Kodak FZ 45 - onko kokemuksia?

Sähkötekniikassa lienee ollut muinoin perusasiaa tällainen, että suuremmalla jännitteellä sai kirkkaamman valon. NiMH-akuissa (1,2 V) on jännite pienempi kuin alkaparistoissa (1,5 V). Johtuisiko näytön pimentyminen tästä? Onko tämä kamera ollenkaan suunniteltu akuilla käytettäväksi?

Ostelin monia pikku kompaktikameroita kirpputoreilta noin vuosina 2010-2020. Yleinen ongelma oli, että kamera mittasi "virtapalkit" paristotilan jännitteestä. Ei mitannut virtaa, vaan jännitteen. Täyteen ladatut akut eivät kelvanneet, vaan laite saattoi marista, vaihda paristot, virta lopussa tms. Oikeasti ongelma ei ollut virran loppuminen, vaan että kamera ei tuntunut ymmärtävän matalampaa jännitettä (1,2 V).

Olen säilyttänyt näistä kompaktikameroista yhden, jota käyttelen alkaliparistoilla, jos käytän. Alunperin kiinnostuin digikameroista lähikuvausmahdollisuuksien takia. Helppo muistiinpanojen kuvaaminen kirjoista ja lehdistä, jos valoa riittää tarpeeksi. Tuossa Kodakissa olisi pikkusen enemmän säätöjä esim. valkotasapainon valintaan.

Tuohon tarkennuksen hitauteen sain itse aikoinani helpotusta valitsemalla tarkennustavoista kaikkein automaattisimman - tämä on jossain kamerassa AiAF, toisissa muita nimiä. Valitsee tarkennuspisteen automaattisesti.

Yksi kirppiskamera oli niin kehno, ettei suostunut toimimaan kovin pitkään edes uusien alkaliparistojen kanssa. Ostin kalliimmat 1,7 voltin AA-paristot rautakaupasta. Litiumparistot. Niillä kamera toimi paremmin. Eli lienee tämäkin tapaus sitä, että kamera mittasi paristotilasta jännitettä, ei virran voimakkuutta.

Miten on mahdollista, etteivät kompaktikameroiden valmistajat 2000-2023 olisi tienneet näin yksinkertaisesta sähkötekniikan perusasiasta? Akussa voi olla pienempi jännite kuin paristossa, ja silti virtaa riittää.

Jos olisin itse kameratehtaan omistaja, tai kameran suunnittelija, niin laittaisin kyllä valikkoon vaihtoehdon, että haluaako käyttäjä väkisinsammutuksen silloin, kun jännite tai virta laskee alle tietyn tason. Saisi olla käyttäjän valittavissa tuokin taso, koska eri-ikäiset akut toimivat eri tavoilla.

Olen käyttänyt jo pitkään NiMH-akkuja audiolaitteissa. Esim. sanelukoneessa virran kulku saattaa pätkiä, jos akkua on yliladattu, tai on iäkäs. Silti akku saattaa toimia vielä sujuvasti esim. taskulampussa.

Anonyymi kirjoitti:

Sähkötekniikassa lienee ollut muinoin perusasiaa tällainen, että suuremmalla jännitteellä sai kirkkaamman valon. NiMH-akuissa (1,2 V) on jännite pienempi kuin alkaparistoissa (1,5 V). Johtuisiko näytön pimentyminen tästä? Onko tämä kamera ollenkaan suunniteltu akuilla käytettäväksi?

Ostelin monia pikku kompaktikameroita kirpputoreilta noin vuosina 2010-2020. Yleinen ongelma oli, että kamera mittasi "virtapalkit" paristotilan jännitteestä. Ei mitannut virtaa, vaan jännitteen. Täyteen ladatut akut eivät kelvanneet, vaan laite saattoi marista, vaihda paristot, virta lopussa tms. Oikeasti ongelma ei ollut virran loppuminen, vaan että kamera ei tuntunut ymmärtävän matalampaa jännitettä (1,2 V).

Olen säilyttänyt näistä kompaktikameroista yhden, jota käyttelen alkaliparistoilla, jos käytän. Alunperin kiinnostuin digikameroista lähikuvausmahdollisuuksien takia. Helppo muistiinpanojen kuvaaminen kirjoista ja lehdistä, jos valoa riittää tarpeeksi. Tuossa Kodakissa olisi pikkusen enemmän säätöjä esim. valkotasapainon valintaan.

