Kysy ja keskustele ruokavalinnoista! Ruoka-alan ammattilaiset mukana keskustelussa 11.4. kello 16-20

Millaista ruokaa haluan lautaselleni vuonna 2040? Pohdimme yhdessä, mikä vaikuttaa ruokavalintoihimme ja miten voimme varmistaa, että lautasiltamme löytyy jatkossakin maistuvaa ja ravitsevaa ruokaa. Tule mukaan keskustelemaan tulevaisuuden ruokapöydästä ja kysy asiantuntijoilta mieltäsi askarruttavia kysymyksiä.

Ruoka-alan ammattilaiset ovat keskustelemassa ruuasta ja syömisestä torstaina 11.4.2024 klo 16-20.


Tarvitsemme ruokaa elääksemme, mutta ruoka on myös paljon enemmän kuin ravintoa. Se on kulttuurin, identiteetin ja yhteiskunnallisten arvojen ilmentymä. Ruoka yhdistää meitä kaikkia, mutta samalla se paljastaa syvät erot meidän välillämme. Ruokateemaa käsitellään monesta eri näkökulmasta:

* Ravitsemus on tieteenala, joka tutkii ruuan vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin. Se on ala, joka on jatkuvassa muutoksessa uusien tutkimustulosten myötä ja se vaikuttaa suoraan siihen, mitä pidämme “terveellisenä” ruokana.

* Syömisen yksilöllistyminen on nykyaikainen ilmiö, jossa yhä useammat ihmiset räätälöivät ruokavalionsa henkilökohtaisten tarpeiden, mieltymysten ja uskomusten mukaan. Tämä voi ilmetä erityisruokavalioina, kuten karppauksena tai vegaanisuutena, tai vaikkapa “superruokien” suosimisena. Ylen artikkelissa 7.12.23. Aaro Huttunen esimerkiksi kertoo voivansa syödä samaa ruokaa viisi vuotta, kunhan se on mahdollisimman terveellistä.

* Ruuan hinta ja kotimaisuus ovat tärkeitä tekijöitä, jotka vaikuttavat kuluttajien valintoihin. Hinta vaikuttaa siihen, mitä ihmiset voivat ostaa, kun taas kotimaisuus voi olla merkki laadusta tai eettisestä valinnasta.

* Ruokavaliot, kuten karppaus tai planetaarinen ruokavalio, heijastavat ihmisten halua vaikuttaa omaan terveyteensä ja ympäristöön ruokavalintojensa kautta. Ruokarajoitteet, kuten allergiat tai intoleranssit, vaativat erityistä huomiota ja ymmärrystä ruokavalion suunnittelussa.

* Huoltovarmuus ja ruokaturvallisuus ovat keskeisiä kysymyksiä niin kansallisella kuin globaalilla tasolla. Ne liittyvät siihen, miten ruokaa tuotetaan, jaetaan ja varastoidaan kriisiaikoina.

* Globaalisti ruuan riittävyys ja hinta ovat aiheita, jotka herättävät keskustelua ja huolta.


Nämä aiheet ovat vain jäävuoren huippu, kun puhutaan ruuasta ja sen monista ulottuvuuksista. Verkkokeskustelu ruuasta voi avata ovia uusiin näkökulmiin ja ymmärrykseen siitä, miten ruoka vaikuttaa meihin yksilöllisesti ja yhdessä. Suomen hallitus on sitoutunut suomalaisen ruokajärjestelmän kestävyyden parantamiseen. Työn tueksi ruoka-alan ammattilaiset tarvitsevat tietoa suomalaisten toiveista ja erilaisista syistä, jotka vaikuttavat ruokavalintojen tekemiseen.


Keskustelua käydään aikataulun mukaisesti näiden kysymysten kautta:

16.10 Ruoka ja sen merkitys:
* Mitä ruoka merkitsee sinulle henkilökohtaisesti?
* Miten ruoka vaikuttaa päivittäiseen elämääsi ja hyvinvointiisi?

17.00 Kohti huomisen ruokalautasta:
* Millaisia valintoja meidän tulisi tehdä matkalla kohti tulevaisuuden ruokalautasta?
* Miten voimme yhdistää maun ja terveellisyyden ruokavaliossamme?

17.50 Muutokset ja pysyvyys:
* Mitkä ruokailutottumukset ovat muuttumassa ja mitkä pysyvät?
* Millaisia ajatuksia ja tunteita nämä muutokset sinussa herättävät?

18.45 Haasteet ja toivo:
* Mitkä ruokaan liittyvät seikat koet haastavina?
* Mistä löydät inspiraatiota ja toivoa?


Liity keskusteluun ja tuo äänesi kuuluviin! Asiantuntijamme odottavat viestejäsi ja ovat valmiita vastaamaan kysymyksiisi. Nähdään keskustelussa!

450

6437

  • Kiinnitetty viesti

    Hei kaikille! Tervetuloa keskustelemaan ruuasta seuraavan neljän tunnin ajan.

    Minun nimeni on Laura. Ohjaan ja kuljetan tätä keskustelua eteenpäin illan aikana. On ilo olla mukana, sillä ruualla on iso merkitys myös oman hyvinvoinnin ja hyvän arjen tukena.

    Keskustelussa on mukana aiheen asiantuntijoita, jotka keskustelevat kanssanne ja vastaavat tarpeen mukaan kysymyksiin.

    Keskustelun teemat ja pääkysymykset näkyvät tuossa yllä tapahtumakuvauksessa. Keskustelemme yhdestä teemasta kerrallaan.

    Keskustelussa noudatetaan Suomi24:n sääntöjen lisäksi Erätauon rakentavan keskustelun pelisääntöjä
    Pidäthän siis nämä ohjeet mielessä keskustelussa:

    * Pysythän asiassa. Keskustelu voi luonnollisesti polveilla, mutta etenkin Erätauko-keskusteluiden aihe on rajattu aloituksen mukaisesti.

    * Kerro omista kokemuksistasi. Mitkä asiat, tapahtumat ja tilanteet ovat vaikuttaneet omiin näkemyksiisi?

    * Kunnioita myös omistasi poikkeavia mielipiteitä ja anna jokaiselle mahdollisuus kertoa näkemyksistään. Ristiriitoja voidaan käsitellä rakentavalla tavalla – provosoituminen voi pahimmillaan tuhota hyvän keskustelun.

    * Tavoitteena on käydä dialogia. Keskity toisten ajatuksiin, ja yritä jatkaa niiden pohjalta keskustelua. Etsi ja kokoa, ja koita etsiä myös piiloon jääneitä asioita. Kysy lisää. Näin voi syntyä uusia näkökulmia ja oivalluksia.

  • Kiinnitetty viesti

    Seuraavaksi keskustelemme viiteen asti ruuasta ja sen merkityksestä. Olisi tosi kiva saada monta kokemusta ja ajatusta tähän liittyen!

    Kysyn teiltä mukana olevilta ensin, että:

    * Mitä ruoka merkitsee sinulle henkilökohtaisesti?

Vastaukset

  • Hei kaikille! Tervetuloa keskustelemaan ruuasta seuraavan neljän tunnin ajan.

    Minun nimeni on Laura. Ohjaan ja kuljetan tätä keskustelua eteenpäin illan aikana. On ilo olla mukana, sillä ruualla on iso merkitys myös oman hyvinvoinnin ja hyvän arjen tukena.

    Keskustelussa on mukana aiheen asiantuntijoita, jotka keskustelevat kanssanne ja vastaavat tarpeen mukaan kysymyksiin.

    Keskustelun teemat ja pääkysymykset näkyvät tuossa yllä tapahtumakuvauksessa. Keskustelemme yhdestä teemasta kerrallaan.

    Keskustelussa noudatetaan Suomi24:n sääntöjen lisäksi Erätauon rakentavan keskustelun pelisääntöjä
    Pidäthän siis nämä ohjeet mielessä keskustelussa:

    * Pysythän asiassa. Keskustelu voi luonnollisesti polveilla, mutta etenkin Erätauko-keskusteluiden aihe on rajattu aloituksen mukaisesti.

    * Kerro omista kokemuksistasi. Mitkä asiat, tapahtumat ja tilanteet ovat vaikuttaneet omiin näkemyksiisi?

    * Kunnioita myös omistasi poikkeavia mielipiteitä ja anna jokaiselle mahdollisuus kertoa näkemyksistään. Ristiriitoja voidaan käsitellä rakentavalla tavalla – provosoituminen voi pahimmillaan tuhota hyvän keskustelun.

    * Tavoitteena on käydä dialogia. Keskity toisten ajatuksiin, ja yritä jatkaa niiden pohjalta keskustelua. Etsi ja kokoa, ja koita etsiä myös piiloon jääneitä asioita. Kysy lisää. Näin voi syntyä uusia näkökulmia ja oivalluksia.

  • Otetaan tähän alkuun meidän asiantuntijoiden esittelyä, eli keitäs tänään paikalla?

    • Hei, minä olen Elina maa- ja metsätalousministeriöstä. Teen töitä kestävämmän ruokajärjestelmän parissa. Olen koulutukseltani kotitalousopettaja ja ruoka sekä ruuanvalmistus ovat intohimoni! Syksy on vuodenajoista paras, koska silloin saa syödä mielin määrin ruokaa luonnosta ja sadonkorjuuaikana kauppojen hyllyt notkuu kaikkea hyvää.


    • MaaMetsätalousMinisteriö kirjoitti:

      Hei, minä olen Elina maa- ja metsätalousministeriöstä. Teen töitä kestävämmän ruokajärjestelmän parissa. Olen koulutukseltani kotitalousopettaja ja ruoka sekä ruuanvalmistus ovat intohimoni! Syksy on vuodenajoista paras, koska silloin saa syödä mielin määrin ruokaa luonnosta ja sadonkorjuuaikana kauppojen hyllyt notkuu kaikkea hyvää.

      Mahtavaa, lämpimästi tervetuloa Elina mukaan! Mikä on tällä hetkellä oma lempiruokasi?


    • Täällä on mukana myös Minna Kaljonen. Toimin tutkimusprofessorin Suomen ympäristökeskuksessa. Rakastan ruokaa ja sen tutkimista. Ruoka kertoo arvoistamme, luontosuhteestamme ja politiikan teon tavoista. Kaikkia näitä on ymmärrettävä, jos haluamme rakentaa kestävää yhteiskuntaa.


    • kaljonen_m kirjoitti:

      Täällä on mukana myös Minna Kaljonen. Toimin tutkimusprofessorin Suomen ympäristökeskuksessa. Rakastan ruokaa ja sen tutkimista. Ruoka kertoo arvoistamme, luontosuhteestamme ja politiikan teon tavoista. Kaikkia näitä on ymmärrettävä, jos haluamme rakentaa kestävää yhteiskuntaa.

      Heippa ja tervetuloa mukaan Minna! Mikä on tällä hetkellä sinun lempiruokasi?


    • Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

      Mahtavaa, lämpimästi tervetuloa Elina mukaan! Mikä on tällä hetkellä oma lempiruokasi?

      Mun herkkulistalla on aina peruna! Yksinkertaista, mutta taipuu moneksi.


    • MaaMetsätalousMinisteriö kirjoitti:

      Mun herkkulistalla on aina peruna! Yksinkertaista, mutta taipuu moneksi.

      Peruna. Parasta.


    • Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

      Heippa ja tervetuloa mukaan Minna! Mikä on tällä hetkellä sinun lempiruokasi?

      Minulla on kyllä sienet. Ongelma on vaan, että meillä muut perheenjäseneet eivät oikein syö sieniä. Haikailen siis aina sienien perään.


    • kaljonen_m kirjoitti:

      Minulla on kyllä sienet. Ongelma on vaan, että meillä muut perheenjäseneet eivät oikein syö sieniä. Haikailen siis aina sienien perään.

      Sienet on kyllä hyviä, mutta ne jakaa usein mielipiteitä - herkkä ruoka-aihe!


    • Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

      Sienet on kyllä hyviä, mutta ne jakaa usein mielipiteitä - herkkä ruoka-aihe!

      Siinä saa myös toteuttaa keräilijäviettiä.


    • Hei, olen Topi, viljelijä Uudeltamaalta. Viljelen tilaani uudistavasti ympäristöasiat huomioon ottaen. Koulutukseltani olen agrologi ja kasvanut ruuantuotannon keskellä koko ikäni.


    • TopiMaa kirjoitti:

      Hei, olen Topi, viljelijä Uudeltamaalta. Viljelen tilaani uudistavasti ympäristöasiat huomioon ottaen. Koulutukseltani olen agrologi ja kasvanut ruuantuotannon keskellä koko ikäni.

      Tervetuloa Topi mukaan! Mikä on sinun lempiruokasi?


    • Moi, minä olen Aura. Olen maa- ja metsätaloustieteiden maisteri sekä agroekologi. Ruoka on mukana työssä ja vapaalla, työskentelen toiminnanjohtajana luomualan yhteistyöjärjestö Pro Luomu.


    • MaaMetsätalousMinisteriö kirjoitti:

      Mun herkkulistalla on aina peruna! Yksinkertaista, mutta taipuu moneksi.

      Peruna on kyllä tosi hyvää. Kohta saa taas uusia perunoitakin.


    • Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

      Tervetuloa Topi mukaan! Mikä on sinun lempiruokasi?

      Niitä taitaa olla liian monta lueteltavaksi mutta mainittakoon yksi suosikeistani eli omenat. Muiden sadonkorjuutöiden ohella niitä on kiva napata puiden alta taskuun evääksi.


    • TopiMaa kirjoitti:

      Niitä taitaa olla liian monta lueteltavaksi mutta mainittakoon yksi suosikeistani eli omenat. Muiden sadonkorjuutöiden ohella niitä on kiva napata puiden alta taskuun evääksi.

      Omenat on kyllä tosi hyviä!


    • AuraLamminparras kirjoitti:

      Moi, minä olen Aura. Olen maa- ja metsätaloustieteiden maisteri sekä agroekologi. Ruoka on mukana työssä ja vapaalla, työskentelen toiminnanjohtajana luomualan yhteistyöjärjestö Pro Luomu.

      Lämpimästi tervetuloa mukaan Aura! Mikä merkitys luomutuotteilla on sinulle omassa arjessasi?


    • Anonyymi
      kaljonen_m kirjoitti:

      Minulla on kyllä sienet. Ongelma on vaan, että meillä muut perheenjäseneet eivät oikein syö sieniä. Haikailen siis aina sienien perään.

      Sekin on ongelma, että sieniä voisi poimia omaksi huvikseen ja myydäkin niitä, mutta ei ole ketään lähiostajaa. Joutuisi maksamaan bensarahaa siitä, että kuljettaiai niitä johinkin sadan kilometrin päähän. Eikä sieniä voi säilyttää päiviä.


    • Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

      Lämpimästi tervetuloa mukaan Aura! Mikä merkitys luomutuotteilla on sinulle omassa arjessasi?

      Aika iso on luomutuotteiden merkitys myös omassa arjessa. Ostan tosi paljon, vaikka kaikkea ei tietysti luomuna saa.


    • AuraLamminparras kirjoitti:

      Aika iso on luomutuotteiden merkitys myös omassa arjessa. Ostan tosi paljon, vaikka kaikkea ei tietysti luomuna saa.

      Kiitos Aura, onko muutos luomuruuan käyttöön ollut sinulle helppoa?


    • AuraLamminparras kirjoitti:

      Aika iso on luomutuotteiden merkitys myös omassa arjessa. Ostan tosi paljon, vaikka kaikkea ei tietysti luomuna saa.

      Mitä tuotteita tällä hetkellä kaipaisit luomuversiona, jota on ehkä vaikeaa tai mahdotonta juuri nyt saada luomuna?


    • Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

      Kiitos Aura, onko muutos luomuruuan käyttöön ollut sinulle helppoa?

      Koska edistän luomutuotteiden käyttöä myös työkseni, on se ollut melko helppoa. Monia perustuotteita kuten munia ja maitoa saa luomuna, eivätkä ne ole edes paljon kalliimpia, niistä helppo aloittaa.


    • Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

      Mitä tuotteita tällä hetkellä kaipaisit luomuversiona, jota on ehkä vaikeaa tai mahdotonta juuri nyt saada luomuna?

      Olisi mukavaa jos esimerkiksi jogurtteja olisi laajempi valikoima, kaipaan myös enemmän kasvipohjaisia tuotteita enemmän luomuna. Nyt vuoden alusta tuli kauppoihin myyntiin kahviin tarkoitettu kaurajuoma (barista) luomuna, tiedän, että se oli odotettu uutuus monelle.


    • AuraLamminparras kirjoitti:

      Olisi mukavaa jos esimerkiksi jogurtteja olisi laajempi valikoima, kaipaan myös enemmän kasvipohjaisia tuotteita enemmän luomuna. Nyt vuoden alusta tuli kauppoihin myyntiin kahviin tarkoitettu kaurajuoma (barista) luomuna, tiedän, että se oli odotettu uutuus monelle.

      Tämä on kyllä mahtava juttu, että kun moni ihminen toimii ns. aallon harjalla ja etujoukoissa, niin se jossain vaiheessa hyödyttää myös meitä kokeilijoita ja hitaammin ruoka-arkeaan muuttavia :)


    • AuraLamminparras kirjoitti:

      Koska edistän luomutuotteiden käyttöä myös työkseni, on se ollut melko helppoa. Monia perustuotteita kuten munia ja maitoa saa luomuna, eivätkä ne ole edes paljon kalliimpia, niistä helppo aloittaa.

      Mitä kokemuksia sinulla on, ehkä työsi kautta, muiden ihmisten kokemuksista ruoka-arjen muuttamisesta luomupainotteisempaan arkeen?


    • kaljonen_m kirjoitti:

      Täällä on mukana myös Minna Kaljonen. Toimin tutkimusprofessorin Suomen ympäristökeskuksessa. Rakastan ruokaa ja sen tutkimista. Ruoka kertoo arvoistamme, luontosuhteestamme ja politiikan teon tavoista. Kaikkia näitä on ymmärrettävä, jos haluamme rakentaa kestävää yhteiskuntaa.

      Olemme kaukana siitä 50-60 lukujen Suomesta jolloin lapsille opetettiin kolme arvoa Uskonto Koti ja Isänmaa. Ja suomalainen ruoka on maailman parasta. Ja saamme olla ylpeitä siitä että ahkerat viljelijämme tekevät töitä että saamme ruokaa pöytään. Kotitarveviljely kukoisti. Miten loisimme uudelleen sen kotimaisen tuotannon arvostuksen ? Ostoskärryt on täynnä pikkuherkkuja ja pikaruokaa, usein ulkomailla tuotettua. Ns tyhjiä kaloreita . Luin artikkelin jonka mukaan pikkuherkkujen osuus kaupan valikoimasta on jo yli 60 % . Onko se kaupankäynnin takia tarpeellista ja merkityksellistä kaupankäyntiä ? Karamelleja on kaksi pitkää hyllyriviä ja naksuja ja raksuja toiset mokomat. Valinnanvaraa on. Sitten on esimerkiksi kalasäilykkeet. Tonnikalaa ja makrillia. Kotimainen kala niin kallista ja tympeän makuista , niitä harvempi ostaa. Miten särkipurkin hintaa saataisiin alas ja maku hyväksi. Paljon olisi kehitettävää, edelleen. Vaan ajatuksia.


