Te hupiukot, jotka olette sitä mieltä että ketju venyy materiaaliltaan, niin kertokaa mistä kohtaa se mielestänne venyy ja onko siis mielestänne kyse metallin venymisestä?
ketjun venyminen
141
1427
Vastaukset
- Anonyymi
Olen hupiukko ja totean notta kyllä te oikeassa olette. Ollut joskus,, mutta voi olla aikaa siitäkin,
- Anonyymi
Mistä kohtaa ketjun metalli siis venyy?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mistä kohtaa ketjun metalli siis venyy?
Keskusteluketju venyy turhaan kun joutuu selittämään selvää asiaa joten jätän selittelyt sikseen. Jaa Sixten Korkman?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Keskusteluketju venyy turhaan kun joutuu selittämään selvää asiaa joten jätän selittelyt sikseen. Jaa Sixten Korkman?
ei veny jos et ole pitkäpiimäinen
- Anonyymi
Mikä muu siinä voisi veny kuin metalli, koska materaali on 100 % metallia.
Sama ilmiö tapahtuu moottoripyörissä, samoin kuin teollisuuden koneissa.- Anonyymi
Moottoripyörissä on kiristys-palat-ohjaimet, joilla ketjun venyminen huomioidaan. Vannetta ja pyörää ei tarvitse irrottaa, vaan koko hoitoa ruuvataan takahaarukan ja rungon suhteen taakse päin. Sillä kompensoidaan ketjun venyminen, sillä olisi vaarallista, että löysä ketju irtoaa ajon aikana. Normaalisti ketjulle sallitaan ylä-alasuunnassa 3 -5 sentin liikerata.
100 - 150 kilowatin teho luonnollisesti venyttää ketjua eri tavoin kuin ihmisvoimat. MP-ketjuissa on o- tai x-rengas -voitelu, ja niiden keskipaino on 1,5 - 2 kiloa. - Anonyymi
Mitkä ketjun osat siis venyvät?
Metallin venyminenkö selittää sinun mielestäsi ketjun pituuden muuttumisen? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Moottoripyörissä on kiristys-palat-ohjaimet, joilla ketjun venyminen huomioidaan. Vannetta ja pyörää ei tarvitse irrottaa, vaan koko hoitoa ruuvataan takahaarukan ja rungon suhteen taakse päin. Sillä kompensoidaan ketjun venyminen, sillä olisi vaarallista, että löysä ketju irtoaa ajon aikana. Normaalisti ketjulle sallitaan ylä-alasuunnassa 3 -5 sentin liikerata.
100 - 150 kilowatin teho luonnollisesti venyttää ketjua eri tavoin kuin ihmisvoimat. MP-ketjuissa on o- tai x-rengas -voitelu, ja niiden keskipaino on 1,5 - 2 kiloa.Kommentoit hiukan asian vierestä, eli puhut ketjun kireydestä. Nyt oli kyse ketjun venymisestä, eli mitkä osat siinä "venyvät"?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kommentoit hiukan asian vierestä, eli puhut ketjun kireydestä. Nyt oli kyse ketjun venymisestä, eli mitkä osat siinä "venyvät"?
En puhu asian vierestä, vaan puhun kokonaisuudesta, jotta ymmärtäisit. Metalli venyy, lähinnä tietenkin latat.
Guuglaa englanniksi tai saksaksi, niin tieteelliset perusteet asialle. En jaksa sulle niitä nyt hakea. Suomeksi avainasana on viruminen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En puhu asian vierestä, vaan puhun kokonaisuudesta, jotta ymmärtäisit. Metalli venyy, lähinnä tietenkin latat.
Guuglaa englanniksi tai saksaksi, niin tieteelliset perusteet asialle. En jaksa sulle niitä nyt hakea. Suomeksi avainasana on viruminen.Tuskin polkupyörän ketjun metalli venyy niillä voimilla, jotka pystyt siihen lihasvoimin kohdistamaan polkiessasi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Moottoripyörissä on kiristys-palat-ohjaimet, joilla ketjun venyminen huomioidaan. Vannetta ja pyörää ei tarvitse irrottaa, vaan koko hoitoa ruuvataan takahaarukan ja rungon suhteen taakse päin. Sillä kompensoidaan ketjun venyminen, sillä olisi vaarallista, että löysä ketju irtoaa ajon aikana. Normaalisti ketjulle sallitaan ylä-alasuunnassa 3 -5 sentin liikerata.
