Mitä on lämpösäteily ?

Niin myös kaasumainen vesihöyry, nestemäisestä vedestä puhumattakaan.

Anonyymi kirjoitti:

Niin myös kaasumainen vesihöyry, nestemäisestä vedestä puhumattakaan.

Näköjään aloittaja teki kaksi samansisältöistä ketjua joista toisen on nyt joku nostanut omalla vastauksellaan. Se toinen löytyy täältä:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18601874/mita-on-lamposateily-

"Huoneenlämpöinen kappale säteilee lämpösäteilynään pitkäaaltoista infrapunasäteilyä."

Ei kai sentään.

Eikä atomien lukumäärä yksin määrää kappaleen absorptiota, ei edes vapausasteita.

Wienin siirtymälaki on mustan kappaleen spektri, jokaisella aineella on omansa.

Anonyymi kirjoitti:

"Huoneenlämpöinen kappale säteilee lämpösäteilynään pitkäaaltoista infrapunasäteilyä."

Ei kai sentään.

Eikä atomien lukumäärä yksin määrää kappaleen absorptiota, ei edes vapausasteita.

Wienin siirtymälaki on mustan kappaleen spektri, jokaisella aineella on omansa.

Lue lisää

Huvittava kontrasti kahden viestin välillä: aiempi selvästi tietää mistä puhuu, jälkimmäinen ei.

"Ei kai sentään."
- Kyllä sentään.

"Eikä atomien lukumäärä yksin määrää kappaleen absorptiota, ei edes vapausasteita."
- Siinähän luki "karkeasti yksinkertaistaen".

"Wienin siirtymälaki on mustan kappaleen spektri, jokaisella aineella on omansa."
- Jokaisen aineen kuumetessa sen säteilyn huippu siirtyy lyhyemmälle aallonpituudelle.

Anonyymi kirjoitti:

Huvittava kontrasti kahden viestin välillä: aiempi selvästi tietää mistä puhuu, jälkimmäinen ei.

"Ei kai sentään."
- Kyllä sentään.

"Eikä atomien lukumäärä yksin määrää kappaleen absorptiota, ei edes vapausasteita."
- Siinähän luki "karkeasti yksinkertaistaen".

"Wienin siirtymälaki on mustan kappaleen spektri, jokaisella aineella on omansa."
- Jokaisen aineen kuumetessa sen säteilyn huippu siirtyy lyhyemmälle aallonpituudelle.

Lue lisää

"- Jokaisen aineen kuumetessa sen säteilyn huippu siirtyy lyhyemmälle aallonpituudelle".

Tuo juuri on väärä tulkinta Wienin siirtymälaista, säteilyn intensiteetti muuttuu S-B ,n mukaan, aineen ominaisspektri ei.

Jos et ymmärrä asiaa, niin mieti viileitä neon, xenon ym. valon värejä, tai onko 1000 C tulistettu höyry kirkkaan punaista ?
Käytössä vakiintunut tapa verrata värejä mustan kappaleen lämpötilaan, on ilmeisesti harhauttanut asiaa hallitsemattoman väärään tulkintaan.

https://en.wikipedia.org/wiki/Wien's_displacement_law

Anonyymi kirjoitti:

"- Jokaisen aineen kuumetessa sen säteilyn huippu siirtyy lyhyemmälle aallonpituudelle".

Tuo juuri on väärä tulkinta Wienin siirtymälaista, säteilyn intensiteetti muuttuu S-B ,n mukaan, aineen ominaisspektri ei.

Jos et ymmärrä asiaa, niin mieti viileitä neon, xenon ym. valon värejä, tai onko 1000 C tulistettu höyry kirkkaan punaista ?
Käytössä vakiintunut tapa verrata värejä mustan kappaleen lämpötilaan, on ilmeisesti harhauttanut asiaa hallitsemattoman väärään tulkintaan.

https://en.wikipedia.org/wiki/Wien's_displacement_law

Lue lisää

Ei tietenkään aineen ominaisspektri muutu, mutta aineen kuumetessa sen spektrin lyhyemmät aallonpituudet korostuvat. Vai luuletko, että villisti pyörivät kaasumolekyylit emittoivat samoja taajuuksia samassa suhteessa kuin hitaammat?

Anonyymi kirjoitti:

Ei tietenkään aineen ominaisspektri muutu, mutta aineen kuumetessa sen spektrin lyhyemmät aallonpituudet korostuvat. Vai luuletko, että villisti pyörivät kaasumolekyylit emittoivat samoja taajuuksia samassa suhteessa kuin hitaammat?

Lue lisää

Mitä yritit selittää ?

Tarkoitatko aivan vakavissasi että co2 riittävän kuumana emittoi ja absorboi UV-säteilyäkin ja kylmä typpi IR- säteilyä ?

Ei taida lämpöliikkeellä
olla vaikutusta molekyylien vapausasteisiin.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä yritit selittää ?

Tarkoitatko aivan vakavissasi että co2 riittävän kuumana emittoi ja absorboi UV-säteilyäkin ja kylmä typpi IR- säteilyä ?

Ei taida lämpöliikkeellä
olla vaikutusta molekyylien vapausasteisiin.

Lue lisää

Näköjään liian vaikeaa tekstiä sinulle kun et ymmärrä. En osaa tuon yksinkertaisemmin selittää.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä yritit selittää ?

Tarkoitatko aivan vakavissasi että co2 riittävän kuumana emittoi ja absorboi UV-säteilyäkin ja kylmä typpi IR- säteilyä ?

Ei taida lämpöliikkeellä
olla vaikutusta molekyylien vapausasteisiin.

Lue lisää

Asiat eivät oli yksinkertaisia josta syystä aloituksen kysymykseen vastaaminen kunnolla olisi työlästä...

Esimerkiksi kaasumolekyylin värähtelyn vapausasteet riippuvat lämpötilasta siksi, että matalissa lämpötiloissa terminen energia ei riitä herättämään edes värähtelyn ensimmäistä tasoa perustilan yläpuolella. Tällöin molekyyli käyttäytyy ikäänkuin tuota vapausastetta ei olisi olemassa (frozen out).

Kun lämpötila nousee niin kyseisen tilan herättäminen muuttuu mahdolliseksi ja molekyylin vapausasteiden määrä siten kasvaa. Tämä näkyy mm. lämpökapasiteetissa, joka muutoslämpötilan kohdalla kasvaa.

Pääasia on kuitenkin ymmärtää se, että kaasu säteilee vain niillä itselleen sallituilla aallonpituuksilla (emissioviivat), joihin sen lämpötilaa vastaavan mustan kappaleen spektrissä olisi energiaa tarjolla. Ja muistettava myös, että kaasun taulukoiduista emissioviivoista (jotka ovat myös absorptioviivoja) suuri osa liittyy korkeisiin energiatiloihin. Näitä ei saavuteta kuin hyvin suurissa lämpötiloissa eli huoneenlämpöisessä kaasussa kyseiset absorptioviivat puuttuvat.

Kopioi linkki hakuriville.

Miten 20 C happikaasu (O2) jäähtyy, jos se ei saa energiaa ulkopuolelta. Mitä taajuuksia se säteilee.

Anonyymi kirjoitti:

Miten 20 C happikaasu (O2) jäähtyy, jos se ei saa energiaa ulkopuolelta. Mitä taajuuksia se säteilee.

Huoneenlämpöinen puhdas happikaasu O2 ei säteilemällä jäähdy siksi, että sen emissiviteetti on aika tarkkaan nollassa niillä asllonpituuksilla, joilla sen lämpöisen mustan kappaleen lämpösäteilyä esiintyisi.

Huoneenlämpöinen typpi ja happi ilmakehässä jäähtyvät luovuttamalla energiaansa molekyylien välisissä törmäyksissä ilmassa oleville kasvihuonekaasujen molekyyleille tai aerosolihiukkasille. Kasvihuonekaasut ja aerosolit pystyvät säteilemään myös pitkäaaltoista infrapunaa.

Hapesta saa tuotettua infrapuna-alueella säteilemään pystyvää kasvihuonekaasu otsonia O3 altistamalla sitä lyhytaaltoiselle UV-säteilylle. Tätä tapahtuu ilmakehän ylemmissä kerroksissa.

Anonyymi kirjoitti:

Huoneenlämpöinen puhdas happikaasu O2 ei säteilemällä jäähdy siksi, että sen emissiviteetti on aika tarkkaan nollassa niillä asllonpituuksilla, joilla sen lämpöisen mustan kappaleen lämpösäteilyä esiintyisi.

Huoneenlämpöinen typpi ja happi ilmakehässä jäähtyvät luovuttamalla energiaansa molekyylien välisissä törmäyksissä ilmassa oleville kasvihuonekaasujen molekyyleille tai aerosolihiukkasille. Kasvihuonekaasut ja aerosolit pystyvät säteilemään myös pitkäaaltoista infrapunaa.

Hapesta saa tuotettua infrapuna-alueella säteilemään pystyvää kasvihuonekaasu otsonia O3 altistamalla sitä lyhytaaltoiselle UV-säteilylle. Tätä tapahtuu ilmakehän ylemmissä kerroksissa.

Lue lisää

Kovin surkea on hiilidioksidinkin emissiivisyys.
6 bar paineessa on max 0.23. atm paineessa 0,16, ja ilmakehässä osapaine on enää promille luokkaa.
Myös vesihöyry on kaikkien kaasujen tapaan hyvin heikko säteilijä, joskin emisiivisyys hiilidioksidiin verrattuna lähes 3 kertainen ja osapainekin ilmakehässä 5..100 kertainen.

Ilmakehän kaasujen säteilyvaikutus atm tilassa paikallisilla lämpötilaeroilla on lähes mitätön lämmön siirtymisen kammalta. Se on osa lämmön siirtymää (molekyylien liikkeen tasaantumista).

Liikkumattomassa ilmassa lämpö siirtyy ~ 0,025 w/mK (säteily + molekyylien törmäykset), josta lienee helppo päätellä kuinka mitätön osuus se on kokonaismäärästä ~ 180 w/m².

