Kokeillaanko 3 %:n veroa Suomessa? – Tuottaa enemmän kuin 30 % vero
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/kokeillaanko-3-n-veroa-suomessa-tuottaa-enemman-kuin-30-vero/da1720be-ef06-3b1b-a3b3-ee4cb33fa2ed
Osakesäästäjien Keskusliitto väittää, että kaikkia koskeva kolmen prosentin osinkovero tuottaa enemmän kuin 30 prosentin osinkovero, jota maksavat vain piensijoittajat. Vantaalaisella kirjoittajalla on siihen liittyvä idea.
"Osinkojen verotuksessa on Suomessa vallalla suuri vääryys. Jos olet varakas suursijoittaja, voit järjestää sijoituksesi niin, että vältyt osinkoveroilta. Piensijoittaja sen sijaan maksaa täysimääräiset verot. Piensijoittajat eli tavalliset palkansaajat.
Asiaa käsiteltiin taannoin Ylen MOT-ohjelmassa ”Kapitalistin tilipäivä”. Ohjelmassa kerrottiin, miten varakkaat yksityishenkilöt, suursijoittajat ja yhteisöt käyttävät verosuunnittelua.
Vakuutuskuoreen sijoittajat välttyvät kokonaan osinkoveroilta (Pääministeri Juha Sipilän varoja on piilotettu vakuutuskuoriin, kuten media on kertonut). Kaikkein rikkaimmille suomalaisille ei ole mikään ongelma ostaa 10 prosenttia pörssiyhtiöstä ja välttää osinkoverot.
Tätä verokohtelua perustellaan yleensä riskillä. Varakas suursijoittaja muka kantaa suuremman riskin sijoittaessaan suuren summan rahaa yritykseen. Todellisuudessahan vähäisiä summia sijoittava piensijoittaja kantaa suhteessa paljon suuremman riskin kuin suursijoittaja".
Kun yksi ei maksa, muut maksavat vastaavasti enempi, taannoista myymälävaras -mainosta siteeratakseni.
Alle 3%:n keskimääräisten osinkoveron sijaan KAIKILLE nykyinen TASAN 30% ja 34% osinkovero!!!
Miljonäärien ja muiden rikkaiden erityiskohtelu on lopetettava!
Keskimäärin osinkoveroa maksetaan alle 3%, eikös pääomaveron pitänyt olla 30% ja 34%?
24
287
Vastaukset
- Anonyymi
Sannan verojärjestelyt laskee yleistä veroprosenttia.
- Anonyymi
Älä viitsi persuilla.
- Anonyymi
Yrittäjänä menestyvällä Sannalla on sama oikeus ottaa listaamattomasta yrityksestään alennetun 7,5% verotuksen osinkoja kuin muillakin yrittäjillä, joilla tämä mahdollisuus. Siitä olen Sannan ja SDP:n sekä vasemmistoliiton kanssa samaa mieltä, että tämä Suomen ainutlaatuinen osinkoveroetu pitäisi poistaa KAIKILTA!
Myös kotitalousvähennys tulisi poistaa. - Anonyymi
Verojen välttäminen helpointa Suomessa
Se, että kysymys on anteliaasta pääomaverotuksesta eikä henkilökohtaisista tiedoista ja taidoista selviää taulukoista, joissa on kuvattu eri tulonsaajaryhmien bruttotulojen koostumus eri vuosina. Vuonna 1990 ylimmän prosentin tuloista 60 prosenttia oli palkkaa ja 14 prosenttia pääomatuloja. Vuonna 2002 palkkatulojen osuus oli pudonnut 40 prosenttiin ja pääomatulojen osuus noussut 52 prosenttiin. Korkeammin verotettujen yrittäjätulojen osuus on kutistunut lähes olemattomiin.
Eri Pohjoismaissa toteutetuista pääomaverouudistuksista Suomeen luotiin malli, jossa veroilta välttyminen on kaikkein helpointa, Matti Tuomala sanoi keskiviikkona.
– Tästä on annettu sellainen kuva, että Tanskaa lukuunottamatta muut Pohjoismaat omaksuivat saman järjestelmän. Kaukaa katsottuna näin on, mutta tarkempia yksityiskohtia katsomalla Norjan ja Ruotsin järjestelmissä on melkoisia eroja.
