Jos saisitte valita (ei mietitä miehen statusta tai kykyä saada kyseistä naista, vaan teidän unelmatilanne) mikä olisi naisen unelmaikä, kenen kanssa haluaisitte seurustella?
Toinen kysymys: minkä ikäisiä olette itse?
Kysymys miehille: naisen unelmaikä
Anonyymi-ap
53
362
Vastaukset
Unelma ikä varmaan joku 24-25. Silloin on aivot kehittyneet valmiiksi (eli järki on mukana) ja kuitenkin vielä nuoruutta on pitkän aikaa. Jos vaan säilyy se mieli nuorena ja iloisena, eikä päästä itseään huonoon kuntoon fyysisesti. 30 vuotiaatkin on ihanassa iässä,. mutta monet on ehtinyt jo traumatisoitua suhteissaan siihen ikään mennessä ja on lapsia tehnyt ja kiireinen äitihahmo, huono yhdistelmä suhteilua ajatellen.
- Anonyymi
Minkä ikäinen olet itse?
Anonyymi kirjoitti:
Minkä ikäinen olet itse?
Minä olen jo 52v. Ja kyllä tiedostan, että se on valitettava tosia-asia, että haaveeksi jää tällaiset. Elämä meni jo kohdaltani.
- Anonyymi
Mikähän niitä kolmekymppisiä on traumatisoinut?
Anonyymi kirjoitti:
Mikähän niitä kolmekymppisiä on traumatisoinut?
Aikaisemmat suhteet. Olen minä sellaisiin törmännyt elämäni aikana.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikähän niitä kolmekymppisiä on traumatisoinut?
Typerät miehet, tietenkin.
- Anonyymi
Mun on kyllä pakko todeta, että vaikka tuon ikäisen aivot ovat "täysikasvuiset", niin harva on vielä tuossa kohtaa likimainkaan aikuinen ja järki mukana. Kun miettii itseä, omia ystäviä ja kavereita, siskontyttöjä ja näiden kavereita. Omia opiskelukavereita, joista siis valtaosa oli itseä paljin nuorempia, niin kyllä tuo raja menee suurimmalla osalla lähempänä 30. Joitain poikkeuksia tietysti on, mutta he ovat sitten valtaosin jo nuorempina pariutuneet ja perustaneet perheen, tehneet lapsia ja heillä tosiaan on palikat pitkälti jo koossa tuossa kohtaa. Tuo on yksi isoimmista syistä miksi kolmenkympin kohdalla on eropiikki. Silloin ollaan aikuisia ja keskenkasvuisena valittu ei enää tunnukaan hyvältä valinnalta.
Mutta en siis ota lainkaan kantaa tuohon mielitekoosi. Se on ihan ok. Otan kantaa ainoastaan perusteluusi, joka minusta kertoo kokemuksen puutteesta ja kuvitelmista. - Anonyymi
Ai niin ja kai sä nyt tiedät, että ensisynnyttäjät ovat nykyään pääosin jo yli kolmekymppisiä. Ehkä tuo on ollut tilanne silloin kun olit itse 30 ja olet pudonnut hieman nykytilanteen matkasta? En mä tunne ketään, joka olisi parisuhteiden traumatisoima.
Anonyymi kirjoitti:
Mun on kyllä pakko todeta, että vaikka tuon ikäisen aivot ovat "täysikasvuiset", niin harva on vielä tuossa kohtaa likimainkaan aikuinen ja järki mukana. Kun miettii itseä, omia ystäviä ja kavereita, siskontyttöjä ja näiden kavereita. Omia opiskelukavereita, joista siis valtaosa oli itseä paljin nuorempia, niin kyllä tuo raja menee suurimmalla osalla lähempänä 30. Joitain poikkeuksia tietysti on, mutta he ovat sitten valtaosin jo nuorempina pariutuneet ja perustaneet perheen, tehneet lapsia ja heillä tosiaan on palikat pitkälti jo koossa tuossa kohtaa. Tuo on yksi isoimmista syistä miksi kolmenkympin kohdalla on eropiikki. Silloin ollaan aikuisia ja keskenkasvuisena valittu ei enää tunnukaan hyvältä valinnalta.
