin "ufo-olennon". Noiden kummajaisten kohdalla kun ei voi aina tarkalleen "määritellä", mistä todellisuudessa oli kysymys.
      - Myös ihmiset itsessään ovat todella erilaisia.
      - Eläimet, kasvit, ne elävinä olentoina pitävät sisällään omat salaisuutensa.
      .

    • Anonyymi

      Eipä ole semmoista periaatetta.
      Esim. ufojen suhteen kun asiaa pohtii, niin on aika lapsellista ajatella, että avaruudessa, jossa on miljoonia tellei miljardeja tähtiä, olisi vain maapallolla elämää.
      Minkälaista se elämä sitten on, niin se on vaikea sanoa.
      Täällä vedotaan aina siihen, että elämä vaatii hiiltä ja happea. No sen kaltainen elämä kun täällä vallitsee,niin näitä vaatiikin. Vaan miten muualla ???
      Toisaalta kuinka kehittynyttä se elämä on, ja jos se on hyvinkin kehittynyttä, niin onko sillä kiinnostusta maapallon asioihin ?? Vai olisiko kiinnostus lopulta samanlaista, kun Espanjan conquistadoreilla Etelä-Amerikan kultaan ja rikkauksiin ???

      • Anonyymi

        Olen jotakuinkin samaa mieltä. Tuossa olikin oleellisin.

        Toisessa ketussa kerron omasta ufo-kokemuksestani.

        Mitä silloin näimme? Mikä tuo ilmiö oli?

        Jos ajatelen asiaa ennakkoluulottomasti, niin... kyllä se ilmiönä lähinnä nk. ufo-alukselta vaikutti.

        Siellä se pyöri, tietyn alueen päällä. Miksi? Tätä en osaa edes arvata. Oliko se vain sattumalta juuri siellä, vai oliko paikalla sille jotain merkitystä?

        Jos tuo alue olisi ollut sotilaallisesti merkittävä, voisin uskoa vieraan suurvallan siellä leijuneen, mutta käsittääkseni siellä ei ollut mitään tärkeää.

        Nuo kokemani "kummitusjutut" taas, niille saattoi löytyä omat selityksensä eli syyt, miksi ne käyttäytyivät siten. Yllättävää tietoa (itselleni) meitä ympäröivästä, näkymättömästä maailmasta, noin muuten.

        Näkyvä ja näkymätön elävät täällä ympärillämme, vaikuttaen myös toisiina.


    • Anonyymi

      Itse olen ateisti ja viime vuosina elänyt railakasta elämää ja olen käyttänyt paljon alkoholia ja kaikkea muuta.
      Näen usein erittäin todentuntuisia unia joissa kohtaan aluksi tosiystävällisiä ihmisiä jotka tarjoavat juomaa ja seksiä mutta pian muuttuvat demonisiksi ihmisiksi jotka raapivat ja purevat, he myös kertovat että olen menossa helvettiin.
      Myös uskovaisia edesmenneitä sukulaisia ilmestynyt uniin varoittamaan.

      Viime yönä meinasin saada sydänkohtauksen kun heräsin yöllä outiin matalaan huutoon ja yöllä näin tumman hahmon hyökkäilevän minua kohti, tuo hahmo välillä vetäytyi varjoihin ja kohta teki hyökkääviä eleitä minua kohti tullen.
      Laitoin kännykässä valon päälle että pääsisin kohti valokatkaisijaa, sain valot päälle ja hahmo katosi.

      Luulin että kyseessä on unihalvaus jossa nähdään pelottavia asioita mutta minä pystyin liikkumaan ja puhumaan, huusin paniikissa että mitä haluat ja olin sekaisin kuka pimeässä yrittää hyökätä kimppuun.

      • Anonyymi

        Joo. Olen itse n.15 vuotta sitten kokenut jotain hiukan vastaavaa. Koin kuin painajaismaisia ruumiista irtautumisia. Yritin sytyttää yöpöydän lamppua, se ei syttynyt (koska en ollut ruumiissani?).

        Harhailin olohuoneessani, en tiennyt mitä tehdä, palasin stten sänkyyni, siihen missä tiesin ruumiini olevan. Tuntui kuin "naps" ja heräsin. Sain yölampun syttymään.

