Kohdattiin? Tässä elämässä. Vaikka ollaan edelleen tutut tuntemattomat. Se on omituinen tunne.
Kerro mulle miksi juuri me
Anonyymi-ap
621360
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 62
Vanhimmat
Uskon kohtaloon.
Kuin myös.🥰😜
Niinpä,en keksi muuta selitystä.
Joku tehtävä on ollut tavata. Kääntää ehkä ajatusmaailmaa, pelastaa joltain katastrofilta 😉 olla tukena vaikeina hetkinä, saada opetusta. Mieti sitä henkilöä, miten olet muuttunut siitä kun kohtasit hänet? Pääsitkö kenties helpommin yli jostain vaikeasta asiasta tai kasvoitko henkisesti?
VALETTA
Miten nyt noin ajattelt?
Ensi elämässä sitten jo tutustututatiinkin!
Jos tässä elämässä tutustuminen on vaikeaa niin miten se voisi olla helpompaa seuraavassa elämässä.
Koska olet oppinut tässä elämässä jotain. Ensi elämässä olet rohkeampi.
Varmasti tässä elämässä voi kohdata uudestaankin. Yhteinen matka voi alkaa, jos molemmat vapaita ja haluavat mennä yhteen. Muuten voi olla vain kunnioitus toista kohtaan, mutta molemmat jatkavat erikseen. Jos ei täällä kohtaisi enää, eikä voisi yhteistä matkaa jatkaa, vaikka tunteita olisi ollutkin, taivaassa toki näkee parhaimmillaan moniakin sitten viimeistään uudelleen.
Ja menet unohduksen verhon läpi ja sama oppiminen alkaa alusta.
Ehkä entistä arempana kun sielunsopimukset ja oppiläksyt tekemättä.
Samat haasteet on edessä silloinkin, se mitä ei opita tässä elämässä, sama toistuu niin kauan kunnes opimme sen.
VALETTA STANA
Mitä oppimista sun mielestä ja kenellä?!
Emmää halua enää. Päästän irti ja jatkan matkaani. Kyllä tässä on ollut jo ihan tarpeeksi kuuleppa.
No sinä tuskin oletkaan. Juntti!
Ikävä kertoa sulle ei meillä kellään ole kuin tämä yksielämä
Entäs jos olet vaikka muurahaisena. Ehkä sitten olen joka tapauksessa ahkerampi ja vieläkin hoikempi ja kokooni nähden hyvin vahva.
Suomi24 palsta, anonyymina, koko maan palsta, 24/7.
Oliko tämä mainos 😅
En tiedä ketkä te, ite miettinyt samaa myös. 😪
En tiedä minäkään.
Tietäjät ne tietää.
Ja rakastajat rakastaa.
Tietäjätpä tosiaan...
Nii kiusaajat, hakker't, y'lä'ito jne...
Aivan...
Olemme toistemme valitut.
Erään ihmisen kohdalla sanoisin että koska meidän oli tarkotuskin kohdata.
Omalta puoleltani ainakin keksin monta hyvää asiaa mitä siitä on seurannu, eihän kaikki ole ollu pelkästään hyvää mutta niistäkin huonoistakin asioista on loppupelissään seurannu hyvää.
Eikä se niin vaikeaa ole tutustua, ottaa useammin yhteyttä ja on kiinnostunut toisesta niin sehän menee loppu ihan luonnostaan.
Hyvää yötä
Ohi. Ollaan niin paljon enemmän kun tuntemattomia hänen kanssa. Hän ei vaan ymmärrä itseään eikä tunteitaan nyt, vielä. Annan aikaa. Luotan. Haluan uskoa siihen että tälläkin kaikella hulluudella on jokin suurempi merkitys. Merkitys jonka ymmärrämme vasta myöhemmin.
Hyvää yötä toverit
Hyvää yötä. Ei se tarkoita että asiay olisi yhtä hymyä kun tapaa, vaan kohtaaminen saattaa saada ison myllerrryksen aikaan, joka opettaa ihmisessä jotain.
En tiedä. Monta vuotta mennyt hukkaan sen kohtaamisen jälkeen. Ei vain sen takia, mutta kuitenkin.