Anonyymi kirjoitti:

Kovin surkea on hiilidioksidinkin emissiivisyys.
6 bar paineessa on max 0.23. atm paineessa 0,16, ja ilmakehässä osapaine on enää promille luokkaa.
Myös vesihöyry on kaikkien kaasujen tapaan hyvin heikko säteilijä, joskin emisiivisyys hiilidioksidiin verrattuna lähes 3 kertainen ja osapainekin ilmakehässä 5..100 kertainen.

Ilmakehän kaasujen säteilyvaikutus atm tilassa paikallisilla lämpötilaeroilla on lähes mitätön lämmön siirtymisen kammalta. Se on osa lämmön siirtymää (molekyylien liikkeen tasaantumista).

Liikkumattomassa ilmassa lämpö siirtyy ~ 0,025 w/mK (säteily molekyylien törmäykset), josta lienee helppo päätellä kuinka mitätön osuus se on kokonaismäärästä ~ 180 w/m².

Lue lisää

Ilmakehän osalta hiilidioksidin vaikutukselle on jo tehty pitkään arvioita.

https://en.wikipedia.org/wiki/Radiative_forcing

Tuossa viitatun tutkimuksen mukaan CO2 pitoisuuden nousu 1700- luvulta tähän päivään aiheuttaa keskimäärin noin 2.2W/m2 säteilypakotteen. Absoluuttisesti pieni luku verrattuna keskimääräiseen tulevan säteilyn tehoon 340 W/m2 mutta riittää nostamaan alailmakehän lämpötilaa havaittavasti (AGW).

Ilmastoherkkyyden (paljonko CO2 pitoisuuden tuplaantuminen alkuarvpsta 280ppm nostaa lämpötiloja) tarkka arvo ei vielä ole tiedossa. Toivottavasti se on matala. Tämänhetkinen arvio on 2...4.5 astetta C.

Pakokaasupäästöjen lämmitysvaikutksen epäilijöiden kannattaa koota argumenttinsa tieteelliseksi julkaisuksi ja tarjota sitä johonkin arvostettuun tiedelehteen. Siitä saattaa avautua polku Tukholman nobelillallisille. Me veroikeen alla rimpuilevat maallikot olisimme syvästi kiitollisia, jos näin kävisi.

IR-säteily on yleistermi joka viittaa kaikkeen infrapunaiseen (pitkäaaltoisempaa kuin näkyvä valo) sähkömagneettiseen säteilyyn riippumatta sen alkuperästä. Television kaukosäätimessä LED lähettää lähi-infrapunaa (NIR), hitsausrobotissa hiilidioksidilaser tuottaa 10 um pitkäaaltoista infrapunasäteilyä. Kumpikaan ei ole lämpösäteilyä vaikka ovatkin infrapunaista sähkämagneettista säteilyä.

Lämpösäteily on aineen lämpötilasta aiheutuvaa sähkömagneettista säteilyä, joka voi olla lähteen lämpötilasta riippuen aallonpituudeltaan mitä tahansa esimerkiksi avaruuden 2.7K taustasäteilystä (radioaaltoja) Maapallon pinnan pitkäaaltoisen infrapunan kautta näkyvän valon ja ultravioletin (Aurinko) läpi aina kvasaarien lähettämään röntgen- ja gammasäteilyyn asti (Wienin siirtymälaki).

Lämpötila määrää aallonpituusjakauman ja aallonpituuskohtaisen tehon (Planckin laki), joilla aine voisi lähettää lämpösäteilyä, mikäli aineella olisi emissiviteettiä kyseisellä aallonpituudella. Aineiden emissiviteetit voivat riippua voimakkaasti aallonpituudesta ja myös aineen lämpötilasta.

Jos aine emittoi lämpösäteilyä jollakin aallonpituudella niin se myös absorboi säteilyä samalla aallonpituudella (Kirchhoffin lämpösäteilylaki).

Anonyymi kirjoitti:

IR-säteily on yleistermi joka viittaa kaikkeen infrapunaiseen (pitkäaaltoisempaa kuin näkyvä valo) sähkömagneettiseen säteilyyn riippumatta sen alkuperästä. Television kaukosäätimessä LED lähettää lähi-infrapunaa (NIR), hitsausrobotissa hiilidioksidilaser tuottaa 10 um pitkäaaltoista infrapunasäteilyä. Kumpikaan ei ole lämpösäteilyä vaikka ovatkin infrapunaista sähkämagneettista säteilyä.

Lämpösäteily on aineen lämpötilasta aiheutuvaa sähkömagneettista säteilyä, joka voi olla lähteen lämpötilasta riippuen aallonpituudeltaan mitä tahansa esimerkiksi avaruuden 2.7K taustasäteilystä (radioaaltoja) Maapallon pinnan pitkäaaltoisen infrapunan kautta näkyvän valon ja ultravioletin (Aurinko) läpi aina kvasaarien lähettämään röntgen- ja gammasäteilyyn asti (Wienin siirtymälaki).

Lämpötila määrää aallonpituusjakauman ja aallonpituuskohtaisen tehon (Planckin laki), joilla aine voisi lähettää lämpösäteilyä, mikäli aineella olisi emissiviteettiä kyseisellä aallonpituudella. Aineiden emissiviteetit voivat riippua voimakkaasti aallonpituudesta ja myös aineen lämpötilasta.

Jos aine emittoi lämpösäteilyä jollakin aallonpituudella niin se myös absorboi säteilyä samalla aallonpituudella (Kirchhoffin lämpösäteilylaki).

Lue lisää

Kirjoittaja lienee hieman perillä aiheestaan, mutta ainoa sammakko on edelleen, että Wienin siirtymälaki on VAIN mustan kappaleen tilastollinen arvio säteilyjakaumalle, ja lähin mustaa kappaletta muistuttava (todellinen) säteilijä on aurinko.
Maan pinnalla kaikki emittoivat aineet noudattavat mainittua Kirchhoffin lakia ja sen mukaan emittoivat omia säteilytaajuuksiaan
Lämpötila ei niihin vaikuta, ja jos vaikuttaisi, niin esimerkiksi kaikki kaasut voisivat emittoida ja absorboida kaikkia taajuuksia, eli olisivat myös kasvihuonekaasuja, ja koko systeemi romahtaisi, edes aineita ei voisi spektrin perusteella erottaa toisisaan.

Mutta muuten kai liki tuolleen.

Anonyymi kirjoitti:

Kirjoittaja lienee hieman perillä aiheestaan, mutta ainoa sammakko on edelleen, että Wienin siirtymälaki on VAIN mustan kappaleen tilastollinen arvio säteilyjakaumalle, ja lähin mustaa kappaletta muistuttava (todellinen) säteilijä on aurinko.
Maan pinnalla kaikki emittoivat aineet noudattavat mainittua Kirchhoffin lakia ja sen mukaan emittoivat omia säteilytaajuuksiaan
Lämpötila ei niihin vaikuta, ja jos vaikuttaisi, niin esimerkiksi kaikki kaasut voisivat emittoida ja absorboida kaikkia taajuuksia, eli olisivat myös kasvihuonekaasuja, ja koko systeemi romahtaisi, edes aineita ei voisi spektrin perusteella erottaa toisisaan.

Mutta muuten kai liki tuolleen.

Lue lisää

Jokainen termisessä tasapainotilassa oleva kappale emittoi lämpösäteilyä aallonpituuskohtaisesti juuri sen määrän, mikä saadaan kertomalla kunkin aallonpituuden kohdalla mustan kappaleen spektrin mukainen tehotiheys (teho per aallonpituusyksikkö) aineen emissiviteetillä kyseisellä aallonpituudella.

Wienin siirtymälaki (Planckin laista laskettuna) on edelleen voimassa tuolle mustan kappaleen spektrille eli lämpötilan noustessa todellisen aineen lyhyempien aallonpituuksien emissio kasvaa, mikäli kyseisellä aineella on lyhyemmillä aallonpituuksilla yhtään emissiviteettiä.

Tuo edellinen pätee vaikka aine olisi kaasua ja sillä olisi vain yksittäisiä kapeita emissioviivoja. Näiden viivojen kohdalla havaittavan lämpösäteilyn teho määräytyy mustan kappaleen spektristä yhdessä aallonpituusriippuvaisen emissiviteetin kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Jokainen termisessä tasapainotilassa oleva kappale emittoi lämpösäteilyä aallonpituuskohtaisesti juuri sen määrän, mikä saadaan kertomalla kunkin aallonpituuden kohdalla mustan kappaleen spektrin mukainen tehotiheys (teho per aallonpituusyksikkö) aineen emissiviteetillä kyseisellä aallonpituudella.

Wienin siirtymälaki (Planckin laista laskettuna) on edelleen voimassa tuolle mustan kappaleen spektrille eli lämpötilan noustessa todellisen aineen lyhyempien aallonpituuksien emissio kasvaa, mikäli kyseisellä aineella on lyhyemmillä aallonpituuksilla yhtään emissiviteettiä.

Tuo edellinen pätee vaikka aine olisi kaasua ja sillä olisi vain yksittäisiä kapeita emissioviivoja. Näiden viivojen kohdalla havaittavan lämpösäteilyn teho määräytyy mustan kappaleen spektristä yhdessä aallonpituusriippuvaisen emissiviteetin kanssa.

Lue lisää

Käsittääkseni kerroin tuon ilmiön jo edellä.
Pahoittelen, jos asia ei selvinnyt, mutta tässä näyttää erimielisyys liittyvän siihen, muuttaako lämpötila myös kappaleen emissiotaajuuksia.

Anonyymi kirjoitti:

Käsittääkseni kerroin tuon ilmiön jo edellä.
Pahoittelen, jos asia ei selvinnyt, mutta tässä näyttää erimielisyys liittyvän siihen, muuttaako lämpötila myös kappaleen emissiotaajuuksia.

Lue lisää

Joo, niin kerroitkin eli selitin asiaa turhaan uudelleen, sorry.

Kaasujen kanssa on sellainen mielenkiintoinen ilmiö, että vaikka matalissa lämpötiloissa peräkkäisten elektronin virityksen kvanttitilojen välinen etäisyys voi olla suuri niin lämpötilan noustessa saavutettavilla korkeammilla kvanttiluvuilla elektronien tilojen välinen etäisyys pienenee. Tällöin lämpötilan noustessa pystyy kaasu emittoimaan myös matalaenergisempää eli pitkäaaltoisempaa säteilyä vaikka mustan kappaleen spektri siirtyykin korkeampia energioita kohti.

