SAAMELAISKÄRÄJÄVAALIT TYRINYT PORUKKA SAA MAKSAA KULUT

Anonyymi-ap

KHO otti ja näytti kaapin paikan. Saamelaiskäräjävaalit meni nurin ja samalla meni kankkulan kaivoon Oikeusministeriön antamat 800 000 euroa. Uusinta tulee sen vuoksi etteivät Saamelaiset siis käräjien hallitus noudattanut lakia. KHO osoitti että Suomen laki on kaikille ihan sama, myös Saamelaiskäräjille. Nyt uudet vaalit maksaa 500 000 euroa. Kuka sen kulun maksaa, ei ainakaan Suomen valtio, se on estettävä, Nyt Saamelaisten keskusvaalilautakunta saa kaivaa omaa pörssiä, talot myyntiin ja autot kaniin. Se möhläys oli vain ja ainoastaan Saamen keskusvaalilautakaunnan. Ja pitää olla tarkkana. Nyt poliisi tutkii vaalien järjestäjää rikosista. Siis sotku on itse aiheutettu. Siksi Saamen lasten ja tulevaisuuden kassalle ette saa mennä. Maksakaa itte virheelle, se on jämpti näin.

49

511

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      En tiiä , mut on hassua jos saamelaiset eivät itse saa päättää kuka on saamelainen !!

      • Anonyymi

        eihän ne itekkään oo saamelaisia saksan armeija miehitti lapin 100 tuhatta saksalaista nai ja ne on niitten jälkeläisiä , eivät saamelaisia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        eihän ne itekkään oo saamelaisia saksan armeija miehitti lapin 100 tuhatta saksalaista nai ja ne on niitten jälkeläisiä , eivät saamelaisia.

        "Saamelaiset ovat tuman DNA:n valossa geneettisesti vähemmän kaukana suomalaisista kuin muista eurooppalaisista. Tämä osoittaa saamelaisten ja suomalaisten polveutuvan suhteellisen lyhyt aika sitten eläneistä yhteisistä kantavanhemmista "


      • Anonyymi

        Saahan ne mutta lakien mukaan. Saamelaiskäräjät ei ole yhtä kuin kaikki saamelaiset.


    • Anonyymi

      Saamelaisuus voidaan todistaa historiankirjoista. Nyt saapi ihmetellä miten tällaista voi tapahtua.
      Taasko korkeimmalla pallilla istuva on töpeksinyt.
      Korona-aikaan mietin monet kerrat kuinka on mahdollista, että politiikka menee edelle terveysalan ammattilaisten ohjeista koronasoppaa keitettäessä.
      Nyt on tullut ilmi, että samat mimmit jotka seisoivat rivissä julkaisemassa päätöksiä asioista joista heillä ei ollut hajuakaan, kelluvat nyt uudessa liemessä.
      Toista se oli silloin kun Kekkonen ja Bresnew maistelivat hapanta, mutta pitivät silti maidemme välit hyvinä.
      Niitä aikoja on ikävä.

      • Anonyymi

        ai kirjoista no kylläkin dna näytteestä elis spermasta ..kato sie vaan kirjasta aku ankastako katot


    • Anonyymi

      tää ojala niemelän hommii hulu ukon luulee itteensä saamelaiseksi vaikka on musta

    • Anonyymi

      Johanna Oja­la-Nie­me­lä nou­se­mas­sa en­sim­mäi­sen alue­val­tuus­ton joh­toon, hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­ja tulee kes­kus­tas­ta. SDP SAIRAS ELÄKELÄINEN TÄRISEE EDUSKUNNASSA LÄÄKKEIDEN VOIMALLA ELÄÄ SDP KÄVELEVÄ MUUMIO

      Lapinpahoinvointi alue todellakin voi pahoin , näiden saatto hoito kuntoisten käsissä eivät tajua lopettaa uraansa vaan roikkuvat veronmaksajien rahoilla kynsin hampain
      kykenemättä näkemään todellisuutta todellisia Bile hile luusereita.
      Kunhan vaan tässä köllötellessä eläkettä odotellessa muka jotain suhmuroin
      kyllä sen näkee naamasta ja ulkomuodosta ettei kaikki muumit ole kotona.

