Kristittyjen helvetin käsitys on lähtöisin pakanuudesta

Anonyymi-ap

Kristillisellä helvetin käsitteellä on vanhempia pakanallinen alkuperä

Joissakin keskeisissä muinaiskreikkalaisissa kirjoituksissa, kuten Homeroksen ”Odysseia” ja Platonin dialogissa ” Phaedo”, tuonpuoleinen elämä kuvattiin laajana alamaailman verkostona. Pääsy Haadekseen alkoi, kun poistuneet sielut nousivat lautalle ylittämään Styx-joen ja saapuivat sen porteille, joita vartioi pelottava kolmipäinen koira, joka tunnettiin nimellä Cerberus. Kun henkilö ohitti tämän pelottavan koiran, hän siirtyi sisäisiin maailmoihin.

Seuraavaksi jokainen joutui Minoksen, Rhadamanthysin ja Aiakoksen tuomittavaksi, kolmen legendaarisen henkilön, joiden antiikin kreikkalaiset sanoivat eläneen kunniallisesti. Sen jälkeen kuolleiden sielut lähetettiin tiettyihin paikkoihin Haadeksessa loppuelämäksi. Elysium oli varattu sankareille ja kunniakkaille, Asphodel Meadows tavallisille ihmisille ja Mourning Fields henkilöille, jotka olivat tuhlanneet elämänsä vastikkeettomaan rakkauteen. Tartaros oli synkkä paikka kaukana maan alla, jossa poikkeuksellisen pahat kärsivät loputonta rangaistusta synneistään.

133

473

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Kreikkalainen mytologia.

      Tarina siitä, miten helvetti on tullut nykyajan kristinuskoon, on monimutkainen Antiikin kreikkalaisten ajatusten leviäminen vaikutti juutalaiseen kulttuuriin. Toistuvat valloitukset, muun muassa Aleksanteri Suuren tekemät valloitukset, johtivat juutalaisten diasporaan, joka asui eri puolilla Lähi-itää. Neljännellä vuosisadalla eaa. alueen juutalaiset kohtasivat kreikkalaisen kolonisaation ja kulttuurin sulautumisen, mikä johti merkittävään muutokseen heidän näkemyksissään kuolemanjälkeisestä elämästä. Ennen näitä hyökkäyksiä juutalaisen perinteen mukaan kaikki joutuivat kuoleman jälkeen tuonelan hautaan. Se oli lepopaikka sekä hyville että pahoille yksilöille, eikä kumpaakaan ryhmää suosittu tai erotettu toisistaan.

      • Anonyymi

        Olivatpa ne sitten rangaistustoimenpiteitä pahantekijöitä kohtaan tai pelottelutaktiikkaa, jolla uskovia painostetaan tinkimättömään kuuliaisuuteen, ihmiset ovat kautta historian keksineet yliluonnollisia paikkoja, joissa "oikeudenmukaisuus" toteutuu. On todisteita siitä, että sen juuret ovat antiikin Kreikan mytologiassa ja muissagin "pakanallisissa" legendoissa.

        Helvetti käsite on aikojen kuluessa kehittynyt ja laajentunut, ja se on nykyaikainen osoitus pakanallisista ajatuksista, jotka ovat eläneet alkuperäisen kulttuurinsa ohi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olivatpa ne sitten rangaistustoimenpiteitä pahantekijöitä kohtaan tai pelottelutaktiikkaa, jolla uskovia painostetaan tinkimättömään kuuliaisuuteen, ihmiset ovat kautta historian keksineet yliluonnollisia paikkoja, joissa "oikeudenmukaisuus" toteutuu. On todisteita siitä, että sen juuret ovat antiikin Kreikan mytologiassa ja muissagin "pakanallisissa" legendoissa.

        Helvetti käsite on aikojen kuluessa kehittynyt ja laajentunut, ja se on nykyaikainen osoitus pakanallisista ajatuksista, jotka ovat eläneet alkuperäisen kulttuurinsa ohi.

        Helvetti, monissa uskonnollisissa perinteissä lunastamattomien kuolleiden tai kadotettujen henkien asuinpaikka yleensä maan alla. Arkaaisessa merkityksessään termi helvetti viittaa manalaan, syvään kuoppaan tai kaukaiseen varjojen maahan, jonne kuolleet on koottu. Tuonelasta tulevat unet, aaveet ja demonit, ja sen kauheimmissa piirissä syntiset maksavat - jotkut sanovat, että ikuisesti - rangaistusta rikoksistaan. Tuonelaan kuvitellaan usein rangaistuksen paikka eikä vain pimeyden ja mätänemisen paikka, koska laajalle levinnyt uskomus siitä, että moraalinen maailmankaikkeus edellyttää tuomiota ja kostoa - rikokset eivät saa kostautua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Helvetti, monissa uskonnollisissa perinteissä lunastamattomien kuolleiden tai kadotettujen henkien asuinpaikka yleensä maan alla. Arkaaisessa merkityksessään termi helvetti viittaa manalaan, syvään kuoppaan tai kaukaiseen varjojen maahan, jonne kuolleet on koottu. Tuonelasta tulevat unet, aaveet ja demonit, ja sen kauheimmissa piirissä syntiset maksavat - jotkut sanovat, että ikuisesti - rangaistusta rikoksistaan. Tuonelaan kuvitellaan usein rangaistuksen paikka eikä vain pimeyden ja mätänemisen paikka, koska laajalle levinnyt uskomus siitä, että moraalinen maailmankaikkeus edellyttää tuomiota ja kostoa - rikokset eivät saa kostautua.

        Vanha englanninkielinen hel kuuluu germaanisten sanojen perheeseen, joka tarkoittaa ”peittää” tai ”kätkeä”. Hel on myös vanhan norjan kielessä skandinaavisen manalan kuningattaren nimi. Monet englanninkieliset raamatunkäännökset käyttävät helvettiä hepreankielisten termien Sheʾōl (tai Sheol) ja Gehinnom eli Gehenna (hepreaksi gê-hinnōm) englanninkielisenä vastineena. Termiä helvetti käytetään myös kreikkalaisista sanoista Haades ja Tartarus, joilla on selvästi erilaiset merkitykset. Kuten tämä termien sekamelska osoittaa, helvetin käsitteellä on monimutkainen historia, joka heijastaa muuttuvia asenteita kuolemaa ja tuomiota, syntiä ja pelastusta sekä rikoksia ja rangaistuksia kohtaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vanha englanninkielinen hel kuuluu germaanisten sanojen perheeseen, joka tarkoittaa ”peittää” tai ”kätkeä”. Hel on myös vanhan norjan kielessä skandinaavisen manalan kuningattaren nimi. Monet englanninkieliset raamatunkäännökset käyttävät helvettiä hepreankielisten termien Sheʾōl (tai Sheol) ja Gehinnom eli Gehenna (hepreaksi gê-hinnōm) englanninkielisenä vastineena. Termiä helvetti käytetään myös kreikkalaisista sanoista Haades ja Tartarus, joilla on selvästi erilaiset merkitykset. Kuten tämä termien sekamelska osoittaa, helvetin käsitteellä on monimutkainen historia, joka heijastaa muuttuvia asenteita kuolemaa ja tuomiota, syntiä ja pelastusta sekä rikoksia ja rangaistuksia kohtaan.

        Mesopotamia

        Mesopotamian sivilisaatiot 3.-1. vuosituhannella eaa. tuottivat runsaasti kuolemaa ja helvettiä käsittelevää kirjallisuutta, josta suuri osa oli suunniteltu vaikuttamaan kuulijoihin elävien ja kuolleiden välillä olevasta valtavasta kuilusta ja sen kosmisen järjestyksen hauraudesta, josta elinvoima ja hedelmällisyys riippuvat. Mesopotamialaisissa perinteissä helvetti kuvataan kaukaisena maana, josta ei ole paluuta, tomusta koostuvana talona, jossa kuolleet asuvat arvoon tai ansioihin katsomatta, ja sinetöitynä linnoituksena, jossa on tyypillisesti seitsemän porttia ja joka on estetty tunkeutumiselta tai pakenemiselta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mesopotamia

        Mesopotamian sivilisaatiot 3.-1. vuosituhannella eaa. tuottivat runsaasti kuolemaa ja helvettiä käsittelevää kirjallisuutta, josta suuri osa oli suunniteltu vaikuttamaan kuulijoihin elävien ja kuolleiden välillä olevasta valtavasta kuilusta ja sen kosmisen järjestyksen hauraudesta, josta elinvoima ja hedelmällisyys riippuvat. Mesopotamialaisissa perinteissä helvetti kuvataan kaukaisena maana, josta ei ole paluuta, tomusta koostuvana talona, jossa kuolleet asuvat arvoon tai ansioihin katsomatta, ja sinetöitynä linnoituksena, jossa on tyypillisesti seitsemän porttia ja joka on estetty tunkeutumiselta tai pakenemiselta.

        Sumerilaisessa ja akkadilaisessa runosarjassa jumalakuningas Gilgamesh matkustaa kumppaninsa Enkidun kuoleman vuoksi epätoivoissaan maailman ääriin, ylittää kuoleman valtameren ja kokee suuria koettelemuksia vain saadakseen tietää, että kuolevaisuus on parantumaton tila. Gilgamesh-eepoksen mukaan helvetti on pimeyden talo, jossa kuolleet ”juovat likaa ja syövät kiveä”.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sumerilaisessa ja akkadilaisessa runosarjassa jumalakuningas Gilgamesh matkustaa kumppaninsa Enkidun kuoleman vuoksi epätoivoissaan maailman ääriin, ylittää kuoleman valtameren ja kokee suuria koettelemuksia vain saadakseen tietää, että kuolevaisuus on parantumaton tila. Gilgamesh-eepoksen mukaan helvetti on pimeyden talo, jossa kuolleet ”juovat likaa ja syövät kiveä”.

        Egypti

        Muinaisen Egyptin haudat, pyramidit ja nekropolit todistavat poikkeuksellisesta huolenpidosta kuolleiden tilasta, sillä toisin kuin Mesopotamian uskomuksissa, kuolleiden kuvataan elävän edelleen monissa eri muodoissa ja paikoissa, jotka sopivat heidän asemaansa ja arvoonsa - haudassa tai sen lähellä, lännen aavikkoalueilla, Earun hedelmällisillä pelloilla, taivaalla keskipäivän auringon ja kiertotähtien keskellä tai maan alla, jossa aurinko kulkee yöllä. Kun Osiriksen hautauskulttia kehitettiin ja kuoleman yli elämisen etuoikeus laajeni kuninkaallisilta tavallisille ihmisille, alamaailmaan kiinnitettiin yhä enemmän huomiota. Kuolleiden kirjan, Amduatin kirjan ja Porttien kirjan kaltaisissa teksteissä kuvataan tyhjentävästi vaarallinen matka tuonelan 12 vyöhykkeen läpi (jotka vastaavat yön 12 tuntia) ja Osiriksen johtama ahdistava tuomio.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Egypti

        Muinaisen Egyptin haudat, pyramidit ja nekropolit todistavat poikkeuksellisesta huolenpidosta kuolleiden tilasta, sillä toisin kuin Mesopotamian uskomuksissa, kuolleiden kuvataan elävän edelleen monissa eri muodoissa ja paikoissa, jotka sopivat heidän asemaansa ja arvoonsa - haudassa tai sen lähellä, lännen aavikkoalueilla, Earun hedelmällisillä pelloilla, taivaalla keskipäivän auringon ja kiertotähtien keskellä tai maan alla, jossa aurinko kulkee yöllä. Kun Osiriksen hautauskulttia kehitettiin ja kuoleman yli elämisen etuoikeus laajeni kuninkaallisilta tavallisille ihmisille, alamaailmaan kiinnitettiin yhä enemmän huomiota. Kuolleiden kirjan, Amduatin kirjan ja Porttien kirjan kaltaisissa teksteissä kuvataan tyhjentävästi vaarallinen matka tuonelan 12 vyöhykkeen läpi (jotka vastaavat yön 12 tuntia) ja Osiriksen johtama ahdistava tuomio.

        Kreikka ja Rooma


        Arkaaisessa Kreikassa (noin 650-480 eaa.) Haades on alamaailman jumala, kuoleman ruumiillistuma, jonka valtakunta, jonka hirvittävä joki erottaa elävien maasta, muistuttaa Mesopotamian kuolleiden maata. Haadeksen talo on pimeiden, kylmien ja ilottomien salien labyrintti, jota ympäröivät lukitut portit ja jota vartioi helvetinkoira Cerberus. Helvetin kuningatar Persefone asuu siellä vankina. Tämä synkkä kuva vahvistetaan Homeroksen Odysseuksessa. Kun Odysseus vierailee 11. kirjassa Haadeksessa neuvotellakseen näkijä Tiresiaksen kanssa, hän huomaa, että sen asukkaat ovat vajonneet järjettömään unohdukseen eivätkä kykene kommunikoimaan hänen kanssaan ennen kuin he juovat oinaanverta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kreikka ja Rooma


        Arkaaisessa Kreikassa (noin 650-480 eaa.) Haades on alamaailman jumala, kuoleman ruumiillistuma, jonka valtakunta, jonka hirvittävä joki erottaa elävien maasta, muistuttaa Mesopotamian kuolleiden maata. Haadeksen talo on pimeiden, kylmien ja ilottomien salien labyrintti, jota ympäröivät lukitut portit ja jota vartioi helvetinkoira Cerberus. Helvetin kuningatar Persefone asuu siellä vankina. Tämä synkkä kuva vahvistetaan Homeroksen Odysseuksessa. Kun Odysseus vierailee 11. kirjassa Haadeksessa neuvotellakseen näkijä Tiresiaksen kanssa, hän huomaa, että sen asukkaat ovat vajonneet järjettömään unohdukseen eivätkä kykene kommunikoimaan hänen kanssaan ennen kuin he juovat oinaanverta.

        Ennenaikaisesti kuolleet ja väärin haudatut kärsivät enemmän kuin tavalliset varjot, ja pahamaineisia syntisiä, kuten Tantalosta ja Sisyfosta, kidutetaan rikostensa vuoksi; siitä huolimatta homerolainen Haades on yleisesti ottaen välinpitämättömän epämiellyttävä kaikille.

        Myöhäisarkaalaisella kaudella kreikkalaisessa perinteessä alettiin kuitenkin kuvitella, että tuonpuoleisessa elämässä on enemmän erilaisia polkuja. Eleusiksen Demeterin mysteerit ja muut esoteeriset kultit väittivät, että niiden kannattajat nauttisivat taivaallisesta kuolemattomuudesta, kun taas kultin ulkopuolella olevat vajoaisivat Haadeksen synkkyyteen. Dionysoksen kultti esitti Haadeksen kidutuspaikkana, josta vain vihityt pääsivät pois; joidenkin muinaisten perinteiden mukaan Persefone rankaisi siellä ihmiskuntaa poikansa Dionysoksen kuolemasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ennenaikaisesti kuolleet ja väärin haudatut kärsivät enemmän kuin tavalliset varjot, ja pahamaineisia syntisiä, kuten Tantalosta ja Sisyfosta, kidutetaan rikostensa vuoksi; siitä huolimatta homerolainen Haades on yleisesti ottaen välinpitämättömän epämiellyttävä kaikille.

        Myöhäisarkaalaisella kaudella kreikkalaisessa perinteessä alettiin kuitenkin kuvitella, että tuonpuoleisessa elämässä on enemmän erilaisia polkuja. Eleusiksen Demeterin mysteerit ja muut esoteeriset kultit väittivät, että niiden kannattajat nauttisivat taivaallisesta kuolemattomuudesta, kun taas kultin ulkopuolella olevat vajoaisivat Haadeksen synkkyyteen. Dionysoksen kultti esitti Haadeksen kidutuspaikkana, josta vain vihityt pääsivät pois; joidenkin muinaisten perinteiden mukaan Persefone rankaisi siellä ihmiskuntaa poikansa Dionysoksen kuolemasta.

        Orfinen liike (jota kutsuttiin niin sen vuoksi, että se liittyi sankari Orfeukseen, joka uskaltautui Haadekseen ja palasi takaisin maan päälle) loi eläviä kertomuksia tuomiosta, kostosta ja metempsykoosista. Kannattajille opetettiin, että elämä toistuvan syntymän ja kuoleman ”surullisessa, väsyneessä pyörässä” oli eräänlainen helvetti. Eri puolilta Kreikkaa ja Etelä-Italiaa haudattuihin hautoihin löydetyt kultataulut, jotka ovat peräisin 4. vuosisadalta eaa., tarjoavat orfisten kertomuksen tuonpuoleisen maan maantieteestä ja varoittavat vainajia välttämään unohduksen vesiä ja lausumaan salasanoja, joiden avulla pääsee siunattujen seuraan. Filosofit ja moralistit, kuten Platon ja Cicero, löysivät näistä myyteistä ja mysteereistä runsaasti aineksia oikeudenmukaisuuden luonnetta ja aineellisesta maailmasta kurinalaisen irrottautumisen arvoa koskevaan pohdintaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Orfinen liike (jota kutsuttiin niin sen vuoksi, että se liittyi sankari Orfeukseen, joka uskaltautui Haadekseen ja palasi takaisin maan päälle) loi eläviä kertomuksia tuomiosta, kostosta ja metempsykoosista. Kannattajille opetettiin, että elämä toistuvan syntymän ja kuoleman ”surullisessa, väsyneessä pyörässä” oli eräänlainen helvetti. Eri puolilta Kreikkaa ja Etelä-Italiaa haudattuihin hautoihin löydetyt kultataulut, jotka ovat peräisin 4. vuosisadalta eaa., tarjoavat orfisten kertomuksen tuonpuoleisen maan maantieteestä ja varoittavat vainajia välttämään unohduksen vesiä ja lausumaan salasanoja, joiden avulla pääsee siunattujen seuraan. Filosofit ja moralistit, kuten Platon ja Cicero, löysivät näistä myyteistä ja mysteereistä runsaasti aineksia oikeudenmukaisuuden luonnetta ja aineellisesta maailmasta kurinalaisen irrottautumisen arvoa koskevaan pohdintaan.

        Iranin ja zarathustralaisuuden eskatologia

        Iranin tasangolle 2. vuosituhannen puolivälissä eaa. muuttaneiden arjalaiskansojen keskuudessa syntyi pappien uhriuskonto, jonka mukaan maailma on ahurien (valon, puhtauden ja järjestyksen jumalat) ja daevojen (pimeyden, saastumisen ja epäjärjestyksen demonit) välisen jatkuvan taistelun kenttä. Tämä dualistinen kosmologia loi perustan zarathustralaisuudelle, Zarathustralaisen (ennen 6. vuosisataa eaa.) profeetalliselle uskonnolle, joka julisti Ahura Mazdān (”Viisas Herra”) ja hänen enkelijoukkonsa tulevaa voittoa pahan voimien ruhtinaan Ahrimanista (”Tuhoava henki”). Zarathustralaisissa lopunajan kertomuksissa kuvataan yhden tai useamman kosmisen pelastajan tuloa, kuolleiden ylösnousemusta, lopullista kulkua kiirastulen sulasta metallista koostuvien jokien läpi ja kaikkien demonisten voimien riemukasta kukistamista. Zarathustralaisen helvetin puheenjohtajana toimii Yima, kuoleman ensimmäinen uhri, ja se on kaiken pahan, pimeän, turmeltuneen, kylmän ja elämänvihamielisen koti. Siellä asuvat demonit nauttivat syntisten kiduttamisesta, mutta koska pahan on määrä olla täysin kukistettu, itse helvetti tuhoutuu Ahura Mazdān hyvän luomistyön palauttamisen myötä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Iranin ja zarathustralaisuuden eskatologia

        Iranin tasangolle 2. vuosituhannen puolivälissä eaa. muuttaneiden arjalaiskansojen keskuudessa syntyi pappien uhriuskonto, jonka mukaan maailma on ahurien (valon, puhtauden ja järjestyksen jumalat) ja daevojen (pimeyden, saastumisen ja epäjärjestyksen demonit) välisen jatkuvan taistelun kenttä. Tämä dualistinen kosmologia loi perustan zarathustralaisuudelle, Zarathustralaisen (ennen 6. vuosisataa eaa.) profeetalliselle uskonnolle, joka julisti Ahura Mazdān (”Viisas Herra”) ja hänen enkelijoukkonsa tulevaa voittoa pahan voimien ruhtinaan Ahrimanista (”Tuhoava henki”). Zarathustralaisissa lopunajan kertomuksissa kuvataan yhden tai useamman kosmisen pelastajan tuloa, kuolleiden ylösnousemusta, lopullista kulkua kiirastulen sulasta metallista koostuvien jokien läpi ja kaikkien demonisten voimien riemukasta kukistamista. Zarathustralaisen helvetin puheenjohtajana toimii Yima, kuoleman ensimmäinen uhri, ja se on kaiken pahan, pimeän, turmeltuneen, kylmän ja elämänvihamielisen koti. Siellä asuvat demonit nauttivat syntisten kiduttamisesta, mutta koska pahan on määrä olla täysin kukistettu, itse helvetti tuhoutuu Ahura Mazdān hyvän luomistyön palauttamisen myötä.

        Kuoleman ja ylösnousemuksen välisenä aikana tapahtuu ennakkotuomio, jossa kuolleiden tekoja punnitaan. Tuomion hetkellä kuolleet kohtaavat omantuntonsa personoidussa muodossa symbolisella sillalla, jolta he putoavat helvettiin kidutettaviksi, siirtyvät taivaaseen autuaalliseen palkintoon tai siirtyvät ”sekalaisten” raajojen kaltaiseen valtakuntaan, joka on varattu niille, joilla on neutraali ansio. Vaikutusvaltaisessa yhdeksännellä vuosisadalla ilmestyneessä Ardā Wirāz Nāmag -apokalypsiromaanissa iranilainen pappi tekee näkyjä näkevän matkan näihin tuonpuoleisiin maailmoihin ja palaa sieltä järkyttävän raportin kera; helvetin kidutukset, vaikkeivät ne olekaan ikuisia, ovat tarpeeksi kauheita, jotta niillä on voimakas pelotevaikutus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuoleman ja ylösnousemuksen välisenä aikana tapahtuu ennakkotuomio, jossa kuolleiden tekoja punnitaan. Tuomion hetkellä kuolleet kohtaavat omantuntonsa personoidussa muodossa symbolisella sillalla, jolta he putoavat helvettiin kidutettaviksi, siirtyvät taivaaseen autuaalliseen palkintoon tai siirtyvät ”sekalaisten” raajojen kaltaiseen valtakuntaan, joka on varattu niille, joilla on neutraali ansio. Vaikutusvaltaisessa yhdeksännellä vuosisadalla ilmestyneessä Ardā Wirāz Nāmag -apokalypsiromaanissa iranilainen pappi tekee näkyjä näkevän matkan näihin tuonpuoleisiin maailmoihin ja palaa sieltä järkyttävän raportin kera; helvetin kidutukset, vaikkeivät ne olekaan ikuisia, ovat tarpeeksi kauheita, jotta niillä on voimakas pelotevaikutus.

        Juutalaisuus
        Heprealaisessa Raamatussa Sheol (Sheʾōl) on pimeyden, hiljaisuuden ja tomun paikka, johon henki eli elävä periaate laskeutuu kuollessaan. Sitä verrataan valtavaan taloon, jonka sisäänkäyntiä vartioidaan perheiden hautapaikkojen tapaan porteilla ja rautalukoilla, vankilaan, jossa kuolleita pidetään vankina vahvoilla köysillä, kyltymättömään petoon, jolla on leuat levällään, ja myös vesiperäiseen kuiluun. Sheolissa kuolleet on erotettu elävistä sukulaisista ja kultillisesta suhteesta Jumalaan. Jumala säilyttää kuitenkin suvereniteettinsa tuonelassa: hän etsii sen syvyyksiin piiloutuneet pahantekijät, suojelee tai vapauttaa vanhurskaat tuonelan otteesta ja lopulta, kuten myöhemmissä apokalyptisissa ja rabbiinisissa teksteissä tehdään selväksi, palauttaa kuolleet elämään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juutalaisuus
        Heprealaisessa Raamatussa Sheol (Sheʾōl) on pimeyden, hiljaisuuden ja tomun paikka, johon henki eli elävä periaate laskeutuu kuollessaan. Sitä verrataan valtavaan taloon, jonka sisäänkäyntiä vartioidaan perheiden hautapaikkojen tapaan porteilla ja rautalukoilla, vankilaan, jossa kuolleita pidetään vankina vahvoilla köysillä, kyltymättömään petoon, jolla on leuat levällään, ja myös vesiperäiseen kuiluun. Sheolissa kuolleet on erotettu elävistä sukulaisista ja kultillisesta suhteesta Jumalaan. Jumala säilyttää kuitenkin suvereniteettinsa tuonelassa: hän etsii sen syvyyksiin piiloutuneet pahantekijät, suojelee tai vapauttaa vanhurskaat tuonelan otteesta ja lopulta, kuten myöhemmissä apokalyptisissa ja rabbiinisissa teksteissä tehdään selväksi, palauttaa kuolleet elämään.

        Ainakaan heprealaisen Raamatun eksilian jälkeisissä osissa (Babylonian vankeuden jälkeen kirjoitetuissa osissa) kuolema ei ole kaikille sama kohtalo. Epäoikeudenmukaiset, väärin haudatut ja ennenaikaisesti kuolleet joutuvat kärsimään tuonelan kurjuudesta, mutta Jumalan suosiossa kuolleiden kohdalla kuoleman luonnollista katkeruutta lieventää jälleennäkeminen esi-isien kanssa. Myöhäiset profeetalliset kirjat, jotka käsittelevät Jumalan oikeudenmukaisuuden puolustamista, varoittavat tulevasta ”Herran päivästä”, jolloin jumalattomat poltetaan kuin olki (Malakia 4:1), Jumalan vihollisten ruumiit kärsivät loputtomasta turmeluksesta (Jesaja 66:24) ja kuolleet pahantekijät herätetään henkiin ”häpeään ja ikuiseen halveksuntaan” (Daniel 12:2), kun taas vanhurskaat nauttivat Jumalan lupausten täyttymyksestä. Joissakin Raamatun jälkeisissä juutalaisissa kirjoituksissa Gehenna, polttokenttä, jossa lapsia oli aikoinaan uhrattu Molokin jumalalle, nousee esiin kuolemanjälkeisen rangaistuksen alueena, joka muistuttaa enemmän helvettiä kuin Sheolia. Gehennassa epäoikeudenmukaisesti kuolleet kärsivät tulisen kidutuksen, jonka kesto ja ankaruus olivat suhteessa heidän rikoksiinsa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ainakaan heprealaisen Raamatun eksilian jälkeisissä osissa (Babylonian vankeuden jälkeen kirjoitetuissa osissa) kuolema ei ole kaikille sama kohtalo. Epäoikeudenmukaiset, väärin haudatut ja ennenaikaisesti kuolleet joutuvat kärsimään tuonelan kurjuudesta, mutta Jumalan suosiossa kuolleiden kohdalla kuoleman luonnollista katkeruutta lieventää jälleennäkeminen esi-isien kanssa. Myöhäiset profeetalliset kirjat, jotka käsittelevät Jumalan oikeudenmukaisuuden puolustamista, varoittavat tulevasta ”Herran päivästä”, jolloin jumalattomat poltetaan kuin olki (Malakia 4:1), Jumalan vihollisten ruumiit kärsivät loputtomasta turmeluksesta (Jesaja 66:24) ja kuolleet pahantekijät herätetään henkiin ”häpeään ja ikuiseen halveksuntaan” (Daniel 12:2), kun taas vanhurskaat nauttivat Jumalan lupausten täyttymyksestä. Joissakin Raamatun jälkeisissä juutalaisissa kirjoituksissa Gehenna, polttokenttä, jossa lapsia oli aikoinaan uhrattu Molokin jumalalle, nousee esiin kuolemanjälkeisen rangaistuksen alueena, joka muistuttaa enemmän helvettiä kuin Sheolia. Gehennassa epäoikeudenmukaisesti kuolleet kärsivät tulisen kidutuksen, jonka kesto ja ankaruus olivat suhteessa heidän rikoksiinsa.

        Maccabee-sotien (168-164 eaa.) ja Mishnan laatimisen (3. vuosisadan alussa eaa.) välisenä aikana kirjailijat spekuloivat yhä enemmän kuolemanjälkeisellä elämällä ja tuottivat apokalypsit, joissa esitettiin dramaattisia näkyjä taivaassa ja helvetissä. Ensimmäisessä Henokin kirjassa, joka on merkittävä kokoelma pseudopigrafisia ilmoituksia, kuvataan elävästi sekä ikuinen tulinen kuilu, jonne langenneet enkelit vangitaan viimeisen taistelun jälkeen, että ”rutto ja tuska”, jotka kohtaavat kurjat sielut. Samaan aikaan juutalaiset filosofit ja mystikot korostivat tulevan elämän hengellistä luonnetta ja tulkitsivat Gehennan lunastavaksi tuleksi, joka polttaa pois sielun epäpuhtaudet palauttaakseen sen alkuperäisen täydellisyyden. Hengellinen käsitys sielun matkasta kuoleman jälkeen kukoisti rabbiinisen ylösnousemus- ja tuomio-opin rinnalla aikojen lopulla, ja näitä kahta mallia yhdistettiin usein. Perinteisen juutalaisen eskatologian pääpaino on nykyään kuten ennenkin messiaanisessa aikakaudessa, jolloin maailma muutetaan jumalalliselle läsnäololle sopivaksi asuinpaikaksi. Osuuden menettäminen tulevassa maailmassa on kaikista onnettomuuksista suurin, ja sen rinnalla helvetin tuli, olipa se fyysinen tai hengellinen, kalpenee.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Maccabee-sotien (168-164 eaa.) ja Mishnan laatimisen (3. vuosisadan alussa eaa.) välisenä aikana kirjailijat spekuloivat yhä enemmän kuolemanjälkeisellä elämällä ja tuottivat apokalypsit, joissa esitettiin dramaattisia näkyjä taivaassa ja helvetissä. Ensimmäisessä Henokin kirjassa, joka on merkittävä kokoelma pseudopigrafisia ilmoituksia, kuvataan elävästi sekä ikuinen tulinen kuilu, jonne langenneet enkelit vangitaan viimeisen taistelun jälkeen, että ”rutto ja tuska”, jotka kohtaavat kurjat sielut. Samaan aikaan juutalaiset filosofit ja mystikot korostivat tulevan elämän hengellistä luonnetta ja tulkitsivat Gehennan lunastavaksi tuleksi, joka polttaa pois sielun epäpuhtaudet palauttaakseen sen alkuperäisen täydellisyyden. Hengellinen käsitys sielun matkasta kuoleman jälkeen kukoisti rabbiinisen ylösnousemus- ja tuomio-opin rinnalla aikojen lopulla, ja näitä kahta mallia yhdistettiin usein. Perinteisen juutalaisen eskatologian pääpaino on nykyään kuten ennenkin messiaanisessa aikakaudessa, jolloin maailma muutetaan jumalalliselle läsnäololle sopivaksi asuinpaikaksi. Osuuden menettäminen tulevassa maailmassa on kaikista onnettomuuksista suurin, ja sen rinnalla helvetin tuli, olipa se fyysinen tai hengellinen, kalpenee.

        SAATANANKIN KÄSITTEEN ALKUPERÄ ON MYÖS PAKANUUDESSA, AIVAN KUTEN KOKO KRISTINUSKONKIN ALKUPERÄ ON PAKANUUDESSA.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        SAATANANKIN KÄSITTEEN ALKUPERÄ ON MYÖS PAKANUUDESSA, AIVAN KUTEN KOKO KRISTINUSKONKIN ALKUPERÄ ON PAKANUUDESSA.

        SAATANANKIN KÄSITTEEN ALKUPERÄ ON MYÖS PAKANUUDESSA, AIVAN KUTEN KOKO KRISTINUSKONKIN ALKUPERÄ ON PAKANUUDESSA.

        Saatana eli paholainen on yksi länsimaisen juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin perinteiden tunnetuimmista hahmoista. Yllättävää kyllä, tämä olento tuli antiikin maailmassa myöhään. Saatanaa ei löydy juutalaisesta Raamatusta missään täysin pahana olentona. Hän kehittyi Persian Akhamenidien valtakunnan aikana (noin 550 eaa. alkaen), ja tuolloin Persian vallan alla eläneet juutalaiset ottivat hänet omakseen. Hänen virallinen nimensä Saatana juontuu heprean kielen sanasta 'ha-Satan'. Ha tarkoittaa ”sitä” ja Saatana tarkoittaa ”vastustajaa” tai ”vastustajaa”. Nimi kuvasi hänen mahdollista tehtäväänsä Jumalan luomistyön vastustajana. Kreikankielinen ”diabolos”, englanniksi ”devil”, tarkoitti ”syyttäjää”, ”herjaajaa”, mikä taas kuvasi hänen rooliaan. Saatanan käsite syntyi ajan kuluessa ja vaiheittain.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        SAATANANKIN KÄSITTEEN ALKUPERÄ ON MYÖS PAKANUUDESSA, AIVAN KUTEN KOKO KRISTINUSKONKIN ALKUPERÄ ON PAKANUUDESSA.