Esimerkkinä vetyatomin energiatilat. Jos elektroni putoaa perustilalle (n=1) niin puhutaan Lymanin sarjan spektristä, joka tuottaa ultraviolettia säteilyä. Jos pudotaan seuraavaksi korkeammalle tilalle (n=2) niin syntyy näkyvää valoa (Balmerin sarja) ja jos pudotaan kolmannelle energiatilalle (n=3) niin syntyy infrapunaista valoa Paschenin sarjan mukaan.

Kun vetyä kuumennetaan niin ensimmäisenä alkaa näkyä Lymanin sarjan säteilyä eli hyvin lyhytaaltoista. Siksi vetyliekkiä on vaikea nähdä. Tarpeeksi kuuma vety pystyy tuottamaan myös infrapunaista säteilyä. Tuolta kohta Hydrogen spectrum:

http://hyperphysics.phy-astr.gsu.edu/hbase/hyde.html

Samanlainen ilmiö on nähtävissä esimerkiksi typpimolekyylillä N2

https://www.researchgate.net/figure/Simplified-energy-diagram-of-N-2-with-molecular-transitions-arrows-observed-during_fig4_230923266

Hyppäys perustilasta ensimmäiseen viritettyyn tilaan on hyvin korkea (vaatii kovaa ultraviolettisäteilyä) mutta kun lähtötila onkin ensimmäinen viritetty tila (hyvin kuuma kaasu) niin jo pienemmälläkin energialla on saavutettavissa seuraavia viritettyjä tiloja ja kaasu emittoi ja absorboi näkyvää valoa.

Anonyymi kirjoitti:

Joo, niin kerroitkin eli selitin asiaa turhaan uudelleen, sorry.

Kaasujen kanssa on sellainen mielenkiintoinen ilmiö, että vaikka matalissa lämpötiloissa peräkkäisten elektronin virityksen kvanttitilojen välinen etäisyys voi olla suuri niin lämpötilan noustessa saavutettavilla korkeammilla kvanttiluvuilla elektronien tilojen välinen etäisyys pienenee. Tällöin lämpötilan noustessa pystyy kaasu emittoimaan myös matalaenergisempää eli pitkäaaltoisempaa säteilyä vaikka mustan kappaleen spektri siirtyykin korkeampia energioita kohti.

Esimerkkinä vetyatomin energiatilat. Jos elektroni putoaa perustilalle (n=1) niin puhutaan Lymanin sarjan spektristä, joka tuottaa ultraviolettia säteilyä. Jos pudotaan seuraavaksi korkeammalle tilalle (n=2) niin syntyy näkyvää valoa (Balmerin sarja) ja jos pudotaan kolmannelle energiatilalle (n=3) niin syntyy infrapunaista valoa Paschenin sarjan mukaan.

Kun vetyä kuumennetaan niin ensimmäisenä alkaa näkyä Lymanin sarjan säteilyä eli hyvin lyhytaaltoista. Siksi vetyliekkiä on vaikea nähdä. Tarpeeksi kuuma vety pystyy tuottamaan myös infrapunaista säteilyä. Tuolta kohta Hydrogen spectrum:

http://hyperphysics.phy-astr.gsu.edu/hbase/hyde.html

Samanlainen ilmiö on nähtävissä esimerkiksi typpimolekyylillä N2

https://www.researchgate.net/figure/Simplified-energy-diagram-of-N-2-with-molecular-transitions-arrows-observed-during_fig4_230923266

Hyppäys perustilasta ensimmäiseen viritettyyn tilaan on hyvin korkea (vaatii kovaa ultraviolettisäteilyä) mutta kun lähtötila onkin ensimmäinen viritetty tila (hyvin kuuma kaasu) niin jo pienemmälläkin energialla on saavutettavissa seuraavia viritettyjä tiloja ja kaasu emittoi ja absorboi näkyvää valoa.

Lue lisää

Nyt ei osaamiseni riitä osallistumaan näihin tapahtumiin, eikä aktiivisuus enää riitä opiskeluun, joskin nämä tuskin liittyvät lämpösäteilyyn, tai esitettyyn peruskysymykseen.

Eiköhän edelliset keskustelijat sentään lämmön olemuksen tunne, ja mielipiteet poikkeavat juuri siinä, vaikuttaako lämpötila aineen absorptio/emissiotaajuuksiin, vai onko ne vain molekyylien ominaisuuden mukaisia.

"Tästä liikkeestä aiheutuu säteilyyn Doppler-ilmiö. joka muuttaa havaitun säteilyn aallonpituuksia."

Molekyylien liike ei aiheuta Doppler ilmiötä, se johtuu säteilijän ja havainnoitsijan välisen etäisyyden muutoksesta, antaa havainnoitsijalle poikkeavan mittaustuloksen, mutta ei vaikuta säteilyn taajuuteen.

Anonyymi kirjoitti:

"Tästä liikkeestä aiheutuu säteilyyn Doppler-ilmiö. joka muuttaa havaitun säteilyn aallonpituuksia."

Molekyylien liike ei aiheuta Doppler ilmiötä, se johtuu säteilijän ja havainnoitsijan välisen etäisyyden muutoksesta, antaa havainnoitsijalle poikkeavan mittaustuloksen, mutta ei vaikuta säteilyn taajuuteen.

Lue lisää

Tähän tuolla Dopplerilla varmaan viitattiin:

"A particular case is the thermal Doppler broadening due to the thermal motion of the particles. Then, the broadening depends only on the frequency of the spectral line, the mass of the emitting particles, and their temperature, and therefore can be used for inferring the temperature of an emitting (or absorbing) body being spectroscopically investigated."

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Doppler_broadening

Anonyymi kirjoitti:

Tähän tuolla Dopplerilla varmaan viitattiin:

"A particular case is the thermal Doppler broadening due to the thermal motion of the particles. Then, the broadening depends only on the frequency of the spectral line, the mass of the emitting particles, and their temperature, and therefore can be used for inferring the temperature of an emitting (or absorbing) body being spectroscopically investigated."

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Doppler_broadening

Lue lisää

Kyseisestä ilmiöstä oli edellä maininta, se mahdollistaa säteilijän lämpötilan arvioinnin, säteilyn taajuuksiin se ei vaikuta.

Anonyymi kirjoitti:

Kyseisestä ilmiöstä oli edellä maininta, se mahdollistaa säteilijän lämpötilan arvioinnin, säteilyn taajuuksiin se ei vaikuta.

Niin mutta aiheuttaja on kuitenkin molekyylien liike.

Anonyymi kirjoitti:

Niin mutta aiheuttaja on kuitenkin molekyylien liike.

Ei taida olla kovinkaan kehittynyttä ruveta 'kulineeraamaan' termeillä, eihän lämpösäteilykään säteile lämpöä, eikä ilmiöille lanseeratut nimitykset tarvitse tarkoittaa kirjaimellisesti siihen liitettyä nimikettä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei taida olla kovinkaan kehittynyttä ruveta 'kulineeraamaan' termeillä, eihän lämpösäteilykään säteile lämpöä, eikä ilmiöille lanseeratut nimitykset tarvitse tarkoittaa kirjaimellisesti siihen liitettyä nimikettä.

Lue lisää

Ja sitten sama suomeksi?

Anonyymi kirjoitti:

Niin mutta aiheuttaja on kuitenkin molekyylien liike.

Doppler-ilmiöllä tarkoitetaan äänen taajuudessa havaittavaa muutosta, joka johtuu havaitsijan ja äänilähteen liikkeestä toistensa suhteen. Kun ne lähestyvät toisiaan äänen sävelkorkeus nousee, koska aallot ikäänkuin tihenevät. Etäännyttäessä sävelkorkeus taas laskee aaltoliikkeen harventuessa.

Doppler-ilmiö - Akustiikan perusteet
Taideyliopisto

Anonyymi kirjoitti:

Doppler-ilmiöllä tarkoitetaan äänen taajuudessa havaittavaa muutosta, joka johtuu havaitsijan ja äänilähteen liikkeestä toistensa suhteen. Kun ne lähestyvät toisiaan äänen sävelkorkeus nousee, koska aallot ikäänkuin tihenevät. Etäännyttäessä sävelkorkeus taas laskee aaltoliikkeen harventuessa.

Doppler-ilmiö - Akustiikan perusteet
Taideyliopisto

Lue lisää

Thermal Doppler broadening oli aiheena tuossa edellä - ja näköjään jäljempänäkin.

Anonyymi kirjoitti:

Thermal Doppler broadening oli aiheena tuossa edellä - ja näköjään jäljempänäkin.

Siihen sitten lisänä molekyylien välisten törmäysten aiheuttama spektriviivojen leveneminen. Hakusanat

pressure broadening atmospheric carbon dioxide
collisional broadening atmospheric carbon dioxide

Doppler ja törmäykset ovat syynä siihen että varsinkin alailmakehässä hiilidioksidin spektriviivoilla on selkeät helmat.

Anonyymi kirjoitti:

"Tästä liikkeestä aiheutuu säteilyyn Doppler-ilmiö. joka muuttaa havaitun säteilyn aallonpituuksia."

Molekyylien liike ei aiheuta Doppler ilmiötä, se johtuu säteilijän ja havainnoitsijan välisen etäisyyden muutoksesta, antaa havainnoitsijalle poikkeavan mittaustuloksen, mutta ei vaikuta säteilyn taajuuteen.

Lue lisää

Et taida ymmärtää suomea. Sanoin "havaitun säteilyn".

Ja spektriviivoja tuo ilmiö tosiaan leventää, koska säteilevät hiukkaset liikkuvat lämpöliikkeessä eri suuntiin. Esim. auringon pintalämpötilaa voidaan tästä arvioida.

Noista spektrialueiden "helmoista" on aikoinaan tälläkin palstalla käyty mielipiteen vaihtoa ja päädytty jonkinlaiseen käsitykseen, että "helmat" kuvaavat ominaisuutta, eivät siis määrää, eli jos aine absorboi taajuutensa vierestä valin 30 prosenttisesti, suhde säilyy samana, vaikka lämpötila vaikuttaisi kokonaisintensiteettiin.

