Kenen ansiota on eläkkeiden kasvu viime vuosina?

Äläs nyt keuhkoo, juurihan väitit, että köyhät kannattaa leikkauksia.

🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒

🔞 ­N­y­­­m­­f­o­­m­a­­a­n­­i -> https://ye.pe/finngirl21#18276452

🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋💋💋💋🔞

Punavihreät ja homot jo vapisee, kun kellautetaan veneestä.

Anonyymi kirjoitti:

Punavihreät ja homot jo vapisee, kun kellautetaan veneestä.

Perskepulla lääkkeet taas ottamatta.. Koeta oysyä kasassa.

Älä hyvä Martti säikyttele

Antti Rinne yritti avata päätä pääministerinä, että otetaan eläkevaroja valtion käyttöön.
Ensin vähän ja sitten enemmän, niinhän se pakkaa menemään. Jos eläkevaroja nyt napattaisiin 20 miljardia, varoja vielä jäisikin uudelleen kasvuun. Jos ajatellaan että sillä lyhettäsiiin velkaa 18 miljardia, loput annettaisiin demareille, mihin käyttäisivät. Epäileen mm Palestiinalaisille huomattava summa, lentäisi taas ohjuksia ja raketteja naapurimaahan. Kauppalaivoihin ohjuksia. Kumpi malli olisi parempi rahojen hyödyn kannalta.

Anonyymi kirjoitti:

Antti Rinne yritti avata päätä pääministerinä, että otetaan eläkevaroja valtion käyttöön.
Ensin vähän ja sitten enemmän, niinhän se pakkaa menemään. Jos eläkevaroja nyt napattaisiin 20 miljardia, varoja vielä jäisikin uudelleen kasvuun. Jos ajatellaan että sillä lyhettäsiiin velkaa 18 miljardia, loput annettaisiin demareille, mihin käyttäisivät. Epäileen mm Palestiinalaisille huomattava summa, lentäisi taas ohjuksia ja raketteja naapurimaahan. Kauppalaivoihin ohjuksia. Kumpi malli olisi parempi rahojen hyödyn kannalta.

Lue lisää

Otetaan väliin ihan vähän totuutta, ei 2019 vielä niin kaukaista historiaa ole. Rinne esitti, että otetaan työeläkevaroista ja siirretään ne ennen vuotta 2005 perhevapaita pitäneiden naisten eläkkeisiin. Eli töissä olleiden eläkkeistä olisi leikattu osa ja annettu ne perhevapaalla ennen vuotta 2005 olleille eläkkeiden korottamiseen. Ei valtion velkoihin eikä mihinkään muuhun. Yritetään edes pysyä totuudessa. Rinteen ehdotus oli typerä ja vailla mitään mahdollisuutta mennä läpi, siitä mm SAK piti huolen.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006317911.html

Anonyymi kirjoitti:

Otetaan väliin ihan vähän totuutta, ei 2019 vielä niin kaukaista historiaa ole. Rinne esitti, että otetaan työeläkevaroista ja siirretään ne ennen vuotta 2005 perhevapaita pitäneiden naisten eläkkeisiin. Eli töissä olleiden eläkkeistä olisi leikattu osa ja annettu ne perhevapaalla ennen vuotta 2005 olleille eläkkeiden korottamiseen. Ei valtion velkoihin eikä mihinkään muuhun. Yritetään edes pysyä totuudessa. Rinteen ehdotus oli typerä ja vailla mitään mahdollisuutta mennä läpi, siitä mm SAK piti huolen.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006317911.html

Lue lisää

Kyllä itsekin muistan asian olleen juuri noin, Rinteen ehdotusta vastaan oli EK ja SAK, kerrakin tekivät yhteistyötä. Rinne ei ymmärtänyt, että kyseessä olisi ollut takautuva alennus toisten eläkkeisiin, toki myös korotus joidenkin muiden eläkkeisiin. 2005 ongelma poistettiin ja valtion varoista maksettiin perhevapaita pitäneille eläkkeisiin pieni korotus, mutta ei työeläkevaroista. Pron puheenjohtajana Rinne olisi kiivaasti vastustanut omaa ehdotustaan "sen lauluja laulat jne jne".

"Eihän eduskuntakaan faktisesti edes tiedä tarkkaan, keitä velkojamme ovat. Uuspaavalniemikin yritti kansanedustajana ollessaan selvittää velkojiemme kirjon siinä onnistumatta. " Johtuu siitä että kuka tahansa siihen kykenevä voi ns. jälkimarkkinana toimien ostaa ne velkapaperit alkuperäiseltä lainoittajalta. Näin on esim. Suomen pankki toiminut ja hankkinut omistukseensa n. 40 % edestä Suomen valtion velkoja. Eli käytännössä Suomi on itse itselleen velkaa em. osan valtiovelasta. Asia mistä ei jostain kumman syystä hirveästi hotista. Ilmeisesti kansalaisille ei haluta antaa liikaa tietoa koska pimennossa elävä kansa on helpompi pitää näin nöyränä.

