Kysy ja keskustele ruokavalinnoista! Ruoka-alan ammattilaiset mukana keskustelussa 11.4. kello 16-20

Hei, minä olen Elina maa- ja metsätalousministeriöstä. Teen töitä kestävämmän ruokajärjestelmän parissa. Olen koulutukseltani kotitalousopettaja ja ruoka sekä ruuanvalmistus ovat intohimoni! Syksy on vuodenajoista paras, koska silloin saa syödä mielin määrin ruokaa luonnosta ja sadonkorjuuaikana kauppojen hyllyt notkuu kaikkea hyvää.

MaaMetsätalousMinisteriö kirjoitti:

Hei, minä olen Elina maa- ja metsätalousministeriöstä. Teen töitä kestävämmän ruokajärjestelmän parissa. Olen koulutukseltani kotitalousopettaja ja ruoka sekä ruuanvalmistus ovat intohimoni! Syksy on vuodenajoista paras, koska silloin saa syödä mielin määrin ruokaa luonnosta ja sadonkorjuuaikana kauppojen hyllyt notkuu kaikkea hyvää.

Lue lisää

Mahtavaa, lämpimästi tervetuloa Elina mukaan! Mikä on tällä hetkellä oma lempiruokasi?

Täällä on mukana myös Minna Kaljonen. Toimin tutkimusprofessorin Suomen ympäristökeskuksessa. Rakastan ruokaa ja sen tutkimista. Ruoka kertoo arvoistamme, luontosuhteestamme ja politiikan teon tavoista. Kaikkia näitä on ymmärrettävä, jos haluamme rakentaa kestävää yhteiskuntaa.

kaljonen_m kirjoitti:

Täällä on mukana myös Minna Kaljonen. Toimin tutkimusprofessorin Suomen ympäristökeskuksessa. Rakastan ruokaa ja sen tutkimista. Ruoka kertoo arvoistamme, luontosuhteestamme ja politiikan teon tavoista. Kaikkia näitä on ymmärrettävä, jos haluamme rakentaa kestävää yhteiskuntaa.

Lue lisää

Heippa ja tervetuloa mukaan Minna! Mikä on tällä hetkellä sinun lempiruokasi?

Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

Mahtavaa, lämpimästi tervetuloa Elina mukaan! Mikä on tällä hetkellä oma lempiruokasi?

Mun herkkulistalla on aina peruna! Yksinkertaista, mutta taipuu moneksi.

MaaMetsätalousMinisteriö kirjoitti:

Mun herkkulistalla on aina peruna! Yksinkertaista, mutta taipuu moneksi.

Peruna. Parasta.

Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

Heippa ja tervetuloa mukaan Minna! Mikä on tällä hetkellä sinun lempiruokasi?

Minulla on kyllä sienet. Ongelma on vaan, että meillä muut perheenjäseneet eivät oikein syö sieniä. Haikailen siis aina sienien perään.

kaljonen_m kirjoitti:

Minulla on kyllä sienet. Ongelma on vaan, että meillä muut perheenjäseneet eivät oikein syö sieniä. Haikailen siis aina sienien perään.

Sienet on kyllä hyviä, mutta ne jakaa usein mielipiteitä - herkkä ruoka-aihe!

Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

Sienet on kyllä hyviä, mutta ne jakaa usein mielipiteitä - herkkä ruoka-aihe!

Siinä saa myös toteuttaa keräilijäviettiä.

Hei, olen Topi, viljelijä Uudeltamaalta. Viljelen tilaani uudistavasti ympäristöasiat huomioon ottaen. Koulutukseltani olen agrologi ja kasvanut ruuantuotannon keskellä koko ikäni.

TopiMaa kirjoitti:

Hei, olen Topi, viljelijä Uudeltamaalta. Viljelen tilaani uudistavasti ympäristöasiat huomioon ottaen. Koulutukseltani olen agrologi ja kasvanut ruuantuotannon keskellä koko ikäni.

Lue lisää

Tervetuloa Topi mukaan! Mikä on sinun lempiruokasi?

Moi, minä olen Aura. Olen maa- ja metsätaloustieteiden maisteri sekä agroekologi. Ruoka on mukana työssä ja vapaalla, työskentelen toiminnanjohtajana luomualan yhteistyöjärjestö Pro Luomu.

MaaMetsätalousMinisteriö kirjoitti:

Mun herkkulistalla on aina peruna! Yksinkertaista, mutta taipuu moneksi.

Peruna on kyllä tosi hyvää. Kohta saa taas uusia perunoitakin.

Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

Tervetuloa Topi mukaan! Mikä on sinun lempiruokasi?

Niitä taitaa olla liian monta lueteltavaksi mutta mainittakoon yksi suosikeistani eli omenat. Muiden sadonkorjuutöiden ohella niitä on kiva napata puiden alta taskuun evääksi.

TopiMaa kirjoitti:

Niitä taitaa olla liian monta lueteltavaksi mutta mainittakoon yksi suosikeistani eli omenat. Muiden sadonkorjuutöiden ohella niitä on kiva napata puiden alta taskuun evääksi.

Lue lisää

Omenat on kyllä tosi hyviä!

AuraLamminparras kirjoitti:

Moi, minä olen Aura. Olen maa- ja metsätaloustieteiden maisteri sekä agroekologi. Ruoka on mukana työssä ja vapaalla, työskentelen toiminnanjohtajana luomualan yhteistyöjärjestö Pro Luomu.

Lue lisää

Lämpimästi tervetuloa mukaan Aura! Mikä merkitys luomutuotteilla on sinulle omassa arjessasi?

Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

Lämpimästi tervetuloa mukaan Aura! Mikä merkitys luomutuotteilla on sinulle omassa arjessasi?

Aika iso on luomutuotteiden merkitys myös omassa arjessa. Ostan tosi paljon, vaikka kaikkea ei tietysti luomuna saa.

AuraLamminparras kirjoitti:

Aika iso on luomutuotteiden merkitys myös omassa arjessa. Ostan tosi paljon, vaikka kaikkea ei tietysti luomuna saa.

Kiitos Aura, onko muutos luomuruuan käyttöön ollut sinulle helppoa?

AuraLamminparras kirjoitti:

Aika iso on luomutuotteiden merkitys myös omassa arjessa. Ostan tosi paljon, vaikka kaikkea ei tietysti luomuna saa.

Mitä tuotteita tällä hetkellä kaipaisit luomuversiona, jota on ehkä vaikeaa tai mahdotonta juuri nyt saada luomuna?

Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

Kiitos Aura, onko muutos luomuruuan käyttöön ollut sinulle helppoa?

Koska edistän luomutuotteiden käyttöä myös työkseni, on se ollut melko helppoa. Monia perustuotteita kuten munia ja maitoa saa luomuna, eivätkä ne ole edes paljon kalliimpia, niistä helppo aloittaa.

Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

Mitä tuotteita tällä hetkellä kaipaisit luomuversiona, jota on ehkä vaikeaa tai mahdotonta juuri nyt saada luomuna?

Olisi mukavaa jos esimerkiksi jogurtteja olisi laajempi valikoima, kaipaan myös enemmän kasvipohjaisia tuotteita enemmän luomuna. Nyt vuoden alusta tuli kauppoihin myyntiin kahviin tarkoitettu kaurajuoma (barista) luomuna, tiedän, että se oli odotettu uutuus monelle.

AuraLamminparras kirjoitti:

Olisi mukavaa jos esimerkiksi jogurtteja olisi laajempi valikoima, kaipaan myös enemmän kasvipohjaisia tuotteita enemmän luomuna. Nyt vuoden alusta tuli kauppoihin myyntiin kahviin tarkoitettu kaurajuoma (barista) luomuna, tiedän, että se oli odotettu uutuus monelle.

Lue lisää

Tämä on kyllä mahtava juttu, että kun moni ihminen toimii ns. aallon harjalla ja etujoukoissa, niin se jossain vaiheessa hyödyttää myös meitä kokeilijoita ja hitaammin ruoka-arkeaan muuttavia :)

AuraLamminparras kirjoitti:

Koska edistän luomutuotteiden käyttöä myös työkseni, on se ollut melko helppoa. Monia perustuotteita kuten munia ja maitoa saa luomuna, eivätkä ne ole edes paljon kalliimpia, niistä helppo aloittaa.

Lue lisää

Mitä kokemuksia sinulla on, ehkä työsi kautta, muiden ihmisten kokemuksista ruoka-arjen muuttamisesta luomupainotteisempaan arkeen?

koirankuono kirjoitti:

Olemme kaukana siitä 50-60 lukujen Suomesta jolloin lapsille opetettiin kolme arvoa Uskonto Koti ja Isänmaa. Ja suomalainen ruoka on maailman parasta. Ja saamme olla ylpeitä siitä että ahkerat viljelijämme tekevät töitä että saamme ruokaa pöytään. Kotitarveviljely kukoisti. Miten loisimme uudelleen sen kotimaisen tuotannon arvostuksen ? Ostoskärryt on täynnä pikkuherkkuja ja pikaruokaa, usein ulkomailla tuotettua. Ns tyhjiä kaloreita . Luin artikkelin jonka mukaan pikkuherkkujen osuus kaupan valikoimasta on jo yli 60 % . Onko se kaupankäynnin takia tarpeellista ja merkityksellistä kaupankäyntiä ? Karamelleja on kaksi pitkää hyllyriviä ja naksuja ja raksuja toiset mokomat. Valinnanvaraa on. Sitten on esimerkiksi kalasäilykkeet. Tonnikalaa ja makrillia. Kotimainen kala niin kallista ja tympeän makuista , niitä harvempi ostaa. Miten särkipurkin hintaa saataisiin alas ja maku hyväksi. Paljon olisi kehitettävää, edelleen. Vaan ajatuksia.

Lue lisää

Kiitos koirankuono, että jaat näitä ajatuksia. Ne saavat myös meidät muut pohtimaan näitä asioita! Maku on kyllä tosi tärkeä valinnoissa, sen vuoksi varmaan ne naksut ja raksutkin houkuttaa :)

Anonyymi kirjoitti:

Atrian naudanliha pihvi ja kasvis lisukkeet kruunaa meillä kerran viikkoon nautinnon.

Kiitos, että jaat tämän oman arki-ruokakokemuksen! Onko teillä muita ruokaperinteitä?

Hei Taina ja lämpimästi tervetuloa, kiva, että olet mukana! Mikä on tällä hetkellä sinun lempiruokasi?

Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

Hei Taina ja lämpimästi tervetuloa, kiva, että olet mukana! Mikä on tällä hetkellä sinun lempiruokasi?

Minun lempiruokani on kaalilaatikko.

MaaMetsätalousMinisteriö kirjoitti:

Minun lempiruokani on kaalilaatikko.

Se on kyllä myös oma herkku, täytyy myöntää!

Tervetuloa mukaan, aloitellaan kohta ekan kysymyksen kanssa! Haluatko tähän alkuun jakaa jonkun oman ruokakokemuksen?

Anonyymi kirjoitti:

Rantakala nuotiolla.

Onpa ihastuttavan ja herkullisen kuuloinen muisto! Käytkö usein luonnossa syömässä?

Anonyymi kirjoitti:

Kotimainen tuore kala on parasta!

niin on! Harmi vaan, kun sitä tuoretta kalaa saa kuitenkin niin harvoin tavallisista marketeista. Toisaalta minun arjen pelastuksia on nykyään erilaiset kotimaisista kaloista tehdyt kalasäilykkeet. Enää ei tarttee ostaa tonnikalaa!

Anonyymi kirjoitti:

Kotimainen tuore kala on parasta!

Kiva kuulla! Onko sinulla usein mahdollista syödä tuoretta kalaa?

Anonyymi kirjoitti:

Kotimainen tuore kala on parasta!

Minä olen kotoisin Savonlinnasta ja rakastan muikkuja. Puruveden muikut ovat parhaita herkkuja, joita kesäisin syön hyvin paljon.

Tervetuloa mukaan Satu! Mikä on sinun lempiruokasi?

Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

Tervetuloa mukaan Satu! Mikä on sinun lempiruokasi?

Olen tänä keväänä alkanut kokeilla kasvisruokia ja uusi lempiruokani on maapähkinä-papupata. Sen ohjeen löysin netistä: https://www.soppa365.fi/reseptit/kasvis-padat-ja-laatikot/maapahkina-papupata

MaaMetsätalousMinisteriö kirjoitti:

Olen tänä keväänä alkanut kokeilla kasvisruokia ja uusi lempiruokani on maapähkinä-papupata. Sen ohjeen löysin netistä: https://www.soppa365.fi/reseptit/kasvis-padat-ja-laatikot/maapahkina-papupata

Lue lisää

Kiitos vinkistä!

Anonyymi kirjoitti:

Mutta sitten suomeen saa kuitenkin tuoda maapallon toiselta laitaa ruokaa joka ei oikeasti kestä tarkastelua ympäristön suhteen.

Hyvä kommentti. Pohjoisen ympäristömme vuoksi emme kuitenkaan ole täysin omavaraisia ravinnon suhteen ja osan syödystä ruoasta joudumme tuomaan ulkomailta. Suomi on paljon omavaraisempi kuin monet. Suomi on noin 80 % omavarainen ruoan suhteen. Toisaalta esimerkiksi tuontikasviksien, hedelmien ja palkokasvien ympäristöjälki on hyvin pieni verrattuna esimerkiksi punaisen lihan.

Satu

Anonyymi kirjoitti:

Onko kuitenkaan? Kuka pysty rehellisesti Etelä-amerikan soijaa , torjunta-aineineen sekä sademetsän hävittämisen ja muutaman siitä saadun kunnollisen sadon , ennen maaperän eroosiota pitämään mitenkään kestävänä?
Puhumattakaan muusta maiden pakko lunastuksista näennäisesti.
Kasvit ja hedelmät espanjan muutaman euron tntipalkoilla kasvihuoneissa työskentelevistä siirtolaisista tms?
Kyllä nämä asiat vaietaan kun raha puhuu ja kauppa vie hyödyt tuonnilla ja samalla viennillä suomessa eri kriteereillä tuotetusta tuotteista.

Lue lisää

Kiitos, että pohdit aktiivisesti. Mikä merkitys ruuan kotimaisuudella on sinulle?

Anonyymi kirjoitti:

Onko kuitenkaan? Kuka pysty rehellisesti Etelä-amerikan soijaa , torjunta-aineineen sekä sademetsän hävittämisen ja muutaman siitä saadun kunnollisen sadon , ennen maaperän eroosiota pitämään mitenkään kestävänä?
Puhumattakaan muusta maiden pakko lunastuksista näennäisesti.
Kasvit ja hedelmät espanjan muutaman euron tntipalkoilla kasvihuoneissa työskentelevistä siirtolaisista tms?
Kyllä nämä asiat vaietaan kun raha puhuu ja kauppa vie hyödyt tuonnilla ja samalla viennillä suomessa eri kriteereillä tuotetusta tuotteista.

Lue lisää

Erityisesti rehuksi tuotetun soijan tuotanto on ongelmallista ympäristön kannalta. Sitä tuotetaan suomalaisenkin broilerin rehuksi. Yhteensä yli 80 prosenttia maailman soijasadosta jalostetaan eläinrehuksi.

