Kuolinpesän velkojen periytyminen

Näin se taitaa mennä. Koti myytäisiin sitten rasitettuna. Paljonkohan niistä sitten maksetaan rasitettuna...?

Velka voi myös vanhentua, tokihan velkojat pitää huolen siitä että he yrittävät periä velkaa jotta se ei pääse vanhenemaan.

Velan vanhentumisaikana pidetään yleensä viittä vuotta, mutta asiaan vaikuttaa myös velallisen ja velkojan omat toimet.

Anonyymi kirjoitti:

Velka voi myös vanhentua, tokihan velkojat pitää huolen siitä että he yrittävät periä velkaa jotta se ei pääse vanhenemaan.

Velan vanhentumisaikana pidetään yleensä viittä vuotta, mutta asiaan vaikuttaa myös velallisen ja velkojan omat toimet.

Lue lisää

Korjataas tämäkin, eli "yleinen vanhentumisaika" tuon 5 vuotta, mutta velkomustuomion avulla voi tuo aika olla 15 vuotta ja rikostapauksissa jopa 20 vuotta.

Anonyymi kirjoitti:

Korjataas tämäkin, eli "yleinen vanhentumisaika" tuon 5 vuotta, mutta velkomustuomion avulla voi tuo aika olla 15 vuotta ja rikostapauksissa jopa 20 vuotta.

Yleinen vanhentumisaika on kolme vuotta. Ulosotossa olevan velan osalta 5 vuotta. Velka ei kuitenkaan vanhennu esim. kun velallinen maksaa korkoja velkojalle, eli jokaisesta koron maksusta alkaa uusi vanhentumisaika kulumaan.

Velan lopullinen vanhentuminen on 15 v. velan eräpäivästä lukien.

Anonyymi kirjoitti:

Yleinen vanhentumisaika on kolme vuotta. Ulosotossa olevan velan osalta 5 vuotta. Velka ei kuitenkaan vanhennu esim. kun velallinen maksaa korkoja velkojalle, eli jokaisesta koron maksusta alkaa uusi vanhentumisaika kulumaan.

Velan lopullinen vanhentuminen on 15 v. velan eräpäivästä lukien.

Lue lisää

Hieman ristiriitaista tietoa.

Tosi asiassa velka ei lopullisesti vanhene koskaan, jos ulosotto saa edes vähänkään nyhdettyä velkaan rahaa ja jo ulosotto yrityskin uusii tuon velan vanhenemisajan, lukaseppa hiukka ulosottokaarta ja vertaa vaikkapa lakiin velan vanhenemisesta.

T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Hieman ristiriitaista tietoa.

Tosi asiassa velka ei lopullisesti vanhene koskaan, jos ulosotto saa edes vähänkään nyhdettyä velkaan rahaa ja jo ulosotto yrityskin uusii tuon velan vanhenemisajan, lukaseppa hiukka ulosottokaarta ja vertaa vaikkapa lakiin velan vanhenemisesta.

T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V

Lue lisää

Ei ollut mitään ristiriitaista.

Anonyymi kirjoitti:

Hieman ristiriitaista tietoa.

Tosi asiassa velka ei lopullisesti vanhene koskaan, jos ulosotto saa edes vähänkään nyhdettyä velkaan rahaa ja jo ulosotto yrityskin uusii tuon velan vanhenemisajan, lukaseppa hiukka ulosottokaarta ja vertaa vaikkapa lakiin velan vanhenemisesta.

T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V

Lue lisää

Tosi asiassa velka ei lopullisesti vanhene koskaan.

Lawetorder taas tapansa mukaan jauhaa kakkendaalia,kyllä se velka vanhenee vaikka olisikin ulosotossa,tästä mulla on omakohtaista kokemusta.

-pistä toki lakipykälä jossa yksiselitteisesti todetaan se seikka että velka ei vanhene ikinä.

Anonyymi kirjoitti:

Tosi asiassa velka ei lopullisesti vanhene koskaan.

Lawetorder taas tapansa mukaan jauhaa kakkendaalia,kyllä se velka vanhenee vaikka olisikin ulosotossa,tästä mulla on omakohtaista kokemusta.

-pistä toki lakipykälä jossa yksiselitteisesti todetaan se seikka että velka ei vanhene ikinä.

Lue lisää

Se ulosotto pitää vain muistaa uudistaa. Tiedä sitten, miten hyvin on asiakas tavoitettu ja millä tavalla on velan maksu aloitettu.

Anonyymi kirjoitti:

Se ulosotto pitää vain muistaa uudistaa. Tiedä sitten, miten hyvin on asiakas tavoitettu ja millä tavalla on velan maksu aloitettu.

UlosottoYRITYS eli ulosottolaskun lähettäminen on perimisyritys ja joka katkaisee velan vanhenemisen, siitä kyllä on ulosottokaaressa, että myöskin laissa velan vanhentumisesta, te ette vain osaa/ymmärrä lukemaanne, noita molempia lakeja kun tulee lukea yhdessä.

T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Tosi asiassa velka ei lopullisesti vanhene koskaan.

Lawetorder taas tapansa mukaan jauhaa kakkendaalia,kyllä se velka vanhenee vaikka olisikin ulosotossa,tästä mulla on omakohtaista kokemusta.

-pistä toki lakipykälä jossa yksiselitteisesti todetaan se seikka että velka ei vanhene ikinä.

Lue lisää

Ulosottokaari "2 § (8.5.2020/341)
Suhde muuhun lainsäädäntöön

Tämän lain mukaista menettelyä noudatetaan siltä osin kuin siitä määrätään muussa laissa tai Euroopan unionin lainsäädännössä taikka määrätään Suomea sitovassa kansainvälisessä sopimuksessa myös täytäntöönpanossa" ~~ Neljäs luku " 1 §
Maksuvelvoitteen täytäntöönpano
Ulosottoperuste, jossa on asetettu rahamääräinen maksuvelvoite, pannaan täytäntöön siten, että hakijan saatavan suorittamiseksi tarvittava määrä velalliselle kuuluvaa omaisuutta ulosmitataan --->>tässä luvussa säädetyllä tavalla<<--. "27 §
Ulosmittauksen voimaantulo ja maksukielto

Omaisuuden ulosmittaus tulee voimaan velalliseen nähden ulosmittauspäätöksellä.