Uppsalan yliopiston ekonomistit vertailivat eri Pohjoismaiden järjestelmiä. Keskeinen sanoma on se, että Suomen järjestelmä on hyvin linjakas, mutta siinä on kaikkein suurimmat mahdollisuudet muuntaa ansiotuloja pääomatuloiksi. Tavallaan siis suurimmat mahdollisuudet verojen välttämiseen, Tuomala huomautti.
Rikkailla on jo tasavero
Sulivatko investoinnit jättiosinkoihin?
Suomessa erikoinen piirre on juuri se, että ansiotulojen kasvu ei selitä tapahtunutta kehitystä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa huippujohtajat, viihdetähdet ja urheilijat rikastuivat, koska palkat nousivat niin voimakkaasti.
Suomessa rikkaat rikastuivat, koska pystyivät muuttamaan tulojaan matalammin verotetuiksi pääomatuloiksi ja koska saajalleen verottomia osinkoja alettiin vuodesta 1995 maksaa avokätisesti. Kymmenessä vuodessa osingonmaksu lähes kymmenkertaistui.
Kehityksen kääntöpuoli on se, että yritysten investoinnit ovat laman jälkeen laahanneet alamaissa. Matti Tuomalan mukaan verojärjestelmä saattaa selittää myös tätä.
– Suomessa olisi jo ajat sitten pitänyt tehdä selvityksiä siitä, miten verojärjestelmä vaikuttaa investointeihin.
Varsinkin noin hurja osinkojen kasvu pistää ihmettelemään, miksi investoinnit laahaavat. Kävikö sittenkin niin, että kun vuoden 1993 verouudistusta markkinoitiin sillä, että Suomi tehdään houkuttelevaksi investointikohteeksi, niin kävikin päinvastoin? Investoinnit katosivat jonnekin muualle, Matti Tuomala pohti. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Verojen välttäminen helpointa Suomessa
Se, että kysymys on anteliaasta pääomaverotuksesta eikä henkilökohtaisista tiedoista ja taidoista selviää taulukoista, joissa on kuvattu eri tulonsaajaryhmien bruttotulojen koostumus eri vuosina. Vuonna 1990 ylimmän prosentin tuloista 60 prosenttia oli palkkaa ja 14 prosenttia pääomatuloja. Vuonna 2002 palkkatulojen osuus oli pudonnut 40 prosenttiin ja pääomatulojen osuus noussut 52 prosenttiin. Korkeammin verotettujen yrittäjätulojen osuus on kutistunut lähes olemattomiin.
Eri Pohjoismaissa toteutetuista pääomaverouudistuksista Suomeen luotiin malli, jossa veroilta välttyminen on kaikkein helpointa, Matti Tuomala sanoi keskiviikkona.
– Tästä on annettu sellainen kuva, että Tanskaa lukuunottamatta muut Pohjoismaat omaksuivat saman järjestelmän. Kaukaa katsottuna näin on, mutta tarkempia yksityiskohtia katsomalla Norjan ja Ruotsin järjestelmissä on melkoisia eroja.
Uppsalan yliopiston ekonomistit vertailivat eri Pohjoismaiden järjestelmiä. Keskeinen sanoma on se, että Suomen järjestelmä on hyvin linjakas, mutta siinä on kaikkein suurimmat mahdollisuudet muuntaa ansiotuloja pääomatuloiksi. Tavallaan siis suurimmat mahdollisuudet verojen välttämiseen, Tuomala huomautti.
Rikkailla on jo tasavero
Sulivatko investoinnit jättiosinkoihin?
Suomessa erikoinen piirre on juuri se, että ansiotulojen kasvu ei selitä tapahtunutta kehitystä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa huippujohtajat, viihdetähdet ja urheilijat rikastuivat, koska palkat nousivat niin voimakkaasti.
Suomessa rikkaat rikastuivat, koska pystyivät muuttamaan tulojaan matalammin verotetuiksi pääomatuloiksi ja koska saajalleen verottomia osinkoja alettiin vuodesta 1995 maksaa avokätisesti. Kymmenessä vuodessa osingonmaksu lähes kymmenkertaistui.
