Vanhemmillani on erittäin vaikeasti myytävissä oleva kiinteistö maaseudulla, talossa mitä todennäköisimmin on kosteus- ja homevaurioita.
Jossain kohtaa tämä kiinteistö periytyy lapsille. Pitääkö perintöverot maksaa, jos perintöä ei jaeta eli käytännössä kiinteistöä ei saada myytyä koskaan?
Vanhemmillani on myös keskinäinen hallinanjakotestamentti eli leski voi jäädä kiinteistöön asumaan, jos näin haluaa.
Voiko rintaperillinen (lapsi tai lapsenlapsi) jättää ottamasta vastaan osaa perinnöstä (juuri tämän kosteusvaurion vuoksi) vai onko niin, että jos ei ota vastaan perintöä, silloin se on joko tai eli ei ota vastaan mitään muutakaan osaa perinnöstä?
Olen vanhemmilleni sanonut, että ei ainakaan testamenttaisi tätä hometaloa lapsenlapsille, joilla ei ole mahdollisuutta selviytyä sen mahdollisista ongelmista.
Oma näkökantani on, että talo on homeen vuoksi purkukuntoinen, mutta voi olla vaikeuksia saada muut rintaperilliset ymmärtämään asiaa. Kiinteistön arvo on näkemykseni mukaan lähinnä tontin ja vesi- ja sähköliittymien arvoinen.
Toki perukirjaan voi vaatia tämän arvon ja perustella asia verottajalle?
Henkilökohtaisesti en todellakaan halua myydä taloa, jossa on vahvasti hometalon merkit tunnistettavissa, kenellekään ostajalle muuten kuin purkukuntoisena talona ja tämä tulisi myyntiesitteeseen, ostotarjoukseen sekä kauppakirjaan, jolloin ostaja hyväksyy sen purkukuntoisena eikä ostajalla ole tällöin reklamaatio-oikeutta. On todennäköistä, ettei kukaan osta, jolloin kiinteistöstä koituu perillisille kallis lasku purkukustannuksina.
Jossain kohtaa tämä kiinteistö periytyy lapsille. Pitääkö perintöverot maksaa, jos perintöä ei jaeta eli käytännössä kiinteistöä ei saada myytyä koskaan?
Vanhemmillani on myös keskinäinen hallinanjakotestamentti eli leski voi jäädä kiinteistöön asumaan, jos näin haluaa.
Voiko rintaperillinen (lapsi tai lapsenlapsi) jättää ottamasta vastaan osaa perinnöstä (juuri tämän kosteusvaurion vuoksi) vai onko niin, että jos ei ota vastaan perintöä, silloin se on joko tai eli ei ota vastaan mitään muutakaan osaa perinnöstä?
Olen vanhemmilleni sanonut, että ei ainakaan testamenttaisi tätä hometaloa lapsenlapsille, joilla ei ole mahdollisuutta selviytyä sen mahdollisista ongelmista.
Oma näkökantani on, että talo on homeen vuoksi purkukuntoinen, mutta voi olla vaikeuksia saada muut rintaperilliset ymmärtämään asiaa. Kiinteistön arvo on näkemykseni mukaan lähinnä tontin ja vesi- ja sähköliittymien arvoinen.
Toki perukirjaan voi vaatia tämän arvon ja perustella asia verottajalle?
Henkilökohtaisesti en todellakaan halua myydä taloa, jossa on vahvasti hometalon merkit tunnistettavissa, kenellekään ostajalle muuten kuin purkukuntoisena talona ja tämä tulisi myyntiesitteeseen, ostotarjoukseen sekä kauppakirjaan, jolloin ostaja hyväksyy sen purkukuntoisena eikä ostajalla ole tällöin reklamaatio-oikeutta. On todennäköistä, ettei kukaan osta, jolloin kiinteistöstä koituu perillisille kallis lasku purkukustannuksina.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Uskotut miehet arvioivat kiinteistön parhaan kykynsä mukaan perukirjaan. Arvio joltakin purettavissa oleviin kohteisiin erikoistuneelta rakennusmestarilta asiaan olisi hyvä.
Pitääkö perintöverot maksaa heti perunkirjoituksen jälkeen, jos kyseessä on kiinteistö, jonka sijainti ja kunto on sellainen, ettei juuri myyntimahdollisuuksia ole?