Mutta en siis ota lainkaan kantaa tuohon mielitekoosi. Se on ihan ok. Otan kantaa ainoastaan perusteluusi, joka minusta kertoo kokemuksen puutteesta ja kuvitelmista.kyllä nuoremmat ovat toki vielä hotimpia, mutta heissä tökkii se kypsymättömyys luonnollisesti. 25 vuotias alkaa olla valmiimpi ihmisenä, eikä käyttäydy enää ihan lapsellisesti, vaikka sekin tietty vähän riippuu mitä sillä tarkoitetaan. Voihan lapsellisuus olla joskus ihan positiivistakin ja hauskaa. Vanhemmissa ärsyttää helposti sellainen asenne, että tietävät kaikesta kaiken. Alkaa sellanen päällepäsmäröinti, joka ei minua kiihota yhtään.
Anonyymi kirjoitti:
Ai niin ja kai sä nyt tiedät, että ensisynnyttäjät ovat nykyään pääosin jo yli kolmekymppisiä. Ehkä tuo on ollut tilanne silloin kun olit itse 30 ja olet pudonnut hieman nykytilanteen matkasta? En mä tunne ketään, joka olisi parisuhteiden traumatisoima.
No oma eksä oli jotain 28 kun synnytti. Että kyllä se oli jo silloin noussut tuo synnyttäjien keski-ikä. Mä olen nähnyt vierestä monenlaisia kohtaloita ja huonoja suhteita. Seurustelin eron jälkeen 30 vuotiaan kanssa jolla oli ollu todella vaikea suhde ja pieniä lapsia. Oli se aika hankalaa sellaisen kanssa.
- Anonyymi
mustasusi kirjoitti:
No oma eksä oli jotain 28 kun synnytti. Että kyllä se oli jo silloin noussut tuo synnyttäjien keski-ikä. Mä olen nähnyt vierestä monenlaisia kohtaloita ja huonoja suhteita. Seurustelin eron jälkeen 30 vuotiaan kanssa jolla oli ollu todella vaikea suhde ja pieniä lapsia. Oli se aika hankalaa sellaisen kanssa.
Silloin hän on varmasti ollut vanha ensisynnyttäjä (sinun ikäsi huomioon ottaen), nykyään hän olisi keskimääräistä nuorempi ensisynnyttäjä. Mä ymmärrän kyllä, että sä olet vähän ulkona siitä mitä 25-30-vuotiaiden elämä nyt on. Onhan siitä itselläsi yli parikymmentä vuotta aikaa. Ovatko sun lapsesi tuossa ikähaarukassa, vai hekin jo siitä yli? Mä en siis mitenkään moiti sua siitä, että oletuksesi ovat jo muutaman vuosikymmenen takaa. Halusinpahan vain tuoda ilmi, että sulla on hieman nykyhetken todellisuudesta vieraantunut kuva tuosta ikävaiheesta. Nykyään iso osa 24-25-vuotiasta elää vielä "villiä" opiskelijavaihetta, eikä juuri mieti ihan aikuisten asioita. Niitä ehtii miettiä sitten kolmekymppisenä.
Anonyymi kirjoitti:
Silloin hän on varmasti ollut vanha ensisynnyttäjä (sinun ikäsi huomioon ottaen), nykyään hän olisi keskimääräistä nuorempi ensisynnyttäjä. Mä ymmärrän kyllä, että sä olet vähän ulkona siitä mitä 25-30-vuotiaiden elämä nyt on. Onhan siitä itselläsi yli parikymmentä vuotta aikaa. Ovatko sun lapsesi tuossa ikähaarukassa, vai hekin jo siitä yli? Mä en siis mitenkään moiti sua siitä, että oletuksesi ovat jo muutaman vuosikymmenen takaa. Halusinpahan vain tuoda ilmi, että sulla on hieman nykyhetken todellisuudesta vieraantunut kuva tuosta ikävaiheesta. Nykyään iso osa 24-25-vuotiasta elää vielä "villiä" opiskelijavaihetta, eikä juuri mieti ihan aikuisten asioita. Niitä ehtii miettiä sitten kolmekymppisenä.
Mun mielestä se on ihan mahtavaa että elävät sitä nuoruuttaan. Siitä minä tykkään. Aikuisten asiat ovatkin ihan tylsää kakkelia. Ei minuakaan semmoinen kiinnosta.
- Anonyymi
mustasusi kirjoitti:
No oma eksä oli jotain 28 kun synnytti. Että kyllä se oli jo silloin noussut tuo synnyttäjien keski-ikä. Mä olen nähnyt vierestä monenlaisia kohtaloita ja huonoja suhteita. Seurustelin eron jälkeen 30 vuotiaan kanssa jolla oli ollu todella vaikea suhde ja pieniä lapsia. Oli se aika hankalaa sellaisen kanssa.
Nykyäänhän yli neljäsosa synnyttäjustä on 35:ia. Ensisynnyttäjien keski-ikä on yli 30 ja kaikkien synnyttäjien keski-ikä n. 32 vuotta.