Satu

Ruoka on tosi monitahoinen asia. Ilman sitä ei voi elää. Minulle se merkitsee minulle energiaa, jota tarvitsee joka päivään. Se on myös kokkausta, sienestystä, sadonkorjuuta omalta palstalta, yhdessä oloa, perheen kanssa syömistä, makuja ja nautintoja.

Ruoka on minulle jokapäiväinen ilo. Minulle on tärkeää, että saan päivittäin monipuolista ruokaa ja elän syödäkseni, en toisinpäin :)

MaaMetsätalousMinisteriö kirjoitti:

Ruoka on tosi monitahoinen asia. Ilman sitä ei voi elää. Minulle se merkitsee minulle energiaa, jota tarvitsee joka päivään. Se on myös kokkausta, sienestystä, sadonkorjuuta omalta palstalta, yhdessä oloa, perheen kanssa syömistä, makuja ja nautintoja.

Lue lisää

Kiitos tämän jakamisesta!

Olen miettinyt tätä paljon. Minulle ruoka merkitsee hoivaa. Sen avulla emme pidä huolta vain itsestämme vaan myös muista. Se rakentaa myös suhdettamme luontoon, maahan ja vesiin. Itselleni ruoka ei ole missään nimessä vain yksilön valinta tai markkinahyödyke. Se on paljon enemmän.

MaaMetsätalousMinisteriö kirjoitti:

Ruoka on minulle jokapäiväinen ilo. Minulle on tärkeää, että saan päivittäin monipuolista ruokaa ja elän syödäkseni, en toisinpäin :)

Kiitos, tähän kokemukseen voin itsekin yhtyä.

kaljonen_m kirjoitti:

Olen miettinyt tätä paljon. Minulle ruoka merkitsee hoivaa. Sen avulla emme pidä huolta vain itsestämme vaan myös muista. Se rakentaa myös suhdettamme luontoon, maahan ja vesiin. Itselleni ruoka ei ole missään nimessä vain yksilön valinta tai markkinahyödyke. Se on paljon enemmän.

Lue lisää

Tämähän oli kivasti kuvattu.

Anonyymi kirjoitti:

Hei, olen Anna-Leena Miettinen maa- ja metsätalousministeriön markkinayksiköstä. Lapseni ovat nyt nuoria aikuisia, joten ruoka merkitsee minulle yhdessäoloa heidän kanssaan, viikonloppuisin on ihanaa saada heidät keskustelemaan yhteisen ruokapöydän ääreen. Olen aina iloinnut, että he syövät monipuolisesti.

Lue lisää

Tervetuloa mukaan Anna-Leena! Kiva kuulla tällainen läheisten kanssa jaettu kokemus.

Anonyymi kirjoitti:

ihminen on psykofyysinen kokonaisuus. Mulla parempi mieli kun tiedän että kukaan ei ole kärsinyt mun takia saatika kuollut.

Kiitos, että jaat tämän ajatuksen. Onko sinun ollut helppoa tehdä omia arjen ruokavalintoja?

Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

Tervetuloa mukaan Anna-Leena! Kiva kuulla tällainen läheisten kanssa jaettu kokemus.

Juhlahetkiin kuuluu aina ruokailu. Itse olen iloinen siitä, kun meillä on hienoja suomalaisia perinteitä, kuten jouluruuat, mämmi pääsiäisenä ja pian saamme vappumunkkeja ja tippaleipiä. / Taina

Anonyymi kirjoitti:

Ruoka pitää hengissä.

Kiitos, että olet mukana keskustelussa. Minkälaiset ruuat ovat sinulle herkkua tai nautinto?

Kiitos kysymyksestä, mitä itse ajattelet tästä aiheesta ja minkälaisia omia kokemuksia sinulle tähän liittyy? Asiantuntijat varmasti myös kertovat omia ajatuksiaan tässä samalla :)

Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

Kiitos kysymyksestä, mitä itse ajattelet tästä aiheesta ja minkälaisia omia kokemuksia sinulle tähän liittyy? Asiantuntijat varmasti myös kertovat omia ajatuksiaan tässä samalla :)

Lue lisää

Tämä on oikein hyvä kysymys. Itse näkisin, että valikoiman lisääminen ei ole tähän se keino. Ennemminkin meidän tulisi kohtuullistaa kulutustamme. Myös ruoanlaittotaitojen ylläpito vaatii huomiota jatkossa yhä enemmän.

Kasasenkootut kirjoitti:

Hei! Täällä elintapalääkäri Soili Kasanen. Olet oikeassa että nykyisessä ruokaympäristössä terveellisten valintojen tekeminen ei ole aina helppoa.

Onneksi ravinteikkaimmat ja vähiten prosessoidut ruuat ovat usein niitä halvimpia. Esimerkiksi pienempään rinta- ja eturauhassyöpäriskiin yhdistyvien palkokasvien lisäys ei jää hinnasta kiinni - säilykkeet ja pakasteet (esim. herneet ja vihreät pavut) ovat halpoja.

Perinteinen brittiläinen lisuke valkoiset pavut tomaattikastikkeessa on syötävää sellaisenaan kun vain lämmittää. Jos jaksaa liottaa pavut ja keittää ne ja/tai kuivatut herneet ja linssit itse, ne on puoli-ilmaisia. Palkokasvien kulutus helpottaa myös painonhallintaa - tämä on todettu sekä lapsilla että aikuisilla.

Kotimaiset juurekset, kaalit ja täysjyvävilja ovat myös edullisia. Kokokasvisruokareseptejäkin löytyy jo sadoittain!

Lue lisää

Moi Soili!
Tosi hyvin kiteytetty. Itse kotitalousopettajan taustalla välillä aina tuntuu, että meillä on myös ihan perus ruuanvalmistustaidot hukassa ja siksi niiden edullisempien perusraaka-aineiden käyttö unohtuu. /Elina

Kasasenkootut kirjoitti:

Hei! Täällä elintapalääkäri Soili Kasanen. Olet oikeassa että nykyisessä ruokaympäristössä terveellisten valintojen tekeminen ei ole aina helppoa.

Onneksi ravinteikkaimmat ja vähiten prosessoidut ruuat ovat usein niitä halvimpia. Esimerkiksi pienempään rinta- ja eturauhassyöpäriskiin yhdistyvien palkokasvien lisäys ei jää hinnasta kiinni - säilykkeet ja pakasteet (esim. herneet ja vihreät pavut) ovat halpoja.

Perinteinen brittiläinen lisuke valkoiset pavut tomaattikastikkeessa on syötävää sellaisenaan kun vain lämmittää. Jos jaksaa liottaa pavut ja keittää ne ja/tai kuivatut herneet ja linssit itse, ne on puoli-ilmaisia. Palkokasvien kulutus helpottaa myös painonhallintaa - tämä on todettu sekä lapsilla että aikuisilla.

Kotimaiset juurekset, kaalit ja täysjyvävilja ovat myös edullisia. Kokokasvisruokareseptejäkin löytyy jo sadoittain!

Lue lisää

Tervetuloa mukaan Soili ja kiitos, että jaat omia kokemuksiasi. Valkoiset pavut tomaattikastikkeessa oli minulle aikoinaan ehdoton ruoka-arjen kivijalka, kun kävin nuorena reilaamassa ja reppureissuilla :)

kaljonen_m kirjoitti:

Tämä on oikein hyvä kysymys. Itse näkisin, että valikoiman lisääminen ei ole tähän se keino. Ennemminkin meidän tulisi kohtuullistaa kulutustamme. Myös ruoanlaittotaitojen ylläpito vaatii huomiota jatkossa yhä enemmän.

Lue lisää

Kotitalousopettajan taustalla tykkään ruuanvalmistustaitojen nostamisesta tähän esille. /Elina

kaljonen_m kirjoitti:

Tämä on oikein hyvä kysymys. Itse näkisin, että valikoiman lisääminen ei ole tähän se keino. Ennemminkin meidän tulisi kohtuullistaa kulutustamme. Myös ruoanlaittotaitojen ylläpito vaatii huomiota jatkossa yhä enemmän.

Lue lisää

Olen itse tutkinut paljon kouluruokailua. Se on hieno suomalainen sosiaalinen innovaatio, jolla on tuettu terveellistä ravitsemusta läpi koko väestön. Toivoisin, että pitäisimme tulevaisuudessa hyvää huolta tästä!

kaljonen_m kirjoitti:

Olen itse tutkinut paljon kouluruokailua. Se on hieno suomalainen sosiaalinen innovaatio, jolla on tuettu terveellistä ravitsemusta läpi koko väestön. Toivoisin, että pitäisimme tulevaisuudessa hyvää huolta tästä!

Lue lisää

Kiitos tästä nostosta, mikä merkitys kouluruualla on ollut sinulle itsellesi?

Anonyymi kirjoitti:

Oma kokemukseni tästä on se, että tilanne vaikeutuu jatkuvasti. Etenkin opiskelijat ja vähävaraiset joutuvat tinkimään ruuasta. Pohdin myös kouluruokaa, jossa oppilasta kohden käytetään keskimäärin 2,76 euroa päivässä. Nyt jo opiskelijaruokaloissa huomaan ruuan laadun huonontuneen, ja raaka-aineiden hinta näkyy varmasti myös kouluissa. Tähän kun liittää ruokavaliorajoitteet, kuten keliakian, tekee se tilanteesta yhä vaikeampaa...

Lue lisää

Kiitos, että jaat nämä kokemukset. Minkälaisia omia kokemuksia sinulla tähän liittyy? Onko ruoka muuttunut opiskelijaruokaloissa erilaiseksi vai onko myös maku muuttunut?

kaljonen_m kirjoitti:

Tämä on oikein hyvä kysymys. Itse näkisin, että valikoiman lisääminen ei ole tähän se keino. Ennemminkin meidän tulisi kohtuullistaa kulutustamme. Myös ruoanlaittotaitojen ylläpito vaatii huomiota jatkossa yhä enemmän.

Lue lisää

Kiitos, tärkeitä näkemyksiä. Onko sinun pitänyt itse treenata ja päivittää ruoanlaittotaitoja?

Ruoan hinnan nousu on haastavaa. Kasviksista kotimaiset juurekset ja kaali ovat usein edullisia. Myös sesongin vihanneksia ja hedelmiä saa usein edullisemmin, kun ne ovat parhaimmillaan. Pakastevihannekset ovat myös edullinen ja helppokäyttöinen vaihtoehto. Palkokasvit, jos niistä tykkää tehdä ovat sellaisenaan edullisia, samoin valmiit tölkkipavut. Yksi oma lempparini pitkin vuotta on kasvishernekeitto, jota teen kerralla suuren kattilallisen. Myös pakastekalaa voi hyödyntää monipuolisesti. Mutta yhtälö ei ole helppo ja ruokatottumukset ovat yksilöllisiä.

Anonyymi kirjoitti:

Oma kokemukseni tästä on se, että tilanne vaikeutuu jatkuvasti. Etenkin opiskelijat ja vähävaraiset joutuvat tinkimään ruuasta. Pohdin myös kouluruokaa, jossa oppilasta kohden käytetään keskimäärin 2,76 euroa päivässä. Nyt jo opiskelijaruokaloissa huomaan ruuan laadun huonontuneen, ja raaka-aineiden hinta näkyy varmasti myös kouluissa. Tähän kun liittää ruokavaliorajoitteet, kuten keliakian, tekee se tilanteesta yhä vaikeampaa...

Lue lisää

Kiitos kun nostit tämän esille! Näihin julkisiin palveluihin tulisi kyllä satsata. Kyse on myös ammattitaidosta. Haluan jakaa hyvän kokemuksen yhdestä opiskelijaruokalasta, jossa uusi kokki on parantanut ruoan makua merkittävästi. Esim. kasvisruokien osalta ammattitaidon päivitys vaatii myös panostuksia.

Kasasenkootut kirjoitti:

Kiitos! Täytyy tunnustaa, että itse olen erittäin keittiörajoitteinen, vaikka aikanaan kotitaloustunneilla parhaani teinkin. Sielläkin sattui ja tapahtui : D
Onneksi on mikro. Sillä valmistuvat aamun kaurapuurot ihan perusluomuhiutaleista ja se lämmittää niin pakastevihannekset kuin palkokasvisäilykkeetkin. Puolisoni sentään osaa kokata, bravuuninaan pannusotku, johon nakkelee mielen mukaan erinäisiä kasvilajeja värikkäiksi ja herkullisiksi kokonaisuuksiksi.
Ja hedelmät on helppo syödä sellaisenaan. Aamupuuro saa (tuoreiden tai kuivattujen hedelmien lisäksi) päälleen pari desiä marjoja siemeniä ja pähkinöitä. Helppo ja herkullinen startti aamuun .

Lue lisää

Mikro on kyllä varmaan monen perheen ja kotitalouden perusta :)

Krunahippa kirjoitti:

Kouluissa olisi hyvä kysyä enemmän oppilailta mielipiteitä siitä, minkälaista ruokaa kouluissa tarjoillaan.

Tämä on tärkeää. Koulujen ruokakasvatuksessa olisi tärkeää osallistaa oppilaita ruokailuun liittyen. Tällöin voisi kysyä toiveruokia ja toteuttaa näitä tietyin väliajoin ja poistaa listoilta inhokkiruokia. Kasvipainotteisempia ruokalajeja voisi ideoida yhdessä oppilaiden kanssa.

Satu

Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

Kiitos, tärkeitä näkemyksiä. Onko sinun pitänyt itse treenata ja päivittää ruoanlaittotaitoja?

Juu, ja netti on muuttanut tätä paljon. Enää en avaa keittokirjaa, vaan etsin netistä eri ohjeet ja teen niistä oman mikstuuran. Itselleni on tärkeintä motivoida lapsiani ruoanlaittoon myös.

Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

Mikro on kyllä varmaan monen perheen ja kotitalouden perusta :)

Italialaiset eivät ymmärrä mikroaaltouunin päälle lainkaan!

kaljonen_m kirjoitti:

Juu, ja netti on muuttanut tätä paljon. Enää en avaa keittokirjaa, vaan etsin netistä eri ohjeet ja teen niistä oman mikstuuran. Itselleni on tärkeintä motivoida lapsiani ruoanlaittoon myös.

Lue lisää

Netti on kyllä myös oman kokemukseni mukaan muuttanut asioita ja helpottanut. Ovatko lapset tuoneet muutostoiveita teidän perheen ruoka-arkeen?

kaljonen_m kirjoitti:

Juu, ja netti on muuttanut tätä paljon. Enää en avaa keittokirjaa, vaan etsin netistä eri ohjeet ja teen niistä oman mikstuuran. Itselleni on tärkeintä motivoida lapsiani ruoanlaittoon myös.

Lue lisää

Sama itselläni, netistä löytyy vaikka mitä ohjeita ja reseptejä. Itse en yleensä koskaan tee monimutkaisia ja vaivalloisia ruokia, vaan käytän todella helppoja ruokaohjeita. Joskus vain paiskaan kaikki jääkaapista löytyvät tähteet pannulle. Nahistuneetkin vihannekset tulevat näin käyttöön/Satu

Anonyymi kirjoitti:

Olen Iina, maidontuottaja ja just lähdössä iltalypsylle että saadaan maitotuotteita jatkossakin pöytiin. Minä tykkään syödä erilaisia salaatteja, niitä kun voi tuunata satokausien mukaan hyvinkin paljon. Eniten toivon että voitaisiin lisätä ruokakoulutusta, niin lapsille kuin meille aikuisillekin. Ruoka kun on niin paljon muutakin kun vaan pelkkää polttoainetta.