100 - 150 kilowatin teho luonnollisesti venyttää ketjua eri tavoin kuin ihmisvoimat. MP-ketjuissa on o- tai x-rengas -voitelu, ja niiden keskipaino on 1,5 - 2 kiloa.Samasta syystä joissain pyörissä on vaakasuuntaiset dropoutit. Tai sitten ei, mutta periaatteessa niitä voi käyttää noinkin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kommentoit hiukan asian vierestä, eli puhut ketjun kireydestä. Nyt oli kyse ketjun venymisestä, eli mitkä osat siinä "venyvät"?
Toleranssit kasvavat,, 0,001 venymä per lamelli tai akseli tappi, kertaa 309 palaa tekee jotain jne..
Kulumista tapahtuu
Venymistä
Kiihdytys jarrutus veto
- Anonyymi
Jos käytetty ja kulunut ketju on uuteen verrattuna pidempi, niin mitä ketjulle on silloin tapahtunut? Mitä termiä mielestäsi tulisi sitten käyttää?
- Anonyymi
Ketju venyy.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ketju venyy.
Mistä syistä venyy, mitä ketjulle on silloin tapahtunut?
- Anonyymi
Ketju kuluu ja se muuttuu ajanmittaan pidemmäksi. Teknisesti näin (tekoälyltä lainattu):
Ketjun venyminen viittaa ilmiöön, jossa ketju, kuten polkupyörän ketju tai teollisuuskäytössä oleva rullaketju, pidentyy ajan mittaan käytön seurauksena. Tämä piteneminen tapahtuu pääasiassa seuraavista syistä:
Normaali kuluminen: Ketjun nivelten ja tappien kuluminen on yleisin syy venymiseen. Vaikka ketjun lenkit pysyvät alkuperäisessä koossaan, ketjun kokonaispituus kasvaa, koska nivelosien väliset liitokset löystyvät.
Metallin muodonmuutos: Jos ketjua käytetään jatkuvasti korkealla kuormituksella tai se altistuu tärinälle, myös ketjun metalli voi venyä ja pidentyä pysyvästi.
Riittämätön voitelu: Kun ketjuun ei lisätä tarpeeksi voiteluaineita, osat kuluvat nopeammin ja ketju venyy nopeammin.- Anonyymi
Polkupyörien tapauksessa voidaan lähteä siitä että ketjun venyminen on yhtä kuin sen nivelten kulumista?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Polkupyörien tapauksessa voidaan lähteä siitä että ketjun venyminen on yhtä kuin sen nivelten kulumista?
Venyminen ja kuluminen eivät ole yksi-yhteen sama sama asia.
Täytyy ensi kerralla testata tappien ja rullien mitat ja sivulevyt erikseen.
Jos tappi ja rulla ovat huonosti kiinni toisissaan tai epäsymmetriset, kyse on kulumisesta. Jos tapin ja sivulevyn välissä on klappia, tyhjää tilaa, kyse on kulumisesta. Jos tapit ovat normaalisti kiinni sivulevyissä ja ilman klappia, kyseessä on materiaalin venyminen. - Anonyymi
Sepä se, vaseliinia pitää aina muistaa laittaa aimo annos!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sepä se, vaseliinia pitää aina muistaa laittaa aimo annos!
Vaseliinia et tarvitse muualle kuin siihen yhteen paikkaasi.
- Anonyymi
Omalle kohdalle on sattunut ketju joka on saanut lisää mittaa lähes kolmen lenkin verran. Verrattu uuteen vastaavaan ketjuun. Se ei selity vain tappien ja rullien kulumisella.
- Anonyymi
Kyllä selittyy kun sen nivelet on tarpeeksi kuluneet.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä selittyy kun sen nivelet on tarpeeksi kuluneet.
Todista se.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Todista se.
Todista itse se että kyse olisi (vain) metallin venymisestä!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Todista itse se että kyse olisi (vain) metallin venymisestä!
Höpöä!
Edellinen kirjoittaja väitti, että koko kolmen lenkin verran venymistä selittyy kun sen nivelet on tarpeeksi kuluneet. Todistakoon hän ihan itse väitteensä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Höpöä!