Anonyymi kirjoitti:

"Eihän eduskuntakaan faktisesti edes tiedä tarkkaan, keitä velkojamme ovat. Uuspaavalniemikin yritti kansanedustajana ollessaan selvittää velkojiemme kirjon siinä onnistumatta. " Johtuu siitä että kuka tahansa siihen kykenevä voi ns. jälkimarkkinana toimien ostaa ne velkapaperit alkuperäiseltä lainoittajalta. Näin on esim. Suomen pankki toiminut ja hankkinut omistukseensa n. 40 % edestä Suomen valtion velkoja. Eli käytännössä Suomi on itse itselleen velkaa em. osan valtiovelasta. Asia mistä ei jostain kumman syystä hirveästi hotista. Ilmeisesti kansalaisille ei haluta antaa liikaa tietoa koska pimennossa elävä kansa on helpompi pitää näin nöyränä.

Lue lisää

No jo onpi systeemit. Sahamahan se on vähän tilanne yksityisellä velallisella. Ainakin joku roskapankkisysteemi niissäkin toimii jos velkojan saatavat ovat epävarmoja. Eli roskapankki lunastaa velkapaperit nimelliseen hintaan ja perii sitten täysimääräisinä jos pystyy. Yrittää ainakin.

Kauan sitten oli yksinkertaisempaa. Torppari tuotti perunan, myi sen ja sai rahat. Toki maksoi kartanonherralle mikä kartanonherralle kuuluu ja teki kirkolle taksvärkkitöitä säädetysti. Velkaa sai vain vahvoin vakuuksin, jos niinkään. Sitten jos tuli katovuosia, ensin kituutettiin ja sitten kuoltiin. Helppoa kuin heinän teko oli se logiikka.

Anonyymi kirjoitti:

"Eihän eduskuntakaan faktisesti edes tiedä tarkkaan, keitä velkojamme ovat. Uuspaavalniemikin yritti kansanedustajana ollessaan selvittää velkojiemme kirjon siinä onnistumatta. " Johtuu siitä että kuka tahansa siihen kykenevä voi ns. jälkimarkkinana toimien ostaa ne velkapaperit alkuperäiseltä lainoittajalta. Näin on esim. Suomen pankki toiminut ja hankkinut omistukseensa n. 40 % edestä Suomen valtion velkoja. Eli käytännössä Suomi on itse itselleen velkaa em. osan valtiovelasta. Asia mistä ei jostain kumman syystä hirveästi hotista. Ilmeisesti kansalaisille ei haluta antaa liikaa tietoa koska pimennossa elävä kansa on helpompi pitää näin nöyränä.

Lue lisää

Karmivinta on, jos maa ajautuu velkoineen kehnojen luottoluokitusten tahmaisille urille. Sitten ei edullista lainarahaa enää tursua maailman turuilta, ei sitten millään eikä mistään. Mutta vielä on rahvaalla selkänahkaa jäljellä, vielä on mistä repiä. Köyhät kyykkyyn ja Purran ruoska viuhuamaan, kyllä se siitä. Ennen luulin että oli Lottovoitto syntyä Suomeen, maanpäälliseen taivaaseen, mutta helvettiähän se nykyhallitus kapitalistikytköksineen on tänne pykäämässä, maanpäällistä helvettiä. Ja eipä taida enää läntisen naapurimme lintukotokaan olla entisellään... , joskin pääosin täysin eri syistä...

Työeläkerahasto katsotaan kansalliseksi omaisuudeksi ja katsotaan tavallaan takuuksi suomen velalle. Siksi halutaan nyt jäädyttää indeksi että varanto kasvaa velan takaukseksi.

Ano Turtiainen sitä kovasti ajaa VKK puolueensa puheenjohtajana. Liity litteän maa uskovaisiin.

MIssä sodassa olet menossa tällä kertaa? Ennen vai jälkeen Pähkinäsaaren rauhan?
Muista ottaa lääkkeet ja ensiviikolla takaisin kouluun.

Duunari saa aina liikaa eläkettä. Porvarillehan se kuuluisi, kun porvari työllistää,
duunarin pitäisi säästää pahan päivän eli vanhuuden varalle.