    • Anonyymi

      kykenemättä näkemään todellisuutta todellisia Bile hile luusereita.
      Kunhan vaan tässä köllötellessä eläkettä odotellessa muka jotain suhmuroin
      kyllä sen näkee naamasta ja ulkomuodosta ettei kaikki muumit ole kotona.

      • Anonyymi

        Jaha, sekö maksaa kaikkien velat?


    • Anonyymi

      ”Monet naiset vaikenivat kokonaan saksalaisista rakastetuistaan”
      1940-luvulla yksin lapsen saaminen koettiin häpeälliseksi, mutta suurinta häpeää kantoivat naiset, joiden lasten isät olivat saksalaissotilaita. Se häpeä kesti monilla elämän loppuun asti, vaikka ympäristön asenteet muuttuivat.

      – Äitini kohdalla häpeä oli kaksipiippuinen asia. Jotkut ilkeämieliset halveksivat ja aliarvioivat häntä, mutta hän sai myös kannustusta, Hartikainen tietää.

      Hartikainen kuuli sentään hiukan isästään, mutta monet naiset vaikenivat kokonaan saksalaisista rakastetuistaan.


      Tilanne oli täällä pohjoisessa vaikea, sotatraumat kohdistuivat naisiin ja lapsiin, heitä nimiteltiin pahimmilla tavoilla.
      – Monet joutuivat kovan panettelun kohteeksi. Tilanne oli täällä pohjoisessa vaikea, sotatraumat kohdistuivat naisiin ja lapsiin, heitä nimiteltiin pahimmilla tavoilla. Mutta hyvääkin tapahtui: naisille oli töitä ja he pääsivät itsenäistymään, Hartikainen tietää.

      Saara Niemelä oli ulospäin suuntautunut, eikä hän jäänyt murehtimaan kohtaloaan, vaan teki kovasti töitä.

      – Äiti oli kauppiaana ja myöhemmin tavaratalon konttoristina, Hartikainen kertoo.

      Ennen vanhaan saatettiin kysyä väheksyvästi, millainen nainen on saksalaisen sotilaan kanssa. Kyse oli yleensä yksinkertaisesti rakastumisesta. Totta kai vierasmaalaiset sotilaat olivat nuorten tyttöjen silmissä myös eksoottisia.

      – Osa oli tytönhupakoita, joita miehet käyttivät hyväkseen, Hartikainen toteaa.

      Kaikki eivät suinkaan hävenneet elämänsä loppuun asti romanssiaan saksalaissotilaan kanssa. ”Se oli niin ihana”, Hartikainen tietää eräänkin naisen sanoneen.


      Pertti Hartikainen nelivuotiaana.
      Pertti Hartikainen nelivuotiaana. KUVA: TIMO LINDHOLM

      Kiusaamista ja väheksymistä
      Sotatraumat purkautuivat myös lapsiin. Pertti Hartikainen muistaa vieläkin, miltä tuntui olla kiusattu ja haukuttu.

      – Pahimpia haukkumasanoja olivat huoran penikka ja saksalainen äpärä, Hartikainen kertoo.

      Kansakoulussa Pertti Hartikaisen kauhun hetki oli, kun opettaja kysyi isän nimeä.

      – Joku luokasta saattoi aina huutaa: Se on äpärä, ei sillä ole isää, Hartikainen muistaa.

      Väheksymistä Hartikainen koki vielä työelämässäkin taustansa takia. Meni kauan ennen kuin hän pystyi sanomaan reippaasti olevansa puoliksi saksalainen.

      – Tietyt ihmiset olivat to

    • Anonyymi

      saamelaiset isänne lepää täällä

      6. Lähes 2700 sotilaan hauta Norvajärvellä
      Mitä? Suomen rintamilla kaatui toisessa maailmansodassa noin 15 000 saksalaista.

      Suurin osa vainajista lepää nykyisen Venäjän alueella, Petsamossa ja vanhassa Sallassa, mutta osa myös Suomen puolella. Rovaniemen Norvajärven rannalla on kaikkiaan 2683 Saksan armeijassa taistelleen sotilaan hauta.

      Missä? Vaikuttava, punaisesta graniitista tehty mausoleumi sijaitsee Norvajärven itärannalla, lähellä vanhaa lentosatamaa. Pysäköintialueelta pääsee paikalle polkua pitkin. Opasteet ohjaavat tulijoita jo nelostiellä Rovaniemen pohjoispuolella.