        Kerran tällaisessa "unessa" koin jonkun käyvän kimppuuni ja alkavan kuristaa. Korisin Jeesusta apuun! Heräsin sänkyni jalkopäästä, lakana tiukasti kurkkuni ympärillä. Olen muuten kristitty (lähinnä luterilainen) uskovainen.

        Ed. kirjoittajan kokemuksen ymmärtäisin, että "Kuolema" vaanii sinua, olet hengenvaarassa (ehkä tietämättäsi sairas) ja jopa kuolleet omaisesi yrittävät hädissään varoittaa sinua. Kyseessä on Jumalan kutsu sinulle, ottaa Hänet vastaan elämääsi. Kun menet Hänen suojaansa, Kuolema ei ehkä vielä saakaan sinua.

        Olen kerran, sairaalassa nähnyt tumman henkiolennon nauramassa minulle sänkyni jalkopäässä. Juttelin erään tuttuni kanssa tapauksesta ja hän sanoi: "Tunnen sen jätkän, olen nähnyt sen monta kertaa, se oli Kuolema."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo. Olen itse n.15 vuotta sitten kokenut jotain hiukan vastaavaa. Koin kuin painajaismaisia ruumiista irtautumisia. Yritin sytyttää yöpöydän lamppua, se ei syttynyt (koska en ollut ruumiissani?).

        Harhailin olohuoneessani, en tiennyt mitä tehdä, palasin stten sänkyyni, siihen missä tiesin ruumiini olevan. Tuntui kuin "naps" ja heräsin. Sain yölampun syttymään.

        Kerran tällaisessa "unessa" koin jonkun käyvän kimppuuni ja alkavan kuristaa. Korisin Jeesusta apuun! Heräsin sänkyni jalkopäästä, lakana tiukasti kurkkuni ympärillä. Olen muuten kristitty (lähinnä luterilainen) uskovainen.

        Ed. kirjoittajan kokemuksen ymmärtäisin, että "Kuolema" vaanii sinua, olet hengenvaarassa (ehkä tietämättäsi sairas) ja jopa kuolleet omaisesi yrittävät hädissään varoittaa sinua. Kyseessä on Jumalan kutsu sinulle, ottaa Hänet vastaan elämääsi. Kun menet Hänen suojaansa, Kuolema ei ehkä vielä saakaan sinua.

        Olen kerran, sairaalassa nähnyt tumman henkiolennon nauramassa minulle sänkyni jalkopäässä. Juttelin erään tuttuni kanssa tapauksesta ja hän sanoi: "Tunnen sen jätkän, olen nähnyt sen monta kertaa, se oli Kuolema."

        Olen tuo joka kirjoitti viestin johon vastasin, kun sain valot päälle niin huomasin hiertymiä käsissäni jotka näyttivät köyden tekemiltä jäljiltä.

        Olen itse epäillyt sairautta pitkään mutta en ole mennyt lääkäriin, molemmat vanhempani kuolivat syöpään, samoin moni sukulainen myös.

        Pysyn ateistina niin kauan kunnes joku jumaluus antaa merkin itsestään:D


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen tuo joka kirjoitti viestin johon vastasin, kun sain valot päälle niin huomasin hiertymiä käsissäni jotka näyttivät köyden tekemiltä jäljiltä.

        Olen itse epäillyt sairautta pitkään mutta en ole mennyt lääkäriin, molemmat vanhempani kuolivat syöpään, samoin moni sukulainen myös.

        Pysyn ateistina niin kauan kunnes joku jumaluus antaa merkin itsestään:D

        Totta kai sinulla on oikeus pitää vakaumuksesi.
        Kerroin vain omiin kokemuksiini perustuvan tulkinnan kokemastasi näystä.

        Toivotaan (ja rukoilen), että Jeesus antaa sinulle merkin Itsestään.
        Älä sitten hirveästi säikähdä.

        Jokainen meistä syntyy ateistina. Jumalan löytäminen on meille kullekin, ainakin itselleni oli "lievästi shokeeraava". Olin varsin nuori, ehkä n. 15-vuotias. Uskoin Jumalaan "noin niinku teoriassa", mutta kun muuan naisihminen alkoi minulle kertoa uskostaan ja kokemuksistaan, järkytyin aika pahasti.