    • koirankuono kirjoitti:

      Olemme kaukana siitä 50-60 lukujen Suomesta jolloin lapsille opetettiin kolme arvoa Uskonto Koti ja Isänmaa. Ja suomalainen ruoka on maailman parasta. Ja saamme olla ylpeitä siitä että ahkerat viljelijämme tekevät töitä että saamme ruokaa pöytään. Kotitarveviljely kukoisti. Miten loisimme uudelleen sen kotimaisen tuotannon arvostuksen ? Ostoskärryt on täynnä pikkuherkkuja ja pikaruokaa, usein ulkomailla tuotettua. Ns tyhjiä kaloreita . Luin artikkelin jonka mukaan pikkuherkkujen osuus kaupan valikoimasta on jo yli 60 % . Onko se kaupankäynnin takia tarpeellista ja merkityksellistä kaupankäyntiä ? Karamelleja on kaksi pitkää hyllyriviä ja naksuja ja raksuja toiset mokomat. Valinnanvaraa on. Sitten on esimerkiksi kalasäilykkeet. Tonnikalaa ja makrillia. Kotimainen kala niin kallista ja tympeän makuista , niitä harvempi ostaa. Miten särkipurkin hintaa saataisiin alas ja maku hyväksi. Paljon olisi kehitettävää, edelleen. Vaan ajatuksia.

      Kiitos koirankuono, että jaat näitä ajatuksia. Ne saavat myös meidät muut pohtimaan näitä asioita! Maku on kyllä tosi tärkeä valinnoissa, sen vuoksi varmaan ne naksut ja raksutkin houkuttaa :)


    • Anonyymi
      Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

      Peruna. Parasta.

      Atrian naudanliha pihvi ja kasvis lisukkeet kruunaa meillä kerran viikkoon nautinnon.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Atrian naudanliha pihvi ja kasvis lisukkeet kruunaa meillä kerran viikkoon nautinnon.

      Kiitos, että jaat tämän oman arki-ruokakokemuksen! Onko teillä muita ruokaperinteitä?


    • Anonyymi
      koirankuono kirjoitti:

      Olemme kaukana siitä 50-60 lukujen Suomesta jolloin lapsille opetettiin kolme arvoa Uskonto Koti ja Isänmaa. Ja suomalainen ruoka on maailman parasta. Ja saamme olla ylpeitä siitä että ahkerat viljelijämme tekevät töitä että saamme ruokaa pöytään. Kotitarveviljely kukoisti. Miten loisimme uudelleen sen kotimaisen tuotannon arvostuksen ? Ostoskärryt on täynnä pikkuherkkuja ja pikaruokaa, usein ulkomailla tuotettua. Ns tyhjiä kaloreita . Luin artikkelin jonka mukaan pikkuherkkujen osuus kaupan valikoimasta on jo yli 60 % . Onko se kaupankäynnin takia tarpeellista ja merkityksellistä kaupankäyntiä ? Karamelleja on kaksi pitkää hyllyriviä ja naksuja ja raksuja toiset mokomat. Valinnanvaraa on. Sitten on esimerkiksi kalasäilykkeet. Tonnikalaa ja makrillia. Kotimainen kala niin kallista ja tympeän makuista , niitä harvempi ostaa. Miten särkipurkin hintaa saataisiin alas ja maku hyväksi. Paljon olisi kehitettävää, edelleen. Vaan ajatuksia.

      Näihin ajatuksiin on helppo yhtyä.


  • Hei, olen Taina maa- ja metsätalousministeriöstä. Ministeriössä teen mm. elintarviketurvallisuuteen, kouluruokailuun ja ruuantuotannon kannattavuuteen liittyvää viestintää. Henkilökohtaisesti olen kiinnostunut ruuan vaikutuksesta terveyteen. Käyn päivittäin ruokalassamme lounaalla ja pyrin tarjoamaan perheelleni kasvispainotteisia aterioita. Ministeriössä seuraamme kuluttajien ajatuksia ja toiveita ruuasta, jotta voimme yhdessä edistää kestävämpää ja terveellisempää ruokakulttuuria Suomessa.

    • Hei Taina ja lämpimästi tervetuloa, kiva, että olet mukana! Mikä on tällä hetkellä sinun lempiruokasi?


    • Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

      Hei Taina ja lämpimästi tervetuloa, kiva, että olet mukana! Mikä on tällä hetkellä sinun lempiruokasi?

      Minun lempiruokani on kaalilaatikko.


    • MaaMetsätalousMinisteriö kirjoitti:

      Minun lempiruokani on kaalilaatikko.

      Se on kyllä myös oma herkku, täytyy myöntää!


  • Anonyymi

    Eka!

    • Tervetuloa mukaan, aloitellaan kohta ekan kysymyksen kanssa! Haluatko tähän alkuun jakaa jonkun oman ruokakokemuksen?


    • Anonyymi
      Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

      Tervetuloa mukaan, aloitellaan kohta ekan kysymyksen kanssa! Haluatko tähän alkuun jakaa jonkun oman ruokakokemuksen?

      Rantakala nuotiolla.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Rantakala nuotiolla.

      Onpa ihastuttavan ja herkullisen kuuloinen muisto! Käytkö usein luonnossa syömässä?


    • Anonyymi
      Anonyymi kirjoitti:

      Rantakala nuotiolla.

      Kotimainen tuore kala on parasta!


    • Anonyymi kirjoitti:

      Kotimainen tuore kala on parasta!

      niin on! Harmi vaan, kun sitä tuoretta kalaa saa kuitenkin niin harvoin tavallisista marketeista. Toisaalta minun arjen pelastuksia on nykyään erilaiset kotimaisista kaloista tehdyt kalasäilykkeet. Enää ei tarttee ostaa tonnikalaa!


    • Anonyymi kirjoitti:

      Kotimainen tuore kala on parasta!

      Kiva kuulla! Onko sinulla usein mahdollista syödä tuoretta kalaa?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Kotimainen tuore kala on parasta!

      Minä olen kotoisin Savonlinnasta ja rakastan muikkuja. Puruveden muikut ovat parhaita herkkuja, joita kesäisin syön hyvin paljon.


  • Hei olen Satu, olen ravitsemustieteilijä. Minulle on tärkeää, että kaikki voivat syödä terveellistä, turvallista ja ympäristölle kestävää ruokaa.

    • Anonyymi

      Mutta sitten suomeen saa kuitenkin tuoda maapallon toiselta laitaa ruokaa joka ei oikeasti kestä tarkastelua ympäristön suhteen.


    • Tervetuloa mukaan Satu! Mikä on sinun lempiruokasi?




    • Anonyymi kirjoitti:

      Mutta sitten suomeen saa kuitenkin tuoda maapallon toiselta laitaa ruokaa joka ei oikeasti kestä tarkastelua ympäristön suhteen.

      Hyvä kommentti. Pohjoisen ympäristömme vuoksi emme kuitenkaan ole täysin omavaraisia ravinnon suhteen ja osan syödystä ruoasta joudumme tuomaan ulkomailta. Suomi on paljon omavaraisempi kuin monet. Suomi on noin 80 % omavarainen ruoan suhteen. Toisaalta esimerkiksi tuontikasviksien, hedelmien ja palkokasvien ympäristöjälki on hyvin pieni verrattuna esimerkiksi punaisen lihan.

      Satu


    • Anonyymi
      MaaMetsätalousMinisteriö kirjoitti:

      Hyvä kommentti. Pohjoisen ympäristömme vuoksi emme kuitenkaan ole täysin omavaraisia ravinnon suhteen ja osan syödystä ruoasta joudumme tuomaan ulkomailta. Suomi on paljon omavaraisempi kuin monet. Suomi on noin 80 % omavarainen ruoan suhteen. Toisaalta esimerkiksi tuontikasviksien, hedelmien ja palkokasvien ympäristöjälki on hyvin pieni verrattuna esimerkiksi punaisen lihan.

      Satu

      Onko kuitenkaan? Kuka pysty rehellisesti Etelä-amerikan soijaa , torjunta-aineineen sekä sademetsän hävittämisen ja muutaman siitä saadun kunnollisen sadon , ennen maaperän eroosiota pitämään mitenkään kestävänä?
      Puhumattakaan muusta maiden pakko lunastuksista näennäisesti.
      Kasvit ja hedelmät espanjan muutaman euron tntipalkoilla kasvihuoneissa työskentelevistä siirtolaisista tms?
      Kyllä nämä asiat vaietaan kun raha puhuu ja kauppa vie hyödyt tuonnilla ja samalla viennillä suomessa eri kriteereillä tuotetusta tuotteista.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Onko kuitenkaan? Kuka pysty rehellisesti Etelä-amerikan soijaa , torjunta-aineineen sekä sademetsän hävittämisen ja muutaman siitä saadun kunnollisen sadon , ennen maaperän eroosiota pitämään mitenkään kestävänä?
      Puhumattakaan muusta maiden pakko lunastuksista näennäisesti.
      Kasvit ja hedelmät espanjan muutaman euron tntipalkoilla kasvihuoneissa työskentelevistä siirtolaisista tms?
      Kyllä nämä asiat vaietaan kun raha puhuu ja kauppa vie hyödyt tuonnilla ja samalla viennillä suomessa eri kriteereillä tuotetusta tuotteista.

      Kiitos, että pohdit aktiivisesti. Mikä merkitys ruuan kotimaisuudella on sinulle?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Onko kuitenkaan? Kuka pysty rehellisesti Etelä-amerikan soijaa , torjunta-aineineen sekä sademetsän hävittämisen ja muutaman siitä saadun kunnollisen sadon , ennen maaperän eroosiota pitämään mitenkään kestävänä?
      Puhumattakaan muusta maiden pakko lunastuksista näennäisesti.
      Kasvit ja hedelmät espanjan muutaman euron tntipalkoilla kasvihuoneissa työskentelevistä siirtolaisista tms?
      Kyllä nämä asiat vaietaan kun raha puhuu ja kauppa vie hyödyt tuonnilla ja samalla viennillä suomessa eri kriteereillä tuotetusta tuotteista.

      Erityisesti rehuksi tuotetun soijan tuotanto on ongelmallista ympäristön kannalta. Sitä tuotetaan suomalaisenkin broilerin rehuksi. Yhteensä yli 80 prosenttia maailman soijasadosta jalostetaan eläinrehuksi.

      Satu


    • Anonyymi
      MaaMetsätalousMinisteriö kirjoitti:

      Hyvä kommentti. Pohjoisen ympäristömme vuoksi emme kuitenkaan ole täysin omavaraisia ravinnon suhteen ja osan syödystä ruoasta joudumme tuomaan ulkomailta. Suomi on paljon omavaraisempi kuin monet. Suomi on noin 80 % omavarainen ruoan suhteen. Toisaalta esimerkiksi tuontikasviksien, hedelmien ja palkokasvien ympäristöjälki on hyvin pieni verrattuna esimerkiksi punaisen lihan.

      Satu

      Tietääkseni nämä tutkimukset perustuvat pitkälti maailmanlaajuisiin tutkimuksiin ja Suomenoloista on hieman erilaisia tuloksia mm. Johtuen ruokinnaneroista. Olisi hyvä että tätä asiaa tutkittaisiin ja kehitettäisiin Suomessa. Esim. Soijan käyttö on vähentynyt erittäin paljon suomessa eläinten ruokinnassa mutta lukuja on kyllä erittäin vaikea löytää.


  • Seuraavaksi keskustelemme viiteen asti ruuasta ja sen merkityksestä. Olisi tosi kiva saada monta kokemusta ja ajatusta tähän liittyen!

    Kysyn teiltä mukana olevilta ensin, että:

    * Mitä ruoka merkitsee sinulle henkilökohtaisesti?

    • Ruoka on tosi monitahoinen asia. Ilman sitä ei voi elää. Minulle se merkitsee minulle energiaa, jota tarvitsee joka päivään. Se on myös kokkausta, sienestystä, sadonkorjuuta omalta palstalta, yhdessä oloa, perheen kanssa syömistä, makuja ja nautintoja.


    • Ruoka on minulle jokapäiväinen ilo. Minulle on tärkeää, että saan päivittäin monipuolista ruokaa ja elän syödäkseni, en toisinpäin :)


    • MaaMetsätalousMinisteriö kirjoitti:

      Ruoka on tosi monitahoinen asia. Ilman sitä ei voi elää. Minulle se merkitsee minulle energiaa, jota tarvitsee joka päivään. Se on myös kokkausta, sienestystä, sadonkorjuuta omalta palstalta, yhdessä oloa, perheen kanssa syömistä, makuja ja nautintoja.

      Kiitos tämän jakamisesta!


    • Olen miettinyt tätä paljon. Minulle ruoka merkitsee hoivaa. Sen avulla emme pidä huolta vain itsestämme vaan myös muista. Se rakentaa myös suhdettamme luontoon, maahan ja vesiin. Itselleni ruoka ei ole missään nimessä vain yksilön valinta tai markkinahyödyke. Se on paljon enemmän.


    • MaaMetsätalousMinisteriö kirjoitti:

      Ruoka on minulle jokapäiväinen ilo. Minulle on tärkeää, että saan päivittäin monipuolista ruokaa ja elän syödäkseni, en toisinpäin :)

      Kiitos, tähän kokemukseen voin itsekin yhtyä.


    • kaljonen_m kirjoitti:

      Olen miettinyt tätä paljon. Minulle ruoka merkitsee hoivaa. Sen avulla emme pidä huolta vain itsestämme vaan myös muista. Se rakentaa myös suhdettamme luontoon, maahan ja vesiin. Itselleni ruoka ei ole missään nimessä vain yksilön valinta tai markkinahyödyke. Se on paljon enemmän.

      Tämähän oli kivasti kuvattu.


    • Anonyymi

      Hei, olen Anna-Leena Miettinen maa- ja metsätalousministeriön markkinayksiköstä. Lapseni ovat nyt nuoria aikuisia, joten ruoka merkitsee minulle yhdessäoloa heidän kanssaan, viikonloppuisin on ihanaa saada heidät keskustelemaan yhteisen ruokapöydän ääreen. Olen aina iloinnut, että he syövät monipuolisesti.


    • Anonyymi

      ihminen on psykofyysinen kokonaisuus. Mulla parempi mieli kun tiedän että kukaan ei ole kärsinyt mun takia saatika kuollut.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Hei, olen Anna-Leena Miettinen maa- ja metsätalousministeriön markkinayksiköstä. Lapseni ovat nyt nuoria aikuisia, joten ruoka merkitsee minulle yhdessäoloa heidän kanssaan, viikonloppuisin on ihanaa saada heidät keskustelemaan yhteisen ruokapöydän ääreen. Olen aina iloinnut, että he syövät monipuolisesti.

      Tervetuloa mukaan Anna-Leena! Kiva kuulla tällainen läheisten kanssa jaettu kokemus.


    • Anonyymi kirjoitti:

      ihminen on psykofyysinen kokonaisuus. Mulla parempi mieli kun tiedän että kukaan ei ole kärsinyt mun takia saatika kuollut.

      Kiitos, että jaat tämän ajatuksen. Onko sinun ollut helppoa tehdä omia arjen ruokavalintoja?


    • Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

      Tervetuloa mukaan Anna-Leena! Kiva kuulla tällainen läheisten kanssa jaettu kokemus.

      Juhlahetkiin kuuluu aina ruokailu. Itse olen iloinen siitä, kun meillä on hienoja suomalaisia perinteitä, kuten jouluruuat, mämmi pääsiäisenä ja pian saamme vappumunkkeja ja tippaleipiä. / Taina


    • Anonyymi

      Ruoka pitää hengissä.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ruoka pitää hengissä.

      Kiitos, että olet mukana keskustelussa. Minkälaiset ruuat ovat sinulle herkkua tai nautinto?


  • Anonyymi

    Miten voimme edistää tasapainoista ruokasuhdetta ja hyvinvointia myös tulevaisuudessa? Ruoan hinta nousee ja ravinteikkaan ja monipuolisen ruoan syömisestä tulee jatkuvasti vaikeampaa ja vaikeampaa...

    • Kiitos kysymyksestä, mitä itse ajattelet tästä aiheesta ja minkälaisia omia kokemuksia sinulle tähän liittyy? Asiantuntijat varmasti myös kertovat omia ajatuksiaan tässä samalla :)


    • Hei! Täällä elintapalääkäri Soili Kasanen. Olet oikeassa että nykyisessä ruokaympäristössä terveellisten valintojen tekeminen ei ole aina helppoa.

      Onneksi ravinteikkaimmat ja vähiten prosessoidut ruuat ovat usein niitä halvimpia. Esimerkiksi pienempään rinta- ja eturauhassyöpäriskiin yhdistyvien palkokasvien lisäys ei jää hinnasta kiinni - säilykkeet ja pakasteet (esim. herneet ja vihreät pavut) ovat halpoja.

      Perinteinen brittiläinen lisuke valkoiset pavut tomaattikastikkeessa on syötävää sellaisenaan kun vain lämmittää. Jos jaksaa liottaa pavut ja keittää ne ja/tai kuivatut herneet ja linssit itse, ne on puoli-ilmaisia. Palkokasvien kulutus helpottaa myös painonhallintaa - tämä on todettu sekä lapsilla että aikuisilla.

      Kotimaiset juurekset, kaalit ja täysjyvävilja ovat myös edullisia. Kokokasvisruokareseptejäkin löytyy jo sadoittain!


    • Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

      Kiitos kysymyksestä, mitä itse ajattelet tästä aiheesta ja minkälaisia omia kokemuksia sinulle tähän liittyy? Asiantuntijat varmasti myös kertovat omia ajatuksiaan tässä samalla :)

      Tämä on oikein hyvä kysymys. Itse näkisin, että valikoiman lisääminen ei ole tähän se keino. Ennemminkin meidän tulisi kohtuullistaa kulutustamme. Myös ruoanlaittotaitojen ylläpito vaatii huomiota jatkossa yhä enemmän.


    • Kasasenkootut kirjoitti:

      Hei! Täällä elintapalääkäri Soili Kasanen. Olet oikeassa että nykyisessä ruokaympäristössä terveellisten valintojen tekeminen ei ole aina helppoa.

      Onneksi ravinteikkaimmat ja vähiten prosessoidut ruuat ovat usein niitä halvimpia. Esimerkiksi pienempään rinta- ja eturauhassyöpäriskiin yhdistyvien palkokasvien lisäys ei jää hinnasta kiinni - säilykkeet ja pakasteet (esim. herneet ja vihreät pavut) ovat halpoja.

      Perinteinen brittiläinen lisuke valkoiset pavut tomaattikastikkeessa on syötävää sellaisenaan kun vain lämmittää. Jos jaksaa liottaa pavut ja keittää ne ja/tai kuivatut herneet ja linssit itse, ne on puoli-ilmaisia. Palkokasvien kulutus helpottaa myös painonhallintaa - tämä on todettu sekä lapsilla että aikuisilla.

      Kotimaiset juurekset, kaalit ja täysjyvävilja ovat myös edullisia. Kokokasvisruokareseptejäkin löytyy jo sadoittain!

      Moi Soili!
      Tosi hyvin kiteytetty. Itse kotitalousopettajan taustalla välillä aina tuntuu, että meillä on myös ihan perus ruuanvalmistustaidot hukassa ja siksi niiden edullisempien perusraaka-aineiden käyttö unohtuu. /Elina


    • Kasasenkootut kirjoitti:

      Hei! Täällä elintapalääkäri Soili Kasanen. Olet oikeassa että nykyisessä ruokaympäristössä terveellisten valintojen tekeminen ei ole aina helppoa.

      Onneksi ravinteikkaimmat ja vähiten prosessoidut ruuat ovat usein niitä halvimpia. Esimerkiksi pienempään rinta- ja eturauhassyöpäriskiin yhdistyvien palkokasvien lisäys ei jää hinnasta kiinni - säilykkeet ja pakasteet (esim. herneet ja vihreät pavut) ovat halpoja.

      Perinteinen brittiläinen lisuke valkoiset pavut tomaattikastikkeessa on syötävää sellaisenaan kun vain lämmittää. Jos jaksaa liottaa pavut ja keittää ne ja/tai kuivatut herneet ja linssit itse, ne on puoli-ilmaisia. Palkokasvien kulutus helpottaa myös painonhallintaa - tämä on todettu sekä lapsilla että aikuisilla.

      Kotimaiset juurekset, kaalit ja täysjyvävilja ovat myös edullisia. Kokokasvisruokareseptejäkin löytyy jo sadoittain!

