IS Äiti sai huostaanotetun lapsensa takaisin

"Äiti sai huostaanotetun lapsensa takaisin
Kemiönsaarelaisen Ani Leikonniemen piina päättyi viikko sitten, kun hän sai lapsensa takaisin kotiin. IS 23.3.2010 6:18 Viranomaiset ottivat Leikonniemen nyt kolmevuotiaan pojan huostaan viime kesänä. Leikonniemi valitti päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen, joka kumosi päätöksen viime tiistaina."

Tässä ei kerrota mitä päätöksessä sanottiin ja miten sosiaalityöntekijän toimintaan vastattiin. Päätöksessä saatettiin esittää diskurssi, että huostaanotolle oli hyvä syy, mutta se on poistunut. Sosiaalityöntekijää saatettiin kaunistella ja suojella. Ja Ani saatettiin alistaa väitteelle, että hänen pitää hyväksyä se.

"Leikonniemi on iloinen oikeuden päätöksestä."

Ani on iloinen siitä, että sai poikansa kotiin, mutta ei päätöksestä. Päätös oli yhtä suuri valhe kuin huostaanottokin.

"Sosiaaliviranomaisten toimintaan hän on pettynyt. - Mihinkään ei voi luottaa. Jos jatkossa tarvitsen apua, en pyydä sitä sosiaalitoimelta vaan sukulaisilta ja ystäviltä, Leikonniemi sanoo. Leikonniemi asui aiemmin Naantalissa. Hän haki kaupungin sosiaalitoimelta taloudellista apua, koska hän on leukemiaa sairastavan tyttärensä omaishoitaja. Taloudellisen avun sijasta hän sai kotiinsa perhetyöntekijän, jonka piti auttaa perheen pojan hoidossa."

Hallinto-oikeus ei olisi muuten purkanut huostaa, mutta se katsoi, että sairaalla lapsella on oikeus viettää mahdollisesti viimeiset hetkensä äitinsä luona. Eipähän ainakaan äiti voi pilata lapsen elämää, kun sitä ei ehkä ole. Huostaa ei purettu siksi, että sille ei ollut syytä. Valheet hyväksyttiin hallinto-oikeudessa.

"Myöhemmin Leikonniemi huomasi, että jutustelut oli kirjattu ylös, ja pojan sijoitusta perusteltiin perhetyöntekijän kirjauksilla"

Perhetyöntekijä ja sosiaalityöntekijä suojelevat lasta äitiä vastaan ja keräävät verukkeita, joilla huostaanotto saadaan näyttämään tarpeelliselta. Huostaanotto on tehokkain tapa pelastaa lapsi ja stigmatisoida sairaat vanhemmat.

"Leikonniemen mielestä viranomaiset tekevät huostaanottopäätöksensä liiaksi kirjallisen aineiston pohjalta. Häntä närästää myös se, että kirjauksissa on virheitä."

Ei, kirjallisia aineistoja käytetään tahallaan, koska tavoitteena on huostaanotto. Virheet ovat sosiaalityöntekijän ja hänen esimiestensä tekosyitä huostaanotolle lastensuojeluorganisaatiossa.

"Leikonniemen piina alkoi viime heinäkuussa, kun kolme ventovierasta (kaverin kaverit) humalaista (vähän kännissä olevaa nuorta) miestä tunkeutui (sopivat äidin kanssa) hänen kotiinsa. Paikalle tuli poliisi ja kaksi päivystävää sosiaaliviranomaista. Myöhemmin poika haettiin kiireelliseen laitossijoitukseen kotirauharikoksen varjolla."

Hallinto-oikeus saattaa väittää, että Anilla oli siis mahdollisesti miessuhteita, eivätkä tunkeutujat olleet "ventovieraita". He liittyivät hänen kumppaniinsa. Tilannetta ei selvitetty eikä tunnistettu oikein. Ani oli todennäköisesti kertonut jotain uudesta tai lyhytaikaisesta tai vaihtuvasta kumppanista. Sen sijaan se tulkittiin "vaihtuviksi miessuhteiksi", joka oli Anin vika ja se aiheutti ventovieraiden tunkeutumisen. Anin pitäisi osata sanoa "ei" lapsen takia, mutta sen opettaminen ei kiinnosta lastensuojelutoimistoa, joka on kieroutunut ja "hell-bent" huostaanottohakuinen.

"Vasta oikeudenkäynnissä selvisi huostaanoton todellinen syy. Heidän papereissaan huostaanoton syyksi oli kirjattu muun muassa äidin voimavarojen vähyys, vaihtuvat miessuhteet sekä toistuvat olin- ja asuinpaikan vaihdokset"-

Olinpaikkaahan saa vaihtaa vaikka käymällä uimahallissa tai kirjastossa. Äiti oli ehkä kertonut perhetyöntekijälle yöpyvänsä välillä kaverin luona lapsen kanssa. Siksi "asuinpaikka vaihtui usein".

"Tämä kaikki oli kuitenkin kirjattu väärin eli todellisuudessa asiat eivät pitäneet paikkaansa, Leikonniemi suomii."

Hallinto-oikeus saattaa väittää, että äidin voimavarat olivat vähäiset, hän ei saanut asioitaan kuntoon, hänellä ei ollut voimia estää kaverin kavereita tulemasta lapsen kotiin. "Voimavarojen vähyys" saattaakin perustua Anin puolusteluun sosiaalityöntekijälle, että "enhän minä yksin montaa miestä voi estää".

"Naantalin kaupungin lapsiperheiden sosiaalityön päällikkö Jutta Merilahti ei ota kantaa yksittäistapaukseen."

Anin tilanne oli yksittäistapaus, mutta Jutan huostaanotot ja lastensuojeluorganisaation syrjimistoiminta eivät ole.

"Yleisellä tasolla hän kiistää väitteet väärinkäytöksistä."

Eli mitään väärää ei tehty Ania ja hänen lastaan kohtaan, ja jos lapsi ei olisi sairas, huostaanotto jatkuisi, voisi hallinto-oikeus väittää.