Lue lisää

Kiitos Iina, että jaat omia kokemuksia! Mitä kaikkea tällaiseen ruokakoulutukseen voisi sisältyä? Hyvää hetkeä sinne iltalypsylle myöskin ja palaa takaisin tänne sen jälkeen, jos ehdit :)

Anonyymi kirjoitti:

Ruoka on joko välttämätön paha tai nautintoaine :)

Tervetuloa mukaan! Minkälainen ruoka on sinulle välttämätön paha ja mikä taas on erityinen nautinto? :)

Anonyymi kirjoitti:

Olen Iina, maidontuottaja ja just lähdössä iltalypsylle että saadaan maitotuotteita jatkossakin pöytiin. Minä tykkään syödä erilaisia salaatteja, niitä kun voi tuunata satokausien mukaan hyvinkin paljon. Eniten toivon että voitaisiin lisätä ruokakoulutusta, niin lapsille kuin meille aikuisillekin. Ruoka kun on niin paljon muutakin kun vaan pelkkää polttoainetta.

Lue lisää

Moi Iina!
Olen niin samaa mieltä tuosta ruokakasvatuksesta tai -koulutuksesta! Sitä pitäisi saada lisää ja erilaisissa muodossa erilaisille ikäryhmille. Ja se, miten me voisimme oppia enemmän nauttimaan ja iloitsemaan ruuasta, sen sijaan, että ruokahetket on pakollisia tankkaushetkiä. Voi kun tähän olisi sellainen helppo ratkaisu.

Hyvää lypsyhetkeä ja terkut navettaan
/Elina

MaaMetsätalousMinisteriö kirjoitti:

Moi Iina!
Olen niin samaa mieltä tuosta ruokakasvatuksesta tai -koulutuksesta! Sitä pitäisi saada lisää ja erilaisissa muodossa erilaisille ikäryhmille. Ja se, miten me voisimme oppia enemmän nauttimaan ja iloitsemaan ruuasta, sen sijaan, että ruokahetket on pakollisia tankkaushetkiä. Voi kun tähän olisi sellainen helppo ratkaisu.

Hyvää lypsyhetkeä ja terkut navettaan
/Elina

Lue lisää

Toisiko ruokailuun ja ruokasuhteeseen enemmän merkitystä juuri se nauttimisen ja rauhoittumisen mahdollisuus?

Anonyymi kirjoitti:

iloa, hyvää ravitsemusta, parhaita makuja, yhdessä oloa

Hei Anonyymi! Ruoka on parhaimmillaan juuri tuota, ei pelkkää polttoainetta. Ruoka yhdistää ihmisiä ja tuo jaettua iloa. /Taina

Krunahippa kirjoitti:

Iina, olisiko sulla vinkkejä, mitä satokauden tuotteita voisi lisätä salaattiin (siis muutakin kuin kurkkua, tomaattia jne...)? Kiinnostelee!

Minulle ei oikein talvella maistu tuore kurkku tai tomaatit. Lisään salaatin joukkoon kotimaista omenaa (viime syksyn satoa saa edelleen!) ja sulatetut pakasteherneet on hyviä. Myös erilaiset juurekset raasteina, kyssäkaali, lanttu tai nauris on mukava lisä salaatin joukossa.

Kannattaa muuten tutustua Satokausikalenteriin. Heillä on hyviä vinkkejä siitä, mikä kasvikset milloinkin on satokaudessa, niin Suomessa kun muualla.

/Elina

Anonyymi kirjoitti:

Olen Iina, maidontuottaja ja just lähdössä iltalypsylle että saadaan maitotuotteita jatkossakin pöytiin. Minä tykkään syödä erilaisia salaatteja, niitä kun voi tuunata satokausien mukaan hyvinkin paljon. Eniten toivon että voitaisiin lisätä ruokakoulutusta, niin lapsille kuin meille aikuisillekin. Ruoka kun on niin paljon muutakin kun vaan pelkkää polttoainetta.

Lue lisää

Samaa mieltä Iina! Ruokakoulutuksen määrää olisi syytä lisätä, monilta osin.

MaaMetsätalousMinisteriö kirjoitti:

Moi Iina!
Olen niin samaa mieltä tuosta ruokakasvatuksesta tai -koulutuksesta! Sitä pitäisi saada lisää ja erilaisissa muodossa erilaisille ikäryhmille. Ja se, miten me voisimme oppia enemmän nauttimaan ja iloitsemaan ruuasta, sen sijaan, että ruokahetket on pakollisia tankkaushetkiä. Voi kun tähän olisi sellainen helppo ratkaisu.

Hyvää lypsyhetkeä ja terkut navettaan
/Elina

Lue lisää

Tärkeä kommentti. Monesti kouluruokailuun ei ole riittävästi aikaa, eikä ruokailutilanne ole välttämättä kiireessä ja melussa nautinnollinen. Tämäkin voi osaltaan vaikuttaa kouluruoan nautittavuuteen ja hetkistä tulee juuri "tankkaushetkiä".

Satu

Anonyymi kirjoitti:

kotimaiset pakasteherneet, niissä on aivan eri maku kuin tuontitavarassa! Brändättynä olisi luksustuote myös vientiin!

Aivan loistava ja edullinen kasvilisäke aterioihin. Myös muut pakastevihannekset ovat edullisia ja hyviä vaihtoehtoja.

Satu

Anonyymi kirjoitti:

Erityinen naurinto on tuore hyvinlaitettu kala. Ai että, nam. Vain parhaimmat ravintoloissa osaavat, Kuopiossa ainakin Sampo, Savonlinnassa myös nonua ja Vaasan rantabulevardilla sain myös oikein maistuvaa

Lue lisää

Kiitos hyvistä vinkeistä :)

Anonyymi kirjoitti:

Erityinen naurinto on tuore hyvinlaitettu kala. Ai että, nam. Vain parhaimmat ravintoloissa osaavat, Kuopiossa ainakin Sampo, Savonlinnassa myös nonua ja Vaasan rantabulevardilla sain myös oikein maistuvaa

Lue lisää

Suomalaisia järvikaloja olisi hienoa hyödyntää enemmänkin ruoassa. Ne ovat maistuvia ja jos niitä olisi tarjolla kohtuuhintaan, menekki olisi varmaan suurta. Niiden käyttö on myös kestävää.

Anonyymi kirjoitti:

Hups. Lähti käsistä...

Siis leipomotuotteet parantaneet makuaan ja paistopisteitä ilmaantunut kauppoihin, mutta tuntuu että etsin koko ajan jotakin puuttuvaa.

Joskus 70-luvulla Varkauden vanhassa lihahallissa myytiin leipää nimeltä lestyleipä. Sen maku parani vanhetessaan. Se oli todella hyvää, enkä ole maistanut samanlaista koskaan myöhemmin. Muistan kuulleeni ettei leipomolle löytynyt jatkajaa ja lienee vanha juuri kadonnut ikuisiksi ajoiksi

Lue lisää

Oo, mikä tarina ja kokemus. Kiitos, että jaoit tämän! Oikean leivän etsiminen ei tosiaan ole ihan helppo juttu.

Anonyymi kirjoitti:

Hups. Lähti käsistä...

Siis leipomotuotteet parantaneet makuaan ja paistopisteitä ilmaantunut kauppoihin, mutta tuntuu että etsin koko ajan jotakin puuttuvaa.

Joskus 70-luvulla Varkauden vanhassa lihahallissa myytiin leipää nimeltä lestyleipä. Sen maku parani vanhetessaan. Se oli todella hyvää, enkä ole maistanut samanlaista koskaan myöhemmin. Muistan kuulleeni ettei leipomolle löytynyt jatkajaa ja lienee vanha juuri kadonnut ikuisiksi ajoiksi

Lue lisää

Tunnistan tuskasi!
Maaleipähaaste hakee uusia leipäreseptejä. Kurkkaapa täältä: https://ihmehelsinki.fi/ihme-helsinki-teos-2024-cooking-sections/

Kiitos Vankkuri, että jaat tämän kokemuksen. Onko muutos ollut helppo entiseen verrattuna?

Mukava kuulla! Ovat todella monikäyttöisiä ja herkullisia. Itse tuotetut härkäpavut ovat vakiinnuttaneet paikkansa myös omassa keittiössäni. Myös speltti on monikäyttöinen ja terveellinen vaihtoehto riisin tilalle.

Anonyymi kirjoitti:

ja spelttijauhot ovat aivan upea makulisä leivonnassa!

Kiitos, onko spelttijauhoja helppo saada ja löytyykö monipuolisesti reseptejä? Kiinnostaa :)

Anonyymi kirjoitti:

löytyy helposti kaupoista ja esimerkiksi Birkkalan tila jakaa kivoja reseptejä https://www.birkkala.com/

Lue lisää

Kiitos paljon :)

Hienoa, ne ovat paljon terveellisempiä kuin riisi ja lisäksi ympäristön kannalta parempi vaihtoehto/Satu

koirankuono kirjoitti:

paljon on keliaakikkoja ja muita , joille ei sovi juuri mikään kotimainen vilja, kaikille ei edes kaura. Nyt on jonkin verran kotimaista tattaria saatavissa, mutta siihen totutteleminen vie aikaa, ja vaikka aiemmin sai rikottuja tattariryynejä niin nyt en ole niitä muutamaan vuoteen löytänyt mistään. Olisi ihana saada rikottuja tattarisuurimoita että saisi tehtyä piimärieskaa.

Lue lisää

Totta. Gluteeniton tuotanto ja sen tuomat vaatimukset tuovat tuotteisiin varmasti hiukan lisähintaa joka vaikuttaa osaltaan ostohalukkuuteen. Mutta mukava kuulla että tattarilla olisi kysyntää! Viime vuosina tuotantopuolella tattarin kysyntä on ollut heikkoa joka pienentänyt sen viljely pinta-alaa.

Kiitos, että nostat tämän teeman esiin. Onko aihe sinulle omassa arjessa tärkeä?

Tuo on hyvä ajatus. Prosessoidussa lihassa on usein suolaa ja lisäaineita. Ravitsemussuosituksissa lihan määrä on 500 g/viikko. Pohjoismaiset suositukset ovat vielä tiukempia eli 350 g/viikko. /Taina

Teollisesti prosessoidut lihat kuten makkarat, leikkeleet yms. ovat ravitsemuksen kannalta huono vaihtoehto. Myöskään punaista lihaa ei suositella suuria määriä. Prosessoitu liha on yhteydessä paksusuolen syövän riskin lisääntymiseen. Myös punainen liha lisää riskiä, vaikkei niin paljon kuin prosessoitu liha. Lisäksi punainen liha on kestävyyden kannalta huono vaihtoehto.

Satu

Anonyymi kirjoitti:

Vielä muinoin pidettiin lihaa ainoana proteiinilähteenä. Nykyisin asia on toisinpäin. Esim. härkäpavussa on n. 32% proteiinia. Monessa lihalaadussa proteiinia on vain 15-16% eli hyvin vähän. Lisäksi tulee huomioida punaisen lihan epäterveellisyys, joka on lähes joka tutkimuksessa ensimmäinen tieteellisesti kiistaton tulos. Kasviproteiinin määrää tulisikin lähitulevaisuudessa moninkymmenkertaistaa, varsinkin vähän prosessoitujen kuten fermentoiduissa tuotteissa yleensä on. Proteiinia saamme nykytutkimuksen mukaan huomattavasti yli suositusten joten kasviproteiiniiakaan emme taritse paljoa.

Lue lisää

Hei Anonyymi! Proteiinista on tullut lähes päivittäinen puheenaihe ja monilla on asiasta vääriä käsityksiä. Liika proteiini on mm. munuaisten terveydelle haitallista.

Kasviksista esim. palkokasveista saa riittävästi proteiinia. Tofun kaltaiset tuotteet ovat terveellisiä ja fermentointi tuo lisähyötyjä vaikkapa hapankaaliin. Liha ansaitsisi mielestäni paikan juhlaruokana esim. sunnuntaipaistin muodossa. /Taina

Kiitos, että osallistut keskusteluun. Minkälainen merkitys ruuan kotimaisuudella on sinulle?

Onneksi meillä on vielä toistaiseksi ihan hyvä tilanne kotimaisen ruuantuotannon suhteen, moneen muuhun maahan esim. Ruotsiin verrattuna. Meidän kuitenkin pitäisi saada ruuantuotantoon parempi kannattavuus, että meillä jatkossakin olisi tuotantoa.

Olisi tärkeää saada meillä tuonti- ja vienti enemmän tasapainoon. Nyt Suomeen tuodaan elintarvikkeita reilulla 7 miljardilla eurolla, mutta viedään vain reilulla 2 miljardilla. Me pystyisimme parantamaan vientiä huomattavasti!

Anonyymi kirjoitti:

Vieroksun ja välttelen ulkomaisia liha- ja kalatuotteita. Hirvittää eläinten, nautojen ja kanojen huono kohtelu. Pakastekalassa maistuu viiden vuoden kuljetusketju ja lihassa kidutus. Eli niin voimakkaita mielikuvia, että vaikuttavat omaan ostokäyttäytymiseen.

Lue lisää

Kiitos, että jaat tämän kokemuksen ja pohdinnan. Onko sinun ollut helppoa tehdä näitä valintoja kaupassa? Mikä on tukenut valintojen tai muutoksen tekemisessä?

Anonyymi kirjoitti:

Vieroksun ja välttelen ulkomaisia liha- ja kalatuotteita. Hirvittää eläinten, nautojen ja kanojen huono kohtelu. Pakastekalassa maistuu viiden vuoden kuljetusketju ja lihassa kidutus. Eli niin voimakkaita mielikuvia, että vaikuttavat omaan ostokäyttäytymiseen.

Lue lisää

Hei Anonyymi! Mielikuvilla on valtava vaikutus meidän käyttäytymiseemme. Onneksi voit koostaa hyvän ruokavalion ilman ulkomaisia liha- ja kalatuotteitakin. Toivottavasti olet löydät herkullista kotimaista syötävää vastaisuudessakin! Se ei ole huono asia. /Taina

Kiitos, että jaat omia kokemuksiasi. Meillä kaikilla on varmaan näitä erilaisia ruokakammotuskokemuksia :) Mikä merkitys ruuan herkullisuudella on arjessasi ja ehkä myös hyvinvoinnissasi?