Ei se tietenkään tarkoita, etteikö yksittäisillä ihmisillä ole kaikenlaista traumaa. Eivät kolmekymppiset silti ole keskimäärin yhtään sen traumatisoituneempia kuin 25:set. Oikeastaan päinvastoin, sillä kaikkein pahimpia juttuja yleensä tapahtuu tuolla alle 25:den ja niiden käsittely vie aikansa. Ainakin kaikkien itse tuntemieni henkilöiden pahimmat parisuhdekokemukset ovat tuolta alle 25:den ikävuoden, myös omani. Anonyymi kirjoitti:
Nykyäänhän yli neljäsosa synnyttäjustä on 35:ia. Ensisynnyttäjien keski-ikä on yli 30 ja kaikkien synnyttäjien keski-ikä n. 32 vuotta.
Ei se tietenkään tarkoita, etteikö yksittäisillä ihmisillä ole kaikenlaista traumaa. Eivät kolmekymppiset silti ole keskimäärin yhtään sen traumatisoituneempia kuin 25:set. Oikeastaan päinvastoin, sillä kaikkein pahimpia juttuja yleensä tapahtuu tuolla alle 25:den ja niiden käsittely vie aikansa. Ainakin kaikkien itse tuntemieni henkilöiden pahimmat parisuhdekokemukset ovat tuolta alle 25:den ikävuoden, myös omani.No voi toki olla noin. Mä en seurustellut ollenkaan vielä ennen 24 ikävuotta, kun en silloin ollu yhtään sen taitavampi naisten kanssa ku nytkään. Menny paljon elämää hukkaan tässä.
- Anonyymi
mustasusi kirjoitti:
Mun mielestä se on ihan mahtavaa että elävät sitä nuoruuttaan. Siitä minä tykkään. Aikuisten asiat ovatkin ihan tylsää kakkelia. Ei minuakaan semmoinen kiinnosta.
Voi sen noinkin ajatella. Mun mielestä aikuisuus on upeaa ja täynnä vaoautta, jota en nuorempana osannut edes haaveilla. Mutta jos nyt tykkää, että kännissä opiskelibileissä örnääminen on nuoruuden elämistä, niin toki sen jokaiselle sallin. Mun mielestä siinä menee nuoruus hukkaan.
Anonyymi kirjoitti:
Voi sen noinkin ajatella. Mun mielestä aikuisuus on upeaa ja täynnä vaoautta, jota en nuorempana osannut edes haaveilla. Mutta jos nyt tykkää, että kännissä opiskelibileissä örnääminen on nuoruuden elämistä, niin toki sen jokaiselle sallin. Mun mielestä siinä menee nuoruus hukkaan.
Nuorena sitä oli vapaa kaikesta ja vailla huolia. Nyt ei ole mitään muuta kuin niitä huolia ja murheita että millä laskut maksaa ja miten selviää seuraavaan palkkaan saakka.
Anonyymi kirjoitti:
Voi sen noinkin ajatella. Mun mielestä aikuisuus on upeaa ja täynnä vaoautta, jota en nuorempana osannut edes haaveilla. Mutta jos nyt tykkää, että kännissä opiskelibileissä örnääminen on nuoruuden elämistä, niin toki sen jokaiselle sallin. Mun mielestä siinä menee nuoruus hukkaan.
Nuorena myös nauttii seksistä, ja saa unelmatyttösiä.
- Anonyymi
mustasusi kirjoitti:
Nuorena sitä oli vapaa kaikesta ja vailla huolia. Nyt ei ole mitään muuta kuin niitä huolia ja murheita että millä laskut maksaa ja miten selviää seuraavaan palkkaan saakka.
Mun mielestä nuoruus taas oli pelkkää jatkuvaa murhetta ja selviytymistä, vailla minkäänlaista taloudellista vapautta. Tietysti heillä, joilla "pappa detalar" se oli huoletonta ja vapaata. Itse olen kuitenkin maksanut itse oman elämiseni, joten siitä oli huolettomuus kaukana. Opiskelua ja sitten työtä vapaa-aikoina, nykyään vapalla on vapaalla, vailla huolia ja murheita.
Anonyymi kirjoitti:
Mun mielestä nuoruus taas oli pelkkää jatkuvaa murhetta ja selviytymistä, vailla minkäänlaista taloudellista vapautta. Tietysti heillä, joilla "pappa detalar" se oli huoletonta ja vapaata. Itse olen kuitenkin maksanut itse oman elämiseni, joten siitä oli huolettomuus kaukana. Opiskelua ja sitten työtä vapaa-aikoina, nykyään vapalla on vapaalla, vailla huolia ja murheita.