        Istuimme kahvilassa (Wulf?), ikkunan luona, Erottajalla. Muistan sen pöydän, valkoisen liinan, valkoiset kupit joissa sininen raita, sokeri- ja kerma-astiat. Olin kaiketi syönyt "munkkipossua", koska lautasellani oli sokerimuruja. Sanoin hitaasti: "Tarkoitatko, että Jumala on todella olemassa, kuuntelee meitä nyt ja todella vastaa rukouksiin?" Nainen sanoi, että kyllä.

        Tuijotin ulos ikkunasta ja minua alkoi hirvittää. Sormillani keräsin sokerimuruja ja mietin uutta ajatusta.

        Kiinnostuin sitten monenlaisista kirkkokunnista, lähinnä minuun vetosi mystinen Katolinen kirkko. Kävin parissa messussa, mutta sain sen rituaaleista pelkotiloja, eikä minusta tullut katolilaista.

        Löysin kyllä sittemmin Jeesuksen, eli tulin nk. uskoon. Elämäni on muutoin ollut melko värikästä, olen kokenut monenlaista, niin hyvää kuin pahaakin. Ollut monesti lähellä kuolemaa. Mutta: vielä elossa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Totta kai sinulla on oikeus pitää vakaumuksesi.
        Kerroin vain omiin kokemuksiini perustuvan tulkinnan kokemastasi näystä.

        Toivotaan (ja rukoilen), että Jeesus antaa sinulle merkin Itsestään.
        Älä sitten hirveästi säikähdä.

        Jokainen meistä syntyy ateistina. Jumalan löytäminen on meille kullekin, ainakin itselleni oli "lievästi shokeeraava". Olin varsin nuori, ehkä n. 15-vuotias. Uskoin Jumalaan "noin niinku teoriassa", mutta kun muuan naisihminen alkoi minulle kertoa uskostaan ja kokemuksistaan, järkytyin aika pahasti.

        Istuimme kahvilassa (Wulf?), ikkunan luona, Erottajalla. Muistan sen pöydän, valkoisen liinan, valkoiset kupit joissa sininen raita, sokeri- ja kerma-astiat. Olin kaiketi syönyt "munkkipossua", koska lautasellani oli sokerimuruja. Sanoin hitaasti: "Tarkoitatko, että Jumala on todella olemassa, kuuntelee meitä nyt ja todella vastaa rukouksiin?" Nainen sanoi, että kyllä.

        Tuijotin ulos ikkunasta ja minua alkoi hirvittää. Sormillani keräsin sokerimuruja ja mietin uutta ajatusta.

        Kiinnostuin sitten monenlaisista kirkkokunnista, lähinnä minuun vetosi mystinen Katolinen kirkko. Kävin parissa messussa, mutta sain sen rituaaleista pelkotiloja, eikä minusta tullut katolilaista.

        Löysin kyllä sittemmin Jeesuksen, eli tulin nk. uskoon. Elämäni on muutoin ollut melko värikästä, olen kokenut monenlaista, niin hyvää kuin pahaakin. Ollut monesti lähellä kuolemaa. Mutta: vielä elossa.

        Olen jostain syystä ajautunut viimeisen kymmenen vuoden aikana työskentelemään uskonnollisiin piireihin, ensin tein suntion töitä, sitten olin hautausmaalla, sitten vapaakirkon kirpputorilla ja siitä työtoiminnan ohjaajana vapaakirkolle ja sitten helluntaiseurakunnalle töihin.

        Kaikkiin töihin olen ajautunut sattumalta.


    • Anonyymi

      Itsehän en sellaisiin alieneihin usko ennenkuin olen saanut vähintään yhden leikellä puolen kilon palasiksi ihan itse.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      54
      4116
    2. Haistoin ensin tuoksusi

      Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu
      Ikävä
      14
      2179
    3. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      25
      1674
    4. Tähdet, tähdet -tippuja Kake Randelin tilittää avoimena: "Tämä on viihdyttämistä, eikä sitä..."

      ISO kiitos Kake lauluistasi!Nyt ei vaan studioyleisö lämmennyt. Olet legenda! Lue Kake Randelinin mietteet: https://w
      Tv-sarjat
      19
      1487
    5. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      12
      1448
    6. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      23
      1370
    7. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      5
      1248
    8. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      8
      1164
    9. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      10
      1099
    10. 22
      1066
    Aihe