        Saatana eli paholainen on yksi länsimaisen juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin perinteiden tunnetuimmista hahmoista. Yllättävää kyllä, tämä olento tuli antiikin maailmassa myöhään. Saatanaa ei löydy juutalaisesta Raamatusta missään täysin pahana olentona. Hän kehittyi Persian Akhamenidien valtakunnan aikana (noin 550 eaa. alkaen), ja tuolloin Persian vallan alla eläneet juutalaiset ottivat hänet omakseen. Hänen virallinen nimensä Saatana juontuu heprean kielen sanasta 'ha-Satan'. Ha tarkoittaa ”sitä” ja Saatana tarkoittaa ”vastustajaa” tai ”vastustajaa”. Nimi kuvasi hänen mahdollista tehtäväänsä Jumalan luomistyön vastustajana. Kreikankielinen ”diabolos”, englanniksi ”devil”, tarkoitti ”syyttäjää”, ”herjaajaa”, mikä taas kuvasi hänen rooliaan. Saatanan käsite syntyi ajan kuluessa ja vaiheittain.

        SAATANANKIN KÄSITTEEN ALKUPERÄ ON MYÖS PAKANUUDESSA, AIVAN KUTEN KOKO KRISTINUSKONKIN ALKUPERÄ ON PAKANUUDESSA.


        Pahan olemassaolon ongelma

        Pahuus on aina ollut olemassa. Ihmiset ovat kohdanneet luonnonkatastrofeja (maanjäristyksiä, tulvia), sotia ryöstöineen ja raiskauksineen, tauteja, kulkutauteja ja lapsikuolleisuutta, ihmisen tekemää pahuutta, kuten murhia ja varkauksia, ja tietenkin kuolemaa. Kun muinaiset rakensivat uskonnollisia järjestelmiään, pahan olemassaolo oli selitettävä ja järkeistettävä. Luomismyytit nimesivät usein ylijumalan tai jumalien kuninkaan, joka hallitsi kaikkea, myös muita jumalia ja luontoa. Tässä ominaisuudessaan he olivat vastuussa sekä hyvästä että pahasta. Tätä kykyä kuvaava termi on omnipotenssi (kaikkivoipa). 5. Mooseksen kirjan 28. luvussa Jumala julistaa, että hän hallitsee sekä hyvinvointia että kärsimystä. Monissa luomismyytteissä käsiteltiin sitä, miten ja miksi paha syntyi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        SAATANANKIN KÄSITTEEN ALKUPERÄ ON MYÖS PAKANUUDESSA, AIVAN KUTEN KOKO KRISTINUSKONKIN ALKUPERÄ ON PAKANUUDESSA.


        Pahan olemassaolon ongelma

        Pahuus on aina ollut olemassa. Ihmiset ovat kohdanneet luonnonkatastrofeja (maanjäristyksiä, tulvia), sotia ryöstöineen ja raiskauksineen, tauteja, kulkutauteja ja lapsikuolleisuutta, ihmisen tekemää pahuutta, kuten murhia ja varkauksia, ja tietenkin kuolemaa. Kun muinaiset rakensivat uskonnollisia järjestelmiään, pahan olemassaolo oli selitettävä ja järkeistettävä. Luomismyytit nimesivät usein ylijumalan tai jumalien kuninkaan, joka hallitsi kaikkea, myös muita jumalia ja luontoa. Tässä ominaisuudessaan he olivat vastuussa sekä hyvästä että pahasta. Tätä kykyä kuvaava termi on omnipotenssi (kaikkivoipa). 5. Mooseksen kirjan 28. luvussa Jumala julistaa, että hän hallitsee sekä hyvinvointia että kärsimystä. Monissa luomismyytteissä käsiteltiin sitä, miten ja miksi paha syntyi.

        Genesis voidaan ymmärtää polemiikkina heidän naapureitaan, muinaisia mesopotamialaisia vastaan. Mesopotamialaisessa luomismyytissä, Enuma Elishissä, jumalat ovat itse vastuussa pahuudesta. Ne ovat oikukkaita ja kaoottisia ja loivat ihmiset vain orjiksi, jotta he voisivat tarjota heille uhreja. Israelin Jumala esitetään päinvastaisena; hän ei ole koskaan oikukas, hänellä on jumalallinen suunnitelma, ja kaikkea hänen luomaansa pidetään hyvänä. Eedenin puutarhassa tapahtuneen ”syntiinlankeemuksen”, Aatamin ja Eevan tarinan, kerronnallisena tehtävänä oli osoittaa, että paha alkoi ihmisten, ei Jumalan, virheestä. Heidän tottelemattomuutensa johti siihen, että ihminen joutui kamppailemaan ruoan tuottamisesta ja nainen kärsi synnytyskivusta. Mutta ankarin rangaistus oli heidän kuolemattomuutensa menettäminen. Aatamin ja Eevan synti aiheutti suurimman pahan, kuoleman. Heidän jälkeläisinään me kaikki olemme tuomittuja tähän kohtaloon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Genesis voidaan ymmärtää polemiikkina heidän naapureitaan, muinaisia mesopotamialaisia vastaan. Mesopotamialaisessa luomismyytissä, Enuma Elishissä, jumalat ovat itse vastuussa pahuudesta. Ne ovat oikukkaita ja kaoottisia ja loivat ihmiset vain orjiksi, jotta he voisivat tarjota heille uhreja. Israelin Jumala esitetään päinvastaisena; hän ei ole koskaan oikukas, hänellä on jumalallinen suunnitelma, ja kaikkea hänen luomaansa pidetään hyvänä. Eedenin puutarhassa tapahtuneen ”syntiinlankeemuksen”, Aatamin ja Eevan tarinan, kerronnallisena tehtävänä oli osoittaa, että paha alkoi ihmisten, ei Jumalan, virheestä. Heidän tottelemattomuutensa johti siihen, että ihminen joutui kamppailemaan ruoan tuottamisesta ja nainen kärsi synnytyskivusta. Mutta ankarin rangaistus oli heidän kuolemattomuutensa menettäminen. Aatamin ja Eevan synti aiheutti suurimman pahan, kuoleman. Heidän jälkeläisinään me kaikki olemme tuomittuja tähän kohtaloon.

        Ihmisinä ihmiset heijastivat omia kokemuksiaan jumaliin. Kuninkailla oli aatelisista ja neuvonantajista koostuva hovi. Kuten maan päällä, niin myös taivaassa. Kuten missä tahansa hovissa, oli korkeampia ja alempia virkamiehiä. Korkeammat virkamiehet olivat juutalaisuudessa enkeleitä. Alemmat jumaluudet, kreikaksi daimonit, olivat alun perin neutraaleja, mutta ajan mittaan heitä syytettiin pahuudesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihmisinä ihmiset heijastivat omia kokemuksiaan jumaliin. Kuninkailla oli aatelisista ja neuvonantajista koostuva hovi. Kuten maan päällä, niin myös taivaassa. Kuten missä tahansa hovissa, oli korkeampia ja alempia virkamiehiä. Korkeammat virkamiehet olivat juutalaisuudessa enkeleitä. Alemmat jumaluudet, kreikaksi daimonit, olivat alun perin neutraaleja, mutta ajan mittaan heitä syytettiin pahuudesta.

        Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa Jumala puhuu hovilleen, ”Jumalan pojille”, enkeleille, kun hän ryhtyy luomaan maata. Luomisen lopussa on outo kohta 1. Mooseksen kirjan luvussa 6. Siellä kerrotaan, että ”Jumalan pojat” olivat yhdynnässä ihmisnaisten kanssa, ja he saivat aikaan ”nefiläiset”, muinaiset jättiläiset. Tämän kertomuksen tarkoituksena on selittää, miksi Jumala lähetti vedenpaisumuksen (pahuuden maan päälle). Monissa panteoneissa oli jumalia, jotka parittelivat naisten kanssa, erityisesti Zeus kreikkalaisessa mytologiassa. Israelilainen perinne kuitenkin hylkäsi tämän käytöksen, koska tämä sekoittuminen saattoi johtaa epäjumalanpalveluksen suureen syntiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa Jumala puhuu hovilleen, ”Jumalan pojille”, enkeleille, kun hän ryhtyy luomaan maata. Luomisen lopussa on outo kohta 1. Mooseksen kirjan luvussa 6. Siellä kerrotaan, että ”Jumalan pojat” olivat yhdynnässä ihmisnaisten kanssa, ja he saivat aikaan ”nefiläiset”, muinaiset jättiläiset. Tämän kertomuksen tarkoituksena on selittää, miksi Jumala lähetti vedenpaisumuksen (pahuuden maan päälle). Monissa panteoneissa oli jumalia, jotka parittelivat naisten kanssa, erityisesti Zeus kreikkalaisessa mytologiassa. Israelilainen perinne kuitenkin hylkäsi tämän käytöksen, koska tämä sekoittuminen saattoi johtaa epäjumalanpalveluksen suureen syntiin.

        Ha-Satan & Jobin kirja

        Jobin kirja (n. 600 eKr.) on varhaisin teksti, jossa käsitellään teodikean ongelmaa, joka on nykyaikainen termi ongelmalle ”Jos Jumala on hyvä, miksi hän sallii pahan ja kärsimyksen olemassaolon?”. Kirja alkaa, kun enkelit ilmeisesti raportoivat Jumalalle. Heidän joukossaan on enkeli ha-Satan, jonka tehtävänä oli kiertää maailmaa asettamalla ”esteitä” (nimensä merkitys) ihmisten eteen, jolloin heidän oli tehtävä valinta (hyvä tai paha). Tässä roolissa voimme sanoa, että hän toimii Jumalan syyttäjänä. Raportoidessaan Jumalalle hän mainitsi Jumalan palvelijan Jobin, joka oli menestynyt. Mutta tietenkin hän sanoo, että se johtui siitä, että Jumala antoi Jobille niin paljon suosiota.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ha-Satan & Jobin kirja

        Jobin kirja (n. 600 eKr.) on varhaisin teksti, jossa käsitellään teodikean ongelmaa, joka on nykyaikainen termi ongelmalle ”Jos Jumala on hyvä, miksi hän sallii pahan ja kärsimyksen olemassaolon?”. Kirja alkaa, kun enkelit ilmeisesti raportoivat Jumalalle. Heidän joukossaan on enkeli ha-Satan, jonka tehtävänä oli kiertää maailmaa asettamalla ”esteitä” (nimensä merkitys) ihmisten eteen, jolloin heidän oli tehtävä valinta (hyvä tai paha). Tässä roolissa voimme sanoa, että hän toimii Jumalan syyttäjänä. Raportoidessaan Jumalalle hän mainitsi Jumalan palvelijan Jobin, joka oli menestynyt. Mutta tietenkin hän sanoo, että se johtui siitä, että Jumala antoi Jobille niin paljon suosiota.

        Panos on asetettu. Jumala käskee Ha-Satania tuhoamaan kaiken Jobin vaurauden, kaiken paitsi hänen henkensä. Jumala on varma, ettei Job käänny pois hänestä. Jobin lapset tapetaan, hänen satonsa ja karjansa tuhotaan, ja hän kärsii kauheista sairauksista. Jobin ystävät tulevat kaikki lohduttamaan häntä ja vakuuttavat hänelle, että hänen on täytynyt tehdä syntiä, koska Jumala on oikeudenmukaisuuden jumala. Job väittää koko ajan, ettei hän ole koskaan tehnyt syntiä, vaan Jumala on rankaissut häntä epäoikeudenmukaisesti. Turhautuneena Job pyytää Jumalalta selitystä, ja pyörremyrskyn ääni varoittaa häntä: ”Missä sinä olit, kun minä loin maan perustan?” ”Missä sinä olit, kun minä loin maan perustan?” (Job 38:4) Toisin sanoen: ”Kuinka sinä (pelkkä kuolevainen) kehtaat kyseenalaistaa minut?”. Job nöyrtyy ja myöntää Jumalan etuoikeudet ja vallan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Panos on asetettu. Jumala käskee Ha-Satania tuhoamaan kaiken Jobin vaurauden, kaiken paitsi hänen henkensä. Jumala on varma, ettei Job käänny pois hänestä. Jobin lapset tapetaan, hänen satonsa ja karjansa tuhotaan, ja hän kärsii kauheista sairauksista. Jobin ystävät tulevat kaikki lohduttamaan häntä ja vakuuttavat hänelle, että hänen on täytynyt tehdä syntiä, koska Jumala on oikeudenmukaisuuden jumala. Job väittää koko ajan, ettei hän ole koskaan tehnyt syntiä, vaan Jumala on rankaissut häntä epäoikeudenmukaisesti. Turhautuneena Job pyytää Jumalalta selitystä, ja pyörremyrskyn ääni varoittaa häntä: ”Missä sinä olit, kun minä loin maan perustan?” ”Missä sinä olit, kun minä loin maan perustan?” (Job 38:4) Toisin sanoen: ”Kuinka sinä (pelkkä kuolevainen) kehtaat kyseenalaistaa minut?”. Job nöyrtyy ja myöntää Jumalan etuoikeudet ja vallan.

        Ha-Satan esiintyy harvoin juutalaisissa kirjoituksissa. Niissä harvoissa viittauksissa Ha-Sataniin hän vastustaa ihmisiä, ei Jumalaa. Eedenissä käärme hoitaa tätä tehtävää tarjoten Aadamille ja Eevalle valinnanvaraa. Suurimmassa osassa profeettojen kirjoja pahuudesta syytetään ihmisten epäjumalanpalveluksen syntiä. Jumala on edelleen vallassa rankaisemassa Israelia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ha-Satan esiintyy harvoin juutalaisissa kirjoituksissa. Niissä harvoissa viittauksissa Ha-Sataniin hän vastustaa ihmisiä, ei Jumalaa. Eedenissä käärme hoitaa tätä tehtävää tarjoten Aadamille ja Eevalle valinnanvaraa. Suurimmassa osassa profeettojen kirjoja pahuudesta syytetään ihmisten epäjumalanpalveluksen syntiä. Jumala on edelleen vallassa rankaisemassa Israelia.

        Persian hallinto ja zarathustralaisuus

        Kun uusbabylonialainen valtakunta valloitti ja tuhosi Jerusalemin (587 eaa.), osa juutalaisista vietiin Babyloniaan vankeuteen. Kyros Suuri valloitti sitten babylonialaiset vuonna 550 eaa. ja perusti Persian valtakunnan. Persian valtiokultti oli profeetta Zarathustralin perustama zarathustralaisuus. Pahuutta pidettiin hyvän vastakohtana. Puhdas, hyvä olento Ahura Mazda (”Viisas Herra”) oli kaiken lähde, ja sen vastakohtana oli druj, kaaos. Druj henkilöityi Angra Mainyuksi ('valheellinen', 'petos'), joka tunnetaan myös nimellä Ahriman. Taivaat, maa ja kaikki ihmiset kuuluvat tähän napa-alueeseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Persian hallinto ja zarathustralaisuus

        Kun uusbabylonialainen valtakunta valloitti ja tuhosi Jerusalemin (587 eaa.), osa juutalaisista vietiin Babyloniaan vankeuteen. Kyros Suuri valloitti sitten babylonialaiset vuonna 550 eaa. ja perusti Persian valtakunnan. Persian valtiokultti oli profeetta Zarathustralin perustama zarathustralaisuus. Pahuutta pidettiin hyvän vastakohtana. Puhdas, hyvä olento Ahura Mazda (”Viisas Herra”) oli kaiken lähde, ja sen vastakohtana oli druj, kaaos. Druj henkilöityi Angra Mainyuksi ('valheellinen', 'petos'), joka tunnetaan myös nimellä Ahriman. Taivaat, maa ja kaikki ihmiset kuuluvat tähän napa-alueeseen.

        Kyros salli juutalaisten palata Jerusalemiin (539 eaa.), vaikka osa heistä jäi sinne. He veivät mukanaan monia muinaisen persialaisen uskonnon elementtejä, ja he yhdistivät kaaoksen henkilöitymisen aiempiin näkemyksiin ha-Satanista. Nyt hän oli vain Saatana tai kreikaksi diabolos, paholainen, ja juutalaiset alkoivat osoittaa kaiken pahan Saatanan syyksi Jumalan sijasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyros salli juutalaisten palata Jerusalemiin (539 eaa.), vaikka osa heistä jäi sinne. He veivät mukanaan monia muinaisen persialaisen uskonnon elementtejä, ja he yhdistivät kaaoksen henkilöitymisen aiempiin näkemyksiin ha-Satanista. Nyt hän oli vain Saatana tai kreikaksi diabolos, paholainen, ja juutalaiset alkoivat osoittaa kaiken pahan Saatanan syyksi Jumalan sijasta.

        Kuolleenmeren kääröt

        Qumraniin (noin 150 eaa.) asettuneen juutalaisen eessalaislahkon kirjoituksissa on ensimmäinen kirjallisuus, jossa luodaan pahan personoimiseksi tunnettu menetelmä. Lahkon kirjallisuudessa Saatana ei rinnastettu ainoastaan pahuuteen vaan nimenomaan kaikkiin tai kaikkiin ryhmiin, jotka eivät olleet samaa mieltä heidän omien näkemystensä kanssa, mukaan lukien muut juutalaiset. Heidän tekstiensä mukaan Jumala oli luonut ihmisiin kaksi henkeä: valon tien ja pimeyden tien. Demonit olivat nyt Saatanan hallinnassa; hän lähetti ne riivaamaan pimeydessä eläviä tekemään pahaa. Esseniläiset käyttivät Saatanalle ja hänen asiamiehilleen symbolisia nimiä; Belial (hepreaksi 'arvoton'), joka johtaa ”pimeyden poikia” valon poikia vastaan viimeisessä taistelussa (The War Scroll). Kuten taivaan enkeleillä ja arkkienkeleillä, meillä on nyt hierarkia ja eri tehtävät Saatanan hovissa. Beelsebub oli yksi helvetin seitsemästä ruhtinaasta, ja se juontaa juurensa muinaisesta kanaanilaisesta jumalasta, joka tunnettiin siitä, että hän hankkiutui eroon kärpäsistä (tautien kantajista). Näin ollen Beelsebub, kärpästen herra.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuolleenmeren kääröt

        Qumraniin (noin 150 eaa.) asettuneen juutalaisen eessalaislahkon kirjoituksissa on ensimmäinen kirjallisuus, jossa luodaan pahan personoimiseksi tunnettu menetelmä. Lahkon kirjallisuudessa Saatana ei rinnastettu ainoastaan pahuuteen vaan nimenomaan kaikkiin tai kaikkiin ryhmiin, jotka eivät olleet samaa mieltä heidän omien näkemystensä kanssa, mukaan lukien muut juutalaiset. Heidän tekstiensä mukaan Jumala oli luonut ihmisiin kaksi henkeä: valon tien ja pimeyden tien. Demonit olivat nyt Saatanan hallinnassa; hän lähetti ne riivaamaan pimeydessä eläviä tekemään pahaa. Esseniläiset käyttivät Saatanalle ja hänen asiamiehilleen symbolisia nimiä; Belial (hepreaksi 'arvoton'), joka johtaa ”pimeyden poikia” valon poikia vastaan viimeisessä taistelussa (The War Scroll). Kuten taivaan enkeleillä ja arkkienkeleillä, meillä on nyt hierarkia ja eri tehtävät Saatanan hovissa. Beelsebub oli yksi helvetin seitsemästä ruhtinaasta, ja se juontaa juurensa muinaisesta kanaanilaisesta jumalasta, joka tunnettiin siitä, että hän hankkiutui eroon kärpäsistä (tautien kantajista). Näin ollen Beelsebub, kärpästen herra.

        Qumranin kääröjen joukossa oli erilaisia apokalyptisia tekstejä. Henokin kirjat kertovat lisää yksityiskohtia ”Jumalan pojista”. Heidät tuomittiin siitä, että he olivat opettaneet ihmisille metallurgiaa ja magiaa, ja heitä rangaistiin heittämällä heidät taivaasta ja kahlitsemalla heidät ikuisiksi ajoiksi kuiluun (juutalainen käsite Sheolista, kuolleiden maasta).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Qumranin kääröjen joukossa oli erilaisia apokalyptisia tekstejä. Henokin kirjat kertovat lisää yksityiskohtia ”Jumalan pojista”. Heidät tuomittiin siitä, että he olivat opettaneet ihmisille metallurgiaa ja magiaa, ja heitä rangaistiin heittämällä heidät taivaasta ja kahlitsemalla heidät ikuisiksi ajoiksi kuiluun (juutalainen käsite Sheolista, kuolleiden maasta).

        Toiseen tekstiin, Jubileaan, lisättiin lisää paholaisen tarinaa. Saatanan nimi tässä on Mastema (joka tarkoittaa 'vihattua' tai 'vihamielistä'). Opimme, että Mastema halusi olla Jumalaa korkeammalla ja kapinoi. Hänet ja hänen enkelitoverinsa heitettiin alas pohjattomaan kuiluun. Saatanasta tuli langennut enkeli. Jumala halusi tuhota kaikki demonit vedenpaisumuksen jälkeen, mutta Mastema pyysi Jumalaa antamaan hänelle kymmenesosan niistä, jotta hän saisi jatkaa ihmisten kiusaamista, koska ”ihmisten poikien pahuus on suuri” (10:8). Jumalan luvalla Mastemasta tuli kiusaaja, joka kirjoitettiin takaisin aikaisempiin kertomuksiin. Jubileoissa juuri Mastema sai luvan koetella Abrahamia Iisakin sitomisella. Toisin sanoen Jumalan kaikkivoipaisuus säilyy; Saatana ei voinut tehdä työtään ilman Jumalan lupaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toiseen tekstiin, Jubileaan, lisättiin lisää paholaisen tarinaa. Saatanan nimi tässä on Mastema (joka tarkoittaa 'vihattua' tai 'vihamielistä'). Opimme, että Mastema halusi olla Jumalaa korkeammalla ja kapinoi. Hänet ja hänen enkelitoverinsa heitettiin alas pohjattomaan kuiluun. Saatanasta tuli langennut enkeli. Jumala halusi tuhota kaikki demonit vedenpaisumuksen jälkeen, mutta Mastema pyysi Jumalaa antamaan hänelle kymmenesosan niistä, jotta hän saisi jatkaa ihmisten kiusaamista, koska ”ihmisten poikien pahuus on suuri” (10:8). Jumalan luvalla Mastemasta tuli kiusaaja, joka kirjoitettiin takaisin aikaisempiin kertomuksiin. Jubileoissa juuri Mastema sai luvan koetella Abrahamia Iisakin sitomisella. Toisin sanoen Jumalan kaikkivoipaisuus säilyy; Saatana ei voinut tehdä työtään ilman Jumalan lupaa.

        Patmoslaisen Johanneksen kirjoittama Ilmestyskirja (n. 90-100 jKr.) on apokalyptinen näky siitä, milloin Jumala puuttuisi viimeisinä päivinä ihmisten asioihin ja rankaisisi Roomaa kristittyjen vainosta. Hän sisällytti siihen väitteen, jonka mukaan Saatana oli kahlittu helvetin kuiluihin, joten hän turvautui työssään asiamiehiinsä. Pääasialliseen agenttiin viitataan nimellä ”peto” ja ”eksyttäjä”; termiä ”antikristus” ei ole Ilmestyskirjassa, vaan kolmessa Johanneksen kirjeessä. Petkuttaja esiintyy hyvänä ihmisenä ja kerää itselleen maailmanlaajuisen kannattajakunnan. Hänen seuraajansa tunnistaa siitä, että heillä on merkki 666.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Patmoslaisen Johanneksen kirjoittama Ilmestyskirja (n. 90-100 jKr.) on apokalyptinen näky siitä, milloin Jumala puuttuisi viimeisinä päivinä ihmisten asioihin ja rankaisisi Roomaa kristittyjen vainosta. Hän sisällytti siihen väitteen, jonka mukaan Saatana oli kahlittu helvetin kuiluihin, joten hän turvautui työssään asiamiehiinsä. Pääasialliseen agenttiin viitataan nimellä ”peto” ja ”eksyttäjä”; termiä ”antikristus” ei ole Ilmestyskirjassa, vaan kolmessa Johanneksen kirjeessä. Petkuttaja esiintyy hyvänä ihmisenä ja kerää itselleen maailmanlaajuisen kannattajakunnan. Hänen seuraajansa tunnistaa siitä, että heillä on merkki 666.

        Eräässä Johanneksen näyssä hän viittasi Jesajan kirjaan 14, joka on Babylonian kuninkaan vastainen kiistakirjoitus. Jesaja moitti kuningasta, joka kutsui itseään ”päivätähdeksi”, ylpeydestään, koska hän luuli olevansa jumalallinen: ”Kuinka sinä oletkaan pudonnut taivaasta, aamutähti, aamunkoiton poika!” Kun Hieronymus käänsi heprealaiset pyhät kirjoitukset latinaksi 4. vuosisadalla jKr. hän tiesi, että roomalaiset nimesivät aamutähtensä - Venus-planeetan - Luciferiksi, ja käänsi kohdan näin. Luciferista tuli keskiajalla suosituin nimi.

        Suurimman osan Ilmestyskirjasta Saatana pysyy kahleissa kuilussa. Kristuksen 1000-vuotisen maanpäällisen valtakauden lopussa Saatana vapautetaan viimeistä taistelua varten. Ironia on kuvassa Kristuksesta ”karitsana”, joka kuitenkin voittaa tämän hirviön. Hänet heitetään ”tulijärveen”, Kuolleeseen mereen (Ilm. 20:1-5).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eräässä Johanneksen näyssä hän viittasi Jesajan kirjaan 14, joka on Babylonian kuninkaan vastainen kiistakirjoitus. Jesaja moitti kuningasta, joka kutsui itseään ”päivätähdeksi”, ylpeydestään, koska hän luuli olevansa jumalallinen: ”Kuinka sinä oletkaan pudonnut taivaasta, aamutähti, aamunkoiton poika!” Kun Hieronymus käänsi heprealaiset pyhät kirjoitukset latinaksi 4. vuosisadalla jKr. hän tiesi, että roomalaiset nimesivät aamutähtensä - Venus-planeetan - Luciferiksi, ja käänsi kohdan näin. Luciferista tuli keskiajalla suosituin nimi.

        Suurimman osan Ilmestyskirjasta Saatana pysyy kahleissa kuilussa. Kristuksen 1000-vuotisen maanpäällisen valtakauden lopussa Saatana vapautetaan viimeistä taistelua varten. Ironia on kuvassa Kristuksesta ”karitsana”, joka kuitenkin voittaa tämän hirviön. Hänet heitetään ”tulijärveen”, Kuolleeseen mereen (Ilm. 20:1-5).

        Kristilliset johtajat ottivat 2. vuosisadalla jKr. käyttöön pahan personoinnin menetelmän juutalaisia, naisia, harhaoppisia ja kaikkea pakanallista vastaan. Alkuperäiskultit uskoivat, että jumalat asuivat niiden temppeleissä, mutta nämä olivat Saatanan agentteja. Ensimmäiset ikoniset saatanan muotokuvat tulivat kreikkalais-roomalaisesta hedelmällisyysjumaluudesta Panista, joka oli puoliksi ihminen ja puoliksi vuohi. Näin Saatana sai sorkat ja sarvet. Pania esiteltiin valtavan, pystyssä olevan falloksen kanssa, ja hän oli kuuluisa siitä. Tämä lisäke yleistyi Saatanan kuvaamisessa. Aluksi mustaksi piirretty, punainen tuli vakioväriksi, kun hänet yhdistettiin helvetin tuleen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kristilliset johtajat ottivat 2. vuosisadalla jKr. käyttöön pahan personoinnin menetelmän juutalaisia, naisia, harhaoppisia ja kaikkea pakanallista vastaan. Alkuperäiskultit uskoivat, että jumalat asuivat niiden temppeleissä, mutta nämä olivat Saatanan agentteja. Ensimmäiset ikoniset saatanan muotokuvat tulivat kreikkalais-roomalaisesta hedelmällisyysjumaluudesta Panista, joka oli puoliksi ihminen ja puoliksi vuohi. Näin Saatana sai sorkat ja sarvet. Pania esiteltiin valtavan, pystyssä olevan falloksen kanssa, ja hän oli kuuluisa siitä. Tämä lisäke yleistyi Saatanan kuvaamisessa. Aluksi mustaksi piirretty, punainen tuli vakioväriksi, kun hänet yhdistettiin helvetin tuleen.

        Myös 2. vuosisadalla jKr. sekä kristityt että juutalaiset - varhaiset rabbit - sovelsivat syntiinlankeemuskertomukseen uusia käsityksiä. Tällöin käärme tunnistettiin täysin paholaiseksi naamioituneena ja Eeva sai enemmän merkitystä Eedenin ensisijaisena syntisenä. Kaikkia naisia koskevien naisvihamielisten näkemysten vuoksi Eevan ymmärrettiin joutuneen käärmeen viettelemäksi (sen valtavan falloksen vuoksi), ja sitten hän vietteli Aatamin. Rabbiinisessa tutkielmassa Genesis Rabbah Eevan seksuaalinen häpeä on syy siihen, miksi naiset pysyvät verhottuna, ja että kuukautiset olivat rangaistus Aatamin veren vuodattamisesta. Tertullianus, 2. vuosisadalla jKr. elänyt kirkkoisä, väitti, että Eevan kautta kaikki naiset olivat ”paholaisen portti” ja Eevan vuoksi ”jopa Jumalan pojan oli kuoltava” (On the Apparel of Women, I).

        Euroopan uskonnolliset perinteet (keltit, druidismi ja teutonit) lisäsivät muita piirteitä. Kelteillä oli lännen sarvipäinen jumala, Cernunnos, joka muistutti Pania. Lokin tyttärellä oli kaksoisrooli hedelmällisyydessä ja kuolleiden hallitsemisessa, ja hänen nimensä liitettiin paikkaan ”Hel” eli helvetti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Myös 2. vuosisadalla jKr. sekä kristityt että juutalaiset - varhaiset rabbit - sovelsivat syntiinlankeemuskertomukseen uusia käsityksiä. Tällöin käärme tunnistettiin täysin paholaiseksi naamioituneena ja Eeva sai enemmän merkitystä Eedenin ensisijaisena syntisenä. Kaikkia naisia koskevien naisvihamielisten näkemysten vuoksi Eevan ymmärrettiin joutuneen käärmeen viettelemäksi (sen valtavan falloksen vuoksi), ja sitten hän vietteli Aatamin. Rabbiinisessa tutkielmassa Genesis Rabbah Eevan seksuaalinen häpeä on syy siihen, miksi naiset pysyvät verhottuna, ja että kuukautiset olivat rangaistus Aatamin veren vuodattamisesta. Tertullianus, 2. vuosisadalla jKr. elänyt kirkkoisä, väitti, että Eevan kautta kaikki naiset olivat ”paholaisen portti” ja Eevan vuoksi ”jopa Jumalan pojan oli kuoltava” (On the Apparel of Women, I).

        Euroopan uskonnolliset perinteet (keltit, druidismi ja teutonit) lisäsivät muita piirteitä. Kelteillä oli lännen sarvipäinen jumala, Cernunnos, joka muistutti Pania. Lokin tyttärellä oli kaksoisrooli hedelmällisyydessä ja kuolleiden hallitsemisessa, ja hänen nimensä liitettiin paikkaan ”Hel” eli helvetti.

        Luciferilla ja hänen demoneillaan oli eläimelliset ominaisuudet, ja ne pystyivät muuttamaan muotoaan, joten jatkuva vartiointi oli välttämätöntä. Luciferia saattoi huijata ja karkottaa ristinmerkeillä, pyhällä vedellä, rukousnauhalla ja ehtoollisleivillä. Feodaalisuhteisiin perustuen syntyi käsite sopimuksesta, jossa myytiin sielu Luciferille vastineeksi vauraudesta (kuuluisa tarina Faustista). Vain Marian, Kristuksen äidin, väliintulo saattoi rikkoa sopimuksen. Tällöin kehitettiin manausrituaalit, joita yhä opettavat tietyt katoliset papit.

        Dante Alighierin (1265-1321 jKr.) Infernossa Saatana kuvataan kolmikasvoisena hirviönä helvetin alimmassa osassa (jää, kauimpana valosta), jolla on jättiläismäiset lepakonsiivet. Danten mielestä suurin synti oli petos, ja Saatana syö Brutuksen, Cassiuksen ja tietenkin Juudaksen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Luciferilla ja hänen demoneillaan oli eläimelliset ominaisuudet, ja ne pystyivät muuttamaan muotoaan, joten jatkuva vartiointi oli välttämätöntä. Luciferia saattoi huijata ja karkottaa ristinmerkeillä, pyhällä vedellä, rukousnauhalla ja ehtoollisleivillä. Feodaalisuhteisiin perustuen syntyi käsite sopimuksesta, jossa myytiin sielu Luciferille vastineeksi vauraudesta (kuuluisa tarina Faustista). Vain Marian, Kristuksen äidin, väliintulo saattoi rikkoa sopimuksen. Tällöin kehitettiin manausrituaalit, joita yhä opettavat tietyt katoliset papit.

        Dante Alighierin (1265-1321 jKr.) Infernossa Saatana kuvataan kolmikasvoisena hirviönä helvetin alimmassa osassa (jää, kauimpana valosta), jolla on jättiläismäiset lepakonsiivet. Danten mielestä suurin synti oli petos, ja Saatana syö Brutuksen, Cassiuksen ja tietenkin Juudaksen.

        SAATANANKIN KÄSITTEEN ALKUPERÄ ON MYÖS PAKANUUDESSA.

        KRISTINUSKONKIN ALKUPERÄ ON MYÖS PAKANUUDESSA.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        SAATANANKIN KÄSITTEEN ALKUPERÄ ON MYÖS PAKANUUDESSA.