Saatavan ja muun oikeuden ulosmittaus tulee voimaan suoritusvelvolliseen nähden silloin, kun hän on saanut tiedoksi kirjallisen kiellon suorittaa saatavaa tai täyttää velvoitetta muulle kuin ulosottomiehelle~" ~~ 13 lku "3 §
Viittaussäännökset

Jos muussa laissa tai asetuksessa viitataan ulosottolakiin, --->>sovelletaan tämän lain vastaavaa säännöstä" HUOM, SEN LAIN VASTAAVAA säännöstä, entä jos ei ole, silloinhan tietty ulosottokaaren säännöstä.

Laki velan vsnhentumisesta, "1 §
Soveltamisala

Tämä laki koskee velan vanhentumista. Tässä laissa velalla tarkoitetaan rahavelkaa sekä muita velvoitteita.

--->>>Tätä lakia ei sovelleta: 4 kohtaa (lue itse)" ".
2 §
Suhde erityissäännöksiin

--->>Jos muussa laissa on tästä laista poikkeavia erityissäännöksiä velan vanhentumisajasta tai muusta vanhentumiseen liittyvästä seikasta, noudatetaan niitä tämän lain sijasta<<--.

"Vanhentumisaika ja sen alkamisajankohta
4 §
Yleinen vanhentumisaika

Velka vanhentuu kolmen vuoden kuluttua 5–7 §:ssä tarkoitetusta ajankohdasta,-->> jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu<<<---." ~~" 10 §
Vapaamuotoiset katkaisutoimet

Velan vanhentuminen katkeaa, kun:

1) osapuolet sopivat maksujen järjestelystä, vakuudesta tai muusta velan ehtojen muutoksesta taikka siitä, että vanhentuminen on katkaistu;

2) velallinen suorittaa velkaa tai muutoin tunnustaa velan velkojalle; tai

3) velkoja vaatii velalliselta suoritusta tai muutoin muistuttaa velallista velasta.

Velan vanhentumisen katkaiseminen edellyttää, että velka yksilöidään katkaisutoimessa. Jos kysymys on 7 §:ssä tarkoitetusta vahingonkorvauksesta tai hyvityksestä, velkojan tekemästä muistutuksesta on käytävä ilmi velan peruste ja määrä kohtuudella vaadittavalla tavalla, jolleivät ne ole velallisen tiedossa"

Seuraava lukekaa itse, en jaksa kaikkea tänne cppypasteta idioottien luettavaksi. "11 §
Oikeudelliset katkaisutoimet

Velan vanhentuminen katkeaa niin kuin 2 momentissa säädetään, jos:".

HUOOIH HOIJJAA, koettakaa nyt jo ymmärtää, ETTEI lakia lueta yhtä lakia syynäten, vaan jopa sataa ja enemmänkin soveltuvaa lainsäädäntö kohtaa.

T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Ulosottokaari "2 § (8.5.2020/341)
Suhde muuhun lainsäädäntöön

Tämän lain mukaista menettelyä noudatetaan siltä osin kuin siitä määrätään muussa laissa tai Euroopan unionin lainsäädännössä taikka määrätään Suomea sitovassa kansainvälisessä sopimuksessa myös täytäntöönpanossa" ~~ Neljäs luku " 1 §
Maksuvelvoitteen täytäntöönpano
Ulosottoperuste, jossa on asetettu rahamääräinen maksuvelvoite, pannaan täytäntöön siten, että hakijan saatavan suorittamiseksi tarvittava määrä velalliselle kuuluvaa omaisuutta ulosmitataan --->>tässä luvussa säädetyllä tavalla<<--. "27 §
Ulosmittauksen voimaantulo ja maksukielto

Omaisuuden ulosmittaus tulee voimaan velalliseen nähden ulosmittauspäätöksellä.

Saatavan ja muun oikeuden ulosmittaus tulee voimaan suoritusvelvolliseen nähden silloin, kun hän on saanut tiedoksi kirjallisen kiellon suorittaa saatavaa tai täyttää velvoitetta muulle kuin ulosottomiehelle~" ~~ 13 lku "3 §
Viittaussäännökset

Jos muussa laissa tai asetuksessa viitataan ulosottolakiin, --->>sovelletaan tämän lain vastaavaa säännöstä" HUOM, SEN LAIN VASTAAVAA säännöstä, entä jos ei ole, silloinhan tietty ulosottokaaren säännöstä.

Laki velan vsnhentumisesta, "1 §
Soveltamisala

Tämä laki koskee velan vanhentumista. Tässä laissa velalla tarkoitetaan rahavelkaa sekä muita velvoitteita.

--->>>Tätä lakia ei sovelleta: 4 kohtaa (lue itse)" ".
2 §
Suhde erityissäännöksiin

--->>Jos muussa laissa on tästä laista poikkeavia erityissäännöksiä velan vanhentumisajasta tai muusta vanhentumiseen liittyvästä seikasta, noudatetaan niitä tämän lain sijasta<<--.

"Vanhentumisaika ja sen alkamisajankohta
4 §
Yleinen vanhentumisaika

Velka vanhentuu kolmen vuoden kuluttua 5–7 §:ssä tarkoitetusta ajankohdasta,-->> jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu<<<---." ~~" 10 §
Vapaamuotoiset katkaisutoimet

Velan vanhentuminen katkeaa, kun:

1) osapuolet sopivat maksujen järjestelystä, vakuudesta tai muusta velan ehtojen muutoksesta taikka siitä, että vanhentuminen on katkaistu;

2) velallinen suorittaa velkaa tai muutoin tunnustaa velan velkojalle; tai

3) velkoja vaatii velalliselta suoritusta tai muutoin muistuttaa velallista velasta.

Velan vanhentumisen katkaiseminen edellyttää, että velka yksilöidään katkaisutoimessa. Jos kysymys on 7 §:ssä tarkoitetusta vahingonkorvauksesta tai hyvityksestä, velkojan tekemästä muistutuksesta on käytävä ilmi velan peruste ja määrä kohtuudella vaadittavalla tavalla, jolleivät ne ole velallisen tiedossa"

Seuraava lukekaa itse, en jaksa kaikkea tänne cppypasteta idioottien luettavaksi. "11 §
Oikeudelliset katkaisutoimet

Velan vanhentuminen katkeaa niin kuin 2 momentissa säädetään, jos:".

HUOOIH HOIJJAA, koettakaa nyt jo ymmärtää, ETTEI lakia lueta yhtä lakia syynäten, vaan jopa sataa ja enemmänkin soveltuvaa lainsäädäntö kohtaa.

T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V

Lue lisää

Mihinkään mitä sanot, ei kannata luottaa, sillä lyhentelet ja väärennät jopa lain itsellesi mieluisaksi.