Kehityksen kääntöpuoli on se, että yritysten investoinnit ovat laman jälkeen laahanneet alamaissa. Matti Tuomalan mukaan verojärjestelmä saattaa selittää myös tätä.
– Suomessa olisi jo ajat sitten pitänyt tehdä selvityksiä siitä, miten verojärjestelmä vaikuttaa investointeihin.
Varsinkin noin hurja osinkojen kasvu pistää ihmettelemään, miksi investoinnit laahaavat. Kävikö sittenkin niin, että kun vuoden 1993 verouudistusta markkinoitiin sillä, että Suomi tehdään houkuttelevaksi investointikohteeksi, niin kävikin päinvastoin? Investoinnit katosivat jonnekin muualle, Matti Tuomala pohti.Tämänkö takia Suomen BKT ja tuottavuus jumittaa? Investointien sijaan omistajat ottavat rahat pois firmoista listaamattomien yritysten veroedulla?
BKT:n kasvu 2008-2019:
Ruotsi: 22 %
Tanska: 15 %
Norja: 14 %
Suomi: 4 %
https://twitter.com/romakka/status/1372184731815645193 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yrittäjänä menestyvällä Sannalla on sama oikeus ottaa listaamattomasta yrityksestään alennetun 7,5% verotuksen osinkoja kuin muillakin yrittäjillä, joilla tämä mahdollisuus. Siitä olen Sannan ja SDP:n sekä vasemmistoliiton kanssa samaa mieltä, että tämä Suomen ainutlaatuinen osinkoveroetu pitäisi poistaa KAIKILTA!
Myös kotitalousvähennys tulisi poistaa.Onko Sannan harjoittama peitelty osingonjako myös oikeutettua?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Verojen välttäminen helpointa Suomessa
Se, että kysymys on anteliaasta pääomaverotuksesta eikä henkilökohtaisista tiedoista ja taidoista selviää taulukoista, joissa on kuvattu eri tulonsaajaryhmien bruttotulojen koostumus eri vuosina. Vuonna 1990 ylimmän prosentin tuloista 60 prosenttia oli palkkaa ja 14 prosenttia pääomatuloja. Vuonna 2002 palkkatulojen osuus oli pudonnut 40 prosenttiin ja pääomatulojen osuus noussut 52 prosenttiin. Korkeammin verotettujen yrittäjätulojen osuus on kutistunut lähes olemattomiin.
Eri Pohjoismaissa toteutetuista pääomaverouudistuksista Suomeen luotiin malli, jossa veroilta välttyminen on kaikkein helpointa, Matti Tuomala sanoi keskiviikkona.
– Tästä on annettu sellainen kuva, että Tanskaa lukuunottamatta muut Pohjoismaat omaksuivat saman järjestelmän. Kaukaa katsottuna näin on, mutta tarkempia yksityiskohtia katsomalla Norjan ja Ruotsin järjestelmissä on melkoisia eroja.
Uppsalan yliopiston ekonomistit vertailivat eri Pohjoismaiden järjestelmiä. Keskeinen sanoma on se, että Suomen järjestelmä on hyvin linjakas, mutta siinä on kaikkein suurimmat mahdollisuudet muuntaa ansiotuloja pääomatuloiksi. Tavallaan siis suurimmat mahdollisuudet verojen välttämiseen, Tuomala huomautti.
Rikkailla on jo tasavero
Sulivatko investoinnit jättiosinkoihin?
Suomessa erikoinen piirre on juuri se, että ansiotulojen kasvu ei selitä tapahtunutta kehitystä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa huippujohtajat, viihdetähdet ja urheilijat rikastuivat, koska palkat nousivat niin voimakkaasti.
Suomessa rikkaat rikastuivat, koska pystyivät muuttamaan tulojaan matalammin verotetuiksi pääomatuloiksi ja koska saajalleen verottomia osinkoja alettiin vuodesta 1995 maksaa avokätisesti. Kymmenessä vuodessa osingonmaksu lähes kymmenkertaistui.
Kehityksen kääntöpuoli on se, että yritysten investoinnit ovat laman jälkeen laahanneet alamaissa. Matti Tuomalan mukaan verojärjestelmä saattaa selittää myös tätä.