Hei Anonyymi! Ruoka herättää paljon muistoja ja ruokamuistoista on kiva jutella. Oma inhokkini kouluajoilta oli minestronekeitto. Sinun suhtautumisesi ruokaan kuulostaa järkevältä. Kasviksia, juureksia ja vähän kestävästi tuotettua lihaa, riistaa tai kalaa lautaselle. /Taina

Anonyymi kirjoitti:

Vastaan itselleni ja samalla muillekin. Ruokavalioni on melko sekalainen. Ruoan hyvällä maulla ja myös terveellisyydellä on merkitystä minulle. Syön joka päivä pähkinää, valkosipulia ja hunajaa koska koen niiden olevan terveellisiä. Paras ruoka herkullisuuden ja terveellisyyden suhteen on varmaan metsämansikka. Mustikkakin on hyvä, mutta vaadin sen päälle aina sokeria mukaan. Lihan hinnan kallistumisesta ollaan huolissaan. Terveellinen ja hyvä lähiruokavaihtoehto olisi valkohäntäpeura. Niitä on oikeasti paljon tässä maassa ja ihan riesaksi asti. Vieraslaji muutenkin eli niiden metsästys ei ole niin traagista kuin mitä lihanvihaajat väittävät.

Lue lisää

Sekaruokavalio on hyvä valinta! Liian tiukka ei mielestäni kannatakaan olla. Mustikat ovat varmasti terveellisempi valinta sokerin kanssa kuin niiden syömättä jättäminen. /Taina

Kiitos viestistä!
Kyllä meidän kuluttajien pitää olla valppaina, että tiedämme mitä syömme ja mitä erilaisissa valmisruuissa on käytetty. Onneksi meillä on Hyvää Suomesta Joutsenmerkki, joka kertoo siitä, että raaka-aineet ovat kotimaisia.

Kiitos, että olet mukana keskustelussa. Mikä merkitys ruuan kotimaisuudella on sinulle?

Anonyymi kirjoitti:

Kotimaisuus on se mikä itsellä ratkaisee aina kun se on mahdollista. Toki hedelmät yms. Eivät aina kotimaisia voi olla. Marjoja poimitaan metsästä, lisäksi Jos vain mahdollista suoraan tilalta tai rekojen kautta ostetaan mm. Lihaa, marjoja, juureksia

Lue lisää

Kiitos, että vastasit ja jaat omia kokemuksia. Onko sinulle ollut helppo valita kotimainen vaihtoehto, jos tarjolla on sekä kotimaista että ulkomaista?

koirankuono kirjoitti:

Ruoan kotimaisuus on tärkeää, mutta jos kotimainen lampaanpaisti maksaa 40 euroa / kilo ja uusiseelantilainen 16 euroa kilo, niin ei minulla ole rahaa laittaa siihen 40 euroa kilolta kun putkiluupaisti painaa kuitenkin 2 kg tai 2.5 kg. Mutta maitotuotteissa joita voin käyttää, niiden pitää olla laktoosittomia, suosin suomalaista. Ja jos suinkin voin, valitsen muutoinkin suomalaista . Virtasalmen viljatuote tekee hyviä gluteenittomien viljojen sekoituksia. Käytän niitä.

Lue lisää

Kiitos, että kerrot omia kokemuksia. Raha ja tulot vaikuttavat kyllä usein valintoihin ja mahdollisuuksiin ostaa jotain tuotetta. Kiitos myös vinkistä!

Kiitos, että olet mukana keskustelussa ja jaat ajatuksiasi! Minkälaiset ruoka-hetket ovat sinulle erityisen tärkeitä tai merkityksellisiä?

Tämähän on mielenkiintoista! Uskonnoillahan on paljon ruokaan liittyviä sääntöjä ja suosituksia. Näistä paasto on yksi hienoimmista. Sehän ravitsee myös sielua. MIten itse näet tämän uskonnon ja ruoan välisen suhteen?

Anonyymi kirjoitti:

Se on mielestäni arka aihe. En uskaltaisi siitä puhua kuin omasta puolestani. Minun ymmärrykseni valossa ja mitä Jumalansanaa tiedän tai tunnen niin Jumala ei sellaista ruoalla mässäilyä katso hyvällä. Kristityn ravinto minun ymmärryksen mukaan tulisi olla yksinkertaista ettei siinä tulisi liikaa olla sellaista lihallista nautintoa ylenpalttisesti. Ettei se mene yleinsyömiseksi josta apostoli Paavali varoittaa tai sanoo että se on lihan työ siis yleinsyömys jne.. varmasti Paavali tarkoittaa sellaista syömistä joka koskee sellaista että vatsa tulee ennen Jumalaa ja jumalansanaa. Kyllä oikean kristillisyyden ja jumalansanan valossa ja jos joku vielä Kristusta Hengessä tuntee niin myös Hengen ja Jumalanrauhan valossa niin ei tulisi kyllä syömisen olla jos sanoisin niin liian värikästä ja elämyksellistä siinä lähtee helposti lihan perässä elämään aistinautintojen perään, joita ovat myös mm huoruus, salavuoteus, viha, kateus, murha/tappaminen jne...Mutta ei kristityt tunne tätä opinkappaletta kovin hyvin tänäpäivänä vaan kristityt elää herkuissa ja ovat lihavia. Mutta tämä on vähän arka aihe juuri sen takia koska kristityt mielestäni elävät väärin tämän ruoan suhteen. Kyllä syöminen pitäisi olla yksinkertaista vaikka kyllä se terveellistä saa olla mutta yleinsyömyys ja herkut ei jumalansanan valossa kuulu ainakaan suurissa määrin kristinuskoon eikä Herrauteen*. (*Mitä se ikinä tarkoittaakaan, en minä tiedä)

Koska kristityn ilo on vasta taivaassa. Muutama tämänpäivän kristitty tahtoisi kuitenkin iloita jo täällä ajassa vaikka Jeesus on antanut esikuvan ja kantanut ristinsä läpi pilkkakaupungin ja ei elänyt maallisissa herkuissa vaan söi sen verran kun oli tarpeen pysyäkseen hengissä.

Mutta aika on ollut niin hyvä että kristityistä on tullut lihavia ja ovat ehkä osa unohtaneet vanhurskaan Jumalan ja ns maallistuneet*. (*tulleet läheiseksi maallisten nautintojen kanssa.)

Rauhan terveisin!
-anonyymi

Ja niin uskonnossa ei ole sääntöjä. Mutta Hengen laki on kuuliaisuus sille joka elää nyt ja iankaikkisesti ja ei lihasta vaan uskosta ja uudesta sydämestä ja uudesta mielestä joka sydän on jos Jumala on jollekkin armollinen ollut niin ympärileikattu Pyhällä Hengellä ja tulella palvelemaan kunnian Herraa Jeesusta Kristusta ja Jumalaa niin vapaasta sydämestä ja iloisesta mielestä!

Jääkää nyt Jumalanrauhaan! Kirjoitettu on: jos rauhan lapsia on paikalla niin rauha jää hänen päällensä ja jos ei ole niin se palaa takaisin.

Jumala antaa rauhansa kenelle Hän tahtoo. Johannes Kastaja sanoo kirjanoppineille että Jumala voi kivistä tehdä Aabrahamille lapsia jos Hän tahtoo.

Se oli vertaus tulevaisesta uskosta kristityissä. Jotka palvelevat Jumalaa sillä uskolla jonka ovat lahjaksi saaneet eivät sääntöjen kautta lihassa eli lain jälkeen mutta uudella sydämellä ei lihallisella vaan rakkauden jälkeen Jumalanlasten Hengessä ja totuudessa joka on elävä Jumalansana.

Ei kristityillä ole sääntöjä mutta Kirjoitettu on Hengen pyhittämisestä.

Ja jos jollakin on Jumalanlasten Henki niin se Henki tulee pyhittää sillä esikuvalla ja elämällä jota kristitty elää, niin kuin apostoli myös jatkaa että me olemme Pyhän Hengen temppelit jne.. sen takia ei kristitty tahdo syntiä tehdä se ei ole sääntö lihassa vaan Jumalan kuuliaisuutta Hengessä ja totuudessa ja Hengen pyhittämisessä ja uskon kuuliaisuudessa sillä ei kristitty etsi katoovaista vaan katoomatonta kunniaa ja kirkkautta että meidän nimemme olisi Kirjoitettu viimeisenä päivänä elämän kirjassa niin paljon kuin mahdollista niin kristitty tahtoo Jumalaansa palvella ja ei luontokappaleita ei ruokaa ja mässäilyä ei huoruutta eikä salavuoteutta eikä mitään mikä tästä maailmasta on ja katoo vaan ainoastansa iankaikkisesti pysyvää ja elävää Israelin Jumalaa joka on nyt ja on ollut alusta ja on hamaan iankaikkisuuteen asti pysyvä kaikkien Herra ja kaikkien luotujen Luoja ja ylimmäisten päämiesten ylimmäinen ruhtinas joka sanotaan Rauhan* ruhtinas eli kuningasten kuningas ja Herrojen Herra jonka vertaista ei ole toista! Vaan kaikkien isä jotka maan päällä ovat luodut. Niin ei siis senkaltaisen kirkkauden palveleminen ole sääntö uskoa mutta se on iankaikkisen elämän turva että me saamme palvella sitä joka meidät voi helvetistä taivaaseen lunastaa ja meidän sielumme kätkeä iankaikkisuuden maahan asti ja viimeisenä päivänä lunastetut herättää kuolleista henkiin että meillä on turva Jumalassa joka meitä kuolemasta tahtoo pelastaa niitä jotka uskovat Hänen nimensä päälle ja tahtovat käydä Hänen teitänsä jotka ovat vanhurskaat ja eivät kulje tämän maailman sumussa ja humussa mutta valaistuna taivaallisella totuudella joka on jumalansana ja Pyhällä Hengellä joka on kristityn kotiopettaja ja näyttää tietä pimeän sokaisemalle matkamiehelle joka muuten eksyisi ja eksyykin niin useasti jos ei Jumala armossaan aina joskus vedä takaisin hyvälle tielle kuulemaan siunattua ja Pyhää eli elävää Jumalansanaa jota saarnataan Hänen seurakunnassansa nyt ja iankaikkisesti!

Lue lisää

Kiitos, että jaat ajatuksiasi tästä moninaisesta teemasta. Uskonnot ja uskonnolliset perinteet sekä juhlapyhät tarjoavat monille vuoden aikana tärkeitä hetkiä merkityksellisten asioiden, hyvän ruuan ja läheisten kesken.

Kiitos, että olet mukana jakamassa omia kokemuksia ja ajatuksia! Meiltä varmaan Topi voisi jatkaa keskustelua kanssasi :)

Hei, kiitos kommentistasi. Itse viljelijänä olen myös pohtinut paljon nykyistä tukijärjestelmää ja sitä voisi kuvailla suureksi laivaksi. Sitä ei nopeasti käännetä. Siinä on hyviä sekä huonoja seikkoja. Vallitseva kannattavuustilanne on kuitenkin monen tekijän summa, enkä voi sanoa että kauppa olisi ainut lusikka tässä sopassa?

Ruoka on tietysti yksi tärkein osa päivittäistä hyvinvointia. Aloitan aamun aina luomupuurolla, sillä jaksaa pitkälle päivään, kun ripottelee päälle vähän pähkinöitä ja marjoja. Ruuasta saa ravinnon lisäksi hyvää mieltä, lounaat työkavereiden kanssa ja ruoka perheen kanssa illalla on hetki viettää aikaa ja keskustella.

Merkitsee tosi paljon! Minusta päivän parhaita hetkiä on se, kun pääsee kollegojen kanssa syömään. Se on myös yksi syy tulla toimistolle! Ja työpaikan ruokalassa monipuolista ruokaa. Paljon salaattia ja monipuolivalikoima lämmintä ruokaa. /Elina

Kasasenkootut kirjoitti:

Henkilökohtaisesti aiemmin tahattomasti sairastutin elimistöni pahasti läpikotaisin vääränlaisella ravinnolla. Jouduin käyttämään todella vahvaa lääkitystä, josta siitäkään ei ollut apua. Vasta sattuman kautta (omatunnon pakottamana) päädyin tekemään ravintovalintoja, jotka auttoivat ymmärtämään mitä Hippokrates aikoinaan tarkoitti viisaudellaan "Ruoka olkoon lääkkeesi". Tulin sitten pitäneeksi saman nimisen luennon.

Se on ollut erikoista, miten mieltymykset ovat ajan saatossa muuttuneet. Kun aiemmin oli pakko saada juustoa, nyt on pakko saada joka päivä ellei nyt justiinsa rucolaa, niin jotain vihreää kuitenkin.

Lue lisää

Kiitos, että jaat omia kokemuksia. Muutos on mahdollista, se oli kiva lukea tästä :)

Kasasenkootut kirjoitti:

Henkilökohtaisesti aiemmin tahattomasti sairastutin elimistöni pahasti läpikotaisin vääränlaisella ravinnolla. Jouduin käyttämään todella vahvaa lääkitystä, josta siitäkään ei ollut apua. Vasta sattuman kautta (omatunnon pakottamana) päädyin tekemään ravintovalintoja, jotka auttoivat ymmärtämään mitä Hippokrates aikoinaan tarkoitti viisaudellaan "Ruoka olkoon lääkkeesi". Tulin sitten pitäneeksi saman nimisen luennon.

Se on ollut erikoista, miten mieltymykset ovat ajan saatossa muuttuneet. Kun aiemmin oli pakko saada juustoa, nyt on pakko saada joka päivä ellei nyt justiinsa rucolaa, niin jotain vihreää kuitenkin.

Lue lisää

Hienoa, että olet löytänyt itsellesi oikean ruokavalion. Terveyttä edistävä ruoka ehkäisee useita kroonisia sairauksia. Kasvipainotteinen ruokavalio on terveyttä edistävä. Yleensä kuka tahansa, jolla on motivaatiota, voi muuttaa ruokatottumuksiaan parempaan suuntaan. Esimerkiksi makuaisti tottuu vähäsuolaisempaan ruokaan muutamassa viikossa. Samoin kasvisten ottaminen osaksi päivän ruokailuja vaatii toistoja, mutta niistä syntyy vähitellen tapa/Satu

koirankuono kirjoitti:

Tätä ketjua on hankalaa seurata.. Minulle ruoan oikea laatu on erittäin tärkeää. Joudun lukemaan tarkkaan kaikki tuoteselosteet rajoitusten vuoksi. Minusta suomalaista ruoantuotantoa pitää kunnioittaa eikä tehdä heistä kuin rikollisia, jotka ovat vain EU -tukien hakijoita. Heille kuuluu arvostus ja mahdollisuudet tuottaa puhdasta suomalaista ruokaa. Ruoan oikea laatu takaa hyvinvointini. Jos syön väärin , tai teollista ruokaa, mahani reagoi heti

Lue lisää

Kiitos kärsivällisyydestä koirankuono! Kiitos myös omien kokemusten jakamisesta.

MaaMetsätalousMinisteriö kirjoitti:

Hienoa, että olet löytänyt itsellesi oikean ruokavalion. Terveyttä edistävä ruoka ehkäisee useita kroonisia sairauksia. Kasvipainotteinen ruokavalio on terveyttä edistävä. Yleensä kuka tahansa, jolla on motivaatiota, voi muuttaa ruokatottumuksiaan parempaan suuntaan. Esimerkiksi makuaisti tottuu vähäsuolaisempaan ruokaan muutamassa viikossa. Samoin kasvisten ottaminen osaksi päivän ruokailuja vaatii toistoja, mutta niistä syntyy vähitellen tapa/Satu

Lue lisää

Tämä on rohkaiseva kommentti, kiitos!