Eläketulon palkkatuloa korkeampi veroaste johtuu siitä, että eläkeläinen ei saa niitä vähennyksiä, jotka verottaja antaa viran puolesta työssäkäyvälle perusteella, että työssäkäynnistä syntyy myös erilaisia kuluja. Myös työtön jää luonnollisesti ilman näitä vähennyksiä.

Anonyymi kirjoitti:

Eläketulon palkkatuloa korkeampi veroaste johtuu siitä, että eläkeläinen ei saa niitä vähennyksiä, jotka verottaja antaa viran puolesta työssäkäyvälle perusteella, että työssäkäynnistä syntyy myös erilaisia kuluja. Myös työtön jää luonnollisesti ilman näitä vähennyksiä.

Lue lisää

Kyllä palkansaajalla on ylimääräistä kulua lisänä eli työeläkemaksu, työttömyysvakuutusmaksu yhteensä 10 % verojen päälle vielä.
Joten ei se eläkkeittenvero ole lopulta isompi.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä palkansaajalla on ylimääräistä kulua lisänä eli työeläkemaksu, työttömyysvakuutusmaksu yhteensä 10 % verojen päälle vielä.
Joten ei se eläkkeittenvero ole lopulta isompi.

Lue lisää

Oikea tapa vertailuun on tietenkin laskea palkkatulo vähennettynä työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuilla ja verrata näin saatua summaa samansuuruiseen eläketuloon. Tällainen vertailu vastaa tilannetta, jossa työnantaja huolehtii em. maksuista kokonaisuudessaan.

Täältä löytyy vertailu vuodelta 2023:

https://www.veronmaksajat.fi/neuvot/henkiloverotus/tyo-elake-ja-etuudet/elakkeiden-verotus/elakkeen-ja-palkan-verotuksen-erot

Palkkatulosta 27300 euroa maksetaan noin 14 % veroja yms. Eläketulosta 30000 euroa maksetaan 23 %.

Lisätään palkkatuloon 10 % ~2700 euroa. Otetaan siitä ennakonpidätys 40 % (todellisuus on tätä selvästi pienempi), siis 1080 euroa. Tällöin verojen osuus on 4900 euroa (16,4%). Veroero eläkkeensaajan haitaksi on noin 2000 euroa.

Eläkkeensaajaa rokotetaan. Rokotus on vielä huimasti suurempi sen vuoksi, että yleensä eläkkeitä korotetaan selvästi vähemmän kuin palkkoja.

Mutta kuka tai ketkä toteuttivat tuollaisen rosvouksen? Taitetun indeksi isä ja äiti on tässä ketjussa jo kerrottu.

Anonyymi kirjoitti:

Oikea tapa vertailuun on tietenkin laskea palkkatulo vähennettynä työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuilla ja verrata näin saatua summaa samansuuruiseen eläketuloon. Tällainen vertailu vastaa tilannetta, jossa työnantaja huolehtii em. maksuista kokonaisuudessaan.

Täältä löytyy vertailu vuodelta 2023:

https://www.veronmaksajat.fi/neuvot/henkiloverotus/tyo-elake-ja-etuudet/elakkeiden-verotus/elakkeen-ja-palkan-verotuksen-erot

Palkkatulosta 27300 euroa maksetaan noin 14 % veroja yms. Eläketulosta 30000 euroa maksetaan 23 %.

Lisätään palkkatuloon 10 % ~2700 euroa. Otetaan siitä ennakonpidätys 40 % (todellisuus on tätä selvästi pienempi), siis 1080 euroa. Tällöin verojen osuus on 4900 euroa (16,4%). Veroero eläkkeensaajan haitaksi on noin 2000 euroa.

Eläkkeensaajaa rokotetaan. Rokotus on vielä huimasti suurempi sen vuoksi, että yleensä eläkkeitä korotetaan selvästi vähemmän kuin palkkoja.

Mutta kuka tai ketkä toteuttivat tuollaisen rosvouksen? Taitetun indeksi isä ja äiti on tässä ketjussa jo kerrottu.

Lue lisää

Ei eläkkeensaajaa verotuksessa rokoteta. Kuten linkittämästäsi jutusta voi nähdä 30 000 euroa vuodessa ansaitseva 52-59 -vuotias palkansaaja maksaa jokseenkin yhtä paljon veroja ja veronluontoisia maksuja kuin eläkeläinenkin (ks. jutun pylväsdiagrammi). Palkansaaja "näyttää" maksavan vähemmän varsinaisia veroja kuin eläkeläinen, mutta se on silmänlumetta ja johtuu siitä, että palkansaajan verotuksessa näitä veronluontoisia maksuja käytetään vähennyksinä ja tämäkin on kerrottu sen pyväsdiagrammin alla olevassa tekstissä. Alle 53 -vuotiaan palkansaajan verotus on hieman keveämpää kuin eläkkeensaajan, mutta mitään suurta eroa ei ole.