– Suomessa olisi jo ajat sitten pitänyt tehdä selvityksiä siitä, miten verojärjestelmä vaikuttaa investointeihin.
Varsinkin noin hurja osinkojen kasvu pistää ihmettelemään, miksi investoinnit laahaavat. Kävikö sittenkin niin, että kun vuoden 1993 verouudistusta markkinoitiin sillä, että Suomi tehdään houkuttelevaksi investointikohteeksi, niin kävikin päinvastoin? Investoinnit katosivat jonnekin muualle, Matti Tuomala pohti.Progressiivisuus väheni voimakkaasti
Tuomala tarkastelee verotuksen kehitystä Esko Ahon hallituksen 1990-luvulla toteuttamien reformien pohjalta. Niiden seurauksena verotuksen progressiivisuus väheni voimakkaasti.
Vuoteen 2004 mennessä rikkaimman yhden prosentin nettotulojen osuus kaksinkertaistui lyhyessä ajassa ja ylimmän promillen jopa viisinkertaistui.
Näissäkin vaaleissa puheena oleva listaamattomien yhtiöiden keveämpi osinkoverotus ohjaa Tuomalan mukaan resursseja yrityksen varsinaiseen liiketoimintaan kuuluvista investoinneista sijoitusvarallisuuteen.
Reaali-investointien sijasta sijoitetaan siis arvopapereihin ja kiinteistöihin, eli kasvatetaan nettovarallisuutta verojen minimoimiseksi.
”Arvopaperisijoitukset ja myyntivoittojen pyynti ovatkin olleet monelle varakkaalle omistajalle varsinaista liiketoimintaa tuottoisampaa puuhaa”, Tuomala toteaa veroedusta, josta keskusta ja oikeistopuolueet pitävät tiukasti kiinni.
Samaan aikaan keskimääräiset kokonaisveroasteet ovat laskeneet vuodesta 1995 vuoteen 2018 yhteensä 5,5 prosenttiyksikköä. Lasku on tapahtunut pääasiassa 2000-luvulla. Valtion ansiotuloveron osuus kokonaisverokertymästä on puolittunut 12 prosentista alle 6 prosenttiin vuodesta 1995 vuoteen 2018. Ansiotuloverotus on euromääräisesti keventynyt sitä enemmän mitä suuremmat ovat ansiotulot.
Sama vero samasta tulosta
Tuomala tekee siis useita esityksiä verotuksen oikeudenmukaistamiseksi.
Yksi on siirtyminen eriytetystä tuloverotuksesta yhtenäiseen tuloverotukseen. 1990-luvulla luotu järjestelmä kannustaa muuntamaan ansiotuloja pääomatuloiksi, joka on nakertanut pohjaa pois progressiiviselta tuloverotukselta. Tulomuunto on käytännössä mahdollista vain yhteiskunnan huippukerrokselle.
Progressiivisen tuloverotuksen palauttamiseksi selkein keino on Tuomalan mukaan omaksua periaate ”samasta tulosta sama vero” eli yhtenäinen tuloverotus. Veron kohteena olisivat kaikki tulot. Palkkojen, osinkojen, korkojen, vuokrien ja voittojen lisäksi myyntivoitot tulisivat tuloveroon mukaan.
”Kaiken kaikkiaan on aika mahdotonta arvioida verotulovaikutuksia yhtenäiseen tuloverotukseen siirtymisestä. Voimme kuitenkin sanoa varmuudella, että sillä voidaan lisätä verotuloja ja saada aikaan positiivinen vaikutus tuotannollisiin investointeihin”, Tuomala kirjoittaa.
Hänen mukaansa verotusta pitää aina katsoa kokonaisuutena.
Yhtenäinen tulovero olisi tuottanut 625 miljoonaa
Yhtenäinen progressiivinen tulovero tuottaisi JHL:n laskelman mukaan 300–600 miljoonaa euroa vuodessa. Jos verovuonna 2021 yli 100 000 vuodessa tienanneet olisivat maksaneet pääomatuloistaan tuloryhmänsä keskimääräisen ansiotuloveroprosentin mukaisesti veroa, olisi valtion tuloverokertymä ollut noin 625 miljoonaa euroa toteutunutta suurempi, ammattiliitto on laskenut.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan listaamattomien yritysten verotuki on vuonna 2023 noin 830 miljoonaa euroa. Jos siitä leikkaisi 25–50 prosenttia, tuotto olisi 200–400 miljoonaa euroa.
https://www.ku.fi/artikkeli/4848713-nain-verotuloja-lisataan-700-1700-miljoonaa-euroa-vuodessa-ilman-tyon-verotuksen-kiristamista
Koko listaamattomien yritysten veroetu pois! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko Sannan harjoittama peitelty osingonjako myös oikeutettua?