      Tervetuloa mukaan Soili ja kiitos, että jaat omia kokemuksiasi. Valkoiset pavut tomaattikastikkeessa oli minulle aikoinaan ehdoton ruoka-arjen kivijalka, kun kävin nuorena reilaamassa ja reppureissuilla :)


    • kaljonen_m kirjoitti:

      Tämä on oikein hyvä kysymys. Itse näkisin, että valikoiman lisääminen ei ole tähän se keino. Ennemminkin meidän tulisi kohtuullistaa kulutustamme. Myös ruoanlaittotaitojen ylläpito vaatii huomiota jatkossa yhä enemmän.

      Kotitalousopettajan taustalla tykkään ruuanvalmistustaitojen nostamisesta tähän esille. /Elina


    • kaljonen_m kirjoitti:

      Tämä on oikein hyvä kysymys. Itse näkisin, että valikoiman lisääminen ei ole tähän se keino. Ennemminkin meidän tulisi kohtuullistaa kulutustamme. Myös ruoanlaittotaitojen ylläpito vaatii huomiota jatkossa yhä enemmän.

      Olen itse tutkinut paljon kouluruokailua. Se on hieno suomalainen sosiaalinen innovaatio, jolla on tuettu terveellistä ravitsemusta läpi koko väestön. Toivoisin, että pitäisimme tulevaisuudessa hyvää huolta tästä!


    • Anonyymi
      Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

      Kiitos kysymyksestä, mitä itse ajattelet tästä aiheesta ja minkälaisia omia kokemuksia sinulle tähän liittyy? Asiantuntijat varmasti myös kertovat omia ajatuksiaan tässä samalla :)

      Oma kokemukseni tästä on se, että tilanne vaikeutuu jatkuvasti. Etenkin opiskelijat ja vähävaraiset joutuvat tinkimään ruuasta. Pohdin myös kouluruokaa, jossa oppilasta kohden käytetään keskimäärin 2,76 euroa päivässä. Nyt jo opiskelijaruokaloissa huomaan ruuan laadun huonontuneen, ja raaka-aineiden hinta näkyy varmasti myös kouluissa. Tähän kun liittää ruokavaliorajoitteet, kuten keliakian, tekee se tilanteesta yhä vaikeampaa...


    • kaljonen_m kirjoitti:

      Olen itse tutkinut paljon kouluruokailua. Se on hieno suomalainen sosiaalinen innovaatio, jolla on tuettu terveellistä ravitsemusta läpi koko väestön. Toivoisin, että pitäisimme tulevaisuudessa hyvää huolta tästä!

      Kiitos tästä nostosta, mikä merkitys kouluruualla on ollut sinulle itsellesi?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Oma kokemukseni tästä on se, että tilanne vaikeutuu jatkuvasti. Etenkin opiskelijat ja vähävaraiset joutuvat tinkimään ruuasta. Pohdin myös kouluruokaa, jossa oppilasta kohden käytetään keskimäärin 2,76 euroa päivässä. Nyt jo opiskelijaruokaloissa huomaan ruuan laadun huonontuneen, ja raaka-aineiden hinta näkyy varmasti myös kouluissa. Tähän kun liittää ruokavaliorajoitteet, kuten keliakian, tekee se tilanteesta yhä vaikeampaa...

      Kiitos, että jaat nämä kokemukset. Minkälaisia omia kokemuksia sinulla tähän liittyy? Onko ruoka muuttunut opiskelijaruokaloissa erilaiseksi vai onko myös maku muuttunut?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Oma kokemukseni tästä on se, että tilanne vaikeutuu jatkuvasti. Etenkin opiskelijat ja vähävaraiset joutuvat tinkimään ruuasta. Pohdin myös kouluruokaa, jossa oppilasta kohden käytetään keskimäärin 2,76 euroa päivässä. Nyt jo opiskelijaruokaloissa huomaan ruuan laadun huonontuneen, ja raaka-aineiden hinta näkyy varmasti myös kouluissa. Tähän kun liittää ruokavaliorajoitteet, kuten keliakian, tekee se tilanteesta yhä vaikeampaa...

      Kouluissa olisi hyvä kysyä enemmän oppilailta mielipiteitä siitä, minkälaista ruokaa kouluissa tarjoillaan.


    • kaljonen_m kirjoitti:

      Tämä on oikein hyvä kysymys. Itse näkisin, että valikoiman lisääminen ei ole tähän se keino. Ennemminkin meidän tulisi kohtuullistaa kulutustamme. Myös ruoanlaittotaitojen ylläpito vaatii huomiota jatkossa yhä enemmän.

      Kiitos, tärkeitä näkemyksiä. Onko sinun pitänyt itse treenata ja päivittää ruoanlaittotaitoja?


    • Ruoan hinnan nousu on haastavaa. Kasviksista kotimaiset juurekset ja kaali ovat usein edullisia. Myös sesongin vihanneksia ja hedelmiä saa usein edullisemmin, kun ne ovat parhaimmillaan. Pakastevihannekset ovat myös edullinen ja helppokäyttöinen vaihtoehto. Palkokasvit, jos niistä tykkää tehdä ovat sellaisenaan edullisia, samoin valmiit tölkkipavut. Yksi oma lempparini pitkin vuotta on kasvishernekeitto, jota teen kerralla suuren kattilallisen. Myös pakastekalaa voi hyödyntää monipuolisesti. Mutta yhtälö ei ole helppo ja ruokatottumukset ovat yksilöllisiä.


    • MaaMetsätalousMinisteriö kirjoitti:

      Moi Soili!
      Tosi hyvin kiteytetty. Itse kotitalousopettajan taustalla välillä aina tuntuu, että meillä on myös ihan perus ruuanvalmistustaidot hukassa ja siksi niiden edullisempien perusraaka-aineiden käyttö unohtuu. /Elina

      Kiitos! Täytyy tunnustaa, että itse olen erittäin keittiörajoitteinen, vaikka aikanaan kotitaloustunneilla parhaani teinkin. Sielläkin sattui ja tapahtui : D
      Onneksi on mikro. Sillä valmistuvat aamun kaurapuurot ihan perusluomuhiutaleista ja se lämmittää niin pakastevihannekset kuin palkokasvisäilykkeetkin. Puolisoni sentään osaa kokata, bravuuninaan pannusotku, johon nakkelee mielen mukaan erinäisiä kasvilajeja värikkäiksi ja herkullisiksi kokonaisuuksiksi.
      Ja hedelmät on helppo syödä sellaisenaan. Aamupuuro saa (tuoreiden tai kuivattujen hedelmien lisäksi) päälleen pari desiä marjoja + siemeniä ja pähkinöitä. Helppo ja herkullinen startti aamuun .


    • Anonyymi kirjoitti:

      Oma kokemukseni tästä on se, että tilanne vaikeutuu jatkuvasti. Etenkin opiskelijat ja vähävaraiset joutuvat tinkimään ruuasta. Pohdin myös kouluruokaa, jossa oppilasta kohden käytetään keskimäärin 2,76 euroa päivässä. Nyt jo opiskelijaruokaloissa huomaan ruuan laadun huonontuneen, ja raaka-aineiden hinta näkyy varmasti myös kouluissa. Tähän kun liittää ruokavaliorajoitteet, kuten keliakian, tekee se tilanteesta yhä vaikeampaa...

      Kiitos kun nostit tämän esille! Näihin julkisiin palveluihin tulisi kyllä satsata. Kyse on myös ammattitaidosta. Haluan jakaa hyvän kokemuksen yhdestä opiskelijaruokalasta, jossa uusi kokki on parantanut ruoan makua merkittävästi. Esim. kasvisruokien osalta ammattitaidon päivitys vaatii myös panostuksia.


    • Kasasenkootut kirjoitti:

      Kiitos! Täytyy tunnustaa, että itse olen erittäin keittiörajoitteinen, vaikka aikanaan kotitaloustunneilla parhaani teinkin. Sielläkin sattui ja tapahtui : D
      Onneksi on mikro. Sillä valmistuvat aamun kaurapuurot ihan perusluomuhiutaleista ja se lämmittää niin pakastevihannekset kuin palkokasvisäilykkeetkin. Puolisoni sentään osaa kokata, bravuuninaan pannusotku, johon nakkelee mielen mukaan erinäisiä kasvilajeja värikkäiksi ja herkullisiksi kokonaisuuksiksi.
      Ja hedelmät on helppo syödä sellaisenaan. Aamupuuro saa (tuoreiden tai kuivattujen hedelmien lisäksi) päälleen pari desiä marjoja siemeniä ja pähkinöitä. Helppo ja herkullinen startti aamuun .

      Mikro on kyllä varmaan monen perheen ja kotitalouden perusta :)


    • Krunahippa kirjoitti:

      Kouluissa olisi hyvä kysyä enemmän oppilailta mielipiteitä siitä, minkälaista ruokaa kouluissa tarjoillaan.

      Tämä on tärkeää. Koulujen ruokakasvatuksessa olisi tärkeää osallistaa oppilaita ruokailuun liittyen. Tällöin voisi kysyä toiveruokia ja toteuttaa näitä tietyin väliajoin ja poistaa listoilta inhokkiruokia. Kasvipainotteisempia ruokalajeja voisi ideoida yhdessä oppilaiden kanssa.

      Satu


    • Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

      Kiitos, tärkeitä näkemyksiä. Onko sinun pitänyt itse treenata ja päivittää ruoanlaittotaitoja?

      Juu, ja netti on muuttanut tätä paljon. Enää en avaa keittokirjaa, vaan etsin netistä eri ohjeet ja teen niistä oman mikstuuran. Itselleni on tärkeintä motivoida lapsiani ruoanlaittoon myös.


    • Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

      Mikro on kyllä varmaan monen perheen ja kotitalouden perusta :)

      Italialaiset eivät ymmärrä mikroaaltouunin päälle lainkaan!


    • kaljonen_m kirjoitti:

      Juu, ja netti on muuttanut tätä paljon. Enää en avaa keittokirjaa, vaan etsin netistä eri ohjeet ja teen niistä oman mikstuuran. Itselleni on tärkeintä motivoida lapsiani ruoanlaittoon myös.

      Netti on kyllä myös oman kokemukseni mukaan muuttanut asioita ja helpottanut. Ovatko lapset tuoneet muutostoiveita teidän perheen ruoka-arkeen?


    • kaljonen_m kirjoitti:

      Juu, ja netti on muuttanut tätä paljon. Enää en avaa keittokirjaa, vaan etsin netistä eri ohjeet ja teen niistä oman mikstuuran. Itselleni on tärkeintä motivoida lapsiani ruoanlaittoon myös.

      Sama itselläni, netistä löytyy vaikka mitä ohjeita ja reseptejä. Itse en yleensä koskaan tee monimutkaisia ja vaivalloisia ruokia, vaan käytän todella helppoja ruokaohjeita. Joskus vain paiskaan kaikki jääkaapista löytyvät tähteet pannulle. Nahistuneetkin vihannekset tulevat näin käyttöön/Satu


    • Anonyymi
      kaljonen_m kirjoitti:

      Olen itse tutkinut paljon kouluruokailua. Se on hieno suomalainen sosiaalinen innovaatio, jolla on tuettu terveellistä ravitsemusta läpi koko väestön. Toivoisin, että pitäisimme tulevaisuudessa hyvää huolta tästä!

      Kouluruokailu on erittäin tärkeää. Toivottavasti pystytään pitämään huoli siitä että se on maittavaa ja monipuolista jatkossakin. Pelkän yhden ideologian varaan sitä ei pidä tulevaisuudessakaan rakentaa vaan pitää monipuolisena ja kuunnella myös nuorten näkemyksiä. Meillä kuten tutkimuksissakin on perinteisiä kotiruokatyyppisiä ratkaisuja kuten makaronilaatikkoa tai perunat kastikkeella pidetty maistuvimpina.


  • Eli tällä hetkellä keskustelemme viiteen asti ruuasta ja sen merkityksestä. Olisi tosi kiva saada monta kokemusta ja ajatusta tähän liittyen!

    Kysyn teiltä mukana olevilta ensin, että:

    * Mitä ruoka merkitsee sinulle henkilökohtaisesti?

    • Anonyymi

      Olen Iina, maidontuottaja ja just lähdössä iltalypsylle että saadaan maitotuotteita jatkossakin pöytiin. Minä tykkään syödä erilaisia salaatteja, niitä kun voi tuunata satokausien mukaan hyvinkin paljon. Eniten toivon että voitaisiin lisätä ruokakoulutusta, niin lapsille kuin meille aikuisillekin. Ruoka kun on niin paljon muutakin kun vaan pelkkää polttoainetta.


    • Anonyymi

      Ruoka on joko välttämätön paha tai nautintoaine :)


    • Anonyymi kirjoitti:

      Olen Iina, maidontuottaja ja just lähdössä iltalypsylle että saadaan maitotuotteita jatkossakin pöytiin. Minä tykkään syödä erilaisia salaatteja, niitä kun voi tuunata satokausien mukaan hyvinkin paljon. Eniten toivon että voitaisiin lisätä ruokakoulutusta, niin lapsille kuin meille aikuisillekin. Ruoka kun on niin paljon muutakin kun vaan pelkkää polttoainetta.

      Kiitos Iina, että jaat omia kokemuksia! Mitä kaikkea tällaiseen ruokakoulutukseen voisi sisältyä? Hyvää hetkeä sinne iltalypsylle myöskin ja palaa takaisin tänne sen jälkeen, jos ehdit :)


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ruoka on joko välttämätön paha tai nautintoaine :)

      Tervetuloa mukaan! Minkälainen ruoka on sinulle välttämätön paha ja mikä taas on erityinen nautinto? :)


    • Anonyymi kirjoitti:

      Olen Iina, maidontuottaja ja just lähdössä iltalypsylle että saadaan maitotuotteita jatkossakin pöytiin. Minä tykkään syödä erilaisia salaatteja, niitä kun voi tuunata satokausien mukaan hyvinkin paljon. Eniten toivon että voitaisiin lisätä ruokakoulutusta, niin lapsille kuin meille aikuisillekin. Ruoka kun on niin paljon muutakin kun vaan pelkkää polttoainetta.

      Iina, olisiko sulla vinkkejä, mitä satokauden tuotteita voisi lisätä salaattiin (siis muutakin kuin kurkkua, tomaattia jne...)? Kiinnostelee!


    • Anonyymi kirjoitti:

      Olen Iina, maidontuottaja ja just lähdössä iltalypsylle että saadaan maitotuotteita jatkossakin pöytiin. Minä tykkään syödä erilaisia salaatteja, niitä kun voi tuunata satokausien mukaan hyvinkin paljon. Eniten toivon että voitaisiin lisätä ruokakoulutusta, niin lapsille kuin meille aikuisillekin. Ruoka kun on niin paljon muutakin kun vaan pelkkää polttoainetta.

      Moi Iina!
      Olen niin samaa mieltä tuosta ruokakasvatuksesta tai -koulutuksesta! Sitä pitäisi saada lisää ja erilaisissa muodossa erilaisille ikäryhmille. Ja se, miten me voisimme oppia enemmän nauttimaan ja iloitsemaan ruuasta, sen sijaan, että ruokahetket on pakollisia tankkaushetkiä. Voi kun tähän olisi sellainen helppo ratkaisu.

      Hyvää lypsyhetkeä ja terkut navettaan
      /Elina


    • Anonyymi

      iloa, hyvää ravitsemusta, parhaita makuja, yhdessä oloa


    • MaaMetsätalousMinisteriö kirjoitti:

      Moi Iina!
      Olen niin samaa mieltä tuosta ruokakasvatuksesta tai -koulutuksesta! Sitä pitäisi saada lisää ja erilaisissa muodossa erilaisille ikäryhmille. Ja se, miten me voisimme oppia enemmän nauttimaan ja iloitsemaan ruuasta, sen sijaan, että ruokahetket on pakollisia tankkaushetkiä. Voi kun tähän olisi sellainen helppo ratkaisu.

      Hyvää lypsyhetkeä ja terkut navettaan
      /Elina

      Toisiko ruokailuun ja ruokasuhteeseen enemmän merkitystä juuri se nauttimisen ja rauhoittumisen mahdollisuus?


    • Anonyymi kirjoitti:

      iloa, hyvää ravitsemusta, parhaita makuja, yhdessä oloa

      Hei Anonyymi! Ruoka on parhaimmillaan juuri tuota, ei pelkkää polttoainetta. Ruoka yhdistää ihmisiä ja tuo jaettua iloa. /Taina


    • Krunahippa kirjoitti:

      Iina, olisiko sulla vinkkejä, mitä satokauden tuotteita voisi lisätä salaattiin (siis muutakin kuin kurkkua, tomaattia jne...)? Kiinnostelee!

      Minulle ei oikein talvella maistu tuore kurkku tai tomaatit. Lisään salaatin joukkoon kotimaista omenaa (viime syksyn satoa saa edelleen!) ja sulatetut pakasteherneet on hyviä. Myös erilaiset juurekset raasteina, kyssäkaali, lanttu tai nauris on mukava lisä salaatin joukossa.

      Kannattaa muuten tutustua Satokausikalenteriin. Heillä on hyviä vinkkejä siitä, mikä kasvikset milloinkin on satokaudessa, niin Suomessa kun muualla.

      /Elina


    • Anonyymi kirjoitti:

      Olen Iina, maidontuottaja ja just lähdössä iltalypsylle että saadaan maitotuotteita jatkossakin pöytiin. Minä tykkään syödä erilaisia salaatteja, niitä kun voi tuunata satokausien mukaan hyvinkin paljon. Eniten toivon että voitaisiin lisätä ruokakoulutusta, niin lapsille kuin meille aikuisillekin. Ruoka kun on niin paljon muutakin kun vaan pelkkää polttoainetta.

      Samaa mieltä Iina! Ruokakoulutuksen määrää olisi syytä lisätä, monilta osin.


    • Anonyymi
      Anonyymi kirjoitti:

      Olen Iina, maidontuottaja ja just lähdössä iltalypsylle että saadaan maitotuotteita jatkossakin pöytiin. Minä tykkään syödä erilaisia salaatteja, niitä kun voi tuunata satokausien mukaan hyvinkin paljon. Eniten toivon että voitaisiin lisätä ruokakoulutusta, niin lapsille kuin meille aikuisillekin. Ruoka kun on niin paljon muutakin kun vaan pelkkää polttoainetta.

      Kiitos Iina, että jaksat toimia tuottajana! Teitä me tarvitsemme.
      Itsekin tykkään ottaa salaatin mukaan töihin lounaaksi. Siihen voi laitella erilaisia ainesosia vaikka edellisillan ruuasta. /Anna-Leena


    • Anonyymi
      MaaMetsätalousMinisteriö kirjoitti:

      Minulle ei oikein talvella maistu tuore kurkku tai tomaatit. Lisään salaatin joukkoon kotimaista omenaa (viime syksyn satoa saa edelleen!) ja sulatetut pakasteherneet on hyviä. Myös erilaiset juurekset raasteina, kyssäkaali, lanttu tai nauris on mukava lisä salaatin joukossa.

      Kannattaa muuten tutustua Satokausikalenteriin. Heillä on hyviä vinkkejä siitä, mikä kasvikset milloinkin on satokaudessa, niin Suomessa kun muualla.

      /Elina

      kotimaiset pakasteherneet, niissä on aivan eri maku kuin tuontitavarassa! Brändättynä olisi luksustuote myös vientiin!


    • MaaMetsätalousMinisteriö kirjoitti:

      Moi Iina!
      Olen niin samaa mieltä tuosta ruokakasvatuksesta tai -koulutuksesta! Sitä pitäisi saada lisää ja erilaisissa muodossa erilaisille ikäryhmille. Ja se, miten me voisimme oppia enemmän nauttimaan ja iloitsemaan ruuasta, sen sijaan, että ruokahetket on pakollisia tankkaushetkiä. Voi kun tähän olisi sellainen helppo ratkaisu.