      Saksalaisten sotilaiden jäämistöstä huolehtiva Volksbund rakennutti Saksan valtion tuella hautausmaan vuonna 1963 viimeiseksi leposijaksi vainajille, jotka oli nostettu kenttähaudoista. Arkkitehti Otto Kindt suunnitteli mausoleumin ja taiteilija Ursula Querner suuren ristin ja eteisaulan patsaan, jossa äiti pitelee poikaansa.

      Paikalla käy vuosittain noin 10 000 vierasta. Se on arvio, koska kaikki eivät jätä nimeään vieraskirjaan toisin kuin alueen huollosta vastaava Rovaniemi-Napapiirin Rotaryklubi toivoo.

      Oho! Lapin maaperä kätkee yhä useita saksalaisia sotilaita, joiden jäänteitä ei ole löydetty. Norvajärvelle on haudattu viimeiset vuoden 2010 lopulla.

      POIMINTA

    • Anonyymi

      ja jotkut selvisivät saamelaiset isänne ovat saksalaisia

    • Anonyymi

      Porot myyntiin ja porukka töihin etelä suo meen kerrostaloja napittelee

      • Anonyymi

        Ja parvekekorjauksia arvioimaan...


    • Anonyymi

      ja petokorvaukset takaisin perintään kymmeniä miljoonia paskahousuille.

      • Anonyymi

        Kotimaa
        "Hullun hommaa" – Poromiehelle maksettiin pedoista vuodessa yli 155 000 euroa vahingonkorvausta

        Jaa

        Tallenna

        Kommentoi


        KUVA: MIILA KANKAANRANTA

        Risto Pyykkö
        21.6.2017 9:51
        Poromies voi elää valtion maksamilla petovahinkokorvauksilla, myymättä juuri ollenkaan lihaa kuluttajille.

        Käytäntö on yleistynyt erityisesti poronhoitoalueen eteläosissa, Kainuussa ja Kuusamossa.

        – Turha tätä on kaunistella: kasvatamme poroja pedoille, kuvailee kainuulainen poronomistaja.


    • Anonyymi

      Pappien tehtävä on hoitaa kasteet, vihkimiset ja hautajaiset.
      Minun lapsi oli tietämättä veljeni 50 vuotta koska pappi ei halunnut kastaa ns. äpärää joka kirkonkirjoissakin vielä 1800 luvun loppuun asti oli isättömän lapsen kohdalle merkitty.
      Tämä tapaus sattui kuitenkin -60 luvulla.
      Ihmettelen vieläkin luuleeko pappi olevansa Jumala joka saa tehdä tämmöistä haittaa ihmisille, sillä en varmaan ole ainoa kärsinyt.
      Kun -60 luvulla joku mainitsi, että kylään oli muuttanut homo, siitä viskuteltiin nurkan takana eikä kukaan pilkannut.
      Myöhemmin papit alkoi sortaa heitä ja olihan se saamelaisten ajojahtikin joskus valloillaan.
      Papit jotka ovat korkealle arvostettuja, mutta heitäkin mahtuu joka junaan, samoin lappalaisia.

    • Anonyymi

      ddd

    • Anonyymi

      Kertokaapa viisaat mistä tiedän, että olen saamelainen, eli miten todistan sen?

    • Anonyymi

      alle 120 cm pitkä käyrät jalat ja rikollinen luonne .

    • Anonyymi

      totta täyttää kritteerit eli saamelaisia ei taida olla keksitty koko porukka loisia.

    • Anonyymi

      1. Kuka on saamelainen?
      Saamelainen on ihminen, joka on kasvanut saamelaiseen kulttuuriin. Laissa saamelaisuus tavallaan määritellään, kun erotetaan ne ihmiset, jotka saavat äänestää saamelaiskäräjävaaleissa. Saamelaiskäräjät on saamelaisten itsehallintoelin.

      Lain mukaan äänioikeutettu on, jos on oppinut saamen äidinkielenään tai yksi vanhemmista tai isovanhemmista on oppinut sen äidinkielenä. Äänioikeutettu on myös se, joka on tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi virallisissa asiakirjoissa merkityn henkilön jälkeläinen. Kolmas peruste on, jos vanhemmista ainakin yksi on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaiskäräjävaaleissa.