Edellinen kirjoittaja väitti, että koko kolmen lenkin verran venymistä selittyy kun sen nivelet on tarpeeksi kuluneet. Todistakoon hän ihan itse väitteensä.½ tuuman ketjussa kahden erillisen lenkin väli tapista tappiin on yksi tuuma, sovitaan että yhdessä ketjussa on 112 lenkkiä. Jos pidennystä on tullut huimat (vajaat) kolme lenkkiä, pituus on kasvanut 1½" ja siten sovitusta vaikkapa 3,5 cm.
Jos lenkkejä on 112, sisälenkkejä on vain puolet eli 56 kpl, ja yhtä sisälenkkiä kohti pituus kasvaa 35/56 = 0,626mm. Kun tapin vakiopaksuus on 3,66mm, jokaisen tapin ja reiän välissä olevan reiän klappi on 17 %! Tuo ei kuulosta uskottavalta, kun koska yleinen suositus on, että venymä saa olla 1,5 - 3 %. Tuollainen ketju rallattaa kyllä jo niin paljon, että sillä pyöräily olisi mahdotonta.
Tuossa tapauksessa materiaalin on pakko väsyä ja muuttaa muotoaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
½ tuuman ketjussa kahden erillisen lenkin väli tapista tappiin on yksi tuuma, sovitaan että yhdessä ketjussa on 112 lenkkiä. Jos pidennystä on tullut huimat (vajaat) kolme lenkkiä, pituus on kasvanut 1½" ja siten sovitusta vaikkapa 3,5 cm.
Jos lenkkejä on 112, sisälenkkejä on vain puolet eli 56 kpl, ja yhtä sisälenkkiä kohti pituus kasvaa 35/56 = 0,626mm. Kun tapin vakiopaksuus on 3,66mm, jokaisen tapin ja reiän välissä olevan reiän klappi on 17 %! Tuo ei kuulosta uskottavalta, kun koska yleinen suositus on, että venymä saa olla 1,5 - 3 %. Tuollainen ketju rallattaa kyllä jo niin paljon, että sillä pyöräily olisi mahdotonta.
Tuossa tapauksessa materiaalin on pakko väsyä ja muuttaa muotoaan.On helppo ottaa mitat ketjun tietyistä osista ennen käyttöön oton ja sitten kun ketju on jo venähtänyt käyttökelvottomaksi. Vasta siten voisi varmuudella todentaa onko materiaalin venymistä tapahtunut. Nyt se kuulostaa olevan vain uskonvarainen asia, "metallin on pakko venyä, ei ketju muuten voisi niin paljon muuttua pituudeltaan".
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On helppo ottaa mitat ketjun tietyistä osista ennen käyttöön oton ja sitten kun ketju on jo venähtänyt käyttökelvottomaksi. Vasta siten voisi varmuudella todentaa onko materiaalin venymistä tapahtunut. Nyt se kuulostaa olevan vain uskonvarainen asia, "metallin on pakko venyä, ei ketju muuten voisi niin paljon muuttua pituudeltaan".
>>> Nyt se kuulostaa olevan vain uskonvarainen asia, "metallin on pakko venyä, ei ketju muuten voisi niin paljon muuttua pituudeltaan".
Ei ole uskonvarainen asia, kyse on vain eri suhteista. On tunnettu fakta, että metalli väsyy, sitä kukaan ei voi kieltää.
3,5 sentin venymä pelkkien tappien ja sisälattojen kulumisesta on täysin mahdonta. Silloin kun ketjun ottaa käteensä, siitä kuuluu "klonk-klonk" tappien välistä, ehkä jollakin niin on käynyt...?!
Mitä teköäly sanoi asiasta? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Höpöä!
Edellinen kirjoittaja väitti, että koko kolmen lenkin verran venymistä selittyy kun sen nivelet on tarpeeksi kuluneet. Todistakoon hän ihan itse väitteensä.Todista sinä se metallin venyminen polkupyörän ketjussa!
Anonyymi kirjoitti:
½ tuuman ketjussa kahden erillisen lenkin väli tapista tappiin on yksi tuuma, sovitaan että yhdessä ketjussa on 112 lenkkiä. Jos pidennystä on tullut huimat (vajaat) kolme lenkkiä, pituus on kasvanut 1½" ja siten sovitusta vaikkapa 3,5 cm.