Anonyymi kirjoitti:

Mihinkään mitä sanot, ei kannata luottaa, sillä lyhentelet ja väärennät jopa lain itsellesi mieluisaksi.

Voithan itse lukea. Mahrtoney, "ulosottokaari, laki velan vanhentumisesta", siellä ne on, ns. katkotutkin.

Ne on tuotu tänne tuolla tavalla jotta ymmärtämättömät tajuaa pääkohdat ja että, pääasiat selvenisi viitottuina mahdollisimman helposti.

Kuten joku täälläkin väitti, että velat vanhenee, kun minä taas ilmsisin, ettei ne vanhene ikinä, kuin vai siinä tapauksessa, että niitä ei peritä millään toimin.

T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Voithan itse lukea. Mahrtoney, "ulosottokaari, laki velan vanhentumisesta", siellä ne on, ns. katkotutkin.

Ne on tuotu tänne tuolla tavalla jotta ymmärtämättömät tajuaa pääkohdat ja että, pääasiat selvenisi viitottuina mahdollisimman helposti.

Kuten joku täälläkin väitti, että velat vanhenee, kun minä taas ilmsisin, ettei ne vanhene ikinä, kuin vai siinä tapauksessa, että niitä ei peritä millään toimin.

T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V

Lue lisää

Lopullinen vanhentuminen (19.12.2014/1126)
13 a § (19.12.2014/1126)
Lopullinen vanhentuminen
Luonnollisen henkilön sopimukseen perustuva rahavelka vanhentuu viimeistään, kun 20 vuotta on kulunut velan erääntymisestä. Jos velkoja on luonnollinen henkilö, vanhentumisaika on 25 vuotta. -----Tässä tarkoitettua vanhentumisaikaa ei voida katkaista.-----

Velan vanhentumisesta ulosottoperusteen täytäntöönpanokelpoisuutta koskevan määräajan umpeen kulumisen johdosta säädetään ulosottokaaren (705/2007) 2 luvun 27 §:ssä.

Tässä pykälässä tarkoitettu vanhentuminen ei estä ulosottoperusteen määräajan jatkamista, josta säädetään ulosottokaaren 2 luvun 26 §:ssä sekä 27 §:n 2–4 momentissa.

27 §
Saatavan vanhentuminen ja määräajan jatkamista koskeva tuomio
-----Saatava vanhentuu, kun ulosottoperusteen määräaika kuluu umpeen. -----Saatavasta on sen jälkeen voimassa, mitä vanhentuneesta velasta säädetään velan vanhentumisesta annetussa laissa (728/2003).

Lawetorder kopioi ihan mitä sattuu,tärkein kuitenkin jäi kopioimatta.

Anonyymi kirjoitti:

Lopullinen vanhentuminen (19.12.2014/1126)
13 a § (19.12.2014/1126)
Lopullinen vanhentuminen
Luonnollisen henkilön sopimukseen perustuva rahavelka vanhentuu viimeistään, kun 20 vuotta on kulunut velan erääntymisestä. Jos velkoja on luonnollinen henkilö, vanhentumisaika on 25 vuotta. -----Tässä tarkoitettua vanhentumisaikaa ei voida katkaista.-----

Velan vanhentumisesta ulosottoperusteen täytäntöönpanokelpoisuutta koskevan määräajan umpeen kulumisen johdosta säädetään ulosottokaaren (705/2007) 2 luvun 27 §:ssä.

Tässä pykälässä tarkoitettu vanhentuminen ei estä ulosottoperusteen määräajan jatkamista, josta säädetään ulosottokaaren 2 luvun 26 §:ssä sekä 27 §:n 2–4 momentissa.

27 §
Saatavan vanhentuminen ja määräajan jatkamista koskeva tuomio
-----Saatava vanhentuu, kun ulosottoperusteen määräaika kuluu umpeen. -----Saatavasta on sen jälkeen voimassa, mitä vanhentuneesta velasta säädetään velan vanhentumisesta annetussa laissa (728/2003).

Lawetorder kopioi ihan mitä sattuu,tärkein kuitenkin jäi kopioimatta.

Lue lisää

Ihanko totta, vaikka kopioisin mitäkin, niin ymmärrän lukemani paremmin kuin jotkut toiset.

Nyt kun velka luonnollisen henkilön luonnollisen henkilön kanssa tehty sopimusvelka haetaan ulosottoon, eli ulosottoperusteinen, niin määräaika, eli se aika kun velkoja hakee asiassa tuomiolauselman ja tätä kautta menee ulosottoon, (teiltä lainattu !!Tässä pykälässä tarkoitettu vanhentuminen ei estä ulosottoperusteen määräajan jatkamista, josta säädetään ulosottokaaren 2 luvun 26 §:ssä sekä 27 §:n 2–4 momentissa".
Tässä tuo UOK 27 pyk. ja ne mitkä jätitte tahallanne pois, "Tuomiossa, jolla ulosottoperusteen määräaikaa sen päättymisen jälkeen jatketaan, velalliselle asetetaan maksuvelvollisuus sellaisena kuin se oli määräajan päättyessä taikka saatavan vanhentuessa lopullisesti velan vanhentumisesta annetun lain 13 a §:n nojalla, jollei sen jälkeen tapahtuneesta maksusta tai muusta vastaavasta seikasta muuta johdu. Velallisen maksuvelvollisuus tulee voimaan heti ja on voimassa jatketun määräajan päättymiseen saakka. Sitä koskeva lainvoimaa vailla oleva tuomio on täytäntöönpanokelpoinen niin kuin edellä tässä luvussa säädetään. (19.12.2014/1125)

Tuomiossa, jolla ulosottoperusteen määräaikaa ennen sen päättymistä jatketaan, vahvistetaan, että ulosottoperuste on täytäntöönpanokelpoinen jatketun määräajan päättymiseen saakka. Tätä koskevan lainvoimaa vailla olevan tuomion perusteella alkuperäinen ulosottoperuste on täytäntöönpanokelpoinen niin kuin lainvoimaa vailla oleva tuomio".

Mitä yllä oleva tarkoittaa sitten?
Tarkoittaa sitä että ulosmittaus yritys katkaisee vanhentumisen kuin se määritellään laissa velan vanhentumisesta, eli kun uovirastosta tulee velan maksuosoitus, on uoyritys, uoyritys ei tarkoita sitä, että uohenkilö käy tai teettää omaisuusselvityksen.

Luetaampa nyt kultapienet molempia, UOkaari, ettäLVV yhdessä ja ymmärretään se mitä teksti sanoo.