      Lain toinen kohta närästää monia saamelaisia. Saamelaiskäräjien mukaan niin sanottu lappalaispykälä pitäisi poistaa laista. Saamelaiskäräjät korostaa ryhmäidentifikaation merkitystä eli sitä, että yhteisö tunnistaa omat jäsenensä.

      2. Kuinka paljon saamelaisia on?
      Suomessa saamelaisia arvioidaan olevan noin kymmenentuhatta, joista alle puolet puhuu saamea äidinkielenään. Yli puolet Suomen saamelaisista asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Pohjoismaissa ja Venäjällä saamelaisia arvioidaan asuvan 75 000–100 000.

      3. Ymmärtävätkö eri saamen kielten puhujat toisiaan?
      Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Yhteensä saamen kieliä on laskutavasta riippuen 9–10.

      Saamen kielet ovat erillisiä kieliä, eivät murteita, joten yhden saamen kielen osaaminen ei tarkoita, että henkilö ymmärtäisi sujuvasti muita saamen kieliä. Kielten sanastot kuitenkin muistuttavat paikoin toisiaan. Esimerkiksi sana isä on pohjoissaameksi áhčči, inarinsaameksi eeči ja koltansaameksi e’čč.

      4. Miksi porot ovat tärkeitä saamelaiskulttuurissa?
      Porotöissä saamelaiset tapaavat toisiaan ja käyttävät saamen kieliä. Syksyn ja talven poroerotukset ja kesän vasamerkitykset ovat suuria yhteisöllisiä tapahtumia. Usein sanotaan, että poronhoitajaperheiden lapset oppivat työtä siitä lähtien, kun alkavat kävellä.

      Poroelinkeino on perinteisistä saamelaiselin- keinoista taloudellisesti kannattavin. Porosta hyödynnetään kaikki sen osat: liha ruoaksi ja muut osat käsitöihin, talja lämmikkeeksi.

      5. Mikä on saamelaisen poronhoidon tulevaisuus?
      Saamelaisten kotiseutualueella on noin 1 250 poronomistajaa. Se on vajaa kolmasosa koko Suomen poronomistajista. Ammattimaisten poronhoitajien keski-ikä nousee ja lähenee viittäkymmentä vuotta. Haasteita saamelaiselle poronhoidolle tuovat esimerkiksi elinkeinon kannattavuus, saamelaisten muutto pois kotiseutualueelta ja esimerkiksi metsähakkuut ja ilmastonmuutos.

      Porotalouden ammattitutkinnon voi opiskella Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa Inarissa.

      6. Miksi käsityöt ja pukeutuminen ovat tärkeitä?
      Perinteisin keinoin valmistettava saamelainen käsityö eli duodji liittyy saamelaisten elinkeinoihin ja elämäntapaan. Duodjin käsite sisältää ajatuksen siitä, että työ on tehty ajatuksella ja tarpeeseen.

      Duodjiin liittyy paikallista tietoutta: isovanhempi siirtää saamelaiskulttuuria eteenpäin opettaessaan jälkeläisilleen käsitöiden tekoa.

      SUOSITTELEMME

      MAINOS: GSK
      Tarttuuko se? Kolme harhaluuloa vyöruususta

    • Anonyymi

      6. Miksi käsityöt ja pukeutuminen ovat tärkeitä?
      Perinteisin keinoin valmistettava saamelainen käsityö eli duodji liittyy saamelaisten elinkeinoihin ja elämäntapaan. Duodjin käsite sisältää ajatuksen siitä, että työ on tehty ajatuksella ja tarpeeseen.

      Duodjiin liittyy paikallista tietoutta: isovanhempi siirtää saamelaiskulttuuria eteenpäin opettaessaan jälkeläisilleen käsitöiden tekoa.

      SUOSITTELEMME

      MAINOS: GSK
      Tarttuuko se? Kolme harhaluuloa vyöruususta

      ME KAKSI
      Kyllä isä osaa -komedian äiti ja tytär ovat oikeassakin elämässä äiti ja tytär: ”Olemme itsekin koheltajia, besserwissereitä ja temperamenttisia”

      HIEMAN TYYRIIMPI KAUPPAKASSI
      Risto Harvia osti huippuharvinaisen auton koeajamatta sitä – nyt auton arvo on 1,5 miljoonaa euroa!
      Saamenpuvut ovat näkyvin osa duodjia. Pukujen mallit vaihtelevat alueittain. Tottunut katsoja näkee puvusta muun muassa sen, mistä siihen pukeutuva ihminen on kotoisin ja millaiseen sukuun tämä kuuluu. Muotivirtaukset vaikuttavat myös saamelaispukeutumiseen.

