Kokemukseni Sastamalan psykiatrisista osastoista

Se on ikävää, mutta suomessa on paljon vanhoja sairaaloita, joita ei rahapulan takia ole pystytty uusimaan. Sen lisäksi suomessa on myös paljon sairaaloita jotka toimivat ylipaikoilla. Potilaita vain on liikaa kapasiteettiin nähden. Molempien seurauksena se, että useampi ihminen saattaa olla samassa huoneessa.

Aika aniharva hakeutuu hoitoon sillä ajatuksella, että lähtee sinne etsimään syliä, päänsilittelyä, tai mitään paapomista.

Mutta uskon puhuvani monen suulla ääneen sen, että lähes jokainen toivoo saavansa asiallista ja ystävällistä kohtelua, kuuntelemista, ymmärtämistä, välittämistä ja tukea. Oli sitten lähtötilanne, olosuhteet, tai potilaan oireet/tausta millaiset tahansa.

Ja mistä se on pois, jos hoitoalalla oleva tekee niin ja osoittaa enemmän empatiaa ja välittämistä oireista kärsivää kohtaan? Mitä siinä kukaan häviää, tai menettää mitään, jos on ihmiselle ihminen?

Anonyymi kirjoitti:

Aika aniharva hakeutuu hoitoon sillä ajatuksella, että lähtee sinne etsimään syliä, päänsilittelyä, tai mitään paapomista.

Mutta uskon puhuvani monen suulla ääneen sen, että lähes jokainen toivoo saavansa asiallista ja ystävällistä kohtelua, kuuntelemista, ymmärtämistä, välittämistä ja tukea. Oli sitten lähtötilanne, olosuhteet, tai potilaan oireet/tausta millaiset tahansa.

Ja mistä se on pois, jos hoitoalalla oleva tekee niin ja osoittaa enemmän empatiaa ja välittämistä oireista kärsivää kohtaan? Mitä siinä kukaan häviää, tai menettää mitään, jos on ihmiselle ihminen?

Lue lisää

Juuri se ystävällisyys on se paras keino mt hoidossa että saa kokea että joku todella välittää auttaa takaisin terveeseen elämään.
Ystäväni oli viikon sairaalassa miehensä kuoleman jälkeen ja itki yksin istuen sängyn päällä , mies hoitaja tuli ja yksi mikä hänellä on , ja hän vastasi että on niin turvaton olo. Lisäsi että jos se hoitaja olisi vaikka istunut viereen , pitänyt kädestä kiinni, tai laittanut kädet hänen ympärilleen niin hän olisi varmasti saanut sen pahan olon pois itsestään.
Mutta hoitaja oli vaan lähtenyt huoneesta , ilmeisesti kertomaan muille kahvi huoneessa että hän itkee. Siis ei empatiaa eikä myötätuntoa hoidon puolelta, eikä mitään yritystä edes olla auttamassa.
Hän oli itkenyt koko yön hiljaa aamu yöstä oli yöhoitaja tullut ja kysynyt että ja haluaisiko hän ehkä hieman lämmintä maitoa kupillisen , ja se antaisi ehkä hieman unta . Hoitaja oli ystävällinen ja se rauhoitti ystävääni niin paljon että hän nukahti. Kun hän pääsi kotiin niin sanoi ettei tuollaisessa paikassa ollut kun yksi inhimillinen hoitaja muut eivät välittäneet mitenkään . Sanoi vielä että jos tarvitsee joskus hoitoa niin ei ainakaan sitä psykiatriselta löydä , siellä ei kukaan välittänyt, eikä keskustellut . Sellainen pelottaa kun ajattelee että jos itse joutuisi apua hakemaan ja sairaalassakin jätettäisiin oman onnensa nojaan

Anonyymi kirjoitti:

Aika aniharva hakeutuu hoitoon sillä ajatuksella, että lähtee sinne etsimään syliä, päänsilittelyä, tai mitään paapomista.

Mutta uskon puhuvani monen suulla ääneen sen, että lähes jokainen toivoo saavansa asiallista ja ystävällistä kohtelua, kuuntelemista, ymmärtämistä, välittämistä ja tukea. Oli sitten lähtötilanne, olosuhteet, tai potilaan oireet/tausta millaiset tahansa.

Ja mistä se on pois, jos hoitoalalla oleva tekee niin ja osoittaa enemmän empatiaa ja välittämistä oireista kärsivää kohtaan? Mitä siinä kukaan häviää, tai menettää mitään, jos on ihmiselle ihminen?

Lue lisää

Ovat ilmeisesti työvaurioituneita oman työnsä johdosta , siksi ei riitä mitään ylimääräistä potilaalle . Ystävällisyys on nykyään harvassa . Miksi ovat töissä sellaisessa paikassa kun eivät edes sovi alalle.

Anonyymi kirjoitti:

Aika aniharva hakeutuu hoitoon sillä ajatuksella, että lähtee sinne etsimään syliä, päänsilittelyä, tai mitään paapomista.