Kiitos vastauksestasi! Olisi kiva kuulla, että minkälaiset kokemukset ovat vaikuttaneet siihen, että ajattelet ja toimit näin?

Ympäristön tila ja eläinten kohtelu ovat tärkeitä asioita ruokavalintoihin. Ja tuntuu hyvältä, kun voi vaikuttaa itselle tärkeisiin asiohin. Kasvisruoka on turvallinen valinta näistä näkökulmista. Minä olen hiljattain opetellut valmistamaan monia lempiruokiani kasvisversioina. /Taina

Anonyymi kirjoitti:

Lähinnä tieto on vaikuttanut, ei niinkään omakohtaiset kokemukset.

Tärkeää kuulla, kiitos. Onko sinulla ollut jokin erityisen tärkeä tiedon saamisen väylä?

Jokainen voi vaikuttaa omilla valinnoillaan tulevaisuuden ruokaan. Valinnat kaupassa ei kuitenkaan ole useinkaan helppoja, ei edes minulle, vaikka katson olevani jonkinlainen kestävien ruokavalintojen ammattilainen. Yksinkertaisilla ohjeilla pääsee kuitenkin melko pitkälle, kannattaa esimerkiksi suosia kasviksia ja luomuruokaa.

AuraLamminparras kirjoitti:

Jokainen voi vaikuttaa omilla valinnoillaan tulevaisuuden ruokaan. Valinnat kaupassa ei kuitenkaan ole useinkaan helppoja, ei edes minulle, vaikka katson olevani jonkinlainen kestävien ruokavalintojen ammattilainen. Yksinkertaisilla ohjeilla pääsee kuitenkin melko pitkälle, kannattaa esimerkiksi suosia kasviksia ja luomuruokaa.

Lue lisää

Kiitos, että jaat. Minkälaiset valinnat ovat sinulle vaikeita? Mihin valintoihin kaipaisit ehkä tukea?

Kasasenkootut kirjoitti:

Kanadan lautasmallin toivoisin Suomessakin leviävän. Se on tosi lähellä ei-kaupallisen ACLM:n (American College of Lifestyle Medicine) lautasmallia, jonka idea on tarjota elimistölle mahdollisimman ravitsevaa ruokaa ja toisaalta mahdollisimman vähän kehoa kuormittavia/tulehduttavia elintarvikkeita.

Lue lisää

Kiitos, että jaat tämän ajatuksen. Onko sinun ollut helppoa tehdä tällaisia valintoja omassa ruoka-arjessa?

Meidän pitäisi kohtuullistaa kulutusta, myös ruoan osalta. Kasviksia tulisi löytyä enemmän päivittäisestä ruokavaliosta. Me voisimme yrittää puhua ruuasta kunnioittavammin ja puhua enemmän mm. juuri mausta ja millaista iloa ruoka voi meille tuottaa.

Toivottavasti Suomi on tulevaisuudessa ruokamaa, jossa jokainen meistä voi olla ylpeä omasta ruuantuotannosta ja etenkin meidän luonnontuotteista, marjoista, sienistä ja yrteistä! /Elina

MaaMetsätalousMinisteriö kirjoitti:

Meidän pitäisi kohtuullistaa kulutusta, myös ruoan osalta. Kasviksia tulisi löytyä enemmän päivittäisestä ruokavaliosta. Me voisimme yrittää puhua ruuasta kunnioittavammin ja puhua enemmän mm. juuri mausta ja millaista iloa ruoka voi meille tuottaa.

Toivottavasti Suomi on tulevaisuudessa ruokamaa, jossa jokainen meistä voi olla ylpeä omasta ruuantuotannosta ja etenkin meidän luonnontuotteista, marjoista, sienistä ja yrteistä! /Elina

Lue lisää

Kiitos Elina, mikä on auttanut sinua tekemään kohtuullisempia ruoka-valintoja?

Kasasenkootut kirjoitti:

Kanadan lautasmallin toivoisin Suomessakin leviävän. Se on tosi lähellä ei-kaupallisen ACLM:n (American College of Lifestyle Medicine) lautasmallia, jonka idea on tarjota elimistölle mahdollisimman ravitsevaa ruokaa ja toisaalta mahdollisimman vähän kehoa kuormittavia/tulehduttavia elintarvikkeita.

Lue lisää

Hei Kasasenkootut!
Onneksi nykyään on paljon tutkittua tietoa tarjolla niin, että jokainen voi tehdä omat ruokavalintansa. Ruoka on tunnetusti hyvä apu moneen vaivaan, esim. pähkinöistä ja kaurasta on apua korkeaan kolesteroliin. Kotimainen lautasmalli on hyvä, Kanadan mallia en vielä tunnekaan. Pitää tutustua tarkemmin, miten se eroaa meidän mallistamme. /Taina

Anonyymi kirjoitti:

Itse olen ammattini (lääkäri) puolesta ollut pitkän osaa aikuisikää jossain määrin ravitsemusasioista perillä. Pyrin myös elämään niin kuin opetan. Tietyt päälinjat olikin kunnossa, mutta jotenkin hymähtelin niille joillekin tuttaville, jotka jättivät makkarat syömättä.

Pari vuotta sitten kävi niin, että havahduin kaikkeen siihen tutkimusnäyttöön, mitä ravitsemuksen ja terveyden säilyttämisen (ja sairauksien torjumisen) äärellä onkaan jo koossa. Päätin sitten itsekin kokeilla erittäin kasvisvoittoista ruokailutapaa, ja katsoa onko se mahdollista. Eli että jos sitä meinaa/joutuu joillekin potilaille suosittamaan, niin paras kokeilla itse että pysyykö hengissä.
No, kyllä pysyi ja huomasi, että makuelämykset voi "uudelleen ohjelmoida". Olen nauttinut ruoasta varmaan viimeisen kahden vuoden aikana paljon enemmän, kuin koskaan ennen tätä. Hedelmät on superhyviä! Niitä menee varmaan lähemmäs 10 päivässä ja marjoja aamuin illoin.

Lue lisää

Kiitos, että jaat tämän oman kokemuksesi. Oliko kokeilu helppo tehdä ja mikä tuki sinua uusissa valinnoissa?

Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

Kiitos, että jaat. Minkälaiset valinnat ovat sinulle vaikeita? Mihin valintoihin kaipaisit ehkä tukea?

Vaikeinta on ehkä silloin, kun on kiire, pitäisi ruokia lapset, kaupassa paljon kaikkea ja valinnat tuntuu vaikeilta. Miten ostaa terveellistä, kestävää, kaikille maistuvaa ja nopeasti valmistuvaa ruokaa.

AuraLamminparras kirjoitti:

Vaikeinta on ehkä silloin, kun on kiire, pitäisi ruokia lapset, kaupassa paljon kaikkea ja valinnat tuntuu vaikeilta. Miten ostaa terveellistä, kestävää, kaikille maistuvaa ja nopeasti valmistuvaa ruokaa.

Lue lisää

Kiitos, että jaat. Myös omassa arjessa kiire määrittelee usein valintoja :(
Mikä on auttanut tekemään tällaisissa tilanteissa parempia valintoja?

Anonyymi kirjoitti:

Jatkan (sama anonyymi) vielä, että olen saanut suurta iloa siitä, että tämä mitä alunperin tein uteliaisuudesta ja terveyssyistä onkin samalla paljastunut tosi ympäristöystävälliseksi. Kaupan ostohistoriasta pääsee kurkkaamaan arviota omasta hiilijalanjäljestä. Se näyttää pienentyneen tosi paljon. Lisäksi on niitä maankäyttö- ja vedenkäyttövaikutuksia joilla on maailmanlaajuista merkitystä, niissäkin vaikutus ilmeisesti vahvasti samansuuntainen (esim. tutkimus: https://www.mdpi.com/2072-6643/15/1/215 )

Lue lisää

Tuollaiset helpot mittarit ovat kyllä kätevä juttu. Onko se tsempannut jatkamaan uutta ruoka-arkea?

Anonyymi kirjoitti:

Eat-Lancet 2019 raporttihan pohti vähän tätä teemaa, tulevaisuuden ruokalautasta. Sen pääkohtia on referoitu mm. wikipediassa https://fi.wikipedia.org/wiki/Planetaarinen_ruokavalio

Terveyteen liittyen Sydänliitolla oli maaliskuussa (on edelleen?) kampanja, jossa terveyden lisäksi makuasiaa pyritään huomioimaan: https://sydan.fi/kasvisruokaa/

Lue lisää

Kiitos tästä, miten tärkeä ruuan maku on sinulle ja vaikeuttaako maku joskus muutosta parempiin valintoihin?

Anonyymi kirjoitti:

Eat-Lancet 2019 raporttihan pohti vähän tätä teemaa, tulevaisuuden ruokalautasta. Sen pääkohtia on referoitu mm. wikipediassa https://fi.wikipedia.org/wiki/Planetaarinen_ruokavalio

Terveyteen liittyen Sydänliitolla oli maaliskuussa (on edelleen?) kampanja, jossa terveyden lisäksi makuasiaa pyritään huomioimaan: https://sydan.fi/kasvisruokaa/

Lue lisää

Tämä onkin tärkeä näkökohta ja liittyy myös ravitsemussuosituksiin. Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset, jotka julkaistiin viime kesänä, suosittelevat kasvipainotteisempaa ruokavaliota, jossa kasviproteiineilla korvataan osa lihasta. Suositukset kehottavat myös vähentämään lihan osuutta ruokavaliossa. Ne ovat askel kohti planetaarista ruokavaliota. Kansallisia ravitsemussuosituksia päivitetään paraikaa ja ne ilmestyvät loppuvuodesta.

Tietoa pohjoismaisista suosituksista: https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus--ja-ruokasuositukset/ravitsemussuosituksia-maailmalta/pohjoismaiset-ravitsemussuositukset-2023/
Pohjoismaiset suositukset: https://www.norden.org/fi/node/81400

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä se lopulta oli yllättävän helppo. Minua auttoi se, etten edellyttänyt muutosta keneltäkään muulta samassa taloudessa asuvalta. Ja asetin omalla kohdallani riman riittävän alas. Koska en osannut valmiiksi laittaa yhtään kasvisruokaa, olin jo tyytyväinen jos sain laitettua itselleni jotain tasapainoista kasviperäistä, joka oli sellaista että sitä pystyi syömään.
Sitten sitä vähitellen kehittyi. Oppi niitä juttuja mistä pitää ja tykkää ja teki niitä alkuun useammin. Kokeili aina välillä jotain uutta myös.
Tutuissa ravintoloissakin ehti yllättyä monta kertaa positiivisesti, kun ei ollut tähän mennessä ikinä kokeillut heidän veg vaihtoehtojaan. Esim. monet heidän mustapapupihvit on olleet tosi maukkaita.

Lue lisää

Onpa kivasti kuvattu ja koettu, kiitos jakamisesta. Voisiko tämä tarkoittaa armollisuutta itselle ja muille muutoksen keskellä ja sen edistämiseksi?

Anonyymi kirjoitti:

Ehkä vähän joo, mutta vasta nyt myöhemmin. Hoksasin sen varmaan vasta aika jälkijunassa, että sellainenkin on. Siihen mennessä oli ehtinyt oppia tykkäämään uudesta tavasta syödä ja nähnyt ja tuntenut niitä vaikutuksia itsekin, etten kyllä enää nähnyt "paluuta entiseen" todellisena vaihtoehtona. Mutta olin tuohon mennessä nähnyt että esim. oma kolesteroliarvo tippui noin 20% (vaikkei kyllä pahasti ennenkään koholla ollut).
Koen ettei tämä nykyisin edes vaadi kummempaa ponnistelua, vaan siitä on tullut osa minua.

Lue lisää

Kiva kuulla tällainen onnistumiskokemus! Ehkä tuollaisista mittareista olisi sellaisia tarjoavien hyvä kertoa (vieläkin) enemmän, jos sellainen on tarjolla. Voisi auttaa monia!

Anonyymi kirjoitti:

Kiire on paha rasti. Meillä sitä on koetettu taklata tekemällä viikonloppuna jotain valmiiksi. Esim. olen pilkkonut parsakaalia ja kukkakaalia pieniin annospusseihin ja laittanut pakkaseen. Sieltä ne voi mikrossa höyryttää sitten 4-5 minuutissa valmiiksi ruoan lisukkeeksi.
Ja sunnuntai-iltaisin tehdään usein iso vuoka kaikille maistuvaa (täysjyvä)makaronilaatikkoa (soijarouheesta, kaurakermalla) niin, että sitä riittää alkuviikkoon, kun tulee kiire treenikuskausten ym. kanssa.

Lue lisää

Kiva kuulla tällainen valmistautumisen voimaan liittyvä kokemus!

Anonyymi kirjoitti:

Kiire on paha rasti. Meillä sitä on koetettu taklata tekemällä viikonloppuna jotain valmiiksi. Esim. olen pilkkonut parsakaalia ja kukkakaalia pieniin annospusseihin ja laittanut pakkaseen. Sieltä ne voi mikrossa höyryttää sitten 4-5 minuutissa valmiiksi ruoan lisukkeeksi.
Ja sunnuntai-iltaisin tehdään usein iso vuoka kaikille maistuvaa (täysjyvä)makaronilaatikkoa (soijarouheesta, kaurakermalla) niin, että sitä riittää alkuviikkoon, kun tulee kiire treenikuskausten ym. kanssa.

Lue lisää

Tosi hyviä vinkkejä. Itsekin aina haaveilen, että "preppaisin" ruokaa valmiiksi, pitää ehkä enemmän kunnostautua sen kanssa. Soijaruohemakaronilaatikko on meidänkin perheen vakiolistalla.

Anonyymi kirjoitti:

On se maku toki ihan tärkeä, mutta olisiko niin, että tähänkin liittyy paljon ennakkoluuloja? Tyyliin että ei se ole ruokaa/ei maistu miltään, jos siinä ei ole lihaa/voita/kermaa/tarpeeksi suolaa?
Voiko olla, että näitä ruokaan liittyviä ennakkoluulojakin opitaan ja siirretään eteenpäin..?

Niin kuin muissakin asioissa, ehkä tässäkin omien ennakkoluulojen tiedostaminen ja boksin ulkopuolelle kurkistaminen voi olla hyvin valaisevaa ja palkitsevaa.

Lue lisää

Tosi tärkeää pohdintaa, kiitos! Näitä ennakkoluuloja ja -ajatuksia meillä kaikilla varmasti on. Tosi mielenkiintoista on pohtia myös sukupolvien ketjua ruoka-arjen valinnoissa ja mauissa! Minkälaisia ruoka-perinteitä sinulla on kulkenut omasta perheestä/suvusta mukana vielä tähän päivään?

Tervetuloa mukaan koirankuono ja kiitos, että jaat omia ajatuksiasi! Tässä keskustelussa jaetaan omia kokemuksia ruuan merkityksestä ja ruoka-arjen muutoksesta sekä sen vaikeudesta. Keskustelun avulla lisätään ymmärrystä siitä, että mikä on ruuassa tärkeää ja mikä muutoksessa on vaikeaa tai helppoa ja minkälaista tukea muutokseen ehkä tarvitaan. Oikeaa tietoa tässä keskustelussa jakavat eri alojen asiantuntijat, jotka ovat esittäytyneet keskustelun alussa :)

Juuri näin! Onneksi tutkittua tietoa ruuan ympäristövaikutuksista ja terveellisyydestä on jo paljon olemassa. Isompi ongelma on saada tieto käytäntöön.. Luonnonmukaista ruokaa kannattaa suosia, se edistää mm. luonnon monimuotoisuutta ja eläinten hyvinvointia. Kestävään ruokavalioon voi kuulua myös maltillisesti eläintuotteita, ja eläintuotteissa kannattaa juurikin suosia luomua.