      7. Miten saamelaisten asiat ovat Suomessa?
      Suomi on ainoa pohjoismaa, joka ei ole ratifioinut alkuperäiskansojen oikeudet tunnustavaa ILO169-sopimusta. YK:n ihmisoikeuskomitea on suositellut Suomea edistämään saamelaiskäräjälain uudistamista ja opimuksen ratifiointia.

      Norjan ja Ruotsin valtiot pyysivät 1990-luvulla anteeksi saamelaisiin kohdistamaansa kaltoinkohtelua ja pakkosulauttamista. Suomen valtio ei ole anteeksipyyntöä esittänyt. Suomessa saamen kansan kokemista vääryyksistä mainitaan yleisimmin asuntolakouluissa koettu rasismi ja äidinkielen menettäminen.

      Venäjällä valtio puolestaan on vaikeuttanut alkuperäiskansojen järjestäytymistä esimerkiksi lakkauttamalla alkuperäiskansojen ihmisoikeusorganisaation.

      8. Haluaako moni itsenäisen Saamenmaan?
      Itsenäisen saamelaisvaltion vaatiminen ei ole monenkaan saamelaispoliitikon tai -aktivistin tavoitteissa. Saamelaiskäräjävaaleissa vuonna 2019 vain yksi ehdokas oli sitä mieltä, että Saamenmaan pitäisi olla itsenäinen valtio.

      Alkuperäiskansat ylipäätään eivät ole valinneet kansallisvaltiota yhteiskuntansa järjestäytymisen muodoksi.

      Saamelaisten toive on itsenäisyyden sijaan vankempi itsehallinto. Saamelaiskäräjät on usein moittinut Suomen valtiota siitä, että se ei aidosti kuuntele saamelaisia heitä koskevassa päätöksenteossa.

      9. Miten saamelaiset voivat vaikuttaa kotiseutualueellaan?
      Saamelaiskäräjälain yhdeksäs pykälä velvoittaa viranomaisia neuvottelemaan saamelaiskäräjien kanssa “kaikista laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä, jotka voivat (--) vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana”. Neuvoteltava on myös toimista, jotka koskevat saamelaisten kotiseutualueella esimerkiksi yhdyskuntasuunnittelua, valtionmaan käyttöä tai kaivostoimintaa.

      Suomen saamelaisalueella teollisen mittakaavan kaivoshankkeet eivät koskaan ole edenneet.

      Saamelaiset voivat yrittää vaikuttaa maankäyttökysymyksiin myös lausunnoilla kuntien tai maakunnan kaavasuunnitelmiin tai valtiovallan lakiluonnoksiin.

      Saamelaiskäräjät on usein kritisoinut valtiovaltaa siitä, että käräjiä kohdellaan sidosryhmänä muiden joukossa.

      Esimerkiksi Tenon kalastussopimukseen liittyvät kalastuksen rajoitukset vuodesta 2017 alkaen ovat saamelaiskäräjien mielestä loukanneet kalastajasaamelaisten oikeutta harjoittaa perinteistä elämäntapaansa.

      Lähteet: Eduskunta.fi, Fáktalávvu-sivusto, Kansallisarkisto, Laki saamelaiskäräjistä (974/1995), Oktavuohta – saamelaistietoa opetukseen, Saamelaisneuvosto, Samediggi/Saamelaiskäräjät, Sámi Duodji ry, Yle Sápmi.

    • Anonyymi

      ELI 10 SAAMELISTA SUOMESSA NEKKI JO 80 VUOTIATA JO ON HUULLUU PORUKKAAA MUUT SAKASALISTEN ÄPÄRIÄÄ...

    • Anonyymi

      HAHAHHHHAAH AHHAHHAHAHHA AHHAHAHHA EI HELEVETTIIII

      1. Kuka on saamelainen?
      Saamelainen on ihminen, joka on kasvanut saamelaiseen kulttuuriin. Laissa saamelaisuus tavallaan määritellään, kun erotetaan ne ihmiset, jotka saavat äänestää saamelaiskäräjävaaleissa. Saamelaiskäräjät on saamelaisten itsehallintoelin.