Palkkojen korotukset johtuvat työn tuottavuuden kasvusta. Finanssikriisin jälkeen on tehty pääosin hyvin maltillisia työehtosopimuksia eivätkä palkat ole kohonneet raketin lailla. Eläkkeiden korotukset taas seuraavat painotetusti kuluttajahintojen kehitystä. Voikin kysyä, että miksi eläkkeiden pitäisikään nousta palkkojen tahtiin, koska eläkeläiset eivät ole tuottamassa työhön perustuvaa kansantuloa. Ei työttömällekään makseta siitä, ettei hän osallistu työntekoon. Hän saa ainoastaan työttömyyteen perustuvaa sosiaalitukea, jota kutsutaan työttömyysturvaksi. Eläkeläisille on sen vuoksi oikeudenmukaisempaa maksaa korotuksia sen verran, että heidän ostovoimansa säilyy entisellään. Palkansaajien ostovoima kasvaa enemmän, mutta minusta se ei ole mikään huolen aihe eläkeläisenkään silmissä, koska silloin on porukka, jolla on paremmat mahdollisuudet kustantaa myös eläketurvaa. Palkkoja ja eläkkeitä on turha verrata keskenään, koska palkat seuraavat työn tuottavuutta ja eläkkeet pitävät huolen ostovoiman pysyvyydestä. Se tarkoittaa, että eläkeläinen saa samansuuruisen ostokorin tavaroita vuodesta toiseen tuotteiden hinnannousuista huolimatta.

Itse olen eläkeläinen ja saan mielestäni hyvää eläkettä, jolla tulee mainiosti toimeen. Tekemättä mitään saan parempaa eläkettä niin bruttona kuin nettona kuin keskisverto palkansaaja. Ei tulisi mieleenkään valittaa verotuksesta, vaikka maksan sitä solidaarisuusveroakin. Enemmän tässä on ollut ongelmana se, mihin saa kaiken kulutettua. Arkipäivän kuluihin ei sitten millään. Pitäisi matkustella ja vaihtaa autoa parin vuoden välein kalliimpaan. Sellainen kulutushömppä ei oikein istu työläisperheen lapsen pirtaan. Ehkä jälikasvu muistaa tuoda kukkia sitten haudalleni joka vuosi, kun ymmärtää, minkä potin heille tulen jättämään. Näin hyvinkin voi käydä, kun on ahkerasti ensin opiskellut ja tehnyt sitten hyväpalkkaista työtä melkein 40 vuotta. Sillä lailla saa sen suuruisen eläkkeen, mistä joutuu maksamaan myös solidaarisuusveroa.

mielipidepankki kirjoitti:

Ei eläkkeensaajaa verotuksessa rokoteta. Kuten linkittämästäsi jutusta voi nähdä 30 000 euroa vuodessa ansaitseva 52-59 -vuotias palkansaaja maksaa jokseenkin yhtä paljon veroja ja veronluontoisia maksuja kuin eläkeläinenkin (ks. jutun pylväsdiagrammi). Palkansaaja "näyttää" maksavan vähemmän varsinaisia veroja kuin eläkeläinen, mutta se on silmänlumetta ja johtuu siitä, että palkansaajan verotuksessa näitä veronluontoisia maksuja käytetään vähennyksinä ja tämäkin on kerrottu sen pyväsdiagrammin alla olevassa tekstissä. Alle 53 -vuotiaan palkansaajan verotus on hieman keveämpää kuin eläkkeensaajan, mutta mitään suurta eroa ei ole.

Palkkojen korotukset johtuvat työn tuottavuuden kasvusta. Finanssikriisin jälkeen on tehty pääosin hyvin maltillisia työehtosopimuksia eivätkä palkat ole kohonneet raketin lailla. Eläkkeiden korotukset taas seuraavat painotetusti kuluttajahintojen kehitystä. Voikin kysyä, että miksi eläkkeiden pitäisikään nousta palkkojen tahtiin, koska eläkeläiset eivät ole tuottamassa työhön perustuvaa kansantuloa. Ei työttömällekään makseta siitä, ettei hän osallistu työntekoon. Hän saa ainoastaan työttömyyteen perustuvaa sosiaalitukea, jota kutsutaan työttömyysturvaksi. Eläkeläisille on sen vuoksi oikeudenmukaisempaa maksaa korotuksia sen verran, että heidän ostovoimansa säilyy entisellään. Palkansaajien ostovoima kasvaa enemmän, mutta minusta se ei ole mikään huolen aihe eläkeläisenkään silmissä, koska silloin on porukka, jolla on paremmat mahdollisuudet kustantaa myös eläketurvaa. Palkkoja ja eläkkeitä on turha verrata keskenään, koska palkat seuraavat työn tuottavuutta ja eläkkeet pitävät huolen ostovoiman pysyvyydestä. Se tarkoittaa, että eläkeläinen saa samansuuruisen ostokorin tavaroita vuodesta toiseen tuotteiden hinnannousuista huolimatta.