        KRISTINUSKONKIN ALKUPERÄ ON MYÖS PAKANUUDESSA.

        https://eliitinesoteerisetsymbolit.blogspot.com/p/blog-page_72.html
        Neitsyestä syntynyt
        Kuolleista noussut
        Aikakausien symbolit
        Pyhä kolminaisuus
        Pedon luku
        Ristin alkuperä
        Tähdistö-kultti
        Kuu-kultti
        Saturnus-kultti
        Dionysos-kultti
        Venus-kultti
        Tuli-kultti
        Eläinrata ja luku 12
        Ajan mittaaminen
        INRI
        Johannes Kastaja
        Käärme ja sauva


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        https://eliitinesoteerisetsymbolit.blogspot.com/p/blog-page_72.html
        Neitsyestä syntynyt
        Kuolleista noussut
        Aikakausien symbolit
        Pyhä kolminaisuus
        Pedon luku
        Ristin alkuperä
        Tähdistö-kultti
        Kuu-kultti
        Saturnus-kultti
        Dionysos-kultti
        Venus-kultti
        Tuli-kultti
        Eläinrata ja luku 12
        Ajan mittaaminen
        INRI
        Johannes Kastaja
        Käärme ja sauva

        https://eliitinesoteerisetsymbolit.blogspot.com/2015/07/astro-teologia-osa-22-kristus.html
        Kristus

        Kristinuskossa Jeesusta kutsutaan kristukseksi. Miksi? Mitä sillä tarkoitetaan? Mikä on tuon sanan alkuperä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        https://eliitinesoteerisetsymbolit.blogspot.com/2015/07/astro-teologia-osa-22-kristus.html
        Kristus

        Kristinuskossa Jeesusta kutsutaan kristukseksi. Miksi? Mitä sillä tarkoitetaan? Mikä on tuon sanan alkuperä?

        Nimi Jeesus on peräisin irlantilaisesta druidismista. Muinaisirlantilaisessa mytologiassa, kauan ennen kristinuskoa, oli auringonjumala nimeltä Esus (kirjoitetaan myös muodossa Hesus, Hesu, Esa, Iesa, Yesu, Jesu). Jeesus (Jesus, Hesus) on nimenä suora kopio irlantilaisen mytologian Esus-jumalasta.

        "When Christianity preached Jesus as God, it preached the most familiar name of its own deity to Druidism; and in the ancient British tongue 'Jesus' has never assumed its Greek, Latin, or Hebrew form, but remains the pure Druidic 'Yesu'." - Fredrick Haberman (Tracing Our Ancestors)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nimi Jeesus on peräisin irlantilaisesta druidismista. Muinaisirlantilaisessa mytologiassa, kauan ennen kristinuskoa, oli auringonjumala nimeltä Esus (kirjoitetaan myös muodossa Hesus, Hesu, Esa, Iesa, Yesu, Jesu). Jeesus (Jesus, Hesus) on nimenä suora kopio irlantilaisen mytologian Esus-jumalasta.

        "When Christianity preached Jesus as God, it preached the most familiar name of its own deity to Druidism; and in the ancient British tongue 'Jesus' has never assumed its Greek, Latin, or Hebrew form, but remains the pure Druidic 'Yesu'." - Fredrick Haberman (Tracing Our Ancestors)

        Sana kristus (engl. christ) on myös peräisin druidismista. Druidismin Aurinko-kultin ylipapit kantoivat titteliä christos tai crios. Jälkimmäinen oli myös Esusin "titteli". (Jeesus Kristus = Esus Crios) Sana crios tarkoittaa ympyrää ja ristiä - tuttu näky Irlannissa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sana kristus (engl. christ) on myös peräisin druidismista. Druidismin Aurinko-kultin ylipapit kantoivat titteliä christos tai crios. Jälkimmäinen oli myös Esusin "titteli". (Jeesus Kristus = Esus Crios) Sana crios tarkoittaa ympyrää ja ristiä - tuttu näky Irlannissa

        Kristinuskon ja druidismin ristiinnaulitsemismyyteissä on paljon samoja yksityiskohtia. Esimerkiksi Raamatun kertomus ristillä roikkuvan Jeesuksen kyljen puhkaisusta keihäällä on suora kopio Esus-myytistä.
        "Esus was a crucified god, depicted suspended in the air with arms outstretched. His body was pierced with a spear and his spilt blood rejuvenated the earth." - Michael Tsarion (Irish Origins of Civilization)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kristinuskon ja druidismin ristiinnaulitsemismyyteissä on paljon samoja yksityiskohtia. Esimerkiksi Raamatun kertomus ristillä roikkuvan Jeesuksen kyljen puhkaisusta keihäällä on suora kopio Esus-myytistä.
        "Esus was a crucified god, depicted suspended in the air with arms outstretched. His body was pierced with a spear and his spilt blood rejuvenated the earth." - Michael Tsarion (Irish Origins of Civilization)

        https://eliitinesoteerisetsymbolit.blogspot.com/2016/03/astro-teologia-osa-31-aamen.html
        Aamen

        Oletteko koskaan ihmetelleet miksi kristittyjen (ja muiden monoteistien) rukoukset päätetään sanalla "aamen"? Mitä se tarkoittaa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        https://eliitinesoteerisetsymbolit.blogspot.com/2016/03/astro-teologia-osa-31-aamen.html
        Aamen

        Oletteko koskaan ihmetelleet miksi kristittyjen (ja muiden monoteistien) rukoukset päätetään sanalla "aamen"? Mitä se tarkoittaa?

        Aina löytyy joku sopivan harmiton eksoteerinen selitys, jolla peittää esoteerinen totuus tavalliselta kansalta. Aamen-termin esoteerisesta tasosta kirkko vaikenee, koska se olisi liian selkeä osoitus siitä, että kristinusko on todellisuudessa Aurinko-kultti. Toisaalta se olisi myös liian selkeä osoitus siitä, että kristinusko pohjautuu hyvin pitkälti druidismiin - omalla korruptoituneella tavallaan.

        Kun atonistit loivat kristinuskon, sen teologinen pohja otettiin druidismista. Milesialaisten aatelisten valtakeskuksessa, Britteinsaarilla, uusi uskonto oli mahdollista myydä tavalliselle kansalle vain jos se muistutti sopivassa määrin heille entuudestaan tuttua druidismia. Parhain esimerkki tästä on Jeesus-myytin kopiointi druidistisesta Esus-jumalasta. Kristinuskoon vakiintunut termi aamen on toinen hyvä esimerkki.

        Aamen viittaa Egyptissä vaikuttaneen druidistisen koulukunnan auringonjumala Ameniin (Amen Ra, Ammon, Amun) ja tarkoittaa aurinkoa. Vaikka amenistit olivat olleet Aton-kultin kantaisä faarao Akhenatonin aikakaudella atonistien verivihollisia, se ei estänyt myöhempiä atonisteja käyttämästä tätä aurinkoon viittaavaa termiä omassa teologiassaan. Atonisteille kristinuskon luomisen motiivit oli enemmän poliittisia kuin hengellisiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aina löytyy joku sopivan harmiton eksoteerinen selitys, jolla peittää esoteerinen totuus tavalliselta kansalta. Aamen-termin esoteerisesta tasosta kirkko vaikenee, koska se olisi liian selkeä osoitus siitä, että kristinusko on todellisuudessa Aurinko-kultti. Toisaalta se olisi myös liian selkeä osoitus siitä, että kristinusko pohjautuu hyvin pitkälti druidismiin - omalla korruptoituneella tavallaan.

        Kun atonistit loivat kristinuskon, sen teologinen pohja otettiin druidismista. Milesialaisten aatelisten valtakeskuksessa, Britteinsaarilla, uusi uskonto oli mahdollista myydä tavalliselle kansalle vain jos se muistutti sopivassa määrin heille entuudestaan tuttua druidismia. Parhain esimerkki tästä on Jeesus-myytin kopiointi druidistisesta Esus-jumalasta. Kristinuskoon vakiintunut termi aamen on toinen hyvä esimerkki.

        Aamen viittaa Egyptissä vaikuttaneen druidistisen koulukunnan auringonjumala Ameniin (Amen Ra, Ammon, Amun) ja tarkoittaa aurinkoa. Vaikka amenistit olivat olleet Aton-kultin kantaisä faarao Akhenatonin aikakaudella atonistien verivihollisia, se ei estänyt myöhempiä atonisteja käyttämästä tätä aurinkoon viittaavaa termiä omassa teologiassaan. Atonisteille kristinuskon luomisen motiivit oli enemmän poliittisia kuin hengellisiä.

        Aamen voi tarkoittaa myös sanoja "piilotettu", "varjojen maa", tai "manala". Kaikki viittaavat laskevan auringon symboliikkaan.

        Termillä aamen on myös toinen taso. Kristillisissä rituaaleissa sana lausutaan muodossa "ah-men", mikä poikkeaa egyptiläisen Amen-jumalan nimen lausumisesta (ˈɑːmən). Muodossa "ah-men" lausuttu aamen viittaakin kuuhun ja muinaiseen egyptiläiseen kuun jumalaan Aah. Kristinuskon kuusymboliikasta enemmän kirjoituksessa Kuu-kultti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aamen voi tarkoittaa myös sanoja "piilotettu", "varjojen maa", tai "manala". Kaikki viittaavat laskevan auringon symboliikkaan.

        Termillä aamen on myös toinen taso. Kristillisissä rituaaleissa sana lausutaan muodossa "ah-men", mikä poikkeaa egyptiläisen Amen-jumalan nimen lausumisesta (ˈɑːmən). Muodossa "ah-men" lausuttu aamen viittaakin kuuhun ja muinaiseen egyptiläiseen kuun jumalaan Aah. Kristinuskon kuusymboliikasta enemmän kirjoituksessa Kuu-kultti.

        Pakanallisuus kristinuskossa

        Joulu

        Muinaisessa Ranskassa ja Britanniassa druidit järjestivät talvipäivänseisauksen aikaan 12-päiväisen juhlan. He uskoivat, että se oli vuotuisen taistelun huipentuma kuolemaa edustavan jääjättiläisen ja elämää edustavan auringonjumalan välillä. He rakensivat suuria nuotioita kannustaakseen ja auttaakseen mestariaan, aurinkoa. Druidit ja muut pakanalliset johtajat tiesivät, kuten mekin nykyään, että päivät pitenevät aina, kun kalenteri etenee talven kautta kohti kevättä, riippumatta heidän vuodenaikarituaaleistaan - mutta silti he pitivät niistä kiinni (L. W. Cowie ja John Selwyn Gummer, The Christian Calendar, 1974, s. 22). Valitettavasti niin tekee suuri osa kristinuskosta nykyäänkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pakanallisuus kristinuskossa

        Joulu

        Muinaisessa Ranskassa ja Britanniassa druidit järjestivät talvipäivänseisauksen aikaan 12-päiväisen juhlan. He uskoivat, että se oli vuotuisen taistelun huipentuma kuolemaa edustavan jääjättiläisen ja elämää edustavan auringonjumalan välillä. He rakensivat suuria nuotioita kannustaakseen ja auttaakseen mestariaan, aurinkoa. Druidit ja muut pakanalliset johtajat tiesivät, kuten mekin nykyään, että päivät pitenevät aina, kun kalenteri etenee talven kautta kohti kevättä, riippumatta heidän vuodenaikarituaaleistaan - mutta silti he pitivät niistä kiinni (L. W. Cowie ja John Selwyn Gummer, The Christian Calendar, 1974, s. 22). Valitettavasti niin tekee suuri osa kristinuskosta nykyäänkin.

        Se, mitä nykyään pidetään Kristuksen syntymän juhlana, alkoi pakanallisena keskitalven juhlana. Yksi tämän juhlan epäraamatullisista perinteistä on viherkasvien käyttö. Vihreillä kasveilla koristelu joulukuun lopusta tammikuun alkuun oli yksi druidien tavoista ”kunnioittaa ja rohkaista” auringonjumalaa talvipäivänseisauksen aikaan. Perheet kaatoivat yleensä ikivihreän puun ja toivat sen kotiinsa, jossa se koristeltiin ja asetettiin näkyvälle paikalle. Keskiajalla tämä pakanallinen rituaali säilyi, ja lopulta sitä muokattiin ja sille annettiin kristillinen leima, kun roomalaiskatoliset lähetyssaarnaajat pyrkivät saamaan ihmiset palvomaan Jumalan poikaa eikä auringonjumalaa. Aikanaan saksalaiset siirtolaiset toivat ikivihreiden puiden koristelun Amerikkaan, jossa se on kukoistanut. Kuten olet ehkä jo arvannutkin, myös kuuluisan joululaulun ”Joulun kaksitoista päivää” ovat peräisin pakanallisesta juhlasta (ibid.).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se, mitä nykyään pidetään Kristuksen syntymän juhlana, alkoi pakanallisena keskitalven juhlana. Yksi tämän juhlan epäraamatullisista perinteistä on viherkasvien käyttö. Vihreillä kasveilla koristelu joulukuun lopusta tammikuun alkuun oli yksi druidien tavoista ”kunnioittaa ja rohkaista” auringonjumalaa talvipäivänseisauksen aikaan. Perheet kaatoivat yleensä ikivihreän puun ja toivat sen kotiinsa, jossa se koristeltiin ja asetettiin näkyvälle paikalle. Keskiajalla tämä pakanallinen rituaali säilyi, ja lopulta sitä muokattiin ja sille annettiin kristillinen leima, kun roomalaiskatoliset lähetyssaarnaajat pyrkivät saamaan ihmiset palvomaan Jumalan poikaa eikä auringonjumalaa. Aikanaan saksalaiset siirtolaiset toivat ikivihreiden puiden koristelun Amerikkaan, jossa se on kukoistanut. Kuten olet ehkä jo arvannutkin, myös kuuluisan joululaulun ”Joulun kaksitoista päivää” ovat peräisin pakanallisesta juhlasta (ibid.).

        Pääsiäinen

        Jopa pääsiäinen, jonka monet olettavat perustetun Jeesuksen ylösnousemuksen juhlistamiseksi, on täynnä yhteyksiä pakanuuteen. Nimi ”pääsiäinen” juontaa juurensa muinaisen kaldealaisen jumalatar Astarten nimestä, joka tunnettiin nimellä ”taivaan kuningatar”. Hänen babylonialainen nimensä oli ”Ishtar”. Koska useimmat kielet ääntävät ”I” sanana ee, ei ole vaikea ymmärtää, miten eesh-tar ja sen kielelliset muunnokset voisivat lopulta muuttua pääsiäiseksi (ks. Vine's Complete Expository Dictionary of Old and New Testament Words, 1985, New Testament Section, s. 192, ”Easter”).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pääsiäinen

        Jopa pääsiäinen, jonka monet olettavat perustetun Jeesuksen ylösnousemuksen juhlistamiseksi, on täynnä yhteyksiä pakanuuteen. Nimi ”pääsiäinen” juontaa juurensa muinaisen kaldealaisen jumalatar Astarten nimestä, joka tunnettiin nimellä ”taivaan kuningatar”. Hänen babylonialainen nimensä oli ”Ishtar”. Koska useimmat kielet ääntävät ”I” sanana ee, ei ole vaikea ymmärtää, miten eesh-tar ja sen kielelliset muunnokset voisivat lopulta muuttua pääsiäiseksi (ks. Vine's Complete Expository Dictionary of Old and New Testament Words, 1985, New Testament Section, s. 192, ”Easter”).

        Rakkauden ja hedelmällisyyden jumalattarena Ishtarin symboleina olivat - arvasittehan - munat ja kanit! Kanit voivat synnyttää useita pentueita vuodessa, joten ne olivat muinaisille ihmisille tuttuja erittäin hedelmällisiä eläimiä. Ishtaria palvottiin vuotuisen kevätjuhlan aikana, jotta hänen hedelmällisyyden siunaustaan voitiin pyytää tuohon vuodenaikaan istutettaville viljelykasveille. Munien koristelu palvontakeinona vaikuttaa harmittomalta, kunnes otetaan huomioon, että ihmiset harjoittivat myös rituaalisia seksiakteja, usein temppeliprostituoitujen kanssa, jumalattaren kunniaksi (Nelson's New Illustrated Bible Dictionary, s. 509, ”Gods, Pagan”). Tämä ei kuulosta kovin kristilliseltä, mutta silti useimmat kristityt yhdistävät edelleen munat ja puput siihen, mitä he pitävät vuoden juhlallisimpana juhlapäivänä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Rakkauden ja hedelmällisyyden jumalattarena Ishtarin symboleina olivat - arvasittehan - munat ja kanit! Kanit voivat synnyttää useita pentueita vuodessa, joten ne olivat muinaisille ihmisille tuttuja erittäin hedelmällisiä eläimiä. Ishtaria palvottiin vuotuisen kevätjuhlan aikana, jotta hänen hedelmällisyyden siunaustaan voitiin pyytää tuohon vuodenaikaan istutettaville viljelykasveille. Munien koristelu palvontakeinona vaikuttaa harmittomalta, kunnes otetaan huomioon, että ihmiset harjoittivat myös rituaalisia seksiakteja, usein temppeliprostituoitujen kanssa, jumalattaren kunniaksi (Nelson's New Illustrated Bible Dictionary, s. 509, ”Gods, Pagan”). Tämä ei kuulosta kovin kristilliseltä, mutta silti useimmat kristityt yhdistävät edelleen munat ja puput siihen, mitä he pitävät vuoden juhlallisimpana juhlapäivänä.

        Perinteiset kristilliset opit

        Valitettavasti jotkin perustavanlaatuisimmista asioista, joihin useimmat kristityiksi tunnustautuvat uskovat, ovat peräisin muinaisesta pakanuudesta eivätkä niinkään Raamatusta. Ajatus siitä, että ihmisillä on kuolematon sielu, opetettiin ensimmäisen kerran muinaisessa Egyptissä ja Babyloniassa. Myös kreikkalaiset opettivat, että sielu erottuisi kuoleman hetkellä fyysisestä ruumiista (Jewish Encyclopedia, 1941, Vol. 6, s. 564, 566, ”Immortality of the Soul”). Tämä ajatus sulautui kristinuskoon kreikkalaisesta filosofiasta. Se ei tullut innoitetusta Raamatusta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Perinteiset kristilliset opit

        Valitettavasti jotkin perustavanlaatuisimmista asioista, joihin useimmat kristityiksi tunnustautuvat uskovat, ovat peräisin muinaisesta pakanuudesta eivätkä niinkään Raamatusta. Ajatus siitä, että ihmisillä on kuolematon sielu, opetettiin ensimmäisen kerran muinaisessa Egyptissä ja Babyloniassa. Myös kreikkalaiset opettivat, että sielu erottuisi kuoleman hetkellä fyysisestä ruumiista (Jewish Encyclopedia, 1941, Vol. 6, s. 564, 566, ”Immortality of the Soul”). Tämä ajatus sulautui kristinuskoon kreikkalaisesta filosofiasta. Se ei tullut innoitetusta Raamatusta.

        Muinaiset egyptiläiset kehittivät käsitteen taivaaseen pääsemisestä. Heidän mytologiassaan jumala Osiris tapettiin, mutta herätettiin sitten henkiin, minkä jälkeen hän siirtyi kaukaiseen taivaalliseen valtakuntaan. Egyptiläiset päättelivät, että jos hän pystyi tähän, myös ihmiset voisivat seurata häntä (Lewis Browne, This Believing World, s. 83-84). Tämä taivaallinen palkinto oli keskeinen opetus useissa muinaisissa mysteeriuskonnoissa - mutta ei heprealaisten tai varhaiskristittyjen uskonnossa.

        Jopa jotkin Jeesusta koskevat kristilliset opetukset ovat peräisin pikemminkin pakanuudesta kuin Raamatusta. Babylonian mytologiassa Ishtarista väitettiin, että hänellä oli poika nimeltä Tammuz. Hän kuoli joka vuosi, mutta syntyi uudelleen keväällä. Sekä äidin että lapsen babylonialainen kunnioitus vaikutti kristinuskon myöhempiin versioihin, joissa Jeesuksen äitiä Mariaa jumaloitiin yhtä paljon kuin Jeesusta itseään (Sir James Frazer, The Golden Bough, 1993, s. 326). Tämä on ristiriidassa Raamatun kanssa, joka kunnioittaa Mariaa mutta ei tavallista ihmistä - ainoastaan Kristusta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Muinaiset egyptiläiset kehittivät käsitteen taivaaseen pääsemisestä. Heidän mytologiassaan jumala Osiris tapettiin, mutta herätettiin sitten henkiin, minkä jälkeen hän siirtyi kaukaiseen taivaalliseen valtakuntaan. Egyptiläiset päättelivät, että jos hän pystyi tähän, myös ihmiset voisivat seurata häntä (Lewis Browne, This Believing World, s. 83-84). Tämä taivaallinen palkinto oli keskeinen opetus useissa muinaisissa mysteeriuskonnoissa - mutta ei heprealaisten tai varhaiskristittyjen uskonnossa.

        Jopa jotkin Jeesusta koskevat kristilliset opetukset ovat peräisin pikemminkin pakanuudesta kuin Raamatusta. Babylonian mytologiassa Ishtarista väitettiin, että hänellä oli poika nimeltä Tammuz. Hän kuoli joka vuosi, mutta syntyi uudelleen keväällä. Sekä äidin että lapsen babylonialainen kunnioitus vaikutti kristinuskon myöhempiin versioihin, joissa Jeesuksen äitiä Mariaa jumaloitiin yhtä paljon kuin Jeesusta itseään (Sir James Frazer, The Golden Bough, 1993, s. 326). Tämä on ristiriidassa Raamatun kanssa, joka kunnioittaa Mariaa mutta ei tavallista ihmistä - ainoastaan Kristusta.

        Kaldealaisten symboli Tammuzille oli kirjain tau, joka on san-serif-kirjaimella kirjoitettu ”t” ja jota yleisesti pidetään ristinä (Babylonian Mystery Religion, s. 51; Vine's, ”Cross, Crucify”). Vaikka Raamattu todellakin opettaa, että Jeesus ristiinnaulittiin, ristiinnaulitsemisen muodosta ei ole tietoa. Tuohon aikaan roomalaiset käyttivät erimuotoisia pystypaaluja, joista osa oli ristipalkeilla ja osa ilman. Raamattu ei anna mitään viitteitä siitä, että alkukirkko olisi koskaan käyttänyt ristiä uskonnollisena symbolina, mutta useat pakanalliset uskonnot olivat käyttäneet sitä jo vuosisatoja ennen Kristuksen syntymää.
        Miten palvoa Jumalaa

        Miksi suuri osa nykyajan kristillisistä rituaaleista ja uskomuksista perustuu muinaisiin pakanallisiin käytäntöihin eikä niinkään Raamattuun?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaldealaisten symboli Tammuzille oli kirjain tau, joka on san-serif-kirjaimella kirjoitettu ”t” ja jota yleisesti pidetään ristinä (Babylonian Mystery Religion, s. 51; Vine's, ”Cross, Crucify”). Vaikka Raamattu todellakin opettaa, että Jeesus ristiinnaulittiin, ristiinnaulitsemisen muodosta ei ole tietoa. Tuohon aikaan roomalaiset käyttivät erimuotoisia pystypaaluja, joista osa oli ristipalkeilla ja osa ilman. Raamattu ei anna mitään viitteitä siitä, että alkukirkko olisi koskaan käyttänyt ristiä uskonnollisena symbolina, mutta useat pakanalliset uskonnot olivat käyttäneet sitä jo vuosisatoja ennen Kristuksen syntymää.
        Miten palvoa Jumalaa

        Miksi suuri osa nykyajan kristillisistä rituaaleista ja uskomuksista perustuu muinaisiin pakanallisiin käytäntöihin eikä niinkään Raamattuun?

        https://www.patheos.com/blogs/matauryn/2017/12/11/glossolalia-paganism/
        Glossolalia pakanallisuudessa ja okkultismissa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        https://www.patheos.com/blogs/matauryn/2017/12/11/glossolalia-paganism/
        Glossolalia pakanallisuudessa ja okkultismissa

        George B. Cutten kirjoittaa teoksessaan An Ethnological Study of Glossalalia, että ”glossolaliaa harjoitetaan ei-kristillisissä uskonnoissa: Pohjois-Amerikan intiaanien Peyote-kultti, Tyynenmeren luoteisosan Haida-intiaanit, Sudanin shamaanit, Afrikan länsirannikon Shango-kultti, Trinidadin Shago-kultti, Haitin Voodoo-kultti, Etelä-Amerikan ja Australian aboriginaalit, Pohjois-Amerikan ja Aasian subarktisten alueiden eskimot, Grönlannin shamaanit, Borneon djakit, Etiopian zor-kultti, Siperian shamaanit, Etelä-Amerikan chaco-intiaanit, Andeilla asuvat curanderot, Afrikan Sudanin kinkat, Afrikan thonga-shamaanit ja Tiibetin munkit. ”


        Glossolalia löysi tiensä myös varhaiseen mormonikirkkoon, sillä Joseph Smith totesi, että ”palautettu” (mormonien) kirkko ”uskoo kielten lahjaan, profetiaan, ilmestyksiin, näkyihin, parantamiseen ja kielten tulkitsemiseen”. Glossolalialla on myös vahva historia meediossa, spiritismissä ja spiritismissä. Spiritismin (joka oli vähemmän uskonnollisesti suuntautunut kuin spiritismi) perustaja Allan Kardec viittasi glossolaliaan todisteena hengen läsnäolosta. Allan Kardecin työ oli perustana monille nykyaikaisen meedioinnin käytännöille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        George B. Cutten kirjoittaa teoksessaan An Ethnological Study of Glossalalia, että ”glossolaliaa harjoitetaan ei-kristillisissä uskonnoissa: Pohjois-Amerikan intiaanien Peyote-kultti, Tyynenmeren luoteisosan Haida-intiaanit, Sudanin shamaanit, Afrikan länsirannikon Shango-kultti, Trinidadin Shago-kultti, Haitin Voodoo-kultti, Etelä-Amerikan ja Australian aboriginaalit, Pohjois-Amerikan ja Aasian subarktisten alueiden eskimot, Grönlannin shamaanit, Borneon djakit, Etiopian zor-kultti, Siperian shamaanit, Etelä-Amerikan chaco-intiaanit, Andeilla asuvat curanderot, Afrikan Sudanin kinkat, Afrikan thonga-shamaanit ja Tiibetin munkit. ”


        Glossolalia löysi tiensä myös varhaiseen mormonikirkkoon, sillä Joseph Smith totesi, että ”palautettu” (mormonien) kirkko ”uskoo kielten lahjaan, profetiaan, ilmestyksiin, näkyihin, parantamiseen ja kielten tulkitsemiseen”. Glossolalialla on myös vahva historia meediossa, spiritismissä ja spiritismissä. Spiritismin (joka oli vähemmän uskonnollisesti suuntautunut kuin spiritismi) perustaja Allan Kardec viittasi glossolaliaan todisteena hengen läsnäolosta. Allan Kardecin työ oli perustana monille nykyaikaisen meedioinnin käytännöille.

        Miten muinaiset kolminaisuusjumalat vaikuttivat kolminaisuuden hyväksymiseen?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten muinaiset kolminaisuusjumalat vaikuttivat kolminaisuuden hyväksymiseen?

        Miten muinaiset kolminaisuusjumalat vaikuttivat kolminaisuuden hyväksymiseen?

        Sumeria

        ”Maailmankaikkeus oli jaettu kolmeen alueeseen, joista jokaisesta tuli jonkin jumalan valtakunta. Anun osuus oli taivas. Maa annettiin Enlilille. Easta tuli vesien hallitsija. Yhdessä he muodostivat suurten jumalien kolmikon.” (The Larousse Encyclopedia of Mythology, 1994, s. 54-55).
        Babylonia

        ”Muinaiset babylonialaiset tunnustivat opin kolminaisuudesta tai kolmesta henkilöstä yhdessä jumalassa - kuten käy ilmi heidän mytologiaansa kuuluneesta kolmipäisestä komposiittijumalasta, jolla oli kolme päätä, ja myös tasasivuisen kolmion käytöstä tällaisen kolminaisuuden tunnuksena ykseydessä” (Thomas Dennis Rock, The Mystical Woman and the Cities of the Nations, 1867, s. 22-23).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten muinaiset kolminaisuusjumalat vaikuttivat kolminaisuuden hyväksymiseen?

        Sumeria

        ”Maailmankaikkeus oli jaettu kolmeen alueeseen, joista jokaisesta tuli jonkin jumalan valtakunta. Anun osuus oli taivas. Maa annettiin Enlilille. Easta tuli vesien hallitsija. Yhdessä he muodostivat suurten jumalien kolmikon.” (The Larousse Encyclopedia of Mythology, 1994, s. 54-55).
        Babylonia

        ”Muinaiset babylonialaiset tunnustivat opin kolminaisuudesta tai kolmesta henkilöstä yhdessä jumalassa - kuten käy ilmi heidän mytologiaansa kuuluneesta kolmipäisestä komposiittijumalasta, jolla oli kolme päätä, ja myös tasasivuisen kolmion käytöstä tällaisen kolminaisuuden tunnuksena ykseydessä” (Thomas Dennis Rock, The Mystical Woman and the Cities of the Nations, 1867, s. 22-23).

        Kreikka

        ”Neljännellä vuosisadalla eKr. Aristoteles kirjoitti: 'Kaikki on kolme, ja kolminkertainen on kaikki; ja käyttäkäämme tätä lukua jumalten palvonnassa; sillä kuten pythagoralaiset sanovat, kaikki ja kaikki on rajattu kolmeen, sillä loppu, keskikohta ja alku ovat kaikessa tätä lukua, ja nämä muodostavat kolminaisuuden luvun'” (Arthur Weigall, Paganism in Our Christianity, 1928, s. 197-198).

        Egypti

        ”Hymni Amunille määräsi, että 'Yksikään jumala ei syntynyt ennen häntä (Amunia)' ja että 'Kaikkia jumalia on kolme: Amun, Re ja Ptah, eikä heidän rinnallaan ole toista jumalaa. Kätkettynä hänen nimensä on Amon, kasvoiltaan hän on Re, ja hänen ruumiinsa on Ptah.” . . . Tämä on ilmoitus kolminaisuudesta, Egyptin kolme pääjumalaa on sulautettu yhteen heistä, Amoniin. On selvää, että käsite orgaanisesta ykseydestä moninaisuuden sisällä sai poikkeuksellisen paljon lisäpontta tämän muotoilun myötä. Teologisesti se tuli karkeassa muodossaan silmiinpistävän lähelle myöhempää kristillistä moniarvoista kolminaisuusmonoteismia.” (Simson Najovits, Egypti, Trunk of the Tree, Vol. 2, 2004, s. 83-84).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kreikka

        ”Neljännellä vuosisadalla eKr. Aristoteles kirjoitti: 'Kaikki on kolme, ja kolminkertainen on kaikki; ja käyttäkäämme tätä lukua jumalten palvonnassa; sillä kuten pythagoralaiset sanovat, kaikki ja kaikki on rajattu kolmeen, sillä loppu, keskikohta ja alku ovat kaikessa tätä lukua, ja nämä muodostavat kolminaisuuden luvun'” (Arthur Weigall, Paganism in Our Christianity, 1928, s. 197-198).

        Egypti

        ”Hymni Amunille määräsi, että 'Yksikään jumala ei syntynyt ennen häntä (Amunia)' ja että 'Kaikkia jumalia on kolme: Amun, Re ja Ptah, eikä heidän rinnallaan ole toista jumalaa. Kätkettynä hänen nimensä on Amon, kasvoiltaan hän on Re, ja hänen ruumiinsa on Ptah.” . . . Tämä on ilmoitus kolminaisuudesta, Egyptin kolme pääjumalaa on sulautettu yhteen heistä, Amoniin. On selvää, että käsite orgaanisesta ykseydestä moninaisuuden sisällä sai poikkeuksellisen paljon lisäpontta tämän muotoilun myötä. Teologisesti se tuli karkeassa muodossaan silmiinpistävän lähelle myöhempää kristillistä moniarvoista kolminaisuusmonoteismia.” (Simson Najovits, Egypti, Trunk of the Tree, Vol. 2, 2004, s. 83-84).