Typerille nuo kumpikaan avaudu edes yhteen luettaessa, mutta kyllä sieltä se lankalinja löytyy.

T. Professional of the law and word's, Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Ihanko totta, vaikka kopioisin mitäkin, niin ymmärrän lukemani paremmin kuin jotkut toiset.

Nyt kun velka luonnollisen henkilön luonnollisen henkilön kanssa tehty sopimusvelka haetaan ulosottoon, eli ulosottoperusteinen, niin määräaika, eli se aika kun velkoja hakee asiassa tuomiolauselman ja tätä kautta menee ulosottoon, (teiltä lainattu !!Tässä pykälässä tarkoitettu vanhentuminen ei estä ulosottoperusteen määräajan jatkamista, josta säädetään ulosottokaaren 2 luvun 26 §:ssä sekä 27 §:n 2–4 momentissa".
Tässä tuo UOK 27 pyk. ja ne mitkä jätitte tahallanne pois, "Tuomiossa, jolla ulosottoperusteen määräaikaa sen päättymisen jälkeen jatketaan, velalliselle asetetaan maksuvelvollisuus sellaisena kuin se oli määräajan päättyessä taikka saatavan vanhentuessa lopullisesti velan vanhentumisesta annetun lain 13 a §:n nojalla, jollei sen jälkeen tapahtuneesta maksusta tai muusta vastaavasta seikasta muuta johdu. Velallisen maksuvelvollisuus tulee voimaan heti ja on voimassa jatketun määräajan päättymiseen saakka. Sitä koskeva lainvoimaa vailla oleva tuomio on täytäntöönpanokelpoinen niin kuin edellä tässä luvussa säädetään. (19.12.2014/1125)

Tuomiossa, jolla ulosottoperusteen määräaikaa ennen sen päättymistä jatketaan, vahvistetaan, että ulosottoperuste on täytäntöönpanokelpoinen jatketun määräajan päättymiseen saakka. Tätä koskevan lainvoimaa vailla olevan tuomion perusteella alkuperäinen ulosottoperuste on täytäntöönpanokelpoinen niin kuin lainvoimaa vailla oleva tuomio".

Mitä yllä oleva tarkoittaa sitten?
Tarkoittaa sitä että ulosmittaus yritys katkaisee vanhentumisen kuin se määritellään laissa velan vanhentumisesta, eli kun uovirastosta tulee velan maksuosoitus, on uoyritys, uoyritys ei tarkoita sitä, että uohenkilö käy tai teettää omaisuusselvityksen.

Luetaampa nyt kultapienet molempia, UOkaari, ettäLVV yhdessä ja ymmärretään se mitä teksti sanoo.

Typerille nuo kumpikaan avaudu edes yhteen luettaessa, mutta kyllä sieltä se lankalinja löytyy.

T. Professional of the law and word's, Lawetorder Z via V

Lue lisää

Kannattaa käyttää Lallin perintää ulosottomiehen sijaan, niin ei tarvitse lukea ulosottolakia erikseen.
Ulosotto ja velan vanheneminen ovat Lallinkin mielestä eri asioita.

Anonyymi kirjoitti:

Hieman ristiriitaista tietoa.

Tosi asiassa velka ei lopullisesti vanhene koskaan, jos ulosotto saa edes vähänkään nyhdettyä velkaan rahaa ja jo ulosotto yrityskin uusii tuon velan vanhenemisajan, lukaseppa hiukka ulosottokaarta ja vertaa vaikkapa lakiin velan vanhenemisesta.

T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V

Lue lisää

Älä huoli. Voit seurata vierestä, miten kaksi korppikotkaa tappelee keskenään joka sentistä.
Nimittäin ulosotto ja verottaja.

Perusteella millä, kun ette kyenneet nytkään,(sadoista kommenteistanne huolimatta) pystyneet osoittamaan lailla tai muullakaan vaataavalla tavalla osoittaan väärässä 4ai virheellisyyden oloa.

Joten osoittakaa, älkääkä näyttäkö pelkkää tuulen huuhtomaa persettänne ja huutelujanne.


T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V

Velat eivät periydy, kysymys oli siitä, ei mistään perinnöstä luopumisesta.

MIKSI VATUSSA OLETTE TE RAHASTAJAT TÄÄLLÄ EDES VASTAILEMASSA KUN ETTE OSAA ANTAA IHMISILLE EDES OIKEITA VASTAUKSIA?

AH, niin unohdin, että teidän tulee saattaa asia niin epäselväksi, että ihmisten pitää ottaa yhteyttä rahastajaan ja maksaa viimeisien siemenperunoidenkin avulla laskuttamanne itsensä puille paljaille.

T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Velat eivät periydy, kysymys oli siitä, ei mistään perinnöstä luopumisesta.

MIKSI VATUSSA OLETTE TE RAHASTAJAT TÄÄLLÄ EDES VASTAILEMASSA KUN ETTE OSAA ANTAA IHMISILLE EDES OIKEITA VASTAUKSIA?

AH, niin unohdin, että teidän tulee saattaa asia niin epäselväksi, että ihmisten pitää ottaa yhteyttä rahastajaan ja maksaa viimeisien siemenperunoidenkin avulla laskuttamanne itsensä puille paljaille.

T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V

Lue lisää

Velka voi välillisesti periytyä tai ainakin aiheuttaa harmia perillisille. Jos perinnön osana on lomamökki, kiinteistö tai vaikka lomaosake, josta on edelleen velkaa jäljellä tai muita hallintakuluja, vastikkeita jne... Perillinen voi joutua niitä maksamaan, ennenkuin omaisuudesta pääsee eroon, jos pääsee. Esimerkiksi lomaosakkeet ovat hankalia. Niiden laskennallinen omaisuusarvo on iso, mutta todellisuudessa myyntimarkkinat ovat heikot. Perillisille voi tulla yllätyksenä vastikkeet yms kulut, joita osakkeesta vaaditaan koko ajan. Eikä myynti ole helppoa. Lopulta, jos omaisuuden saa myytyä, niin siitä saatu hinta ei välttämättä vastaa sinnepäinkään laskennallista arvoa.

Yleisesti ottaen vainajan velat eivät periydy. Mutta, monenlaista harmia voi koitua perinnön osana olevasta kiinteistö- tai esim lomaosakeomaisuudesta.

Tämän vuoksi kannattaa aina myös harkita perinnöstä kieltäytymistä, jos perinnössä ei ole mitään merkittävää omaisuutta.