      Hyvää lypsyhetkeä ja terkut navettaan
      /Elina

      Tärkeä kommentti. Monesti kouluruokailuun ei ole riittävästi aikaa, eikä ruokailutilanne ole välttämättä kiireessä ja melussa nautinnollinen. Tämäkin voi osaltaan vaikuttaa kouluruoan nautittavuuteen ja hetkistä tulee juuri "tankkaushetkiä".

      Satu


    • Anonyymi kirjoitti:

      kotimaiset pakasteherneet, niissä on aivan eri maku kuin tuontitavarassa! Brändättynä olisi luksustuote myös vientiin!

      Aivan loistava ja edullinen kasvilisäke aterioihin. Myös muut pakastevihannekset ovat edullisia ja hyviä vaihtoehtoja.

      Satu


    • Anonyymi
      Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

      Tervetuloa mukaan! Minkälainen ruoka on sinulle välttämätön paha ja mikä taas on erityinen nautinto? :)

      Erityinen naurinto on tuore hyvinlaitettu kala. Ai että, nam. Vain parhaimmat ravintoloissa osaavat, Kuopiossa ainakin Sampo, Savonlinnassa myös nonua ja Vaasan rantabulevardilla sain myös oikein maistuvaa


    • Anonyymi
      Anonyymi kirjoitti:

      Erityinen naurinto on tuore hyvinlaitettu kala. Ai että, nam. Vain parhaimmat ravintoloissa osaavat, Kuopiossa ainakin Sampo, Savonlinnassa myös nonua ja Vaasan rantabulevardilla sain myös oikein maistuvaa

      Sitten pitää mainita myös haukinugetit, jotka äidin laittamina sitruunalla ja isän perkaamia ruodottomia. Ihan parasta!


    • Anonyymi
      Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

      Tervetuloa mukaan! Minkälainen ruoka on sinulle välttämätön paha ja mikä taas on erityinen nautinto? :)

      Välttämätön paha on mauton leipä. Mielestäni leipomotuotteet ovat parantaneet makuaan


    • Anonyymi kirjoitti:

      Erityinen naurinto on tuore hyvinlaitettu kala. Ai että, nam. Vain parhaimmat ravintoloissa osaavat, Kuopiossa ainakin Sampo, Savonlinnassa myös nonua ja Vaasan rantabulevardilla sain myös oikein maistuvaa

      Kiitos hyvistä vinkeistä :)


    • Anonyymi
      Anonyymi kirjoitti:

      Välttämätön paha on mauton leipä. Mielestäni leipomotuotteet ovat parantaneet makuaan

      Hups. Lähti käsistä...

      Siis leipomotuotteet parantaneet makuaan ja paistopisteitä ilmaantunut kauppoihin, mutta tuntuu että etsin koko ajan jotakin puuttuvaa.

      Joskus 70-luvulla Varkauden vanhassa lihahallissa myytiin leipää nimeltä lestyleipä. Sen maku parani vanhetessaan. Se oli todella hyvää, enkä ole maistanut samanlaista koskaan myöhemmin. Muistan kuulleeni ettei leipomolle löytynyt jatkajaa ja lienee vanha juuri kadonnut ikuisiksi ajoiksi


    • Anonyymi kirjoitti:

      Erityinen naurinto on tuore hyvinlaitettu kala. Ai että, nam. Vain parhaimmat ravintoloissa osaavat, Kuopiossa ainakin Sampo, Savonlinnassa myös nonua ja Vaasan rantabulevardilla sain myös oikein maistuvaa

      Suomalaisia järvikaloja olisi hienoa hyödyntää enemmänkin ruoassa. Ne ovat maistuvia ja jos niitä olisi tarjolla kohtuuhintaan, menekki olisi varmaan suurta. Niiden käyttö on myös kestävää.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Hups. Lähti käsistä...

      Siis leipomotuotteet parantaneet makuaan ja paistopisteitä ilmaantunut kauppoihin, mutta tuntuu että etsin koko ajan jotakin puuttuvaa.

      Joskus 70-luvulla Varkauden vanhassa lihahallissa myytiin leipää nimeltä lestyleipä. Sen maku parani vanhetessaan. Se oli todella hyvää, enkä ole maistanut samanlaista koskaan myöhemmin. Muistan kuulleeni ettei leipomolle löytynyt jatkajaa ja lienee vanha juuri kadonnut ikuisiksi ajoiksi

      Oo, mikä tarina ja kokemus. Kiitos, että jaoit tämän! Oikean leivän etsiminen ei tosiaan ole ihan helppo juttu.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Hups. Lähti käsistä...

      Siis leipomotuotteet parantaneet makuaan ja paistopisteitä ilmaantunut kauppoihin, mutta tuntuu että etsin koko ajan jotakin puuttuvaa.

      Joskus 70-luvulla Varkauden vanhassa lihahallissa myytiin leipää nimeltä lestyleipä. Sen maku parani vanhetessaan. Se oli todella hyvää, enkä ole maistanut samanlaista koskaan myöhemmin. Muistan kuulleeni ettei leipomolle löytynyt jatkajaa ja lienee vanha juuri kadonnut ikuisiksi ajoiksi

      Tunnistan tuskasi!
      Maaleipähaaste hakee uusia leipäreseptejä. Kurkkaapa täältä: https://ihmehelsinki.fi/ihme-helsinki-teos-2024-cooking-sections/


    • Anonyymi
      Anonyymi kirjoitti:

      Sitten pitää mainita myös haukinugetit, jotka äidin laittamina sitruunalla ja isän perkaamia ruodottomia. Ihan parasta!

      Haukea saa aika hyvin kaupoista - ja edullisesti. Sopivan karkeasti jauhettu hauki taipuu helposti pihveiksi.


    • Anonyymi
      TopiMaa kirjoitti:

      Samaa mieltä Iina! Ruokakoulutuksen määrää olisi syytä lisätä, monilta osin.

      Tästä olen usein itsekin puhunut. Nyt lapset eivät välttämättä tiedä mistä ruoka tulee ja kuinka kovan työn sen raaka-aineen eteen on viljelijä tehnyt. Silloin on vaikea myöskään osata arvostaa ruokaa. Monipuolinen ruoka kasvatus olisi erittäin tärkeää. Kiitos kaikille tiloille jotka koululaisia ovat ottaneet toimintaansa tutustumaan.


  • Olen alkanut käyttää kotimaisia kaura ja ohrasuurimoita riisin sijasta. Ovat paljon maukkaampia.

    • Kiitos Vankkuri, että jaat tämän kokemuksen. Onko muutos ollut helppo entiseen verrattuna?


    • Mukava kuulla! Ovat todella monikäyttöisiä ja herkullisia. Itse tuotetut härkäpavut ovat vakiinnuttaneet paikkansa myös omassa keittiössäni. Myös speltti on monikäyttöinen ja terveellinen vaihtoehto riisin tilalle.


    • Anonyymi
      TopiMaa kirjoitti:

      Mukava kuulla! Ovat todella monikäyttöisiä ja herkullisia. Itse tuotetut härkäpavut ovat vakiinnuttaneet paikkansa myös omassa keittiössäni. Myös speltti on monikäyttöinen ja terveellinen vaihtoehto riisin tilalle.

      ja spelttijauhot ovat aivan upea makulisä leivonnassa!


    • Anonyymi kirjoitti:

      ja spelttijauhot ovat aivan upea makulisä leivonnassa!

      Kiitos, onko spelttijauhoja helppo saada ja löytyykö monipuolisesti reseptejä? Kiinnostaa :)


    • Anonyymi
      Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

      Kiitos, onko spelttijauhoja helppo saada ja löytyykö monipuolisesti reseptejä? Kiinnostaa :)

      löytyy helposti kaupoista ja esimerkiksi Birkkalan tila jakaa kivoja reseptejä https://www.birkkala.com/


    • Anonyymi kirjoitti:

      löytyy helposti kaupoista ja esimerkiksi Birkkalan tila jakaa kivoja reseptejä https://www.birkkala.com/

      Kiitos paljon :)


    • Hienoa, ne ovat paljon terveellisempiä kuin riisi ja lisäksi ympäristön kannalta parempi vaihtoehto/Satu


    • TopiMaa kirjoitti:

      Mukava kuulla! Ovat todella monikäyttöisiä ja herkullisia. Itse tuotetut härkäpavut ovat vakiinnuttaneet paikkansa myös omassa keittiössäni. Myös speltti on monikäyttöinen ja terveellinen vaihtoehto riisin tilalle.

      paljon on keliaakikkoja ja muita , joille ei sovi juuri mikään kotimainen vilja, kaikille ei edes kaura. Nyt on jonkin verran kotimaista tattaria saatavissa, mutta siihen totutteleminen vie aikaa, ja vaikka aiemmin sai rikottuja tattariryynejä niin nyt en ole niitä muutamaan vuoteen löytänyt mistään. Olisi ihana saada rikottuja tattarisuurimoita että saisi tehtyä piimärieskaa.


    • koirankuono kirjoitti:

      paljon on keliaakikkoja ja muita , joille ei sovi juuri mikään kotimainen vilja, kaikille ei edes kaura. Nyt on jonkin verran kotimaista tattaria saatavissa, mutta siihen totutteleminen vie aikaa, ja vaikka aiemmin sai rikottuja tattariryynejä niin nyt en ole niitä muutamaan vuoteen löytänyt mistään. Olisi ihana saada rikottuja tattarisuurimoita että saisi tehtyä piimärieskaa.

      Totta. Gluteeniton tuotanto ja sen tuomat vaatimukset tuovat tuotteisiin varmasti hiukan lisähintaa joka vaikuttaa osaltaan ostohalukkuuteen. Mutta mukava kuulla että tattarilla olisi kysyntää! Viime vuosina tuotantopuolella tattarin kysyntä on ollut heikkoa joka pienentänyt sen viljely pinta-alaa.


  • Anonyymi

    Ruuan terveellisyys. Tutkimuksissa on liha. Tähän liitetään myös teollisesti prosessoidut lihat. Voisiko puhtaan alkuperäisen lihan erottaa omaksi osaksi eikä nitoa sitä samaan kategoriaan prosessoidun kanssa.

    • Kiitos, että nostat tämän teeman esiin. Onko aihe sinulle omassa arjessa tärkeä?


    • Tuo on hyvä ajatus. Prosessoidussa lihassa on usein suolaa ja lisäaineita. Ravitsemussuosituksissa lihan määrä on 500 g/viikko. Pohjoismaiset suositukset ovat vielä tiukempia eli 350 g/viikko. /Taina


    • Anonyymi

      Tätä miettinyt monesti itsekin. Hyvä kommentti.


    • Teollisesti prosessoidut lihat kuten makkarat, leikkeleet yms. ovat ravitsemuksen kannalta huono vaihtoehto. Myöskään punaista lihaa ei suositella suuria määriä. Prosessoitu liha on yhteydessä paksusuolen syövän riskin lisääntymiseen. Myös punainen liha lisää riskiä, vaikkei niin paljon kuin prosessoitu liha. Lisäksi punainen liha on kestävyyden kannalta huono vaihtoehto.

      Satu


    • MaaMetsätalousMinisteriö kirjoitti:

      Tuo on hyvä ajatus. Prosessoidussa lihassa on usein suolaa ja lisäaineita. Ravitsemussuosituksissa lihan määrä on 500 g/viikko. Pohjoismaiset suositukset ovat vielä tiukempia eli 350 g/viikko. /Taina

      Mihin perustuu nämä uudet pohjoismaiset suositukset ? Saako ihminen riittävästi proteiinia kyseisellä määrällä, entä B12 vitamiini D-vitamiini ja K2 vitamiini, täyttyykö niiden tarpeet tuossa määrässä, Kun ihmisen tulisi saada proteiinia 1.6 g/ kiloa kohti päivässä, ja lihassa proteiinia on keskimäärin 23 % , niin jo päivässä moni tarvitsisi lihaa liki 200 g.


    • Anonyymi
      koirankuono kirjoitti:

      Mihin perustuu nämä uudet pohjoismaiset suositukset ? Saako ihminen riittävästi proteiinia kyseisellä määrällä, entä B12 vitamiini D-vitamiini ja K2 vitamiini, täyttyykö niiden tarpeet tuossa määrässä, Kun ihmisen tulisi saada proteiinia 1.6 g/ kiloa kohti päivässä, ja lihassa proteiinia on keskimäärin 23 % , niin jo päivässä moni tarvitsisi lihaa liki 200 g.

      Tuo proteiininsaanti suositus ei kyllä perustu tieteeseen, ja silläkin on väliä mistä lähteestä proteiini saadaan. Kannattaa olla kasviproteiiniin kallellaan... https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5048552/

      Ja oli tästä Itä-Suomen yliopiston väitöskirjakin, tutkittavina suomalaisia miehiä. Kokojyväviljat oli kova juttu.


    • Anonyymi
      koirankuono kirjoitti:

      Mihin perustuu nämä uudet pohjoismaiset suositukset ? Saako ihminen riittävästi proteiinia kyseisellä määrällä, entä B12 vitamiini D-vitamiini ja K2 vitamiini, täyttyykö niiden tarpeet tuossa määrässä, Kun ihmisen tulisi saada proteiinia 1.6 g/ kiloa kohti päivässä, ja lihassa proteiinia on keskimäärin 23 % , niin jo päivässä moni tarvitsisi lihaa liki 200 g.

      Vielä muinoin pidettiin lihaa ainoana proteiinilähteenä. Nykyisin asia on toisinpäin. Esim. härkäpavussa on n. 32% proteiinia. Monessa lihalaadussa proteiinia on vain 15-16% eli hyvin vähän. Lisäksi tulee huomioida punaisen lihan epäterveellisyys, joka on lähes joka tutkimuksessa ensimmäinen tieteellisesti kiistaton tulos. Kasviproteiinin määrää tulisikin lähitulevaisuudessa moninkymmenkertaistaa, varsinkin vähän prosessoitujen kuten fermentoiduissa tuotteissa yleensä on. Proteiinia saamme nykytutkimuksen mukaan huomattavasti yli suositusten joten kasviproteiiniiakaan emme taritse paljoa.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Vielä muinoin pidettiin lihaa ainoana proteiinilähteenä. Nykyisin asia on toisinpäin. Esim. härkäpavussa on n. 32% proteiinia. Monessa lihalaadussa proteiinia on vain 15-16% eli hyvin vähän. Lisäksi tulee huomioida punaisen lihan epäterveellisyys, joka on lähes joka tutkimuksessa ensimmäinen tieteellisesti kiistaton tulos. Kasviproteiinin määrää tulisikin lähitulevaisuudessa moninkymmenkertaistaa, varsinkin vähän prosessoitujen kuten fermentoiduissa tuotteissa yleensä on. Proteiinia saamme nykytutkimuksen mukaan huomattavasti yli suositusten joten kasviproteiiniiakaan emme taritse paljoa.

      Hei Anonyymi! Proteiinista on tullut lähes päivittäinen puheenaihe ja monilla on asiasta vääriä käsityksiä. Liika proteiini on mm. munuaisten terveydelle haitallista.

      Kasviksista esim. palkokasveista saa riittävästi proteiinia. Tofun kaltaiset tuotteet ovat terveellisiä ja fermentointi tuo lisähyötyjä vaikkapa hapankaaliin. Liha ansaitsisi mielestäni paikan juhlaruokana esim. sunnuntaipaistin muodossa. /Taina


  • Anonyymi

    Itseäni huolestuttaa eniten Suomalaisen ruuan tuotanto ulkomailla. Hyödyttääkö se suomea vai heikentääkö suomen kansantaloutta. Ja entäpä se varmuusvarasto, miten käy jos tuotteet tuotetaan rajan ulkopuolella, vaikka ne olisivat halvempia halvalla ulkomaisella työllä tuotettuina.

    • Kiitos, että osallistut keskusteluun. Minkälainen merkitys ruuan kotimaisuudella on sinulle?


    • Onneksi meillä on vielä toistaiseksi ihan hyvä tilanne kotimaisen ruuantuotannon suhteen, moneen muuhun maahan esim. Ruotsiin verrattuna. Meidän kuitenkin pitäisi saada ruuantuotantoon parempi kannattavuus, että meillä jatkossakin olisi tuotantoa.

      Olisi tärkeää saada meillä tuonti- ja vienti enemmän tasapainoon. Nyt Suomeen tuodaan elintarvikkeita reilulla 7 miljardilla eurolla, mutta viedään vain reilulla 2 miljardilla. Me pystyisimme parantamaan vientiä huomattavasti!


    • Anonyymi
      Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

      Kiitos, että osallistut keskusteluun. Minkälainen merkitys ruuan kotimaisuudella on sinulle?

      Vieroksun ja välttelen ulkomaisia liha- ja kalatuotteita. Hirvittää eläinten, nautojen ja kanojen huono kohtelu. Pakastekalassa maistuu viiden vuoden kuljetusketju ja lihassa kidutus. Eli niin voimakkaita mielikuvia, että vaikuttavat omaan ostokäyttäytymiseen.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Vieroksun ja välttelen ulkomaisia liha- ja kalatuotteita. Hirvittää eläinten, nautojen ja kanojen huono kohtelu. Pakastekalassa maistuu viiden vuoden kuljetusketju ja lihassa kidutus. Eli niin voimakkaita mielikuvia, että vaikuttavat omaan ostokäyttäytymiseen.

      Kiitos, että jaat tämän kokemuksen ja pohdinnan. Onko sinun ollut helppoa tehdä näitä valintoja kaupassa? Mikä on tukenut valintojen tai muutoksen tekemisessä?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Vieroksun ja välttelen ulkomaisia liha- ja kalatuotteita. Hirvittää eläinten, nautojen ja kanojen huono kohtelu. Pakastekalassa maistuu viiden vuoden kuljetusketju ja lihassa kidutus. Eli niin voimakkaita mielikuvia, että vaikuttavat omaan ostokäyttäytymiseen.

      Hei Anonyymi! Mielikuvilla on valtava vaikutus meidän käyttäytymiseemme. Onneksi voit koostaa hyvän ruokavalion ilman ulkomaisia liha- ja kalatuotteitakin. Toivottavasti olet löydät herkullista kotimaista syötävää vastaisuudessakin! Se ei ole huono asia. /Taina


  • Anonyymi

    Intissä koko lautasen sai nostamalla sen ilmaan lusikan varassa, kun olin ensin painanut lusikkani syvälle puuroon. Se ja peruskoulun kumiperunat olivat jotain mistä en pidä. Sen sijaan perinteinen ruokalautasmalli on mieluinen. Lihaa en pysty koskaan hylkäämään. Kasvikset tekevät ruoasta freshimmän ja tasapainoisen kokonaisuuden.

    • Kiitos, että jaat omia kokemuksiasi. Meillä kaikilla on varmaan näitä erilaisia ruokakammotuskokemuksia :) Mikä merkitys ruuan herkullisuudella on arjessasi ja ehkä myös hyvinvoinnissasi?