Tällä hetkellä on, koska se sallittua muillekin listaamattomien yritysten omistajille.
Vai eikö verovähennyksiäkään esim. kotitalousvähennystä saisi ottaa, vaikka se on mahdollista? Kaikki samalla viivalla!
Mutta KOKO listaamattomien yritysten veroetu pitäisi poistaa KAIKILTA. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko Sannan harjoittama peitelty osingonjako myös oikeutettua?
Mikä peitelty osingonjako? Yhtä näkyvää se on kun muillakin listaamattomien yritysten omistajien verohuojennuksen nauttijoilla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko Sannan harjoittama peitelty osingonjako myös oikeutettua?
Onko verottaja päätynyt muka tällaiseen tulkintaan? Veikkaan ettei ole, koska muuten media olisi täynnä mustamaalausjuttua Suomen ja Ruotsin Natoon vieneestä antisuomettumisen airueesta ja politiikan supertähdestä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Progressiivisuus väheni voimakkaasti
Tuomala tarkastelee verotuksen kehitystä Esko Ahon hallituksen 1990-luvulla toteuttamien reformien pohjalta. Niiden seurauksena verotuksen progressiivisuus väheni voimakkaasti.
Vuoteen 2004 mennessä rikkaimman yhden prosentin nettotulojen osuus kaksinkertaistui lyhyessä ajassa ja ylimmän promillen jopa viisinkertaistui.
Näissäkin vaaleissa puheena oleva listaamattomien yhtiöiden keveämpi osinkoverotus ohjaa Tuomalan mukaan resursseja yrityksen varsinaiseen liiketoimintaan kuuluvista investoinneista sijoitusvarallisuuteen.
Reaali-investointien sijasta sijoitetaan siis arvopapereihin ja kiinteistöihin, eli kasvatetaan nettovarallisuutta verojen minimoimiseksi.
”Arvopaperisijoitukset ja myyntivoittojen pyynti ovatkin olleet monelle varakkaalle omistajalle varsinaista liiketoimintaa tuottoisampaa puuhaa”, Tuomala toteaa veroedusta, josta keskusta ja oikeistopuolueet pitävät tiukasti kiinni.
Samaan aikaan keskimääräiset kokonaisveroasteet ovat laskeneet vuodesta 1995 vuoteen 2018 yhteensä 5,5 prosenttiyksikköä. Lasku on tapahtunut pääasiassa 2000-luvulla. Valtion ansiotuloveron osuus kokonaisverokertymästä on puolittunut 12 prosentista alle 6 prosenttiin vuodesta 1995 vuoteen 2018. Ansiotuloverotus on euromääräisesti keventynyt sitä enemmän mitä suuremmat ovat ansiotulot.
Sama vero samasta tulosta
Tuomala tekee siis useita esityksiä verotuksen oikeudenmukaistamiseksi.
Yksi on siirtyminen eriytetystä tuloverotuksesta yhtenäiseen tuloverotukseen. 1990-luvulla luotu järjestelmä kannustaa muuntamaan ansiotuloja pääomatuloiksi, joka on nakertanut pohjaa pois progressiiviselta tuloverotukselta. Tulomuunto on käytännössä mahdollista vain yhteiskunnan huippukerrokselle.
Progressiivisen tuloverotuksen palauttamiseksi selkein keino on Tuomalan mukaan omaksua periaate ”samasta tulosta sama vero” eli yhtenäinen tuloverotus. Veron kohteena olisivat kaikki tulot. Palkkojen, osinkojen, korkojen, vuokrien ja voittojen lisäksi myyntivoitot tulisivat tuloveroon mukaan.