Eikä myöskään aloittajan uumoilemaa pesänjakoa tai edes ositusta lesken välillä voi suorittaa ennen kuin velka on kokonaan maksettu tai sille on annettu muu vakuus.
"Perintöä ei ole jaettu eikä pesänjakoa suoritettu."

Anonyymi kirjoitti:

Eikä myöskään aloittajan uumoilemaa pesänjakoa tai edes ositusta lesken välillä voi suorittaa ennen kuin velka on kokonaan maksettu tai sille on annettu muu vakuus.
"Perintöä ei ole jaettu eikä pesänjakoa suoritettu."

Lue lisää

Kyllä voidaan, velkasumma jakaantuu kahtia ositus tehtäessä.

Pesänjakoon ei voida ryhtyä ennen edesmenneen puolison osalta velat on maksettu.
Perukirja joka sisältää osituksen, eli omaisuus että velat on kummallekkin ositettu eli avioliiton aikainen yhdessä hankittu, yhteisellä sopimuksella on avio-oikeuden omaavaa omaisuutta, samoin yhteistä velkaa joka otettu yhteisellä sopimuksella ja viivain alla on kummankin osapuolen osuus.


T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä voidaan, velkasumma jakaantuu kahtia ositus tehtäessä.

Pesänjakoon ei voida ryhtyä ennen edesmenneen puolison osalta velat on maksettu.
Perukirja joka sisältää osituksen, eli omaisuus että velat on kummallekkin ositettu eli avioliiton aikainen yhdessä hankittu, yhteisellä sopimuksella on avio-oikeuden omaavaa omaisuutta, samoin yhteistä velkaa joka otettu yhteisellä sopimuksella ja viivain alla on kummankin osapuolen osuus.


T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V

Lue lisää

Perukirjalla ei ole suoraan tekemistä osituksen kanssa yleensä. Se voi korkeintaan sisältää maininnan, että leski ei anna tasinkoa vainajan kuolinpesälle. Muutoin ositus aina toteutetaan kulloisenkin ajankohdan mukaan ja ajantasaista arvopohjaa noudatetaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä voidaan, velkasumma jakaantuu kahtia ositus tehtäessä.

Pesänjakoon ei voida ryhtyä ennen edesmenneen puolison osalta velat on maksettu.
Perukirja joka sisältää osituksen, eli omaisuus että velat on kummallekkin ositettu eli avioliiton aikainen yhdessä hankittu, yhteisellä sopimuksella on avio-oikeuden omaavaa omaisuutta, samoin yhteistä velkaa joka otettu yhteisellä sopimuksella ja viivain alla on kummankin osapuolen osuus.


T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V

Lue lisää

Ei ulkopuolisen antamaa velkaa tai perittävissä olevaa saatavaa voi ilman velkojan suostumusta siirtää osittainkaan kenellekään ulkopuoliselle maksettavaksi.

Vai että oikein asijan tuntijat ?

Kysyp päs löpötiltä

Jokainen ja kuolinpesä maksaa velkaansa itse.
Perukirja ei ole ositus.

Anonyymi kirjoitti:

Jokainen ja kuolinpesä maksaa velkaansa itse.
Perukirja ei ole ositus.

Perusteella millä?

Edesmenneen omaisuus ja velat, plööp plööp ja plööp

Eloon jääneen eli aviolesken omaiduus ja velat, plööp plööp ja plööp.

Tällain ja ositus on tehty eikö vain?

Anonyymi kirjoitti:

Perusteella millä?

Edesmenneen omaisuus ja velat, plööp plööp ja plööp

Eloon jääneen eli aviolesken omaiduus ja velat, plööp plööp ja plööp.

Tällain ja ositus on tehty eikö vain?

Lue lisää

Perusteella sillä että osituksesta on laadittava itsenäinen dokumentti lain mukaan.

Anonyymi kirjoitti:

Perusteella sillä että osituksesta on laadittava itsenäinen dokumentti lain mukaan.

Esitä se laki, TROLLI.

Avioliiton purkautuessa EI kuoleman vuoksi on TOISEN osapuolen niin vaatiessa kaadittava osituskirja (avioliittolaki, pykälää en muista yhtäkkiä), niin ei päde silloin kun avioliiton toinen osapuoli kuolee ja avioliitto purkautuu tätä kautta ja sen ilmaisee jo mainittu lakikin.

TOISEN, eli jomman kumman niin vaatiessa, moniko kuollut on vaatinut osituksen tekoa kun se avioliittolaki antaa mahdollisuuden vaatia osituskirjan tekoa molemmille?

Perikunta taasen ei ole avioliiton toinen osapuoli, joten heille ei anneta oikeutta vaatia osituskirjan tekoa, vaan se ositus tehdään perukirjan yhteydessä.

Jos taas perukirjassa olisi vain omaisuusluettelo, eikä eriytettäisi ollenkaan, ei perukirja olisi samalla ositus, mutta kun se tehdään automaattisesti, niin tällöin perukirja on myöskin osituskirja.

Ei nämä asiat voi olla näin vaikeita päänsä puhki opiskelleille aasitta-ajajille vai oletteko vain huoneistokeskuksen asunnon näyttäjä joka laatinut isänsä ja äitinsä jälkeen parit perukuijat tehneenä pätevänä itseään pitävä joka täällä inttää?

Anonyymi kirjoitti:

Esitä se laki, TROLLI.

Avioliiton purkautuessa EI kuoleman vuoksi on TOISEN osapuolen niin vaatiessa kaadittava osituskirja (avioliittolaki, pykälää en muista yhtäkkiä), niin ei päde silloin kun avioliiton toinen osapuoli kuolee ja avioliitto purkautuu tätä kautta ja sen ilmaisee jo mainittu lakikin.

TOISEN, eli jomman kumman niin vaatiessa, moniko kuollut on vaatinut osituksen tekoa kun se avioliittolaki antaa mahdollisuuden vaatia osituskirjan tekoa molemmille?

Perikunta taasen ei ole avioliiton toinen osapuoli, joten heille ei anneta oikeutta vaatia osituskirjan tekoa, vaan se ositus tehdään perukirjan yhteydessä.

Jos taas perukirjassa olisi vain omaisuusluettelo, eikä eriytettäisi ollenkaan, ei perukirja olisi samalla ositus, mutta kun se tehdään automaattisesti, niin tällöin perukirja on myöskin osituskirja.