No on meillä sitten ollut täysin eri nuoruudet. Minulla oli vapautta (en opiskellut, enkä käynyt töisstä), ystäviä, kavereita. Jopa niitä kauniita nuoria naisia oli kavereina, joiden kanssa hengailla. Ainoa tyhmä juttu, ettei sitä aikaa tullut käytettyä oikein ja moni kiva tilaisuus jäi käyttämättä näiden naisten kanssa, kun olin nössö. Sitten tuli vastaan exä ja elämä muuttui ihan totaalisesti. Tuli perhettä ja vastuuta ja työ ja stressi... ja nyt olen ihmisraunio. 🤣
- Anonyymi
mustasusi kirjoitti:
Nuorena sitä oli vapaa kaikesta ja vailla huolia. Nyt ei ole mitään muuta kuin niitä huolia ja murheita että millä laskut maksaa ja miten selviää seuraavaan palkkaan saakka.
Just siskontyttöni kanssa tuossa juttelin tästä aiheesta. Hän on 28 ja aloitti uudet opinnot tossa vuodenvaihteessa. Valmistui 25:na ja oli muutaman vuoden työelämässä ja nyt hän sanoi, että hän on liian vanha siihen touhuun. Rahaa ei ole mihinkään, kun ehti jo tottua oikeaan palkkaan ja sitä örväämistä ei jaksa. Vähintään joka viikonloppu on jotkut kännipippalot, joissa pitäisi olla ja usein viikolla lisää.
- Anonyymi
mustasusi kirjoitti:
Nuorena myös nauttii seksistä, ja saa unelmatyttösiä.
Enpä ole moiseen väitteeseen kenenkään miehen suusta irl törmännyt, mutta on se varmasti osalla noinkin. Olen kuullut pikemmin, että vanhempana on oppinut nauttimaankin seksistä, eikä se ole enää sellaista hätäistä soheltamista ja jatkuvaa oman suorituksen pohtimista. Ja siis unelmaansakaan ei kuulemma koskaan saa, kun se piru aina vaihtuu. Koskaan ei ole hyvä tässä ja nyt.
Anonyymi kirjoitti:
Just siskontyttöni kanssa tuossa juttelin tästä aiheesta. Hän on 28 ja aloitti uudet opinnot tossa vuodenvaihteessa. Valmistui 25:na ja oli muutaman vuoden työelämässä ja nyt hän sanoi, että hän on liian vanha siihen touhuun. Rahaa ei ole mihinkään, kun ehti jo tottua oikeaan palkkaan ja sitä örväämistä ei jaksa. Vähintään joka viikonloppu on jotkut kännipippalot, joissa pitäisi olla ja usein viikolla lisää.
Mulla on niin vähän pippaloita omassa elämässäni, että tuun kateelliseksi kun kuulen niitä muilla olevan, ja kuvittelen miten siellä aina joku saa daamin kainaloonsa yms. vs minä yksin kotona taikka töissä.
- Anonyymi
mustasusi kirjoitti:
No on meillä sitten ollut täysin eri nuoruudet. Minulla oli vapautta (en opiskellut, enkä käynyt töisstä), ystäviä, kavereita. Jopa niitä kauniita nuoria naisia oli kavereina, joiden kanssa hengailla. Ainoa tyhmä juttu, ettei sitä aikaa tullut käytettyä oikein ja moni kiva tilaisuus jäi käyttämättä näiden naisten kanssa, kun olin nössö. Sitten tuli vastaan exä ja elämä muuttui ihan totaalisesti. Tuli perhettä ja vastuuta ja työ ja stressi... ja nyt olen ihmisraunio. 🤣
Ahaa, eli sä siis haaveilisit jostain sellasesta vähän lorvijatyttösestä, joka ei käy töissä, eikä opiskele? Millanen se tyttö muuten olisi? Elääkö se vanhempiensa rahoilla, kuppaa kavereitaan tai miehiä yleensä, tekee jotain rikollista elääkseen vai on sugarbabe? Kyllähän sellainenkin tyttö nimittäin jostain tarvitsee rahaa elämiseensä, eikä elä ihan pelkällä ilmalla ja auringonvalolla.
- Anonyymi
mustasusi kirjoitti:
Mulla on niin vähän pippaloita omassa elämässäni, että tuun kateelliseksi kun kuulen niitä muilla olevan, ja kuvittelen miten siellä aina joku saa daamin kainaloonsa yms. vs minä yksin kotona taikka töissä.