”Kaiken kaikkiaan on aika mahdotonta arvioida verotulovaikutuksia yhtenäiseen tuloverotukseen siirtymisestä. Voimme kuitenkin sanoa varmuudella, että sillä voidaan lisätä verotuloja ja saada aikaan positiivinen vaikutus tuotannollisiin investointeihin”, Tuomala kirjoittaa.
Hänen mukaansa verotusta pitää aina katsoa kokonaisuutena.
Yhtenäinen tulovero olisi tuottanut 625 miljoonaa
Yhtenäinen progressiivinen tulovero tuottaisi JHL:n laskelman mukaan 300–600 miljoonaa euroa vuodessa. Jos verovuonna 2021 yli 100 000 vuodessa tienanneet olisivat maksaneet pääomatuloistaan tuloryhmänsä keskimääräisen ansiotuloveroprosentin mukaisesti veroa, olisi valtion tuloverokertymä ollut noin 625 miljoonaa euroa toteutunutta suurempi, ammattiliitto on laskenut.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan listaamattomien yritysten verotuki on vuonna 2023 noin 830 miljoonaa euroa. Jos siitä leikkaisi 25–50 prosenttia, tuotto olisi 200–400 miljoonaa euroa.
https://www.ku.fi/artikkeli/4848713-nain-verotuloja-lisataan-700-1700-miljoonaa-euroa-vuodessa-ilman-tyon-verotuksen-kiristamista
Koko listaamattomien yritysten veroetu pois!Hyvä kirjoitus.
- Anonyymi
Irlanti on pärjännyt kevyellä verotuksella aika hyvin, paljon paremmin kuin himoverottaja Suomi.
- Anonyymi
Kyllähän tällä verokilpailulla muutama maa pärjää, mutta jos toiminta yleistyy, niin tilanne muuttuu toiseksi kun veroja välttävät yritykset jakautuvat niiden kesken, ja hyöty muuttuu haitaksi.
- Anonyymi
Miksi sitten Irlanti jakoi loppuvuonna 2024 Suomen kanssa maailman jaetun 9. ja 10. paskimman sijan talouskasvussa? Viro oli muuten 7. paskimmalla sijalla ja Sudan paskimpana.
- Anonyymi
Ajattelen verorahoitteisen yhteiskunnan kestävyyspohjaa, jota osinkoverohuojennukset rapauttavat.
- Anonyymi
Sun mielestä kaikki alle sadan prossan verotus rapauttaa verorahoitteisen yhteiskunnan kestävyyspohjaa...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sun mielestä kaikki alle sadan prossan verotus rapauttaa verorahoitteisen yhteiskunnan kestävyyspohjaa...
Olet väärässä. Mielestäni kokonaisveroaste ei saisi mennä yli 50%:n. Jopa 40% maksimiprogressio voisi olla mahdollinen, jos ja kun KAIKISTA tuloista maksettaisiin määritellyn veroprosentin mukaan ilman kevennettyjä verokantoja tai verovapaita tuloja. Pääomatuloista tulisi maksaa aina 30%:n tai 34%:n mukaan. Vielä parempi verotusjärjestelmä olisi sellainen, jossa pääomaverotus palautettaisiin progressiivisen ansiotuloverotuksen yhteyteen lopettamalla Esko Ahon hallituksen aikainen muutos. Henkilötuloja verotettaisiin kokonaisvuositulojen perusteella progressiivisesti, eikä tulolajin mukaan kuten nykyään. Tämä olisi yhdenvertaista maksukyvyn mukaista verotusta 👍
- Anonyymi
Näin Suomi trimmattiin paapomaan tyytymättömiä ökyrikkaita
https://www.ku.fi/artikkeli/4132486-nain-suomi-trimmattiin-paapomaan-tyytymattomia-okyrikkaita
1990-luvun lama oli käännekohta. Tulohuippu erkani sen jälkeen omaan todellisuuteensa ja käänsi selkänsä hyvinvointivaltiolle.
Pääomaverouudistus muutti tulonjaon
Huipputuloiset kertoo Suomen rikkaimman promillen, noin 5 000 henkilön ajattelusta.
Tulonjakoa on ollut tapana tarkastella tulokymmenyksittäin, mutta professori Matti Tuomala kiinnitti 2000-luvun alussa huomionsa rikkaimpaan prosenttiin, 50 000 henkilön tulokehitykseen laman jälkeen.