Anonyymi kirjoitti:

Noista spektrialueiden "helmoista" on aikoinaan tälläkin palstalla käyty mielipiteen vaihtoa ja päädytty jonkinlaiseen käsitykseen, että "helmat" kuvaavat ominaisuutta, eivät siis määrää, eli jos aine absorboi taajuutensa vierestä valin 30 prosenttisesti, suhde säilyy samana, vaikka lämpötila vaikuttaisi kokonaisintensiteettiin.

Lue lisää

Tuokin on totta. Merkitystä asialla on silloin, kun jonkun kaasun aiheuttama absorptio spektriviivojen keskikohdalla on jo lähellä sataa prosenttia eli ollaan saturaatiossa. Tuolloin kyseisen kaasun pitoisuuden lisääminen ei lisää viivan keskikohdalla absorptiota (kun se jo on noin 100%) mutta sen sijaan nostaa piikin doppler-levenneitä helmoja esille jolloin helmoja vastaavien aallonpituuskaistojen kohdalla absorptio edelleen lisääntyy.

Anonyymi kirjoitti:

Tuokin on totta. Merkitystä asialla on silloin, kun jonkun kaasun aiheuttama absorptio spektriviivojen keskikohdalla on jo lähellä sataa prosenttia eli ollaan saturaatiossa. Tuolloin kyseisen kaasun pitoisuuden lisääminen ei lisää viivan keskikohdalla absorptiota (kun se jo on noin 100%) mutta sen sijaan nostaa piikin doppler-levenneitä helmoja esille jolloin helmoja vastaavien aallonpituuskaistojen kohdalla absorptio edelleen lisääntyy.

Lue lisää

Niin, sehän riippuu siitä, kuvaako kaavio kokonaismäärää, vai ominaisuutta.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, sehän riippuu siitä, kuvaako kaavio kokonaismäärää, vai ominaisuutta.

Pointtina edellisessä se, että ilmastokeskusteluissa mainittu "saturoitunut CO2 absorptio" ei helmojen nousun vuoksi estä kokonaisabsorption lisääntymistä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvaessa. Jos piikit olisivat todellisen (Voigt profile) muotonsa sijaan suorakaiteen muotoisia ilman mitään helmoja niin sitten tilanne olisi toinen. Tuota muotoa voi katsella esimerkiksi tästä:

https://en.wikipedia.org/wiki/Voigt_profile

Maapallon pinta säteilee pitkäaaltoisen infrapunan alueella aika lailla mustan kappaleen (jatkuvan) spektrin mukaisesti joten absorboitavaa tehoa on runsaasti tarjolla myös piikkien reunolta esille nousevien helmojen kohdalla. Kun CO2 kokonaispitoisuus kasvaa niin CO2 piikkien aiheuttama kokonaisabsorptio lisääntyy. Piikin keskikohdan saturoitumisen vuoksi kasvu on logaritmista.

Tästä on ollut palstalla useita aiempiakin keskusteluita joten tuskin kannattaa kopioida samaa materiaalia palstalle uudelleen.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17035856/avustusanomus-#comment-109069991

Paljon lisää aiheesta löytyy google-haulla

https://www.google.com/search?q=radiative+forcing+logarithmic&udm=14

Anonyymi kirjoitti:

Pointtina edellisessä se, että ilmastokeskusteluissa mainittu "saturoitunut CO2 absorptio" ei helmojen nousun vuoksi estä kokonaisabsorption lisääntymistä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvaessa. Jos piikit olisivat todellisen (Voigt profile) muotonsa sijaan suorakaiteen muotoisia ilman mitään helmoja niin sitten tilanne olisi toinen. Tuota muotoa voi katsella esimerkiksi tästä:

https://en.wikipedia.org/wiki/Voigt_profile

Maapallon pinta säteilee pitkäaaltoisen infrapunan alueella aika lailla mustan kappaleen (jatkuvan) spektrin mukaisesti joten absorboitavaa tehoa on runsaasti tarjolla myös piikkien reunolta esille nousevien helmojen kohdalla. Kun CO2 kokonaispitoisuus kasvaa niin CO2 piikkien aiheuttama kokonaisabsorptio lisääntyy. Piikin keskikohdan saturoitumisen vuoksi kasvu on logaritmista.

Tästä on ollut palstalla useita aiempiakin keskusteluita joten tuskin kannattaa kopioida samaa materiaalia palstalle uudelleen.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17035856/avustusanomus-#comment-109069991

Paljon lisää aiheesta löytyy google-haulla

https://www.google.com/search?q=radiative forcing logarithmic&udm=14

Lue lisää

Jos oletetaan maan pinnan säteilevän mustan kappaleen tavoin, niin Stefanin–Boltzmannin lain mukaan (288 K) säteilyteho olisi luokkaa 390 W/m², ja Wienin siirtymälain mukaan se jakautuisi aallonpituusalueelle 4...65 µ, niin että maksimi on n.10 µ kohdalla ja suuruudeltaan hieman yli 9 W/m²µ.
Hiilidioksidin absorptioalueet ovat 2,5, 4,3 ja 15 µ, josta vain viimeinen on merkittävä, ja sen kaistateho on ~ 6 W/m²µ.
Hiilidioksidin emissivisyys normipaineessa on 0,16 , kun kaasu on pelkkää hiilidioksidia, seoksessa se pienenee osapaineensa (moolimäärä) suhteessa.

Huvittavinta noissa Wikin jutuissa on se, että ne esittävät maanpinnan ja ilmakehän välisen energian siirron olevan suuruudeltaan sama kuin tuo lämpösäteilyn S-B- lukema.
Lämpöä siirtyy ilmakehään kuitenkin eri arvioiden mukaan 150...200 W/m² lähes kaikilla aallonpituuksilla, siis ei vain IR säteilynä, ja co2 .n vaikutusta voi jokainen itse arvioida saturaationkin kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Jos oletetaan maan pinnan säteilevän mustan kappaleen tavoin, niin Stefanin–Boltzmannin lain mukaan (288 K) säteilyteho olisi luokkaa 390 W/m², ja Wienin siirtymälain mukaan se jakautuisi aallonpituusalueelle 4...65 µ, niin että maksimi on n.10 µ kohdalla ja suuruudeltaan hieman yli 9 W/m²µ.
Hiilidioksidin absorptioalueet ovat 2,5, 4,3 ja 15 µ, josta vain viimeinen on merkittävä, ja sen kaistateho on ~ 6 W/m²µ.
Hiilidioksidin emissivisyys normipaineessa on 0,16 , kun kaasu on pelkkää hiilidioksidia, seoksessa se pienenee osapaineensa (moolimäärä) suhteessa.

Huvittavinta noissa Wikin jutuissa on se, että ne esittävät maanpinnan ja ilmakehän välisen energian siirron olevan suuruudeltaan sama kuin tuo lämpösäteilyn S-B- lukema.
Lämpöä siirtyy ilmakehään kuitenkin eri arvioiden mukaan 150...200 W/m² lähes kaikilla aallonpituuksilla, siis ei vain IR säteilynä, ja co2 .n vaikutusta voi jokainen itse arvioida saturaationkin kanssa.

Lue lisää

Kylläpä olikin huvittavaa.

Anonyymi kirjoitti:

Jos oletetaan maan pinnan säteilevän mustan kappaleen tavoin, niin Stefanin–Boltzmannin lain mukaan (288 K) säteilyteho olisi luokkaa 390 W/m², ja Wienin siirtymälain mukaan se jakautuisi aallonpituusalueelle 4...65 µ, niin että maksimi on n.10 µ kohdalla ja suuruudeltaan hieman yli 9 W/m²µ.
Hiilidioksidin absorptioalueet ovat 2,5, 4,3 ja 15 µ, josta vain viimeinen on merkittävä, ja sen kaistateho on ~ 6 W/m²µ.
Hiilidioksidin emissivisyys normipaineessa on 0,16 , kun kaasu on pelkkää hiilidioksidia, seoksessa se pienenee osapaineensa (moolimäärä) suhteessa.

Huvittavinta noissa Wikin jutuissa on se, että ne esittävät maanpinnan ja ilmakehän välisen energian siirron olevan suuruudeltaan sama kuin tuo lämpösäteilyn S-B- lukema.
Lämpöä siirtyy ilmakehään kuitenkin eri arvioiden mukaan 150...200 W/m² lähes kaikilla aallonpituuksilla, siis ei vain IR säteilynä, ja co2 .n vaikutusta voi jokainen itse arvioida saturaationkin kanssa.

Lue lisää

Viestissäsi kerrot kyllä huvittuvasi mutta et suoraan kerro mitä väitettä pidät virheellisenä. Siitä puuttuu myös linkki siihen nimenomaiseen wiki-sivuun jota arvostelet. Kyseessä on ilmeisesti joku muu sivu kuin se joka mainitaan viestissä johon vastaat.

Kun mustan kappaleen säteilyteho Maapallon pinnan lämpötilassa on satoja watteja ja CO2- pitoisuuden kasvu on nostanut säteilypakotetta luokkaa puolitoista wattia niin karkeasti arvioiden CO2 - liittyvä emissiviteetti on kasvanut vain luokkaa 0.005 verran. En näe ongelmaa verrattaessa ilman tietoa lähdeteoksesta ja emissiviteettiä määritettäessä käytetyn "mustan kappaleen" lämpötilasta antamaasi arvoon 0.160 nähden. Se kun vastaa täysin saturoitunutta tilannetta ja ilmakehässä ollaan nykyisen CO2 pitoisuuden vuoksi jo osittain saturaatiossa. Saturoituneessa tilanteessa, toisin kuin viestissäsi väität, absorptio ei tietenkään ole suoraan verrannollinen CO2 osapaineeseen nähden.