Tuohon tarkennuksen hitauteen sain itse aikoinani helpotusta valitsemalla tarkennustavoista kaikkein automaattisimman - tämä on jossain kamerassa AiAF, toisissa muita nimiä. Valitsee tarkennuspisteen automaattisesti.

Lue lisää

Pliis, älä kommentoi, jos olet 2000-luvun tekniikasta pihalla kuin lumiukko

Anonyymi kirjoitti:

Pliis, älä kommentoi, jos olet 2000-luvun tekniikasta pihalla kuin lumiukko

Pliis, älä kommentoi, jos ei muuta tarkoitusta kuin vinoilla älykääpiömäisillä jossitteluilla. Viestissä ei ollut mitään aihetta olettaa, että oltaisiin pihalla yhtikäs mistään.

Anonyymi kirjoitti:

Pliis, älä kommentoi, jos ei muuta tarkoitusta kuin vinoilla älykääpiömäisillä jossitteluilla. Viestissä ei ollut mitään aihetta olettaa, että oltaisiin pihalla yhtikäs mistään.

Lue lisää

OIet pihalla kuin lumiukko digikameroista ja AA-akuista. Löpinäsi on pelkkää mutuilua eli häirisevää kohinaa, jonka informaatiosisältä on pakkasella (ei edes hyödytöntä, vaan täysin virheellistä).

Anonyymi kirjoitti:

OIet pihalla kuin lumiukko digikameroista ja AA-akuista. Löpinäsi on pelkkää mutuilua eli häirisevää kohinaa, jonka informaatiosisältä on pakkasella (ei edes hyödytöntä, vaan täysin virheellistä).

Lue lisää

Hehee, taas päästiin asian ytimeen=)

Anonyymi kirjoitti:

Hehee, taas päästiin asian ytimeen=)

Tämä herjanheittäjä on ratkaisukristillinen poloinen, joka on ottanut herneen nenäänsä siitä, että Raamattu todistaa ratkaisuopin vääräksi. Se tieto raastaa häntä niin, että kokee tarvetta riehua ja heitellä herjaa, selviä faktoja vastaan.

Tällainen herjanheittäjä on työssä Suomi24:llä, vaikka parempi olisi palkata hänet Korkeasaaren apinatarhaan apinaksi. Suoriutuisi siitä hommasta paljon paremmin.

Minä tiedän digikameroista enemmän kuin tarpeeksi, ja AA-akuista. Kameroista on kokemusta yli 10 kappaleesta, mukana riistakameraa ja action-kameraa. Akkujen kanssa on toimittu jo kymmeniä vuosia.

Olisihan se pitänyt arvata, että jos aloittaa keskustelun 2020-luvun AA-kamerasta, niin keskusteluun ilmaantu apinoita, joilla ei ole mitään asiallista sanottavaa aiheesta, mutta luulevat on kovin fiksua aukoa päätänsä, toimivia systeemejä vastaan.

Valokuvauksessa joutuu tekemisiin todellisuuden kanssa, joten vaikuttaa että harrastatte aivan väärää alaa.

Tämä on kamerapalsta eikä mikään höpöhöpö -luurien mainostamiseen tarkoitettu!

Samsumkin kännykkä on käytössä. Kameraksi siitä ei ole

- "salaman" (LED) teho on ihan onneton jopa verrattuna digipokkarin salamaan

- kamerassa on joku vitun tekoälyominaisuus, joka välillä "parantelee" kuvan värit ihan tunnistamattomiksi eikä tätä saa pois päältä... eikä edes valotusta tai valkotasapainoa voi säätää eli se on ihan tekemätön paikka, kun tekoälyttömyys alkaa sähläämään ja pilaa kuvat

Huawayn kamera oli paljon parempi, kun siinä kaikkea pystyi sentään säätämään.... tosin tuskallisen hitaasti.

Kyllä, tuo on varteenotettava vaihtoehto!