2007 ilmestyneessä tutkimuksessa Talouskasvun hedelmät (TSL) tilannetta tarkasteltiin vuosilta 1990–2004. Eniten ansainneen kymmenyksen tulot olivat nousseet 60 prosentilla, mutta 50 000 henkilöstä muodostuvan tulohuipun 172 prosentilla.
Kaikkien suomalaisten tulot olivat nousseet samana aikana 30 prosenttia, alimman tulokymmenyksen 9:llä.
Rahaeliitti pääsi irtautumaan omaan todellisuuteensa veropolitiikassa tapahtuneen muutoksen ansiosta.
Avaintekijä oli Esko Ahon hallituksen pääomaverouudistus, jonka jälkeen kaikki kynnelle kykenevät ottivat tulonsa matalammin verotettuina pääomatuloina eivätkä palkkatuloina.
Ennen lamaa vuonna 1987 suurituloisimman prosentin tuloista omaisuustuloja oli 11 prosenttia, mutta 2004 peräti 63 prosenttia. Rikkaiden palkkatulojen osuus sen sijaan romahti samaan aikaan 67 prosentista 28:aan.
Rikkaimman promillen tyypillinen veroprosentti on nyt 34, sama kuin 50 000 euron palkkatuloilla.
”Verotus ei ole progressiivista suurimmissa tuloissa, erityisesti ylimmässä tulonsaajapromillessa”, pitkän linjan tuloerotutkijat Merja Riihelä ja Ilpo Suoniemi kirjoittivat keväällä ilmestyneessä Palkansaajien tutkimuslaitoksen julkaisussa.
Itsekkyys valtasi alaa
Samalla kun raharikkaat ökyrikastuivat, myös heidän asennemaailmansa muuttui.
Suomen Akatemia toteutti 2001–2003 tutkimusohjelman syrjäytymisestä, eriarvoisuudesta ja etnisistä suhteista Suomessa. Kymmenistä osahankkeista koostunutta ohjelmaa johti professori Vesa Puuronen, joka julkaisi siitä oman yhteenvetonsa Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta tienhaarassa vuonna 2004.
Puuronen kirjoitti ideologioiden välisestä kamppailusta.
“Yhteiskunnan eliitti tavoittelee hyvinvointivaltion alasajoa. Hyvinvointivaltio on ollut ja on edelleenkin yhteiskunnan rakenteelliselta tasolta tarkasteltuna tulonjakojärjestelmä, joka ottaa parhaiten ansaitsevilta ja varakkaimmilta ryhmiltä ja antaa huonommin ansaitseville ja köyhemmille ryhmille.
Tälle menolle pitäisi nyt saada loppu niiden mielestä, jotka ovat hyvinvointivaltiossa antavana osapuolena.”
Puurosen mukaan osa aiemmin hyvinvointivaltiota tukeneista yhteiskuntaryhmistä oli kääntänyt sille selkänsä.
He eivät enää halunneet osallistua heikommista lähtökohdista ponnistavien tukemiseen verojen ja palvelujen kautta. Vallalle päässeen näkemyksen mukaan ne uhkaavat syöstä Suomen kilpailukyvyttömään tilaan, josta hekään eivät selviä hyvinvoivina ja varakkaina.
“Nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan kriisin perimmäinen syy ei olekaan rikkaita uhkaava köyhyys vaan heidän kasvanut itsekkyytensä: parhaiten toimeentulevat ihmiset eivät enää halua kantaa muiden taakkaa. Itsekkyyden murtuminen on hyvinvointiyhteiskunnan kriisin ratkaisun edellytys”, Puuronen kirjoitti. - Anonyymi
Maaten ansaittuja tuloja arvostetaan Suomessa enemmän kuin ahkeraa työn tekoa, perinnöt kuuluvat samaan "laiskan tulojen" kategoriaan, joten ei ihme että kokoomus, persut, RKP ja EK haluaa ne verottomiksi.