Anonyymi kirjoitti:

Jos oletetaan maan pinnan säteilevän mustan kappaleen tavoin, niin Stefanin–Boltzmannin lain mukaan (288 K) säteilyteho olisi luokkaa 390 W/m², ja Wienin siirtymälain mukaan se jakautuisi aallonpituusalueelle 4...65 µ, niin että maksimi on n.10 µ kohdalla ja suuruudeltaan hieman yli 9 W/m²µ.
Hiilidioksidin absorptioalueet ovat 2,5, 4,3 ja 15 µ, josta vain viimeinen on merkittävä, ja sen kaistateho on ~ 6 W/m²µ.
Hiilidioksidin emissivisyys normipaineessa on 0,16 , kun kaasu on pelkkää hiilidioksidia, seoksessa se pienenee osapaineensa (moolimäärä) suhteessa.

Huvittavinta noissa Wikin jutuissa on se, että ne esittävät maanpinnan ja ilmakehän välisen energian siirron olevan suuruudeltaan sama kuin tuo lämpösäteilyn S-B- lukema.
Lämpöä siirtyy ilmakehään kuitenkin eri arvioiden mukaan 150...200 W/m² lähes kaikilla aallonpituuksilla, siis ei vain IR säteilynä, ja co2 .n vaikutusta voi jokainen itse arvioida saturaationkin kanssa.

Lue lisää

Jokaisen kannattaa välillä tehdä itsearviota - varsinkin sellaisen, joka kuvittelee tietävänsä ilmastotutkijoita paremmin miten ilmakehä ja ilmasto toimivat.

Anonyymi kirjoitti:

Viestissäsi kerrot kyllä huvittuvasi mutta et suoraan kerro mitä väitettä pidät virheellisenä. Siitä puuttuu myös linkki siihen nimenomaiseen wiki-sivuun jota arvostelet. Kyseessä on ilmeisesti joku muu sivu kuin se joka mainitaan viestissä johon vastaat.

Kun mustan kappaleen säteilyteho Maapallon pinnan lämpötilassa on satoja watteja ja CO2- pitoisuuden kasvu on nostanut säteilypakotetta luokkaa puolitoista wattia niin karkeasti arvioiden CO2 - liittyvä emissiviteetti on kasvanut vain luokkaa 0.005 verran. En näe ongelmaa verrattaessa ilman tietoa lähdeteoksesta ja emissiviteettiä määritettäessä käytetyn "mustan kappaleen" lämpötilasta antamaasi arvoon 0.160 nähden. Se kun vastaa täysin saturoitunutta tilannetta ja ilmakehässä ollaan nykyisen CO2 pitoisuuden vuoksi jo osittain saturaatiossa. Saturoituneessa tilanteessa, toisin kuin viestissäsi väität, absorptio ei tietenkään ole suoraan verrannollinen CO2 osapaineeseen nähden.

Lue lisää

Tässäpä yksi linkki:

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/58/Greenhouse_Effect.svg

Emissivisyys ei ole suoraan verrannollinen osapaineeseen, mutta voimakkaasti molekyylien tiheyteen, johon taas paine vaikuttaa.

Viitsisitkö ystävällisesti selittää oman näkemyksesi mainitsemastasi säteilypakotteesta, siis jotain järkevämpää kuin Wikin satuilu.

Anonyymi kirjoitti:

Tässäpä yksi linkki:

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/58/Greenhouse_Effect.svg

Emissivisyys ei ole suoraan verrannollinen osapaineeseen, mutta voimakkaasti molekyylien tiheyteen, johon taas paine vaikuttaa.

Viitsisitkö ystävällisesti selittää oman näkemyksesi mainitsemastasi säteilypakotteesta, siis jotain järkevämpää kuin Wikin satuilu.

Lue lisää

En ole tuo jolta tivaat näkemystä, mutta mikä tuossa kuvassa sitten tökkii? Aivan vastaavia ja yksityiskohtaisempiakin kuvia löytyy selityksineen mm. Nasan sivuilta (ja niitäkin on liitetty Wikipedia-artikkeleihin). Yrität esiintyä kuin olisit kovakin asiantuntija, mutta kuitenkin vaikuttaa, että et tajua edes Maan lämpöbudjetin perusteita.

Anonyymi kirjoitti:

En ole tuo jolta tivaat näkemystä, mutta mikä tuossa kuvassa sitten tökkii? Aivan vastaavia ja yksityiskohtaisempiakin kuvia löytyy selityksineen mm. Nasan sivuilta (ja niitäkin on liitetty Wikipedia-artikkeleihin). Yrität esiintyä kuin olisit kovakin asiantuntija, mutta kuitenkin vaikuttaa, että et tajua edes Maan lämpöbudjetin perusteita.

Lue lisää

Kuvan oikean laidan paksu palkki kuvaa 300 K lämpöisen mustan kappaleen pinnan säteilytehoa.
Kyseinen teho siirtyy lämpöenergiana vain kohteeseen, jonka lämpötila olisi 0 K, mutta tässä kuitenkin Annettaan ymmärtää että se siirtyisi täysimääräisenä ilmakehään ja säteilisi energiaa takaisin lämpimämmälle maanpinnalle.

Muuten ihan kaunis monivärikuiva, ja täyttää varmaan tarkoituksensa.

Anonyymi kirjoitti:

Kuvan oikean laidan paksu palkki kuvaa 300 K lämpöisen mustan kappaleen pinnan säteilytehoa.
Kyseinen teho siirtyy lämpöenergiana vain kohteeseen, jonka lämpötila olisi 0 K, mutta tässä kuitenkin Annettaan ymmärtää että se siirtyisi täysimääräisenä ilmakehään ja säteilisi energiaa takaisin lämpimämmälle maanpinnalle.

Muuten ihan kaunis monivärikuiva, ja täyttää varmaan tarkoituksensa.

Lue lisää

Sarkasmi ei toimi jos sille ei ole mitään pohjaa.

Auttaisikohan jos tutkisit Nasan kuvaa, jossa asia esitetään prosentteina? Kuva ei ole ihan tuore ja lukemat ei välttämättä ole eksakteja, mutta periaate tuossa. Nettomääräisesti Maa säteilee 17% enemmän ilmakehään kuin ilmakehä Maahan.

"Earth's average surface temperature is maintained by two large, opposing energy fluxes between the atmosphere and the ground (right)—the greenhouse effect."

https://assets.science.nasa.gov/content/dam/science/esd/eo/content-feature/energybalance/images/global_energy_budget_components.png

Anonyymi kirjoitti:

Tässäpä yksi linkki:

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/58/Greenhouse_Effect.svg

Emissivisyys ei ole suoraan verrannollinen osapaineeseen, mutta voimakkaasti molekyylien tiheyteen, johon taas paine vaikuttaa.

Viitsisitkö ystävällisesti selittää oman näkemyksesi mainitsemastasi säteilypakotteesta, siis jotain järkevämpää kuin Wikin satuilu.

Lue lisää

Tekstistä ja asiayhteydestään irroitetusta kuvasta on vaikea sanoa mitään.

Kysyit säteilypakotteesta Wikipediassa. Sitä käsittelee tämä sivu (josta kuva siis ei ole peräisin):

https://en.wikipedia.org/wiki/Radiative_forcing

Varsinainen asia on tietenkin sivulla annetuista kirjallisuusviitteistä tarkistettavissa. Tarkentaisitko vielä mitä virheellistä tietoa sinun mielestäsi tuolla Wikipedian säteilypakotetta käsittelevällä sivulla on ja millä perusteella se mielestäsi on virheellistä.

Anonyymi kirjoitti:

Tekstistä ja asiayhteydestään irroitetusta kuvasta on vaikea sanoa mitään.

Kysyit säteilypakotteesta Wikipediassa. Sitä käsittelee tämä sivu (josta kuva siis ei ole peräisin):

https://en.wikipedia.org/wiki/Radiative_forcing

Varsinainen asia on tietenkin sivulla annetuista kirjallisuusviitteistä tarkistettavissa. Tarkentaisitko vielä mitä virheellistä tietoa sinun mielestäsi tuolla Wikipedian säteilypakotetta käsittelevällä sivulla on ja millä perusteella se mielestäsi on virheellistä.

Lue lisää

Wikipediassa englanninkielinen säteilypakotetta käsittelevä sivu täyttää 22 kpl A4-arkkeja, josta puolet on kirjallisuusviitteitä.

Wikipediassa suomenkielinen säteilypakotetta käsittelevä sivu mahtuu yhdelle A4 arkille ja siinä on tuon kuvan suomenkielinen versio. Koko asia on siis "käsitelty" noin sadan sanan pituisella tekstillä.

Kun kysyjä etsii tietoa muusta kuin pelkästään Suomeen liittyvästä asiasta niin ei kannata käyttää usein äärimmäisen supppeaa suomenkielistä wikipediaa.

Anonyymi kirjoitti:

Sarkasmi ei toimi jos sille ei ole mitään pohjaa.

Auttaisikohan jos tutkisit Nasan kuvaa, jossa asia esitetään prosentteina? Kuva ei ole ihan tuore ja lukemat ei välttämättä ole eksakteja, mutta periaate tuossa. Nettomääräisesti Maa säteilee 17% enemmän ilmakehään kuin ilmakehä Maahan.

"Earth's average surface temperature is maintained by two large, opposing energy fluxes between the atmosphere and the ground (right)—the greenhouse effect."

https://assets.science.nasa.gov/content/dam/science/esd/eo/content-feature/energybalance/images/global_energy_budget_components.png

Lue lisää

Ihan kaikkea ei jaksa selittää.

Jäikö sinulta huomaamatta termodynamiikan pääsäännöt ja se, että kuvassa käsitellään lämpöenergiaa ja säteilyenergiaa kuin ne olisivat sama asia, NAS A ei tuollaisiin virheisiin sorru.

Anonyymi kirjoitti:

Wikipediassa englanninkielinen säteilypakotetta käsittelevä sivu täyttää 22 kpl A4-arkkeja, josta puolet on kirjallisuusviitteitä.

Wikipediassa suomenkielinen säteilypakotetta käsittelevä sivu mahtuu yhdelle A4 arkille ja siinä on tuon kuvan suomenkielinen versio. Koko asia on siis "käsitelty" noin sadan sanan pituisella tekstillä.