Jos lenkkejä on 112, sisälenkkejä on vain puolet eli 56 kpl, ja yhtä sisälenkkiä kohti pituus kasvaa 35/56 = 0,626mm. Kun tapin vakiopaksuus on 3,66mm, jokaisen tapin ja reiän välissä olevan reiän klappi on 17 %! Tuo ei kuulosta uskottavalta, kun koska yleinen suositus on, että venymä saa olla 1,5 - 3 %. Tuollainen ketju rallattaa kyllä jo niin paljon, että sillä pyöräily olisi mahdotonta.
Tuossa tapauksessa materiaalin on pakko väsyä ja muuttaa muotoaan.Nyt vasta luin tuon laskelman ja se sisältää muutaman virheellisyyden, eli vaikka tuollaisessa 112lenkkisessä ketjussa toisiaan on tuo 56 sisälenkkiparia, niin jokainen sisälenkki(pari) on kiinnitetty tapilla MOLEMMISTA PÄISTÄÄN, ja näissä molemmissa päissä tapahtuu tuota kulumaan samalla tapaa, eli kuluvia kohteita on tuon 56kpl:n sijasta 112kpl mihin tuo kuluma kohdistuu, eli yhtä lenkki/tappi liitosta kohden tuo kuluma olisi 0,313mm (ei tuo 0.626mm) ja kulumaa muodostuu niin tappiin kuin reunalevyynkin, ei vain jompaan kumpaan noista.
Ja mihin tuolla "yleisellä suosituksella" 1,5-3%:a viittaat? Ketjujen suositeltu vaihtoväli on kaikista lähteistä otettuna viimeistään tuo noin 1%:n luokkaa.
Ja tuo 1%:määrä on suhteutettu koko ketjusta mitattuun mittaan, eikä millään tavalla huomioi tuota yksittäisen tapin paksuutta tuossa vaihtosuosituksessa. Ei ketjua pureta osiin ja mitata tapin paksuutta kun ketjun kulumaa määritellään normaalissa käytössä.
- Anonyymi
Ketjun niveltappien irroitus ja kääntäminen pituusakselinsa ympäri 180 astetta ennen niiden uudelleen asentamista vähentäisi ketjun nivelten kulumisesta aiheutunutta pituuden muutosta, vaikka ei eliminoisikaan sitä kokonaan.
- Anonyymi
Kaikkein helpointa ja järkevintä olisi ostaa uusia suoria tappeja tarvittava määrä, irrottaa vanhat tapit ketjusta ja asentaa uudet paikalleen. Ennen asennusta voi syväpuhdistaa kaikki ketjun komponentit sekä tarkistaa laattojen pituus sekä tappien läpimenoreikien ympärysmitta ettei ole soikeutta eikä muita epämuodostumia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaikkein helpointa ja järkevintä olisi ostaa uusia suoria tappeja tarvittava määrä, irrottaa vanhat tapit ketjusta ja asentaa uudet paikalleen. Ennen asennusta voi syväpuhdistaa kaikki ketjun komponentit sekä tarkistaa laattojen pituus sekä tappien läpimenoreikien ympärysmitta ettei ole soikeutta eikä muita epämuodostumia.
Kokoa mieluummin ylijäämäpätkistä uusi ketju. Sillä saat uutta käyttämätöntä ketjua aikaiseksi.
- Anonyymi
"Mistä syistä venyy, mitä ketjulle on silloin tapahtunut?"
1. Ketjun SISEMMÄN levyn (latan) reikä kuluu suuremmaksi eli väljemmäksi.
2. Tappi menettää materiaalia sisemmän latan kohdalta eli kuluu ohuemmaksi.
3. Kun "ohut tappi" ja "väljempi sisemmän levyn reikä" ovat kohdikkain, venymissuuntaan nähden syntyy uutta ja tyhjää tilaa. Tämä tyhjä tila tapin ja rei´än välillä venyttää tai pidentää ketjua.
4. ULOMPI levy on kiinteästi kiinni tapissa, siinä reikä ja tappi pitävät asemansa.
5. SISEMMÄN levyn rei´ät venyvät vedon suuntaan, jolloin rei´ästä tulee epäsymmetrinen. Materiaali venyy reikien kohdalta: materiaali väsyy staattisesti rei´än kohdalta eli viruu ja menettää muotonsa pysyvästi.