- Anonyymi
Kepun Esko Ahon kaudella eriytetty työn ansiotulojen ja pääomatulojen verotus oli Suomen talouden alasajon ja velkaantumisen alku ja listaamattomien yritysten osinkoveroetu tappoi investoinnit pikavoittojen takia. Sen jälkeen kaikki on ollut alamäkeä Suomessa.
Kun verotus taas yhtenäistettäisiin, niin että kaikista henkilötuloista maksettaisiin yhtäläisen veroprogression mukaan, eikä tulolajin mukaan kuten nyt, niin KAIKKIEN verotusta voitaisiin alentaa, siis myös korkeimpia veroasteita.
Mutta kun osalle halutaan antaa superveroedut, muut maksavat enemmän.- Anonyymi
Hyvä kommentti.
- Anonyymi
Jo tämänkin takia vasemmistoliiton ehdottama 1% miljonäärivero 1 000 000 euroa ylittävältä varallisuudelta (asuntoa ei huomioida) olisi oikeudenmukainen. Se olisi samalla myös puolustusvero, sillä varakkaiden omistuksiahan täällä pääosin puolustetaan, osaton ja varaton voi häipyä maasta, ei muualla Euroopassa tän huonommin mene.
- Anonyymi
Palkkatulot ja pääomatulot laskettava yhteen verotuksessa, kuten tehtiin ennen kepuporvari Esko Ahon hallituksen verouudistusta 1993 ja verotettava progressiivisella tuloverolla yhtäläisesti.
Verotuksen ei tule olla tulolajiin perustuvaa, vaan henkilön kokonaisvuosituloihin, joiden mukaan maksukyvyn mukainen progressiivinen verotus 👍 - Anonyymi00026
Muistakaa tää kun puhuvat ja kirjoittavat Suomen kamalasta verotuksesta.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Säästäminen on typerää, muistakaa äänestää demareita
Säästäminen on typerää, koska aiheuttaa vain talouden taantumista ja lopulta tappaa potilaan. Demareiden tapa on satsat1278259Olli Rehn: Eläkkeistä pitää leikata. Nyt tuli Lindtmanille kauhun paikka
jos johtaa seuraavaa hallitusta. Purra: eläkkeisiin ei kosketa. Eikä tällä hallituskaudella varmasti kosketa, mutta seur4567453SDP:n budjetin peruskivi: "Rahaa nimittäin on!"
Demarien talouspolitiikan ydin on usein tiivistetty klassiseen meemiin: rahaa on, kunhan se on jonkun muun rahaa. Vuoden2195646Kun täällä kysytään aina vaan naisilta
Niin nyt kysytään miehiltä. Mies, voisitko ottaa kumppaniksesi naisen joka nostaa enemmän penkistä kuin sinä? Tienaa en904598Poliisien suosikkipuolueet ylivoimaisesti: Kokoomus ja persut
samoin on armeijan henkilöstön kanssa. Sen sijaan sekä vihreät, vasliitto ja SDP ovat hyljeksittyjä puolueita poliisien1384580Sdp, Vihreät ja vasemmistoliitto muuttumassa naisten puolueiksi?
Sdp 64 % naisia, vihreät 70 % naisia ja vasemmistoliitto 60 % naisia. Ilmankos ne puolueet ajaa autoilevien kantasuomal1044432Hatunnosto! Mari Hynynen (os. Perankoski) ja Jouni Hynynen auttavat vähäosaisia upealla tavalla!
Hatunnosto! Mari ja Jouni Hynynen ovat Vailla vakinaista asuntoa ry:n uudet kummit. Hynysiä motivoi halu lisätä ymmärr104142Tiesitkö? Tämä suomalainen keksi Elämäni biisi -sarjan - Viinin lipittely mainittu!
Tiesitkö? Elämäni biisi on suomalainen formaatti ja sen takana on Petja Peltomaa. Hänen kynästä ovat lähtöisin myös mm.03810Valtion alijäämä = yritystukien määrä = 10 mrd. euroa
Mutta persut eivät vaan suostu tasapainottamaan valtion budjettia, vaikka yritystuet on tiedetty haitallisiksi. Miksi p152954Epäonnistunut "Tuppurais-operaatio" kaatoi Purran hallituksen
Persut yrittivät viimemetreillä häivyttää omaa täydellistä epäonnistumistaan syyttämällä opposition edustajaa nimettömil132690