Kun kysyjä etsii tietoa muusta kuin pelkästään Suomeen liittyvästä asiasta niin ei kannata käyttää usein äärimmäisen supppeaa suomenkielistä wikipediaa.

Lue lisää

Kumpikin kieli taipuu, mutta tarinat on samoja.
Kaikissa artikkeleissa lähtökohta on sama toteamus että kasvihuonekaasut aiheuttavat ilmakehän lämpötasapainoon muutoksia ja pakotetta, ja sen jälkeen arvioita, laskelmia ja ennusteita kuinka kasvihuonekaasujen lisääntyminen saattaisi vaikuttaa.

Miksi kukaan ei ole osannut selittää niksi kasviohuonekaasut vaikuttavat maan lämpötasapainoon ja miksi vain kasvihuonekaasut ?

Anonyymi kirjoitti:

Ihan kaikkea ei jaksa selittää.

Jäikö sinulta huomaamatta termodynamiikan pääsäännöt ja se, että kuvassa käsitellään lämpöenergiaa ja säteilyenergiaa kuin ne olisivat sama asia, NAS A ei tuollaisiin virheisiin sorru.

Lue lisää

Siinä Wikin kuvassa kuitenkin lämpöenergiaa (oli se sitten säteilyä, johtumista, konvektiota) siirtyy maasta ilmakehään enemmän kuin sieltä tulee takaisin, joten mikä on ongelmasi?

Anonyymi kirjoitti:

Siinä Wikin kuvassa kuitenkin lämpöenergiaa (oli se sitten säteilyä, johtumista, konvektiota) siirtyy maasta ilmakehään enemmän kuin sieltä tulee takaisin, joten mikä on ongelmasi?

Lue lisää

Kelaa vähän, ei lämpö siirry kylmästä lämpimään.

Anonyymi kirjoitti:

Kumpikin kieli taipuu, mutta tarinat on samoja.
Kaikissa artikkeleissa lähtökohta on sama toteamus että kasvihuonekaasut aiheuttavat ilmakehän lämpötasapainoon muutoksia ja pakotetta, ja sen jälkeen arvioita, laskelmia ja ennusteita kuinka kasvihuonekaasujen lisääntyminen saattaisi vaikuttaa.

Miksi kukaan ei ole osannut selittää niksi kasviohuonekaasut vaikuttavat maan lämpötasapainoon ja miksi vain kasvihuonekaasut ?

Lue lisää

Älä viitsi valehdella "mutta tarinat on samoja.". Suomenkielinen vikipedia tuolta osalta on kahden kappaleen laajuinen ja englanninkielinen wikipediasivu on 12 sivua plus kirjallisuusviitteet. Ei mitenkään voi olla "sama tarina".

Yrität etsiä yksinkertaistuksia sisältävältä sivulta "virhettä". No se on tietenkin helppo löytää kun kyseessä on karkea yksinkertaistus.

Kun kuitenkin kysyit aiheesta säteilypakote niin löysitkö tuosta englanninkielisestä "Radiative forcing" sivusta moittimista vai kohdistuiko tuo aiempi kritiikkisi vain suomenkielisellä sivulla olevaan muutaman lauseen lyhennelmään?

Jos et löytänyt englanninkielisestä sivusta ongelmaa niin olet siinä saanut vastauksen kysymykseesi lämpösäteilyn (keskustelun aihe) osalta.

Anonyymi kirjoitti:

Kelaa vähän, ei lämpö siirry kylmästä lämpimään.

Sinulla on kaksi rautapalloa vierekkäin, toinen lämpötilaltaan 100°C ja toinen 200°C. Väitätkö ihan tosissasi, että 100-asteinen pallo ei säteile lämpösäteilyä ollenkaan 200-asteisen suuntaan?

Anonyymi kirjoitti:

Kelaa vähän, ei lämpö siirry kylmästä lämpimään.

Trolli taitaa olla kyseessä kun kaikki fysiikkapalstalla tietävät lämpösäteilyä lähtevän niin kuumasta kuin kylmästäkin pinnasta ja absorboituvan riippumatta pinnan lämpötilasta. Lämmön nettosiirto tietenkin tapahtuu kuumasta kylmään. Pinnan emittoiman lämpösäteilyn teho on verrannollinen lämpötilan neljänteen potenssiin joten kuuma pinta säteilee enemmän kuin kylmä pinta.

Tämä asia on selitetty alla linkitetyn keskustelun alussa.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15441227/energian-siirtyminen-lamposateilyn-avulla

Ei tarvinne kopioida jo käytyä keskustelua tähän uudelleen.

Anonyymi kirjoitti:

Kumpikin kieli taipuu, mutta tarinat on samoja.
Kaikissa artikkeleissa lähtökohta on sama toteamus että kasvihuonekaasut aiheuttavat ilmakehän lämpötasapainoon muutoksia ja pakotetta, ja sen jälkeen arvioita, laskelmia ja ennusteita kuinka kasvihuonekaasujen lisääntyminen saattaisi vaikuttaa.

Miksi kukaan ei ole osannut selittää niksi kasviohuonekaasut vaikuttavat maan lämpötasapainoon ja miksi vain kasvihuonekaasut ?

Lue lisää

Nyt kysyt että mikä tekee kaasusta kasvihuonekaasun - aina vaan paranee! Takaisin peruskoulun penkille hopihopi.

Anonyymi kirjoitti:

Trolli taitaa olla kyseessä kun kaikki fysiikkapalstalla tietävät lämpösäteilyä lähtevän niin kuumasta kuin kylmästäkin pinnasta ja absorboituvan riippumatta pinnan lämpötilasta. Lämmön nettosiirto tietenkin tapahtuu kuumasta kylmään. Pinnan emittoiman lämpösäteilyn teho on verrannollinen lämpötilan neljänteen potenssiin joten kuuma pinta säteilee enemmän kuin kylmä pinta.

Tämä asia on selitetty alla linkitetyn keskustelun alussa.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15441227/energian-siirtyminen-lamposateilyn-avulla

Ei tarvinne kopioida jo käytyä keskustelua tähän uudelleen.

Lue lisää

No kerro taas sekin että kaikki aineet emittoivat lämpösäteilynä vain ir - säteilyä.

Öööh - mistä tuo vesihöyryn määrä on tempaistu? Löysin sellaisia lukemia kuin 0,4 tai 0,2 %.

Kuin suoraan IPCC.n esitteestä, kuvitteellinen katto, jossa kaasua, joka laskee ohi, ja emittoi valikoivasti vain sopivaan suuntaan !

Tämän laatuisia tarinoita kertoiltiin aikanaan lapsille, mutta ne aloitettiin aina sanoilla: "Olipa kerran..." nyt ne esitetään omaa ideologiaa tukevana tieteenä.

Eikö edes hävetä ?

Anonyymi kirjoitti:

Kuin suoraan IPCC.n esitteestä, kuvitteellinen katto, jossa kaasua, joka laskee ohi, ja emittoi valikoivasti vain sopivaan suuntaan !

Tämän laatuisia tarinoita kertoiltiin aikanaan lapsille, mutta ne aloitettiin aina sanoilla: "Olipa kerran..." nyt ne esitetään omaa ideologiaa tukevana tieteenä.

Eikö edes hävetä ?

Lue lisää

Samaa asiaa aioin kommentoida hieman rakentavammalla tavalla. Lasikatto on tosiaan vähän huono vertaus, koska kasvihuoneessa katto lähinnä estää konvektion. Toki kasvihuoneita voi ehkä olla selektiivilasillakin, jolloin lämpösäteily pääsisi vain yhteen suuntaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kuin suoraan IPCC.n esitteestä, kuvitteellinen katto, jossa kaasua, joka laskee ohi, ja emittoi valikoivasti vain sopivaan suuntaan !

Tämän laatuisia tarinoita kertoiltiin aikanaan lapsille, mutta ne aloitettiin aina sanoilla: "Olipa kerran..." nyt ne esitetään omaa ideologiaa tukevana tieteenä.

Eikö edes hävetä ?

Lue lisää

Joo, auringon säteilykin on juuri lämpösäteilyä, ja vesihöyrypitoisuus voi olla maan pinnan tasolla yli 5%.

Anonyymi kirjoitti:

Kuin suoraan IPCC.n esitteestä, kuvitteellinen katto, jossa kaasua, joka laskee ohi, ja emittoi valikoivasti vain sopivaan suuntaan !

Tämän laatuisia tarinoita kertoiltiin aikanaan lapsille, mutta ne aloitettiin aina sanoilla: "Olipa kerran..." nyt ne esitetään omaa ideologiaa tukevana tieteenä.

Eikö edes hävetä ?

Lue lisää

Ei hävetä.
Kasvihuoneominaisuus perustuu juuri siihen, että kyseinen kaasu absorboi maan pinnasta säteilevää pitkäaaltoista säteilyä. Kyllä se absorboi samalla aallonpituusalueella myös tulevaa säteilyä, mutta maan pinta säteilee avaruuteen nimen omaan pitkäaaltoista säteilyä, jota kasvihuonekaasut absorboivat.

Eikäö hävetä olla niin tyhmä, ettei ymmärrä noin yksinkertaista mekanismia? Mutta et kai muuten denialisti olisikaan.

Anonyymi kirjoitti:

Joo, auringon säteilykin on juuri lämpösäteilyä, ja vesihöyrypitoisuus voi olla maan pinnan tasolla yli 5%.

Hän puhui kyllä vesihöyryn keskipitoisuudesta, mutta lukema kuulostaa silti liian pieneltä.

Anonyymi kirjoitti:

Hän puhui kyllä vesihöyryn keskipitoisuudesta, mutta lukema kuulostaa silti liian pieneltä.

Hävettää.

Jos lämpötila on 20 astetta ja kosteus-% on 50, ilmassa on 8.76 g vettä/m³.

Anonyymi kirjoitti:

Ei hävetä.
Kasvihuoneominaisuus perustuu juuri siihen, että kyseinen kaasu absorboi maan pinnasta säteilevää pitkäaaltoista säteilyä. Kyllä se absorboi samalla aallonpituusalueella myös tulevaa säteilyä, mutta maan pinta säteilee avaruuteen nimen omaan pitkäaaltoista säteilyä, jota kasvihuonekaasut absorboivat.