Kiitos, että jaat tämän kokemuksen. Minkälaista valmisruokaa toivoisit kaupan hyllylle?

Anonyymi kirjoitti:

Mielestäni meidän tulisi ensinnäkin lopettaa vastakkainasettelu ja sen sijaan kehittää tutkimusten kautta ruuantuotantoa. Esim. Liha ja prosessoidut tuotteet eivät mielestäni ole sama asia vaikka kaikki niputetaan usein lihaan. Ultraprosessoitujen tuotteiden terveysvaikutuksia tulisi tutkia ja pyrkiä siirtymään valmisruuista enemmän sinne puolelle jossa ruokaa valmistetaan hyvin pelkistetyistä raaka-aineista eikä puolivalmistesteista niin paljon.

Lue lisää

Onneksi Suomessa kuitenkin taidetaan edelleen tehdä ruokaa kodeissa aika paljon. Toki, valmisruuat ovat joillekin arjen pelastus ja joillakin ei vain taidot riitä ruuan valmistukseen.

Olen iloinen, että meillä on edelleen kotitalousopetus peruskoulun 7.luokan aineena. Sieltä saa perustaidot arjen askareisiin ja vaikka ne ei ehkä tunnu juuri siinä vaiheessa tärkeiltä, niin jotain muistijälkiä tunneista varmasti mieleen jää. /Elina

Anonyymi kirjoitti:

Täyteläisiä ja kotimaisia. Esim punajuurisalaatti on jo lähes vettä aikaisempaan verrattuna. Monet laatikot pelkkää perunaa ja pari pientä hippua esim jauhelihaa, jotta saadaan nimi laatikolle.

Lue lisää

Punajuurisalaatti oli meillä lapsuudessa usein jääkaapista löytyvä herkku. Siitä on jäänyt hyvät makumuistot.

Anonyymi kirjoitti:

Mielestäni meidän tulisi ensinnäkin lopettaa vastakkainasettelu ja sen sijaan kehittää tutkimusten kautta ruuantuotantoa. Esim. Liha ja prosessoidut tuotteet eivät mielestäni ole sama asia vaikka kaikki niputetaan usein lihaan. Ultraprosessoitujen tuotteiden terveysvaikutuksia tulisi tutkia ja pyrkiä siirtymään valmisruuista enemmän sinne puolelle jossa ruokaa valmistetaan hyvin pelkistetyistä raaka-aineista eikä puolivalmistesteista niin paljon.

Lue lisää

Hei Anonyymi,
ruuan valmistaminen pelkistetyistä raaka-aineista kuulostaa terveelliseltä ja olisi hyvä, kun syömisemme kehittyisi siihen suuntaan tulevaisuudessakin. Tosin runsaasti voita ja kermaa ja suolaa vähentää terveellisen kalankin kokonaisterveellisyyttä. Jotkut elintarvikevalmisteet, kuten liha- tai pinaattikeitto tai valmissalaatti voivat olla hyvinkin terveellisiä vaihtoehtoja kiireisille ihmisille. Ruokavalion kokonaisuus ratkaisee nyt ja tulevaisuudessa.

Anonyymi kirjoitti:

Mielestäni meidän tulisi ensinnäkin lopettaa vastakkainasettelu ja sen sijaan kehittää tutkimusten kautta ruuantuotantoa. Esim. Liha ja prosessoidut tuotteet eivät mielestäni ole sama asia vaikka kaikki niputetaan usein lihaan. Ultraprosessoitujen tuotteiden terveysvaikutuksia tulisi tutkia ja pyrkiä siirtymään valmisruuista enemmän sinne puolelle jossa ruokaa valmistetaan hyvin pelkistetyistä raaka-aineista eikä puolivalmistesteista niin paljon.

Lue lisää

Ultraprosessoidun ruoan käsite on hieman hankala. Siinä otetaan huomioon vain ruoan prosessointi, muttei esim. ravintosisältöä. Ultraprosessoitu ruoka voi siis olla epäterveellistä kuten sipsit, sokeriset juomat, lihajalosteet, keksit, karkit, suolaiset ja makeat leivonnaiset, pikaruoka yms. Toisaalta tämä prosessointiluokitus luokittelee myös tietyt, kaupasta ostetut runsaskuituiset ruisleivät ultraprosessoiduksi, kun taas runsassuolainen artesaanileipä, jossa on käytetty vain valkoista vehnäjauhoa, voi olla luokittelun mukaan ei-ultraprosessoitu. /Satu

Kiitos koirankuono, tässä voi päivittää keskustelua, niin näkee reaaliaikaisesti tulevia kommentteja ja voi itse käydä keskustelua muiden osallistujien kanssa. Tietämyksen lisääminen on kyllä tärkeää. Mistä itse olet saanut parhaiten tietoa näistä asioista?

Kiitos, että jaat tämän kokemuksen. Meillä on tosi erilaisia tilanteita jokaisella ja ruualla taitaa olla aika iso merkitys monessa - tai sillä, että mitä ei voi syödä. Onko sinulle ollut helppoa tehdä muutos oikeaan, sinun hyvinvointiasi tukevaan ruokavalioon?

Usein me havahdumme pohtimaan ruuan laatua vasta sitten, kun itselle osuu joku yliherkkyys tai muu syy oman ruokavalion tarkkailuun. Minusta olisi hyvä, kun puhuisimme ruuan laadusta muutenkin. Ja että me arkisissa keskusteluissa nostaisimme esille enemmän ruuan laatuun liittyviä asioita. Tai ihan vaan puhuisimme yleensä ruuasta enemmän! Siksi me ollaan täällä myös tänään ja kiva kun olet mukana keskustelussa. /Elina

Kiitos, että jaat tämän ajatuksen. Onko tämä kokemus vaikuttanut omassa elämässäsi siihen, että mitä syöt esimerkiksi kouluissa ja palvelulaitoksissa? Tai onko tämä kokemus vaikuttanut ehkä läheistesi ruoka-arkeen?

Pienistä koulukeittiöistä on menty suurempiin yksikköihin ja tällä on tietysti vaikutusta myös ruokiin, ihan kaikkea ei voi valmistaa samalla tavalla. Isoissa yksiköissäkin pystytään kuitenkin valmistamaan laadukasta ja hyvää ruokaa, mutta se vaatii tietysti osaamista ja tuotekehitystä.

AuraLamminparras kirjoitti:

Pienistä koulukeittiöistä on menty suurempiin yksikköihin ja tällä on tietysti vaikutusta myös ruokiin, ihan kaikkea ei voi valmistaa samalla tavalla. Isoissa yksiköissäkin pystytään kuitenkin valmistamaan laadukasta ja hyvää ruokaa, mutta se vaatii tietysti osaamista ja tuotekehitystä.

Lue lisää

On ollut kiva lukea mediasta, että kouluruoka-arjessa on kuultu monta kertaa myös oppilaita :)

Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

On ollut kiva lukea mediasta, että kouluruoka-arjessa on kuultu monta kertaa myös oppilaita :)

Lapsia ja nuoria kannattaakin kuunnella ja ottaa jopa mukaan mahdollisuuksien mukaan tuotekehitykseen.

Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

On ollut kiva lukea mediasta, että kouluruoka-arjessa on kuultu monta kertaa myös oppilaita :)

Mekin olemme tutkimuksissa osallistaneet oppilaita kouluruokien tuotekehitykseen. Heillä on paljon hyviä käytännönläheisiä ideoita. Maun lisäksi, oppilaat arvostavat ruokarauhaa. Monesti ruokahetki on nykyään liian hektinen ja rauhaton.

AuraLamminparras kirjoitti:

Lapsia ja nuoria kannattaakin kuunnella ja ottaa jopa mukaan mahdollisuuksien mukaan tuotekehitykseen.

Hyvin sanottu!

kaljonen_m kirjoitti:

Mekin olemme tutkimuksissa osallistaneet oppilaita kouluruokien tuotekehitykseen. Heillä on paljon hyviä käytännönläheisiä ideoita. Maun lisäksi, oppilaat arvostavat ruokarauhaa. Monesti ruokahetki on nykyään liian hektinen ja rauhaton.

Lue lisää

Kiva kuulla! Tuo ruokarauha on kyllä tärkeä juttu.

Näihin on satsattu paljon. Uusiutuvan osuus kasvihuoneyritysten lämmityksestä on ollut 56% 2021. Myös valaistusta on muutettu ledeihin. Metsähake on yleisin lämmityspolttoaineista. Näillä on saatu kasvihuonetuotannon hiilijalanjälkeä alaspäin. Toki fossiilisesta eroon pääsyssä on vielä töitäkin.

kaljonen_m kirjoitti:

Näihin on satsattu paljon. Uusiutuvan osuus kasvihuoneyritysten lämmityksestä on ollut 56% 2021. Myös valaistusta on muutettu ledeihin. Metsähake on yleisin lämmityspolttoaineista. Näillä on saatu kasvihuonetuotannon hiilijalanjälkeä alaspäin. Toki fossiilisesta eroon pääsyssä on vielä töitäkin.

Lue lisää

Juuri näin! Maatalouden uusiutuviin energiamuotoihin myönnetään investointitukia. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että energialaitoksessa hyödynnetään uusiutuvia energialähteitä.

Anonyymi kirjoitti:

Kotimainen ruoka on kallista tuottaa myös kesäisin. Valtio pienentää maataloustukia ja odottaa että vieläkö "ne" tuottaa ilman palkkaa.

Kyllä, tuotantokustannusten noustessa säästökohteita olisi syytä löytää. Monet tuottajat ovat löytäneet ratkaisun uudistavasta viljelystä!

Se on ihan mielenkiintoinen ajatus! Ilman maataloustukia maailma näyttäisi hyvin erilaiselta, todennäköisesti syötäisiinkin aika erilaisia ruokia. Sinänsä kuitenkin maataloustuet eivät välttämättä vaikuta siihen etteikö Suomeen voitaisi tuoda halvempia muita tuotteita, sillä tuodaanhan niitä koko ajan. Tosin tuontituotteetkin ovat yleensä saaneet maataloustukia, niitä kun maksetaan lähes kaikkialla maailmassa.

Moi! Aika radikaali ajatus, koska ruoantuotanto on tuettua kaikkialla maailmassa. Jos haluamme ruokkia kansakunnan halvalla, muualla tuotetulla ruualla, olemme aika hankalassa tilanteessa, jos Suomeen kohdistuu sellainen kriisi, ettei tänne saada elintarvikkeita. Jonkin verran tuotantoa siis tarvitaan, ihan huoltovarmuus näkökulmasta. Mutta kiinnostava ajatus on se, että millainen olisi reilumpi ruokajärjestelmä, jossa tulot tuottajille olisi suurempia? Ja miten voisimme olla vähemmän riippuvaisia tuista. /Elina

Muistuttaisin tässä kohtaa että EU-vaalit ovat tulossa. Maataloustuet tulevat olemaan komission pöydällä yhä enemmän jatkossa. Ukrainan mahdollinen EU-jäsenyys vaatii tarkastelemaan maataloustukiakin uudelleen. Kannattaa siis äänestää!

AuraLamminparras kirjoitti:

Se on ihan mielenkiintoinen ajatus! Ilman maataloustukia maailma näyttäisi hyvin erilaiselta, todennäköisesti syötäisiinkin aika erilaisia ruokia. Sinänsä kuitenkin maataloustuet eivät välttämättä vaikuta siihen etteikö Suomeen voitaisi tuoda halvempia muita tuotteita, sillä tuodaanhan niitä koko ajan. Tosin tuontituotteetkin ovat yleensä saaneet maataloustukia, niitä kun maksetaan lähes kaikkialla maailmassa.

Lue lisää

Kiitos Aura, kertoisitko tällaiselle tietämättömälle, että millä tavalla erilaiselta maailma ehkä näyttäisi?

Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

Kiitos Aura, kertoisitko tällaiselle tietämättömälle, että millä tavalla erilaiselta maailma ehkä näyttäisi?

Hyvä kysymys, mutta todella vaikea, sillä maataloustuet vaikuttavat ruuantuotantoon kaikkialla maailmassa. Se kuitenkin tiedetään, että tuet vaikuttavat siihen mitä syömään. Ilman tukia todennäköisesti söisimme ainakin hyvin paljon vähemmän suomalaista ruokaa ja ruuantuotannon huoltovarmuus näyttäisi huonommalta.

AuraLamminparras kirjoitti:

Hyvä kysymys, mutta todella vaikea, sillä maataloustuet vaikuttavat ruuantuotantoon kaikkialla maailmassa. Se kuitenkin tiedetään, että tuet vaikuttavat siihen mitä syömään. Ilman tukia todennäköisesti söisimme ainakin hyvin paljon vähemmän suomalaista ruokaa ja ruuantuotannon huoltovarmuus näyttäisi huonommalta.

Lue lisää

Kiitos selkeästä vastauksesta :)

Anonyymi kirjoitti:

"Jonkin verran tuotantoa siis tarvitaan"

-onko tuo viljelijän dissaamista?

tarkoitin sitä, että jos luopuisimme tuista ja päättäisimme, että emme tarvitse omaa tuotantoa, niin jonkinasteinen "huoltovarmuustuotanto" olisi varmasti paikallaan.

Ketään en niin paljon ammattiryhmänä arvosta, kun maatalousyrittäjiä ja itse olen sitä mieltä, että meidän ei kannata ajaa alas vuosikymmeniä rakennettua tuotantoa. Aina on korjaamisen varaa niin tukipolitiikassa kun itse tuotannossa, mutta kyllä me kotimaista tuotantoa tarvitaan myös jatkossa. /Elina

Anonyymi kirjoitti:

"ja Suomessakin keskittyä tuottamaan hyvää ja terveellistä ruokaa"

-minkälaista ruokaa Maajametsätalousministeriö sitten epäilee suomalaisen ruoan olevan?

Hei Anonyymi! Taisin kirjoittaa hieman huolimattomasti. Tarkoitin, että Suomessa edelleenkin keskittyä tuottamaan... Suomalainen ruoka on nimenomaan puhdasta. Esimerkiksi antibiootteja ei käytetä lihantuotannossa eikä kananmunista löydy salmonellaa. Meillä on puhdasta maaperää ja vettä. /Taina

Kasasenkootut kirjoitti:

Tiedätkö kasvaako se Valion kaura kuitenkin Suomessa? Ja saahan kaurasta tehtyä paljon muutakin kuin kaurajuomaa.

Hei, Suomessa myytävät Oddlygoodin tuotteet valmistetaan Suomessa suomalaisesta kaurasta. Valio tähtää kuitenkin tuotteilla voimakkaasti vientiin, ja Suomessa valmistettuja juomia ei kannata välttämättä rahdata toisiin maihin, koska ovat hyvin painavia. Joten olettaisin, että tämä muualla tapahtuva valmistus tähtää myyntiin muilla markkinoilla.