        Muut alueet

        Monilla muilla alueilla oli omat jumalalliset kolminaisuutensa. Kreikassa ne olivat Zeus, Poseidon ja Adonis. Foinikialaiset palvoivat Ulomusta, Ulosurosta ja Eliunia. Roomassa palvottiin Jupiteria, Neptunusta ja Plutoa. Germaanisissa kansoissa heitä kutsuttiin Wodaniksi, Thoriksi ja Friccoksi. Eräässä lähteessä todetaan kelttien osalta: ”Pakanallisten irlantilaisten muinaiset pakanalliset jumaluudet[,] Criosan, Biosena ja Seeva tai Sheeva, ovat epäilemättä hindujen Creeshna [Krishna], Veeshnu [Vishnu], [tai kaiken kattava] Brahma ja Seeva [Shiva]” (Thomas Maurice, The History of Hindostan, Vol. 2, 1798, s. 171).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Muut alueet

        Monilla muilla alueilla oli omat jumalalliset kolminaisuutensa. Kreikassa ne olivat Zeus, Poseidon ja Adonis. Foinikialaiset palvoivat Ulomusta, Ulosurosta ja Eliunia. Roomassa palvottiin Jupiteria, Neptunusta ja Plutoa. Germaanisissa kansoissa heitä kutsuttiin Wodaniksi, Thoriksi ja Friccoksi. Eräässä lähteessä todetaan kelttien osalta: ”Pakanallisten irlantilaisten muinaiset pakanalliset jumaluudet[,] Criosan, Biosena ja Seeva tai Sheeva, ovat epäilemättä hindujen Creeshna [Krishna], Veeshnu [Vishnu], [tai kaiken kattava] Brahma ja Seeva [Shiva]” (Thomas Maurice, The History of Hindostan, Vol. 2, 1798, s. 171).

        https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/01/10/paasiainen
        Pääsiäinen yhdistää kristillisiä ja pakanallisia perinteitä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/01/10/paasiainen
        Pääsiäinen yhdistää kristillisiä ja pakanallisia perinteitä

        https://fi.eferrit.com/kristinuskon-samankaltaisuudet-hindulaisuuden-kanssa/
        Kristinuskon samankaltaisuudet hindulaisuuden kanssa

        Monet länsimaalaiset ja kristilliset historioitsijat ovat yrittäneet kumota tämän Intian vaikutuksen kristittyihin ja antiikin Kreikkaan sanomalla, että se on länsi kautta arialaisen hyökkäyksen ja myöhemmin Intian suurlähetystön, joka vaikutti Intian tähtitieteeseen, matematiikkaan, arkkitehtuuriin, filosofiaan eikä päinvastoin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        https://fi.eferrit.com/kristinuskon-samankaltaisuudet-hindulaisuuden-kanssa/
        Kristinuskon samankaltaisuudet hindulaisuuden kanssa

        Monet länsimaalaiset ja kristilliset historioitsijat ovat yrittäneet kumota tämän Intian vaikutuksen kristittyihin ja antiikin Kreikkaan sanomalla, että se on länsi kautta arialaisen hyökkäyksen ja myöhemmin Intian suurlähetystön, joka vaikutti Intian tähtitieteeseen, matematiikkaan, arkkitehtuuriin, filosofiaan eikä päinvastoin.

        Perustuuko Jeesus muinaisen Egyptin jumalaan Horukseen?

        Tarkastelemme väitettä, jonka mukaan Jeesus on vain muinaisegyptiläisen Horus-jumalan kopio.
        Jeesuksen tarina ja Horuksen tarina:
        Horus syntyi neitsyt Isiksestä 25. joulukuuta luolassa.
        Hänellä oli maallinen isä nimeltä Seb, joka tarkoittaa suomeksi Joosefia.
        Hänen syntymänsä ennusti idässä oleva tähti, jota kolme viisasta miestä seurasi nähdäkseen hänet.
        Hänet kastoi Anup Kastaja.
        Horuksella oli 12 opetuslasta.
        Horus teki ihmeitä, kuten herätti El-Osiriksen kuolleista ja käveli vetten päällä.
        Hän piti vuorisaarnan.
        Heidät molemmat ristiinnaulittiin kahden varkaan välissä ennen kuin heidät haudattiin kolmeksi päiväksi ja herätettiin henkiin.
        Molemmat tunnettiin seuraavilla nimillä: Kristus, voideltu, tie, totuus ja valo, messias, ihmisen poika.
        Kristinuskon lainaukset Isiksen kultilta


        Sisällöltään Isiksen ja Osiriksen kultin kanssa samankaltaisia olivat Syyrian Adoniksen ja Astarten kultti, Vähä-Aasian Cybelen ja Attiksen kultti, Babylonian Tammuzin kultti ja monet muut. Kaikissa näissä kulteissa suuri merkitys oli kuolevan jumalan kärsimyksellä ja hänen ylösnousemuksellaan. Nämä kultit saivat uusia ihailijoita paitsi idässä myös valtakunnan länsiosassa.

        Kehittyvä kristillinen uskonto lainasi paljon Isiksen kultista. Tunnetut kuvat Neitsyt Mariasta, jolla on vauva sylissään, ovat itse asiassa kopio paljon vanhemmista vastaavista Isiksen ja Horuksen kuvista. Kuten Isis ja Horus pakenivat aasin selässä Setin vainoja, niin Maria ja Jeesus ”aasin selässä” pakenivat Egyptiin Herodeksen vainoja. Kristillisen kultin Neitsyt on monessa suhteessa Isiksen roolinsa takana. Monet säikeet johtavat myös kuolevasta ja ylösnousseesta Osiriksesta Jeesukseen, jossa kristilliset myytintekijät yhdistivät sekä Osiriksen että Horuksen piirteitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Perustuuko Jeesus muinaisen Egyptin jumalaan Horukseen?

        Tarkastelemme väitettä, jonka mukaan Jeesus on vain muinaisegyptiläisen Horus-jumalan kopio.
        Jeesuksen tarina ja Horuksen tarina:
        Horus syntyi neitsyt Isiksestä 25. joulukuuta luolassa.
        Hänellä oli maallinen isä nimeltä Seb, joka tarkoittaa suomeksi Joosefia.
        Hänen syntymänsä ennusti idässä oleva tähti, jota kolme viisasta miestä seurasi nähdäkseen hänet.
        Hänet kastoi Anup Kastaja.
        Horuksella oli 12 opetuslasta.
        Horus teki ihmeitä, kuten herätti El-Osiriksen kuolleista ja käveli vetten päällä.
        Hän piti vuorisaarnan.
        Heidät molemmat ristiinnaulittiin kahden varkaan välissä ennen kuin heidät haudattiin kolmeksi päiväksi ja herätettiin henkiin.
        Molemmat tunnettiin seuraavilla nimillä: Kristus, voideltu, tie, totuus ja valo, messias, ihmisen poika.
        Kristinuskon lainaukset Isiksen kultilta


        Sisällöltään Isiksen ja Osiriksen kultin kanssa samankaltaisia olivat Syyrian Adoniksen ja Astarten kultti, Vähä-Aasian Cybelen ja Attiksen kultti, Babylonian Tammuzin kultti ja monet muut. Kaikissa näissä kulteissa suuri merkitys oli kuolevan jumalan kärsimyksellä ja hänen ylösnousemuksellaan. Nämä kultit saivat uusia ihailijoita paitsi idässä myös valtakunnan länsiosassa.

        Kehittyvä kristillinen uskonto lainasi paljon Isiksen kultista. Tunnetut kuvat Neitsyt Mariasta, jolla on vauva sylissään, ovat itse asiassa kopio paljon vanhemmista vastaavista Isiksen ja Horuksen kuvista. Kuten Isis ja Horus pakenivat aasin selässä Setin vainoja, niin Maria ja Jeesus ”aasin selässä” pakenivat Egyptiin Herodeksen vainoja. Kristillisen kultin Neitsyt on monessa suhteessa Isiksen roolinsa takana. Monet säikeet johtavat myös kuolevasta ja ylösnousseesta Osiriksesta Jeesukseen, jossa kristilliset myytintekijät yhdistivät sekä Osiriksen että Horuksen piirteitä.

        Ovatko pakanalliset uskonnot vaikuttaneet Uuteen testamenttiin?
        1900-luvun alkupuoliskolla monet liberaalit kirjailijat ja professorit väittivät, että Uuden testamentin opetukset Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta, neitseestä syntymisestä sekä kristillisistä kasteen ja ehtoollisen sakramenteista olivat lainattu pakanallisista mystisistä uskonnoista. Kaikkein huolestuttavimpia ovat syytökset siitä, että Uuden testamentin opetus pelastuksesta kaikui mystisissä uskonnoissa usein esiintyviä teemoja: pelastajajajumala kuolee raa'an kuoleman niiden vuoksi, jotka hänen on määrä pelastaa, minkä jälkeen hän palaa elämään.

        Kristinuskossa on paljon synkretismiä eri uskontojen, niin sanottujen pakanauskontojen kanssa.
        Useilla niin sanotuilla pakanallisilla uskonnoilla on paljon yhteistä keskenään, joka myöhemmin ilmeni kristinuskossa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ovatko pakanalliset uskonnot vaikuttaneet Uuteen testamenttiin?
        1900-luvun alkupuoliskolla monet liberaalit kirjailijat ja professorit väittivät, että Uuden testamentin opetukset Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta, neitseestä syntymisestä sekä kristillisistä kasteen ja ehtoollisen sakramenteista olivat lainattu pakanallisista mystisistä uskonnoista. Kaikkein huolestuttavimpia ovat syytökset siitä, että Uuden testamentin opetus pelastuksesta kaikui mystisissä uskonnoissa usein esiintyviä teemoja: pelastajajajumala kuolee raa'an kuoleman niiden vuoksi, jotka hänen on määrä pelastaa, minkä jälkeen hän palaa elämään.

        Kristinuskossa on paljon synkretismiä eri uskontojen, niin sanottujen pakanauskontojen kanssa.
        Useilla niin sanotuilla pakanallisilla uskonnoilla on paljon yhteistä keskenään, joka myöhemmin ilmeni kristinuskossa.

        Myös muiden "pakanauskontojen" kanssa:
        Zarathustra vs. Jeesus

        Zarathustra syntyi neitsyestä ja "tahrattomasta hedelmöityksestä jumalallisen järjen säteen vaikutuksesta".
        Hänet kastettiin joessa.
        Nuoruudessaan hän hämmästytti viisaita miehiä viisaudellaan.
        Paholainen kiusasi häntä erämaassa.
        Hän aloitti palvelutehtävänsä 30-vuotiaana.
        Zarathustra kastoi vedellä, tulella ja "pyhällä tuulella".
        Hän ajoi ulos riivaajia ja palautti sokean miehen näön.
        Hän opetti taivaasta ja helvetistä ja paljasti salaisuuksia, kuten ylösnousemuksen, tuomion, pelastuksen ja maailmanlopun.
        Hänellä oli pyhä malja eli graalin malja.
        Hänet surmattiin.
        Hänen uskonnollaan oli eukaristia.
        Hän oli "lihaksi tullut sana".
        Zarathustran seuraajat odottavat "toista tulemista" neitseestä syntyneessä Saoshyantissa eli Vapahtajassa, jonka on määrä tulla vuonna 2341 jKr. ja joka aloittaa palvelutyönsä 30-vuotiaana ja aloittaa kultaisen aikakauden.

        Yllättäviä yhtäläisyyksiä kristinuskon ja zarathustralaisuuden välillä

        KRISTINUSKO ON KOPIO MYÖS MITRALAISESTA USKONNOSTA.

        Mithralainen teksti:

        "He who will not eat of my body and drink of my blood, so that he will be made one with me and I with him, the same shall not know salvation." (Mithraic inscription)


        Kristinuskon teksti:

        Joh. 6:56 Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä.


        Viimeinen ehtoollinen ja useimmat muut kristinuskon kopioimat opit.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Myös muiden "pakanauskontojen" kanssa:
        Zarathustra vs. Jeesus

        Zarathustra syntyi neitsyestä ja "tahrattomasta hedelmöityksestä jumalallisen järjen säteen vaikutuksesta".
        Hänet kastettiin joessa.
        Nuoruudessaan hän hämmästytti viisaita miehiä viisaudellaan.
        Paholainen kiusasi häntä erämaassa.
        Hän aloitti palvelutehtävänsä 30-vuotiaana.
        Zarathustra kastoi vedellä, tulella ja "pyhällä tuulella".
        Hän ajoi ulos riivaajia ja palautti sokean miehen näön.
        Hän opetti taivaasta ja helvetistä ja paljasti salaisuuksia, kuten ylösnousemuksen, tuomion, pelastuksen ja maailmanlopun.
        Hänellä oli pyhä malja eli graalin malja.
        Hänet surmattiin.
        Hänen uskonnollaan oli eukaristia.
        Hän oli "lihaksi tullut sana".
        Zarathustran seuraajat odottavat "toista tulemista" neitseestä syntyneessä Saoshyantissa eli Vapahtajassa, jonka on määrä tulla vuonna 2341 jKr. ja joka aloittaa palvelutyönsä 30-vuotiaana ja aloittaa kultaisen aikakauden.

        Yllättäviä yhtäläisyyksiä kristinuskon ja zarathustralaisuuden välillä

        KRISTINUSKO ON KOPIO MYÖS MITRALAISESTA USKONNOSTA.

        Mithralainen teksti:

        "He who will not eat of my body and drink of my blood, so that he will be made one with me and I with him, the same shall not know salvation." (Mithraic inscription)


        Kristinuskon teksti:

        Joh. 6:56 Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä.


        Viimeinen ehtoollinen ja useimmat muut kristinuskon kopioimat opit.

        Mithralaisuuden ja kristinuskon oppien läheisyys on johtanut siihen, että molemmille uskonnoille on yhteisiä monia osatekijöitä.

        Mithralaiset näkivät Mithrassa valon jumalan ja tulevan Vapahtajan - ihmiskunnan vapauttajan. Kristityt näkivät Kristuksessa saman Vapahtajan. Kristus on Jumalan poika ja Mithra on Jumalan poika.

        Kristus syntyi neitsyestä ja Mithra syntyi neitsyestä. Jopa mithralaisten ja kristittyjen joulumyytit ovat hyvin samankaltaisia

        Mithra, samoin kuin Kristus, on välittäjä ihmisten ja Jumalan välillä.

        Sekä Kristus että Mithra toteuttavat Isä Jumalan tahtoa, joka lähetti heidät maan päälle, sillä erotuksella, että Kristus on Jahven poika ja Mithra Ahura-Mazdan poika (huomaa, että muinaiset juutalaiset samaistivat Jahven persialaiseen Ahura-Mazdaan, kuten Raamattu kaunopuheisesti todistaa).


        Kristuksen maallinen tehtävä on taistella paholaista ja hänen palvelijoitaan vastaan, Mithra laskeutui maan päälle samaa tarkoitusta varten

        Kristuksen maanpäällinen tehtävä on taistella paholaista ja hänen palvelijoitaan vastaan, Mithra laskeutui maan päälle samaa tarkoitusta varten, ja demonien joukot - Angra-Manyun kätyrit - kukistettiin.

        Mutta lopullinen voitto pimeyden voimista on mithralaisten mukaan mahdollinen vasta maailman olemassaolon viimeisenä päivänä, jolloin Mithra tulee tuomitsemaan ihmiskunnan. Kristillinen eskatologinen perinne on erittäin lähellä persialaisen jumalan kannattajien näkemyksiä - myös kristityt puhuvat toisesta tulemisesta ja viimeisestä tuomiosta.

        Mithran nousu Ahura-Mazdan valtaistuimelle maallisen tehtävänsä lopussa liittää hänet myös Kristukseen, joka täytti Isänsä tahdon maan päällä ja palasi taivaaseen.

        Jopa kristinuskon ja mithralaisuuden symboliikka on äärimmäisen lähellä toisiaan - siellä ja siellä esiintyy ristin kuva, sillä erotuksella, että mithralaiset kuvasivat ristin ympyrän muotoisena. Risti ympyrässä on vanhin aurinkosymboli, joka löytyy monista perinteistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mithralaisuuden ja kristinuskon oppien läheisyys on johtanut siihen, että molemmille uskonnoille on yhteisiä monia osatekijöitä.

        Mithralaiset näkivät Mithrassa valon jumalan ja tulevan Vapahtajan - ihmiskunnan vapauttajan. Kristityt näkivät Kristuksessa saman Vapahtajan. Kristus on Jumalan poika ja Mithra on Jumalan poika.

        Kristus syntyi neitsyestä ja Mithra syntyi neitsyestä. Jopa mithralaisten ja kristittyjen joulumyytit ovat hyvin samankaltaisia

        Mithra, samoin kuin Kristus, on välittäjä ihmisten ja Jumalan välillä.

        Sekä Kristus että Mithra toteuttavat Isä Jumalan tahtoa, joka lähetti heidät maan päälle, sillä erotuksella, että Kristus on Jahven poika ja Mithra Ahura-Mazdan poika (huomaa, että muinaiset juutalaiset samaistivat Jahven persialaiseen Ahura-Mazdaan, kuten Raamattu kaunopuheisesti todistaa).


        Kristuksen maallinen tehtävä on taistella paholaista ja hänen palvelijoitaan vastaan, Mithra laskeutui maan päälle samaa tarkoitusta varten

        Kristuksen maanpäällinen tehtävä on taistella paholaista ja hänen palvelijoitaan vastaan, Mithra laskeutui maan päälle samaa tarkoitusta varten, ja demonien joukot - Angra-Manyun kätyrit - kukistettiin.

        Mutta lopullinen voitto pimeyden voimista on mithralaisten mukaan mahdollinen vasta maailman olemassaolon viimeisenä päivänä, jolloin Mithra tulee tuomitsemaan ihmiskunnan. Kristillinen eskatologinen perinne on erittäin lähellä persialaisen jumalan kannattajien näkemyksiä - myös kristityt puhuvat toisesta tulemisesta ja viimeisestä tuomiosta.

        Mithran nousu Ahura-Mazdan valtaistuimelle maallisen tehtävänsä lopussa liittää hänet myös Kristukseen, joka täytti Isänsä tahdon maan päällä ja palasi taivaaseen.

        Jopa kristinuskon ja mithralaisuuden symboliikka on äärimmäisen lähellä toisiaan - siellä ja siellä esiintyy ristin kuva, sillä erotuksella, että mithralaiset kuvasivat ristin ympyrän muotoisena. Risti ympyrässä on vanhin aurinkosymboli, joka löytyy monista perinteistä.

        Mithraismi ja kristinusko.
        Ensimmäisinä vuosisatoina jKr. mithralaisuus oli kristinuskon vakava kilpailija, sillä Mithraa pidettiin pelastajana, joka näytti ihmisille tien ikuiseen elämään. Monet tutkijat uskovat, että Mithran syntymäpäivästä 25. joulukuuta tuli Kristuksen syntymäpäivä juuri siksi, että nämä kaksi vahvinta uskonnollista järjestelmää olivat rinnakkain samaan aikaan ja samassa paikassa. Nyt käytännössä kukaan ei kiistä zarathustralaisuuden vaikutusta kristinuskoon Mithrasin mysteerikultin kautta. Kristinuskoon liittyvistä mithralaisista ajatuksista voidaan mainita legenda jumalasta ja paimenista, jotka tulivat palvomaan vastasyntynyttä, pyhällä vedellä kasteleminen, sunnuntain viettäminen jumalalle omistettuna päivänä, ehtoollinen leivän ja viinin kanssa sekä usko jumala-ihmisen taivaaseen nousemiseen. Mithrakultin papit sekä kristityt teologit lupasivat mithralaisille ylösnousemuksen sielun kuolemattomuuden.

        _______________________________________________

        "Kristillinen uskonto on auringonpalvonnan parodia.

        He ovat korvanneet auringon Kristus-nimisellä miehellä ja palvovat häntä samalla tavalla kuin he ennen palvoivat aurinkoa."

        Thomas Paine (1737-1809).
        _______________________________

        Ei siis ole väliä, ketä "palvotaan". Attista, Osirista tai ketä tahansa muuta, kun he kaikki "ottivat maailman synnit kantaakseen, kuolivat ja heräsivät henkiin kolmen päivän kuluttua,

        Jos tykkäät palvoa jotakuta, valitse suosikkijumalasi luettelosta ja ala palvoa häntä.
        ________________________________

        EI VOI MUUTA KUIN HYMYILLÄ, KUN KRISTITYT YLENKATSOVAT MUSLIMEJA, JOTKA PALVOVAT KUUJUMALAA, MUTTA EIVÄT TAJUA, ETTÄ HE ITSE PALVOVAT AURINGONJUMALAA, KOSKA KRISTINUSKO ON AURINKOKULTTI.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mithraismi ja kristinusko.
        Ensimmäisinä vuosisatoina jKr. mithralaisuus oli kristinuskon vakava kilpailija, sillä Mithraa pidettiin pelastajana, joka näytti ihmisille tien ikuiseen elämään. Monet tutkijat uskovat, että Mithran syntymäpäivästä 25. joulukuuta tuli Kristuksen syntymäpäivä juuri siksi, että nämä kaksi vahvinta uskonnollista järjestelmää olivat rinnakkain samaan aikaan ja samassa paikassa. Nyt käytännössä kukaan ei kiistä zarathustralaisuuden vaikutusta kristinuskoon Mithrasin mysteerikultin kautta. Kristinuskoon liittyvistä mithralaisista ajatuksista voidaan mainita legenda jumalasta ja paimenista, jotka tulivat palvomaan vastasyntynyttä, pyhällä vedellä kasteleminen, sunnuntain viettäminen jumalalle omistettuna päivänä, ehtoollinen leivän ja viinin kanssa sekä usko jumala-ihmisen taivaaseen nousemiseen. Mithrakultin papit sekä kristityt teologit lupasivat mithralaisille ylösnousemuksen sielun kuolemattomuuden.

        _______________________________________________

        "Kristillinen uskonto on auringonpalvonnan parodia.

        He ovat korvanneet auringon Kristus-nimisellä miehellä ja palvovat häntä samalla tavalla kuin he ennen palvoivat aurinkoa."

        Thomas Paine (1737-1809).
        _______________________________

        Ei siis ole väliä, ketä "palvotaan". Attista, Osirista tai ketä tahansa muuta, kun he kaikki "ottivat maailman synnit kantaakseen, kuolivat ja heräsivät henkiin kolmen päivän kuluttua,

        Jos tykkäät palvoa jotakuta, valitse suosikkijumalasi luettelosta ja ala palvoa häntä.
        ________________________________

        EI VOI MUUTA KUIN HYMYILLÄ, KUN KRISTITYT YLENKATSOVAT MUSLIMEJA, JOTKA PALVOVAT KUUJUMALAA, MUTTA EIVÄT TAJUA, ETTÄ HE ITSE PALVOVAT AURINGONJUMALAA, KOSKA KRISTINUSKO ON AURINKOKULTTI.

        Alkoiko kristinusko auringonjumalan palvonnasta?

        Kristinuskon "Kristus" saattoi olla vain yksi taivaanjumala. Erilaisten pakanallisten/mysteeristen kulttijumalien ja kristinuskon välillä on useita yhtäläisyyksiä. Nämä ovat joitakin niistä.

        Useimpien auringonjumalien syntymäpäivä on joulukuun 25. päivä. Se on talvipäivänseisauksen päivämäärä ja päivä, jonka kirkko on hyväksynyt Jeesuksen Kristuksen syntymäpäiväksi. Joulukuun 25. päivä on annettu, vaikka Raamatun mukaan paimenet olivat pelloillaan, kun Jeesus syntyi, eli Jeesuksen on täytynyt syntyä keväällä (Luuk. 2:8).

        Talvipäivänseisauksen aikaan aurinko "kuolee" kolmeksi päiväksi alkaen noin 22. joulukuuta, jolloin se pysäyttää etelään liikkumisensa; se syntyy (herää henkiin) 25. joulukuuta, jolloin se alkaa liikkua pohjoiseen.

        Auringon nähtiin kulkevan eläinradan 12 merkin kautta. On mahdollista, että Jeesuksen 12 opetuslasta symboloivat eläinradan merkkejä. Auringonjumalilla oli usein opetuslapsia tai palvelijoita (joskaan ei aina 12:ta).

        Pakanallisilla jumalilla oli maagisia syntymiä, ja jotkut syntyivät neitsyelle. Jumalat hedelmöittivät usein nuoria ihmisneitoja.

        Pakanallisilla jumalilla oli usein nimityksiä, kuten "maailman valo", "tie", "hyvä paimen" jne. Näitä nimiä on käytetty Jeesuksesta Kristuksesta.

        Pakanalliset jumalat viettivät joskus "viimeisen ehtoollisen" seuraajiensa kanssa ennen kuolemaansa.

        Pakanalliset jumalat herätettiin usein henkiin kuoleman jälkeen.

        Kaste oli yleinen rituaali mysteerikulttien seuraajien keskuudessa. Johannes Kastaja saattoi jäljitellä tätä rituaalia ja tuoda sen juutalaisuuteen.

        Perinne nauttia leipää ja viiniä jumalan symbolisena (tai todellisena) verenä ja lihana oli osa mysteeriuskontoja. Tämä vastaa Jeesuksen sanoja: "Joka syö minun lihaani ja juo minun vertani, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä" (Joh. 6:54).

        Varhaiskristillinen kirkko tunnusti nämä yhtäläisyydet. Kristityt apologeetat Justinus Marttyyri (100-165 jKr.) ja Tertullianus (160-220 jKr.) kommentoivat kristillisten uskomusten, riittien ja rituaalien yhtäläisyyksiä mysteeriuskontoihin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Alkoiko kristinusko auringonjumalan palvonnasta?

        Kristinuskon "Kristus" saattoi olla vain yksi taivaanjumala. Erilaisten pakanallisten/mysteeristen kulttijumalien ja kristinuskon välillä on useita yhtäläisyyksiä. Nämä ovat joitakin niistä.

        Useimpien auringonjumalien syntymäpäivä on joulukuun 25. päivä. Se on talvipäivänseisauksen päivämäärä ja päivä, jonka kirkko on hyväksynyt Jeesuksen Kristuksen syntymäpäiväksi. Joulukuun 25. päivä on annettu, vaikka Raamatun mukaan paimenet olivat pelloillaan, kun Jeesus syntyi, eli Jeesuksen on täytynyt syntyä keväällä (Luuk. 2:8).

        Talvipäivänseisauksen aikaan aurinko "kuolee" kolmeksi päiväksi alkaen noin 22. joulukuuta, jolloin se pysäyttää etelään liikkumisensa; se syntyy (herää henkiin) 25. joulukuuta, jolloin se alkaa liikkua pohjoiseen.

        Auringon nähtiin kulkevan eläinradan 12 merkin kautta. On mahdollista, että Jeesuksen 12 opetuslasta symboloivat eläinradan merkkejä. Auringonjumalilla oli usein opetuslapsia tai palvelijoita (joskaan ei aina 12:ta).

        Pakanallisilla jumalilla oli maagisia syntymiä, ja jotkut syntyivät neitsyelle. Jumalat hedelmöittivät usein nuoria ihmisneitoja.

        Pakanallisilla jumalilla oli usein nimityksiä, kuten "maailman valo", "tie", "hyvä paimen" jne. Näitä nimiä on käytetty Jeesuksesta Kristuksesta.

        Pakanalliset jumalat viettivät joskus "viimeisen ehtoollisen" seuraajiensa kanssa ennen kuolemaansa.

        Pakanalliset jumalat herätettiin usein henkiin kuoleman jälkeen.

        Kaste oli yleinen rituaali mysteerikulttien seuraajien keskuudessa. Johannes Kastaja saattoi jäljitellä tätä rituaalia ja tuoda sen juutalaisuuteen.

        Perinne nauttia leipää ja viiniä jumalan symbolisena (tai todellisena) verenä ja lihana oli osa mysteeriuskontoja. Tämä vastaa Jeesuksen sanoja: "Joka syö minun lihaani ja juo minun vertani, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä" (Joh. 6:54).

        Varhaiskristillinen kirkko tunnusti nämä yhtäläisyydet. Kristityt apologeetat Justinus Marttyyri (100-165 jKr.) ja Tertullianus (160-220 jKr.) kommentoivat kristillisten uskomusten, riittien ja rituaalien yhtäläisyyksiä mysteeriuskontoihin.

        Jumalten syntymäpäivä. Miksi kaikkien muinaisten uskontojen jumalat syntyivät samana päivänä?

        Mitä yhteistä on muinaisegyptiläisellä Horuksella, kreikkalaisella Adoniksella, persialaisella Mithrasilla, babylonialaisella Tammuzilla ja Kristuksella? Kävi ilmi, että paljon.

        Mithra - Syntyi 25. joulukuuta tahrattoman sikiämisen seurauksena. Aka persialainen auringonjumala, aka Messias, jolla oli 12 opetuslasta. Otti ihmisten synnit itselleen. Hänet tapettiin ja herätettiin sitten henkiin, jolloin hänestä tuli Jumalan ruumiillistuma ja palvonnan kohde. Mithrasin kulttiin kuuluu ehtoollinen, kaste jne.

        Adonis - Syntynyt 25. joulukuuta. Kreikkalainen ja foinikialainen hedelmällisyyden jumala, myös Babylonian Tammuz, myös Syyrian Vapahtaja. Tapettiin ja haudattiin, herätettiin henkiin kolme päivää myöhemmin.

        Attis - Sama kuin Adonis, mutta fryygialainen. Syntyi neitsyenä. Tapettiin männyn juurella 24. maaliskuuta, haudattiin kallioon ja herätettiin henkiin 25. maaliskuuta. Kultin pakolliset elementit ovat ehtoollinen ja kaste.

        Dionysos - Syntyi 25. joulukuuta ylijumala Zeusin itsensä tekemän tahrattoman hedelmöityksen kautta kuningatar Semelelle. Kreikkalainen viininvalmistuksen jumala. Aka Bacchus, eli ihmiskunnan pelastaja ja vapauttaja. Vuosittaisiin bakkanaaleihin liittyi kuvia kuolemasta, helvettiin laskeutumisesta ja Dionysoksen myöhemmästä ylösnousemuksesta. No, tietysti hyvän viinin kanssa.

        Osiris - syntyi joulukuun lopussa neitsyelle. Egyptiläinen auringon ja manalan jumala, eli kuolleiden tuomari, eli yksi Egyptin kolminaisuudesta. Kreikkalaiset pitivät häntä Dionysoksena (ks. edellä). Hallitsi kahtatoista kuningasta. Petettiin, tapettiin ja haudattiin. Jäi helvettiin kolmeksi päiväksi ja herätettiin henkiin. Hän ruumiillisti ylösnousemuksen ja ikuisen elämän Ialun paratiisikentillä.

        Miksi kaikilla ylösnousseilla jumalilla on syntymäpäivä 25. joulukuuta? Ehkä siksi, että noin tähän aikaan (kolmen tai neljän päivän virheellä, jonka muinaiset tähtitieteilijät voivat antaa anteeksi) on talvipäivänseisaus. Näin ollen heidän tahraton, jumalallinen hedelmöittymisensä tapahtuu maaliskuussa ja osuu kevätpäiväntasauksen päivälle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jumalten syntymäpäivä. Miksi kaikkien muinaisten uskontojen jumalat syntyivät samana päivänä?

        Mitä yhteistä on muinaisegyptiläisellä Horuksella, kreikkalaisella Adoniksella, persialaisella Mithrasilla, babylonialaisella Tammuzilla ja Kristuksella? Kävi ilmi, että paljon.

        Mithra - Syntyi 25. joulukuuta tahrattoman sikiämisen seurauksena. Aka persialainen auringonjumala, aka Messias, jolla oli 12 opetuslasta. Otti ihmisten synnit itselleen. Hänet tapettiin ja herätettiin sitten henkiin, jolloin hänestä tuli Jumalan ruumiillistuma ja palvonnan kohde. Mithrasin kulttiin kuuluu ehtoollinen, kaste jne.

        Adonis - Syntynyt 25. joulukuuta. Kreikkalainen ja foinikialainen hedelmällisyyden jumala, myös Babylonian Tammuz, myös Syyrian Vapahtaja. Tapettiin ja haudattiin, herätettiin henkiin kolme päivää myöhemmin.

        Attis - Sama kuin Adonis, mutta fryygialainen. Syntyi neitsyenä. Tapettiin männyn juurella 24. maaliskuuta, haudattiin kallioon ja herätettiin henkiin 25. maaliskuuta. Kultin pakolliset elementit ovat ehtoollinen ja kaste.

        Dionysos - Syntyi 25. joulukuuta ylijumala Zeusin itsensä tekemän tahrattoman hedelmöityksen kautta kuningatar Semelelle. Kreikkalainen viininvalmistuksen jumala. Aka Bacchus, eli ihmiskunnan pelastaja ja vapauttaja. Vuosittaisiin bakkanaaleihin liittyi kuvia kuolemasta, helvettiin laskeutumisesta ja Dionysoksen myöhemmästä ylösnousemuksesta. No, tietysti hyvän viinin kanssa.

        Osiris - syntyi joulukuun lopussa neitsyelle. Egyptiläinen auringon ja manalan jumala, eli kuolleiden tuomari, eli yksi Egyptin kolminaisuudesta. Kreikkalaiset pitivät häntä Dionysoksena (ks. edellä). Hallitsi kahtatoista kuningasta. Petettiin, tapettiin ja haudattiin. Jäi helvettiin kolmeksi päiväksi ja herätettiin henkiin. Hän ruumiillisti ylösnousemuksen ja ikuisen elämän Ialun paratiisikentillä.

        Miksi kaikilla ylösnousseilla jumalilla on syntymäpäivä 25. joulukuuta? Ehkä siksi, että noin tähän aikaan (kolmen tai neljän päivän virheellä, jonka muinaiset tähtitieteilijät voivat antaa anteeksi) on talvipäivänseisaus. Näin ollen heidän tahraton, jumalallinen hedelmöittymisensä tapahtuu maaliskuussa ja osuu kevätpäiväntasauksen päivälle.

        https://eliitinesoteerisetsymbolit.blogspot.com/2014/12/astro-teologia-osa-3-aikakausien.html
        Aikakausien symbolit
        Oletteko koskaan ihmetelleet miksi kristinuskossa käytetään niin paljon kala-symbolia? Tai miksi muinaiset jumalhahmot kuvattiin joskus pässeinä tai härkinä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        https://eliitinesoteerisetsymbolit.blogspot.com/2014/12/astro-teologia-osa-3-aikakausien.html
        Aikakausien symbolit
        Oletteko koskaan ihmetelleet miksi kristinuskossa käytetään niin paljon kala-symbolia? Tai miksi muinaiset jumalhahmot kuvattiin joskus pässeinä tai härkinä?