Eikäö hävetä olla niin tyhmä, ettei ymmärrä noin yksinkertaista mekanismia? Mutta et kai muuten denialisti olisikaan.

Lue lisää

Kasvihuonetarinaa riittää.

Maan pinnalta ilmakehään suuntautuu eri tavoin lähes kaikkia taajuuksia.
Kasvihuoneen perusteluissa puhutaan vain pitkäaaltoisesta lämpösäteilystä ja siitä, kuinka heikko emissivisyys typellä ja hapella on, eivätkä siksi osallistu lämmön sitomiseen, mutta samalla ohitetaan se, että hiilidioksidin emissivisyys on vielä pienempi ja että vesihöyry, ja sen faasimuutos on tärkein maan pintaa viilentävä toiminto.

Olisiko aihetta miettiä sanonnan " kasvihuonekaasut kämmittäät ilmakehää", hieman incrementalist, tai edes kysyä että miksi.

Anonyymi kirjoitti:

Kasvihuonetarinaa riittää.

Maan pinnalta ilmakehään suuntautuu eri tavoin lähes kaikkia taajuuksia.
Kasvihuoneen perusteluissa puhutaan vain pitkäaaltoisesta lämpösäteilystä ja siitä, kuinka heikko emissivisyys typellä ja hapella on, eivätkä siksi osallistu lämmön sitomiseen, mutta samalla ohitetaan se, että hiilidioksidin emissivisyys on vielä pienempi ja että vesihöyry, ja sen faasimuutos on tärkein maan pintaa viilentävä toiminto.

Olisiko aihetta miettiä sanonnan " kasvihuonekaasut kämmittäät ilmakehää", hieman incrementalist, tai edes kysyä että miksi.

Lue lisää

Oletko joku Venäjän trolli käännöskoneen kautta, vai miksi nämä tekstit on näin omituisia?

Hieman epäselväksi jäi, kenelle esittelit laajaa osaamistasi tiheyksistä ja pitoisuuksista,

Sen sijaan vastauksesi aloittajalle oli selvä, olet siis päätynyt tulkintaan, että kaikki ilmakehän kaasut ovat kasvihuonekaasuja, sillä jos ne kerran kykenisivät emittoimaan pitkäaaltoista IR säteilyä, ne pystyisivät niitä myös absorboimaan.

Anonyymi kirjoitti:

Hieman epäselväksi jäi, kenelle esittelit laajaa osaamistasi tiheyksistä ja pitoisuuksista,

Sen sijaan vastauksesi aloittajalle oli selvä, olet siis päätynyt tulkintaan, että kaikki ilmakehän kaasut ovat kasvihuonekaasuja, sillä jos ne kerran kykenisivät emittoimaan pitkäaaltoista IR säteilyä, ne pystyisivät niitä myös absorboimaan.

Lue lisää

Vastasin sille joka käski hävetä. Olin ilmaissut asian väärin, koska tapoja laskea ja ilmaista, on useita. Muu piti paikkansa.

Anonyymi kirjoitti:

Hieman epäselväksi jäi, kenelle esittelit laajaa osaamistasi tiheyksistä ja pitoisuuksista,

Sen sijaan vastauksesi aloittajalle oli selvä, olet siis päätynyt tulkintaan, että kaikki ilmakehän kaasut ovat kasvihuonekaasuja, sillä jos ne kerran kykenisivät emittoimaan pitkäaaltoista IR säteilyä, ne pystyisivät niitä myös absorboimaan.

Lue lisää

Lämmennyt väliaine/materiaali puolestaan säteilee (emittoi) lämpöenergiaansa ainoastaan infrapunasäteilyn aallonpituusalueella ulospäin.

Anonyymi kirjoitti:

Vastasin sille joka käski hävetä. Olin ilmaissut asian väärin, koska tapoja laskea ja ilmaista, on useita. Muu piti paikkansa.

Olet siis edelleen vakaasti sitä mieltä, että kaikki ilmakehän kaasut ovat kasvihuonekaasuja .

En ota kantaa, mutta olen havainnut vastakkaisiakin tulkintoja.

Asiaahan voi pyöritellä miten monimutkaisesti haluaa, mutta kun samassa virkkeessä puhut hiilidioksidin ja vesihöyryn keskimääräisistä pitoisuuksista ilmakehässä, niin tottahan siinä vertailussa vesihöyryä pitäisi olla selvästi enemmän. Löysin tosiaan Wikipediasta vesihöyrylle keskimääräisen arvon 0,4% ja toinen lähde esitti lukemaksi 0,2%. Vähän vaihtelua arvioissa siis, mutta suuruusluokka ehkä jotain tuollaista.

Tuohan tarkoittaa, että typpi ja happi eivät voi emittoida IR säteilyä lämpösäteilynäänkään, ja vastaus avaajalle on, että Wiki kertoilee sitä aitoa ulotetta.

Anonyymi kirjoitti:

Tuohan tarkoittaa, että typpi ja happi eivät voi emittoida IR säteilyä lämpösäteilynäänkään, ja vastaus avaajalle on, että Wiki kertoilee sitä aitoa ulotetta.

Huoneenlämpöinen kaasu voi emittoida vain pitkäaaltoista infrapunaa lämpösäteilynään. Lyhytaaltoisempaa säteilyä se Planckin lain mukaisesti ei pysty lähettämään.

Tuon säteilyn intensiteetti riippuu kaasun emissiivisyydestä kyseisillä aallonpituuksilla. Kun huoneenlämpöisen typen ja hapen molekyylien tuottamassa spektrissä ei ole emissioviivoja tuolla alueella on niiden emissiivisyys käytännössä aika lailla nollan suuruinen.

Huoneenlämpöön lämmennyt väliaine voi emittoida ainoastaan (pitkäaaltoista) infrapunaa (Planckin lain asettama rajoitus) mutta hapen O2 ja typen N2 tapauksessa tuonkin säteilyn voimakkuus on olemattoman pientä (kun kyseisillä kaasuilla ei ole noilla aallonpituuksilla spektriviivoja eli emissiivisyys nollassa).

Anonyymi kirjoitti:

Huoneenlämpöinen kaasu voi emittoida vain pitkäaaltoista infrapunaa lämpösäteilynään. Lyhytaaltoisempaa säteilyä se Planckin lain mukaisesti ei pysty lähettämään.

Tuon säteilyn intensiteetti riippuu kaasun emissiivisyydestä kyseisillä aallonpituuksilla. Kun huoneenlämpöisen typen ja hapen molekyylien tuottamassa spektrissä ei ole emissioviivoja tuolla alueella on niiden emissiivisyys käytännössä aika lailla nollan suuruinen.

Huoneenlämpöön lämmennyt väliaine voi emittoida ainoastaan (pitkäaaltoista) infrapunaa (Planckin lain asettama rajoitus) mutta hapen O2 ja typen N2 tapauksessa tuonkin säteilyn voimakkuus on olemattoman pientä (kun kyseisillä kaasuilla ei ole noilla aallonpituuksilla spektriviivoja eli emissiivisyys nollassa).

Lue lisää

Luovuttaako vaikkapa huoneenlämpöinen typpi- tai happimolekyyli siis (lämpö-/liike-)energiaansa ilmakehässä lähinnä vain törmäyksissä muihin molekyyleihin vai koko ajan myös säteilemällä spektrinsä mukaisesti esim. IR:ää pitempiaaltoista mikroaaltosäteilyä? Entä kun yläilmakehässä molekyylit ovat harvassa ja hitaita - säteily on pääasiallinen "jäähtymis"tapa?

"mutta Maassa sen lämmittämänä väliaine/ materiaali voi säteillä vain infrapunaa ja sitä pitempiä aallonpituuksia."

Miksi ?

Anonyymi kirjoitti:

"mutta Maassa sen lämmittämänä väliaine/ materiaali voi säteillä vain infrapunaa ja sitä pitempiä aallonpituuksia."

Miksi ?

Enpä tiedä - johtuisiko lämpötilasta?

Anonyymi kirjoitti:

"mutta Maassa sen lämmittämänä väliaine/ materiaali voi säteillä vain infrapunaa ja sitä pitempiä aallonpituuksia."

Miksi ?

Maksimimäärä lämpösäteilyä kullakin aallonpituudella lähtee mustan kappaleen pinnasta. Sitä voimakkaammin ei mikään aine lähetä lämpösäteilyä.

Lämpösäteilyn aallonpituudet määrää Planckin laki ja siitä johdettavissa oleva Wienin siirtymälaki. Ne sitovat mustan kappaleen lähettämän lämpösäteilyn aallonpituudet sen absoluuttiseen lämpötilaan. Mitä kylmempi kappale sitä pitkäaaltoisempaa säteily on.

Lämpösäteilyn perimmäinen syy ja synty on ikävää kvanttimekaniikkaa yhdistettynä harmilliseen määrään tilastollista fysiikkaa ja termodynamiikkaa.

Anonyymi kirjoitti:

Maksimimäärä lämpösäteilyä kullakin aallonpituudella lähtee mustan kappaleen pinnasta. Sitä voimakkaammin ei mikään aine lähetä lämpösäteilyä.

Lämpösäteilyn aallonpituudet määrää Planckin laki ja siitä johdettavissa oleva Wienin siirtymälaki. Ne sitovat mustan kappaleen lähettämän lämpösäteilyn aallonpituudet sen absoluuttiseen lämpötilaan. Mitä kylmempi kappale sitä pitkäaaltoisempaa säteily on.

Lämpösäteilyn perimmäinen syy ja synty on ikävää kvanttimekaniikkaa yhdistettynä harmilliseen määrään tilastollista fysiikkaa ja termodynamiikkaa.

Lue lisää

https://fi.wikipedia.org/wiki/Planckin_laki

Tuossa aiheesta hieman esitystä suomeksi. Englanninkielinen sivu samasta on parempi ja jos aihe oikeasti kiinnostaa niin siitä löytyy laajempia ja matemaattisempia esityksiä yliopistotason oppikirjoissa.

Tiivistettynä siis, että happi- ja typpikaasut eivät vuoro vaikuta IR- alueen säteilyyn.

Mikä on vastaus avaajan kysymykseen ?