Ruokailutottumukset ovat muuttuneet aina. Miettikää vaikka broileria, se tuotiin markkinoille vasta 1970-luvulla ja sitten se ampaisi hirmuiseen kasvuun. Samoin peruna tai maito olivat vielä ennen sotia ja sen jälkeen keskeinen osa ruokavaliotamme, mutta muuttavat nyt rooliaan.

Itseäni mietityttää minkä rooli liha ja maito ottaa suomalaisessa ruokavaliossa. Pidimme juuri fokusryhmäkeskusteluja kansalaisten kanssa ja kysyimme heiltä millaisiin ruokavaliomuutoksiin suomalaiset olisivat valmiita, jotta ruokavalioiden ympäristövaikutukset pysyisivät planetaaristen rajojen sisällä. Helsingissä kansalaiset olivat valmiita vähentämään naudanlihan ja maidon kulutusta merkittävästi. Myös kasviksia oltiin valmiita lisäämään roimasti. Broilerin kulutuksen vähentäminen nähtiin Suomessa vaikeana? Mitä mieltä te olette tästä?

Ruokailutottumukset ovat tavallaan kokoajan muutoksessa ja ruokakulttuuri muuttuu ja kehittyy ajan kanssa. En itse omassa lapsuudessani tiennyt mikä on avokado, kvinoa tai linssi, mutta omille lapsilleni nämä ovat ihan perusjuttuja. Uskon, että yleisesti ruuan tuotannon kestävyyteen kiinnitetään koko ajan enemmän huomiota ja se haastaa valintoja ja muuttaa syömistämme. Itse suhtaudun muutokseen innolla, ja kokeilen mielelläni uutta.

Ruokatottumukset muuttuu kokoajan, mutta kovin hitaasti. Meidän kotiruokasuosikkien top 10 on ollut samalainen varmasti vuosikymmeniä :) Ja toisaalta hyvä niin, että meillä on myös tuttuja makuja ja ruokia, jotka luovat arjen ruokailon.

Toivon ja uskon, että me tulemme kokemaan ja näkemään kasvisvallankumouksen meidän lautasillamme. Enkä nyt tarkoita uusia kasviproteiini- tai eläinperäisten tuotteita korvaavia tuotteita, vaan ihan tavallisten kasvisten lisäämisen ruokavalioihin. Peruna on BEST! /Elina

kaljonen_m kirjoitti:

Ruokailutottumukset ovat muuttuneet aina. Miettikää vaikka broileria, se tuotiin markkinoille vasta 1970-luvulla ja sitten se ampaisi hirmuiseen kasvuun. Samoin peruna tai maito olivat vielä ennen sotia ja sen jälkeen keskeinen osa ruokavaliotamme, mutta muuttavat nyt rooliaan.

Itseäni mietityttää minkä rooli liha ja maito ottaa suomalaisessa ruokavaliossa. Pidimme juuri fokusryhmäkeskusteluja kansalaisten kanssa ja kysyimme heiltä millaisiin ruokavaliomuutoksiin suomalaiset olisivat valmiita, jotta ruokavalioiden ympäristövaikutukset pysyisivät planetaaristen rajojen sisällä. Helsingissä kansalaiset olivat valmiita vähentämään naudanlihan ja maidon kulutusta merkittävästi. Myös kasviksia oltiin valmiita lisäämään roimasti. Broilerin kulutuksen vähentäminen nähtiin Suomessa vaikeana? Mitä mieltä te olette tästä?

Lue lisää

Kiitos tästä, muutos on kyllä totta. Kiinnostaa, että mikä teki broilerin kulutuksen vähentämisestä vaikeaa?

AuraLamminparras kirjoitti:

Ruokailutottumukset ovat tavallaan kokoajan muutoksessa ja ruokakulttuuri muuttuu ja kehittyy ajan kanssa. En itse omassa lapsuudessani tiennyt mikä on avokado, kvinoa tai linssi, mutta omille lapsilleni nämä ovat ihan perusjuttuja. Uskon, että yleisesti ruuan tuotannon kestävyyteen kiinnitetään koko ajan enemmän huomiota ja se haastaa valintoja ja muuttaa syömistämme. Itse suhtaudun muutokseen innolla, ja kokeilen mielelläni uutta.

Lue lisää

Totta. Minä taas olen välillä tällainen ruoka-konservatiivi. Tuttuja makuja, nykyään täytyy keskittyä myös sen terveellisyyteen, mutta silti aika tuttuja makuja. Uusi aina vähän jännittää :)

MaaMetsätalousMinisteriö kirjoitti:

Ruokatottumukset muuttuu kokoajan, mutta kovin hitaasti. Meidän kotiruokasuosikkien top 10 on ollut samalainen varmasti vuosikymmeniä :) Ja toisaalta hyvä niin, että meillä on myös tuttuja makuja ja ruokia, jotka luovat arjen ruokailon.

Toivon ja uskon, että me tulemme kokemaan ja näkemään kasvisvallankumouksen meidän lautasillamme. Enkä nyt tarkoita uusia kasviproteiini- tai eläinperäisten tuotteita korvaavia tuotteita, vaan ihan tavallisten kasvisten lisäämisen ruokavalioihin. Peruna on BEST! /Elina

Lue lisää

Kiitos Elina, tuo ruokailo on tosi tärkeä juttu! Tutut maut liittyvät usein ehkä moniin merkityksellisiin hetkiin, perinteisiin ja läheisten kanssa vietettyihin hetkiin? Tunnesuhde on vahva.

Uskon että tulevaisuudessa kiinnitämme enemmän huomiota siihen miten kuluttamamme ruoka on tuotettu. Joka on varsin hyvä asia. Kasvipainotteinen ruokavalio on tullut jäädäkseen ja avannut monelle uusia ruokailutottumuksia. Mikä hienoa myös tuottajan näkökulmasta. Enemmän monipuolisuutta tuotantoon.

TopiMaa kirjoitti:

Uskon että tulevaisuudessa kiinnitämme enemmän huomiota siihen miten kuluttamamme ruoka on tuotettu. Joka on varsin hyvä asia. Kasvipainotteinen ruokavalio on tullut jäädäkseen ja avannut monelle uusia ruokailutottumuksia. Mikä hienoa myös tuottajan näkökulmasta. Enemmän monipuolisuutta tuotantoon.

Lue lisää

Kiitos Topi! Mikä inspiroi sinua tällä hetkellä tuotantopuolella ja tuottajien tekemissä valinnoissa tai työssä?

Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

Kiitos tästä, muutos on kyllä totta. Kiinnostaa, että mikä teki broilerin kulutuksen vähentämisestä vaikeaa?

Siitä on nyt onnistuttu kehittämään se helppo tuote, josta valmistaa nopeasti arkena ruokaa. Myös lapset ja nuoret ovat tottuneet broileriin ja sen makuun. Se nähtiin helppona ja terveellisenä ruokana. Kansalaiset pohtivat kuitenkin myös eettisiä asioita mitä broilerin tuotantoon liittyy.

Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

Totta. Minä taas olen välillä tällainen ruoka-konservatiivi. Tuttuja makuja, nykyään täytyy keskittyä myös sen terveellisyyteen, mutta silti aika tuttuja makuja. Uusi aina vähän jännittää :)

Lue lisää

Sanotaan, että pitää maistaa uutta makua kymmenen kertaa että siihen tottuu, mutta minusta tuntuu, että tässä on myös yksilökohtaisia eroja. Oma suuni tottuu uuteen melko nopeasti, samoin toinen lapseni syö heti lähes kaikkea, kun taas toinen lapsi tarvitsee monia maistelukertoja ennen kuin alkaa rohkeasti syömään.

kaljonen_m kirjoitti:

Siitä on nyt onnistuttu kehittämään se helppo tuote, josta valmistaa nopeasti arkena ruokaa. Myös lapset ja nuoret ovat tottuneet broileriin ja sen makuun. Se nähtiin helppona ja terveellisenä ruokana. Kansalaiset pohtivat kuitenkin myös eettisiä asioita mitä broilerin tuotantoon liittyy.

Lue lisää

Kiitos, että avaat tätä enemmän. Helppous on kyllä monelle tärkeä asia. Myös uusien reseptien opettelu voi vaatia vaivannäköä, tuttua on helppo tehdä. Oliko tästä tuttuudesta ja uuden oppimisen vaikeudesta joitakin huomioita teidän työssä?

Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

Kiitos Topi! Mikä inspiroi sinua tällä hetkellä tuotantopuolella ja tuottajien tekemissä valinnoissa tai työssä?

Lisäintoa tekemiseen tuo kanssaviljelijät eli työkaverit, jotka näkevät samalla tavalla uudistuksen tuulet tuotannossa hyvänä muutoksena. On hienoa huomata että uudistavia toimenpiteitä otetaan entistä enemmän käytäntöön. Esimerkiksi kasvipainotteisen ruokavalion yleistyminen avaa lukemattomille viljelijöille uusia elinkeinoja!

AuraLamminparras kirjoitti:

Sanotaan, että pitää maistaa uutta makua kymmenen kertaa että siihen tottuu, mutta minusta tuntuu, että tässä on myös yksilökohtaisia eroja. Oma suuni tottuu uuteen melko nopeasti, samoin toinen lapseni syö heti lähes kaikkea, kun taas toinen lapsi tarvitsee monia maistelukertoja ennen kuin alkaa rohkeasti syömään.

Lue lisää

Se on kyllä totta, muutos kestää hetken monin eri tavoin. Hyvä huomio myös tämä, että olemme erilaisia - myös saman perheen sisällä :)

TopiMaa kirjoitti:

Lisäintoa tekemiseen tuo kanssaviljelijät eli työkaverit, jotka näkevät samalla tavalla uudistuksen tuulet tuotannossa hyvänä muutoksena. On hienoa huomata että uudistavia toimenpiteitä otetaan entistä enemmän käytäntöön. Esimerkiksi kasvipainotteisen ruokavalion yleistyminen avaa lukemattomille viljelijöille uusia elinkeinoja!

Lue lisää

Kiva kuulla ja kiitos, että jaat. Onko teillä viljelijöillä joitain erityisiä verkostoja, missä voi ideoida ja saada vertaistukea muutokseen?

kaljonen_m kirjoitti:

Ruokailutottumukset ovat muuttuneet aina. Miettikää vaikka broileria, se tuotiin markkinoille vasta 1970-luvulla ja sitten se ampaisi hirmuiseen kasvuun. Samoin peruna tai maito olivat vielä ennen sotia ja sen jälkeen keskeinen osa ruokavaliotamme, mutta muuttavat nyt rooliaan.

Itseäni mietityttää minkä rooli liha ja maito ottaa suomalaisessa ruokavaliossa. Pidimme juuri fokusryhmäkeskusteluja kansalaisten kanssa ja kysyimme heiltä millaisiin ruokavaliomuutoksiin suomalaiset olisivat valmiita, jotta ruokavalioiden ympäristövaikutukset pysyisivät planetaaristen rajojen sisällä. Helsingissä kansalaiset olivat valmiita vähentämään naudanlihan ja maidon kulutusta merkittävästi. Myös kasviksia oltiin valmiita lisäämään roimasti. Broilerin kulutuksen vähentäminen nähtiin Suomessa vaikeana? Mitä mieltä te olette tästä?

Lue lisää

Broileri on usein nähty vaihtoehtona punaiselle lihalle. Sen korvaaminen kasviproteiineilla ja kalalla on oppimis- ja totuttelukysymys. Uskon, että broilerin määrään vähittäinen vähentäminen onnistuu ajan kanssa. Tässä joukkoruokailulla on tärkeä rooli tehdä kasviproteiinilähteitä tunnetuksi. Niiden käyttöön ruoanlaitossa tarvitaan harjoitusta, kun siirrytään toisenlaiseen vaihtoehtoon

Maidolla ja maitotuotteilla on suuri rooli suomalaisessa ruokakulttuurissa. Maitoa korvataan enenevimmissä määrin vastaavilla kasvijuomilla. Toisaalta juustolla on suuri menekki ja sen vähentäminen on pitkä prosessi.
/Satu

MaaMetsätalousMinisteriö kirjoitti:

Broileri on usein nähty vaihtoehtona punaiselle lihalle. Sen korvaaminen kasviproteiineilla ja kalalla on oppimis- ja totuttelukysymys. Uskon, että broilerin määrään vähittäinen vähentäminen onnistuu ajan kanssa. Tässä joukkoruokailulla on tärkeä rooli tehdä kasviproteiinilähteitä tunnetuksi. Niiden käyttöön ruoanlaitossa tarvitaan harjoitusta, kun siirrytään toisenlaiseen vaihtoehtoon

Maidolla ja maitotuotteilla on suuri rooli suomalaisessa ruokakulttuurissa. Maitoa korvataan enenevimmissä määrin vastaavilla kasvijuomilla. Toisaalta juustolla on suuri menekki ja sen vähentäminen on pitkä prosessi.
/Satu

Lue lisää

Onkohan niin, että suuremmassa muutoksessa menee aina muutama sukupolvi? Totumme usein isovanhempien ja vanhempien ruoka-arkeen ja lisäämme jotakin omaa. Sitten taas meidän jälkeen tuleville jää jotakin pois ja tulee jotakin uutta. Onko muutostahti sopiva vai liian hidas?

MaaMetsätalousMinisteriö kirjoitti:

Broileri on usein nähty vaihtoehtona punaiselle lihalle. Sen korvaaminen kasviproteiineilla ja kalalla on oppimis- ja totuttelukysymys. Uskon, että broilerin määrään vähittäinen vähentäminen onnistuu ajan kanssa. Tässä joukkoruokailulla on tärkeä rooli tehdä kasviproteiinilähteitä tunnetuksi. Niiden käyttöön ruoanlaitossa tarvitaan harjoitusta, kun siirrytään toisenlaiseen vaihtoehtoon

Maidolla ja maitotuotteilla on suuri rooli suomalaisessa ruokakulttuurissa. Maitoa korvataan enenevimmissä määrin vastaavilla kasvijuomilla. Toisaalta juustolla on suuri menekki ja sen vähentäminen on pitkä prosessi.
/Satu

Lue lisää

Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset painottavat nyt että punaista lihaa ei tulisi korvata siipikarjanlihalla. Ympäristösyistä.

Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

Kiva kuulla ja kiitos, että jaat. Onko teillä viljelijöillä joitain erityisiä verkostoja, missä voi ideoida ja saada vertaistukea muutokseen?

Verkostoja kyllä löytyy mutta niitä ei ole ikinä liikaa. Verkostoissa muutos on kuitenkin helpompaa, vertaistuen ja vertaisoppimisen myötä. Toivottavasti kaikki tuottajat löytävät omat verkostonsa vaikka piirit pienenevät. Yksi tunnettu verkosto ja muutoksen edistäjä on BSAG:n itämerisäätiö

Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

Onkohan niin, että suuremmassa muutoksessa menee aina muutama sukupolvi? Totumme usein isovanhempien ja vanhempien ruoka-arkeen ja lisäämme jotakin omaa. Sitten taas meidän jälkeen tuleville jää jotakin pois ja tulee jotakin uutta. Onko muutostahti sopiva vai liian hidas?