Ei nämä asiat voi olla näin vaikeita päänsä puhki opiskelleille aasitta-ajajille vai oletteko vain huoneistokeskuksen asunnon näyttäjä joka laatinut isänsä ja äitinsä jälkeen parit perukuijat tehneenä pätevänä itseään pitävä joka täällä inttää?

Lue lisää

Ositus vaikuttaa ratkaisevasti kuolinpesän verotukseen.
Ositus voidaan sitä vastoin sisällyttää jakokirjaan, jos kuolinpesällä on niinkin paljon omaisuutta, että jako voidaan järkevästi toimittaa lesken hallintaoikeuden aikana.

Eihän ositusta ja jakoa myöskään tehdä usein enään perukirjassa olevilla arvoilla tai osuuksilla vuosikymmenen jälkeen.

Anonyymi kirjoitti:

Esitä se laki, TROLLI.

Avioliiton purkautuessa EI kuoleman vuoksi on TOISEN osapuolen niin vaatiessa kaadittava osituskirja (avioliittolaki, pykälää en muista yhtäkkiä), niin ei päde silloin kun avioliiton toinen osapuoli kuolee ja avioliitto purkautuu tätä kautta ja sen ilmaisee jo mainittu lakikin.

TOISEN, eli jomman kumman niin vaatiessa, moniko kuollut on vaatinut osituksen tekoa kun se avioliittolaki antaa mahdollisuuden vaatia osituskirjan tekoa molemmille?

Perikunta taasen ei ole avioliiton toinen osapuoli, joten heille ei anneta oikeutta vaatia osituskirjan tekoa, vaan se ositus tehdään perukirjan yhteydessä.

Jos taas perukirjassa olisi vain omaisuusluettelo, eikä eriytettäisi ollenkaan, ei perukirja olisi samalla ositus, mutta kun se tehdään automaattisesti, niin tällöin perukirja on myöskin osituskirja.

Ei nämä asiat voi olla näin vaikeita päänsä puhki opiskelleille aasitta-ajajille vai oletteko vain huoneistokeskuksen asunnon näyttäjä joka laatinut isänsä ja äitinsä jälkeen parit perukuijat tehneenä pätevänä itseään pitävä joka täällä inttää?

Lue lisää

Vaikeaa tuntuu olevan kommentoi alle.
Ositus suoritetaan sitten esimerkiksi, kun leski niin tahtoo. Aikaa voi kulua vaikkapa 30 vuotta useinkin ja arvot ovat jo aivan eri valuutassa.
Kuolinpesän itsenäinen verotus esimerkiksi pääomatuloista päättyy samanaikaisesti osituksen kanssa kuin seinään. Leski myös maksaa omat verot osuudestaan omaisuuden tuottoon, kun eivät kuulu enään kuolinpesän varallisuuteen. Leski ei voi nauttia koko kuolinpesän tuotosta enää.
Tämän vuoksi varakkaissa kuolinpesissä ositusta usein kannattaa viivyttää vuosikymmenen jos toisenkin. Kuolinpesä maksaa omaisuudestaan kaikki osakkaiden verot jatkuen ositukseen asti.

Pienemmissä pesissä lesken hallintaoikeus asuntoon kattaa melkein koko pesän varallisuuden.

Anonyymi kirjoitti:

Ositus vaikuttaa ratkaisevasti kuolinpesän verotukseen.
Ositus voidaan sitä vastoin sisällyttää jakokirjaan, jos kuolinpesällä on niinkin paljon omaisuutta, että jako voidaan järkevästi toimittaa lesken hallintaoikeuden aikana.

Eihän ositusta ja jakoa myöskään tehdä usein enään perukirjassa olevilla arvoilla tai osuuksilla vuosikymmenen jälkeen.

Lue lisää

Kerroppa mikä perunkirja on verottajalle?

Kerro samaan syssyyn meneekö jakokirja verottajalle?

Ensimmäinenhän taisi vaikuttaa osakkaiden perntöveroon eli perukirjan laskennallinen plusomaisuus jaettuna perijöiden määrällä on yhden osakkaan perintöveromäärä.

Menikö väärin? 😁

Anonyymi kirjoitti:

Kerroppa mikä perunkirja on verottajalle?

Kerro samaan syssyyn meneekö jakokirja verottajalle?

Ensimmäinenhän taisi vaikuttaa osakkaiden perntöveroon eli perukirjan laskennallinen plusomaisuus jaettuna perijöiden määrällä on yhden osakkaan perintöveromäärä.

Menikö väärin? 😁

Lue lisää

Oikein ja väärin. Perukirja on vain veroilmoitus kuten toteat.
Perukirjassa aika tavallisesti on ilmoitettuna puolet leskelle mahdollisessa osituksessa kuuluvaa omaisuutta eli vain puolesta pesän varallisuudesta perilliset suorittavat perintöveron mahdollisin vähennyksin. Leski on kuolinpesän osakas ositukseen asti.
Lesken asumisoikeus pariskunnan yhteiseen asuntoon esimerkiksi aiheuttaa vähennyksen perintöveroon.

Anonyymi kirjoitti:

Oikein ja väärin. Perukirja on vain veroilmoitus kuten toteat.
Perukirjassa aika tavallisesti on ilmoitettuna puolet leskelle mahdollisessa osituksessa kuuluvaa omaisuutta eli vain puolesta pesän varallisuudesta perilliset suorittavat perintöveron mahdollisin vähennyksin. Leski on kuolinpesän osakas ositukseen asti.
Lesken asumisoikeus pariskunnan yhteiseen asuntoon esimerkiksi aiheuttaa vähennyksen perintöveroon.

Lue lisää

Noo kerroppa kuka osituksen laatii ja kuka on laadituttaja, eli kuka voi vaatia ositusta? 😁

Anonyymi kirjoitti:

Noo kerroppa kuka osituksen laatii ja kuka on laadituttaja, eli kuka voi vaatia ositusta? 😁

Avioliittolaki 85 §
omaisuuden ositus on toimitettava, jos puoliso tai kuolleen puolison perillinen sitä vaatii.

Anonyymi kirjoitti:

Avioliittolaki 85 §
omaisuuden ositus on toimitettava, jos puoliso tai kuolleen puolison perillinen sitä vaatii.

Jätittekö osan pois?

"Jos kumpaisellakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, omaisuuden osituksen sijasta on toimitettava ainoastaan puolisoiden omaisuuden erottelu.