Anonyymi kirjoitti:

Samsumkin kännykkä on käytössä. Kameraksi siitä ei ole

- "salaman" (LED) teho on ihan onneton jopa verrattuna digipokkarin salamaan

- kamerassa on joku vitun tekoälyominaisuus, joka välillä "parantelee" kuvan värit ihan tunnistamattomiksi eikä tätä saa pois päältä... eikä edes valotusta tai valkotasapainoa voi säätää eli se on ihan tekemätön paikka, kun tekoälyttömyys alkaa sähläämään ja pilaa kuvat

Huawayn kamera oli paljon parempi, kun siinä kaikkea pystyi sentään säätämään.... tosin tuskallisen hitaasti.

Lue lisää

Jokseenkin kännyköissä valotuksen säätä on paljon helpompaa ja nopeampaa kuin yhdessäkään järkkärissä. Samoin tarkentaminen.
Pro asetukset avaavatkin sitten paljon enemmän vaihtoehtoja.
Omen btw kanssasi osittain eri mieltä tuskallisen hitaasta säätämisestä à la kännykkä versus järkkäri. Monissa järkkäreissä on tuhat turhaa säätöä ja niiden arpominen on työlästä. Toki, jos tietää mitä kuvaa jne. asia on toinen, eli voi laittaa ennakkoasetukset valmiiksi.

Kodak FZ 45 on tullut markkinoille ei kovin monta vuotta sitten. Käyttöohjeessa vuosiluku 2022.

https://kodakpixpro.com/resources/cameras/friendly-zoom/fz45/docs/fz45-usermanual-en.pdf

Suunnattu ilmeisesti lomamatkailijoille, jotka pitävät tuosta polttovälialueesta, ja siitä, että AA-paristoja saattaa löytyä kaupoista ja kioskeilta ympäri maailmaa. Jos itse tuota käyttäisin, luultavasti ostaisin kalliimpia litium-AA-paristoja, jotka kestävät monin verroin pidempään käytössä, kuin alkaliparistot. Houkuttelevaa kamerassa optinen laatu. Sopii sellaiseen ajatteluun, että ei ängetä kaikkea samaan laitteeseen, vaan voi olla erikseen kamera, erikseen taskulamppu, erikseen radio, jne. Jos yksi laite hajoaa, ei katoa kaikki tieto/kuvat/kuvausmahdollisuudet.

Mainostekstissä väitetään, että noin 120 kuvaa yksillä paristoilla.

SHOOTING CAPABILITY Approx. 120 Shots of AA Alkaline Battery (Based on CIPA Standards)
https://kodakpixpro.com/cameras/friendly-zoom/fz45/

Muita suunnilleen samaan aikaan markkinoille tulleita olivat vesitiivis malli WPZ 2, ja akulla toimiva FZ 55.

Anonyymi kirjoitti:

Kodak FZ 45 on tullut markkinoille ei kovin monta vuotta sitten. Käyttöohjeessa vuosiluku 2022.

https://kodakpixpro.com/resources/cameras/friendly-zoom/fz45/docs/fz45-usermanual-en.pdf

Suunnattu ilmeisesti lomamatkailijoille, jotka pitävät tuosta polttovälialueesta, ja siitä, että AA-paristoja saattaa löytyä kaupoista ja kioskeilta ympäri maailmaa. Jos itse tuota käyttäisin, luultavasti ostaisin kalliimpia litium-AA-paristoja, jotka kestävät monin verroin pidempään käytössä, kuin alkaliparistot. Houkuttelevaa kamerassa optinen laatu. Sopii sellaiseen ajatteluun, että ei ängetä kaikkea samaan laitteeseen, vaan voi olla erikseen kamera, erikseen taskulamppu, erikseen radio, jne. Jos yksi laite hajoaa, ei katoa kaikki tieto/kuvat/kuvausmahdollisuudet.

Mainostekstissä väitetään, että noin 120 kuvaa yksillä paristoilla.

SHOOTING CAPABILITY Approx. 120 Shots of AA Alkaline Battery (Based on CIPA Standards)
https://kodakpixpro.com/cameras/friendly-zoom/fz45/

Muita suunnilleen samaan aikaan markkinoille tulleita olivat vesitiivis malli WPZ 2, ja akulla toimiva FZ 55.

Lue lisää

Kun kamerassa on runsaat säätömahdollisuudet, sen pystyy säätämään siihen kuntoon, että kuvan ottamiseksi ei tarvitse muuta kuin käynnistää, laukaista ja sammuttaa. Koko prosessi sujuu sekunnissa tai muutamassa. Tällä tyylillä olen saanut AA-paristot riittämään pitkään kompaktikamerassa. Kun vältetään turhaa säätämistä ja räpläilyä.