6. Huono levymateriaali viruu eli väsyy staattisesti (= nyt venyy pysyvästi) vedon suuntaan eli jokainen ketjun lenkki saa hieman lisää pituutta.- Anonyymi
Kuluminen mainittu ja siihen voikin uskoa että sitä tapahtuu. Muunmuassa kuluneesta tapista voi silmin nähdä kuluneen ja ei-kuluneen alueen rajapinnan. Sisemmän levyn reikä myös varmasti kuluu, ylipäätään koko se osa jonka sisässä tappi on. Sen sijaan tuo viruminen polkupyörän tapauksessa tuntuu enemmän uskon asialta.
Jos ostaa aina samanmerkkisen ja samanlaisen ketjun, kertyy ajan mittaan ylijäämäpätkiä jos ja kun joutuu vähän lyhentämään sitä uutta ketjua. Niistä ylijäämäpätkistä saa koottua jossakin vaiheessa uuden ketjun. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuluminen mainittu ja siihen voikin uskoa että sitä tapahtuu. Muunmuassa kuluneesta tapista voi silmin nähdä kuluneen ja ei-kuluneen alueen rajapinnan. Sisemmän levyn reikä myös varmasti kuluu, ylipäätään koko se osa jonka sisässä tappi on. Sen sijaan tuo viruminen polkupyörän tapauksessa tuntuu enemmän uskon asialta.
Jos ostaa aina samanmerkkisen ja samanlaisen ketjun, kertyy ajan mittaan ylijäämäpätkiä jos ja kun joutuu vähän lyhentämään sitä uutta ketjua. Niistä ylijäämäpätkistä saa koottua jossakin vaiheessa uuden ketjun.Niin kaulakoristeeksi tai ranteeseen..
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin kaulakoristeeksi tai ranteeseen..
Pyörään uudeksi ketjuksi.
- Anonyymi
Kysy Velogilta jos et usko että ketjun venyminen on myös metallin venymistä!
- Anonyymi
Polkupyörän ketjun pituuteen vaikuttaa myös lämpötila.
- Anonyymi
Helteisinä vuodenaikoina ketjukauppiaat rikastuvat.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Helteisinä vuodenaikoina ketjukauppiaat rikastuvat.
Hyvä yritys vitsiksi!
- Anonyymi
Ketjun venyminen tai kuluminen ovat sitkeässä istuva harhaluulo, jolla ei kuitenkaan ole todellisuuspohjaa. Tämä yleinen oletus selittyy tosiasiassa sillä, että pyörätonttu käy aina silloin tällöin lisäämässä ketjuun ylimääräisen linkin. Ajan myötä niitä sitten saattaa kertyä useampikin, jolloin vaikuttaa siltä kuin ketju olisi kulunut tai venynyt.
- Anonyymi
Sinä olet yksi hupiukoista.
- Anonyymi
Todista se että laittaako pyörätonttu uusia vaiko kuluneita lenkkejä ketjuun! Jos ne on uusia, ei ole muuta ongelmaa kuin ketjun kiristäminesen tarve, tai jossakin vaiheessa lyhentäminen.
- Anonyymi
Demokratia saa kaiken venytetyksi.
- Anonyymi
Demokratia eli kansanvalta on kansan valtaan perustuva valtiojärjestys. Demokratian perusajatuksena on, että hallintovallan edustajat nousevat kansan joukosta ja että hallintovalta toteuttaa kansan tahtoa.
- Anonyymi
Voiko sanoa, että suurin osa venymisestä johtuu materiaalihävikistä? Metallia siis kuluu pois, ja oletetusti hyvin pestyn ketjun paino laskee verrattuna uuteen?
Jos näin olisi, hyvin voideltu ketju olisi ikuinen. Jos varsinkin tappi on joka suuntaan hyvin voideltu, kulumista ei tapahdu ja ketju kestää helposti 100 000 km. Tämä edellyttää pesua ja voitelua 100 km välein.- Anonyymi
Pitää olla rst-tappi, ja mielellään kovetettu tai nikkelikäsitelty sisälevy. Ainakin Connexilla on tällaisia. Kestää venymättä tai kulumatta tuplasti sen, mitä halvat.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pitää olla rst-tappi, ja mielellään kovetettu tai nikkelikäsitelty sisälevy. Ainakin Connexilla on tällaisia. Kestää venymättä tai kulumatta tuplasti sen, mitä halvat.