Itse olen eläkeläinen ja saan mielestäni hyvää eläkettä, jolla tulee mainiosti toimeen. Tekemättä mitään saan parempaa eläkettä niin bruttona kuin nettona kuin keskisverto palkansaaja. Ei tulisi mieleenkään valittaa verotuksesta, vaikka maksan sitä solidaarisuusveroakin. Enemmän tässä on ollut ongelmana se, mihin saa kaiken kulutettua. Arkipäivän kuluihin ei sitten millään. Pitäisi matkustella ja vaihtaa autoa parin vuoden välein kalliimpaan. Sellainen kulutushömppä ei oikein istu työläisperheen lapsen pirtaan. Ehkä jälikasvu muistaa tuoda kukkia sitten haudalleni joka vuosi, kun ymmärtää, minkä potin heille tulen jättämään. Näin hyvinkin voi käydä, kun on ahkerasti ensin opiskellut ja tehnyt sitten hyväpalkkaista työtä melkein 40 vuotta. Sillä lailla saa sen suuruisen eläkkeen, mistä joutuu maksamaan myös solidaarisuusveroa.

Lue lisää

Hauskoja, ja toisaalta pölhöjä, nämä demarit silloin kun saavat ansaittua vähän ylimääräistä, kauhea kehuminen suurilla tuloilla alkaa.

Muistamme Kapin joka jokatoisessa kirjoituksessaan kehuu kuinka hyvää eläkettä saa ja kuinka äveriäs on. Mielipidepankilla sama trauma. Pitää tuoda oma erinomaisuutensa esiin. Sääli heidän läheisiään kun tuollaiten kanssa joutuvaty elämään.

mielipidepankki kirjoitti:

Ei eläkkeensaajaa verotuksessa rokoteta. Kuten linkittämästäsi jutusta voi nähdä 30 000 euroa vuodessa ansaitseva 52-59 -vuotias palkansaaja maksaa jokseenkin yhtä paljon veroja ja veronluontoisia maksuja kuin eläkeläinenkin (ks. jutun pylväsdiagrammi). Palkansaaja "näyttää" maksavan vähemmän varsinaisia veroja kuin eläkeläinen, mutta se on silmänlumetta ja johtuu siitä, että palkansaajan verotuksessa näitä veronluontoisia maksuja käytetään vähennyksinä ja tämäkin on kerrottu sen pyväsdiagrammin alla olevassa tekstissä. Alle 53 -vuotiaan palkansaajan verotus on hieman keveämpää kuin eläkkeensaajan, mutta mitään suurta eroa ei ole.

Palkkojen korotukset johtuvat työn tuottavuuden kasvusta. Finanssikriisin jälkeen on tehty pääosin hyvin maltillisia työehtosopimuksia eivätkä palkat ole kohonneet raketin lailla. Eläkkeiden korotukset taas seuraavat painotetusti kuluttajahintojen kehitystä. Voikin kysyä, että miksi eläkkeiden pitäisikään nousta palkkojen tahtiin, koska eläkeläiset eivät ole tuottamassa työhön perustuvaa kansantuloa. Ei työttömällekään makseta siitä, ettei hän osallistu työntekoon. Hän saa ainoastaan työttömyyteen perustuvaa sosiaalitukea, jota kutsutaan työttömyysturvaksi. Eläkeläisille on sen vuoksi oikeudenmukaisempaa maksaa korotuksia sen verran, että heidän ostovoimansa säilyy entisellään. Palkansaajien ostovoima kasvaa enemmän, mutta minusta se ei ole mikään huolen aihe eläkeläisenkään silmissä, koska silloin on porukka, jolla on paremmat mahdollisuudet kustantaa myös eläketurvaa. Palkkoja ja eläkkeitä on turha verrata keskenään, koska palkat seuraavat työn tuottavuutta ja eläkkeet pitävät huolen ostovoiman pysyvyydestä. Se tarkoittaa, että eläkeläinen saa samansuuruisen ostokorin tavaroita vuodesta toiseen tuotteiden hinnannousuista huolimatta.