Sulla on niistäkin melko epärealiatinen kuva. Niin kai se on, että kun ei ole jotain kokenut, niin sitä on helppo glorifioida.
Anonyymi kirjoitti:
Ahaa, eli sä siis haaveilisit jostain sellasesta vähän lorvijatyttösestä, joka ei käy töissä, eikä opiskele? Millanen se tyttö muuten olisi? Elääkö se vanhempiensa rahoilla, kuppaa kavereitaan tai miehiä yleensä, tekee jotain rikollista elääkseen vai on sugarbabe? Kyllähän sellainenkin tyttö nimittäin jostain tarvitsee rahaa elämiseensä, eikä elä ihan pelkällä ilmalla ja auringonvalolla.
En mä ihan sellaistakaan sanonut, että pitäisi olla lorvailija. En mä pysty maksamaan sellaiselle kuluja kun ei raha riitä kunnolla enää omiinkaan menoihin. Kerroin vaan, miten nuorena oli huoletonta ja vapaata, sekä viihdyttävää. Ei nykyisin onnistu enää sama.
- Anonyymi
mustasusi kirjoitti:
No on meillä sitten ollut täysin eri nuoruudet. Minulla oli vapautta (en opiskellut, enkä käynyt töisstä), ystäviä, kavereita. Jopa niitä kauniita nuoria naisia oli kavereina, joiden kanssa hengailla. Ainoa tyhmä juttu, ettei sitä aikaa tullut käytettyä oikein ja moni kiva tilaisuus jäi käyttämättä näiden naisten kanssa, kun olin nössö. Sitten tuli vastaan exä ja elämä muuttui ihan totaalisesti. Tuli perhettä ja vastuuta ja työ ja stressi... ja nyt olen ihmisraunio. 🤣
Mä ite ajattelin siloin, että silloin teen ne pohjatyöt, joilla saa sitten myöhemmin vapautta ja mulla se pitkälti myös meni noin. Ei nut tietenkään ihan smoothista vailla yhtään kuoppaa, mutta suunta kuitenkin noin.
Olisinhan mä tietysti voinut silloin elämäni sössiäkin ja joitain ystäviä mulla oli, jotka sen tekivätkin. Lopettivat opinnot, eivät tehneet yhtään töitä, rahaa sossusta ja luottotiedot lisäksi sileiksi. Sitten kuppasivat sieltä ja täältä, miehiltä yleensä, kaiken minkä irti saa. - Anonyymi
mustasusi kirjoitti:
En mä ihan sellaistakaan sanonut, että pitäisi olla lorvailija. En mä pysty maksamaan sellaiselle kuluja kun ei raha riitä kunnolla enää omiinkaan menoihin. Kerroin vaan, miten nuorena oli huoletonta ja vapaata, sekä viihdyttävää. Ei nykyisin onnistu enää sama.
Mutta eihän se ole huoletonta ja vapata, jos ei elä piittaamatta huomisesta. Ihan samalla tavalla nuorella on elämässään kuluja ja ne pitää hoitaa, jos ei halua paskoa elämäänsä. Ihan samalla tavalla nuorella on laskut maksettavan, jos ei ole jotakuta, joka kustantaa kaiken.
Anonyymi kirjoitti:
Mä ite ajattelin siloin, että silloin teen ne pohjatyöt, joilla saa sitten myöhemmin vapautta ja mulla se pitkälti myös meni noin. Ei nut tietenkään ihan smoothista vailla yhtään kuoppaa, mutta suunta kuitenkin noin.
Olisinhan mä tietysti voinut silloin elämäni sössiäkin ja joitain ystäviä mulla oli, jotka sen tekivätkin. Lopettivat opinnot, eivät tehneet yhtään töitä, rahaa sossusta ja luottotiedot lisäksi sileiksi. Sitten kuppasivat sieltä ja täältä, miehiltä yleensä, kaiken minkä irti saa.Niin, kuten sanoin, en osannut itse käyttää sitä luppoaikaani oikein, ja nyt kärsin seurauksista. Eipä osannut vanhemmat eikä ns kaveritkaan yhtään auttaa, eikä heillä siihen ollu mitään kiinnostustakaan.
Anonyymi kirjoitti:
Sulla on niistäkin melko epärealiatinen kuva. Niin kai se on, että kun ei ole jotain kokenut, niin sitä on helppo glorifioida.
No kyllä heillä varmasti on myös hauskaa. Tuskin sitä muuten harrastaisivat.