    • Hei Anonyymi! Ruoka herättää paljon muistoja ja ruokamuistoista on kiva jutella. Oma inhokkini kouluajoilta oli minestronekeitto. Sinun suhtautumisesi ruokaan kuulostaa järkevältä. Kasviksia, juureksia ja vähän kestävästi tuotettua lihaa, riistaa tai kalaa lautaselle. /Taina


    • Anonyymi

      Vastaan itselleni ja samalla muillekin. Ruokavalioni on melko sekalainen. Ruoan hyvällä maulla ja myös terveellisyydellä on merkitystä minulle. Syön joka päivä pähkinää, valkosipulia ja hunajaa koska koen niiden olevan terveellisiä. Paras ruoka herkullisuuden ja terveellisyyden suhteen on varmaan metsämansikka. Mustikkakin on hyvä, mutta vaadin sen päälle aina sokeria mukaan. Lihan hinnan kallistumisesta ollaan huolissaan. Terveellinen ja hyvä lähiruokavaihtoehto olisi valkohäntäpeura. Niitä on oikeasti paljon tässä maassa ja ihan riesaksi asti. Vieraslaji muutenkin eli niiden metsästys ei ole niin traagista kuin mitä lihanvihaajat väittävät.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Vastaan itselleni ja samalla muillekin. Ruokavalioni on melko sekalainen. Ruoan hyvällä maulla ja myös terveellisyydellä on merkitystä minulle. Syön joka päivä pähkinää, valkosipulia ja hunajaa koska koen niiden olevan terveellisiä. Paras ruoka herkullisuuden ja terveellisyyden suhteen on varmaan metsämansikka. Mustikkakin on hyvä, mutta vaadin sen päälle aina sokeria mukaan. Lihan hinnan kallistumisesta ollaan huolissaan. Terveellinen ja hyvä lähiruokavaihtoehto olisi valkohäntäpeura. Niitä on oikeasti paljon tässä maassa ja ihan riesaksi asti. Vieraslaji muutenkin eli niiden metsästys ei ole niin traagista kuin mitä lihanvihaajat väittävät.

      Sekaruokavalio on hyvä valinta! Liian tiukka ei mielestäni kannatakaan olla. Mustikat ovat varmasti terveellisempi valinta sokerin kanssa kuin niiden syömättä jättäminen. /Taina


  • Anonyymi

    Hyvää kotimaista raaka-ainetta monipuolisesti tarvitaan. On järjetöntä kuinka paljon ulkomaisia aineksia käytetään esim. Puoli valmisteissa. Liha, kala, kasvikset, maitotuotteet, juurekset, marjat jne. Monipuolisesti.

    • Kiitos viestistä!
      Kyllä meidän kuluttajien pitää olla valppaina, että tiedämme mitä syömme ja mitä erilaisissa valmisruuissa on käytetty. Onneksi meillä on Hyvää Suomesta Joutsenmerkki, joka kertoo siitä, että raaka-aineet ovat kotimaisia.


    • Kiitos, että olet mukana keskustelussa. Mikä merkitys ruuan kotimaisuudella on sinulle?


    • Anonyymi
      Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

      Kiitos, että olet mukana keskustelussa. Mikä merkitys ruuan kotimaisuudella on sinulle?

      Kotimaisuus on se mikä itsellä ratkaisee aina kun se on mahdollista. Toki hedelmät yms. Eivät aina kotimaisia voi olla. Marjoja poimitaan metsästä, lisäksi Jos vain mahdollista suoraan tilalta tai rekojen kautta ostetaan mm. Lihaa, marjoja, juureksia


    • Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

      Kiitos, että olet mukana keskustelussa. Mikä merkitys ruuan kotimaisuudella on sinulle?

      Ruoan kotimaisuus on tärkeää, mutta jos kotimainen lampaanpaisti maksaa 40 euroa / kilo ja uusiseelantilainen 16 euroa kilo, niin ei minulla ole rahaa laittaa siihen 40 euroa kilolta kun putkiluupaisti painaa kuitenkin 2 kg tai 2.5 kg. Mutta maitotuotteissa joita voin käyttää, niiden pitää olla laktoosittomia, suosin suomalaista. Ja jos suinkin voin, valitsen muutoinkin suomalaista . Virtasalmen viljatuote tekee hyviä gluteenittomien viljojen sekoituksia. Käytän niitä.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Kotimaisuus on se mikä itsellä ratkaisee aina kun se on mahdollista. Toki hedelmät yms. Eivät aina kotimaisia voi olla. Marjoja poimitaan metsästä, lisäksi Jos vain mahdollista suoraan tilalta tai rekojen kautta ostetaan mm. Lihaa, marjoja, juureksia

      Kiitos, että vastasit ja jaat omia kokemuksia. Onko sinulle ollut helppo valita kotimainen vaihtoehto, jos tarjolla on sekä kotimaista että ulkomaista?


    • koirankuono kirjoitti:

      Ruoan kotimaisuus on tärkeää, mutta jos kotimainen lampaanpaisti maksaa 40 euroa / kilo ja uusiseelantilainen 16 euroa kilo, niin ei minulla ole rahaa laittaa siihen 40 euroa kilolta kun putkiluupaisti painaa kuitenkin 2 kg tai 2.5 kg. Mutta maitotuotteissa joita voin käyttää, niiden pitää olla laktoosittomia, suosin suomalaista. Ja jos suinkin voin, valitsen muutoinkin suomalaista . Virtasalmen viljatuote tekee hyviä gluteenittomien viljojen sekoituksia. Käytän niitä.

      Kiitos, että kerrot omia kokemuksia. Raha ja tulot vaikuttavat kyllä usein valintoihin ja mahdollisuuksiin ostaa jotain tuotetta. Kiitos myös vinkistä!


  • Anonyymi

    "16.10 Ruoka ja sen merkitys:
    * Mitä ruoka merkitsee sinulle henkilökohtaisesti?
    * Miten ruoka vaikuttaa päivittäiseen elämääsi ja hyvinvointiisi?"

    * Miten ruoka vaikuttaa päivittäiseen elämääsi ja hyvinvointiisi?"

    Jaksaakseen töissä tarvitsee tietyn määrän ravintoa.

    * Mitä ruoka merkitsee sinulle henkilökohtaisesti?

    Ruokaahan syödään pää asiassa sen takia ettei kuolla nälkään. En kuitenkaan väitä että kysymys oli tyhmä, outo kuitenkin.

    Kiva kuitenkin olisi jos suomessa myytävässä ruoassa ei olisi etanoita eikä muitakaan matelijoita murskattuna jne..sitä kun ei valmisruoan sisään näe että mitä se sisältää kun väriainetta laittavat päälle ja myyntiin vaan..

    Puhtautta arvostan ruoassa, kuitenkin se puhtaus mikä tulee ylhäältä on tärkeämpää. On kaksi ravintoa. Toinen menee suusta sisään ja tulee alhaalta ulos. Toinen ravinto taas tulee korvan kautta ja menee sydämeen ja se ravinto mikä tulee korvan kautta ja menee sydämeen tekee muutamissa jos sydämen maa on oikea niin 100 kertaisen hedelmän ehkä jossain vielä enemmänkin runsaan sadon siis. En tiedä liittyikö se tähän aiheeseen mutta mieleen kun tuli nyt niin ilmoitin sen teille!

    Jumalan rauhan terveisin!
    -anonyymi.

    • Kiitos, että olet mukana keskustelussa ja jaat ajatuksiasi! Minkälaiset ruoka-hetket ovat sinulle erityisen tärkeitä tai merkityksellisiä?


    • Tämähän on mielenkiintoista! Uskonnoillahan on paljon ruokaan liittyviä sääntöjä ja suosituksia. Näistä paasto on yksi hienoimmista. Sehän ravitsee myös sielua. MIten itse näet tämän uskonnon ja ruoan välisen suhteen?


    • Anonyymi
      kaljonen_m kirjoitti:

      Tämähän on mielenkiintoista! Uskonnoillahan on paljon ruokaan liittyviä sääntöjä ja suosituksia. Näistä paasto on yksi hienoimmista. Sehän ravitsee myös sielua. MIten itse näet tämän uskonnon ja ruoan välisen suhteen?

      Se on mielestäni arka aihe. En uskaltaisi siitä puhua kuin omasta puolestani. Minun ymmärrykseni valossa ja mitä Jumalansanaa tiedän tai tunnen niin Jumala ei sellaista ruoalla mässäilyä katso hyvällä. Kristityn ravinto minun ymmärryksen mukaan tulisi olla yksinkertaista ettei siinä tulisi liikaa olla sellaista lihallista nautintoa ylenpalttisesti. Ettei se mene yleinsyömiseksi josta apostoli Paavali varoittaa tai sanoo että se on lihan työ siis yleinsyömys jne.. varmasti Paavali tarkoittaa sellaista syömistä joka koskee sellaista että vatsa tulee ennen Jumalaa ja jumalansanaa. Kyllä oikean kristillisyyden ja jumalansanan valossa ja jos joku vielä Kristusta Hengessä tuntee niin myös Hengen ja Jumalanrauhan valossa niin ei tulisi kyllä syömisen olla jos sanoisin niin liian värikästä ja elämyksellistä siinä lähtee helposti lihan perässä elämään aistinautintojen perään, joita ovat myös mm huoruus, salavuoteus, viha, kateus, murha/tappaminen jne...Mutta ei kristityt tunne tätä opinkappaletta kovin hyvin tänäpäivänä vaan kristityt elää herkuissa ja ovat lihavia. Mutta tämä on vähän arka aihe juuri sen takia koska kristityt mielestäni elävät väärin tämän ruoan suhteen. Kyllä syöminen pitäisi olla yksinkertaista vaikka kyllä se terveellistä saa olla mutta yleinsyömyys ja herkut ei jumalansanan valossa kuulu ainakaan suurissa määrin kristinuskoon eikä Herrauteen*. (*Mitä se ikinä tarkoittaakaan, en minä tiedä)

      Koska kristityn ilo on vasta taivaassa. Muutama tämänpäivän kristitty tahtoisi kuitenkin iloita jo täällä ajassa vaikka Jeesus on antanut esikuvan ja kantanut ristinsä läpi pilkkakaupungin ja ei elänyt maallisissa herkuissa vaan söi sen verran kun oli tarpeen pysyäkseen hengissä.

      Mutta aika on ollut niin hyvä että kristityistä on tullut lihavia ja ovat ehkä osa unohtaneet vanhurskaan Jumalan ja ns maallistuneet*. (*tulleet läheiseksi maallisten nautintojen kanssa.)

      Rauhan terveisin!
      -anonyymi

      Ja niin uskonnossa ei ole sääntöjä. Mutta Hengen laki on kuuliaisuus sille joka elää nyt ja iankaikkisesti ja ei lihasta vaan uskosta ja uudesta sydämestä ja uudesta mielestä joka sydän on jos Jumala on jollekkin armollinen ollut niin ympärileikattu Pyhällä Hengellä ja tulella palvelemaan kunnian Herraa Jeesusta Kristusta ja Jumalaa niin vapaasta sydämestä ja iloisesta mielestä!

      Jääkää nyt Jumalanrauhaan! Kirjoitettu on: jos rauhan lapsia on paikalla niin rauha jää hänen päällensä ja jos ei ole niin se palaa takaisin.

      Jumala antaa rauhansa kenelle Hän tahtoo. Johannes Kastaja sanoo kirjanoppineille että Jumala voi kivistä tehdä Aabrahamille lapsia jos Hän tahtoo.

      Se oli vertaus tulevaisesta uskosta kristityissä. Jotka palvelevat Jumalaa sillä uskolla jonka ovat lahjaksi saaneet eivät sääntöjen kautta lihassa eli lain jälkeen mutta uudella sydämellä ei lihallisella vaan rakkauden jälkeen Jumalanlasten Hengessä ja totuudessa joka on elävä Jumalansana.

      Ei kristityillä ole sääntöjä mutta Kirjoitettu on Hengen pyhittämisestä.

      Ja jos jollakin on Jumalanlasten Henki niin se Henki tulee pyhittää sillä esikuvalla ja elämällä jota kristitty elää, niin kuin apostoli myös jatkaa että me olemme Pyhän Hengen temppelit jne.. sen takia ei kristitty tahdo syntiä tehdä se ei ole sääntö lihassa vaan Jumalan kuuliaisuutta Hengessä ja totuudessa ja Hengen pyhittämisessä ja uskon kuuliaisuudessa sillä ei kristitty etsi katoovaista vaan katoomatonta kunniaa ja kirkkautta että meidän nimemme olisi Kirjoitettu viimeisenä päivänä elämän kirjassa niin paljon kuin mahdollista niin kristitty tahtoo Jumalaansa palvella ja ei luontokappaleita ei ruokaa ja mässäilyä ei huoruutta eikä salavuoteutta eikä mitään mikä tästä maailmasta on ja katoo vaan ainoastansa iankaikkisesti pysyvää ja elävää Israelin Jumalaa joka on nyt ja on ollut alusta ja on hamaan iankaikkisuuteen asti pysyvä kaikkien Herra ja kaikkien luotujen Luoja ja ylimmäisten päämiesten ylimmäinen ruhtinas joka sanotaan Rauhan* ruhtinas eli kuningasten kuningas ja Herrojen Herra jonka vertaista ei ole toista! Vaan kaikkien isä jotka maan päällä ovat luodut. Niin ei siis senkaltaisen kirkkauden palveleminen ole sääntö uskoa mutta se on iankaikkisen elämän turva että me saamme palvella sitä joka meidät voi helvetistä taivaaseen lunastaa ja meidän sielumme kätkeä iankaikkisuuden maahan asti ja viimeisenä päivänä lunastetut herättää kuolleista henkiin että meillä on turva Jumalassa joka meitä kuolemasta tahtoo pelastaa niitä jotka uskovat Hänen nimensä päälle ja tahtovat käydä Hänen teitänsä jotka ovat vanhurskaat ja eivät kulje tämän maailman sumussa ja humussa mutta valaistuna taivaallisella totuudella joka on jumalansana ja Pyhällä Hengellä joka on kristityn kotiopettaja ja näyttää tietä pimeän sokaisemalle matkamiehelle joka muuten eksyisi ja eksyykin niin useasti jos ei Jumala armossaan aina joskus vedä takaisin hyvälle tielle kuulemaan siunattua ja Pyhää eli elävää Jumalansanaa jota saarnataan Hänen seurakunnassansa nyt ja iankaikkisesti!


    • Anonyymi kirjoitti:

      Se on mielestäni arka aihe. En uskaltaisi siitä puhua kuin omasta puolestani. Minun ymmärrykseni valossa ja mitä Jumalansanaa tiedän tai tunnen niin Jumala ei sellaista ruoalla mässäilyä katso hyvällä. Kristityn ravinto minun ymmärryksen mukaan tulisi olla yksinkertaista ettei siinä tulisi liikaa olla sellaista lihallista nautintoa ylenpalttisesti. Ettei se mene yleinsyömiseksi josta apostoli Paavali varoittaa tai sanoo että se on lihan työ siis yleinsyömys jne.. varmasti Paavali tarkoittaa sellaista syömistä joka koskee sellaista että vatsa tulee ennen Jumalaa ja jumalansanaa. Kyllä oikean kristillisyyden ja jumalansanan valossa ja jos joku vielä Kristusta Hengessä tuntee niin myös Hengen ja Jumalanrauhan valossa niin ei tulisi kyllä syömisen olla jos sanoisin niin liian värikästä ja elämyksellistä siinä lähtee helposti lihan perässä elämään aistinautintojen perään, joita ovat myös mm huoruus, salavuoteus, viha, kateus, murha/tappaminen jne...Mutta ei kristityt tunne tätä opinkappaletta kovin hyvin tänäpäivänä vaan kristityt elää herkuissa ja ovat lihavia. Mutta tämä on vähän arka aihe juuri sen takia koska kristityt mielestäni elävät väärin tämän ruoan suhteen. Kyllä syöminen pitäisi olla yksinkertaista vaikka kyllä se terveellistä saa olla mutta yleinsyömyys ja herkut ei jumalansanan valossa kuulu ainakaan suurissa määrin kristinuskoon eikä Herrauteen*. (*Mitä se ikinä tarkoittaakaan, en minä tiedä)

      Koska kristityn ilo on vasta taivaassa. Muutama tämänpäivän kristitty tahtoisi kuitenkin iloita jo täällä ajassa vaikka Jeesus on antanut esikuvan ja kantanut ristinsä läpi pilkkakaupungin ja ei elänyt maallisissa herkuissa vaan söi sen verran kun oli tarpeen pysyäkseen hengissä.

      Mutta aika on ollut niin hyvä että kristityistä on tullut lihavia ja ovat ehkä osa unohtaneet vanhurskaan Jumalan ja ns maallistuneet*. (*tulleet läheiseksi maallisten nautintojen kanssa.)

      Rauhan terveisin!
      -anonyymi

      Ja niin uskonnossa ei ole sääntöjä. Mutta Hengen laki on kuuliaisuus sille joka elää nyt ja iankaikkisesti ja ei lihasta vaan uskosta ja uudesta sydämestä ja uudesta mielestä joka sydän on jos Jumala on jollekkin armollinen ollut niin ympärileikattu Pyhällä Hengellä ja tulella palvelemaan kunnian Herraa Jeesusta Kristusta ja Jumalaa niin vapaasta sydämestä ja iloisesta mielestä!

      Jääkää nyt Jumalanrauhaan! Kirjoitettu on: jos rauhan lapsia on paikalla niin rauha jää hänen päällensä ja jos ei ole niin se palaa takaisin.

      Jumala antaa rauhansa kenelle Hän tahtoo. Johannes Kastaja sanoo kirjanoppineille että Jumala voi kivistä tehdä Aabrahamille lapsia jos Hän tahtoo.

      Se oli vertaus tulevaisesta uskosta kristityissä. Jotka palvelevat Jumalaa sillä uskolla jonka ovat lahjaksi saaneet eivät sääntöjen kautta lihassa eli lain jälkeen mutta uudella sydämellä ei lihallisella vaan rakkauden jälkeen Jumalanlasten Hengessä ja totuudessa joka on elävä Jumalansana.

      Ei kristityillä ole sääntöjä mutta Kirjoitettu on Hengen pyhittämisestä.

      Ja jos jollakin on Jumalanlasten Henki niin se Henki tulee pyhittää sillä esikuvalla ja elämällä jota kristitty elää, niin kuin apostoli myös jatkaa että me olemme Pyhän Hengen temppelit jne.. sen takia ei kristitty tahdo syntiä tehdä se ei ole sääntö lihassa vaan Jumalan kuuliaisuutta Hengessä ja totuudessa ja Hengen pyhittämisessä ja uskon kuuliaisuudessa sillä ei kristitty etsi katoovaista vaan katoomatonta kunniaa ja kirkkautta että meidän nimemme olisi Kirjoitettu viimeisenä päivänä elämän kirjassa niin paljon kuin mahdollista niin kristitty tahtoo Jumalaansa palvella ja ei luontokappaleita ei ruokaa ja mässäilyä ei huoruutta eikä salavuoteutta eikä mitään mikä tästä maailmasta on ja katoo vaan ainoastansa iankaikkisesti pysyvää ja elävää Israelin Jumalaa joka on nyt ja on ollut alusta ja on hamaan iankaikkisuuteen asti pysyvä kaikkien Herra ja kaikkien luotujen Luoja ja ylimmäisten päämiesten ylimmäinen ruhtinas joka sanotaan Rauhan* ruhtinas eli kuningasten kuningas ja Herrojen Herra jonka vertaista ei ole toista! Vaan kaikkien isä jotka maan päällä ovat luodut. Niin ei siis senkaltaisen kirkkauden palveleminen ole sääntö uskoa mutta se on iankaikkisen elämän turva että me saamme palvella sitä joka meidät voi helvetistä taivaaseen lunastaa ja meidän sielumme kätkeä iankaikkisuuden maahan asti ja viimeisenä päivänä lunastetut herättää kuolleista henkiin että meillä on turva Jumalassa joka meitä kuolemasta tahtoo pelastaa niitä jotka uskovat Hänen nimensä päälle ja tahtovat käydä Hänen teitänsä jotka ovat vanhurskaat ja eivät kulje tämän maailman sumussa ja humussa mutta valaistuna taivaallisella totuudella joka on jumalansana ja Pyhällä Hengellä joka on kristityn kotiopettaja ja näyttää tietä pimeän sokaisemalle matkamiehelle joka muuten eksyisi ja eksyykin niin useasti jos ei Jumala armossaan aina joskus vedä takaisin hyvälle tielle kuulemaan siunattua ja Pyhää eli elävää Jumalansanaa jota saarnataan Hänen seurakunnassansa nyt ja iankaikkisesti!