Jos puolisoilla on yhteistä omaisuutta, omaisuus on vaadittaessa jaettava omaisuuden osituksessa taikka erottelussa.~~

86 §

Kunnes ositus toimitetaan, osallistuu eloonjäänyt puoliso kuolleen puolison omaisuuden hallintoon niin kuin perintökaaressa säädetään. (5.2.1965/42)

Eloonjäänyt puoliso on oikeutettu sanottuna aikana yksin vallitsemaan omaisuuttaan (ELI VAIN OMAA OMAISUUTTAAN) Jos eloonjäänyt puoliso tahtoo tehdä sellaisen luovutus- tai muun toimen, johon toisen puolison suostumus !!! 38 tai 39 §:n mukaan olisi tarpeen, siihen on kuitenkin hankittava joko oikeuden lupa tai perillisten kirjallinen 66 §:n mukaisesti annettu suostumus. Eloonjäänyt puoliso on velvollinen tekemään osituksessa tilin omaisuuden vallinnasta kuolemantapauksen jälkeiseltä ajalta sekä sen tuotosta.

~~ 90 § (23.3.2023/484)
Omaisuuden ositusta toimitettaessa on omaisuutena, johon toisella puolisolla !!! ei ole avio-oikeutta, pidettävä:
1) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla avioliiton purkauduttua toisen puolison kuoleman vuoksi".

Eli tällöin tehdään erottelu.

Anonyymi kirjoitti:

Oikein ja väärin. Perukirja on vain veroilmoitus kuten toteat.
Perukirjassa aika tavallisesti on ilmoitettuna puolet leskelle mahdollisessa osituksessa kuuluvaa omaisuutta eli vain puolesta pesän varallisuudesta perilliset suorittavat perintöveron mahdollisin vähennyksin. Leski on kuolinpesän osakas ositukseen asti.
Lesken asumisoikeus pariskunnan yhteiseen asuntoon esimerkiksi aiheuttaa vähennyksen perintöveroon.

Lue lisää

No kerropa jos ei jo perukirjassa tehdä ositusta ja/tai erottelua, niin kuinka verottaja tietää, kuin laskemalla jolloinka verotus voi olla väärin jos omaisuutta on johon ei ole avio-oikeutta, niin samassa ryppäässä.

😁

Anonyymi kirjoitti:

Jätittekö osan pois?

"Jos kumpaisellakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, omaisuuden osituksen sijasta on toimitettava ainoastaan puolisoiden omaisuuden erottelu.

Jos puolisoilla on yhteistä omaisuutta, omaisuus on vaadittaessa jaettava omaisuuden osituksessa taikka erottelussa.~~

86 §

Kunnes ositus toimitetaan, osallistuu eloonjäänyt puoliso kuolleen puolison omaisuuden hallintoon niin kuin perintökaaressa säädetään. (5.2.1965/42)

Eloonjäänyt puoliso on oikeutettu sanottuna aikana yksin vallitsemaan omaisuuttaan (ELI VAIN OMAA OMAISUUTTAAN) Jos eloonjäänyt puoliso tahtoo tehdä sellaisen luovutus- tai muun toimen, johon toisen puolison suostumus !!! 38 tai 39 §:n mukaan olisi tarpeen, siihen on kuitenkin hankittava joko oikeuden lupa tai perillisten kirjallinen 66 §:n mukaisesti annettu suostumus. Eloonjäänyt puoliso on velvollinen tekemään osituksessa tilin omaisuuden vallinnasta kuolemantapauksen jälkeiseltä ajalta sekä sen tuotosta.

~~ 90 § (23.3.2023/484)
Omaisuuden ositusta toimitettaessa on omaisuutena, johon toisella puolisolla !!! ei ole avio-oikeutta, pidettävä:
1) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla avioliiton purkauduttua toisen puolison kuoleman vuoksi".

Eli tällöin tehdään erottelu.

Lue lisää

Kysymys oli, että milloin ositus pitää toimittaa ja kenen vaatimuksesta. Onko vaikeuksia luetun ymmärtämisen osalta?
"eli kuka voi vaatia ositusta? 😁"

Anonyymi kirjoitti:

Jätittekö osan pois?

"Jos kumpaisellakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, omaisuuden osituksen sijasta on toimitettava ainoastaan puolisoiden omaisuuden erottelu.

Jos puolisoilla on yhteistä omaisuutta, omaisuus on vaadittaessa jaettava omaisuuden osituksessa taikka erottelussa.~~

86 §

Kunnes ositus toimitetaan, osallistuu eloonjäänyt puoliso kuolleen puolison omaisuuden hallintoon niin kuin perintökaaressa säädetään. (5.2.1965/42)

Eloonjäänyt puoliso on oikeutettu sanottuna aikana yksin vallitsemaan omaisuuttaan (ELI VAIN OMAA OMAISUUTTAAN) Jos eloonjäänyt puoliso tahtoo tehdä sellaisen luovutus- tai muun toimen, johon toisen puolison suostumus !!! 38 tai 39 §:n mukaan olisi tarpeen, siihen on kuitenkin hankittava joko oikeuden lupa tai perillisten kirjallinen 66 §:n mukaisesti annettu suostumus. Eloonjäänyt puoliso on velvollinen tekemään osituksessa tilin omaisuuden vallinnasta kuolemantapauksen jälkeiseltä ajalta sekä sen tuotosta.

~~ 90 § (23.3.2023/484)
Omaisuuden ositusta toimitettaessa on omaisuutena, johon toisella puolisolla !!! ei ole avio-oikeutta, pidettävä:
1) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla avioliiton purkauduttua toisen puolison kuoleman vuoksi".

Eli tällöin tehdään erottelu.

Lue lisää

Ei jätetty.

Anonyymi kirjoitti:

No kerropa jos ei jo perukirjassa tehdä ositusta ja/tai erottelua, niin kuinka verottaja tietää, kuin laskemalla jolloinka verotus voi olla väärin jos omaisuutta on johon ei ole avio-oikeutta, niin samassa ryppäässä.

😁

Lue lisää

Perukirjassa vaaditaan kerrottavaksi, että vaatiiko tai antaako leski tasinkoa puolisoiden yhteen laskettua omaisuutta koskien.

Tällä vuosituhannella usein mahdollinen avioehto ei ole enään voimassa puolison kuollessa. Päinvastoin loppukin omaisuus on testamentattu erikseen lesken hyväksi usein tavalla tai toisella.
Kertomasi asia pitää tietenkin kertoa perukirjassa, jos asia on niin.

Anonyymi kirjoitti:

Esitä se laki, TROLLI.