Yhdessä kameroistani on vielä pikanäppäin, johon voi asettaa oman toiminnon, esim. näytön sammutus. Ja taas virtaa säästyy lisää.

Anonyymi kirjoitti:

Kun kamerassa on runsaat säätömahdollisuudet, sen pystyy säätämään siihen kuntoon, että kuvan ottamiseksi ei tarvitse muuta kuin käynnistää, laukaista ja sammuttaa. Koko prosessi sujuu sekunnissa tai muutamassa. Tällä tyylillä olen saanut AA-paristot riittämään pitkään kompaktikamerassa. Kun vältetään turhaa säätämistä ja räpläilyä.

Yhdessä kameroistani on vielä pikanäppäin, johon voi asettaa oman toiminnon, esim. näytön sammutus. Ja taas virtaa säästyy lisää.

Lue lisää

Minulla on ollut toisenlainen taktiikka. Yhdessä kamerassa on jatkuvasti yhdenlaiset säädöt voimassa, toisessa toisenlaiset. Ulos lähtiessä tiedän, millaiselle reissulle olen lähdössä. Että kuvaanko lähikuvia kameralla, jossa on valmiina tietyt supermacro- ja polttoväliasetukset. Toisella kertaa tiedän ulos lähtiessä, että kuvaan rantamaisemakuvia toisella kameralla, jossa valmiina hämäräkuvaukseen sopivat asetukset ja mustavalko. Eipä juuri tarvitse räplätä, kun eri kompaktikamerat sopivat eri tarkoituksiin, yksi kamera yhteen tarkoitukseen paremmin kuin toinen. Ja kun sen tietää jo valmiiksi.

Anonyymi kirjoitti:

Kun kamerassa on runsaat säätömahdollisuudet, sen pystyy säätämään siihen kuntoon, että kuvan ottamiseksi ei tarvitse muuta kuin käynnistää, laukaista ja sammuttaa. Koko prosessi sujuu sekunnissa tai muutamassa. Tällä tyylillä olen saanut AA-paristot riittämään pitkään kompaktikamerassa. Kun vältetään turhaa säätämistä ja räpläilyä.

Yhdessä kameroistani on vielä pikanäppäin, johon voi asettaa oman toiminnon, esim. näytön sammutus. Ja taas virtaa säästyy lisää.

Lue lisää

FZ 45 käynnistyy kyllä kohtuu nopeasti (parissa sekunnissa), mutta salaman latautumista saa odotella pienen iäisyyden. Hassun hauskana piirteenä kamera ei ota kuvaa, kun laukaisimen painaa pohjaan, mutta salama ei ole ehtinyt latautua. Ei, vaikka laukaisinta pitää pohjassa pitkään. Normaali metodi sitten on, että pumppailen laukaisunappia, kiroan, pumppailen uudelleen ja lopulta räps, saan kuvan. Ehkä siitä kohteesta, mitä yritin kuvata, ehkä omista kengistäni. Kolmas vaihtoehto on, että kamera jumiutuu ja pitää buutata avaamalla paristokotelo hetkeksi.

AA paristot nyt vaan on ihan väärä virtalähde digikameraan, joka voi käynnistyessään tai salamaan ladatessaan vaatia 1000 mA virtaa. Paristoilla virranantokyky on heikko, joten ne pelaavat todella huonosti tässä. AA koon NiMh akuista saa ulos suuremman virran, joten ne pelittävät paljon paremmin, pienemmästä nimellisjännitteestä huolimatta. Siis salama latautuu nopeammin, saa enemmän kuvia jne. Nämä olivat ihan yleisessä tiedossa 2000-luvun alkuvuosina, kun ei juuri muunlaista virtalähdettä digikameroihin ollut tarjolla. Osa 2000-luvun alun kameroista ei edes käynnistynyt alkaliparistoilla tai niillä sai vain parikymmentä kuvaa ja akuilla 100. Kalliit 1,5 V litiumparistot saattavat toimia paremmin, mutta silloin ollaan jo lähellä akkujen hintaluokkaa. Ei mitään järkeä.