A. määrittää perukirjaan mahdollimman alhainen arvo esim 30.000 euroa, joka on tontin arvo.
B. määrittää varmuuden vuoksi arvoksi esim 50.000 euroa ja maksaa tästä perintövero ja oikaista verotus sitten lain sallimana (3-vuoden?) aikana, jos kiinteistön saa myytyä purkukuntoisena? Talon voi peruskunnostaa, jos joku siihen ryhtyy. Katto, ikkunat, käyttövesiputket on uusittu, mutta valesokkelirakenteen vuoksi on täysin päivän selvää ilman rakennusmestariakin, että maanvaraiset puurakenteet ovat vaurioituneet.
Entä jos ostajaa ei koskaan löydy ja kiinteistö päätetään purkaa ja kustannukset ovat noin 20.000 - 30.000 euroa?
Perintövero on kuitenkin alhaisempi kuin luovutusvoittovero, eli tähän toivoisin vastausta?
Perintövero tulee maksuun per heti, eli käytännössä noin puolen vuoden kuluttua perunkirjoituksesta lukien. Se maksetaan perukirjan arvojen mukaisesti, jos verottaja hyväksyy perukirjassa esitetyt omaisuusarvot.
Oikea arvo perukirjassa on jäämistön todennäköinen myyntihinta ulkopuoliselle ostajalle normaalissa markkinatilanteessa.
Purkukustannuksia ei voi vähentää kiinteistön arvosta, koska perunkirjoituksen arvostus tehdää kuolinhetken mukaan, ja mahdollinen purkaminen tapahtuu sen jälkeen.
Luovutusvoittoveroa maksetaan vain voitosta, jota tapauksessa tuskin syntyy. Jos kiinteistöä kunnostetaan, "luovutusvoitosta" vähennetään kunnostuksesta syntyneet kustannukset, joten se ei muuta verotusta.
Esimerkiksi rakennusmestari voi arvioida purkukustannusten vaikutuksen myyntihintaan. Hän voi olla myös uskottumies.
Purkukustannus voi olla myös varaus perukirjassa kuten ongelmajätekasa keskellä pihaa (kuolinhetkellä).
Itsellä rakennusmestari on arvioinut talon perunkirjoitustilaisuudessa arvottomaksi, mutta tonttiakin laajempi on ollut sekin kiinteistö.
Vähän vielä pyytäisin selventämään:
Eli, jos perukirjaan merkitään arvoksi 30.000 euroa ja sitten tapahtuukin ihme, että joku maksaa kiinteistöstä 50.000 euroa, miten tuo menee verotuksellisesti.
Dilemma on se, että ei ole mitään järkeä maksaa kiinteistöstä perintöveroa, jos sitä ei koskaan saada myytyä ja menee purettavaksi, jonka kustannus on 20.000-30.000 euroa.
Mutta tietysti perikunnan kannattaa yrittää myydä kiinteistöä esim 50.000 eurolla, koska katto, ikkunat ja käyttövesiputket on uusittu talossa.
Perinnönjako tapahtuu vasta, jos kiinteistö saadaan myytyä. Onneksi on vapaa-ajanasuntokin, jonka myynnillä voidaan sitten kattaa tuo mahdollinen asuin kiinteistön purkukustannus.
Ihan kaavamaisesti, ilman mahdollisten remppa- ja myyntikulujen huomioimista: myyntihinnasta 50000 vähennetään hankintahinta, joka tässä tapauksessa olisi perintöverotusarvo 30000. Voitoksi jää 20000, josta menee pääomavero 30 %.
Miks se pitäs purkaa,vai onko vain yhteiskunnan kusetusta taas kerran. Maaseutuhan on täysi vanhoja tönöjä,eikä niitä kukaan ole purkanut ,miksi pitäisi. Onko hyvä palovakuutus,jos sattuisi vaikka salama iskemään.😋
Miksi maksaa ylläpitokustannuksia rakennuksesta, joka on käytännössä homeen vuoksi asuinkelvoton? Eikö ole kunnan omakotitaloalueen infrastruktuurin vuoksi parempi, että kelvoton rakennuskanta siivotaan pois, vaikka onkin maaseudulla?
Tarkoitus on toimia aikanaan vastuullisesti, eikä myydä mahdolliselle ostajalle taloa, jossa tietää olevan kosteusvaurioita. Vastuullisuutta on myös se, ettei rakennusta jätetä rapistumaan, vaan joko rakennus peruskorjataan tai puretaan.