Mutta uskon puhuvani monen suulla ääneen sen, että lähes jokainen toivoo saavansa asiallista ja ystävällistä kohtelua, kuuntelemista, ymmärtämistä, välittämistä ja tukea. Oli sitten lähtötilanne, olosuhteet, tai potilaan oireet/tausta millaiset tahansa.

Ja mistä se on pois, jos hoitoalalla oleva tekee niin ja osoittaa enemmän empatiaa ja välittämistä oireista kärsivää kohtaan? Mitä siinä kukaan häviää, tai menettää mitään, jos on ihmiselle ihminen?

Lue lisää

Häinhän sitä äkkiseltään kuvittelisi, mutta kun on nyt senverran tullut tätä touhua katseltua, ja vaikka niitä asiakastyytyväisyys kyselyjä tutkittua, niin totuushan on, että aika harvalla siellä on oikeasti mitään asiaa valittaa.

Mikä se sitten saa ihmisen ilman perusteita valittamaan? Kerro sinä? Onko se sellainen epärealistinen toive siitä että hoitaja olisi se kiva kaveri joka pitää kädestä kiinni ja hyppää sinne psykoosiin, vai onko ne vaan paskoja ihmisiä?

Sehän ei edes ole huono asia, jos myöntää itselleen tarvitsevansa sitä isää, äitiä, jotain muuta syliä. Mutta se vaan on huono argumentti hoidosta. Täysipäisen ihmisen pitää se hellyys hankkia jostain muualta.

Anonyymi kirjoitti:

Häinhän sitä äkkiseltään kuvittelisi, mutta kun on nyt senverran tullut tätä touhua katseltua, ja vaikka niitä asiakastyytyväisyys kyselyjä tutkittua, niin totuushan on, että aika harvalla siellä on oikeasti mitään asiaa valittaa.

Mikä se sitten saa ihmisen ilman perusteita valittamaan? Kerro sinä? Onko se sellainen epärealistinen toive siitä että hoitaja olisi se kiva kaveri joka pitää kädestä kiinni ja hyppää sinne psykoosiin, vai onko ne vaan paskoja ihmisiä?

Sehän ei edes ole huono asia, jos myöntää itselleen tarvitsevansa sitä isää, äitiä, jotain muuta syliä. Mutta se vaan on huono argumentti hoidosta. Täysipäisen ihmisen pitää se hellyys hankkia jostain muualta.

Lue lisää

Kerropa Sinä, miksi psykiatria ei koskaan oikeastaan pysty auttamaan vaikeuksissa olevia ihmisiä? Minäpä kerron. Siksi, koska jo peruslähtökohta on väärä. Kaikki laitetaan termien alle, ja kategorioiden sisälle. Potilas ei ole ihminen, vaan vain sairautensa ilmentymä. Kaikki, mitä hän sanoo ja miten käyttäytyy, olemuksesta lähtien analysoidaan. Vähemmälle huomiolle jäävät mm. kunkin oireilevan yksilön tausta, elämänkokemukset, tunteet, ja se, mikä ylipäätään saa yksilön oireilemaan. Psykiatrinen hoito pohjautuu aivan liikaa sairauskeskeiseen ideologiaan. Ja kuvitteluun, että lääkkeillä ne kaikki asiat muuttuvat ja hoituvat; ja että potilas niillä sitten paranee. Useimmilla lääkkeillä on enemmän haitta, kuin hyötyvaikutuksia. Ne jopa sairastuttavat ihmisiä somaattisesti lisää uusiin sairauksiin.

Mutta jos virkaihmiset kätkeytyvät sinne omien nimikkeiden taakse, ja potilaalta viedään ihmisarvo, ja ihmisoikeudet mitätöidään, eikä potilaan mielipiteitä koskaan kysytä esim. hoitoon liittyen, eikä tarvitse kohdella heitä inhimillisesti, välittävästi, empaattisesti jne, nk. mitä tuollaisella psykiatrialla kukaan tekee mitään? Eiköhän siinä luottamus mene kokonaan ja lopullisesti. Ja itse asiassa aika moni on jo äänestänyt jaloillaan, eli lopettanut ne hyödyttömät hoidot, kuten lääkitykset, hyvästä ja aiheellisesta syystä. Ei niillä lääkkeillä hoideta oireiden taustalla olevia juurisyitä ja tekijöitä.

Jos psykiatriassa toimivat eivät halua ymmärtää potilaiden oireiden taustalla olevia asioita, eivätkä osoita empatiaa ja välittämistä, niin silloin niitä palveluita ei kannata kenenkään edes käyttää. Koska ihmisyyteen kuuluvat nimenomaan tunteet ja niiden osoittaminen ; ja välittäminen toisista ihmisistä. Ne ovat itsestään selviä perusasioita. Me olemme kaikki ihmisiä ja jokaista tulee kohdella hyvin ja arvostavasti. Ja kyllä, ihmistä kannattaa ja pitää tilanteen sitä edellyttäessä, ottaa myös kädestä kiinni ja vaikka halata.

Oliko tää se stoori, missä se vaimo kuskas sitä miestään sairaalaan, sen sijaan että olisi hoitanut häntä itse, ja sitten valitti perään?