        Moni vain kohauttaa olkiaan nähdessään näitä symboleja, koska olemme kadottaneet kykymme ymmärtää uskontojen astrologista taustaa. Kaikki uskonnot ovat astrologiaa muodossa tai toisessa.

        Tämä tarina on useita tuhansia vuosia pitkä. Aloitetaan atonistien arkkivihollisesta Amon aurinkojumalasta. Muinaisessa Egyptissä Amonin vanha symboli oli härkä. Kun Raamatun tarinassa Mooses raivostui israelilaisten tekemästä kultaisesta härästä / vasikasta, se oli raivoa Amonin ikivanhan symbolin palvonnasta. Raamattu tosin ei kerro mitä jumalaa kultainen vasikka edustaa, koska Aton-kultti ei halua paljastaa menneisyyttään Egyptissä.



        Kun kreikkalainen korkekulttuuri alkoi nousta Oinaan aikakaudella, heidän jumaltarustoon ilmestyi jumala nimeltä Zeus Amon, joka oli siis kreikkalainen versio Egyptiläisestä Amonista. Hänetkin kuvattiin pässinsarvisena hahmona.

        Mithras-kultin erittäin tunnetty symboli Mithras tappaa härän on vertuskuva Härän aikakauden päättymisestä.


        Vanhan testamentin tarinat sijoittuvat pitkälti Oinaan aikakauteen. Ei ihme, että Vanhan testamentin Jumalalle piti jatkuvasti antaa uhrilahjoina pässejä ja lampaita. Niin ja kuvattiinhan Vanhan testamentin hahmot usein "paimenina".
        Kun Oinaan aikakausi päättyi, siirryttiin Kalojen aikakauteen. Oli aika taas päivittää jumalten symbolit. Luotiin uusi jumalhahmo nimeltä Jeesus, jonka tarinassa näkyy aikakausien vaihtuminen. Jeesus oli syntyessään "Jumalan karitsa" (Oinas) ja myöhemmin "ihmisten kalastaja" (Kalat).

        Toki on mahdollista, että Jeesuksen hahmo perustuu (löyhästi) johonkin historialliseen hahmoon, joka opetti pyyteetöntä rakkautta. (EDIT: Tai kunnianhimoiseen soturikuninkaaseen.) Mutta kristinuskossa Jeesus on enemmän symboli kuin historiallinen henkilö. Ehkäpä juuri sen takia Jeesuksen opetusten ydin tuntuu olleen kirkolle niin vaikea ymmärtää: "Tee toisille niin kuin haluaisit itsellesi tehtävän."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Moni vain kohauttaa olkiaan nähdessään näitä symboleja, koska olemme kadottaneet kykymme ymmärtää uskontojen astrologista taustaa. Kaikki uskonnot ovat astrologiaa muodossa tai toisessa.

        Tämä tarina on useita tuhansia vuosia pitkä. Aloitetaan atonistien arkkivihollisesta Amon aurinkojumalasta. Muinaisessa Egyptissä Amonin vanha symboli oli härkä. Kun Raamatun tarinassa Mooses raivostui israelilaisten tekemästä kultaisesta härästä / vasikasta, se oli raivoa Amonin ikivanhan symbolin palvonnasta. Raamattu tosin ei kerro mitä jumalaa kultainen vasikka edustaa, koska Aton-kultti ei halua paljastaa menneisyyttään Egyptissä.



        Kun kreikkalainen korkekulttuuri alkoi nousta Oinaan aikakaudella, heidän jumaltarustoon ilmestyi jumala nimeltä Zeus Amon, joka oli siis kreikkalainen versio Egyptiläisestä Amonista. Hänetkin kuvattiin pässinsarvisena hahmona.

        Mithras-kultin erittäin tunnetty symboli Mithras tappaa härän on vertuskuva Härän aikakauden päättymisestä.


        Vanhan testamentin tarinat sijoittuvat pitkälti Oinaan aikakauteen. Ei ihme, että Vanhan testamentin Jumalalle piti jatkuvasti antaa uhrilahjoina pässejä ja lampaita. Niin ja kuvattiinhan Vanhan testamentin hahmot usein "paimenina".
        Kun Oinaan aikakausi päättyi, siirryttiin Kalojen aikakauteen. Oli aika taas päivittää jumalten symbolit. Luotiin uusi jumalhahmo nimeltä Jeesus, jonka tarinassa näkyy aikakausien vaihtuminen. Jeesus oli syntyessään "Jumalan karitsa" (Oinas) ja myöhemmin "ihmisten kalastaja" (Kalat).

        Toki on mahdollista, että Jeesuksen hahmo perustuu (löyhästi) johonkin historialliseen hahmoon, joka opetti pyyteetöntä rakkautta. (EDIT: Tai kunnianhimoiseen soturikuninkaaseen.) Mutta kristinuskossa Jeesus on enemmän symboli kuin historiallinen henkilö. Ehkäpä juuri sen takia Jeesuksen opetusten ydin tuntuu olleen kirkolle niin vaikea ymmärtää: "Tee toisille niin kuin haluaisit itsellesi tehtävän."

        https://eliitinesoteerisetsymbolit.blogspot.com/2016/02/astro-teologia-osa-30-lasarus.html
        Lasarus

        Raamatussa on tarina Jeesuksen tekemästä ihmeestä, jossa hän herättää Lasaruksen kuolleista.

        Tarina alkaa siitä, että Jeesus saa tiedon Lasaruksen sairastumisesta tämän siskoilta Martalta ja Marialta. Jostain syystä Jeesus päättää odottaa kaksi päivää, jonka jälkeen hän ilmoittaa opetuslapsilleen, että Lasarus on nyt kuollut, ja että hän aikoo lähteä herättämään tämän henkiin. Jeesuksen mukaan oli hyvä asia, että Jeesus ei ollut Lasaruksen kuolinvuoteella parantamassa tätä, ja että Lasarus oli nyt kuollut, koska Lasaruksen kuolleista herättämäinen tulisi vahvistamaan opetuslasten uskoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        https://eliitinesoteerisetsymbolit.blogspot.com/2016/02/astro-teologia-osa-30-lasarus.html
        Lasarus

        Raamatussa on tarina Jeesuksen tekemästä ihmeestä, jossa hän herättää Lasaruksen kuolleista.

        Tarina alkaa siitä, että Jeesus saa tiedon Lasaruksen sairastumisesta tämän siskoilta Martalta ja Marialta. Jostain syystä Jeesus päättää odottaa kaksi päivää, jonka jälkeen hän ilmoittaa opetuslapsilleen, että Lasarus on nyt kuollut, ja että hän aikoo lähteä herättämään tämän henkiin. Jeesuksen mukaan oli hyvä asia, että Jeesus ei ollut Lasaruksen kuolinvuoteella parantamassa tätä, ja että Lasarus oli nyt kuollut, koska Lasaruksen kuolleista herättämäinen tulisi vahvistamaan opetuslasten uskoa.

        Miljoonat kristityt uskovat tähän tarinaan kirjaimellisesti, koska heille ei ole selitetty tämän tarinan symboliikkaa. Ei tietenkään ole, koska tarina ei varsinaisesti ole kristillinen tarina, vaan paljon kristinuskoa vanhempi.


        Lasaruksen tarina ei ole mitään muuta kuin uudelleenkierrätetty egyptiläisen mytologian tarina auringonjumala Osirisista ja hänen kuolleista nousemisestaan. Kolmen päivän kuolema on vanha astroteologinen vertauskuva talvipäivänseisaukselle, jolloin aurinko "kuolee" kolmeksi päiväksi ja "nousee kuolleista". Aiheesta enemmän kirjoituksessa Kuolleista noussut.

        Jopa nimi Lasarus on sanaleikki, jolla viitataan Osirisin egyptiläiseen nimeen Asur.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miljoonat kristityt uskovat tähän tarinaan kirjaimellisesti, koska heille ei ole selitetty tämän tarinan symboliikkaa. Ei tietenkään ole, koska tarina ei varsinaisesti ole kristillinen tarina, vaan paljon kristinuskoa vanhempi.


        Lasaruksen tarina ei ole mitään muuta kuin uudelleenkierrätetty egyptiläisen mytologian tarina auringonjumala Osirisista ja hänen kuolleista nousemisestaan. Kolmen päivän kuolema on vanha astroteologinen vertauskuva talvipäivänseisaukselle, jolloin aurinko "kuolee" kolmeksi päiväksi ja "nousee kuolleista". Aiheesta enemmän kirjoituksessa Kuolleista noussut.

        Jopa nimi Lasarus on sanaleikki, jolla viitataan Osirisin egyptiläiseen nimeen Asur.

        https://eliitinesoteerisetsymbolit.blogspot.com/2014/12/astro-teologia-osa-4-pyha-kolminaisuus.html
        Pyhä kolminaisuus
        Kun puhutaan Pyhästä kolminaisuudeta, moni suomalainen liittää sen automaattisesti kristilliseen oppiin Isästä, Pojasta ja Pyhästä Hengestä. Kun kristinusko syntyi, Pyhä kolminaisuus oli jo siinä vaiheessa ikivanha käsite. Kristinusko ei sitä "keksinyt", vaan otti sen tuhansia vuosia vanhemmasta perinteestä ja paketoi uuteen muotoon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        https://eliitinesoteerisetsymbolit.blogspot.com/2014/12/astro-teologia-osa-4-pyha-kolminaisuus.html
        Pyhä kolminaisuus
        Kun puhutaan Pyhästä kolminaisuudeta, moni suomalainen liittää sen automaattisesti kristilliseen oppiin Isästä, Pojasta ja Pyhästä Hengestä. Kun kristinusko syntyi, Pyhä kolminaisuus oli jo siinä vaiheessa ikivanha käsite. Kristinusko ei sitä "keksinyt", vaan otti sen tuhansia vuosia vanhemmasta perinteestä ja paketoi uuteen muotoon.

        https://www.youtube.com/watch?v=-NHDvWabiyM&pp=ygUMamVzdXMgem9kaWFj
        Jeesuksen tarina ja horoskoopin tähdet ja tähtikuviot


      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        https://www.youtube.com/watch?v=w12-VPHrTGY
        The 12 Apostles & the 12 signs of the zodiac (Metaphysics of the Gods)

        ... Olen vakuuttunut siitä, että toimin Luojamme asiamiehenä. Taistelemalla juutalaisia vastaan teen Herran työtä.
        ADOLF HITLER


        Olen vakuuttunut siitä, että toimin Luojamme asiamiehenä. Taistelemalla "hinduja" vastaan hindupalstoilla teen Herran työtä.

        Äärifundamentalistinen kristitty



        ”Pidän Kristuksesta mutta en pidä kristityistä, te kristityt ette ole yhtään kristuksenne kaltaisia.”

        Mahatma Gandhi


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ... Olen vakuuttunut siitä, että toimin Luojamme asiamiehenä. Taistelemalla juutalaisia vastaan teen Herran työtä.
        ADOLF HITLER


        Olen vakuuttunut siitä, että toimin Luojamme asiamiehenä. Taistelemalla "hinduja" vastaan hindupalstoilla teen Herran työtä.

        Äärifundamentalistinen kristitty



        ”Pidän Kristuksesta mutta en pidä kristityistä, te kristityt ette ole yhtään kristuksenne kaltaisia.”

        Mahatma Gandhi

        https://rivalnations.org/censored-bible/
        Your Bible Has Been Censored


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        https://rivalnations.org/censored-bible/
        Your Bible Has Been Censored

        Raamattu, joka sinulla on kotonasi tai taskussasi, on sensuroitu.

        Omistamastasi Raamatusta on poistettu jakeita ja kokonaisia kirjoja. Tuntemasi Raamattuun on lisätty ylimääräistä sisältöä.

        Raamattu, jota olet lukenut niin kauan kuin olet lukenut Raamattua, ei ole se Raamattu, jota Jeesus, apostolit tai alkuseurakunta olisivat lukeneet.

        Monia Jeesukseen viittaavia profetioita on muutettu tai poistettu. Riippumatta siitä, kuinka kauan olet ollut kristitty, et todennäköisesti ole koskaan tullut ajatelleeksi, että Raamattua on sensuroitu - mutta niin on käynyt.

        Uskonnollinen perinne voi olla hyvä asia, ja joskus se voi olla hyvin huono asia. Kun on kyse siitä, mistä Raamatun versiosta luemme, uskonnollinen perinne voi estää meitä saamasta käyttöönsä tarkinta ja luotettavinta versiota. Arkeologisten löytöjen ja tekstikriittisten tutkimusten ansiosta olemme saaneet selville, että Jeesus, apostolit, Uuden testamentin kirjoittajat ja varhaiskirkko lukivat Raamatun eri versiosta kuin me nykyään.

        Tämä Uuden testamentin kirjoittajilla ollut aikaisempi raamatunversio on suurelta osin kadonnut käytöstä, mutta sitä voi yhä löytää, jos sitä etsii. Lue seuraavasta, millä tavoin Raamattuasi on sensuroitu ja miksi sillä on merkitystä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Raamattu, joka sinulla on kotonasi tai taskussasi, on sensuroitu.

        Omistamastasi Raamatusta on poistettu jakeita ja kokonaisia kirjoja. Tuntemasi Raamattuun on lisätty ylimääräistä sisältöä.

        Raamattu, jota olet lukenut niin kauan kuin olet lukenut Raamattua, ei ole se Raamattu, jota Jeesus, apostolit tai alkuseurakunta olisivat lukeneet.

        Monia Jeesukseen viittaavia profetioita on muutettu tai poistettu. Riippumatta siitä, kuinka kauan olet ollut kristitty, et todennäköisesti ole koskaan tullut ajatelleeksi, että Raamattua on sensuroitu - mutta niin on käynyt.

        Uskonnollinen perinne voi olla hyvä asia, ja joskus se voi olla hyvin huono asia. Kun on kyse siitä, mistä Raamatun versiosta luemme, uskonnollinen perinne voi estää meitä saamasta käyttöönsä tarkinta ja luotettavinta versiota. Arkeologisten löytöjen ja tekstikriittisten tutkimusten ansiosta olemme saaneet selville, että Jeesus, apostolit, Uuden testamentin kirjoittajat ja varhaiskirkko lukivat Raamatun eri versiosta kuin me nykyään.

        Tämä Uuden testamentin kirjoittajilla ollut aikaisempi raamatunversio on suurelta osin kadonnut käytöstä, mutta sitä voi yhä löytää, jos sitä etsii. Lue seuraavasta, millä tavoin Raamattuasi on sensuroitu ja miksi sillä on merkitystä.

        https://docendo.fi/sivu/tuote/harhaanjohtajat/2768530

        Harhaanjohtajat — Vahvassa uskossa
        Miettinen, Terho; Pelli, Raija
        Tuotemuoto: Äänikirja
        Saatavuus: Heti ladattavissa
        Sähköpostiim tulee lataussivuston linkki. Helppoa, nopea. Hyvää äänikrjan kuuntelemista muillekin.
        Ostin sen kirjan "Harhaanjohtajat". Latasin mp3-tiedoston tietokoneelleni. Toimituskuluja ei ole lainkaan. 12,90 euroa. 642 megatavua ja kesto 7 tuntia ja 48 minuuttia. Voitte muutkin ostaa sen mp3-tiedostona. Äänikirjana.

        Kirjassa mainitaan muun muassa tilaisuus jossa yritettiin manauksilla ja loitsuilla herättää henkiin ruumis jolle oli jo tehty lääketieteellinen ruumiinavaus. Ja tällaiset yksilöt liikkuvat vapaina keskuudessamme.


        Teoksen tiedot ja tapaukset on kerätty viranomaislähteistä, henkilöhaastatteluista ja omakohtaisista kokemuksista erilaisissa hengellisissä tilaisuuksissa. Kirjassa esitellyt psykologian ilmiöt pätevät muissakin kuin uskonnollisissa massaliikkeissä. Teoksessa pohditaan kiinnostavasti lahkon jälkeistä elämää, itsensä löytämistä ja elämän uudelleen rakentamista.


        https://www.youtube.com/watch?v=bhpaZm9mDAM&pp=ygUbdmlsbGUgbcOka2lwZWxvLiBzZW5zdXJvaXR1

        https://www.youtube.com/watch?v=TmBndLrcN-Q&pp=ygUbdmlsbGUgbcOka2lwZWxvLiBzZW5zdXJvaXR1

        https://www.youtube.com/watch?v=9IH0sCfGmeo&pp=ygUbdmlsbGUgbcOka2lwZWxvLiBzZW5zdXJvaXR1

        Sensuroitu, muutettu, paljon poistettu, jotakin lisätty.

        10 RAAMATTUUN TEHTYÄ MUUTOSTA
        https://www.youtube.com/watch?v=9IH0sCfGmeo&t=513s

        MIKÄ PEDON MERKKI ON?
        https://www.youtube.com/watch?v=FZTkdtET1oI


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        https://docendo.fi/sivu/tuote/harhaanjohtajat/2768530

        Harhaanjohtajat — Vahvassa uskossa
        Miettinen, Terho; Pelli, Raija
        Tuotemuoto: Äänikirja
        Saatavuus: Heti ladattavissa
        Sähköpostiim tulee lataussivuston linkki. Helppoa, nopea. Hyvää äänikrjan kuuntelemista muillekin.
        Ostin sen kirjan "Harhaanjohtajat". Latasin mp3-tiedoston tietokoneelleni. Toimituskuluja ei ole lainkaan. 12,90 euroa. 642 megatavua ja kesto 7 tuntia ja 48 minuuttia. Voitte muutkin ostaa sen mp3-tiedostona. Äänikirjana.

        Kirjassa mainitaan muun muassa tilaisuus jossa yritettiin manauksilla ja loitsuilla herättää henkiin ruumis jolle oli jo tehty lääketieteellinen ruumiinavaus. Ja tällaiset yksilöt liikkuvat vapaina keskuudessamme.


        Teoksen tiedot ja tapaukset on kerätty viranomaislähteistä, henkilöhaastatteluista ja omakohtaisista kokemuksista erilaisissa hengellisissä tilaisuuksissa. Kirjassa esitellyt psykologian ilmiöt pätevät muissakin kuin uskonnollisissa massaliikkeissä. Teoksessa pohditaan kiinnostavasti lahkon jälkeistä elämää, itsensä löytämistä ja elämän uudelleen rakentamista.


        https://www.youtube.com/watch?v=bhpaZm9mDAM&pp=ygUbdmlsbGUgbcOka2lwZWxvLiBzZW5zdXJvaXR1

        https://www.youtube.com/watch?v=TmBndLrcN-Q&pp=ygUbdmlsbGUgbcOka2lwZWxvLiBzZW5zdXJvaXR1

        https://www.youtube.com/watch?v=9IH0sCfGmeo&pp=ygUbdmlsbGUgbcOka2lwZWxvLiBzZW5zdXJvaXR1

        Sensuroitu, muutettu, paljon poistettu, jotakin lisätty.

        10 RAAMATTUUN TEHTYÄ MUUTOSTA
        https://www.youtube.com/watch?v=9IH0sCfGmeo&t=513s

        MIKÄ PEDON MERKKI ON?
        https://www.youtube.com/watch?v=FZTkdtET1oI

        https://www.youtube.com/watch?v=CoNZ7JJdfOQ
        Rajatieto TV: kirjahaastattelu: Nasaretin miehen salaisuus

        https://www.youtube.com/watch?v=tTe28mdi25Y&pp=ygUOamVzdXMgaW4gaW5kaWE=
        Jeesus Intiassa.

        https://www.youtube.com/watch?v=TEvomvO8cb0&pp=ygUOamVzdXMgaW4gaW5kaWE=
        Jeesus Intiassa, Tiibetissä ja Persiassa – Raamatusta puuttuu kertomus

        https://www.youtube.com/watch?v=2JJEiXJ2_7Q
        Jeesuksen kadonneet vuodet | Salaperäinen Saint Isa Intiassa | Kirjailija Richard Bock | 1970-luvun dokumentti

        https://www.youtube.com/watch?v=P9NYZ5h4hzM
        Jeesus Intiassa

        https://www.youtube.com/watch?v=YN7pr1FoauA
        18 kadonnutta vuotta Raamatun kirjoista – Jeesuksen matka Intiaan


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        https://docendo.fi/sivu/tuote/harhaanjohtajat/2768530

        Harhaanjohtajat — Vahvassa uskossa
        Miettinen, Terho; Pelli, Raija
        Tuotemuoto: Äänikirja
        Saatavuus: Heti ladattavissa
        Sähköpostiim tulee lataussivuston linkki. Helppoa, nopea. Hyvää äänikrjan kuuntelemista muillekin.
        Ostin sen kirjan "Harhaanjohtajat". Latasin mp3-tiedoston tietokoneelleni. Toimituskuluja ei ole lainkaan. 12,90 euroa. 642 megatavua ja kesto 7 tuntia ja 48 minuuttia. Voitte muutkin ostaa sen mp3-tiedostona. Äänikirjana.

        Kirjassa mainitaan muun muassa tilaisuus jossa yritettiin manauksilla ja loitsuilla herättää henkiin ruumis jolle oli jo tehty lääketieteellinen ruumiinavaus. Ja tällaiset yksilöt liikkuvat vapaina keskuudessamme.


        Teoksen tiedot ja tapaukset on kerätty viranomaislähteistä, henkilöhaastatteluista ja omakohtaisista kokemuksista erilaisissa hengellisissä tilaisuuksissa. Kirjassa esitellyt psykologian ilmiöt pätevät muissakin kuin uskonnollisissa massaliikkeissä. Teoksessa pohditaan kiinnostavasti lahkon jälkeistä elämää, itsensä löytämistä ja elämän uudelleen rakentamista.


        https://www.youtube.com/watch?v=bhpaZm9mDAM&pp=ygUbdmlsbGUgbcOka2lwZWxvLiBzZW5zdXJvaXR1

        https://www.youtube.com/watch?v=TmBndLrcN-Q&pp=ygUbdmlsbGUgbcOka2lwZWxvLiBzZW5zdXJvaXR1

        https://www.youtube.com/watch?v=9IH0sCfGmeo&pp=ygUbdmlsbGUgbcOka2lwZWxvLiBzZW5zdXJvaXR1

        Sensuroitu, muutettu, paljon poistettu, jotakin lisätty.

        10 RAAMATTUUN TEHTYÄ MUUTOSTA
        https://www.youtube.com/watch?v=9IH0sCfGmeo&t=513s

        MIKÄ PEDON MERKKI ON?
        https://www.youtube.com/watch?v=FZTkdtET1oI

        Kristinuskossa ei ole mitään uutta, raamatulliset kertomukset on otettu muinaisuskonnoista, "pakanuudesta", synkretismiä. Vedenpaisumuskertomus, kuolleiden henkiin herättämistarinat, ihmeteot jne. kaikki nämä asiat on otettu muualta, vain nimet ja paikannimet on muutettu. Tarinoissa on hämmästyttävää samankaltaisuutta. Tie, totuus ja elämä, ne kaikki olivat olemassa muinaisina aikoina, tuhansia vuosia sitten vanhoissa uskonnoissa, kauan ennen kristinuskoa.
        Pakanallisilla jumalilla oli maagisia syntymiä, ja jotkut syntyivät neitsyelle. Jumalat hedelmöittivät usein nuoria ihmisneitoja.

        Pakanallisilla jumalilla oli usein nimityksiä, kuten "maailman valo", "tie", "hyvä paimen" jne. Näitä nimiä on käytetty Jeesuksesta Kristuksesta.

        Pakanalliset jumalat viettivät joskus "viimeisen ehtoollisen" seuraajiensa kanssa ennen kuolemaansa.

        Pakanalliset jumalat herätettiin usein henkiin kuoleman jälkeen.

        Kaste oli yleinen rituaali mysteerikulttien seuraajien keskuudessa. Johannes Kastaja saattoi jäljitellä tätä rituaalia ja tuoda sen juutalaisuuteen.


      • Anonyymi

        Mitä yhteistä on muinaisegyptiläisellä Horuksella, kreikkalaisella Adoniksella, persialaisella Mithrasilla, babylonialaisella Tammuzilla, intialaisella Krishnalla ja Kristuksella? Kävi ilmi, että paljon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä yhteistä on muinaisegyptiläisellä Horuksella, kreikkalaisella Adoniksella, persialaisella Mithrasilla, babylonialaisella Tammuzilla, intialaisella Krishnalla ja Kristuksella? Kävi ilmi, että paljon.

        Kun nyt puhutaan kristinuskossa käytetyistä sanoista, jotka ovat peräisin sanskritista, katolinen termi "Madonna", toinen nimi Äiti Marialle, tulee sanskritin Mata Nahista, joka tarkoittaa "Äitimme". Tämäkin on johdettu suuresta Veda-äidin jumalattaresta. Näin ollen Äiti Maria ei viitannut pelkästään Jeesuksen äitiin, vaan se viittasi Jumalattareen, koko ihmiskunnan äitiin. Lisäksi eurooppalainen termi "Madam" on pehmeä ääntämys hindulaisesta termistä mata tai mataji, joka tarkoittaa myös "äitiä".


        Termi "vestry", jolla viitataan kirkkojen huoneeseen, jossa pyhiä vaatteita säilytetään, tulee sanskritin sanasta vestra, joka tarkoittaa vaatteita. Jopa sana "psalmi", jossa on äänetön "P", tulee sanskritin sanasta sam tai sama, joka tarkoittaa pyhää ja vakavaa pyhiä lauluja, hymnejä tai veisuja, kuten Sama-vedassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun nyt puhutaan kristinuskossa käytetyistä sanoista, jotka ovat peräisin sanskritista, katolinen termi "Madonna", toinen nimi Äiti Marialle, tulee sanskritin Mata Nahista, joka tarkoittaa "Äitimme". Tämäkin on johdettu suuresta Veda-äidin jumalattaresta. Näin ollen Äiti Maria ei viitannut pelkästään Jeesuksen äitiin, vaan se viittasi Jumalattareen, koko ihmiskunnan äitiin. Lisäksi eurooppalainen termi "Madam" on pehmeä ääntämys hindulaisesta termistä mata tai mataji, joka tarkoittaa myös "äitiä".


        Termi "vestry", jolla viitataan kirkkojen huoneeseen, jossa pyhiä vaatteita säilytetään, tulee sanskritin sanasta vestra, joka tarkoittaa vaatteita. Jopa sana "psalmi", jossa on äänetön "P", tulee sanskritin sanasta sam tai sama, joka tarkoittaa pyhää ja vakavaa pyhiä lauluja, hymnejä tai veisuja, kuten Sama-vedassa.

        Muita kristillisiä yhteyksiä sanskritin sanoihin löytyy nimestä Betlehem, joka on englanninkielinen virheellinen ääntäminen sanskritin Vatsaldham-sanasta, joka tarkoittaa "rakkaan lapsen koti (kaupunki)". Sanskritinkielinen termi Nandarath on kielellisesti yhteydessä Nasaretiin. Nandarath tarkoittaa Nandan vaunuja, ja kuningas Nanda oli vartija, jonka kylässä hän kasvatti Herra Krishnaa (joskus lausutaan Chrisn, ja myöhemmin joillakin alueilla Kristus).


        Kristillinen termi "Saatana" ja islamilainen termi "Shaitan" ovat molemmat peräisin sanskritin kielen termistä Sat-na, joka tarkoittaa ei-totuutta, valhetta tai petosta. Kristittyjen, jotka selittävät termin "Paholainen" langenneeksi enkeliksi, tulisi ymmärtää, että sana on johdettu sanskritin terminologiasta, joka tarkoittaa langennutta devaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Muita kristillisiä yhteyksiä sanskritin sanoihin löytyy nimestä Betlehem, joka on englanninkielinen virheellinen ääntäminen sanskritin Vatsaldham-sanasta, joka tarkoittaa "rakkaan lapsen koti (kaupunki)". Sanskritinkielinen termi Nandarath on kielellisesti yhteydessä Nasaretiin. Nandarath tarkoittaa Nandan vaunuja, ja kuningas Nanda oli vartija, jonka kylässä hän kasvatti Herra Krishnaa (joskus lausutaan Chrisn, ja myöhemmin joillakin alueilla Kristus).


        Kristillinen termi "Saatana" ja islamilainen termi "Shaitan" ovat molemmat peräisin sanskritin kielen termistä Sat-na, joka tarkoittaa ei-totuutta, valhetta tai petosta. Kristittyjen, jotka selittävät termin "Paholainen" langenneeksi enkeliksi, tulisi ymmärtää, että sana on johdettu sanskritin terminologiasta, joka tarkoittaa langennutta devaa.

        Uuden testamentin Johanneksen kirjan alussa sanotaan: "Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala". Tämä on itse asiassa sanatarkka käännös vedalaisesta sanskritinkielisestä mantrasta: “Prajapatirvai idamagraasit, tasya vag dvitiyaa asit, vag vai paramam Brahma.”



        Kristinuskossa Pyhää Henkeä kutsutaan sanskritiksi Paramatmaksi eli Parakalate. Kreikaksi sana on Paraclete. Tämä on sen hengellisen tiedon Jumala, joka on ilmoitettu tai laskeutunut eli Veda, joka on puhuttu profeettojen (sanskritiksi purohitas) kautta . Veda on hepreaksi Yeda, sana, jota Jumala käyttää Vanhan testamentin 2. Mooseksen kirjassa itsestään ilmoittamisesta. Kreikaksi Veda on Oida ja Aidos, josta englannin sana idea on peräisin. Termiä oida käytetään Jumalan/Kristuksen itseilmoituksesta Uudessa testamentissa. Näin ollen Vedat, Vanha ja Uusi testamentti sekä niihin liittyvät kirjoitukset ovat vain osa yhtä jatkuvaa Jumalan ilmoitusta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Uuden testamentin Johanneksen kirjan alussa sanotaan: "Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala". Tämä on itse asiassa sanatarkka käännös vedalaisesta sanskritinkielisestä mantrasta: “Prajapatirvai idamagraasit, tasya vag dvitiyaa asit, vag vai paramam Brahma.”



        Kristinuskossa Pyhää Henkeä kutsutaan sanskritiksi Paramatmaksi eli Parakalate. Kreikaksi sana on Paraclete. Tämä on sen hengellisen tiedon Jumala, joka on ilmoitettu tai laskeutunut eli Veda, joka on puhuttu profeettojen (sanskritiksi purohitas) kautta . Veda on hepreaksi Yeda, sana, jota Jumala käyttää Vanhan testamentin 2. Mooseksen kirjassa itsestään ilmoittamisesta. Kreikaksi Veda on Oida ja Aidos, josta englannin sana idea on peräisin. Termiä oida käytetään Jumalan/Kristuksen itseilmoituksesta Uudessa testamentissa. Näin ollen Vedat, Vanha ja Uusi testamentti sekä niihin liittyvät kirjoitukset ovat vain osa yhtä jatkuvaa Jumalan ilmoitusta.

        Kun tarkastelemme tarinaa siitä, miten Jeesus-lapsi ilmestyi tahrattoman hedelmöityksen kautta, sekä kirkkaan tähden ilmestymistä yötaivaalle, voimme havaita suoran rinnakkaisuuden Herran Krishnan syntymään kolme tuhatta vuotta aikaisemmin Intian Vrindavana-kaupungissa, kuten on kirjattu Veda-kirjallisuudessa.

        Muinaisissa vedalaisissa teksteissä kuvataan, kuinka Krishna ilmestyi Vasudevan, Krishnan isän, mieleen ja siirtyi sitten äitinsä Devakin sydämeen. Krishnan syntymän aikana kirkas tähti Rohini oli korkealla taivaalla, ja silloinen kuningas Kamsa itse asiassa määräsi tappamaan kaikki pikkulapset yrittäessään tappaa Krishnan, samaan tapaan kuin Herodeksen väitettiin tehneen Matteuksen evankeliumissa kuvatulla tavalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun tarkastelemme tarinaa siitä, miten Jeesus-lapsi ilmestyi tahrattoman hedelmöityksen kautta, sekä kirkkaan tähden ilmestymistä yötaivaalle, voimme havaita suoran rinnakkaisuuden Herran Krishnan syntymään kolme tuhatta vuotta aikaisemmin Intian Vrindavana-kaupungissa, kuten on kirjattu Veda-kirjallisuudessa.

        Muinaisissa vedalaisissa teksteissä kuvataan, kuinka Krishna ilmestyi Vasudevan, Krishnan isän, mieleen ja siirtyi sitten äitinsä Devakin sydämeen. Krishnan syntymän aikana kirkas tähti Rohini oli korkealla taivaalla, ja silloinen kuningas Kamsa itse asiassa määräsi tappamaan kaikki pikkulapset yrittäessään tappaa Krishnan, samaan tapaan kuin Herodeksen väitettiin tehneen Matteuksen evankeliumissa kuvatulla tavalla.

        Jeesuksen syntymän aikaan kukkuloilla olevien paimentolaisten joukossa oli paljon ihmisiä, jotka ylistivät Jumalaa, niin myös monet puolijumalat (enkelit)tulivat paikalle ja lauloivat Krishnan ihanuudesta, kun Hän oli valmis ilmestymään tähän maailmaan.

        Krishna syntyi luolamaisessa tyrmässä, kun taas Jeesus syntyi myös luolassa, vaikka jotkut sanovat, että seimessä ladossa.

        Valonsäteet valaisivat alueen heidän syntymänsä jälkeen.

        Vastasyntyneinä he molemmat puhuivat siitä, miksi he olivat tulleet tähän maailmaan.