Nyt perunkirjoitusasiat tulossa ajankohtaiseksi, niin ikävää kuin se on ja mielestäni on ihan järkevää ajoissa miettiä mahdollisia purkukustannuksia, jotka tiedän maksavan noin 20.000 - 30.0000 euroa. Käytännössähän tämä purkukustannus tulee kuolinpesän kustannukseksi, joten eikö se silloin ole verotuksellisesti otettavissa huomioon?
Perintövero pitää maksaa heti, vaikka ei saakkaan myytyä
Voitte myydä sen tontin arvolla, purkukustannukset on ainakin 20000e , riippuu materiaaleista ja koosta. Eikä se purkaminen ole se suurin summa , vaan kaatopaikka perii rajujahintoja eri materiaaleista. Vasta yksi firma purki pienen puurakenteisen tönön meillä, maksoi 21000 e koko lysti.
Meillä kuului setäni jäämistöön pieni tila, jossa oli vanha asumaton talo ja navetta sekä pari hehtaaria peltoa. Lisäksi oli sähköliittymä. Perunkirjoituksen tehnyt juristi arvioi tilan arvoksi nolla euroa rakennuksen purkukustannusten takia. Kiinteistövälittäjän arvio sitä ennen oli joitain kymppitonneja.
Kieltäydy perinnöstä /osastasi . Perintövero tulee maksettavaksi nopeasti , välittämättä siitä oletko saanut realisoitua saantoasi .
Siirtyisi ongelma lapsilleni, toki hekin voivat kieltäytyä. Ajattelisin, että kiinteistön arvona voisi pitää tuota 30.000 euroa, jos joku jolla vasara pysyy kädessä, ostaisi ja kunnostaisi. Onhan talossa uusittu peltikatto ja ikkunat sekä käyttövesiputket. Jostain luin, että verottajan vaatimus perunkirja arvon oikaisemiseksi on laajennettu kahdesta vuodesta 10 vuoteen (tai olikohan se perintöveron maksamisen erääntyminen?)
Kyllä verottajan tulee ottaa huomioon, että Suomi on täynnä näitä 60-70-luvun valesokkelirakennuksia ilman kunnon salaojituksia haja-asutusalueilla, joilla ei juurikaan ole mitään arvoa.
Se joka tajusi myydä omansa 90-luvun tietämättömyyden huumassa, vaikka lama olikin, teki järkevästi. Nyt nämä tönöt ovat arvottomia tai muutaman kymmenen tuhannen arvoisia, elleivät sitten vain purkukustannuksia.
Suomi verottaa vielä haudantakaakin , on tää hienomaa .
Perintöveroa ei maksa vainaja vaan perinnön tai testamentin saaja.
Kuka tässä on vainajana esiintynyt?
Arvo on luultavasti nolla eli zerou?🧑⚖️
Et kerro, kuinka monta perillistä eli lasta on ja mitä muuta omaisuutta jäämistöön kuuluu! Jos kunkin lapsen perintöosuus jää alle 20 000 euron, perintöveroa ei mene. 30 000 euron perinnöstä vero per lapsi on 800 euroa.
Rintaperillisiä on 2, leski omistaa puolet avioliiton myötä (ei avioehtoa, mutta hallinnanoikeustestamentti on). Verottaja tulee saamaan osuutensa, koska jäämistössä on myös vapaa-ajan kiinteistö, joka sekin vain tontin arvoinen. Eli tuo 20.000 euroa ylittyy kuitenkin nipin napin jokaisella.
Yksi kysymys olikin, että voiko perillinen kieltäytyä osasta perintöä? Todennäköisesti se on kaikki tai ei mitään, eikö vain?
Ei verottaja peri yksittäisiltä perijöiltä veroja.. Kun vanhemmat on kuolleet, omaisuus on sen jälkeen kuolinpesän omaisuutta. Sitten alkaa kuolinpesän verotus. Siinä ei oteta huomioon yksittäisiä perijöitä. Juuri tehtiin perinnöjako. Ei ole ihan helppo nakki
Vanhemmillasi on. He elävät. Ja nyt jo perintövero närästää.
Jos vanhemmat on huonokuntoisia, vanhoja, ei ole mitään väärää miettiä tulevaa perinnönjakamista. Olen itse ainakin jutellut perintö asioista lasteni kanssa, vaikka en ole vielä haudan partaalla. Mutta koskaan ei tiedä , mikä päivä on viimeinen