- Anonyymi
mustasusi kirjoitti:
Niin, kuten sanoin, en osannut itse käyttää sitä luppoaikaani oikein, ja nyt kärsin seurauksista. Eipä osannut vanhemmat eikä ns kaveritkaan yhtään auttaa, eikä heillä siihen ollu mitään kiinnostustakaan.
Aivan ja siksi sulla onkin varmaan vähän väristynyt kuva nuoruudesta. Tarkotan vääristyneellä sitä, että harvalla nuoruus on tollasta mitä kuvaat. Valtaosalla nuorista, jotka haluavat hoitaa asiansa kunnialla, on isommin luppoaika. Pitää hoitaa opinnot ja sen lisäksi vielä tehdä töitä, että voi maksaa laskunsa. Poislukien tietysti he, joilla vaikka vanhemmat kustantavat osan.
Anonyymi kirjoitti:
Aivan ja siksi sulla onkin varmaan vähän väristynyt kuva nuoruudesta. Tarkotan vääristyneellä sitä, että harvalla nuoruus on tollasta mitä kuvaat. Valtaosalla nuorista, jotka haluavat hoitaa asiansa kunnialla, on isommin luppoaika. Pitää hoitaa opinnot ja sen lisäksi vielä tehdä töitä, että voi maksaa laskunsa. Poislukien tietysti he, joilla vaikka vanhemmat kustantavat osan.
Niin kyllä. Toki niitä oli silloin omassakin nuoruudessa, jotka menivät opiskelemaan kun heti tiesivät miksi haluavat tulla. Minä en tiennyt. Olin ihan hukassa pitkän aikaa ja varmaan vieläkin. Oon sellainen taiteilijasielu. Mun pitäisi vaan olla jossain omissa oloissani ja tehdä taidetta. Eikä stressata yhtää. Ei tuo kaupungin syke ole oikein mua varten selvästikään.
- Anonyymi
mustasusi kirjoitti:
No kyllä heillä varmasti on myös hauskaa. Tuskin sitä muuten harrastaisivat.
Oman kokemukseni mukaan harvemmalla siellä on aidosti kivaa. Ei se tunnu muuttuneen mihinkään omasta opiskeluajastani. Valtaisin se on sellasta, että sinne vähän kuuluu osallistua, hampaat irvessä "juhlimista". Kyllä varmaan tekussa silloin osa jätkistä ihan tykkäskin siitä jatkuvasta ryypiskelystä, mutta kyllä se heillekin isolle osalle tuntu olevan enemmän nollaamista kuin juhlimista,
Anonyymi kirjoitti:
Oman kokemukseni mukaan harvemmalla siellä on aidosti kivaa. Ei se tunnu muuttuneen mihinkään omasta opiskeluajastani. Valtaisin se on sellasta, että sinne vähän kuuluu osallistua, hampaat irvessä "juhlimista". Kyllä varmaan tekussa silloin osa jätkistä ihan tykkäskin siitä jatkuvasta ryypiskelystä, mutta kyllä se heillekin isolle osalle tuntu olevan enemmän nollaamista kuin juhlimista,
Kuulostaa kummalliselle. Miten olis käyny, jos ei olis osallistunut? Olisi käynyt joku syrjäytyminen? No mulle kai kävikin sellainen. En mä opiskeluaikanani edes tienny mistään bileistä. Kai niitä sillonkin oli... Oon menettäny vaikka mitä. Noita ku miettii ni kyllä masentaa.
- Anonyymi
mustasusi kirjoitti:
Niin kyllä. Toki niitä oli silloin omassakin nuoruudessa, jotka menivät opiskelemaan kun heti tiesivät miksi haluavat tulla. Minä en tiennyt. Olin ihan hukassa pitkän aikaa ja varmaan vieläkin. Oon sellainen taiteilijasielu. Mun pitäisi vaan olla jossain omissa oloissani ja tehdä taidetta. Eikä stressata yhtää. Ei tuo kaupungin syke ole oikein mua varten selvästikään.
Mäkin olen taiteilijasielu ja ihan oikean suunnan löytäminen vei aikansa. Onnekseni mä olen kuitenkin myös utelias oppimaan uutta, että ne muutkaan opitut eivät ole menneet hukkaan.