      Kiitos, että jaat ajatuksiasi tästä moninaisesta teemasta. Uskonnot ja uskonnolliset perinteet sekä juhlapyhät tarjoavat monille vuoden aikana tärkeitä hetkiä merkityksellisten asioiden, hyvän ruuan ja läheisten kesken.


  • Anonyymi

    Kun tältä Ruokaviraston sivustolta (https://tietopalvelu.ruokavirasto.fi/QvAJAXZfc/opendoc.htm?document=Published/raportointi.qvw&Sheet=SH_INTRO&anonymous=true) katselee maanviljelijöille maksettavia maataloustukisummia ja samalla miettii sitä, että kun peltohehtaarien hinnat pyörivät siellä 10 000- 15 000 eurossa per hehtaari, metsät siinä 10 000 euroa hehtaari ja kaikki menevät kiljuen kaupaksi niin miten tämä yhtälö sopii siihen, että täällä jatkuvasti purnataan siitä, kuinka huonosti maanviljelys kannattaa ja kuinka kauppa ryövää viljelijöitä ja kuinka kaikki on huonosti?

    Selvästikään kaikilla viljelijöillä ei huonosti näytä menevän, kunnuutta hallia nousee pihaan, koneet kiiltää uutuuttaan ja tilakoot vain kasvavat.

    Sitten mitä tulee puheisiin siitä, että kaupat ryöväävät viljelijältä leivän suusta...
    Kuvittelevatko he, että jonkun Keskon kate lepää pelkästään heidän elinkeinononsa varassa? Ei lepää...Keskon tuotteista valtaosa on jotain muuta kuin vehnää, kauraa, ohraa tai perunoita. Siellä on vaatteita, siellä on ulkomaslaisia tuotteita, siellä on rautakauppaa, siellä on kaikkea muutakin kuin maatalouden tuotteita. Siellä on hyllytolkulla myös tuotteita, jotka eivä tee kauppaansa ja menevät hävikkiin ja tämä hävikki vaatii sitä, että tämä kustannus maksetaan jostakin. Jos joku maatalouden tuote on näennäisen kallis suhteessa tuottajahintaan, johtuu se siitä, että hinnassa on myös se osa, jolla hävikki kustannetaan.

    Jos minulla on 1700 euroa tilillä, tienaan 2400 euroa kuussa niin kuka tässä se pienituloinen on? Ei, se ei todellakaan ole se maanviljelijä jolla on sata hehtaaria peltoa ja saman verran metsää ja kymmenien tuhansien maataloustuet.

    Jos maanviljelys olisi susisurkeaa bisnestä, pelto ei todellakaan maksaisi 15 000 euroa hehtaari vaan siitä haluttaisiin eroon hinnalla millä hyvänsä. Meitä vaan viedään kuin litran mittaa, meiltä muolta leikataan, mutta näiltä yhteiskunnan varoilla loisivilta eläteiltä ei senttiäkään leikata, koska he ovat " niin köyhiä ja sorsittuja maanviljelijöitä, joita kauppa riistää, niin".

    • Kiitos, että olet mukana jakamassa omia kokemuksia ja ajatuksia! Meiltä varmaan Topi voisi jatkaa keskustelua kanssasi :)


    • Hei, kiitos kommentistasi. Itse viljelijänä olen myös pohtinut paljon nykyistä tukijärjestelmää ja sitä voisi kuvailla suureksi laivaksi. Sitä ei nopeasti käännetä. Siinä on hyviä sekä huonoja seikkoja. Vallitseva kannattavuustilanne on kuitenkin monen tekijän summa, enkä voi sanoa että kauppa olisi ainut lusikka tässä sopassa?


    • Anonyymi

      En tiedä maanviljelijänä mitä tuollaiseen vastaisi. En pienellä maitotilalla ole koskaan tienannut yli 20t vuodessa,tavallisesti 15. Ja kaikki on vanhaa,kunnostettua tai lainassa. Tukijärjestelmä kun on sellainen ettei niitä makseta tarpeeseen vaan hehtaareille ja raha menee tunnetusti rahan luo. Mutta koita toki kasvattaa syömäsi ruoka itse,niitä askelia nimittäin alkaa tulla sen 40-50000/vrk kuten minulla.


  • Jatketaan vielä keskustelua ruuan merkityksestä. Miten ruoka vaikuttaa päivittäiseen elämääsi ja hyvinvointiisi?

    • Ruoka on tietysti yksi tärkein osa päivittäistä hyvinvointia. Aloitan aamun aina luomupuurolla, sillä jaksaa pitkälle päivään, kun ripottelee päälle vähän pähkinöitä ja marjoja. Ruuasta saa ravinnon lisäksi hyvää mieltä, lounaat työkavereiden kanssa ja ruoka perheen kanssa illalla on hetki viettää aikaa ja keskustella.


    • Merkitsee tosi paljon! Minusta päivän parhaita hetkiä on se, kun pääsee kollegojen kanssa syömään. Se on myös yksi syy tulla toimistolle! Ja työpaikan ruokalassa monipuolista ruokaa. Paljon salaattia ja monipuolivalikoima lämmintä ruokaa. /Elina


    • Henkilökohtaisesti aiemmin tahattomasti sairastutin elimistöni pahasti läpikotaisin vääränlaisella ravinnolla. Jouduin käyttämään todella vahvaa lääkitystä, josta siitäkään ei ollut apua. Vasta sattuman kautta (omatunnon pakottamana) päädyin tekemään ravintovalintoja, jotka auttoivat ymmärtämään mitä Hippokrates aikoinaan tarkoitti viisaudellaan "Ruoka olkoon lääkkeesi". Tulin sitten pitäneeksi saman nimisen luennon.

      Se on ollut erikoista, miten mieltymykset ovat ajan saatossa muuttuneet. Kun aiemmin oli pakko saada juustoa, nyt on pakko saada joka päivä ellei nyt justiinsa rucolaa, niin jotain vihreää kuitenkin.


    • Kasasenkootut kirjoitti:

      Henkilökohtaisesti aiemmin tahattomasti sairastutin elimistöni pahasti läpikotaisin vääränlaisella ravinnolla. Jouduin käyttämään todella vahvaa lääkitystä, josta siitäkään ei ollut apua. Vasta sattuman kautta (omatunnon pakottamana) päädyin tekemään ravintovalintoja, jotka auttoivat ymmärtämään mitä Hippokrates aikoinaan tarkoitti viisaudellaan "Ruoka olkoon lääkkeesi". Tulin sitten pitäneeksi saman nimisen luennon.

      Se on ollut erikoista, miten mieltymykset ovat ajan saatossa muuttuneet. Kun aiemmin oli pakko saada juustoa, nyt on pakko saada joka päivä ellei nyt justiinsa rucolaa, niin jotain vihreää kuitenkin.

      Kiitos, että jaat omia kokemuksia. Muutos on mahdollista, se oli kiva lukea tästä :)


    • Tätä ketjua on hankalaa seurata.. Minulle ruoan oikea laatu on erittäin tärkeää. Joudun lukemaan tarkkaan kaikki tuoteselosteet rajoitusten vuoksi. Minusta suomalaista ruoantuotantoa pitää kunnioittaa eikä tehdä heistä kuin rikollisia, jotka ovat vain EU -tukien hakijoita. Heille kuuluu arvostus ja mahdollisuudet tuottaa puhdasta suomalaista ruokaa. Ruoan oikea laatu takaa hyvinvointini. Jos syön väärin , tai teollista ruokaa, mahani reagoi heti


    • Kasasenkootut kirjoitti:

      Henkilökohtaisesti aiemmin tahattomasti sairastutin elimistöni pahasti läpikotaisin vääränlaisella ravinnolla. Jouduin käyttämään todella vahvaa lääkitystä, josta siitäkään ei ollut apua. Vasta sattuman kautta (omatunnon pakottamana) päädyin tekemään ravintovalintoja, jotka auttoivat ymmärtämään mitä Hippokrates aikoinaan tarkoitti viisaudellaan "Ruoka olkoon lääkkeesi". Tulin sitten pitäneeksi saman nimisen luennon.

      Se on ollut erikoista, miten mieltymykset ovat ajan saatossa muuttuneet. Kun aiemmin oli pakko saada juustoa, nyt on pakko saada joka päivä ellei nyt justiinsa rucolaa, niin jotain vihreää kuitenkin.

      Hienoa, että olet löytänyt itsellesi oikean ruokavalion. Terveyttä edistävä ruoka ehkäisee useita kroonisia sairauksia. Kasvipainotteinen ruokavalio on terveyttä edistävä. Yleensä kuka tahansa, jolla on motivaatiota, voi muuttaa ruokatottumuksiaan parempaan suuntaan. Esimerkiksi makuaisti tottuu vähäsuolaisempaan ruokaan muutamassa viikossa. Samoin kasvisten ottaminen osaksi päivän ruokailuja vaatii toistoja, mutta niistä syntyy vähitellen tapa/Satu


    • koirankuono kirjoitti:

      Tätä ketjua on hankalaa seurata.. Minulle ruoan oikea laatu on erittäin tärkeää. Joudun lukemaan tarkkaan kaikki tuoteselosteet rajoitusten vuoksi. Minusta suomalaista ruoantuotantoa pitää kunnioittaa eikä tehdä heistä kuin rikollisia, jotka ovat vain EU -tukien hakijoita. Heille kuuluu arvostus ja mahdollisuudet tuottaa puhdasta suomalaista ruokaa. Ruoan oikea laatu takaa hyvinvointini. Jos syön väärin , tai teollista ruokaa, mahani reagoi heti

      Kiitos kärsivällisyydestä koirankuono! Kiitos myös omien kokemusten jakamisesta.


    • MaaMetsätalousMinisteriö kirjoitti:

      Hienoa, että olet löytänyt itsellesi oikean ruokavalion. Terveyttä edistävä ruoka ehkäisee useita kroonisia sairauksia. Kasvipainotteinen ruokavalio on terveyttä edistävä. Yleensä kuka tahansa, jolla on motivaatiota, voi muuttaa ruokatottumuksiaan parempaan suuntaan. Esimerkiksi makuaisti tottuu vähäsuolaisempaan ruokaan muutamassa viikossa. Samoin kasvisten ottaminen osaksi päivän ruokailuja vaatii toistoja, mutta niistä syntyy vähitellen tapa/Satu

      Tämä on rohkaiseva kommentti, kiitos!


  • Anonyymi

    Ruoka on keino vaikuttaa asioihin, kuten ympäristön tilaan tai eläinten kohteluun,

    • Kiitos vastauksestasi! Olisi kiva kuulla, että minkälaiset kokemukset ovat vaikuttaneet siihen, että ajattelet ja toimit näin?


    • Ympäristön tila ja eläinten kohtelu ovat tärkeitä asioita ruokavalintoihin. Ja tuntuu hyvältä, kun voi vaikuttaa itselle tärkeisiin asiohin. Kasvisruoka on turvallinen valinta näistä näkökulmista. Minä olen hiljattain opetellut valmistamaan monia lempiruokiani kasvisversioina. /Taina


    • Anonyymi
      Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

      Kiitos vastauksestasi! Olisi kiva kuulla, että minkälaiset kokemukset ovat vaikuttaneet siihen, että ajattelet ja toimit näin?

      Lähinnä tieto on vaikuttanut, ei niinkään omakohtaiset kokemukset.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Lähinnä tieto on vaikuttanut, ei niinkään omakohtaiset kokemukset.

      Tärkeää kuulla, kiitos. Onko sinulla ollut jokin erityisen tärkeä tiedon saamisen väylä?


  • Hei kaikille ja uusille tervetuloa mukaan! Seuraavaksi keskustelemme tulevaisuudesta ja muutoksesta. Olisi kiva kuulla teiltä laajasti omia kokemuksia ja ajatuksia!

    * Millaisia valintoja meidän tulisi tehdä matkalla kohti tulevaisuuden ruokalautasta?
    * Miten voimme yhdistää maun ja terveellisyyden ruokavaliossamme?

    • Jokainen voi vaikuttaa omilla valinnoillaan tulevaisuuden ruokaan. Valinnat kaupassa ei kuitenkaan ole useinkaan helppoja, ei edes minulle, vaikka katson olevani jonkinlainen kestävien ruokavalintojen ammattilainen. Yksinkertaisilla ohjeilla pääsee kuitenkin melko pitkälle, kannattaa esimerkiksi suosia kasviksia ja luomuruokaa.


    • Kanadan lautasmallin toivoisin Suomessakin leviävän. Se on tosi lähellä ei-kaupallisen ACLM:n (American College of Lifestyle Medicine) lautasmallia, jonka idea on tarjota elimistölle mahdollisimman ravitsevaa ruokaa ja toisaalta mahdollisimman vähän kehoa kuormittavia/tulehduttavia elintarvikkeita.


    • AuraLamminparras kirjoitti:

      Jokainen voi vaikuttaa omilla valinnoillaan tulevaisuuden ruokaan. Valinnat kaupassa ei kuitenkaan ole useinkaan helppoja, ei edes minulle, vaikka katson olevani jonkinlainen kestävien ruokavalintojen ammattilainen. Yksinkertaisilla ohjeilla pääsee kuitenkin melko pitkälle, kannattaa esimerkiksi suosia kasviksia ja luomuruokaa.

      Kiitos, että jaat. Minkälaiset valinnat ovat sinulle vaikeita? Mihin valintoihin kaipaisit ehkä tukea?


    • Kasasenkootut kirjoitti:

      Kanadan lautasmallin toivoisin Suomessakin leviävän. Se on tosi lähellä ei-kaupallisen ACLM:n (American College of Lifestyle Medicine) lautasmallia, jonka idea on tarjota elimistölle mahdollisimman ravitsevaa ruokaa ja toisaalta mahdollisimman vähän kehoa kuormittavia/tulehduttavia elintarvikkeita.

      Kiitos, että jaat tämän ajatuksen. Onko sinun ollut helppoa tehdä tällaisia valintoja omassa ruoka-arjessa?


    • Meidän pitäisi kohtuullistaa kulutusta, myös ruoan osalta. Kasviksia tulisi löytyä enemmän päivittäisestä ruokavaliosta. Me voisimme yrittää puhua ruuasta kunnioittavammin ja puhua enemmän mm. juuri mausta ja millaista iloa ruoka voi meille tuottaa.

      Toivottavasti Suomi on tulevaisuudessa ruokamaa, jossa jokainen meistä voi olla ylpeä omasta ruuantuotannosta ja etenkin meidän luonnontuotteista, marjoista, sienistä ja yrteistä! /Elina


    • MaaMetsätalousMinisteriö kirjoitti:

      Meidän pitäisi kohtuullistaa kulutusta, myös ruoan osalta. Kasviksia tulisi löytyä enemmän päivittäisestä ruokavaliosta. Me voisimme yrittää puhua ruuasta kunnioittavammin ja puhua enemmän mm. juuri mausta ja millaista iloa ruoka voi meille tuottaa.

      Toivottavasti Suomi on tulevaisuudessa ruokamaa, jossa jokainen meistä voi olla ylpeä omasta ruuantuotannosta ja etenkin meidän luonnontuotteista, marjoista, sienistä ja yrteistä! /Elina

      Kiitos Elina, mikä on auttanut sinua tekemään kohtuullisempia ruoka-valintoja?


    • Anonyymi

      Itse olen ammattini (lääkäri) puolesta ollut pitkän osaa aikuisikää jossain määrin ravitsemusasioista perillä. Pyrin myös elämään niin kuin opetan. Tietyt päälinjat olikin kunnossa, mutta jotenkin hymähtelin niille joillekin tuttaville, jotka jättivät makkarat syömättä.

      Pari vuotta sitten kävi niin, että havahduin kaikkeen siihen tutkimusnäyttöön, mitä ravitsemuksen ja terveyden säilyttämisen (ja sairauksien torjumisen) äärellä onkaan jo koossa. Päätin sitten itsekin kokeilla erittäin kasvisvoittoista ruokailutapaa, ja katsoa onko se mahdollista. Eli että jos sitä meinaa/joutuu joillekin potilaille suosittamaan, niin paras kokeilla itse että pysyykö hengissä.
      No, kyllä pysyi ja huomasi, että makuelämykset voi "uudelleen ohjelmoida". Olen nauttinut ruoasta varmaan viimeisen kahden vuoden aikana paljon enemmän, kuin koskaan ennen tätä. Hedelmät on superhyviä! Niitä menee varmaan lähemmäs 10 päivässä ja marjoja aamuin illoin.


    • Kasasenkootut kirjoitti:

      Kanadan lautasmallin toivoisin Suomessakin leviävän. Se on tosi lähellä ei-kaupallisen ACLM:n (American College of Lifestyle Medicine) lautasmallia, jonka idea on tarjota elimistölle mahdollisimman ravitsevaa ruokaa ja toisaalta mahdollisimman vähän kehoa kuormittavia/tulehduttavia elintarvikkeita.

      Hei Kasasenkootut!
      Onneksi nykyään on paljon tutkittua tietoa tarjolla niin, että jokainen voi tehdä omat ruokavalintansa. Ruoka on tunnetusti hyvä apu moneen vaivaan, esim. pähkinöistä ja kaurasta on apua korkeaan kolesteroliin. Kotimainen lautasmalli on hyvä, Kanadan mallia en vielä tunnekaan. Pitää tutustua tarkemmin, miten se eroaa meidän mallistamme. /Taina


    • Anonyymi kirjoitti:

      Itse olen ammattini (lääkäri) puolesta ollut pitkän osaa aikuisikää jossain määrin ravitsemusasioista perillä. Pyrin myös elämään niin kuin opetan. Tietyt päälinjat olikin kunnossa, mutta jotenkin hymähtelin niille joillekin tuttaville, jotka jättivät makkarat syömättä.

      Pari vuotta sitten kävi niin, että havahduin kaikkeen siihen tutkimusnäyttöön, mitä ravitsemuksen ja terveyden säilyttämisen (ja sairauksien torjumisen) äärellä onkaan jo koossa. Päätin sitten itsekin kokeilla erittäin kasvisvoittoista ruokailutapaa, ja katsoa onko se mahdollista. Eli että jos sitä meinaa/joutuu joillekin potilaille suosittamaan, niin paras kokeilla itse että pysyykö hengissä.
      No, kyllä pysyi ja huomasi, että makuelämykset voi "uudelleen ohjelmoida". Olen nauttinut ruoasta varmaan viimeisen kahden vuoden aikana paljon enemmän, kuin koskaan ennen tätä. Hedelmät on superhyviä! Niitä menee varmaan lähemmäs 10 päivässä ja marjoja aamuin illoin.

      Kiitos, että jaat tämän oman kokemuksesi. Oliko kokeilu helppo tehdä ja mikä tuki sinua uusissa valinnoissa?


    • Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

      Kiitos, että jaat. Minkälaiset valinnat ovat sinulle vaikeita? Mihin valintoihin kaipaisit ehkä tukea?

      Vaikeinta on ehkä silloin, kun on kiire, pitäisi ruokia lapset, kaupassa paljon kaikkea ja valinnat tuntuu vaikeilta. Miten ostaa terveellistä, kestävää, kaikille maistuvaa ja nopeasti valmistuvaa ruokaa.


    • Anonyymi
      Anonyymi kirjoitti:

      Itse olen ammattini (lääkäri) puolesta ollut pitkän osaa aikuisikää jossain määrin ravitsemusasioista perillä. Pyrin myös elämään niin kuin opetan. Tietyt päälinjat olikin kunnossa, mutta jotenkin hymähtelin niille joillekin tuttaville, jotka jättivät makkarat syömättä.