      Lain mukaan äänioikeutettu on, jos on oppinut saamen äidinkielenään tai yksi vanhemmista tai isovanhemmista on oppinut sen äidinkielenä. Äänioikeutettu on myös se, joka on tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi virallisissa asiakirjoissa merkityn henkilön jälkeläinen. Kolmas peruste on, jos vanhemmista ainakin yksi on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaiskäräjävaaleissa.

      Lain toinen kohta närästää monia saamelaisia. Saamelaiskäräjien mukaan niin sanottu lappalaispykälä pitäisi poistaa laista. Saamelaiskäräjät korostaa ryhmäidentifikaation merkitystä eli sitä, että yhteisö tunnistaa omat jäsenensä.

    • Anonyymi

      HAHHAHAAH HAHAHHAH SAAMELAINEN AHHAHAHHAHAH

    • Anonyymi

      HAHHAHAH AHHAHAH YKSKÄÄN EI TÄYTÄ KRITEEREJÄ SAKASALAISTEN ÄPÄRÄT AHHAHA MUKA SAAMELAISIAA HAHHA AHHAHAH

      Lain mukaan äänioikeutettu on, jos on oppinut saamen äidinkielenään tai yksi vanhemmista tai isovanhemmista on oppinut sen äidinkielenä. Äänioikeutettu on myös se, joka on tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi virallisissa asiakirjoissa merkityn henkilön jälkeläinen. Kolmas peruste on, jos vanhemmista ainakin yksi on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaiskäräjävaaleissa.

    • Anonyymi

      Kotimaa
      "Hullun hommaa" – Poromiehelle maksettiin pedoista vuodessa yli 155 000 euroa vahingonkorvausta

      Jaa

      Tallenna

      Kommentoi


      KUVA: MIILA KANKAANRANTA

      Risto Pyykkö
      21.6.2017 9:51
      Poromies voi elää valtion maksamilla petovahinkokorvauksilla, myymättä juuri ollenkaan lihaa kuluttajille.

      Käytäntö on yleistynyt erityisesti poronhoitoalueen eteläosissa, Kainuussa ja Kuusamossa.

      – Turha tätä on kaunistella: kasvatamme poroja pedoille, kuvailee kainuulainen poronomistaja.

    • Anonyymi

      Kotimaa
      "Hullun hommaa" – Poromiehelle maksettiin pedoista vuodessa yli 155 000 euroa vahingonkorvausta

      Jaa

      Tallenna

      Kommentoi


      KUVA: MIILA KANKAANRANTA

      Risto Pyykkö
      21.6.2017 9:51
      Poromies voi elää valtion maksamilla petovahinkokorvauksilla, myymättä juuri ollenkaan lihaa kuluttajille.

      Käytäntö on yleistynyt erityisesti poronhoitoalueen eteläosissa, Kainuussa ja Kuusamossa.

      – Turha tätä on kaunistella: kasvatamme poroja pedoille, kuvailee kainuulainen poronomistaja.

      • Anonyymi

        Turha on kaunistella.
        72 tyytymätöntä "haluaa- olla-saamelaista" saivat nyt Helsingin hallintohimmelin järkkymään.


    • Anonyymi

      vbdf

    • Anonyymi

      ddd

    • Anonyymi

      sdvfbng

      • Anonyymi

        Sekosiko marssijärjestys?
        Armanjakka ja Jerusalem, kannattaisi ulkoministeriinkin suhtautua vähemmän sotaisasti


    • Anonyymi

      Kirkonkirjoista on löytynyt tähän asti itsekukasen sukujuuret.
      Täällä on turha keksiä uusia reittejä saamelaisuuteen.
      Iisme Ku Daivaas!

      • Anonyymi

        ILSMEKUDAIVAAS,
        harrastatko liikaa toistoa?


    • Anonyymi

      Saamelaiset...Tuo kansa on ...seestä,melkein kaikki asuu Stadin liepeillä tai siellä ja vinkuu oikeuksiensa perään...Paskasakkia .Loisia.