Li-Ion akut pesevät kameroissa ja salamalaitteissa paristot ja AA-koon akut 6-0. Olematon itsepurkautuminen (ei ole täysin ongelmattomia edes Eneloop yms. "ei itsepurkautumista" akut), korkeampi jännite.

AA-akkujen akilleen kantapää on matala jännite. Pitää olla 2-4 akkua sarjaan kytkettynä, jolloin virta kulkee 4-8 kontaktin läpi. Eipä tarvi olla montaa millivolttia jännitehäviötä näissä (per kontakti), kun ollaan vaikeuksissa... eli jännite tippuu just alle sen rajan, missä kamera julistaa akut tyhjiksi. Pelivaraa ei käytännössä ole, koska kameran pitäisi tunnistaa yksittäinenkin tyhjä akku (jotta vältetään sen syväpurkamiselta), jos on vahingossa lykätty kameraan 1 tyhjä akku täyteen ladattujen sakaan.

Anonyymi kirjoitti:

FZ 45 käynnistyy kyllä kohtuu nopeasti (parissa sekunnissa), mutta salaman latautumista saa odotella pienen iäisyyden. Hassun hauskana piirteenä kamera ei ota kuvaa, kun laukaisimen painaa pohjaan, mutta salama ei ole ehtinyt latautua. Ei, vaikka laukaisinta pitää pohjassa pitkään. Normaali metodi sitten on, että pumppailen laukaisunappia, kiroan, pumppailen uudelleen ja lopulta räps, saan kuvan. Ehkä siitä kohteesta, mitä yritin kuvata, ehkä omista kengistäni. Kolmas vaihtoehto on, että kamera jumiutuu ja pitää buutata avaamalla paristokotelo hetkeksi.

AA paristot nyt vaan on ihan väärä virtalähde digikameraan, joka voi käynnistyessään tai salamaan ladatessaan vaatia 1000 mA virtaa. Paristoilla virranantokyky on heikko, joten ne pelaavat todella huonosti tässä. AA koon NiMh akuista saa ulos suuremman virran, joten ne pelittävät paljon paremmin, pienemmästä nimellisjännitteestä huolimatta. Siis salama latautuu nopeammin, saa enemmän kuvia jne. Nämä olivat ihan yleisessä tiedossa 2000-luvun alkuvuosina, kun ei juuri muunlaista virtalähdettä digikameroihin ollut tarjolla. Osa 2000-luvun alun kameroista ei edes käynnistynyt alkaliparistoilla tai niillä sai vain parikymmentä kuvaa ja akuilla 100. Kalliit 1,5 V litiumparistot saattavat toimia paremmin, mutta silloin ollaan jo lähellä akkujen hintaluokkaa. Ei mitään järkeä.

Li-Ion akut pesevät kameroissa ja salamalaitteissa paristot ja AA-koon akut 6-0. Olematon itsepurkautuminen (ei ole täysin ongelmattomia edes Eneloop yms. "ei itsepurkautumista" akut), korkeampi jännite.

AA-akkujen akilleen kantapää on matala jännite. Pitää olla 2-4 akkua sarjaan kytkettynä, jolloin virta kulkee 4-8 kontaktin läpi. Eipä tarvi olla montaa millivolttia jännitehäviötä näissä (per kontakti), kun ollaan vaikeuksissa... eli jännite tippuu just alle sen rajan, missä kamera julistaa akut tyhjiksi. Pelivaraa ei käytännössä ole, koska kameran pitäisi tunnistaa yksittäinenkin tyhjä akku (jotta vältetään sen syväpurkamiselta), jos on vahingossa lykätty kameraan 1 tyhjä akku täyteen ladattujen sakaan.

Lue lisää

Tuota salaman varautumisen hitautta voisi ehkä pienentää hitaalla synkrolla ja valotuksen korjailulla alaspäin, eli lähellä olevat kohteet valaistaan salamalla vain kevyesti, ja taustaa jätetään tummaksi.

Minulla ei ole kokemusta tästä FZ 45 -mallista, mutta muilla kompakteilla on tullut kohtuullista kuvaa salamavalolla, näillä säädöillä.

90-luvulla oli jo filmikompakteissa tuo sama salaman latautumisen asia, eli kamerassa oli, päätelmäni mukaan kondensaattori, johon virtaa imeytyi salaman laukaisuun riittävä määrä, hitaasti muutamien sekuntien kuluessa, paristoista.