      Pari vuotta sitten kävi niin, että havahduin kaikkeen siihen tutkimusnäyttöön, mitä ravitsemuksen ja terveyden säilyttämisen (ja sairauksien torjumisen) äärellä onkaan jo koossa. Päätin sitten itsekin kokeilla erittäin kasvisvoittoista ruokailutapaa, ja katsoa onko se mahdollista. Eli että jos sitä meinaa/joutuu joillekin potilaille suosittamaan, niin paras kokeilla itse että pysyykö hengissä.
      No, kyllä pysyi ja huomasi, että makuelämykset voi "uudelleen ohjelmoida". Olen nauttinut ruoasta varmaan viimeisen kahden vuoden aikana paljon enemmän, kuin koskaan ennen tätä. Hedelmät on superhyviä! Niitä menee varmaan lähemmäs 10 päivässä ja marjoja aamuin illoin.

      Jatkan (sama anonyymi) vielä, että olen saanut suurta iloa siitä, että tämä mitä alunperin tein uteliaisuudesta ja terveyssyistä onkin samalla paljastunut tosi ympäristöystävälliseksi. Kaupan ostohistoriasta pääsee kurkkaamaan arviota omasta hiilijalanjäljestä. Se näyttää pienentyneen tosi paljon. Lisäksi on niitä maankäyttö- ja vedenkäyttövaikutuksia joilla on maailmanlaajuista merkitystä, niissäkin vaikutus ilmeisesti vahvasti samansuuntainen (esim. tutkimus: https://www.mdpi.com/2072-6643/15/1/215 )


    • AuraLamminparras kirjoitti:

      Vaikeinta on ehkä silloin, kun on kiire, pitäisi ruokia lapset, kaupassa paljon kaikkea ja valinnat tuntuu vaikeilta. Miten ostaa terveellistä, kestävää, kaikille maistuvaa ja nopeasti valmistuvaa ruokaa.

      Kiitos, että jaat. Myös omassa arjessa kiire määrittelee usein valintoja :(
      Mikä on auttanut tekemään tällaisissa tilanteissa parempia valintoja?


    • Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

      Kiitos, että jaat tämän ajatuksen. Onko sinun ollut helppoa tehdä tällaisia valintoja omassa ruoka-arjessa?

      On sen jälkeen ollut helppoa kun uusista tottumuksista tuli rutiini. Aamukaurapuuron teko tuntui tosi vaikealta jo ajatuksena, mutta sitten kun Antti Rinne ilmoitti siihen pystyvänsä, niin pyysin puolisoani näyttämään kädestä pitäen miten se tehdään - mikrossa : D Ei ollut vaikeaa. Suurimpana esteenä siis omat ennakkoluulot.

      Käytännössä koitan ahnehtia jotakin jokaisesta yhdeksästä kokokasvisruokaryhmästä jotain joka päivä. Se tässä kokarussa on mukava, ettei tarvitse annoskokorajoituksista tai kaloreista huolehtia.

      Eettisistä syistä eläintuotteet on helppo pitää pois ostoskärrystä kun niitä sisältävien hyllyjen äärellä tulee takaumia äänistä, näkymistä ja hajuista. Hankalinta oli alussa pienten pränttien tarkistaminen, että mitä mikäkin tuote sisälsi. Prosessoimattomissa kokokasvisruuissa listat ovat lyhyet, jos niitä edes on.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Jatkan (sama anonyymi) vielä, että olen saanut suurta iloa siitä, että tämä mitä alunperin tein uteliaisuudesta ja terveyssyistä onkin samalla paljastunut tosi ympäristöystävälliseksi. Kaupan ostohistoriasta pääsee kurkkaamaan arviota omasta hiilijalanjäljestä. Se näyttää pienentyneen tosi paljon. Lisäksi on niitä maankäyttö- ja vedenkäyttövaikutuksia joilla on maailmanlaajuista merkitystä, niissäkin vaikutus ilmeisesti vahvasti samansuuntainen (esim. tutkimus: https://www.mdpi.com/2072-6643/15/1/215 )

      Tuollaiset helpot mittarit ovat kyllä kätevä juttu. Onko se tsempannut jatkamaan uutta ruoka-arkea?


    • Anonyymi

    • Anonyymi kirjoitti:

      Eat-Lancet 2019 raporttihan pohti vähän tätä teemaa, tulevaisuuden ruokalautasta. Sen pääkohtia on referoitu mm. wikipediassa https://fi.wikipedia.org/wiki/Planetaarinen_ruokavalio

      Terveyteen liittyen Sydänliitolla oli maaliskuussa (on edelleen?) kampanja, jossa terveyden lisäksi makuasiaa pyritään huomioimaan: https://sydan.fi/kasvisruokaa/

      Kiitos tästä, miten tärkeä ruuan maku on sinulle ja vaikeuttaako maku joskus muutosta parempiin valintoihin?


    • Anonyymi
      Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

      Kiitos, että jaat tämän oman kokemuksesi. Oliko kokeilu helppo tehdä ja mikä tuki sinua uusissa valinnoissa?

      Kyllä se lopulta oli yllättävän helppo. Minua auttoi se, etten edellyttänyt muutosta keneltäkään muulta samassa taloudessa asuvalta. Ja asetin omalla kohdallani riman riittävän alas. Koska en osannut valmiiksi laittaa yhtään kasvisruokaa, olin jo tyytyväinen jos sain laitettua itselleni jotain tasapainoista kasviperäistä, joka oli sellaista että sitä pystyi syömään.
      Sitten sitä vähitellen kehittyi. Oppi niitä juttuja mistä pitää ja tykkää ja teki niitä alkuun useammin. Kokeili aina välillä jotain uutta myös.
      Tutuissa ravintoloissakin ehti yllättyä monta kertaa positiivisesti, kun ei ollut tähän mennessä ikinä kokeillut heidän veg vaihtoehtojaan. Esim. monet heidän mustapapupihvit on olleet tosi maukkaita.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Eat-Lancet 2019 raporttihan pohti vähän tätä teemaa, tulevaisuuden ruokalautasta. Sen pääkohtia on referoitu mm. wikipediassa https://fi.wikipedia.org/wiki/Planetaarinen_ruokavalio

      Terveyteen liittyen Sydänliitolla oli maaliskuussa (on edelleen?) kampanja, jossa terveyden lisäksi makuasiaa pyritään huomioimaan: https://sydan.fi/kasvisruokaa/

      Tämä onkin tärkeä näkökohta ja liittyy myös ravitsemussuosituksiin. Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset, jotka julkaistiin viime kesänä, suosittelevat kasvipainotteisempaa ruokavaliota, jossa kasviproteiineilla korvataan osa lihasta. Suositukset kehottavat myös vähentämään lihan osuutta ruokavaliossa. Ne ovat askel kohti planetaarista ruokavaliota. Kansallisia ravitsemussuosituksia päivitetään paraikaa ja ne ilmestyvät loppuvuodesta.

      Tietoa pohjoismaisista suosituksista: https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus--ja-ruokasuositukset/ravitsemussuosituksia-maailmalta/pohjoismaiset-ravitsemussuositukset-2023/
      Pohjoismaiset suositukset: https://www.norden.org/fi/node/81400


    • Anonyymi kirjoitti:

      Kyllä se lopulta oli yllättävän helppo. Minua auttoi se, etten edellyttänyt muutosta keneltäkään muulta samassa taloudessa asuvalta. Ja asetin omalla kohdallani riman riittävän alas. Koska en osannut valmiiksi laittaa yhtään kasvisruokaa, olin jo tyytyväinen jos sain laitettua itselleni jotain tasapainoista kasviperäistä, joka oli sellaista että sitä pystyi syömään.
      Sitten sitä vähitellen kehittyi. Oppi niitä juttuja mistä pitää ja tykkää ja teki niitä alkuun useammin. Kokeili aina välillä jotain uutta myös.
      Tutuissa ravintoloissakin ehti yllättyä monta kertaa positiivisesti, kun ei ollut tähän mennessä ikinä kokeillut heidän veg vaihtoehtojaan. Esim. monet heidän mustapapupihvit on olleet tosi maukkaita.

      Onpa kivasti kuvattu ja koettu, kiitos jakamisesta. Voisiko tämä tarkoittaa armollisuutta itselle ja muille muutoksen keskellä ja sen edistämiseksi?


    • Anonyymi
      Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

      Tuollaiset helpot mittarit ovat kyllä kätevä juttu. Onko se tsempannut jatkamaan uutta ruoka-arkea?

      Ehkä vähän joo, mutta vasta nyt myöhemmin. Hoksasin sen varmaan vasta aika jälkijunassa, että sellainenkin on. Siihen mennessä oli ehtinyt oppia tykkäämään uudesta tavasta syödä ja nähnyt ja tuntenut niitä vaikutuksia itsekin, etten kyllä enää nähnyt "paluuta entiseen" todellisena vaihtoehtona. Mutta olin tuohon mennessä nähnyt että esim. oma kolesteroliarvo tippui noin 20% (vaikkei kyllä pahasti ennenkään koholla ollut).
      Koen ettei tämä nykyisin edes vaadi kummempaa ponnistelua, vaan siitä on tullut osa minua.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ehkä vähän joo, mutta vasta nyt myöhemmin. Hoksasin sen varmaan vasta aika jälkijunassa, että sellainenkin on. Siihen mennessä oli ehtinyt oppia tykkäämään uudesta tavasta syödä ja nähnyt ja tuntenut niitä vaikutuksia itsekin, etten kyllä enää nähnyt "paluuta entiseen" todellisena vaihtoehtona. Mutta olin tuohon mennessä nähnyt että esim. oma kolesteroliarvo tippui noin 20% (vaikkei kyllä pahasti ennenkään koholla ollut).
      Koen ettei tämä nykyisin edes vaadi kummempaa ponnistelua, vaan siitä on tullut osa minua.

      Kiva kuulla tällainen onnistumiskokemus! Ehkä tuollaisista mittareista olisi sellaisia tarjoavien hyvä kertoa (vieläkin) enemmän, jos sellainen on tarjolla. Voisi auttaa monia!


    • Anonyymi
      AuraLamminparras kirjoitti:

      Vaikeinta on ehkä silloin, kun on kiire, pitäisi ruokia lapset, kaupassa paljon kaikkea ja valinnat tuntuu vaikeilta. Miten ostaa terveellistä, kestävää, kaikille maistuvaa ja nopeasti valmistuvaa ruokaa.

      Kiire on paha rasti. Meillä sitä on koetettu taklata tekemällä viikonloppuna jotain valmiiksi. Esim. olen pilkkonut parsakaalia ja kukkakaalia pieniin annospusseihin ja laittanut pakkaseen. Sieltä ne voi mikrossa höyryttää sitten 4-5 minuutissa valmiiksi ruoan lisukkeeksi.
      Ja sunnuntai-iltaisin tehdään usein iso vuoka kaikille maistuvaa (täysjyvä)makaronilaatikkoa (soijarouheesta, kaurakermalla) niin, että sitä riittää alkuviikkoon, kun tulee kiire treenikuskausten ym. kanssa.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Kiire on paha rasti. Meillä sitä on koetettu taklata tekemällä viikonloppuna jotain valmiiksi. Esim. olen pilkkonut parsakaalia ja kukkakaalia pieniin annospusseihin ja laittanut pakkaseen. Sieltä ne voi mikrossa höyryttää sitten 4-5 minuutissa valmiiksi ruoan lisukkeeksi.
      Ja sunnuntai-iltaisin tehdään usein iso vuoka kaikille maistuvaa (täysjyvä)makaronilaatikkoa (soijarouheesta, kaurakermalla) niin, että sitä riittää alkuviikkoon, kun tulee kiire treenikuskausten ym. kanssa.

      Kiva kuulla tällainen valmistautumisen voimaan liittyvä kokemus!


    • Anonyymi kirjoitti:

      Kiire on paha rasti. Meillä sitä on koetettu taklata tekemällä viikonloppuna jotain valmiiksi. Esim. olen pilkkonut parsakaalia ja kukkakaalia pieniin annospusseihin ja laittanut pakkaseen. Sieltä ne voi mikrossa höyryttää sitten 4-5 minuutissa valmiiksi ruoan lisukkeeksi.
      Ja sunnuntai-iltaisin tehdään usein iso vuoka kaikille maistuvaa (täysjyvä)makaronilaatikkoa (soijarouheesta, kaurakermalla) niin, että sitä riittää alkuviikkoon, kun tulee kiire treenikuskausten ym. kanssa.

      Tosi hyviä vinkkejä. Itsekin aina haaveilen, että "preppaisin" ruokaa valmiiksi, pitää ehkä enemmän kunnostautua sen kanssa. Soijaruohemakaronilaatikko on meidänkin perheen vakiolistalla.


    • Anonyymi
      Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

      Kiitos tästä, miten tärkeä ruuan maku on sinulle ja vaikeuttaako maku joskus muutosta parempiin valintoihin?

      On se maku toki ihan tärkeä, mutta olisiko niin, että tähänkin liittyy paljon ennakkoluuloja? Tyyliin että ei se ole ruokaa/ei maistu miltään, jos siinä ei ole lihaa/voita/kermaa/tarpeeksi suolaa?
      Voiko olla, että näitä ruokaan liittyviä ennakkoluulojakin opitaan ja siirretään eteenpäin..?

      Niin kuin muissakin asioissa, ehkä tässäkin omien ennakkoluulojen tiedostaminen ja boksin ulkopuolelle kurkistaminen voi olla hyvin valaisevaa ja palkitsevaa.


    • Anonyymi kirjoitti:

      On se maku toki ihan tärkeä, mutta olisiko niin, että tähänkin liittyy paljon ennakkoluuloja? Tyyliin että ei se ole ruokaa/ei maistu miltään, jos siinä ei ole lihaa/voita/kermaa/tarpeeksi suolaa?
      Voiko olla, että näitä ruokaan liittyviä ennakkoluulojakin opitaan ja siirretään eteenpäin..?

      Niin kuin muissakin asioissa, ehkä tässäkin omien ennakkoluulojen tiedostaminen ja boksin ulkopuolelle kurkistaminen voi olla hyvin valaisevaa ja palkitsevaa.

      Tosi tärkeää pohdintaa, kiitos! Näitä ennakkoluuloja ja -ajatuksia meillä kaikilla varmasti on. Tosi mielenkiintoista on pohtia myös sukupolvien ketjua ruoka-arjen valinnoissa ja mauissa! Minkälaisia ruoka-perinteitä sinulla on kulkenut omasta perheestä/suvusta mukana vielä tähän päivään?


  • Minä en tiedä miten tällainen keskustelu toimii. Minun mielestäni tarvitaan oikeaa tietoa, eikä mitään mututietoa. Minusta ihmisen pitää syödä sellaista ruokaa mihin ihmisen elimistö on valmistunut. Luonnonmukaista sekaruokaa.

    • Tervetuloa mukaan koirankuono ja kiitos, että jaat omia ajatuksiasi! Tässä keskustelussa jaetaan omia kokemuksia ruuan merkityksestä ja ruoka-arjen muutoksesta sekä sen vaikeudesta. Keskustelun avulla lisätään ymmärrystä siitä, että mikä on ruuassa tärkeää ja mikä muutoksessa on vaikeaa tai helppoa ja minkälaista tukea muutokseen ehkä tarvitaan. Oikeaa tietoa tässä keskustelussa jakavat eri alojen asiantuntijat, jotka ovat esittäytyneet keskustelun alussa :)


    • Juuri näin! Onneksi tutkittua tietoa ruuan ympäristövaikutuksista ja terveellisyydestä on jo paljon olemassa. Isompi ongelma on saada tieto käytäntöön.. Luonnonmukaista ruokaa kannattaa suosia, se edistää mm. luonnon monimuotoisuutta ja eläinten hyvinvointia. Kestävään ruokavalioon voi kuulua myös maltillisesti eläintuotteita, ja eläintuotteissa kannattaa juurikin suosia luomua.


  • Anonyymi

    Kaikki ruoka on niin lanrattua eli ohennettua, että tökkii ostaa mitään valmisruokaa. Jokin roti pitäisi olla vaikka maailman meno olisi kuinka hankalaa.

    • Kiitos, että jaat tämän kokemuksen. Minkälaista valmisruokaa toivoisit kaupan hyllylle?


    • Anonyymi

      Mielestäni meidän tulisi ensinnäkin lopettaa vastakkainasettelu ja sen sijaan kehittää tutkimusten kautta ruuantuotantoa. Esim. Liha ja prosessoidut tuotteet eivät mielestäni ole sama asia vaikka kaikki niputetaan usein lihaan. Ultraprosessoitujen tuotteiden terveysvaikutuksia tulisi tutkia ja pyrkiä siirtymään valmisruuista enemmän sinne puolelle jossa ruokaa valmistetaan hyvin pelkistetyistä raaka-aineista eikä puolivalmistesteista niin paljon.


    • Anonyymi
      Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

      Kiitos, että jaat tämän kokemuksen. Minkälaista valmisruokaa toivoisit kaupan hyllylle?

      Täyteläisiä ja kotimaisia. Esim punajuurisalaatti on jo lähes vettä aikaisempaan verrattuna. Monet laatikot pelkkää perunaa ja pari pientä hippua esim jauhelihaa, jotta saadaan nimi laatikolle.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Mielestäni meidän tulisi ensinnäkin lopettaa vastakkainasettelu ja sen sijaan kehittää tutkimusten kautta ruuantuotantoa. Esim. Liha ja prosessoidut tuotteet eivät mielestäni ole sama asia vaikka kaikki niputetaan usein lihaan. Ultraprosessoitujen tuotteiden terveysvaikutuksia tulisi tutkia ja pyrkiä siirtymään valmisruuista enemmän sinne puolelle jossa ruokaa valmistetaan hyvin pelkistetyistä raaka-aineista eikä puolivalmistesteista niin paljon.

      Onneksi Suomessa kuitenkin taidetaan edelleen tehdä ruokaa kodeissa aika paljon. Toki, valmisruuat ovat joillekin arjen pelastus ja joillakin ei vain taidot riitä ruuan valmistukseen.

      Olen iloinen, että meillä on edelleen kotitalousopetus peruskoulun 7.luokan aineena. Sieltä saa perustaidot arjen askareisiin ja vaikka ne ei ehkä tunnu juuri siinä vaiheessa tärkeiltä, niin jotain muistijälkiä tunneista varmasti mieleen jää. /Elina


    • Anonyymi kirjoitti:

      Täyteläisiä ja kotimaisia. Esim punajuurisalaatti on jo lähes vettä aikaisempaan verrattuna. Monet laatikot pelkkää perunaa ja pari pientä hippua esim jauhelihaa, jotta saadaan nimi laatikolle.

      Punajuurisalaatti oli meillä lapsuudessa usein jääkaapista löytyvä herkku. Siitä on jäänyt hyvät makumuistot.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Mielestäni meidän tulisi ensinnäkin lopettaa vastakkainasettelu ja sen sijaan kehittää tutkimusten kautta ruuantuotantoa. Esim. Liha ja prosessoidut tuotteet eivät mielestäni ole sama asia vaikka kaikki niputetaan usein lihaan. Ultraprosessoitujen tuotteiden terveysvaikutuksia tulisi tutkia ja pyrkiä siirtymään valmisruuista enemmän sinne puolelle jossa ruokaa valmistetaan hyvin pelkistetyistä raaka-aineista eikä puolivalmistesteista niin paljon.

      Hei Anonyymi,
      ruuan valmistaminen pelkistetyistä raaka-aineista kuulostaa terveelliseltä ja olisi hyvä, kun syömisemme kehittyisi siihen suuntaan tulevaisuudessakin. Tosin runsaasti voita ja kermaa ja suolaa vähentää terveellisen kalankin kokonaisterveellisyyttä. Jotkut elintarvikevalmisteet, kuten liha- tai pinaattikeitto tai valmissalaatti voivat olla hyvinkin terveellisiä vaihtoehtoja kiireisille ihmisille. Ruokavalion kokonaisuus ratkaisee nyt ja tulevaisuudessa.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Mielestäni meidän tulisi ensinnäkin lopettaa vastakkainasettelu ja sen sijaan kehittää tutkimusten kautta ruuantuotantoa. Esim. Liha ja prosessoidut tuotteet eivät mielestäni ole sama asia vaikka kaikki niputetaan usein lihaan. Ultraprosessoitujen tuotteiden terveysvaikutuksia tulisi tutkia ja pyrkiä siirtymään valmisruuista enemmän sinne puolelle jossa ruokaa valmistetaan hyvin pelkistetyistä raaka-aineista eikä puolivalmistesteista niin paljon.