Elämä on aina arvokasta. Jokainen päivä on uusi mahdollisuus ja ikään kuin aarre löydettäväksi. Voimia.
Hyvä kysymys. Kommentit herättivät kyllä ajatuksia ja toivat mieleen tämän kauniin hitaan valssin. Öitä.
https://youtu.be/suOBmkxg304
Ehkä teille vain kerrottiin, että olette olemassa ja voitte jatkaa yhdessä, jos siltä tuntuu. Siis jos molemmat vapaita. Ihmiset voivat olla toisilleen ikään kuin liikennemerkkejä. Nyt on pysähdyttävä, ennen kuin taas jatkaa matkaa joko yhdessä tai erikseen. Voimia!
Noin se varmaan on!
Omituisinta on se, että kohtelin sinua hyvin ja sinä estot laitoit.
Voi kiesus. Et taida oikein hahmottaa asioita ja elämää kun tämmöistä avaudut tämän kohtalon palstamiehen kautta
Tätä on moni sanonut toisilleen,
vaikkei olekaan itse laitellut kumpikaan osapuoli.
Jos vaikka rimpautat puhelulla sille tyypille.
Olemme tunteneet jo tuhansia vuosia. Sinä vaan unohdit kykysi muistaa ne.
Minä muistan ja tahtoisin auttaa sinua muistamaan.
Miksi et sitten auta…
Ihan kuin itse olisin kirjoittanut avauksen.. Niin tuttua, niin tuttua..
Turhaa on tuollaisia kohtalon värinää ääni särkyen esittää, mikään ei ole luonut sellaista yhteyttä, mitä tässäkin ketjussa, ja yleisesti muutenkin muiden kautta haluavat esittää, jotta saisivat perusteet jatkaa toisen seuraamista, etsiä itselleen nostetta toisen kautta.
Kuvitella, että jos jotain tuntevatkin ja käyvät itse läpi, että toinenkin varmaan sitten kokee samaa tai jotain, hänen kauttaan tai ansiosta, on todella todella loukkaavaa, luoda tuollaista tunkeilu perustetta, ja pakottaa toinen omiin
omistushaluisiin ympäristöihin.
Heitähän sinäkin se naamarisi jo pois.
Älä viitsi jaksaa tuota ala-arvoista pska kuvitelmaasi, että jonkun muu elämä kuuluisi sinulle.
Aivopesty mitättömyys, joka jaksaa hokea kuvitelmaansa perspitkläisille tunteidensa näyttämisestä.
Menisit sinäkin siitä kotiisi miettimään, onko mitään muuta elämässä jäljellä?
Minusta tämä palstasedän karismaattinen filosofia itsensä kanssa kirjoitellen on todella opetettavaista. No ei o
Tulihan se negatiivinen kommentti.
Jotkut kun ei vaan ole kehittyneet aistimaan muuta kuin itsensä.
Sääli heitä.
Tuskin edes tajuat, miten tyhjältä tuollainen kommentti vaikuttaa? uskottelet, että kun toinen niin suunnattomasti aistii kuin tryffelikoira konsanaan, miten häntä, suuremmoisesti häntä kohtaan aistii tuntemuksia, että ne aistimukset olisivat sellaisinaan totta ja pysyviä.
Nimenomaan pysyviä, luulevat narsistisissa harhoissaan, että heitä vain haluttaisiin, ilmenisivät he ihmisinä millaiseksi tahansa. Ja sitä ihmiskuvaansa he lähinnä haluavat puolustella, ei sitä mitä itse sitten kuvittelevat tuntevansa tai jakavansa toisen kanssa ym.
Ei mitään sinne päinkään. Vähän voisi mennä itseensä ja hakea hoitoa narsistisiin harhoisinsa.
Edelleen. Olet vaan niin itseäsi täynnä ettei muut mahdolliset oikein avaudu.
Kaikille ei onneksi ole suurempaa tietoisuutta suotu
Päinvastoin, aistin kaiken, astraalit ja universaalin säteet. Siitäpä kuule tiedänkin, mihin itse kukin perustaa oletuksensa.