Itse olen eläkeläinen ja saan mielestäni hyvää eläkettä, jolla tulee mainiosti toimeen. Tekemättä mitään saan parempaa eläkettä niin bruttona kuin nettona kuin keskisverto palkansaaja. Ei tulisi mieleenkään valittaa verotuksesta, vaikka maksan sitä solidaarisuusveroakin. Enemmän tässä on ollut ongelmana se, mihin saa kaiken kulutettua. Arkipäivän kuluihin ei sitten millään. Pitäisi matkustella ja vaihtaa autoa parin vuoden välein kalliimpaan. Sellainen kulutushömppä ei oikein istu työläisperheen lapsen pirtaan. Ehkä jälikasvu muistaa tuoda kukkia sitten haudalleni joka vuosi, kun ymmärtää, minkä potin heille tulen jättämään. Näin hyvinkin voi käydä, kun on ahkerasti ensin opiskellut ja tehnyt sitten hyväpalkkaista työtä melkein 40 vuotta. Sillä lailla saa sen suuruisen eläkkeen, mistä joutuu maksamaan myös solidaarisuusveroa.

Lue lisää

Palkansaajan eläkevakuutusmaksu tuottaa suurimmalle osalle palkansaajista joskus hyötyä. Siksi tuon maksun ja tuloveron rinnastaminen toisiinsa on järjetöntä. Järjetöntä on myös se, että palkkatuloa ja eläketuloa verotetaan olennaisesti eri tavalla.

Pitäisi siis valita joko taitettu indeksi tai eläketulon himoverottaminen, mutta ei molempia. Se, millainen tilanne oli ennen taitettua indeksiä, on jäänyt selvittämättä.

Jaakko Kianderin selostus taitetusta indeksistä löytyy täältä

https://www.ilmarinen.fi/ajankohtaista/blogit-ja-artikkelit/blogikirjoitukset/jaakko-kiander/mika-on-taitettu-indeksi-ja-miksi-siita-keskustellaan/

mielipidepankki kirjoitti:

Ei eläkkeensaajaa verotuksessa rokoteta. Kuten linkittämästäsi jutusta voi nähdä 30 000 euroa vuodessa ansaitseva 52-59 -vuotias palkansaaja maksaa jokseenkin yhtä paljon veroja ja veronluontoisia maksuja kuin eläkeläinenkin (ks. jutun pylväsdiagrammi). Palkansaaja "näyttää" maksavan vähemmän varsinaisia veroja kuin eläkeläinen, mutta se on silmänlumetta ja johtuu siitä, että palkansaajan verotuksessa näitä veronluontoisia maksuja käytetään vähennyksinä ja tämäkin on kerrottu sen pyväsdiagrammin alla olevassa tekstissä. Alle 53 -vuotiaan palkansaajan verotus on hieman keveämpää kuin eläkkeensaajan, mutta mitään suurta eroa ei ole.

Palkkojen korotukset johtuvat työn tuottavuuden kasvusta. Finanssikriisin jälkeen on tehty pääosin hyvin maltillisia työehtosopimuksia eivätkä palkat ole kohonneet raketin lailla. Eläkkeiden korotukset taas seuraavat painotetusti kuluttajahintojen kehitystä. Voikin kysyä, että miksi eläkkeiden pitäisikään nousta palkkojen tahtiin, koska eläkeläiset eivät ole tuottamassa työhön perustuvaa kansantuloa. Ei työttömällekään makseta siitä, ettei hän osallistu työntekoon. Hän saa ainoastaan työttömyyteen perustuvaa sosiaalitukea, jota kutsutaan työttömyysturvaksi. Eläkeläisille on sen vuoksi oikeudenmukaisempaa maksaa korotuksia sen verran, että heidän ostovoimansa säilyy entisellään. Palkansaajien ostovoima kasvaa enemmän, mutta minusta se ei ole mikään huolen aihe eläkeläisenkään silmissä, koska silloin on porukka, jolla on paremmat mahdollisuudet kustantaa myös eläketurvaa. Palkkoja ja eläkkeitä on turha verrata keskenään, koska palkat seuraavat työn tuottavuutta ja eläkkeet pitävät huolen ostovoiman pysyvyydestä. Se tarkoittaa, että eläkeläinen saa samansuuruisen ostokorin tavaroita vuodesta toiseen tuotteiden hinnannousuista huolimatta.