Taiteilijuuskin on sellasta, että sitäkin kannattaisi vähän opiskella. Ainakin sitä puolta, että miten sillä voi elää. Mä olen tehnyt ison osan opinnoistani tuolla kaikenlaisten "taiteilijahippien" parissa, mikä on tietenkin hassua, kun se toinen puoli on sitten "kuivien ja asiallisten insinöörien" parissa vietetty 😂. Ehkä sun kannattais hakeutua johonkin edes kursseille, muiden taitelijasielujen pariin. Voisit saada jotain uutta paloa elämääsi. - Anonyymi
mustasusi kirjoitti:
Kuulostaa kummalliselle. Miten olis käyny, jos ei olis osallistunut? Olisi käynyt joku syrjäytyminen? No mulle kai kävikin sellainen. En mä opiskeluaikanani edes tienny mistään bileistä. Kai niitä sillonkin oli... Oon menettäny vaikka mitä. Noita ku miettii ni kyllä masentaa.
Jotain sellasta ryhmäpainetta siinä on. Juhli silleen hampaat irvessä, jos et halua pudota porukasta.
Anonyymi kirjoitti:
Mäkin olen taiteilijasielu ja ihan oikean suunnan löytäminen vei aikansa. Onnekseni mä olen kuitenkin myös utelias oppimaan uutta, että ne muutkaan opitut eivät ole menneet hukkaan.
Taiteilijuuskin on sellasta, että sitäkin kannattaisi vähän opiskella. Ainakin sitä puolta, että miten sillä voi elää. Mä olen tehnyt ison osan opinnoistani tuolla kaikenlaisten "taiteilijahippien" parissa, mikä on tietenkin hassua, kun se toinen puoli on sitten "kuivien ja asiallisten insinöörien" parissa vietetty 😂. Ehkä sun kannattais hakeutua johonkin edes kursseille, muiden taitelijasielujen pariin. Voisit saada jotain uutta paloa elämääsi.Niin olis kannattanu tehdä jo 30 vuotta sitte. En mä silti tiedä, tuntisinko oloani tervetulleeksi sielläkään. Mulla on näitä ulkopuolisuuden tunteita aina joka paikassa, kaikkien kanssa.
- Anonyymi
mustasusi kirjoitti:
Niin olis kannattanu tehdä jo 30 vuotta sitte. En mä silti tiedä, tuntisinko oloani tervetulleeksi sielläkään. Mulla on näitä ulkopuolisuuden tunteita aina joka paikassa, kaikkien kanssa.
Koskaan ei ole liian myöhäistä. Jos sä taiteilijana mietit, niin enemmän sulla on nyt mistä ammentaa, kuin 30 vuotta sitten. Harvemmin parikymppiset kummoisiakaan taiteilijoita vielä ovat, jollei ole ollut rankka elämä jo siihen mennessä.
- Anonyymi
mustasusi kirjoitti:
Niin olis kannattanu tehdä jo 30 vuotta sitte. En mä silti tiedä, tuntisinko oloani tervetulleeksi sielläkään. Mulla on näitä ulkopuolisuuden tunteita aina joka paikassa, kaikkien kanssa.
Ja siis turhaan sä itseäsi siitä mollaat. Ei 30-vuotta sitten ollut juuri kummoista opintopolkua taiteilijalle tarjolla. Eihän se ollut edes oikeaksi työksi laskettavissa, jos nyt on monen mielestä edelleenkään.
Anonyymi kirjoitti:
Jotain sellasta ryhmäpainetta siinä on. Juhli silleen hampaat irvessä, jos et halua pudota porukasta.
Mun on vaikea tuohon samaistua. Mulla on ollu pääosin bileissä ihan kivaa ja ihan vapaaehtoisena osallistunut. Enemmänki harmittanu vaan sitte jos ilta menny tylsäks, ja jääny ilman seuraa.
Anonyymi kirjoitti:
Ja siis turhaan sä itseäsi siitä mollaat. Ei 30-vuotta sitten ollut juuri kummoista opintopolkua taiteilijalle tarjolla. Eihän se ollut edes oikeaksi työksi laskettavissa, jos nyt on monen mielestä edelleenkään.
Ei silloin todellakaan ollut. Ei varsinkaan siinä pienessä kaupungissa missä elin. Olis pitänyt osata itse luoda ura ihan tyhjästä.
- Anonyymi
mustasusi kirjoitti:
Mun on vaikea tuohon samaistua. Mulla on ollu pääosin bileissä ihan kivaa ja ihan vapaaehtoisena osallistunut. Enemmänki harmittanu vaan sitte jos ilta menny tylsäks, ja jääny ilman seuraa.
Ymmärrän. Sä sanoitkin tuolla aiemmin, että et sä yleensä edes mistään bileistä tiennyt. Tuo sen touhun realiteetti kuitenkin oman kokemukseni mukaan pääosin oli ja samoin sen ovat kuvanneet melkein kaikki, joiden kanssa tuosta ajasta on tullut puhuttua. Onneksi se loppui ja siitä pääsi eroon. Tosin olen mä ollut sellaisilla työpaikoillakin, joissa opiskelijaelämä vaan jatkuu ja konttorilla on kylmäkaapit täynnä alkoholia ja saunailtoja joka toinen päivä.