      • Anonyymi

        Korkeimmalta oikeudeta on tullut korjaus. Kaltoinkohdeltuja äänestäjiä onkin 65 yksilöä. Eli ensin kirjoitettiin 72 henkilöstä.


    • Anonyymi

      Isme gu daivaas niippaas naappaas kivi kuukkaas totta mä roiskaan...

      • Anonyymi

        Kivien viskely ei ole oikea tapa suhtautua kritiikkiin.
        Pitää oppia kuuntelemaan, missä mättää... Kuka ei ole maksanut?


      • Anonyymi

        Ilmeisesti ku daivaas, pallastunturin pyhäkurus


    • Anonyymi

      Vain Tapio TOURULAN kuvaama aurinkomyrsky voisi muuttaa KKO äänestyspäätöksen 65 saamelaisuudesta torjutun....

      • Anonyymi

        Tyytymättömien napinaa kuuluu Oddsatissa mutta nykyisen naispuolisen saamepalamentin puheenjohtajan kanta on että uudet vaalit järjestetään.


    • Anonyymi

      Kertokaa uutiset saamenkielellä, että saamelaisetkin ymmärtää missä mennään.
      Kankkara kauskis!

    • Anonyymi

      www

    • Anonyymi

      kuolkaa andy mc coy okokin samelaimen

    • Anonyymi

      ddd

    • Anonyymi

      🍒🍒🍒🍒🍒🍒🍒🍒🍒🍒

      🍒 K­­u­­­u­­­m­­a­­­t­ ­t­y­­t­­­ö­t­­­ ­­­o­­­d­­­o­t­­t­­­a­v­­­­a­­­t­­­ ­s­i­n­u­­a­­ -> https://us4.fun/kissgirl?18336473

      🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️💋❤️💋❤️🔞

    Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tollokin tajuaa että Timo Vornanen

      oli joutunut äärimmäiseen tilanteeseen ampuessaa yhden laukauksen katuun. Ei poliisi tee tuollaista hetken mielijohteest
      Maailman menoa
      697
      6429
    2. Istuva kansanedustaja epäiltynä pahoinpitelystä ja ampuma-aserikoksesta

      Seiskan tietojen mukaan Timo Vornanen on epäiltynä pahoinpitelystä ja ampuma-aserikoksesta eikä kenellekään taatusti tul
      Maailman menoa
      527
      3749
    3. Timo Vornanen kilahti

      Mikähän sille kansanedustajalle polisiisi miehelle on noin pahasti mennyt hermot , että tulevaisuudensa pilasi totaalise
      Kotka
      189
      3629
    4. Pullonpalautusjärjestelmä muuttuu - paluu menneisyyteen

      EU suuressa viisaudessaan on päättänyt, että pulloja pitää kierrättää. Jos oikein ymmärsin, nykyisen järjestelmänmme ti
      Maailman menoa
      172
      2824
    5. Sininen farmari - Ford Focus- YFB-842 on poliisilta kadoksissa Kauhajärvellä

      https://alibi.fi/uutiset/poliisilta-poikkeuksellinen-vihjepyynto-autossa-oleva-henkilo-on-avuntarpeessa/?shared=29255-2d
      Lapua
      10
      2529
    6. 290
      2278
    7. Onko oikeudenmukaista? Yhdellä taholla yllättävä valta-asema Tähdet, tähdet -voittajan valinnassa!

      Näinpä, onko sinusta tämä oikein? Viime jaksossakin voittaja selvisi vain yhden äänen erolla ja tänä sunnuntaina ensimm
      Tv-sarjat
      24
      1613
    8. Persukansanedustaja Timo Vornanen ammuskellut Helsingissä

      Poliisi siviiliammatiltaan, luvallinen ase mukana baarissa tällä hemmetin valopääpersulla. Meni eduskunnasta suoraan baa
      Haapavesi
      110
      1502
    9. No kerros nyt nainen

      Kumpi mielestäsi oli se joka väärinkäsitti kaiken? Nyt voi olla jo rehellinen kun koko tilanne on jo lähes haihtunut.
      Ikävä
      100
      1449
    10. Nainen, mietit miten minä jaksan

      En voi hyvin. Nykyään elämäni on lähinnä selviytymistä tunnista ja päivästä toiseen. Usein tulee epävarma olo, että mite
      Ikävä
      89
      1230
    Aihe