Itse olen eläkeläinen ja saan mielestäni hyvää eläkettä, jolla tulee mainiosti toimeen. Tekemättä mitään saan parempaa eläkettä niin bruttona kuin nettona kuin keskisverto palkansaaja. Ei tulisi mieleenkään valittaa verotuksesta, vaikka maksan sitä solidaarisuusveroakin. Enemmän tässä on ollut ongelmana se, mihin saa kaiken kulutettua. Arkipäivän kuluihin ei sitten millään. Pitäisi matkustella ja vaihtaa autoa parin vuoden välein kalliimpaan. Sellainen kulutushömppä ei oikein istu työläisperheen lapsen pirtaan. Ehkä jälikasvu muistaa tuoda kukkia sitten haudalleni joka vuosi, kun ymmärtää, minkä potin heille tulen jättämään. Näin hyvinkin voi käydä, kun on ahkerasti ensin opiskellut ja tehnyt sitten hyväpalkkaista työtä melkein 40 vuotta. Sillä lailla saa sen suuruisen eläkkeen, mistä joutuu maksamaan myös solidaarisuusveroa.

Lue lisää

Kyllä eläkkeet onkin sidottu palkkainteksiin.

Anonyymi kirjoitti:

Hauskoja, ja toisaalta pölhöjä, nämä demarit silloin kun saavat ansaittua vähän ylimääräistä, kauhea kehuminen suurilla tuloilla alkaa.

Muistamme Kapin joka jokatoisessa kirjoituksessaan kehuu kuinka hyvää eläkettä saa ja kuinka äveriäs on. Mielipidepankilla sama trauma. Pitää tuoda oma erinomaisuutensa esiin. Sääli heidän läheisiään kun tuollaiten kanssa joutuvaty elämään.

Lue lisää

Tuskin hänen suuri eläke perustuu karttumisperusteiseen eläkkeeseen vaan neljän vuoden rosvoeläkkeeseen. Tulevaisuudessa rosvoeläkkeitä ei tule.

Indeksin leikkaaminen on järjetöntä, koska indekseilla suojataan ostovoimaa silloin, kun indeksi perustuu kuluttajahintojen nousuun. Periaatteen vuoksi olisi järjestelmän logiikan kannalta korottaa eläkeläisten verotusta, jos eläkeläisten maksuosuutta halutaan kasvattaa.

Eläkekatot olisvat parempi pysyväisluontoinen ratkaisu. Ruotsissa ei ole eläkekattoa vaan eläkepalkkakatto. Se tarkoittaa, että Ruotsissa eläkettä karttuu enimmillään reilun 4 000 euron kuukausitulosta. Jos siis enemmän palkkaa, siitä ei kerry eläkettä. Useimpien maiden mallit ovat eläkepalkkakattoja, mutta myös varsinaisia eläkekattoja kuten Yhdysvalloissa ja sen suuruus on noin 3 500 euroa kuukaudessa.

Eläkepalkkamallin käyttöönotto vaikuttaisi pitkällä tähtäimellä siitä päivästä lukien kuin sellainen otettaisiin käyttöön. Maksussa oleviin ja ansaittuihin eläkkeisiin se ei vaikuttaisi.

Ei ole. Ukrainan sota on jossain määrin vaikuttanut inflaation nousukäyrän jyrkkyyteen, mutta perustavaa laatua oleva syy se ei ole. Inflaatiokehitys yläviistoon alkoi jo ennen Ukrainan sotaa.

Inflaation perussyynä pidetään yhteiskunnassa liikkeellä olevan rahan määrää. Kun rahan määrää lisätään, inflaatio lähtee helposti laukkaamaan. Oikeastaan on ihme, ettei se lähtenyt laukkaamaan jo muutamaa vuotta aiemmin. Estolääkkeenä toimi koronaepidemia, mikä lamaannutti talouksia. Finanssikriisin jälkeen molemmat suuret keskuspankit (FED ja EKP) ovat työntäneet vuosien mittaan aivan käsittämättömät määrät lisää rahaa elvytyksen nimissä. Jossain vaiheessa sellainen johtaa väkisin inflaatioon. Kun se sitten alkoi, keskuspankit alkoivat painaa hätäjarrua eli nostivat korkoa hillitäkseen inflaatiota.