- Anonyymi
mustasusi kirjoitti:
Nuorena myös nauttii seksistä, ja saa unelmatyttösiä.
Ja vanhana voi pukitella
Tutkimuksen mukaan miehet iästään riippumatta hakevat keskimäärin 21v kaunotarta nettideittipalvelusta, niin parisuhteeseen kuin lyhytsuhteeseenkin. Minä olen siis poikkeustapaus, kun haluan nuoren teinikaunottaren.
- Anonyymi
Kun se ikä ei ole mikään peruste millekään, ehkä lapsien tekoon naisilla. Lähes iästä riippumatta sekä miehet että naiset säteilevät toisilleen tietynlaista energiaa, voi olla henkistä ja tietenkin fyysistäkin, jota voisi vetovoimaksikin kutsua. Sitä ei tiedetä mistä se voima tulee, mutta ikä siihen ei ainakaan vaikuta juurikaan.
- Anonyymi
Vaihdevuodet ovat painava peruste jättää ikänaiset pois laskuista.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vaihdevuodet ovat painava peruste jättää ikänaiset pois laskuista.
Miehilläkin on vaihdevuodet
- Anonyymi
52-53 v
- Anonyymi
Yli 30-vuotiaat kiinnostavat eniten. Minusta vaan tuntuvat kiinnostuvan lähinnä sitä nuoremmat. Itse vähän päälle 40.
- Anonyymi
Naiset kattelkaa tosissanne vain itseänne nuorempia miehiä.
5 - 10 jopa 15 vuotta.
Riippuu vähän omasta iästä.
Rähän lisäyksenä, ikää pitää olla vähintään se 30.
Nuorempia voi pitää leikkikavereina.
Ja vie, ei miestä suoraan äidin helmoista.- Anonyymi
Kattelkaa onko kymenlaakson vääntöä?Mulla ainakin on ihan omat rahat ,ei ole tapana toisten rahoja käyttää.
- Anonyymi
En osaa ajatella asiaa noin. Ikä ei ole merkityksellinen tekijä vaan ihminen, luonne ja persoona. Vaikka olenkin nyt rakastunut alle kolmekymppisen naiseen, on se ihan hänestä johtuvaa. Ei hänen iästään. Olen itse päälle 40.
- Anonyymi
Henkisesti kehittynyt ei katso ikää.
- Anonyymi
Onko isokin ongelma sulla
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Vakava rikosepäily Seinäjoella
Ilkka ei taaskaan tiedä mitään mutta hesalaiset kertoo: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010959325.html422856Olet saanut kyllä tunnisteita
Itsestäsi ja meistä. Mutta mikä siinä on, ettet kirjoita etkä anna itsestäsi merkkejä. Ellei ole kysymys siitä, mikä ens302489Mitä on woketus?
Täälläkin hoetaan usein sanaa "woketus". Mitä se tarkalleen ottaen tarkoittaa? Ilmeisesti sen käyttäjät ymmärtävät sen k4362418Mies pakko olla rehellinen
Kiinnostuin koska olet tosi komea ja sulla on ihana puheääni. Olen aika pinnallinen sitten kai... 😓 kyllä olet tosi rau202313Oletko jo luovuttanut?
Joko olet luovuttanut kaivatun suhteen ja hyväksynyt, että mitään ei tule?1431808Ikääntyvien tilanne Suomessa on järkyttävä - Hoivakotiin ei pääse, vaan joutuu selviytymään yksin
Ikääntyvien tilanne Suomessa on järkyttävä… Hoivakoteihin sijoittamista vältellään, koska hoito on kallista ja hyvinvoin1421772Kristo Salminen, 52, riisuutui - Paljasti Iso-Börjen tatuoinnit - Somekansan tuomio yksimielinen
Iso-Börje, tuo iso, tatuoitu, yltiöromanttinen ja aika kuuma rikollispomo - vai mitä mieltä sinä olet? Lue lisää ja kat241315Hirvenmaitojuusto
Olin Prisman juustohyllyllä kun vierestä alkoi kuulua kamala paapatus. Siinä oli vanha muori, joka räyhäsi raivokkaasti,41202- 741089
Kerro mulle miksi juuri me
Kohdattiin? Tässä elämässä. Vaikka ollaan edelleen tutut tuntemattomat. Se on omituinen tunne.671007