        Ja kun tietäjien oletetaan antaneen Jeesukselle suitsuketta ja mirhaa, myös Krishna-vauvalle annettiin lahjoja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jeesuksen syntymän aikaan kukkuloilla olevien paimentolaisten joukossa oli paljon ihmisiä, jotka ylistivät Jumalaa, niin myös monet puolijumalat (enkelit)tulivat paikalle ja lauloivat Krishnan ihanuudesta, kun Hän oli valmis ilmestymään tähän maailmaan.

        Krishna syntyi luolamaisessa tyrmässä, kun taas Jeesus syntyi myös luolassa, vaikka jotkut sanovat, että seimessä ladossa.

        Valonsäteet valaisivat alueen heidän syntymänsä jälkeen.

        Vastasyntyneinä he molemmat puhuivat siitä, miksi he olivat tulleet tähän maailmaan.

        Ja kun tietäjien oletetaan antaneen Jeesukselle suitsuketta ja mirhaa, myös Krishna-vauvalle annettiin lahjoja.

        Kun Krishna lähti tältä planeetalta, Hänen jalkansa lävistettiin nuolella, kun taas Jeesuksen kylki lävistettiin keihäällä. Pimeys laskeutui, kun Jeesuksen sanotaan joutuneen ristiinnaulituksi, aivan kuten pimeys ja monet onnettomuudet tapahtuivat, kun Krishna lähti tästä maailmasta.

        Ja kuten on kuvattu monia pahaenteisiä merkkejä, jotka merkitsevät Kristuksen toista tulemista, on vielä enemmän merkkejä siitä kauheasta Kalin aikakaudesta, jota parhaillaan elämme ja joka osoittaa aikaa ennen Krishnan seuraavan inkarnaation tulemista Kalkina. Voisimme viitata moniin muihinkin rinnastuksiin, jotka on esitetty Vedoissa, jotka kirjoitettiin monia tuhansia vuosia ennen Raamattua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun Krishna lähti tältä planeetalta, Hänen jalkansa lävistettiin nuolella, kun taas Jeesuksen kylki lävistettiin keihäällä. Pimeys laskeutui, kun Jeesuksen sanotaan joutuneen ristiinnaulituksi, aivan kuten pimeys ja monet onnettomuudet tapahtuivat, kun Krishna lähti tästä maailmasta.

        Ja kuten on kuvattu monia pahaenteisiä merkkejä, jotka merkitsevät Kristuksen toista tulemista, on vielä enemmän merkkejä siitä kauheasta Kalin aikakaudesta, jota parhaillaan elämme ja joka osoittaa aikaa ennen Krishnan seuraavan inkarnaation tulemista Kalkina. Voisimme viitata moniin muihinkin rinnastuksiin, jotka on esitetty Vedoissa, jotka kirjoitettiin monia tuhansia vuosia ennen Raamattua.

        historia on tuhansia vuosia vanhempi kuin Jeesuksen.

        Näin ollen Raamatun Jeesuksen syntymää koskeva teksti on käytännössä kuvaus Krishnan ilmestymisestä, mutta vain nimet on muutettu. Tietenkin on olemassa erilaisia teorioita siitä, miten tämä tapahtui.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        historia on tuhansia vuosia vanhempi kuin Jeesuksen.

        Näin ollen Raamatun Jeesuksen syntymää koskeva teksti on käytännössä kuvaus Krishnan ilmestymisestä, mutta vain nimet on muutettu. Tietenkin on olemassa erilaisia teorioita siitä, miten tämä tapahtui.

        Koska sekä Bhagavad-gita että Srimad-Bhagavatam sisältävät monia samankaltaisia tunteita ja kuvauksia kuin kristinusko, lukuisat kristityt tutkijat ovat yrittäneet todistaa, että niiden tarinat on lainattu Raamatusta. Tämä on kuitenkin osoittautunut päinvastaiseksi.

        RAAMATTU ON KIRJOITETTU TUHANSIA VUOSIA MYÖHEMMIN.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Koska sekä Bhagavad-gita että Srimad-Bhagavatam sisältävät monia samankaltaisia tunteita ja kuvauksia kuin kristinusko, lukuisat kristityt tutkijat ovat yrittäneet todistaa, että niiden tarinat on lainattu Raamatusta. Tämä on kuitenkin osoittautunut päinvastaiseksi.

        RAAMATTU ON KIRJOITETTU TUHANSIA VUOSIA MYÖHEMMIN.

        Yksi tärkeä osa itämaista tietoa, joka oli läsnä varhaisessa kristinuskossa, oli käsitys karmasta ja jälleensyntymisestä. On jo keskusteltu tästä ja tuotu esiin joitakin jakeita, jotka osoittivat reinkarnaation hyväksynnän Raamatussa Vedojen opetuksissa...


        Mutta tiedetään, että Konstantinopolin toinen kirkolliskokous vuonna 553 jKr. heitti pois kaikki viittaukset jälleensyntymiseen ja totesi, että ajatus siitä oli myytti ja että jokainen, joka uskoi siihen, tulisi kirkonkiroukseen. Tämä toiminta ei tietenkään olisi odottamatonta niiden muiden asioiden valossa, joita kirkko on historian aikana tehnyt asettaakseen itsensä ainoaksi keinoksi päästä taivaaseen ja saavuttaa Jumalan armo.


        Poistamalla jälleensyntymisen ja sielun olemassaolon mahdollisuuden ennen tätä elämää, sielulla ei voisi olla mitään mahdollisuutta saavuttaa hengellisen täydellisyyden tilaa useiden elämien aikana. Olisi vain tämä yksi elämä, jonka aikana sielu syntyi, ja yksi mahdollisuus saavuttaa joko taivas tai ikuinen helvetti, joka määräytyisi kirkon väliintulon perusteella. Toisin sanoen kirkko koki uhkana sen tosiasian, että sielulla on ikuinen ja henkilökohtainen suhde Jumalaan, joka on sytytettävä uudelleen joko yhdessä, kahdessa tai kuinka monessa elämässä tahansa, eikä tämä suhde välttämättä riipu henkilön hyvästä asemasta missään uskonnollisessa järjestössä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yksi tärkeä osa itämaista tietoa, joka oli läsnä varhaisessa kristinuskossa, oli käsitys karmasta ja jälleensyntymisestä. On jo keskusteltu tästä ja tuotu esiin joitakin jakeita, jotka osoittivat reinkarnaation hyväksynnän Raamatussa Vedojen opetuksissa...


        Mutta tiedetään, että Konstantinopolin toinen kirkolliskokous vuonna 553 jKr. heitti pois kaikki viittaukset jälleensyntymiseen ja totesi, että ajatus siitä oli myytti ja että jokainen, joka uskoi siihen, tulisi kirkonkiroukseen. Tämä toiminta ei tietenkään olisi odottamatonta niiden muiden asioiden valossa, joita kirkko on historian aikana tehnyt asettaakseen itsensä ainoaksi keinoksi päästä taivaaseen ja saavuttaa Jumalan armo.


        Poistamalla jälleensyntymisen ja sielun olemassaolon mahdollisuuden ennen tätä elämää, sielulla ei voisi olla mitään mahdollisuutta saavuttaa hengellisen täydellisyyden tilaa useiden elämien aikana. Olisi vain tämä yksi elämä, jonka aikana sielu syntyi, ja yksi mahdollisuus saavuttaa joko taivas tai ikuinen helvetti, joka määräytyisi kirkon väliintulon perusteella. Toisin sanoen kirkko koki uhkana sen tosiasian, että sielulla on ikuinen ja henkilökohtainen suhde Jumalaan, joka on sytytettävä uudelleen joko yhdessä, kahdessa tai kuinka monessa elämässä tahansa, eikä tämä suhde välttämättä riipu henkilön hyvästä asemasta missään uskonnollisessa järjestössä.

        Toisin sanoen kirkko koki uhkana sen tosiasian, että sielulla on ikuinen ja henkilökohtainen suhde Jumalaan, joka on sytytettävä uudelleen joko yhdessä, kahdessa tai kuinka monessa elämässä tahansa, eikä tämä suhde välttämättä riipu ihmisen hyvästä asemasta missään uskonnollisessa järjestössä. Näin ollen ihmiset voisivat yrittää palauttaa suhteensa Jumalaan muilla keinoin kuin kirkon sanelemalla, mitä kirkko ei voinut sietää.

        Valitettavasti poistamalla tiedon jälleensyntymisestä ja karmasta kirkko on luonut filosofiaansa valtavia aukkoja, jotka jättävät kysymyksiä, joihin se ei voi vastata. Kristityt eivät esimerkiksi pysty selittämään, miksi joku ihminen voi syntyä sokeana, köyhänä, epämuodostuneena tai sairaana, kun taas toinen voi syntyä terveenä ja rikkaana. He eivät ymmärrä, miksi joillekin voi tapahtua käänteisiä elämänkohtaloita ja toiset näyttävät elävän helppoa elämää. He eivät osaa selittää, miksi näitä eroja tapahtuu, ja itse asiassa he syyttävät joskus Jumalaa tällaisista asioista, mikä osoittaa vain heidän tietämättömyyttään hengellisestä tiedosta. Lisäksi he eivät ymmärrä sielutieteestä ja hengellisestä identiteetistämme, hengellisen valtakunnan luonteesta, Jumalan persoonallisuuden ominaisuuksista eivätkä Jumalan menneisyydestä ja inkarnaatioista ja niin edelleen. Näin ollen kristittyjen filosofiassaan käyttämä hengellinen tieto on hyvin alkeellista ja epätäydellistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toisin sanoen kirkko koki uhkana sen tosiasian, että sielulla on ikuinen ja henkilökohtainen suhde Jumalaan, joka on sytytettävä uudelleen joko yhdessä, kahdessa tai kuinka monessa elämässä tahansa, eikä tämä suhde välttämättä riipu ihmisen hyvästä asemasta missään uskonnollisessa järjestössä. Näin ollen ihmiset voisivat yrittää palauttaa suhteensa Jumalaan muilla keinoin kuin kirkon sanelemalla, mitä kirkko ei voinut sietää.

        Valitettavasti poistamalla tiedon jälleensyntymisestä ja karmasta kirkko on luonut filosofiaansa valtavia aukkoja, jotka jättävät kysymyksiä, joihin se ei voi vastata. Kristityt eivät esimerkiksi pysty selittämään, miksi joku ihminen voi syntyä sokeana, köyhänä, epämuodostuneena tai sairaana, kun taas toinen voi syntyä terveenä ja rikkaana. He eivät ymmärrä, miksi joillekin voi tapahtua käänteisiä elämänkohtaloita ja toiset näyttävät elävän helppoa elämää. He eivät osaa selittää, miksi näitä eroja tapahtuu, ja itse asiassa he syyttävät joskus Jumalaa tällaisista asioista, mikä osoittaa vain heidän tietämättömyyttään hengellisestä tiedosta. Lisäksi he eivät ymmärrä sielutieteestä ja hengellisestä identiteetistämme, hengellisen valtakunnan luonteesta, Jumalan persoonallisuuden ominaisuuksista eivätkä Jumalan menneisyydestä ja inkarnaatioista ja niin edelleen. Näin ollen kristittyjen filosofiassaan käyttämä hengellinen tieto on hyvin alkeellista ja epätäydellistä.

        Kristittyjen filosofiassaan käyttämä hengellinen tieto on siis hyvin alkeellista ja epätäydellistä. Ja kuten olemme jo aiemmissa kirjoituksissamme todenneet, täydellisen henkisen täydellisyyden saavuttaminen ei ole mahdollista näin epätäydellisessä henkisessä prosessissa. Parhaimmillaan se edistää hyviä moraalisia arvoja, irrottautumista maallisesta elämästä, kiintymystä ja omistautumista Jumalaan sekä mahdollisuutta päästä taivaallisille planeetoille. Taivaalliset planeetat ovat kuitenkin edelleen aineellisessa kosmisessa ilmentymässä eivätkä hengellisessä maailmassa. Todellinen uskonnonharjoittaja tai transsendentalisti on kiinnostunut vain sellaisen henkisen oivalluksen tason saavuttamisesta, joka antaa hänelle mahdollisuuden havaita suoraan henkinen identiteettinsä ja päästä henkisiin kerrostumiin kauas tämän aineellisen luomistyön tuolle puolen.


        Itse asiassa kristittyjen on edelleen hyväksyttävä jossain määrin käsitys karmasta ja jälleensyntymisestä, jotta he voivat selittää loogisesti, miten ihmisellä voi olla kuoleman jälkeinen elämä taivaassa tai helvetissä. Kristillisen opin mukaan taivaaseen tai helvettiin pääseminen riippuu ihmisen teoista tässä elämässä. Sitä kutsutaan vedalaisessa kirjallisuudessa karmaksi. Ja kun ihminen pääsee seuraavassa elämässään taivaaseen tai helvettiin, hän ottaa tai inkarnoituu eri muotoon. Tämä on jälleensyntyminen. Kristittyjen on siis ainakin jossain määrin hyväksyttävä karma ja jälleensyntyminen, ymmärsivätpä he sitä täysin tai eivät.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kristittyjen filosofiassaan käyttämä hengellinen tieto on siis hyvin alkeellista ja epätäydellistä. Ja kuten olemme jo aiemmissa kirjoituksissamme todenneet, täydellisen henkisen täydellisyyden saavuttaminen ei ole mahdollista näin epätäydellisessä henkisessä prosessissa. Parhaimmillaan se edistää hyviä moraalisia arvoja, irrottautumista maallisesta elämästä, kiintymystä ja omistautumista Jumalaan sekä mahdollisuutta päästä taivaallisille planeetoille. Taivaalliset planeetat ovat kuitenkin edelleen aineellisessa kosmisessa ilmentymässä eivätkä hengellisessä maailmassa. Todellinen uskonnonharjoittaja tai transsendentalisti on kiinnostunut vain sellaisen henkisen oivalluksen tason saavuttamisesta, joka antaa hänelle mahdollisuuden havaita suoraan henkinen identiteettinsä ja päästä henkisiin kerrostumiin kauas tämän aineellisen luomistyön tuolle puolen.


        Itse asiassa kristittyjen on edelleen hyväksyttävä jossain määrin käsitys karmasta ja jälleensyntymisestä, jotta he voivat selittää loogisesti, miten ihmisellä voi olla kuoleman jälkeinen elämä taivaassa tai helvetissä. Kristillisen opin mukaan taivaaseen tai helvettiin pääseminen riippuu ihmisen teoista tässä elämässä. Sitä kutsutaan vedalaisessa kirjallisuudessa karmaksi. Ja kun ihminen pääsee seuraavassa elämässään taivaaseen tai helvettiin, hän ottaa tai inkarnoituu eri muotoon. Tämä on jälleensyntyminen. Kristittyjen on siis ainakin jossain määrin hyväksyttävä karma ja jälleensyntyminen, ymmärsivätpä he sitä täysin tai eivät.

        PAKANUUS KRISTINUSKOSSA
        Nimi pakana tarkoittaa maalaismiestä. Nimi pakana tulee sanasta kanerva, joka on yleinen nimi erilaisille ikivihreille pensaille, jotka elävät soilla tai vuorten rinteillä. Näin ollen nimellä pakana viitattiin yksinkertaisesti niihin, jotka asuivat maaseudulla tällaisten kasvien lähellä. Siksi nimityksen pakana tai pakana käyttöä ei alun perin tarkoitettu alentavasti. Pakana tai pakana oleminen tarkoitti yksinkertaisesti sitä, että henkilö noudatti niitä uskontoja, jotka olivat olemassa ennen kristinuskoa, tai että hän osallistui luontouskontoihin, mikä tarkoitti ensisijaisesti puolijumalan palvontaa. Pakanuus on siis yksinkertaisesti viittaus siihen, että seurattiin vanhoja arjalaisen, vedalaisen kulttuurin jäänteitä. Ja ihmiset kaikkialla esikristillisessä Euroopassa palvoivat erilaisia henkiä ja puolijumalia, jotka tunnettiin eri nimillä kulttuurin ja alueen mukaan. Myös silloiset roomalaiset ja kreikkalaiset palvoivat puolijumalia. Auringonjumala Mithraa pidettiin ilmeisesti puolijumalista korkeimpana. Jopa kuningas Konstantinus (280-337 jKr.) oli alun perin auringonjumalan palvoja. Hänen kuuluisa näky rististä, jonka hän sai marssiessaan Roomaan, tuli hänelle auringosta. Itse asiassa jopa sen jälkeen, kun hän kääntyi kristinuskoon, hän pysyi auringonjumalan palvojana, ja sen vuoksi hän jatkoi sapatin pitämistä sunnuntaina, joka perinteisesti oli lauantai.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        PAKANUUS KRISTINUSKOSSA
        Nimi pakana tarkoittaa maalaismiestä. Nimi pakana tulee sanasta kanerva, joka on yleinen nimi erilaisille ikivihreille pensaille, jotka elävät soilla tai vuorten rinteillä. Näin ollen nimellä pakana viitattiin yksinkertaisesti niihin, jotka asuivat maaseudulla tällaisten kasvien lähellä. Siksi nimityksen pakana tai pakana käyttöä ei alun perin tarkoitettu alentavasti. Pakana tai pakana oleminen tarkoitti yksinkertaisesti sitä, että henkilö noudatti niitä uskontoja, jotka olivat olemassa ennen kristinuskoa, tai että hän osallistui luontouskontoihin, mikä tarkoitti ensisijaisesti puolijumalan palvontaa. Pakanuus on siis yksinkertaisesti viittaus siihen, että seurattiin vanhoja arjalaisen, vedalaisen kulttuurin jäänteitä. Ja ihmiset kaikkialla esikristillisessä Euroopassa palvoivat erilaisia henkiä ja puolijumalia, jotka tunnettiin eri nimillä kulttuurin ja alueen mukaan. Myös silloiset roomalaiset ja kreikkalaiset palvoivat puolijumalia. Auringonjumala Mithraa pidettiin ilmeisesti puolijumalista korkeimpana. Jopa kuningas Konstantinus (280-337 jKr.) oli alun perin auringonjumalan palvoja. Hänen kuuluisa näky rististä, jonka hän sai marssiessaan Roomaan, tuli hänelle auringosta. Itse asiassa jopa sen jälkeen, kun hän kääntyi kristinuskoon, hän pysyi auringonjumalan palvojana, ja sen vuoksi hän jatkoi sapatin pitämistä sunnuntaina, joka perinteisesti oli lauantai.

        Juutalaisen perinteen mukaan sapatti oli lauantai, jolloin Jumala sai luomakunnan valmiiksi ja lepäsi. Lauantai on siis seitsemäs päivä ja sunnuntai ensimmäinen päivä. Siksi seitsemännen päivän adventistit muuttivat eräänlaisena protestina sapatin takaisin alkuperäiseksi päiväksi. Niinpä vielä nykyäänkin sapattia vietetään eräänlaisena pakanallisena siirtona auringonpäivään. Tällä tavoin jokainen päivä varattiin eri puolijumalille, jotka ovat eri planeettojen johtavia jumaluuksia. Siten sunnuntai on auringon, maanantai kuun, tiistai on Marsin kreikkalainen nimi, keskiviikko Merkuriuksen, torstai Jupiterin, perjantai Venuksen ja lauantai Saturnuksen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juutalaisen perinteen mukaan sapatti oli lauantai, jolloin Jumala sai luomakunnan valmiiksi ja lepäsi. Lauantai on siis seitsemäs päivä ja sunnuntai ensimmäinen päivä. Siksi seitsemännen päivän adventistit muuttivat eräänlaisena protestina sapatin takaisin alkuperäiseksi päiväksi. Niinpä vielä nykyäänkin sapattia vietetään eräänlaisena pakanallisena siirtona auringonpäivään. Tällä tavoin jokainen päivä varattiin eri puolijumalille, jotka ovat eri planeettojen johtavia jumaluuksia. Siten sunnuntai on auringon, maanantai kuun, tiistai on Marsin kreikkalainen nimi, keskiviikko Merkuriuksen, torstai Jupiterin, perjantai Venuksen ja lauantai Saturnuksen.

        Kristinuskon, juutalaisuuden ja muiden kulttuurien välillä on paljon muitakin yhtäläisyyksiä. Yhden Raamatun ensimmäisten kertomusten alkuperä voidaan jäljittää zarathustralaisuuteen. Zarathustralaisuudessa Herra, Ahura Mazda, luo maailman kuudessa vaiheessa ja luo sitten ensimmäisen miehen ja naisen ja tuo heidät tietoisuuteen elämän henkäyksellä. Pian tämän jälkeen Ahriman, paholainen, suostuttelee miehen ja naisen syömään kiellettyä hedelmää, mikä tuo maailmaan synnin ja kuoleman.

        Toisissa tapauksissa juutalaiset, joilla oli niin vähän tietoa perustajistaan, lainasivat ideoita naapurikulttuurien legendoista saadakseen omat sankarinsa näyttämään erikoisilta. Esimerkiksi kertomukset Mooseksen toiminnasta on lainattu Bacchus-jumalalta, joka vauvana löydettiin kellumasta pienessä veneessä vedessä samalla tavalla kuin Mooses. Bacchus myös lähetti valonsäteitä otsastaan, kirjoitti lakeja kiveen, ylitti Punaisen meren kastelematta jalkojaan ja hänellä oli armeijoita, joita tulipylväät johtivat. Muita yhtäläisyyksiä löytyy lordi Raman tarinasta ja Zarathustran toiminnasta, jonka sanotaan eläneen monta vuotta ennen Moosesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kristinuskon, juutalaisuuden ja muiden kulttuurien välillä on paljon muitakin yhtäläisyyksiä. Yhden Raamatun ensimmäisten kertomusten alkuperä voidaan jäljittää zarathustralaisuuteen. Zarathustralaisuudessa Herra, Ahura Mazda, luo maailman kuudessa vaiheessa ja luo sitten ensimmäisen miehen ja naisen ja tuo heidät tietoisuuteen elämän henkäyksellä. Pian tämän jälkeen Ahriman, paholainen, suostuttelee miehen ja naisen syömään kiellettyä hedelmää, mikä tuo maailmaan synnin ja kuoleman.

        Toisissa tapauksissa juutalaiset, joilla oli niin vähän tietoa perustajistaan, lainasivat ideoita naapurikulttuurien legendoista saadakseen omat sankarinsa näyttämään erikoisilta. Esimerkiksi kertomukset Mooseksen toiminnasta on lainattu Bacchus-jumalalta, joka vauvana löydettiin kellumasta pienessä veneessä vedessä samalla tavalla kuin Mooses. Bacchus myös lähetti valonsäteitä otsastaan, kirjoitti lakeja kiveen, ylitti Punaisen meren kastelematta jalkojaan ja hänellä oli armeijoita, joita tulipylväät johtivat. Muita yhtäläisyyksiä löytyy lordi Raman tarinasta ja Zarathustran toiminnasta, jonka sanotaan eläneen monta vuotta ennen Moosesta.

        Muut tavat, kuten ympärileikkaus, jota nykyään useimmat kristityt harjoittavat, eivät ole yksinomaan juutalaisia, vaan ne ovat itse asiassa peräisin Egyptistä. Egyptiläiset papit olivat harjoittaneet sitä jo 4 000 vuotta eKr. eli kauan ennen kuin juutalaista heimoa oli koskaan ollutkaan.

        Kaste on toinen seremonia, jota pidetään usein yksinomaan kristillisenä. Tämä ei kuitenkaan pidä läheskään paikkaansa, kuten jotkut viranomaiset myöntävät. Pastori J. P. Lundy, joka on tehnyt muinaisista uskonnoista erityisen tutkimuksensa, kertoo kirjansa Monumental Christianity sivulla 385, että "Johannes Kastaja yksinkertaisesti omaksui ja harjoitti yleistä tapaa, joka koski pyhää kylpyä syntien anteeksiantamiseksi. Kristus hyväksyi sen; kirkko peri sen hänen esimerkistään."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Muut tavat, kuten ympärileikkaus, jota nykyään useimmat kristityt harjoittavat, eivät ole yksinomaan juutalaisia, vaan ne ovat itse asiassa peräisin Egyptistä. Egyptiläiset papit olivat harjoittaneet sitä jo 4 000 vuotta eKr. eli kauan ennen kuin juutalaista heimoa oli koskaan ollutkaan.

        Kaste on toinen seremonia, jota pidetään usein yksinomaan kristillisenä. Tämä ei kuitenkaan pidä läheskään paikkaansa, kuten jotkut viranomaiset myöntävät. Pastori J. P. Lundy, joka on tehnyt muinaisista uskonnoista erityisen tutkimuksensa, kertoo kirjansa Monumental Christianity sivulla 385, että "Johannes Kastaja yksinkertaisesti omaksui ja harjoitti yleistä tapaa, joka koski pyhää kylpyä syntien anteeksiantamiseksi. Kristus hyväksyi sen; kirkko peri sen hänen esimerkistään."

        Mistä siis kaste on peräisin? Tosiasia on, että sitä on harjoitettu upottamalla tai ripottelemalla syntien puhdistamiseksi yleisenä riittinä eri maissa kaukana eri puolilla maailmaa, monien vuosisatojen ajan, uskonnoissa, joilla on vähiten yhteyttä toisiinsa. Yksi vanhimmista kasteen muodoista on peräisin ja löytyy Intiasta. Siellä ihmiset ovat iät ja ajat kylpeneet hengellisen puhdistuksen tarkoituksessa pyhinä pidetyissä joissa. Gangesin ja Yamunan kaltaiset joet tai pyhät järvet ja lammet on jo pitkään hyväksytty hengellisen puhdistuksen lähteiksi, jos niissä uidaan kunnioittavasti, erityisesti tärkeinä aikoina tai tärkeissä tapahtumissa. Vielä nykyäänkin voi vierailla Gangesin varrella sijaitsevissa pyhissä kaupungeissa, joissa ihmiset, nuoret ja vanhat, pyrkivät erityisesti ottamaan joessa pyhän kylvyn, jossa he sukeltavat kolme kertaa veteen tai ainakin ripottelevat pisaroita päähänsä. Tämä ikivanha käytäntö on levinnyt eri muodoissaan kaikkialle maailmaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mistä siis kaste on peräisin? Tosiasia on, että sitä on harjoitettu upottamalla tai ripottelemalla syntien puhdistamiseksi yleisenä riittinä eri maissa kaukana eri puolilla maailmaa, monien vuosisatojen ajan, uskonnoissa, joilla on vähiten yhteyttä toisiinsa. Yksi vanhimmista kasteen muodoista on peräisin ja löytyy Intiasta. Siellä ihmiset ovat iät ja ajat kylpeneet hengellisen puhdistuksen tarkoituksessa pyhinä pidetyissä joissa. Gangesin ja Yamunan kaltaiset joet tai pyhät järvet ja lammet on jo pitkään hyväksytty hengellisen puhdistuksen lähteiksi, jos niissä uidaan kunnioittavasti, erityisesti tärkeinä aikoina tai tärkeissä tapahtumissa. Vielä nykyäänkin voi vierailla Gangesin varrella sijaitsevissa pyhissä kaupungeissa, joissa ihmiset, nuoret ja vanhat, pyrkivät erityisesti ottamaan joessa pyhän kylvyn, jossa he sukeltavat kolme kertaa veteen tai ainakin ripottelevat pisaroita päähänsä. Tämä ikivanha käytäntö on levinnyt eri muodoissaan kaikkialle maailmaan.

        Muinaisilla persialaisilla oli myös tapana kastaa lapsensa pian syntymän jälkeen kastamalla vauva vesimaljaan. Myös vanhoihin mitralaisiin vihkimisseremonioihin kuului kaste. Egyptiläiset käyttivät kastetta henkisen uudistumisen symbolina ja riittinä. Myös pakanalliset kreikkalaiset, roomalaiset, mayat, inkat ja tietysti eessalaiset ja juutalaiset suorittivat kastetta upottamalla, kauan ennen kuin siitä tuli kristillinen tapa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Muinaisilla persialaisilla oli myös tapana kastaa lapsensa pian syntymän jälkeen kastamalla vauva vesimaljaan. Myös vanhoihin mitralaisiin vihkimisseremonioihin kuului kaste. Egyptiläiset käyttivät kastetta henkisen uudistumisen symbolina ja riittinä. Myös pakanalliset kreikkalaiset, roomalaiset, mayat, inkat ja tietysti eessalaiset ja juutalaiset suorittivat kastetta upottamalla, kauan ennen kuin siitä tuli kristillinen tapa.

        Jeesuksen elämässä on myös tapahtumia ja ihmeitä, joiden tiedettiin tapahtuneen muille erityisolennoille, kuten Buddhalle useita satoja vuosia aikaisemmin. Esimerkiksi Jeesuksen väitettiin säteilevän valoa syntymänsä jälkeen. Kuitenkin muitakin persoonallisuuksia, joista myös säteili valoa syntyessään, ovat muun muassa Bacchus, Apollo, ensimmäinen Zarathustra, Mooses ja vanhimpana Krishna.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jeesuksen elämässä on myös tapahtumia ja ihmeitä, joiden tiedettiin tapahtuneen muille erityisolennoille, kuten Buddhalle useita satoja vuosia aikaisemmin. Esimerkiksi Jeesuksen väitettiin säteilevän valoa syntymänsä jälkeen. Kuitenkin muitakin persoonallisuuksia, joista myös säteili valoa syntyessään, ovat muun muassa Bacchus, Apollo, ensimmäinen Zarathustra, Mooses ja vanhimpana Krishna.

        Lisäksi aivan kuten Jeesus paastosi 40 päivää ja joutui paholaisen kiusaamaksi, myös Buddha paastosi ja joutui paholainen Maran kiusaamaksi ankarammin kuin Jeesus. Ja aivan kuten Jeesus sanoi paholaiselle: "Mene taakseni, Saatana", myös Buddha sanoi Maralle: "Mene pois luotani". Kuitenkin myös muita eri kulttuurien persoonia kiusattiin samalla tavalla, kuten persialaisten Zarathustraa ja muinaisen Meksikon Quetzalcoatlia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lisäksi aivan kuten Jeesus paastosi 40 päivää ja joutui paholaisen kiusaamaksi, myös Buddha paastosi ja joutui paholainen Maran kiusaamaksi ankarammin kuin Jeesus. Ja aivan kuten Jeesus sanoi paholaiselle: "Mene taakseni, Saatana", myös Buddha sanoi Maralle: "Mene pois luotani". Kuitenkin myös muita eri kulttuurien persoonia kiusattiin samalla tavalla, kuten persialaisten Zarathustraa ja muinaisen Meksikon Quetzalcoatlia.

        Paavali hyväksyi myös sunnuntain lepopäiväksi mithralaisuudesta eikä heprealaisessa perinteessä esiintyvää seitsemättä päivää, lauantaita. Paavali otti myös pääsiäisen miitralaisuudesta päiväksi, jolloin Jeesus nousi haudasta. Mithran sanotaan kuolleen taistelussa perjantaina ja haudattiin kivihautaan, josta hän kolmen päivän kuluttua nousi ylös kevätpäiväntasauksen juhlapäivänä, jota kutsuttiin nimellä Eastra, joka on latinankielinen sana Astarte-äidille, maan äidille, jumalattarelle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Paavali hyväksyi myös sunnuntain lepopäiväksi mithralaisuudesta eikä heprealaisessa perinteessä esiintyvää seitsemättä päivää, lauantaita. Paavali otti myös pääsiäisen miitralaisuudesta päiväksi, jolloin Jeesus nousi haudasta. Mithran sanotaan kuolleen taistelussa perjantaina ja haudattiin kivihautaan, josta hän kolmen päivän kuluttua nousi ylös kevätpäiväntasauksen juhlapäivänä, jota kutsuttiin nimellä Eastra, joka on latinankielinen sana Astarte-äidille, maan äidille, jumalattarelle.

        Jeesuksen ristiinnaulitsemisen osalta hänen oletetaan kuolleen, laskeutuneen helvettiin ja nousseen kolmantena päivänä kuolleista. Jos kuitenkin tarkastelemme muita kulttuureja, joista monet ovat paljon vanhempia kuin kristinusko, tämä tuskin on yksittäinen tapahtuma. Persialaisen Zarathustran, egyptiläisten Osiriksen, Horuksen, Adoniksen, Bacchuksen, Herkuleksen ja skandinaavisen Baldurin sekä meksikolaisen Quetzalcoatlin oletetaan viettäneen kolme päivää helvetissä kuolemansa jälkeen ja nousseen sen jälkeen ylös. Kaikki nämä henkilöt tekivät myös monia ihmeitä, joita voidaan verrata Jeesuksen tekemiin ihmetekoihin.

        Kristinuskon eukaristia oli myös muinaisten egyptiläisten käytäntö Osiriksen kuoleman muistoksi. He söivät pyhää kakkua tai vohvelia sen jälkeen, kun pappi oli sen vihkinyt, minkä jälkeen siitä tuli todellista hänen lihaansa. Myös persialaiset maagit antoivat leipää ja viiniä palvellessaan Mithraa. Muinaiset pakanalliset kreikkalaiset viettivät Herran ehtoollisen sakramenttia viinin jumalan Bacchuksen kunniaksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jeesuksen ristiinnaulitsemisen osalta hänen oletetaan kuolleen, laskeutuneen helvettiin ja nousseen kolmantena päivänä kuolleista. Jos kuitenkin tarkastelemme muita kulttuureja, joista monet ovat paljon vanhempia kuin kristinusko, tämä tuskin on yksittäinen tapahtuma. Persialaisen Zarathustran, egyptiläisten Osiriksen, Horuksen, Adoniksen, Bacchuksen, Herkuleksen ja skandinaavisen Baldurin sekä meksikolaisen Quetzalcoatlin oletetaan viettäneen kolme päivää helvetissä kuolemansa jälkeen ja nousseen sen jälkeen ylös. Kaikki nämä henkilöt tekivät myös monia ihmeitä, joita voidaan verrata Jeesuksen tekemiin ihmetekoihin.