Rahan määrän kasvattaminen ylläpitää kovaa kovaa kysyntää eli ostovoima lisääntyy. Kysynnän kasvaessa alkaa olla pulaa tavaroista, joten niiden hinnat nousevat. Tämä näkyi erityisesti mikrosirujen ja muun it-elektroniikan osalta. Niistä oli kova pula, mikä heijastui sitten myös lopputuotteiden hintoihin. Inflaatio ei hevin helpota, koska sen aiheuttamaa elintason laskua pyritään kompensoimaan palkkavaatimusten nousulla. Kierre on tätä kautta valmis. Korkojen nosto, lama ja taantuma alkavat vähitellen taas pudottaa inflaatiolukuja.

mielipidepankki kirjoitti:

Ei ole. Ukrainan sota on jossain määrin vaikuttanut inflaation nousukäyrän jyrkkyyteen, mutta perustavaa laatua oleva syy se ei ole. Inflaatiokehitys yläviistoon alkoi jo ennen Ukrainan sotaa.

Inflaation perussyynä pidetään yhteiskunnassa liikkeellä olevan rahan määrää. Kun rahan määrää lisätään, inflaatio lähtee helposti laukkaamaan. Oikeastaan on ihme, ettei se lähtenyt laukkaamaan jo muutamaa vuotta aiemmin. Estolääkkeenä toimi koronaepidemia, mikä lamaannutti talouksia. Finanssikriisin jälkeen molemmat suuret keskuspankit (FED ja EKP) ovat työntäneet vuosien mittaan aivan käsittämättömät määrät lisää rahaa elvytyksen nimissä. Jossain vaiheessa sellainen johtaa väkisin inflaatioon. Kun se sitten alkoi, keskuspankit alkoivat painaa hätäjarrua eli nostivat korkoa hillitäkseen inflaatiota.

Rahan määrän kasvattaminen ylläpitää kovaa kovaa kysyntää eli ostovoima lisääntyy. Kysynnän kasvaessa alkaa olla pulaa tavaroista, joten niiden hinnat nousevat. Tämä näkyi erityisesti mikrosirujen ja muun it-elektroniikan osalta. Niistä oli kova pula, mikä heijastui sitten myös lopputuotteiden hintoihin. Inflaatio ei hevin helpota, koska sen aiheuttamaa elintason laskua pyritään kompensoimaan palkkavaatimusten nousulla. Kierre on tätä kautta valmis. Korkojen nosto, lama ja taantuma alkavat vähitellen taas pudottaa inflaatiolukuja.

Lue lisää

Ei ukrainan sota ole vaikuttanut palkkainteksiin johon eläkkeet on sidottu.

Mielipidepankki on veli vasemmalta (siis sosialisti, vaikkei hän termistä pidäkään). Silti hän päivystää tällä palstalla. Se johtunee siitä, että tämä on Suomen kiehtovimman puolueen palsta.

Lisäksi Suomen parhain ja kiehtovin presidentti Urho Kaleva Kekkonen toimi ennen presidenttiyttään juuri tuon puolueen edustajana. Puolueen silloinen nimi oli Maalaisliitto. Kaikki suomalaiset ovat yhä maalaistollukoita.

Anonyymi kirjoitti:

Mielipidepankki on veli vasemmalta (siis sosialisti, vaikkei hän termistä pidäkään). Silti hän päivystää tällä palstalla. Se johtunee siitä, että tämä on Suomen kiehtovimman puolueen palsta.

Lisäksi Suomen parhain ja kiehtovin presidentti Urho Kaleva Kekkonen toimi ennen presidenttiyttään juuri tuon puolueen edustajana. Puolueen silloinen nimi oli Maalaisliitto. Kaikki suomalaiset ovat yhä maalaistollukoita.

Lue lisää

Mielipidepankki kirjoittaa hyvin kokonaisuuden puolesta. Se kirvoittaa oikeistolaista mieltä, joka ajaa omaa etuaan sallimatta eriävää mielipidettä.

Ehkä Keskustan palstalla siksi, että Keskusta heräisi tähän päivään.

Kyllä se liittyy täysin aiheeseen eläkkeen ostovoima pitää säilyä samana eli se kossupullon hinta. Ero on vain siinä että eläkettä maksetaan ain 60 % palkkaan verraten. Joten ei ole vara ostaa nii9n monta pulloa.

Arvoisa Herra Kapteeni,

Julkistit joitakin Kekkos-tarinoitasi Saunalahden keskustelufoorumille joskus 20 vuotta sitten. Silmäilin niitä silloin jonkin verran. Enää en viitsi sellaiseen ryhtyä.

Paras lukemani Kekkos-kirja on Ilmari Turjan Tarinoita suuresta Urhosta. Timo J. Tuikan kirja Kaarlo Hillilästä on myös mainio Kekkos-kirja, sillä Hillilä kuuluu aikansa Kekkosen kaveripiiriin. Mikko Virran Operaatio Kekkonen kuuluu samaan sarjaan sen tuoreimpana jäsenenä.

Elämän iloa sinne Paloheinään.