Lue lisää

Vähitellen tapahtuva muutos voi alkaa sillä, että kasviproteiinien lähteillä korvataan alussa osa viikon ruoista ja vähitellen enemmän. Toivottavasti muutos en nyt sentään vie sukupolvia. Joskus muutokset tapahtuvat nopeastikin, jos ne nähdään tarpeelliseksi ja omien arvojen mukaiseksi/Satu

TopiMaa kirjoitti:

Verkostoja kyllä löytyy mutta niitä ei ole ikinä liikaa. Verkostoissa muutos on kuitenkin helpompaa, vertaistuen ja vertaisoppimisen myötä. Toivottavasti kaikki tuottajat löytävät omat verkostonsa vaikka piirit pienenevät. Yksi tunnettu verkosto ja muutoksen edistäjä on BSAG:n itämerisäätiö

Lue lisää

Kiva kuulla, että on verkostoja ja muutoksen edistäjiä. Joskus on helpompi pohtia asioita samantyyppisissä tehtävissä olevien kanssa.

MaaMetsätalousMinisteriö kirjoitti:

Vähitellen tapahtuva muutos voi alkaa sillä, että kasviproteiinien lähteillä korvataan alussa osa viikon ruoista ja vähitellen enemmän. Toivottavasti muutos en nyt sentään vie sukupolvia. Joskus muutokset tapahtuvat nopeastikin, jos ne nähdään tarpeelliseksi ja omien arvojen mukaiseksi/Satu

Lue lisää

Tämä oli rohkaiseva näkökulma, kiitos! Monelle muutos tapahtuu vaikkapa hyvinvoinnin ja terveyden niin vaatiessa, sekin voi sysätä nopeasti liikkeelle.

Anonyymi kirjoitti:

Itse pidän tässä tärkeänä sitä ettei tämä tapahdu pakolla vaan valinnoilla. Meillä lapset saavat ottaa sitä ruokaa mitä haluavat mutta sekä liha että kasvisvaihtoehto yleensä löytyy. Molempia syövät ruuasta riippuen. Valitettavasti niinä päivinä jona on ollut vain ei niin mieluista kasvisruokaa (tässä tapauksessa) tarjolla niin siellä välipalastelemassa sitten kaupassa oltaisiin hyvinkin herkästi. Perusruuat uppoaa meidän nuorille parhaiten.

Lue lisää

Tämä on tärkeä huomio, eikä ketään voi pakottaa mihinkään. Kaikki muutos lähtee vapaaehtoisuudesta. Kouluruokailulla on myös tuotekehityksen paikka, jotta uudemmat kasviruoat ovat maistuvia ja saavat koululaisten hyväksynnän.
/Satu

Kiitos Taina tämän tunteen ja kokemuksen jakamisesta. Olisipa hyvä, jos meillä olisi keskustelussa mukana kaupan edustajia. Käyttekö te ministeriön osalta heidän kanssaan keskusteluja parempien valintojen tukemisesta?

Näyttää vielä siltä, että näiden kiinnostus näihin tuotteisiin on korostunut viime vuosina. Elintarvikkeiden hintojen nousu on vaikuttanut ruuan ostamiseen mm. siten, että kasvisten ja hedelmien ja luomuruuan myynti on laskenut, mutta samaan aikaan karkkien ja sipsien myynti on taas kasvanut. Se tuntuu kyllä hurjalta.

Anonyymi kirjoitti:

Voisiko nuo terveydelle suurissa määrin käytettynä haitalliset elintarvikkeet saada jollain säädännöllä piiloon, vähän niin kuin tupakit?

Kiitos tästä ajatuksesta, auttaisiko tämä sinua omassa ruoka-arjessa ja sen valinnoissa?

Anonyymi kirjoitti:

Voisiko nuo terveydelle suurissa määrin käytettynä haitalliset elintarvikkeet saada jollain säädännöllä piiloon, vähän niin kuin tupakit?

Hyvä idea! Elintarvikkeiden kohdalla vaikeutta tuottaa tuotteiden paljous ja muunneltavuus. Miten rajata piilotettavat tuotteet oikein?

Anonyymi kirjoitti:

Oma kokemukseni on, että erityisesti suuret marketit houkuttelevat asiakkaat paikalle muun muassa valtavilla sipsihyllyillä. Tarjontaa on todella paljon. Myös sipsipussien koot ovat valtavia.

Lue lisää

Kiitos, tuo pakettien ja pussien koon kasvu on kyllä asia, mikä pohdituttaa.

Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

Kiitos Taina tämän tunteen ja kokemuksen jakamisesta. Olisipa hyvä, jos meillä olisi keskustelussa mukana kaupan edustajia. Käyttekö te ministeriön osalta heidän kanssaan keskusteluja parempien valintojen tukemisesta?

Lue lisää

Maa- ja metsätalousministeriöllä on hyvät yhteydet kaupan toimijoihin ja teemme yhteistyötä monissa asioissa, myös hyvissä valinnoissa. Valitettavasti tuotteiden esillepanossa on kyseessä monikansallinen ilmiö ja sen muuttamiseen tarvitaan aikaa. Useassa maassa makeisten mainostaminen on kielletty lastenohjelmissa eli niissäkin asia tiedostetaan.

Anonyymi kirjoitti:

Voisiko nuo terveydelle suurissa määrin käytettynä haitalliset elintarvikkeet saada jollain säädännöllä piiloon, vähän niin kuin tupakit?

Nythän on puhuttu mm. terveysverosta, joka on yksi tapa ohjata kulutusta. Lainsäädäntö on aina tosi kankea, vaikkakin tehokas tapa kulutuksen ohjaamiseen. Mutta tämä on kyllä tärkeä aihe!

MaaMetsätalousMinisteriö kirjoitti:

Maa- ja metsätalousministeriöllä on hyvät yhteydet kaupan toimijoihin ja teemme yhteistyötä monissa asioissa, myös hyvissä valinnoissa. Valitettavasti tuotteiden esillepanossa on kyseessä monikansallinen ilmiö ja sen muuttamiseen tarvitaan aikaa. Useassa maassa makeisten mainostaminen on kielletty lastenohjelmissa eli niissäkin asia tiedostetaan.

Lue lisää

Kiitos vastauksesta!

Anonyymi kirjoitti:

Voisiko nuo terveydelle suurissa määrin käytettynä haitalliset elintarvikkeet saada jollain säädännöllä piiloon, vähän niin kuin tupakit?

Tällaisesta ei ole olemassa mitään aloitetta. Paljon on viime aikoina puhuttu julkisuudessa epäterveellisten elintarvikkeiden suuremmasta verotuksesta. Tästä ei ole tehty mitään päätöksiä vielä/Satu

Anonyymi kirjoitti:

Ei oikein ole varaa (rahaa) herkutella, niin ei ehkä ainakaan tällä hetkellä liiemmin :)

Kiitos, että vastasit :)

Kiitos vjkulo, että jaat omia kokemuksiasi! Mistä olet itse parhaiten saanut tietoa vastuullisemmista valinnoista?

Hei vjkulo!
Muutokset tapahtuvat hitaasti ja vaativat totuttelua. Onneksi hyvää kasvisruokaa on mahdollista valmistaa edullisesti. Mitenkähän saisimme lisäksi takaisin säännölliset ruoka-ajat ja olisimme napostelematta välillä? Hampaat ja vyötärö kiittäisivät sen lisäksi, että ruokailu olisi terveellisempää.

Hyvä huomio tuo "välipalaistuminen", siinä tapahtunut valtava muutos kymmenessä vuodessa, kaikenlaisia naposteluruokia on laajalti saatavilla. Luulen, että tämä trendi kiihtyy vielä entisestään, halutaan nopeaa ja helppoa ruokaa.

AuraLamminparras kirjoitti:

Hyvä huomio tuo "välipalaistuminen", siinä tapahtunut valtava muutos kymmenessä vuodessa, kaikenlaisia naposteluruokia on laajalti saatavilla. Luulen, että tämä trendi kiihtyy vielä entisestään, halutaan nopeaa ja helppoa ruokaa.

Lue lisää

Missä ja keiden avulla voisi rakentaa rauhallisempia ruokahetkiä?

Tuo välipalaistuminen on jännä ilmiö! Itse olen hieman huolestunut siitä, että välipaloilla korvataan myös aterioita. Ja vaikka välipalavalikoimat ovat tosi monipuolisia ja myös terveellisiä, olisi hyvä muistaa monipuolinen syöminen ja lämpimät ruuat päivittäin! /Elina

Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

Missä ja keiden avulla voisi rakentaa rauhallisempia ruokahetkiä?

Hyvä kysymys, jotenkin kaikilla on hirveä kiire. Ilmeisesti osassa kouluissakin lasten ruokatunti saattaa olla hyvin lyhyt, kertoo jotain kiireen kulttuurista, jos emme pysty edes lapsille suomaan rauhallista ruokahetkeä. Jokainen voi tietysti osaltaan vaikuttaa siihen miten kulttuuri muodostuu, pyydä työkaveri pitkälle lounaalle, pidä kiinni perheen yhteisistä ruokahetkistä.

Toki välipalatkin voivat olla hyviä ja terveellisiä, vaikka kokoajan ei kannata napostella.

AuraLamminparras kirjoitti:

Hyvä kysymys, jotenkin kaikilla on hirveä kiire. Ilmeisesti osassa kouluissakin lasten ruokatunti saattaa olla hyvin lyhyt, kertoo jotain kiireen kulttuurista, jos emme pysty edes lapsille suomaan rauhallista ruokahetkeä. Jokainen voi tietysti osaltaan vaikuttaa siihen miten kulttuuri muodostuu, pyydä työkaveri pitkälle lounaalle, pidä kiinni perheen yhteisistä ruokahetkistä.

Toki välipalatkin voivat olla hyviä ja terveellisiä, vaikka kokoajan ei kannata napostella.

Lue lisää

Tämä oli hyvä vinkki, että itsestä liikkeelle lähteminen on kaikken helpointa. Luoda sellainen kiva, läsnäolon ja rauhoittumisen hetki edes osaan ruokailuista.

Anonyymi kirjoitti:

Maahanmuuton yhä lisääntyessä on odotettavissa kananlihan ja lampaanlihan menekin kasvavan.

Kantaväestössä ruokailu muuttuu yhä useammalla imagoasiaksi. Makua olennaisempaa on yhä useammalle ilmaista näkemyksiään ruokavalinnoillaan. Hyvä ruoka alkaa yhä useammalla viitata aatteen mukaiseen ruokaan eikä niinkään maukkaaseen ruokaan.

Suomen elintarvikeviennin kannalta tuo on iso ongelma, koska vientielintarvikkeissa olennaisinta on, että tuotteet ovat maukkaita. Suomessa tuotetaan puhdasta ja laadukasta raaka-ainetta ruokaan mutta on pitkä matka tehdä maukkaita tuotteita niistä raaka-aineista.

Lue lisää

Kiitos näiden pohdintojen jakamisesta! Onko sinulla omia kokemuksia näistä esiin nostamistasi asioista?

Anonyymi kirjoitti:

Tämä MMM keskustelu koskee näköjään vain niitä ihmisiä joilla on vara valita. Joiden ei tarvitse käydä ruokajakelussa.

Hei ja kiitos, että osallistut mukaan keskusteluun. Tämä keskustelu on ihan kaikille kiinnostuneille, mutta on todella tärkeää saada juuri tällaisia erilaisia näkökulmia esiin. Kiitos siitä. Onko sinulla tähän liittyen jotain omia kokemuksia, joita haluaisit jakaa tai kertoa, jotta ymmärtäisimme asiaa paremmin?

Anonyymi kirjoitti:

Maahanmuuton yhä lisääntyessä on odotettavissa kananlihan ja lampaanlihan menekin kasvavan.

Kantaväestössä ruokailu muuttuu yhä useammalla imagoasiaksi. Makua olennaisempaa on yhä useammalle ilmaista näkemyksiään ruokavalinnoillaan. Hyvä ruoka alkaa yhä useammalla viitata aatteen mukaiseen ruokaan eikä niinkään maukkaaseen ruokaan.

Suomen elintarvikeviennin kannalta tuo on iso ongelma, koska vientielintarvikkeissa olennaisinta on, että tuotteet ovat maukkaita. Suomessa tuotetaan puhdasta ja laadukasta raaka-ainetta ruokaan mutta on pitkä matka tehdä maukkaita tuotteita niistä raaka-aineista.

Lue lisää

Kiitos Anonyymi näistä näkemyksistä! Olisi ensinnäkin tärkeää saada tutkimustietoa maahanmuuton vaikutuksista ruuan kulutukseen, esim. mainitsemiesi lihalajien kohdalla.

Toiseksi me olemme mielestämme oikealla suunnalla, kun meillä on puhdasta ja laadukasta raaka-ainetta. Tarvitsemme uusia nyhtökauran tapaisia maukkaita ruokainnovaatioita, joita voimme viedä maailmalle. Tässä on myös tehtävää markkinoinnille!

Mielelläni kuulisin, olisiko sinulla ideaa tuotteista, joille olisi ulkomailla kysyntää. /Taina

Anonyymi kirjoitti:

Maahanmuuton yhä lisääntyessä on odotettavissa kananlihan ja lampaanlihan menekin kasvavan.

Kantaväestössä ruokailu muuttuu yhä useammalla imagoasiaksi. Makua olennaisempaa on yhä useammalle ilmaista näkemyksiään ruokavalinnoillaan. Hyvä ruoka alkaa yhä useammalla viitata aatteen mukaiseen ruokaan eikä niinkään maukkaaseen ruokaan.

Suomen elintarvikeviennin kannalta tuo on iso ongelma, koska vientielintarvikkeissa olennaisinta on, että tuotteet ovat maukkaita. Suomessa tuotetaan puhdasta ja laadukasta raaka-ainetta ruokaan mutta on pitkä matka tehdä maukkaita tuotteita niistä raaka-aineista.

Lue lisää

Tartun nyt tuohon maahanmuuton tuomaan muutokseen. Siitä tarvitsisimme laajasti lisää tutkimusta, ja monenlaista. Olisi tärkeää tutkia miten maahanmuuttajien ruokavalio ja ruokakulttuuri muuttuu kun he tulevat Suomeen, ja vastaavasti miten suomalainen ruokakulttuuri muuttuu monikulttuurisuuden myötä. Meillä ruokapolitiikkaa tehdään edelleen vahvasti valkoiselle kantaväestölle. Toivottavasti tämän aiheen pariin löytyy jatkossa tutkijoita ja tekijöitä! Maahanmuuttajat toimivat myös paljon työvoimana maatiloilla ja elintarviketeollisuudessa.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä MMM keskustelu koskee näköjään vain niitä ihmisiä joilla on vara valita. Joiden ei tarvitse käydä ruokajakelussa.

Kiitos kun nostit esiin ruokajakelut. Se, että meillä on ruokajonoja on todella ikävä ja epäinhimillinen asia. Täällä keskustelussa ollaan haluttu nostaa esiin sitä, millaista ruokaa me haluaisimme syödä tulevaisuudessa, etenkin siitä näkökulmasta, mikä on kestävää ja terveellistä.