        Kristinuskon eukaristia oli myös muinaisten egyptiläisten käytäntö Osiriksen kuoleman muistoksi. He söivät pyhää kakkua tai vohvelia sen jälkeen, kun pappi oli sen vihkinyt, minkä jälkeen siitä tuli todellista hänen lihaansa. Myös persialaiset maagit antoivat leipää ja viiniä palvellessaan Mithraa. Muinaiset pakanalliset kreikkalaiset viettivät Herran ehtoollisen sakramenttia viinin jumalan Bacchuksen kunniaksi.

        Voimme helposti tunnistaa kristinuskossa monia muitakin ulkopuolisia vaikutteita, jos tarkastelemme asiaa tarkemmin. Esimerkiksi yksi kristinuskon perusoppeja on Isän, Pojan ja Pyhän Hengen kolminaisuus. Mutta pyhä kolminaisuus oli olemassa jo monta vuotta ennen kristinuskoa itämaisena perinteenä. Kolminaisuus, kuten Jumala Isä, Poika ja Pyhä Henki, on toinen käsite, joka on kaukana kristillisestä alkuperästä. Se on peräisin kristinuskon ulkopuolelta ja paljon varhaisemmasta lähteestä.


        Löydämme kolminaisuuden monista kulttuureista, kuten kiinalaisista ja japanilaisista buddhalaisista (Fo:n muodossa), egyptiläisistä (Jumalan muodossa, joka esitetään siipenä, pallona ja käärmeenä ja jossa toista aspektia kutsutaan Logokseksi tai Jumalan sanaksi), kreikkalaiset (Pythagoros, Herakleitos ja Platon opettivat kaikki kolminaisuutta teologisessa filosofiassaan), assyrialaiset, foinikialaiset, Siperian muinaiset asukkaat sekä mayat (Tezcatlipoca, Huitzlipochtli ja Tlaloc) ja inkat. Skandinaavit palvoivat Odinia, Thoria ja Freytä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voimme helposti tunnistaa kristinuskossa monia muitakin ulkopuolisia vaikutteita, jos tarkastelemme asiaa tarkemmin. Esimerkiksi yksi kristinuskon perusoppeja on Isän, Pojan ja Pyhän Hengen kolminaisuus. Mutta pyhä kolminaisuus oli olemassa jo monta vuotta ennen kristinuskoa itämaisena perinteenä. Kolminaisuus, kuten Jumala Isä, Poika ja Pyhä Henki, on toinen käsite, joka on kaukana kristillisestä alkuperästä. Se on peräisin kristinuskon ulkopuolelta ja paljon varhaisemmasta lähteestä.


        Löydämme kolminaisuuden monista kulttuureista, kuten kiinalaisista ja japanilaisista buddhalaisista (Fo:n muodossa), egyptiläisistä (Jumalan muodossa, joka esitetään siipenä, pallona ja käärmeenä ja jossa toista aspektia kutsutaan Logokseksi tai Jumalan sanaksi), kreikkalaiset (Pythagoros, Herakleitos ja Platon opettivat kaikki kolminaisuutta teologisessa filosofiassaan), assyrialaiset, foinikialaiset, Siperian muinaiset asukkaat sekä mayat (Tezcatlipoca, Huitzlipochtli ja Tlaloc) ja inkat. Skandinaavit palvoivat Odinia, Thoria ja Freytä.

        Skandinaavit palvoivat Odinia, Thoria ja Freytä. Druidit palvoivat Taulacia, Fania ja Mollacia. Roomalaisten kolminaisuus oli Jumala, Sana ja Henki. Persialaisilla oli kolminaisuus, johon kuuluivat Ahura Mazda luojana, Mithras poikana eli pelastajana ja Ahriman pahana eli tuhoojana.


        Siksi Jumalaa palvottiin kolminaisuuden muodossa jo kauan ennen kristinuskoa kaikkialla maailmassa. Ajatus kolminaisuudesta ei ole lainkaan kristillinen, vaan "pakanallinen" käsite. Kristityt, nimittäin Paavali, eivät siis ehkä omaksuneet kolminaisuutta filosofisesta valinnasta vaan pakosta, jotta he olisivat voineet mukautua enemmistön näkemykseen. Kolminaisuus ei siis ollut mitään uutta maailmassa, kun kristinusko sen omaksui.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Skandinaavit palvoivat Odinia, Thoria ja Freytä. Druidit palvoivat Taulacia, Fania ja Mollacia. Roomalaisten kolminaisuus oli Jumala, Sana ja Henki. Persialaisilla oli kolminaisuus, johon kuuluivat Ahura Mazda luojana, Mithras poikana eli pelastajana ja Ahriman pahana eli tuhoojana.


        Siksi Jumalaa palvottiin kolminaisuuden muodossa jo kauan ennen kristinuskoa kaikkialla maailmassa. Ajatus kolminaisuudesta ei ole lainkaan kristillinen, vaan "pakanallinen" käsite. Kristityt, nimittäin Paavali, eivät siis ehkä omaksuneet kolminaisuutta filosofisesta valinnasta vaan pakosta, jotta he olisivat voineet mukautua enemmistön näkemykseen. Kolminaisuus ei siis ollut mitään uutta maailmassa, kun kristinusko sen omaksui.

        Sen jälkeen kun kristityt olivat hyväksyneet kolminaisuuden, vasta 2. vuosisadalla kristityt väittivät Jeesuksen olevan heidän kolminaisuutensa poika. Tämä ajatus juontaa juurensa Justinus Marttyyriin, joka yksinkertaisesti totesi, että hän ymmärsi tämän käsityksen Jumalan erityisestä suosiosta sen sijaan, että olisi käyttänyt raamatullisia viitteitä sen todentamiseksi. Itse asiassa, vaikka Paavali oli julistanut sitä, itse ajatus siitä, että Jeesus oli Jumala ihmismuodossa ja siten osa kolminaisuutta, vakiintui vasta vuonna 325 jKr. Nikean ja Konstantinopolin konsiileissa. Kiistaa oli syntynyt siitä, oliko olemassa aikaa, jolloin kolminaisuutta ei ollut olemassa, ja muodostuiko kolminaisuus vasta pojan, Jeesuksen, syntymän jälkeen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sen jälkeen kun kristityt olivat hyväksyneet kolminaisuuden, vasta 2. vuosisadalla kristityt väittivät Jeesuksen olevan heidän kolminaisuutensa poika. Tämä ajatus juontaa juurensa Justinus Marttyyriin, joka yksinkertaisesti totesi, että hän ymmärsi tämän käsityksen Jumalan erityisestä suosiosta sen sijaan, että olisi käyttänyt raamatullisia viitteitä sen todentamiseksi. Itse asiassa, vaikka Paavali oli julistanut sitä, itse ajatus siitä, että Jeesus oli Jumala ihmismuodossa ja siten osa kolminaisuutta, vakiintui vasta vuonna 325 jKr. Nikean ja Konstantinopolin konsiileissa. Kiistaa oli syntynyt siitä, oliko olemassa aikaa, jolloin kolminaisuutta ei ollut olemassa, ja muodostuiko kolminaisuus vasta pojan, Jeesuksen, syntymän jälkeen.

        Esimerkiksi egyptiläisen Neithin kirjaimellisesti spontaani, täysin neitseellinen synnytys Ra-jumalalle, joka oli hyvin tunnettu koko valtakunnassa evankeliumien kirjoittamisen aikaan, oli jo inspiroinut myös muita neitsytjumalattaria, kuten Danaëa, jonka Jumalan kultainen sade oli hedelmöittänyt, tai Olympiasta, jonka Jumalan taivaalliset salamat olivat hedelmöittäneet, tai Nanaa, joka oli hedelmöittynyt koskettamalla maagista mantelia. Nämä mukautukset eivät eroa merkittävästi siitä, että Jumala hedelmöitti Marian maagisella nesteellä, jota kutsuttiin Pyhäksi Hengeksi. Hänet ”löydettiin raskaana Pyhästä Hengestä” (ek pneumatos hagiou: Matt. 1:18), kuten jopa Herran enkeli sanoi Joosefille (Matt. 1:20) tai Marialle (Luuk. 1:35): ”Pyhä Henki tulee sinun päällesi” (epeleusetai epi se) ‘ja Korkeimman voima peittää sinut’ (episkiasei soi), ja siksi ‘Pyhää, jonka synnytät’, tullaan ‘kutsumaan Jumalan Pojaksi’. Kaiken kirjaimellisen sukupuoleen liittyvän vihjauksen pakkomielteinen poistaminen on juutalainen lisäys omaksuttuun mytologiaan. Silti silläkin oli edeltäjänsä - Egyptin Raassa, mitä ilmeisimmin Juudean naapurikulttuurissa; mutta jopa Olympiassa, jossa salamanisku ei antiikin uskonnollisessa käsityksessä eroa mitenkään merkityksellisesti Jeesukseen lentävästä maagisesta kyyhkystä. Kummassakin tapauksessa se on vain osoitus siitä, että ”Korkeimman voima” astuu sisään muuttamaan siunattuja. Ja kun sisään astuva on neitsyt ja pysyy sellaisena jopa syntymään asti (kuten Danaën ja Nanan kohdalla), rinnastus on riittävän täydellinen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Esimerkiksi egyptiläisen Neithin kirjaimellisesti spontaani, täysin neitseellinen synnytys Ra-jumalalle, joka oli hyvin tunnettu koko valtakunnassa evankeliumien kirjoittamisen aikaan, oli jo inspiroinut myös muita neitsytjumalattaria, kuten Danaëa, jonka Jumalan kultainen sade oli hedelmöittänyt, tai Olympiasta, jonka Jumalan taivaalliset salamat olivat hedelmöittäneet, tai Nanaa, joka oli hedelmöittynyt koskettamalla maagista mantelia. Nämä mukautukset eivät eroa merkittävästi siitä, että Jumala hedelmöitti Marian maagisella nesteellä, jota kutsuttiin Pyhäksi Hengeksi. Hänet ”löydettiin raskaana Pyhästä Hengestä” (ek pneumatos hagiou: Matt. 1:18), kuten jopa Herran enkeli sanoi Joosefille (Matt. 1:20) tai Marialle (Luuk. 1:35): ”Pyhä Henki tulee sinun päällesi” (epeleusetai epi se) ‘ja Korkeimman voima peittää sinut’ (episkiasei soi), ja siksi ‘Pyhää, jonka synnytät’, tullaan ‘kutsumaan Jumalan Pojaksi’. Kaiken kirjaimellisen sukupuoleen liittyvän vihjauksen pakkomielteinen poistaminen on juutalainen lisäys omaksuttuun mytologiaan. Silti silläkin oli edeltäjänsä - Egyptin Raassa, mitä ilmeisimmin Juudean naapurikulttuurissa; mutta jopa Olympiassa, jossa salamanisku ei antiikin uskonnollisessa käsityksessä eroa mitenkään merkityksellisesti Jeesukseen lentävästä maagisesta kyyhkystä. Kummassakin tapauksessa se on vain osoitus siitä, että ”Korkeimman voima” astuu sisään muuttamaan siunattuja. Ja kun sisään astuva on neitsyt ja pysyy sellaisena jopa syntymään asti (kuten Danaën ja Nanan kohdalla), rinnastus on riittävän täydellinen.

        Yleiset piirteet, jotka useimmiten ovat yhteisiä kaikille näille kulteille, ovat (kun poistamme kaikki niiden erot ja jäljelle jää vain se, mitä yhteistä niillä on):

        Ne ovat henkilökohtaisia pelastuskultteja

        Ne ovat kultteja, joiden jäseneksi liitytään (toisin kuin avoimet yhteisölliset uskonnot).

        Ne takaavat yksilölle hyvän paikan kuolemanjälkeisessä elämässä (huolenaihe, jota ei ollut useimmissa aiemmissa uskonnon muodoissa).

        Ne luovat fiktiivisen sukulaisryhmän (jäsenet ovat nyt kaikki veljiä ja sisaria).

        Niihin liitytään kasteen kautta (vesikontaktirituaalien käyttäminen vihkimisen toteuttamiseksi).

        Niitä ylläpidetään ehtoollisella (säännölliset pyhät ateriat, jotka toteuttavat jumalan läsnäolon).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yleiset piirteet, jotka useimmiten ovat yhteisiä kaikille näille kulteille, ovat (kun poistamme kaikki niiden erot ja jäljelle jää vain se, mitä yhteistä niillä on):

        Ne ovat henkilökohtaisia pelastuskultteja

        Ne ovat kultteja, joiden jäseneksi liitytään (toisin kuin avoimet yhteisölliset uskonnot).

        Ne takaavat yksilölle hyvän paikan kuolemanjälkeisessä elämässä (huolenaihe, jota ei ollut useimmissa aiemmissa uskonnon muodoissa).

        Ne luovat fiktiivisen sukulaisryhmän (jäsenet ovat nyt kaikki veljiä ja sisaria).

        Niihin liitytään kasteen kautta (vesikontaktirituaalien käyttäminen vihkimisen toteuttamiseksi).

        Niitä ylläpidetään ehtoollisella (säännölliset pyhät ateriat, jotka toteuttavat jumalan läsnäolon).

        Niitä ylläpidetään ehtoollisella (säännölliset pyhät ateriat, jotka toteuttavat jumalan läsnäolon).

        Niihin liittyy salaisia opetuksia, jotka on varattu vain jäsenille (ja jotkin vain tietyn aseman omaaville jäsenille).

        He käyttivät yhteistä sanastoa kaikkien näiden käsitteiden ja niiden roolin tunnistamiseen.

        Ne ovat synkretistisiä (ne muokkaavat tätä yhteistä ajatuskokonaisuutta käsitteillä, jotka ovat ominaisia omaksuvalle kulttuurille).
        Ne ovat mono- tai henoteistisia (ne saarnaavat korkeinta jumalaa, jonka toimesta ja jolle kaikki muut jumaluudet on luotu ja jolle ne ovat alisteisia).

        Ne ovat individualistisia (ne liittyvät ensisijaisesti yksilön pelastukseen, eivät yhteisön pelastukseen).

        Ja ne ovat kosmopoliittisia (ne ylittävät tarkoituksellisesti rotuun, kulttuuriin, kansakuntaan, varallisuuteen tai jopa sukupuoleen liittyvät sosiaaliset rajat).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niitä ylläpidetään ehtoollisella (säännölliset pyhät ateriat, jotka toteuttavat jumalan läsnäolon).

        Niihin liittyy salaisia opetuksia, jotka on varattu vain jäsenille (ja jotkin vain tietyn aseman omaaville jäsenille).

        He käyttivät yhteistä sanastoa kaikkien näiden käsitteiden ja niiden roolin tunnistamiseen.

        Ne ovat synkretistisiä (ne muokkaavat tätä yhteistä ajatuskokonaisuutta käsitteillä, jotka ovat ominaisia omaksuvalle kulttuurille).
        Ne ovat mono- tai henoteistisia (ne saarnaavat korkeinta jumalaa, jonka toimesta ja jolle kaikki muut jumaluudet on luotu ja jolle ne ovat alisteisia).

        Ne ovat individualistisia (ne liittyvät ensisijaisesti yksilön pelastukseen, eivät yhteisön pelastukseen).

        Ja ne ovat kosmopoliittisia (ne ylittävät tarkoituksellisesti rotuun, kulttuuriin, kansakuntaan, varallisuuteen tai jopa sukupuoleen liittyvät sosiaaliset rajat).

        Kaikilla näillä muinaisilla pakanallisilla kulteilla oli yhteinen keskeinen pelastajajumala, jolla oli useimmat tai kaikki nämä piirteet:

        Ne ovat kaikki ”pelastusjumalia” (kirjaimellisesti niin nimettyjä ja niin kutsuttuja).

        He ovat yleensä ylimmän jumalan ”poikia” (tai toisinaan ”tyttäriä”).

        He kaikki käyvät läpi ”intohimon” (kärsimyksen tai ”kamppailun”, kirjaimellisesti sama sana kreikaksi, patheôn).

        Tuo kärsimys on usein, mutta ei aina, kuolema (jota seuraa ylösnousemus ja voitto).

        Tämän ”kärsimyksen” (minkälaisen tahansa) kautta he saavat voiton kuolemasta.

        Tämän voiton he sitten jakavat seuraajiensa kanssa (yleensä kasteen ja ehtoollisen kautta).

        Heistä kaikista kerrotaan myös tarinoita, jotka sijoittuvat maanpäälliseen ihmiskunnan historiaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikilla näillä muinaisilla pakanallisilla kulteilla oli yhteinen keskeinen pelastajajumala, jolla oli useimmat tai kaikki nämä piirteet:

        Ne ovat kaikki ”pelastusjumalia” (kirjaimellisesti niin nimettyjä ja niin kutsuttuja).

        He ovat yleensä ylimmän jumalan ”poikia” (tai toisinaan ”tyttäriä”).

        He kaikki käyvät läpi ”intohimon” (kärsimyksen tai ”kamppailun”, kirjaimellisesti sama sana kreikaksi, patheôn).

        Tuo kärsimys on usein, mutta ei aina, kuolema (jota seuraa ylösnousemus ja voitto).

        Tämän ”kärsimyksen” (minkälaisen tahansa) kautta he saavat voiton kuolemasta.

        Tämän voiton he sitten jakavat seuraajiensa kanssa (yleensä kasteen ja ehtoollisen kautta).

        Heistä kaikista kerrotaan myös tarinoita, jotka sijoittuvat maanpäälliseen ihmiskunnan historiaan.

        Heistä kaikista kerrotaan myös tarinoita, jotka sijoittuvat maanpäälliseen ihmiskunnan historiaan.


        Tämä kuulostaa entistä enemmän kristinuskolta, eikö vain?

        Kunhan sekoitetaan mukaan juutalaisuuden kulttuurisesti erityiset piirteet, joiden kanssa se synkretisoitui, kuten messiaanisuus, apokalyptisuus, pyhien kirjoitusten uskominen ja erityisesti juutalaiset ajatukset ylösnousemuksesta - sekä juutalainen soteriologia, kosmologia ja rituaalit ja muut juutalaisuudelle ominaiset asiat, kuten seksuaalisuuden vastenmielisyys ja pakkomielle veren sovitukseen ja korvaaviin uhreihin - niin kristinusko on sananmukaisesti täysipainoinen. Ennen kuin sitä oli edes olemassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Heistä kaikista kerrotaan myös tarinoita, jotka sijoittuvat maanpäälliseen ihmiskunnan historiaan.


        Tämä kuulostaa entistä enemmän kristinuskolta, eikö vain?

        Kunhan sekoitetaan mukaan juutalaisuuden kulttuurisesti erityiset piirteet, joiden kanssa se synkretisoitui, kuten messiaanisuus, apokalyptisuus, pyhien kirjoitusten uskominen ja erityisesti juutalaiset ajatukset ylösnousemuksesta - sekä juutalainen soteriologia, kosmologia ja rituaalit ja muut juutalaisuudelle ominaiset asiat, kuten seksuaalisuuden vastenmielisyys ja pakkomielle veren sovitukseen ja korvaaviin uhreihin - niin kristinusko on sananmukaisesti täysipainoinen. Ennen kuin sitä oli edes olemassa.

        Muut tässä yhteydessä esiintyneet pelastajajajumalat kokivat ”intohimoja”, joihin ei liittynyt kuolemaa. Esimerkiksi Mithras koki jonkin suuren kärsimyksen ja kamppailun, jonka kautta hän sai kuoleman yli hallitsevan voiman, jonka hän sitten jakaa kulttiinsa vihittyjen kanssa, mutta olemme melko varmoja, että se ei ollut kuolema.

        Maininnat ylösnousemuksesta mithralaisuuden opetuksena näyttävät koskeneen hänen seuraajiensa tulevaa kohtaloa (mikä vastaa persialaisen zarathustralaisen käsitystä yleisestä ylösnousemuksesta, jonka juutalaiset myöhemmin lainasivat). Samoin Attiksesta ...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Muut tässä yhteydessä esiintyneet pelastajajajumalat kokivat ”intohimoja”, joihin ei liittynyt kuolemaa. Esimerkiksi Mithras koki jonkin suuren kärsimyksen ja kamppailun, jonka kautta hän sai kuoleman yli hallitsevan voiman, jonka hän sitten jakaa kulttiinsa vihittyjen kanssa, mutta olemme melko varmoja, että se ei ollut kuolema.

        Maininnat ylösnousemuksesta mithralaisuuden opetuksena näyttävät koskeneen hänen seuraajiensa tulevaa kohtaloa (mikä vastaa persialaisen zarathustralaisen käsitystä yleisestä ylösnousemuksesta, jonka juutalaiset myöhemmin lainasivat). Samoin Attiksesta ...

        Muut tässä yhteydessä esiintyneet pelastajajajumalat kokivat ”intohimoja”, joihin ei liittynyt kuolemaa. Esimerkiksi Mithras koki jonkin suuren kärsimyksen ja kamppailun (meillä ei ole paljon yksityiskohtia), jonka kautta hän sai kuoleman yli hallitsevan voiman, jonka hän sitten jakaa kulttiinsa vihittyjen kanssa, mutta olemme melko varmoja, ettei kyse ollut kuolemasta. Maininnat ylösnousemuksesta mithralaisuuden opetuksena näyttävät koskeneen hänen seuraajiensa tulevaa kohtaloa (mikä vastaa persialaisen zarathustralaisen käsitystä yleisestä ylösnousemuksesta, jonka juutalaiset myöhemmin lainasivat).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Muut tässä yhteydessä esiintyneet pelastajajajumalat kokivat ”intohimoja”, joihin ei liittynyt kuolemaa. Esimerkiksi Mithras koki jonkin suuren kärsimyksen ja kamppailun (meillä ei ole paljon yksityiskohtia), jonka kautta hän sai kuoleman yli hallitsevan voiman, jonka hän sitten jakaa kulttiinsa vihittyjen kanssa, mutta olemme melko varmoja, ettei kyse ollut kuolemasta. Maininnat ylösnousemuksesta mithralaisuuden opetuksena näyttävät koskeneen hänen seuraajiensa tulevaa kohtaloa (mikä vastaa persialaisen zarathustralaisen käsitystä yleisestä ylösnousemuksesta, jonka juutalaiset myöhemmin lainasivat).

        Kun me sanomme, että Jeesus Kristus... syntyi ilman sukupuoliyhteyttä, ja hänet ristiinnaulittiin ja hän kuoli, ja hän nousi kuolleista ja nousi taivaaseen, emme esitä mitään uutta tai erilaista kuin mitä te uskotte niistä, joita te kutsutte Jumalan pojiksi. [Itse asiassa] ... jos joku vastustaa sitä, että [Jeesus] ristiinnaulittiin, se on yhteistä Zeuksen poikien (kuten te heitä kutsutte) kanssa, jotka kärsivät, kuten aiemmin lueteltiin [hän luetteli Dionysoksen, Herkuleksen ja Asklepioksen]. Koska heidän kaikkien kohtalokkaista kärsimyksistä kerrotaan, että ne eivät ole samanlaisia vaan erilaisia, niin hänen ainutlaatuisen kärsimyksensä ei pitäisi näyttää olevan yhtään pahempi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun me sanomme, että Jeesus Kristus... syntyi ilman sukupuoliyhteyttä, ja hänet ristiinnaulittiin ja hän kuoli, ja hän nousi kuolleista ja nousi taivaaseen, emme esitä mitään uutta tai erilaista kuin mitä te uskotte niistä, joita te kutsutte Jumalan pojiksi. [Itse asiassa] ... jos joku vastustaa sitä, että [Jeesus] ristiinnaulittiin, se on yhteistä Zeuksen poikien (kuten te heitä kutsutte) kanssa, jotka kärsivät, kuten aiemmin lueteltiin [hän luetteli Dionysoksen, Herkuleksen ja Asklepioksen]. Koska heidän kaikkien kohtalokkaista kärsimyksistä kerrotaan, että ne eivät ole samanlaisia vaan erilaisia, niin hänen ainutlaatuisen kärsimyksensä ei pitäisi näyttää olevan yhtään pahempi.

        Muinaiset kristityt tiesivät hyvin, ettei heidän kuolevassa ja nousevassa jumalassaan ollut mitään uutta. Ei ainakaan mytologian osalta.

        He väittivät ainoastaan, että hänen erityinen toteutuksensa oli parempi ja ainoa, joka todella tapahtui. He eivät keksineet typeriä nykyaikaisia väitteitä siitä, että kuoleva ja ylösnouseva jumala -myyttejä ei olisi ollut olemassa tai että ne eivät olisi kuuluneet yhteiseen myyttiin, jonka kaikki tunsivat.

        Osiris

        Plutarkhoksen mukaan Osiris palasi elämään ja luotiin uudestaan, ja lisäksi ylösnousemuksen tarkat termit (anabiôsis ja paliggenesia: On Isis and Osiris 35; ks. keskusteluni kohdassa The Empty Tomb, s. 154-55), ja kuvaavat myös hänen fyysistä paluutaan maan päälle kuolemansa jälkeen (Plutarchos, On Isis and Osiris 19), mutta Osiriksen ruumiin fyysistä ylösnousemusta kuvataan nimenomaisesti esikristillisissä pyramidikirjoituksissa! Plutarkhoksen mukaan Osiris myös herätettiin henkiin ”kolmantena päivänä”, ja hän kuoli täysikuun aikana, aivan kuten Kristus: Pääsiäisjuhlaa vietetään täysikuun aikana, ja Plutarkhoksen teoksessa Isis ja Osiris 39 ja 42 Osiris kuolee 17. Athyrin päivänä, joka on täysikuun päätöspäivä, ja hänet herätetään henkiin 19. päivänä, kaksi päivää myöhemmin - siis kolme päivää yhteensä, aivan kuten Jeesus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Muinaiset kristityt tiesivät hyvin, ettei heidän kuolevassa ja nousevassa jumalassaan ollut mitään uutta. Ei ainakaan mytologian osalta.

        He väittivät ainoastaan, että hänen erityinen toteutuksensa oli parempi ja ainoa, joka todella tapahtui. He eivät keksineet typeriä nykyaikaisia väitteitä siitä, että kuoleva ja ylösnouseva jumala -myyttejä ei olisi ollut olemassa tai että ne eivät olisi kuuluneet yhteiseen myyttiin, jonka kaikki tunsivat.

        Osiris

        Plutarkhoksen mukaan Osiris palasi elämään ja luotiin uudestaan, ja lisäksi ylösnousemuksen tarkat termit (anabiôsis ja paliggenesia: On Isis and Osiris 35; ks. keskusteluni kohdassa The Empty Tomb, s. 154-55), ja kuvaavat myös hänen fyysistä paluutaan maan päälle kuolemansa jälkeen (Plutarchos, On Isis and Osiris 19), mutta Osiriksen ruumiin fyysistä ylösnousemusta kuvataan nimenomaisesti esikristillisissä pyramidikirjoituksissa! Plutarkhoksen mukaan Osiris myös herätettiin henkiin ”kolmantena päivänä”, ja hän kuoli täysikuun aikana, aivan kuten Kristus: Pääsiäisjuhlaa vietetään täysikuun aikana, ja Plutarkhoksen teoksessa Isis ja Osiris 39 ja 42 Osiris kuolee 17. Athyrin päivänä, joka on täysikuun päätöspäivä, ja hänet herätetään henkiin 19. päivänä, kaksi päivää myöhemmin - siis kolme päivää yhteensä, aivan kuten Jeesus.

        ...
        Ja todellakin, pyramidien seiniin kaiverrettiin vuosisatoja ennen kristinuskon alkua jumalatar Isiksen (tai Horuksen tai heidän edustajiensa) julistukset: ”Olen tullut luoksesi... että herättäisin sinut henkiin, että kokoaisin sinulle luusi, että keräisin sinulle lihasi, että kokoaisin sinulle paloitellut raajasi... Nosta itsesi ylös, kuningas, [niin kuin] Osiris; sinä elät!”.” (Pyramiditekstit 1684a-1685a ja 1700, = lausahdus 606; vrt. lausahdus 670);

        Zalmoxis

        Zalmoxis oli myös ylösnoussut pelastaja. Kreikkalaiset pilkkasivat häntä palvovaa traakialaista kulttia ja keksivät polemiikin, jonka mukaan hän ei oikeasti kuollut, vaan piiloutui vain luolaan ja esitti siten kuolleista ylösnousseensa. Mutta tämä polemiikki kertoo meille, että traakialaiset todella uskoivat Zalmoxiksen kuolleen ja nousseen kuolleista ja ilmestyneen opetuslapsille maan päällä todistaakseen sen (ks. keskusteluni teoksessa Not the Impossible Faith, s. 100-05).

        Hänen opetuslapsensa uskoivat sitten, että he hyötyisivät hänen voimastaan, joka toisi heidät iankaikkiseen elämään paratiisissa. Kirjassa, josta tuli vakiolukemista niissä retoriikkakouluissa, joita kaikkien kristittyjen raamatunkirjoittajien on täytynyt käydä vain voidakseen kirjoittaa niin monimutkaisia teoksia kreikaksi kuin he tekivät, Herodotos kertoo, että Zalmoxis ”ruokki maanmiestensä johtajia” salissa ”ja opetti heille, ettei hän eikä hänen vieraansa eikä kukaan heidän jälkeläisistään koskaan kuolisi.” Herodotos kertoi, että hän ja hänen vieraansa tai kukaan heidän jälkeläisistään ei koskaan kuolisi, vaan että he menisivät paikkaan, jossa he eläisivät ikuisesti ja saisivat kaiken hyvän”, ja katosi sitten maan alle ‘kolmeksi vuodeksi, kun traakialaiset toivoivat häntä takaisin ja surivat häntä kuolleena’,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ...
        Ja todellakin, pyramidien seiniin kaiverrettiin vuosisatoja ennen kristinuskon alkua jumalatar Isiksen (tai Horuksen tai heidän edustajiensa) julistukset: ”Olen tullut luoksesi... että herättäisin sinut henkiin, että kokoaisin sinulle luusi, että keräisin sinulle lihasi, että kokoaisin sinulle paloitellut raajasi... Nosta itsesi ylös, kuningas, [niin kuin] Osiris; sinä elät!”.” (Pyramiditekstit 1684a-1685a ja 1700, = lausahdus 606; vrt. lausahdus 670);

        Zalmoxis

        Zalmoxis oli myös ylösnoussut pelastaja. Kreikkalaiset pilkkasivat häntä palvovaa traakialaista kulttia ja keksivät polemiikin, jonka mukaan hän ei oikeasti kuollut, vaan piiloutui vain luolaan ja esitti siten kuolleista ylösnousseensa. Mutta tämä polemiikki kertoo meille, että traakialaiset todella uskoivat Zalmoxiksen kuolleen ja nousseen kuolleista ja ilmestyneen opetuslapsille maan päällä todistaakseen sen (ks. keskusteluni teoksessa Not the Impossible Faith, s. 100-05).

        Hänen opetuslapsensa uskoivat sitten, että he hyötyisivät hänen voimastaan, joka toisi heidät iankaikkiseen elämään paratiisissa. Kirjassa, josta tuli vakiolukemista niissä retoriikkakouluissa, joita kaikkien kristittyjen raamatunkirjoittajien on täytynyt käydä vain voidakseen kirjoittaa niin monimutkaisia teoksia kreikaksi kuin he tekivät, Herodotos kertoo, että Zalmoxis ”ruokki maanmiestensä johtajia” salissa ”ja opetti heille, ettei hän eikä hänen vieraansa eikä kukaan heidän jälkeläisistään koskaan kuolisi.” Herodotos kertoi, että hän ja hänen vieraansa tai kukaan heidän jälkeläisistään ei koskaan kuolisi, vaan että he menisivät paikkaan, jossa he eläisivät ikuisesti ja saisivat kaiken hyvän”, ja katosi sitten maan alle ‘kolmeksi vuodeksi, kun traakialaiset toivoivat häntä takaisin ja surivat häntä kuolleena’,

        ja sitten ‘neljäntenä vuonna hän ilmestyi traakialaisille, ja näin he tulivat uskomaan, mitä hän oli heille kertonut’, käyttäen näin omaa ylösnousemustaan todisteena omastaan ...Tarinaan kuuluu, että nämä kultistit uskoivat pelastusjumalansa ruumiilliseen kuolemaan ja ylösnousemukseen.

        Sillä vain siten Herodotoksen siteeraamassa kreikkalaisessa polemiikissa olisi järkeä, sillä siinä kuvitellaan, että Zalmoxis ilmestyy samassa ruumiissaan ja vierailee seuraajiensa luona todistaakseen, että hän oli jälleen elossa - eikä vain näkynyt näyissä tai aaveena. Näin ollen Celsus, varhaisin tunnettu kristinuskon kriitikko, sisällytti Zalmoxiksen ylösnousseiden jumaluuksien luetteloonsa (kuten Origenes, Against Celsus 2.55, todistaa).