Avioliiton purkautuessa EI kuoleman vuoksi on TOISEN osapuolen niin vaatiessa kaadittava osituskirja (avioliittolaki, pykälää en muista yhtäkkiä), niin ei päde silloin kun avioliiton toinen osapuoli kuolee ja avioliitto purkautuu tätä kautta ja sen ilmaisee jo mainittu lakikin.

TOISEN, eli jomman kumman niin vaatiessa, moniko kuollut on vaatinut osituksen tekoa kun se avioliittolaki antaa mahdollisuuden vaatia osituskirjan tekoa molemmille?

Perikunta taasen ei ole avioliiton toinen osapuoli, joten heille ei anneta oikeutta vaatia osituskirjan tekoa, vaan se ositus tehdään perukirjan yhteydessä.

Jos taas perukirjassa olisi vain omaisuusluettelo, eikä eriytettäisi ollenkaan, ei perukirja olisi samalla ositus, mutta kun se tehdään automaattisesti, niin tällöin perukirja on myöskin osituskirja.

Ei nämä asiat voi olla näin vaikeita päänsä puhki opiskelleille aasitta-ajajille vai oletteko vain huoneistokeskuksen asunnon näyttäjä joka laatinut isänsä ja äitinsä jälkeen parit perukuijat tehneenä pätevänä itseään pitävä joka täällä inttää?

Lue lisää

Perukirja on vainajan veroilmoitus. Sitä varten tarvitaan myös lesken omaisuudesta tiedot, että verottaja voi laskea mistä määrää perintöveron perillisille. Ellei paperissa Lue, että samassa on osituskirja, kyse ei ole osituksesta.
Meillä sisaruksilla on kaksi kuolinpesää, äidin ja isän. Mitään ositusta ei ole tehty, on vain perukirjat kummastakin. Että näin se vaan on. Mitään ei voida jakaa tms kun ositusta ei ole tehty, pesät ns uinuvat.

Anonyymi kirjoitti:

Oikein ja väärin. Perukirja on vain veroilmoitus kuten toteat.
Perukirjassa aika tavallisesti on ilmoitettuna puolet leskelle mahdollisessa osituksessa kuuluvaa omaisuutta eli vain puolesta pesän varallisuudesta perilliset suorittavat perintöveron mahdollisin vähennyksin. Leski on kuolinpesän osakas ositukseen asti.
Lesken asumisoikeus pariskunnan yhteiseen asuntoon esimerkiksi aiheuttaa vähennyksen perintöveroon.

Lue lisää

No nyt meni väärin. Sekä kuolleen että lesken omaisuus- velat kummassakin, jaettuna kahdella sitten osituksessa kun se tehdään. Tästä siis lasketaan perintöverot.
Ei niin että vainajan omaisuudesta puolet kuuluisi leskelle. Ihan riippuu lesken oman omaisuuden määrästä, mitä on saapa, tai avioehdosta.

Anonyymi kirjoitti:

No nyt meni väärin. Sekä kuolleen että lesken omaisuus- velat kummassakin, jaettuna kahdella sitten osituksessa kun se tehdään. Tästä siis lasketaan perintöverot.
Ei niin että vainajan omaisuudesta puolet kuuluisi leskelle. Ihan riippuu lesken oman omaisuuden määrästä, mitä on saapa, tai avioehdosta.

Lue lisää

Olikin kerrottu jo "aika tavallisesti on ilmoitettuna puolet". Tuon lisäksi lasketaan esimerkiksi lesken asunnon hallinnasta kerrottu vähennys.
Voisihan tuota jatkaa maailman tappiin muiden hallinnoilla ja kaikenlaisille rasitteilla velkoineen, jotka vaikuttavat erillisen omaisuuden laskennalliseen arvoon.
Osituksen toteutukseen voi kulua sitä vastoin useampi kymmenen vuotta.

Anonyymi kirjoitti:

No nyt meni väärin. Sekä kuolleen että lesken omaisuus- velat kummassakin, jaettuna kahdella sitten osituksessa kun se tehdään. Tästä siis lasketaan perintöverot.
Ei niin että vainajan omaisuudesta puolet kuuluisi leskelle. Ihan riippuu lesken oman omaisuuden määrästä, mitä on saapa, tai avioehdosta.

Lue lisää

Eipä ollut osituksesta edes kyse vaan perintöveron alaisesta osasta perukirjassa. Siinä on koko kuolinpesän omaisuus yleensä verottajan tarpeita varten. Leski on kuolinpesän osakas.
Osituksesta aikanaan mahdollisesti leskelle tuleva omaisuus voi olla muutakin kuin aiemmin esimerkiksi puoliksi puolison kanssa omistettu yksittäinen omaisuuserä.
Yksi osuus voi olla esimerkiksi rahaa.

Anonyymi kirjoitti:

Esitä se laki, TROLLI.

Avioliiton purkautuessa EI kuoleman vuoksi on TOISEN osapuolen niin vaatiessa kaadittava osituskirja (avioliittolaki, pykälää en muista yhtäkkiä), niin ei päde silloin kun avioliiton toinen osapuoli kuolee ja avioliitto purkautuu tätä kautta ja sen ilmaisee jo mainittu lakikin.

TOISEN, eli jomman kumman niin vaatiessa, moniko kuollut on vaatinut osituksen tekoa kun se avioliittolaki antaa mahdollisuuden vaatia osituskirjan tekoa molemmille?

Perikunta taasen ei ole avioliiton toinen osapuoli, joten heille ei anneta oikeutta vaatia osituskirjan tekoa, vaan se ositus tehdään perukirjan yhteydessä.

Jos taas perukirjassa olisi vain omaisuusluettelo, eikä eriytettäisi ollenkaan, ei perukirja olisi samalla ositus, mutta kun se tehdään automaattisesti, niin tällöin perukirja on myöskin osituskirja.

Ei nämä asiat voi olla näin vaikeita päänsä puhki opiskelleille aasitta-ajajille vai oletteko vain huoneistokeskuksen asunnon näyttäjä joka laatinut isänsä ja äitinsä jälkeen parit perukuijat tehneenä pätevänä itseään pitävä joka täällä inttää?

Lue lisää

Ensimmäisenä Sinun pitäisi ottaa huomioon, että ketkä allekirjoittavat perukirjan ja ketkä allekirjoittavat osituskirjan normaali tilanteessa.
Perukirjassa riittää pesän ilmoittajan ja uskottujen miesten allekirjoitus verottajalle.
Sovinnolla tehden osituskirjan allekirjoitus vaaditaan kaikilta osapuolilta. Muutoin noudatetaan Perintökaaren määräyksiä asian toimeenpanemiseksi.