Hupaisaa se kuule on, kun kuulee jonkun väittävän jotain, minkä pohjalta otaksui ihmisestä jotain, todellisuudessa tunnetila tai vastaava ilmentäminen ei liittynyt nimeksikään sellaisiin positiivisiin odotuksiin millä vastaanottaja on sen sisäistänyt itselleen omia tarpeitaan vahvistaen.
Itse en kuvittele toisten ilmentämisten pohjalta asioita siltä pohjalta, että etsisin omille tunnetarpeille vahvistusta ja rupea ympärille kertomaan miten minua katsottiin ja miten ihanalta tuntui nähdä toinen junan ikkunasta ja luoda siitä suhdeodotusta. Paljon tärkeämpää on aitous kanssakäymisessä, huomioiminen, välittäminen jne.
Jos nekään.
Teidän juttujen pohjalta, kun ette ole varsinaisesti ilmeisesti muuta kuin katsoi takaisin ihmettelyn pyörteissä, niin kyllä se voi tarkoittaa kullekin miljoonaa eri tasoa, tarvetta jne. Vain aikamoisen yksinkertainen käsittelee asian vain siten miten itse kokee saavansa parhaan mahdollisen vahvistuksen sen hetkiselle tarpeelle.
Heinähattublondi ❤️lappalainen
No just joo ja juntteja me ollaan kaikki?
Jos ihmiset kohtaavat toisensa se aina tarkoita, että sillä olisi joku tarkoitus, so simple 🤷♀️
Sekin on totta.
Ollaan twin turboja hänen naisen kanssa ja hän on ensimmäinen enkeli jonka olen omin silmin nähnyt.
♥️
Tää on suurempaa kuin rakkaus. Ei pysty kuvailemaan. Toinen vaan on välillä siinä vierellä ja tuntuu omalta. Sanatonta viestintää ja ainutlaatuista kommunikaatiota. Kemiaa.
Miksi juuri nyt oikea ihminen väärään aikaan vai onko se sittenkin juuri oikeaan aikaan?
Jos uskomme tarkoitukseen niin.. Tällä meidän riipivällä rakkaudellamme on myös tarkoitus ja paikkansa. Samalla ihanaa, ei voi olla toisesta erossa.. samalla tuskaista, koska joutuu olla erossa.
Näin minäkin koen.
Minäkin koen meidän tilanteen juuri näin. Nää tunteet yllätti täysin mut, mun suojaus oli liian alhaalla.
Koska meidän oli tarkoituskin tavata vasta nyt.
En kysy enkä ihmettele miksi, kaikella kun on tarkoitus tässä maailmankaikkeudessa.
Ainoa mitä me voidaan tehdä on hyväksyä se, ajankohta kun on kummallekin sopiva juuri nyt.
Meillä on vielä hyvin aikaa tässä elämässä olla se yksi kokonainen joka tuli kahdesta särkyneestä.
Annetaan sen tapahtua nyt ❤️
Mistä noita tietää jaksanu moisia edes miettiä kun ne on yleensä ratkaisemattomia ongelmia yleensäsattumalta normaalisti vahingossa silloin jos ei mitään etsi ei ole luonut itselleen mielikuvaa mielessään mitä etsii edes tytöt si taas saattaa monesti jopa itse sitä tiedostamatta etsiä isänsä kaltaista miestä
Meillä on selvittämättömiä asioita keskenämme. Sieluilla on.
Olet hyvin tuttu tuntematon mulle ja jollakin tavalla tärkeä. Mitään ei edes ystävyyttä ei voida rakentaa koska en osaa olla ihmissuhteissa. En osaa olla oikeanlainen. Kaikki menee päin vttua pian. Rakastan myös harmikseni ihmistä kuka ei ole koskaan rakastanutkaan mua. Koen syyllisyyttä siitä että rakastan häntä edelleen vaikka järki sanoo että tuhoan mieleni lopullisesti.
Niin kyllä se ensirakkaus on kuitenkin kovasana edelleenkin kaikkien näiden vuosikymmenten jälkeen.
Tiettyyn tapaukseen liittyen olisi ollut parempi ettei häntä olisi otettu mukaan ollenkaan!