        Inanna

        Inanna on varhaisin tunnettu ylösnoussut jumala. Hänestä on olemassa selkeä kertomus kuolemasta ja ylösnousemuksesta savitauluissa, jotka on kaiverrettu Sumeriaan yli tuhat vuotta ennen kristinuskoa ja joissa kuvataan selvästi hänen nöyryyttämisensä, oikeudenkäynti, teloituksensa ja ristiinnaulitsemisensa sekä hänen ylösnousemuksensa kolme päivää myöhemmin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ja sitten ‘neljäntenä vuonna hän ilmestyi traakialaisille, ja näin he tulivat uskomaan, mitä hän oli heille kertonut’, käyttäen näin omaa ylösnousemustaan todisteena omastaan ...Tarinaan kuuluu, että nämä kultistit uskoivat pelastusjumalansa ruumiilliseen kuolemaan ja ylösnousemukseen.

        Sillä vain siten Herodotoksen siteeraamassa kreikkalaisessa polemiikissa olisi järkeä, sillä siinä kuvitellaan, että Zalmoxis ilmestyy samassa ruumiissaan ja vierailee seuraajiensa luona todistaakseen, että hän oli jälleen elossa - eikä vain näkynyt näyissä tai aaveena. Näin ollen Celsus, varhaisin tunnettu kristinuskon kriitikko, sisällytti Zalmoxiksen ylösnousseiden jumaluuksien luetteloonsa (kuten Origenes, Against Celsus 2.55, todistaa).

        Inanna

        Inanna on varhaisin tunnettu ylösnoussut jumala. Hänestä on olemassa selkeä kertomus kuolemasta ja ylösnousemuksesta savitauluissa, jotka on kaiverrettu Sumeriaan yli tuhat vuotta ennen kristinuskoa ja joissa kuvataan selvästi hänen nöyryyttämisensä, oikeudenkäynti, teloituksensa ja ristiinnaulitsemisensa sekä hänen ylösnousemuksensa kolme päivää myöhemmin.

        ...ja ”Inanna nousi” sen mukaan, mikä oli ollut hänen suunnitelmansa koko ajan, koska hän tiesi, että hänen isänsä ”varmasti herättäisi minut henkiin”.
        ...
        Kultti jatkui kristillisellä ajalla...

        Adonis

        Adonis oli kristinuskon alkuun mennessä ainakin yhden, ellei jopa useamman ylösnousseen pelastajan nimi, joka joskus rinnastettiin Tammuziin tai mahdollisesti sekoitettiin vain Tammuziin, mutta joka tapauksessa hän oli varmasti ylösnoussut jumala.

        Kristitty oppinut Origenes sanoo 3. vuosisadalla jKr. Hesekielin kommentaarissaan (selittäen juuri tätä samaa kohtaa), että Tammuzia palvottiin vielä omana aikanaan Adoniksen nimellä, ja sellaisena hänelle ”suoritetaan tiettyjä vihkimysriittejä”, ”ensinnäkin että häntä itketään, koska hän on kuollut, ja toiseksi että hänelle iloitaan, koska hän on noussut kuolleista” (apo nekrôn anastanti).


        Tämän vahvistaa sata vuotta myöhemmin Hieronymus (Hesekielin kommentaarissa 3.8.14). Viimeaikaiset esikristilliset löydöt todistavat, että Tammuzin kuoleman suremista seurasi todellakin riemun kausi, mikä vastaa Origeneksen kuvausta (ks. Benjamin Fosterin keskustelu tästä uudesta todistusaineistosta teoksessa ”Descent of Ishtar to the Netherworld,” Before the Muses: An Anthology of Akkadian Literature [3. painos, 2005], s. 498-505). Ja meillä on myös eräs pakanallinen kirjoittaja (joko Lucianus tai joku muu toisella vuosisadalla jKr.), joka kuvailee Adoniksen kuoleman johdosta järjestettyjä kansallisia suruseremonioita, joita seurasivat seuraavana päivänä juhlallisuudet, joissa Adonis palasi henkiin ja nousi ulkoavaruuteen. Pedon tappamana hänestä tulee ”kuollut ihminen”, sitten hänet haudataan ja surraan, ja seuraavana päivänä ”julistetaan, että hän elää” ja hän nousee ylös (On the Syrian Goddess 6-8).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ...ja ”Inanna nousi” sen mukaan, mikä oli ollut hänen suunnitelmansa koko ajan, koska hän tiesi, että hänen isänsä ”varmasti herättäisi minut henkiin”.
        ...
        Kultti jatkui kristillisellä ajalla...

        Adonis

        Adonis oli kristinuskon alkuun mennessä ainakin yhden, ellei jopa useamman ylösnousseen pelastajan nimi, joka joskus rinnastettiin Tammuziin tai mahdollisesti sekoitettiin vain Tammuziin, mutta joka tapauksessa hän oli varmasti ylösnoussut jumala.

        Kristitty oppinut Origenes sanoo 3. vuosisadalla jKr. Hesekielin kommentaarissaan (selittäen juuri tätä samaa kohtaa), että Tammuzia palvottiin vielä omana aikanaan Adoniksen nimellä, ja sellaisena hänelle ”suoritetaan tiettyjä vihkimysriittejä”, ”ensinnäkin että häntä itketään, koska hän on kuollut, ja toiseksi että hänelle iloitaan, koska hän on noussut kuolleista” (apo nekrôn anastanti).


        Tämän vahvistaa sata vuotta myöhemmin Hieronymus (Hesekielin kommentaarissa 3.8.14). Viimeaikaiset esikristilliset löydöt todistavat, että Tammuzin kuoleman suremista seurasi todellakin riemun kausi, mikä vastaa Origeneksen kuvausta (ks. Benjamin Fosterin keskustelu tästä uudesta todistusaineistosta teoksessa ”Descent of Ishtar to the Netherworld,” Before the Muses: An Anthology of Akkadian Literature [3. painos, 2005], s. 498-505). Ja meillä on myös eräs pakanallinen kirjoittaja (joko Lucianus tai joku muu toisella vuosisadalla jKr.), joka kuvailee Adoniksen kuoleman johdosta järjestettyjä kansallisia suruseremonioita, joita seurasivat seuraavana päivänä juhlallisuudet, joissa Adonis palasi henkiin ja nousi ulkoavaruuteen. Pedon tappamana hänestä tulee ”kuollut ihminen”, sitten hänet haudataan ja surraan, ja seuraavana päivänä ”julistetaan, että hän elää” ja hän nousee ylös (On the Syrian Goddess 6-8).

        ...
        ...kun siihen yhdistetään esikristilliset todisteet, jotka yhdistävät Tammuzin samaan elämään palaamiseen; ja muut todisteet, kuten Theokritoksen esikristillinen runo (Idylli 15), jossa käsitellään Adoniksen juhlaa Egyptissä, jossa Adoniksen kuolemaa surraan, mutta sitten ennakoidaan hänen paluutaan...

        Romulus

        Romulus oli toinen laajalti tunnettu, esikristillinen ylösnoussut jumala. Se ei ollut tietojemme mukaan henkilökohtainen pelastaja, vaan kansallinen pelastaja, jonka korotettu muoto oli nimeltään Qurinus. Muinaisten lähteiden mukaan tämä puolijumala oli jo olemassa olevaa jumalallista olentoa, joka ruumiillistui valtakunnan perustamiseksi ja sai itselleen ruumiin neitsyen kohdussa (mahdollisesti seksuaalisin keinoin); se on epäselvää), jonka Rooman senaatti (roomalainen vastine Sanhedrinille) murhasi, minkä jälkeen hänen ruumiinsa katoaa, aurinko sammuu, ihmiset pakenevat peloissaan ja surevat hänen kuolemaansa; sitten hän palaa maan päälle elävänä, uudessa jumalallisessa ruumiissa ylösnousseena saarnatakseen evankeliumiaan opetuslapsi Proculukselle ennen kuin hän lähtee hallitsemaan ylhäältä. Joidenkin kertomusten mukaan Romulus nousi suoraan taivaaseen, ja hänen kuolevainen ruumiinsa paloi taivaassa; mutta niin tai näin, hänen kuolevainen ruumiinsa kuolee (”Olen lopettanut kuolevaisen elämäni”, hän sanoo Proculukselle, Dionysios sanoo), ja hän palaa saarnaamaan kuolemattomassa ruumiissa, minkä jälkeen hän nousee taivaaseen, aivan kuten Jeesus (1. Kor. 15:35-50). Täydellisin kertomus on peräisin Plutarkhoksesta (Romuluksen elämä 27-28), joka kirjoitti 1. vuosisadan lopulla jKr. Mutta Romuluksen kuolemasta ja paluusta elämään on todisteita lukuisista esikristillisistä lähteistä (Cicero, Laws 1.3 ja Republic 2.10; Livy 1.16; Ovid, Fasti 2.491-512 ja Metamorphoses 14.805-51; ja Dionysius Halikarnassolaisen, Roman Antiquities 2.63.3-4).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ...
        ...kun siihen yhdistetään esikristilliset todisteet, jotka yhdistävät Tammuzin samaan elämään palaamiseen; ja muut todisteet, kuten Theokritoksen esikristillinen runo (Idylli 15), jossa käsitellään Adoniksen juhlaa Egyptissä, jossa Adoniksen kuolemaa surraan, mutta sitten ennakoidaan hänen paluutaan...

        Romulus

        Romulus oli toinen laajalti tunnettu, esikristillinen ylösnoussut jumala. Se ei ollut tietojemme mukaan henkilökohtainen pelastaja, vaan kansallinen pelastaja, jonka korotettu muoto oli nimeltään Qurinus. Muinaisten lähteiden mukaan tämä puolijumala oli jo olemassa olevaa jumalallista olentoa, joka ruumiillistui valtakunnan perustamiseksi ja sai itselleen ruumiin neitsyen kohdussa (mahdollisesti seksuaalisin keinoin); se on epäselvää), jonka Rooman senaatti (roomalainen vastine Sanhedrinille) murhasi, minkä jälkeen hänen ruumiinsa katoaa, aurinko sammuu, ihmiset pakenevat peloissaan ja surevat hänen kuolemaansa; sitten hän palaa maan päälle elävänä, uudessa jumalallisessa ruumiissa ylösnousseena saarnatakseen evankeliumiaan opetuslapsi Proculukselle ennen kuin hän lähtee hallitsemaan ylhäältä. Joidenkin kertomusten mukaan Romulus nousi suoraan taivaaseen, ja hänen kuolevainen ruumiinsa paloi taivaassa; mutta niin tai näin, hänen kuolevainen ruumiinsa kuolee (”Olen lopettanut kuolevaisen elämäni”, hän sanoo Proculukselle, Dionysios sanoo), ja hän palaa saarnaamaan kuolemattomassa ruumiissa, minkä jälkeen hän nousee taivaaseen, aivan kuten Jeesus (1. Kor. 15:35-50). Täydellisin kertomus on peräisin Plutarkhoksesta (Romuluksen elämä 27-28), joka kirjoitti 1. vuosisadan lopulla jKr. Mutta Romuluksen kuolemasta ja paluusta elämään on todisteita lukuisista esikristillisistä lähteistä (Cicero, Laws 1.3 ja Republic 2.10; Livy 1.16; Ovid, Fasti 2.491-512 ja Metamorphoses 14.805-51; ja Dionysius Halikarnassolaisen, Roman Antiquities 2.63.3-4).

        Asclepius

        Asclepios oli myös suosittu ylösnoussut jumala. Kristityt apologeetat haluavat yrittää kiistää tämän sanomalla, että Asklepios vain, kuten Caesar, ”nousi taivaaseen” kuin aave kuolemansa jälkeen. Mutta antiikin palvojat eivät sanoneet niin. Celsus kertoi, että ”hyvin monet kreikkalaiset ja barbaarit väittävät usein nähneensä ja näkevänsä edelleen, etteivät he ole nähneet mitään pelkkää aavetta, vaan itse Asklepioksen” (Origenes, Against Celsus 3.24). Asklepios kuoli salamaniskuun ja haudattiin (Hesiodos, Fragments 125; Euripides, Alcestis 1-7; Cicero, On the Nature of the Gods 3.22.57; Origenes, Against Celsus 3.23). Sitten hänet palautettiin kuolemasta eläväksi jumalaksi. Kuten Ovidius sanoo, ”jumala muutti [hänet] verettömäksi ruumiiksi, ja sitten ruumiista tuli jumala, joka kahdesti uudisti [hänen] kohtalonsa” (Metamorphoses 2.647-648). Se, että tätä pidettiin ylösnousemuksena, saa täyden vahvistuksen kertomuksesta. Zeus tappoi Asklepioksen kuolleiden ylösnousemuksen vuoksi, mutta kun tapetun isä Apollo valitti, Zeus taipui ja palautti Asklepioksen takaisin elämään, tällä kertaa kuolemattomana jumalana. Ovidius huomauttaa näin ollen, että ”Zeus teki [poikansa] vuoksi sen, minkä hän kielsi tekemästä” (Fasti 6.761); toisin sanoen Zeus kielsi kuolleiden herättämisen, mutta teki poikkeuksen Asklepioksen hyväksi. Näin ollen ymmärretään, että Zeus herätti Asklepioksen kuolleista. Hän oli ollut ruumis. Niinpä hän olisi jäänytkin. Mutta Jumalan ihmeen kautta hän oli nyt elossa, ikuinen ja kuolematon, yliluonnollisen voimakas. Aivan kuten Jeesus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Asclepius

        Asclepios oli myös suosittu ylösnoussut jumala. Kristityt apologeetat haluavat yrittää kiistää tämän sanomalla, että Asklepios vain, kuten Caesar, ”nousi taivaaseen” kuin aave kuolemansa jälkeen. Mutta antiikin palvojat eivät sanoneet niin. Celsus kertoi, että ”hyvin monet kreikkalaiset ja barbaarit väittävät usein nähneensä ja näkevänsä edelleen, etteivät he ole nähneet mitään pelkkää aavetta, vaan itse Asklepioksen” (Origenes, Against Celsus 3.24). Asklepios kuoli salamaniskuun ja haudattiin (Hesiodos, Fragments 125; Euripides, Alcestis 1-7; Cicero, On the Nature of the Gods 3.22.57; Origenes, Against Celsus 3.23). Sitten hänet palautettiin kuolemasta eläväksi jumalaksi. Kuten Ovidius sanoo, ”jumala muutti [hänet] verettömäksi ruumiiksi, ja sitten ruumiista tuli jumala, joka kahdesti uudisti [hänen] kohtalonsa” (Metamorphoses 2.647-648). Se, että tätä pidettiin ylösnousemuksena, saa täyden vahvistuksen kertomuksesta. Zeus tappoi Asklepioksen kuolleiden ylösnousemuksen vuoksi, mutta kun tapetun isä Apollo valitti, Zeus taipui ja palautti Asklepioksen takaisin elämään, tällä kertaa kuolemattomana jumalana. Ovidius huomauttaa näin ollen, että ”Zeus teki [poikansa] vuoksi sen, minkä hän kielsi tekemästä” (Fasti 6.761); toisin sanoen Zeus kielsi kuolleiden herättämisen, mutta teki poikkeuksen Asklepioksen hyväksi. Näin ollen ymmärretään, että Zeus herätti Asklepioksen kuolleista. Hän oli ollut ruumis. Niinpä hän olisi jäänytkin. Mutta Jumalan ihmeen kautta hän oli nyt elossa, ikuinen ja kuolematon, yliluonnollisen voimakas. Aivan kuten Jeesus.

        Baal

        Baal (tai ”Ba'al”) oli yksi vanhimmista ylösnousseista jumalista. Hänen kuolemansa on luultavasti sama, jota surtiin nimellä Hadad-Rimmon Sakarjan 12:11:ssä. Mutta olipa niin tai ei, esikristillisissä teksteissä Baalin ruumiin löytää Anat, joten hänen myytissään jumala on ehdottomasti kuollut; eräässä tekstissä sanotaan jopa suoraan ”ja jumalat tietävät, että olet kuollut”, ja useat jumalat todella julistavat hänet kuolleeksi; hänet sitten haudataan ja suoritetaan hautajaisriitit (Mettinger, Riddle, s. 60-62). Sitten on selviä viittauksia Baalin ylösnousemukseen. Itse asiassa Baalin paluuta elämään ja sen jälkeen ikuista elämää käytetään analogiana esikristillisissä kuolemattomuusloitsuissa (Mettinger, Riddle, s. 69-71). ...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Baal

        Baal (tai ”Ba'al”) oli yksi vanhimmista ylösnousseista jumalista. Hänen kuolemansa on luultavasti sama, jota surtiin nimellä Hadad-Rimmon Sakarjan 12:11:ssä. Mutta olipa niin tai ei, esikristillisissä teksteissä Baalin ruumiin löytää Anat, joten hänen myytissään jumala on ehdottomasti kuollut; eräässä tekstissä sanotaan jopa suoraan ”ja jumalat tietävät, että olet kuollut”, ja useat jumalat todella julistavat hänet kuolleeksi; hänet sitten haudataan ja suoritetaan hautajaisriitit (Mettinger, Riddle, s. 60-62). Sitten on selviä viittauksia Baalin ylösnousemukseen. Itse asiassa Baalin paluuta elämään ja sen jälkeen ikuista elämää käytetään analogiana esikristillisissä kuolemattomuusloitsuissa (Mettinger, Riddle, s. 69-71). ...

        Hercules

        Melqart on toinen muinaisimmista ylösnousseista jumaluuksista, joka on Baalin kaltainen sekä alkuperältään että mahdolliselta myöhemmiltä hellenistisiltä mysteerikultilta. Hänen legendansa sulautui yhteen Herkuleksen legendan kanssa....
        ...

        Oletus ylösnousemuksesta ruumiin katoamisen jälkeen ei ollut ainoastaan yleinen motiivi antiikissa, vaan se on pohjimmiltaan tarina, joka kerrottiin Jeesuksesta (täydellistä tutkimusta tästä mytologiasta antiikissa on Richard Millerin vuonna 2017 ilmestyneessä kirjassa Resurrection and Reception in Early Christianity ja Ava Chitwoodin vuonna 2004 ilmestyneessä kirjassa Death by Philosophy). Moniin näistä tarinoista (esimerkiksi Romulus) liittyy myös esiintymiskertomuksia, jotka sinetöivät sopimuksen. Ja sellaisia saattoi olla Herkuleksen kohdalla. Joka tapauksessa uskottiin selvästi, että hän oli kuollut, herätetty kuolleista ja noussut sitten taivaaseen jumalallisin voimin. Aivan kuten Jeesus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hercules

        Melqart on toinen muinaisimmista ylösnousseista jumaluuksista, joka on Baalin kaltainen sekä alkuperältään että mahdolliselta myöhemmiltä hellenistisiltä mysteerikultilta. Hänen legendansa sulautui yhteen Herkuleksen legendan kanssa....
        ...

        Oletus ylösnousemuksesta ruumiin katoamisen jälkeen ei ollut ainoastaan yleinen motiivi antiikissa, vaan se on pohjimmiltaan tarina, joka kerrottiin Jeesuksesta (täydellistä tutkimusta tästä mytologiasta antiikissa on Richard Millerin vuonna 2017 ilmestyneessä kirjassa Resurrection and Reception in Early Christianity ja Ava Chitwoodin vuonna 2004 ilmestyneessä kirjassa Death by Philosophy). Moniin näistä tarinoista (esimerkiksi Romulus) liittyy myös esiintymiskertomuksia, jotka sinetöivät sopimuksen. Ja sellaisia saattoi olla Herkuleksen kohdalla. Joka tapauksessa uskottiin selvästi, että hän oli kuollut, herätetty kuolleista ja noussut sitten taivaaseen jumalallisin voimin. Aivan kuten Jeesus.

        Loputon määrä ylösnousseita jumalia ja sankareita

        Kaikki nämä erilaiset kuolemisen ja ylösnousemuksen muodot, kaikki nämä kuolleiden ihmisten, jumalien ja puolijumalien erilaiset ylösnousemukset - niin monta lajia, niin monta versiota, niin paljon uskomuksia - osoittavat, että muinainen yleisö oli kaikkialla innostunut ajatuksesta ylösnousemuksesta tai kuolleista palaamisesta. Ja he uskoivat lukemattomiin myytteihin juuri siitä. Ja he jopa muuttivat jotkut näistä myyteistä toiveikkaiksi palvontamalleiksi oman henkilökohtaisen pelastuksensa puolesta: ylösnoussut jumala, joka antaa heille saman lahjan tulevasta paluusta elämään.

        Kristinusko ei ollut epätavallinen siinä, että se ehdotti samaa. Jopa se, että se käytti malliesimerkkiä pelastajahahmossaan, jäljitteli niin ikään suosittua käytäntöä rakentaa kuolevia ja ylösnousevia pelastusjumalia, joiden voitosta kuolemasta mekin voimme osallistua kasteen ja ehtoollisen kautta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Loputon määrä ylösnousseita jumalia ja sankareita

        Kaikki nämä erilaiset kuolemisen ja ylösnousemuksen muodot, kaikki nämä kuolleiden ihmisten, jumalien ja puolijumalien erilaiset ylösnousemukset - niin monta lajia, niin monta versiota, niin paljon uskomuksia - osoittavat, että muinainen yleisö oli kaikkialla innostunut ajatuksesta ylösnousemuksesta tai kuolleista palaamisesta. Ja he uskoivat lukemattomiin myytteihin juuri siitä. Ja he jopa muuttivat jotkut näistä myyteistä toiveikkaiksi palvontamalleiksi oman henkilökohtaisen pelastuksensa puolesta: ylösnoussut jumala, joka antaa heille saman lahjan tulevasta paluusta elämään.

        Kristinusko ei ollut epätavallinen siinä, että se ehdotti samaa. Jopa se, että se käytti malliesimerkkiä pelastajahahmossaan, jäljitteli niin ikään suosittua käytäntöä rakentaa kuolevia ja ylösnousevia pelastusjumalia, joiden voitosta kuolemasta mekin voimme osallistua kasteen ja ehtoollisen kautta.

        Siksi edes muinaiset kristityt apologeetat eivät olleet niin hölmöjä, että olisivat väittäneet näin - tai vielä absurdimmin, ettei tällaista kuolevan ja ylösnousseen pelastajan mallia edes ollut olemassa. Totta kai sitä oli olemassa. Ja he tiesivät sen hyvin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siksi edes muinaiset kristityt apologeetat eivät olleet niin hölmöjä, että olisivat väittäneet näin - tai vielä absurdimmin, ettei tällaista kuolevan ja ylösnousseen pelastajan mallia edes ollut olemassa. Totta kai sitä oli olemassa. Ja he tiesivät sen hyvin.

        He päättivät syyttää siitä paholaista.

        He plagioivat idean etukäteen yrittäessään luoda kulttuuria, joka sitten hylkäisi Jeesuksen tarinan vain yhtenä samanlaisena myyttinä kuin muutkin Paholaisen loihtimat.

        Tämä on naurettava puolustus, joka on samankaltainen kuin väite, että evoluutio on ilmeisesti väärä, koska paholainen ”istutti kaikki fossiilit”.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        He päättivät syyttää siitä paholaista.

        He plagioivat idean etukäteen yrittäessään luoda kulttuuria, joka sitten hylkäisi Jeesuksen tarinan vain yhtenä samanlaisena myyttinä kuin muutkin Paholaisen loihtimat.

        Tämä on naurettava puolustus, joka on samankaltainen kuin väite, että evoluutio on ilmeisesti väärä, koska paholainen ”istutti kaikki fossiilit”.

        Ainoa uskottava syy sille, miksi jotkut juutalaiset keksivät juutalaisen kuolevan ja nousevan pelastusjumalan juuri tuolla alueella ja tuona aikakautena, on se, että kaikki muutkin olivat keksineet; se oli niin suosittu ja vaikutusvaltainen, niin muodikas ja tehokas, että oli väistämätöntä, että ajatus tunkeutuisi joidenkin juutalaisten tietoisuuteen ja puhkeaisi ”inspiroituneena” vallankumouksellisena pidetyn korruptoituneen uskon vallankumouksellisena näyttämölle.

        He tietysti juutalaistivat sen. Jeesus eroaa Osiriksesta yhtä paljon kuin Osiris eroaa Dionysoksesta tai Inannasta tai Romuluksesta tai Zalmoxiksesta. Erot ovat juutalaisten tekemiä hienosäätöjä.

        Aivan kuten persialainen zarathustralainen järjestelmä, johon kuului messiaanisuus, apokalyptisismi, maailmanlaajuinen ylösnousemus, paha Saatana, joka sotii Jumalaa vastaan, ja tuleva taivas ja helvetti, jotka tekevät oikeutta kaikkien ikuisena kohtalona, juutalaistettiin, kun ne tuotiin juutalaisuuteen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ainoa uskottava syy sille, miksi jotkut juutalaiset keksivät juutalaisen kuolevan ja nousevan pelastusjumalan juuri tuolla alueella ja tuona aikakautena, on se, että kaikki muutkin olivat keksineet; se oli niin suosittu ja vaikutusvaltainen, niin muodikas ja tehokas, että oli väistämätöntä, että ajatus tunkeutuisi joidenkin juutalaisten tietoisuuteen ja puhkeaisi ”inspiroituneena” vallankumouksellisena pidetyn korruptoituneen uskon vallankumouksellisena näyttämölle.

        He tietysti juutalaistivat sen. Jeesus eroaa Osiriksesta yhtä paljon kuin Osiris eroaa Dionysoksesta tai Inannasta tai Romuluksesta tai Zalmoxiksesta. Erot ovat juutalaisten tekemiä hienosäätöjä.

        Aivan kuten persialainen zarathustralainen järjestelmä, johon kuului messiaanisuus, apokalyptisismi, maailmanlaajuinen ylösnousemus, paha Saatana, joka sotii Jumalaa vastaan, ja tuleva taivas ja helvetti, jotka tekevät oikeutta kaikkien ikuisena kohtalona, juutalaistettiin, kun ne tuotiin juutalaisuuteen.

        Mitään näistä ajatuksista ei ollut juutalaisuudessa ennen sitä (eikä niitä löydy mistään Vanhan testamentin osasta, joka on kirjoitettu ennen Persian valloitusta). Kukaan ei väittänyt, että he ”turmelivat” juutalaisuutta noilla pakanallisilla ajatuksilla (vaikka itse asiassa niin olikin). He yksinkertaisesti väittivät, että nämä uudet ajatukset olivat kaikki juutalaisia. Jumalan määräämiä ja välittämiä, inspiroitujen kirjoitusten ja ilmoituksen kautta. Kristityt tekivät täsmälleen samoin.

        ON TULLUT AIKA KOHDATA TÄMÄ TOSIASIA. JA LAKATA KIELTÄMÄSTÄ SITÄ.

        On aika päästä sen yli.

        YLÖSNOUSSUT "PELASTUSJUMALAT" EIVÄT OLE KRISTILLINEN IDEA, VAAN SE TULEE "PAKANUUDESTA", MITÄ SE SITTEN TARKOITTAAKIN.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sumerilaisessa ja akkadilaisessa runosarjassa jumalakuningas Gilgamesh matkustaa kumppaninsa Enkidun kuoleman vuoksi epätoivoissaan maailman ääriin, ylittää kuoleman valtameren ja kokee suuria koettelemuksia vain saadakseen tietää, että kuolevaisuus on parantumaton tila. Gilgamesh-eepoksen mukaan helvetti on pimeyden talo, jossa kuolleet ”juovat likaa ja syövät kiveä”.

        Pakanallista kaikki.


    • Anonyymi

      Kiitos

      • Anonyymi

        Mistä kiitos? Kiitos itsellesi.


    • Anonyymi

      Ellei parannusta ala tapahtumaan niin kyllä se sitten aikanaan selviää mitä se tulee olemaan. Silloin olisi parempi ettei ole syntynyt, kuten jo nytkin.

    • Anonyymi

      Jokaisen täytyy kumartaa Jumalan valtasuuruuden edessä ja tunnustaa että Jeesus Kristus, Jumalan Poika, on Herra. Myös saatanan täytyy se tehdä.

      Ei siitä toki mitään hyötyä tule olemaan. Sen jälkeen kun kumartaminen on tehty sielujen ja ruumiideen tuhoaminen käynnistyy helvetissä.

      • Anonyymi

        Kyllä, kaikki tulevat notkistamaan polvensa ja myöntämään, että Jumalan tuomio on oikeudenmukainen, kun heidät heitetään tuliseen järveen, oltuaan vähintään tuhat vuotta helvetissä.

        Raamattu, siis se ainoa oikea KJB, mainitsee sanan hell 54 kertaa. Usein puhujana on Jeesus itse. Hän ei puhu mistään kaatopaikasta, vaan polttavasta ikuisen kärsimyksen paikasta.

        Raamattu, siis KJB, on täydellinen. Kuunnelkaa Brandon Petersonia, hän on todistanut sen matematiikalla. Raamatussa on yhteensä täsmälleen 7x7x7x7x7x7x7 sanaa. Mitenkäs selitätte tuon tapahgtuneen sattumalta? VT kirjoitettiin hepreaksi, UT byzantin kreikaksi satoja vuosia myöhemmin. Ne sitten käännettiin tarkasti englanniksi, joka on rakenteeltaan erilainen kuin kumpikaan noista kielistä, ja siinä sitten esiintyy tuo ja sadat muut ihmeet. Jos vihaatte totuutta, älkää kuunnelko Petersonia ja hänen totuuksiaan. Vellokaa valheessa, joka teille on opetettu kansakoulusta yliopistoon asti ja toisteltu mediassa ja kirjoissa vuosikymmenet. Raamattu tiesi senkin. Lopunaikana tulee pilkkaajia. Me elämme viimeisen sukupolven viime hetkiä. Jeesus tempaa pian omansa taivaaseen seitsemäksi vuodeksi Jumalan vihan alta. Ei, se ei ollut ufot, vaan Jeesus. Ei, se ei ollut pahikset, jotka poistettiin, vaan Jeesukseen uskoneet pelastetut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä, kaikki tulevat notkistamaan polvensa ja myöntämään, että Jumalan tuomio on oikeudenmukainen, kun heidät heitetään tuliseen järveen, oltuaan vähintään tuhat vuotta helvetissä.

        Raamattu, siis se ainoa oikea KJB, mainitsee sanan hell 54 kertaa. Usein puhujana on Jeesus itse. Hän ei puhu mistään kaatopaikasta, vaan polttavasta ikuisen kärsimyksen paikasta.

        Raamattu, siis KJB, on täydellinen. Kuunnelkaa Brandon Petersonia, hän on todistanut sen matematiikalla. Raamatussa on yhteensä täsmälleen 7x7x7x7x7x7x7 sanaa. Mitenkäs selitätte tuon tapahgtuneen sattumalta? VT kirjoitettiin hepreaksi, UT byzantin kreikaksi satoja vuosia myöhemmin. Ne sitten käännettiin tarkasti englanniksi, joka on rakenteeltaan erilainen kuin kumpikaan noista kielistä, ja siinä sitten esiintyy tuo ja sadat muut ihmeet. Jos vihaatte totuutta, älkää kuunnelko Petersonia ja hänen totuuksiaan. Vellokaa valheessa, joka teille on opetettu kansakoulusta yliopistoon asti ja toisteltu mediassa ja kirjoissa vuosikymmenet. Raamattu tiesi senkin. Lopunaikana tulee pilkkaajia. Me elämme viimeisen sukupolven viime hetkiä. Jeesus tempaa pian omansa taivaaseen seitsemäksi vuodeksi Jumalan vihan alta. Ei, se ei ollut ufot, vaan Jeesus. Ei, se ei ollut pahikset, jotka poistettiin, vaan Jeesukseen uskoneet pelastetut.

        kristinusko on siis myös pakanallista, jos se kerran on pakanuudesta?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        kristinusko on siis myös pakanallista, jos se kerran on pakanuudesta?

        Onhan se pakanallista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        kristinusko on siis myös pakanallista, jos se kerran on pakanuudesta?

        Onhan se.


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kuka maksaa Elokapinan töhrinnän?

      Vieläkö tukevat Elokapinan toimintaa mm. Aki Kaurismäki, Sofi Oksanen, Paleface, Koneen Säätiö ym. ? Kenen kukkarosta ot
      Maailman menoa
      583
      3868
    2. Muuttaisiko viesti mitään

      Haluaisin laittaa viestin, mutta muuttaisiko se mitään. Oletko yhä yhtä ehdoton vai valmis kyseenalaistamaan asenteesi j
      Ikävä
      48
      3318
    3. Jos sinulla kiinnostaisi

      Nyt, miten antaisit minun ymmärtää sen?
      Ikävä
      38
      2791
    4. Valpuri Nykänen elokapina

      Aikas kiihkomielinen nainen kun mtv:n uutiset haastatteli. Tuollaisiako ne kaikki on.
      Maailman menoa
      66
      2749
    5. Oon vähän ihastunut suhun nainen

      Vaikka toisin jokin aika sitten väitin mutta saat mut haluamaan olemaan parempi ihminen :)
      Ikävä
      19
      2134
    6. Jospa me nähtäisiin

      Sinne suuntaan menossa🤣
      Ikävä
      32
      2081
    7. Se että tavattiin

      Hyvin arkisissa olosuhteissa oli hyvä asia. Olimme molemmat lähestulkoon aina sitä mitä oikeasti olemme. Tietysti pieni
      Ikävä
      12
      1967
    8. Elämä jatkuu

      Onneksi ilman sinua
      Ikävä
      29
      1855
    9. Oot pala mun sielua

      Jos toivot, että lähden mä lähden. Jos toivot, että jään mä jään. Koen, että olet mun sielunkumppani, mutta lämmöllä my
      Ikävä
      17
      1800
    10. Hei T........

      Ajattelin kertoa että edelleen välillä käyt mielessä.... En ole unohtanut sinua, enkä varmasti ikinä... Vaikka on kulunu
      Suhteet
      47
      1749
    Aihe