Anonyymi kirjoitti:

Tiivistettynä siis, että happi- ja typpikaasut eivät vuoro vaikuta IR- alueen säteilyyn.

Mikä on vastaus avaajan kysymykseen ?

Aloittaja osannee ihan itse päätellä asian tuosta tekstistä.

Anonyymi kirjoitti:

Aloittaja osannee ihan itse päätellä asian tuosta tekstistä.

Miten, eihän tuosta tekstistä saa mitään tolkkua.

Anonyymi kirjoitti:

Tiivistettynä siis, että happi- ja typpikaasut eivät vuoro vaikuta IR- alueen säteilyyn.

Mikä on vastaus avaajan kysymykseen ?

Vastaus on jo annettu aiemmin keskustelussa. Jos vielä epäselvää niin toistapa tässä vielä se nimenomainen kysymys johon mielestäsi keskustelussa ei vielä ole vastattu.

Lyhyesti: Planckin lain (kvanttimekaniikka) vuoksi huoneenlämpöinen kappale tai aine voi lämpösäteillä vain pitkäaaltoista infrapunaa. Sitäkin se säteilee vain siinä tapauksessa että aineen emissiviteetti Planckin lain määräämän aallonpituusjakauman alueella jollakin aallonpituudella poikkeaa nollasta. Typellä ja hapella huoneenlämpötilassa emissiviteetti ei juurikaan poikkea nollasta (ei tuolla alueella spektriviivoja) joten ne eivät kylminä säteile tai absorboi pitkäaaltoista infrapunaa.

Anonyymi kirjoitti:

Miten, eihän tuosta tekstistä saa mitään tolkkua.

Et siis ymmärtänyt mitään, niinkö?

Minä en voi siinä asiassa auttaa.

Anonyymi kirjoitti:

Et siis ymmärtänyt mitään, niinkö?

Minä en voi siinä asiassa auttaa.

Toki voisit, ja hyvin helposti, kertomalla vain vastauksen avaajan kysymykseen.

Nyt hiipii ajatus, että et itsekään tiedä, ja osallistuit keskusteluun vain esitelläksesi omaa erimomaisuuttasi.

Vähän epäonnistunut palstan valinta, sanoisin.

Anonyymi kirjoitti:

Toki voisit, ja hyvin helposti, kertomalla vain vastauksen avaajan kysymykseen.

Nyt hiipii ajatus, että et itsekään tiedä, ja osallistuit keskusteluun vain esitelläksesi omaa erimomaisuuttasi.

Vähän epäonnistunut palstan valinta, sanoisin.

Lue lisää

Ei sinua voi auttaa asiassa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei sinua voi auttaa asiassa.

Voi häntä toki auttaa. Trolli haluaa huomiota ja tälläinen oikean kysymyksen arvuutteluleikki on palstalla nähty ennenkin ikivänkääjien aloittamana. Trollia autetaan sen omasta mielestä parhaiten antamalla sille huomiota ja lähtemällä mukaan sen keksimillä säännöillä näihin sanaleikkeihin.

Itse pyydän tarkentavaa kysymystä. Kun sitä ei tule tai se on ylimalkainen niin vänkääjä jää vastauksetta. Tuo "Avustusanomus" -keskustelu ikivänkääjäksi osoittautuneen kanssa päättyi juuri näissä merkeissä vuonna 2021. Kovin tutunoloista tämäkin aloitus.

SIWOTI - periaate toimii tässäkin.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17282153/joku-on-vaarassa-internetissa-eli-siwoti---oireyhtyma

Anonyymi kirjoitti:

Voi häntä toki auttaa. Trolli haluaa huomiota ja tälläinen oikean kysymyksen arvuutteluleikki on palstalla nähty ennenkin ikivänkääjien aloittamana. Trollia autetaan sen omasta mielestä parhaiten antamalla sille huomiota ja lähtemällä mukaan sen keksimillä säännöillä näihin sanaleikkeihin.

Itse pyydän tarkentavaa kysymystä. Kun sitä ei tule tai se on ylimalkainen niin vänkääjä jää vastauksetta. Tuo "Avustusanomus" -keskustelu ikivänkääjäksi osoittautuneen kanssa päättyi juuri näissä merkeissä vuonna 2021. Kovin tutunoloista tämäkin aloitus.

SIWOTI - periaate toimii tässäkin.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17282153/joku-on-vaarassa-internetissa-eli-siwoti---oireyhtyma

Lue lisää

Ketjun avauksessa on esitetty väite, jonka todenperäisyyttä kysytään.

En tiedä, onko avaus trolli, mutta viiltävän osuva se kyllä on, sillä olipa vastaus myöntävä tai kieltävä, se johtaisi nykyisen "kasvihuoneteorian" kannalta kiusallisiin ristiriitoihin termodynamiikan pääsääntöjen kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Ketjun avauksessa on esitetty väite, jonka todenperäisyyttä kysytään.

En tiedä, onko avaus trolli, mutta viiltävän osuva se kyllä on, sillä olipa vastaus myöntävä tai kieltävä, se johtaisi nykyisen "kasvihuoneteorian" kannalta kiusallisiin ristiriitoihin termodynamiikan pääsääntöjen kanssa.

Lue lisää

Jo vastattu.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18601939/mita-on-lamposateily-#comment-131085400

Miksi sinä oikein tarkoituksella haastat trolleja piirileikkiin, eikö tällä palstalla ole jo ihan riittävästi turhaa trollausta?

Anonyymi kirjoitti:

Miksi sinä oikein tarkoituksella haastat trolleja piirileikkiin, eikö tällä palstalla ole jo ihan riittävästi turhaa trollausta?

Mistä erottaa trollin?

Anonyymi kirjoitti:

Miksi sinä oikein tarkoituksella haastat trolleja piirileikkiin, eikö tällä palstalla ole jo ihan riittävästi turhaa trollausta?

Trolleja ovat kaikki ne, jotka rohkenevat perustellusti tai tieteeseen nojaten, esittää eriäviä tulkintoja asioista, jotka minä IPCC esitteistä lainaten olen jo totuutena kertonut.

Anonyymi kirjoitti:

Trolleja ovat kaikki ne, jotka rohkenevat perustellusti tai tieteeseen nojaten, esittää eriäviä tulkintoja asioista, jotka minä IPCC esitteistä lainaten olen jo totuutena kertonut.

Lue lisää

Pari neuvoa joilla vältät trollin maineen:

1) Älä valehtele kun kuitenkin jäät siitä kiinni.

2) Perustele väitteesi esittämällä sen tueksi tutkimus tai julkaisu viitetietoineen, josta lukijat voivat itse tarkistaa että et tällä kerralla valehdellut.

Epäluuloisuuteen on syynsä, jotka näyttävät löytäneen ilmastonmuutospalstalta tiensä tänne.

Koska kaveri ei ole ilmoittautunut, voimme päätellä, että kyseessä todellakin oli trolli.

Anonyymi kirjoitti:

Koska kaveri ei ole ilmoittautunut, voimme päätellä, että kyseessä todellakin oli trolli.

Näinpä. En toki henkeäni pidätellyt odotellessani sitä kun hän paljastaa "viiltävät osuvuudet" ja ristiriidat termodynamiikan pääsääntöjen suhteen.

Lienee sama denialistia matkiva tapaus joka ilmastonmuutos-palstalla on ottanut tavakseen harrastaa suoraa valehtelua. Sillä tavallahan hän välttää tiedon etsimiseen kuluvan vaivannäön.

Trollatessa tärkeää ei niinkään ole sisältö vaan tyyli. Tällä hepulla ovat ne molemmat hukassa.

Anonyymi kirjoitti:

Näinpä. En toki henkeäni pidätellyt odotellessani sitä kun hän paljastaa "viiltävät osuvuudet" ja ristiriidat termodynamiikan pääsääntöjen suhteen.

Lienee sama denialistia matkiva tapaus joka ilmastonmuutos-palstalla on ottanut tavakseen harrastaa suoraa valehtelua. Sillä tavallahan hän välttää tiedon etsimiseen kuluvan vaivannäön.

Trollatessa tärkeää ei niinkään ole sisältö vaan tyyli. Tällä hepulla ovat ne molemmat hukassa.

Lue lisää

Heh, kuvitteletko, että hän on täältä tietoa etsimässä? Trollin tarkoitus on vain yrittää aiheuttaa sekaannusta ja eripuraa ja houkutella ihmisiä tekemään ylimääräistä työtä kun kaivelevat linkkejä ja kirjoittavat hänelle pitkiä selityksiä. Ei häntä niiden sisältö kiinnosta.

Anonyymi kirjoitti:

Näinpä. En toki henkeäni pidätellyt odotellessani sitä kun hän paljastaa "viiltävät osuvuudet" ja ristiriidat termodynamiikan pääsääntöjen suhteen.

Lienee sama denialistia matkiva tapaus joka ilmastonmuutos-palstalla on ottanut tavakseen harrastaa suoraa valehtelua. Sillä tavallahan hän välttää tiedon etsimiseen kuluvan vaivannäön.

Trollatessa tärkeää ei niinkään ole sisältö vaan tyyli. Tällä hepulla ovat ne molemmat hukassa.

Lue lisää

Ketä heppua tarkoitat ?
Sitäkö, joka Wikiä lainaten kertoi ponnekkaasti, että kaikki materia emittoi huoneenlämmössä vain pitkäaaltoista IR - säteilyä, ja todisteeksi laittaa linkin itsensä aiemmin kirjoittamaansa huvittavaan soperrukseen.

Häneltäkö kaipaat jotain lisäselvityksiä,

ÄLÄ ruoki trollia !

Anonyymi kirjoitti:

Ketä heppua tarkoitat ?
Sitäkö, joka Wikiä lainaten kertoi ponnekkaasti, että kaikki materia emittoi huoneenlämmössä vain pitkäaaltoista IR - säteilyä, ja todisteeksi laittaa linkin itsensä aiemmin kirjoittamaansa huvittavaan soperrukseen.

Häneltäkö kaipaat jotain lisäselvityksiä,

ÄLÄ ruoki trollia !

Lue lisää

Noniin, sieltähän se tulee kun vähän potkii.