      Ultraprosessoidun ruoan käsite on hieman hankala. Siinä otetaan huomioon vain ruoan prosessointi, muttei esim. ravintosisältöä. Ultraprosessoitu ruoka voi siis olla epäterveellistä kuten sipsit, sokeriset juomat, lihajalosteet, keksit, karkit, suolaiset ja makeat leivonnaiset, pikaruoka yms. Toisaalta tämä prosessointiluokitus luokittelee myös tietyt, kaupasta ostetut runsaskuituiset ruisleivät ultraprosessoiduksi, kun taas runsassuolainen artesaanileipä, jossa on käytetty vain valkoista vehnäjauhoa, voi olla luokittelun mukaan ei-ultraprosessoitu. /Satu


  • Tällainen tapa vaihtaa ajatuksia olisi hyvä saada ihan chattiin, joka olisi reaaliaikainen. Nythän asioita tutkitaan paljon ja osataan tuottaa sekä eläimiä että kasviksia hiilineutraalisti . Sitä tietämystä tulisi lisätä

    • Kiitos koirankuono, tässä voi päivittää keskustelua, niin näkee reaaliaikaisesti tulevia kommentteja ja voi itse käydä keskustelua muiden osallistujien kanssa. Tietämyksen lisääminen on kyllä tärkeää. Mistä itse olet saanut parhaiten tietoa näistä asioista?


  • Koska olen herkistynyt sekä viljoille , enkä voi käyttää kahvia enkä juurikaan maitoa niin oikea ruokavalio on minulle elämän edellytys. Eli ruoan laatu on minulle hyvin tärkeää

    • Kiitos, että jaat tämän kokemuksen. Meillä on tosi erilaisia tilanteita jokaisella ja ruualla taitaa olla aika iso merkitys monessa - tai sillä, että mitä ei voi syödä. Onko sinulle ollut helppoa tehdä muutos oikeaan, sinun hyvinvointiasi tukevaan ruokavalioon?


    • Usein me havahdumme pohtimaan ruuan laatua vasta sitten, kun itselle osuu joku yliherkkyys tai muu syy oman ruokavalion tarkkailuun. Minusta olisi hyvä, kun puhuisimme ruuan laadusta muutenkin. Ja että me arkisissa keskusteluissa nostaisimme esille enemmän ruuan laatuun liittyviä asioita. Tai ihan vaan puhuisimme yleensä ruuasta enemmän! Siksi me ollaan täällä myös tänään ja kiva kun olet mukana keskustelussa. /Elina


  • Anonyymi

    Kouluissa ja ym. palvelulaitoksissa myydään ikävästi käsiteltyjä suurtalouskeittiötuotteita. Ruoka menee pilalle lämmitys ja jäähdytysketjuissa.

    • Kiitos, että jaat tämän ajatuksen. Onko tämä kokemus vaikuttanut omassa elämässäsi siihen, että mitä syöt esimerkiksi kouluissa ja palvelulaitoksissa? Tai onko tämä kokemus vaikuttanut ehkä läheistesi ruoka-arkeen?


    • Pienistä koulukeittiöistä on menty suurempiin yksikköihin ja tällä on tietysti vaikutusta myös ruokiin, ihan kaikkea ei voi valmistaa samalla tavalla. Isoissa yksiköissäkin pystytään kuitenkin valmistamaan laadukasta ja hyvää ruokaa, mutta se vaatii tietysti osaamista ja tuotekehitystä.


    • AuraLamminparras kirjoitti:

      Pienistä koulukeittiöistä on menty suurempiin yksikköihin ja tällä on tietysti vaikutusta myös ruokiin, ihan kaikkea ei voi valmistaa samalla tavalla. Isoissa yksiköissäkin pystytään kuitenkin valmistamaan laadukasta ja hyvää ruokaa, mutta se vaatii tietysti osaamista ja tuotekehitystä.

      On ollut kiva lukea mediasta, että kouluruoka-arjessa on kuultu monta kertaa myös oppilaita :)


    • Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

      On ollut kiva lukea mediasta, että kouluruoka-arjessa on kuultu monta kertaa myös oppilaita :)

      Lapsia ja nuoria kannattaakin kuunnella ja ottaa jopa mukaan mahdollisuuksien mukaan tuotekehitykseen.


    • Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

      On ollut kiva lukea mediasta, että kouluruoka-arjessa on kuultu monta kertaa myös oppilaita :)

      Mekin olemme tutkimuksissa osallistaneet oppilaita kouluruokien tuotekehitykseen. Heillä on paljon hyviä käytännönläheisiä ideoita. Maun lisäksi, oppilaat arvostavat ruokarauhaa. Monesti ruokahetki on nykyään liian hektinen ja rauhaton.


    • AuraLamminparras kirjoitti:

      Lapsia ja nuoria kannattaakin kuunnella ja ottaa jopa mukaan mahdollisuuksien mukaan tuotekehitykseen.

      Hyvin sanottu!


    • kaljonen_m kirjoitti:

      Mekin olemme tutkimuksissa osallistaneet oppilaita kouluruokien tuotekehitykseen. Heillä on paljon hyviä käytännönläheisiä ideoita. Maun lisäksi, oppilaat arvostavat ruokarauhaa. Monesti ruokahetki on nykyään liian hektinen ja rauhaton.

      Kiva kuulla! Tuo ruokarauha on kyllä tärkeä juttu.


  • Anonyymi

    Kotimainen ruoka on kallista tuottaa talvisin. Eikös sinne kannattaisi investoida ja tukea maalämpöä yms uusiutuvaa energianmuotoja?

    • Näihin on satsattu paljon. Uusiutuvan osuus kasvihuoneyritysten lämmityksestä on ollut 56% 2021. Myös valaistusta on muutettu ledeihin. Metsähake on yleisin lämmityspolttoaineista. Näillä on saatu kasvihuonetuotannon hiilijalanjälkeä alaspäin. Toki fossiilisesta eroon pääsyssä on vielä töitäkin.


    • kaljonen_m kirjoitti:

      Näihin on satsattu paljon. Uusiutuvan osuus kasvihuoneyritysten lämmityksestä on ollut 56% 2021. Myös valaistusta on muutettu ledeihin. Metsähake on yleisin lämmityspolttoaineista. Näillä on saatu kasvihuonetuotannon hiilijalanjälkeä alaspäin. Toki fossiilisesta eroon pääsyssä on vielä töitäkin.

      Kiitos tiedosta! Mukava kuulla. Onhan kotimaisten tomaattien maku ihan toista kuin espanjalaisten, mutta juurikin nuo lämmitysasiat ovat mietityttäneet.


    • Anonyymi

      Kotimainen ruoka on kallista tuottaa myös kesäisin. Valtio pienentää maataloustukia ja odottaa että vieläkö "ne" tuottaa ilman palkkaa.


    • kaljonen_m kirjoitti:

      Näihin on satsattu paljon. Uusiutuvan osuus kasvihuoneyritysten lämmityksestä on ollut 56% 2021. Myös valaistusta on muutettu ledeihin. Metsähake on yleisin lämmityspolttoaineista. Näillä on saatu kasvihuonetuotannon hiilijalanjälkeä alaspäin. Toki fossiilisesta eroon pääsyssä on vielä töitäkin.

      Juuri näin! Maatalouden uusiutuviin energiamuotoihin myönnetään investointitukia. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että energialaitoksessa hyödynnetään uusiutuvia energialähteitä.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Kotimainen ruoka on kallista tuottaa myös kesäisin. Valtio pienentää maataloustukia ja odottaa että vieläkö "ne" tuottaa ilman palkkaa.

      Kyllä, tuotantokustannusten noustessa säästökohteita olisi syytä löytää. Monet tuottajat ovat löytäneet ratkaisun uudistavasta viljelystä!


  • Tällä hetkellä keskustelemme ruoka-arjen muutoksesta kohti tulevaisuuden ruokalautasta. Olisi kiva kuulla juuri Sinun kokemuksiasi aiheesta:

    * Millaisia valintoja meidän tulisi tehdä matkalla kohti tulevaisuuden ruokalautasta?
    * Miten voimme yhdistää maun ja terveellisyyden ruokavaliossamme?

  • Anonyymi

    Olisi hyvä jos maataloustuki lakkautettaisiin. Voitaisiin tuoda maahan halvempia elintarvikkeita.

    • Anonyymi

      Miten niin tuoda? Elintarvikkeet ostetaan. Ja miten niin halvempia?


    • Anonyymi
      Anonyymi kirjoitti:

      Miten niin tuoda? Elintarvikkeet ostetaan. Ja miten niin halvempia?

      Raha lähtee silloin pois Suomesta.


    • Se on ihan mielenkiintoinen ajatus! Ilman maataloustukia maailma näyttäisi hyvin erilaiselta, todennäköisesti syötäisiinkin aika erilaisia ruokia. Sinänsä kuitenkin maataloustuet eivät välttämättä vaikuta siihen etteikö Suomeen voitaisi tuoda halvempia muita tuotteita, sillä tuodaanhan niitä koko ajan. Tosin tuontituotteetkin ovat yleensä saaneet maataloustukia, niitä kun maksetaan lähes kaikkialla maailmassa.


    • Moi! Aika radikaali ajatus, koska ruoantuotanto on tuettua kaikkialla maailmassa. Jos haluamme ruokkia kansakunnan halvalla, muualla tuotetulla ruualla, olemme aika hankalassa tilanteessa, jos Suomeen kohdistuu sellainen kriisi, ettei tänne saada elintarvikkeita. Jonkin verran tuotantoa siis tarvitaan, ihan huoltovarmuus näkökulmasta. Mutta kiinnostava ajatus on se, että millainen olisi reilumpi ruokajärjestelmä, jossa tulot tuottajille olisi suurempia? Ja miten voisimme olla vähemmän riippuvaisia tuista. /Elina


    • Muistuttaisin tässä kohtaa että EU-vaalit ovat tulossa. Maataloustuet tulevat olemaan komission pöydällä yhä enemmän jatkossa. Ukrainan mahdollinen EU-jäsenyys vaatii tarkastelemaan maataloustukiakin uudelleen. Kannattaa siis äänestää!


    • AuraLamminparras kirjoitti:

      Se on ihan mielenkiintoinen ajatus! Ilman maataloustukia maailma näyttäisi hyvin erilaiselta, todennäköisesti syötäisiinkin aika erilaisia ruokia. Sinänsä kuitenkin maataloustuet eivät välttämättä vaikuta siihen etteikö Suomeen voitaisi tuoda halvempia muita tuotteita, sillä tuodaanhan niitä koko ajan. Tosin tuontituotteetkin ovat yleensä saaneet maataloustukia, niitä kun maksetaan lähes kaikkialla maailmassa.

      Kiitos Aura, kertoisitko tällaiselle tietämättömälle, että millä tavalla erilaiselta maailma ehkä näyttäisi?


    • Anonyymi
      Anonyymi kirjoitti:

      Miten niin tuoda? Elintarvikkeet ostetaan. Ja miten niin halvempia?

      Kaupat myyvät suomalaista ruokaa noin 17miljardin arvosta, joka vuosi. Jos ulkomailta ostettaisiin ruoka se olisi Suomen kauppataseelle melkoinen vääristymä.


    • Erätauko-ohjaaja kirjoitti:

      Kiitos Aura, kertoisitko tällaiselle tietämättömälle, että millä tavalla erilaiselta maailma ehkä näyttäisi?

      Hyvä kysymys, mutta todella vaikea, sillä maataloustuet vaikuttavat ruuantuotantoon kaikkialla maailmassa. Se kuitenkin tiedetään, että tuet vaikuttavat siihen mitä syömään. Ilman tukia todennäköisesti söisimme ainakin hyvin paljon vähemmän suomalaista ruokaa ja ruuantuotannon huoltovarmuus näyttäisi huonommalta.


    • Anonyymi
      MaaMetsätalousMinisteriö kirjoitti:

      Moi! Aika radikaali ajatus, koska ruoantuotanto on tuettua kaikkialla maailmassa. Jos haluamme ruokkia kansakunnan halvalla, muualla tuotetulla ruualla, olemme aika hankalassa tilanteessa, jos Suomeen kohdistuu sellainen kriisi, ettei tänne saada elintarvikkeita. Jonkin verran tuotantoa siis tarvitaan, ihan huoltovarmuus näkökulmasta. Mutta kiinnostava ajatus on se, että millainen olisi reilumpi ruokajärjestelmä, jossa tulot tuottajille olisi suurempia? Ja miten voisimme olla vähemmän riippuvaisia tuista. /Elina

      "Jonkin verran tuotantoa siis tarvitaan"

      -onko tuo viljelijän dissaamista?


    • AuraLamminparras kirjoitti:

      Hyvä kysymys, mutta todella vaikea, sillä maataloustuet vaikuttavat ruuantuotantoon kaikkialla maailmassa. Se kuitenkin tiedetään, että tuet vaikuttavat siihen mitä syömään. Ilman tukia todennäköisesti söisimme ainakin hyvin paljon vähemmän suomalaista ruokaa ja ruuantuotannon huoltovarmuus näyttäisi huonommalta.

      Kiitos selkeästä vastauksesta :)


    • Anonyymi kirjoitti:

      "Jonkin verran tuotantoa siis tarvitaan"

      -onko tuo viljelijän dissaamista?

      tarkoitin sitä, että jos luopuisimme tuista ja päättäisimme, että emme tarvitse omaa tuotantoa, niin jonkinasteinen "huoltovarmuustuotanto" olisi varmasti paikallaan.

      Ketään en niin paljon ammattiryhmänä arvosta, kun maatalousyrittäjiä ja itse olen sitä mieltä, että meidän ei kannata ajaa alas vuosikymmeniä rakennettua tuotantoa. Aina on korjaamisen varaa niin tukipolitiikassa kun itse tuotannossa, mutta kyllä me kotimaista tuotantoa tarvitaan myös jatkossa. /Elina


  • Kotimainen ruoka on jo nyt oikein hyvää ja maukasta. Tulevaisuus kuitenkin pohdituttaa. Mielestäni meidän pitää miettiä koko maailman tilannetta ja Suomessakin keskittyä tuottamaan hyvää ja terveellistä ruokaa. Ja tietenkin kerätä marjat ja sienet metsistä, joita luonto meille tarjoaa.

    • Kaura on kotimainen menestystuote, jolla on myös vientipotentiaalia - mahtaako sen tuotanto vastata menekkiä?

      Scenoport -raportin mukaan palkokasvien viljely on kannattavinta, ja maahan typpeä varastoivina palkokasvit ovat vuoroviljelyssä erinomaiset lajit tuottaa . Kuulin erään lihatalon markkinoinnissa toimivalta henkilöltä että suurin osa ihmisillekin kelpaavista kotimaisista palkokasveista käsitellään rehuksi, ja siksi palkokasveja joudutaan tuomaan Suomeen ulkomailta. Tähän soisi tulevan muutosta.

      Ja onhan meillä puhdas ja päästötön Solein! Siitä Suomi saa olla todella ylpeä - Vantaan proteiinitehdas pyörii jo! Singapore on soleiinin käytössä edelläkävijä - toivottavasti Suomi kohta perässä.


    • Anonyymi
      Kasasenkootut kirjoitti:

      Kaura on kotimainen menestystuote, jolla on myös vientipotentiaalia - mahtaako sen tuotanto vastata menekkiä?

      Scenoport -raportin mukaan palkokasvien viljely on kannattavinta, ja maahan typpeä varastoivina palkokasvit ovat vuoroviljelyssä erinomaiset lajit tuottaa . Kuulin erään lihatalon markkinoinnissa toimivalta henkilöltä että suurin osa ihmisillekin kelpaavista kotimaisista palkokasveista käsitellään rehuksi, ja siksi palkokasveja joudutaan tuomaan Suomeen ulkomailta. Tähän soisi tulevan muutosta.

      Ja onhan meillä puhdas ja päästötön Solein! Siitä Suomi saa olla todella ylpeä - Vantaan proteiinitehdas pyörii jo! Singapore on soleiinin käytössä edelläkävijä - toivottavasti Suomi kohta perässä.

      Valio siirsi kaikessa hiljaisuudessa kaurajuoman tuotantoa Saksaan. Se on todellinen menestystuote.


    • Anonyymi

      "ja Suomessakin keskittyä tuottamaan hyvää ja terveellistä ruokaa"

      -minkälaista ruokaa Maajametsätalousministeriö sitten epäilee suomalaisen ruoan olevan?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Valio siirsi kaikessa hiljaisuudessa kaurajuoman tuotantoa Saksaan. Se on todellinen menestystuote.

      Tiedätkö kasvaako se Valion kaura kuitenkin Suomessa? Ja saahan kaurasta tehtyä paljon muutakin kuin kaurajuomaa.


    • Anonyymi
      Kasasenkootut kirjoitti:

      Tiedätkö kasvaako se Valion kaura kuitenkin Suomessa? Ja saahan kaurasta tehtyä paljon muutakin kuin kaurajuomaa.

      Saksan kaurajuoma valmistetaan luonnollisesti saksalaisesta kaurasta. Toki saa kaurasta Suomessa muitakin laatutuotteita.


    • Anonyymi kirjoitti:

      "ja Suomessakin keskittyä tuottamaan hyvää ja terveellistä ruokaa"

      -minkälaista ruokaa Maajametsätalousministeriö sitten epäilee suomalaisen ruoan olevan?

      Hei Anonyymi! Taisin kirjoittaa hieman huolimattomasti. Tarkoitin, että Suomessa edelleenkin keskittyä tuottamaan... Suomalainen ruoka on nimenomaan puhdasta. Esimerkiksi antibiootteja ei käytetä lihantuotannossa eikä kananmunista löydy salmonellaa. Meillä on puhdasta maaperää ja vettä. /Taina


    • Kasasenkootut kirjoitti:

      Tiedätkö kasvaako se Valion kaura kuitenkin Suomessa? Ja saahan kaurasta tehtyä paljon muutakin kuin kaurajuomaa.

      Hei, Suomessa myytävät Oddlygoodin tuotteet valmistetaan Suomessa suomalaisesta kaurasta. Valio tähtää kuitenkin tuotteilla voimakkaasti vientiin, ja Suomessa valmistettuja juomia ei kannata välttämättä rahdata toisiin maihin, koska ovat hyvin painavia. Joten olettaisin, että tämä muualla tapahtuva valmistus tähtää myyntiin muilla markkinoilla.


    • AuraLamminparras kirjoitti:

      Hei, Suomessa myytävät Oddlygoodin tuotteet valmistetaan Suomessa suomalaisesta kaurasta. Valio tähtää kuitenkin tuotteilla voimakkaasti vientiin, ja Suomessa valmistettuja juomia ei kannata välttämättä rahdata toisiin maihin, koska ovat hyvin painavia. Joten olettaisin, että tämä muualla tapahtuva valmistus tähtää myyntiin muilla markkinoilla.

      Kiitos ilahduttavasta tiedosta!


    • Anonyymi
      MaaMetsätalousMinisteriö kirjoitti:

      Hei Anonyymi! Taisin kirjoittaa hieman huolimattomasti. Tarkoitin, että Suomessa edelleenkin keskittyä tuottamaan... Suomalainen ruoka on nimenomaan puhdasta. Esimerkiksi antibiootteja ei käytetä lihantuotannossa eikä kananmunista löydy salmonellaa. Meillä on puhdasta maaperää ja vettä. /Taina

      Kiitos vastauksesta, Taina. Terveisin Anonyymi!