Harmi että Connexilla ei ole 116 lenkkisiä, 114 on lähinnä mitä heillä valikoimissaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Harmi että Connexilla ei ole 116 lenkkisiä, 114 on lähinnä mitä heillä valikoimissaan.
10WAX on ainoa suoraan 116-lenkkinen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Harmi että Connexilla ei ole 116 lenkkisiä, 114 on lähinnä mitä heillä valikoimissaan.
Osta yksi Connex jatkopalaketjuksi, siinä tapauksessa jos sitä ketjua voi jatkaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
10WAX on ainoa suoraan 116-lenkkinen.
Harmillisen heikko saatavuus noilla ketjuilla, valmiiksi tehtaalla vahatut ketjut kiinnostaisi. Liuottimien kanssa en haluaisi läträtä.
- Anonyymi
Titaanisia tai muita huippuketjuja käyttöön niin kuluminen ja venyminen vähenee.
Titaaniketjuilla jopa 8000km mut ketjulla hintaa joku 180 euroa?!- Anonyymi
"Te hupiukot, jotka olette sitä mieltä että ketju venyy materiaaliltaan, niin kertokaa mistä kohtaa se mielestänne venyy ja onko siis mielestänne kyse metallin venymisestä?"
Jos materiaali ei veny lainkaan, titaaniketjulle mainittu 8000 km on kovasti vaatimaton. Titaani on kestävä, eikä siitä postu materiaalia.
Halvimmat 6 - 7 euron ketjut kestävät kuivalla kelillä helposti 2000 - 3000 kilometriä. Huonoimmissakin olosuhteissa märällä ja hiekassa 1000 - 2000 kilometriä. Ei siis ole hinnan puolesta vähäisintäkään järkeä maksaa ketjuista 180 euroa, jos saman keston saa parilla kympillä.
Rrt-osilla 8000 km kestävä ketju maksaa alle 40 €.
Koska mikään materiaali ei väitetysti veny, hyvin hoidettuna ja voideltuna ketjut kestävät jopa 100 000 km. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Te hupiukot, jotka olette sitä mieltä että ketju venyy materiaaliltaan, niin kertokaa mistä kohtaa se mielestänne venyy ja onko siis mielestänne kyse metallin venymisestä?"
Jos materiaali ei veny lainkaan, titaaniketjulle mainittu 8000 km on kovasti vaatimaton. Titaani on kestävä, eikä siitä postu materiaalia.
Halvimmat 6 - 7 euron ketjut kestävät kuivalla kelillä helposti 2000 - 3000 kilometriä. Huonoimmissakin olosuhteissa märällä ja hiekassa 1000 - 2000 kilometriä. Ei siis ole hinnan puolesta vähäisintäkään järkeä maksaa ketjuista 180 euroa, jos saman keston saa parilla kympillä.
Rrt-osilla 8000 km kestävä ketju maksaa alle 40 €.
Koska mikään materiaali ei väitetysti veny, hyvin hoidettuna ja voideltuna ketjut kestävät jopa 100 000 km.Saisiko jostakin todisteet siitä, että materiaali ei veny? Esimerkkinä voisi ottaa autoissa käytetyt jako- tai nokkaketjut, jotka kestävät 150 - 250 tkm. Niitä ketjuja voitellaan suodatetulla öljyllä 100 % ajasta.
Näissä ketjuissa on usein myös automaatti-kiristimet, mutta miksi ne sitten vaihdetaan, jos materiaali on ikuinen?
Mitä AI tai joku muu tekoviisas sanoo asiasta? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Saisiko jostakin todisteet siitä, että materiaali ei veny? Esimerkkinä voisi ottaa autoissa käytetyt jako- tai nokkaketjut, jotka kestävät 150 - 250 tkm. Niitä ketjuja voitellaan suodatetulla öljyllä 100 % ajasta.
Näissä ketjuissa on usein myös automaatti-kiristimet, mutta miksi ne sitten vaihdetaan, jos materiaali on ikuinen?
Mitä AI tai joku muu tekoviisas sanoo asiasta?Ehkä nekin kuluvat nimenomaan nivelistä. Materiaali ei ole ikuista, eikä kukaan ei ole sellaista väittänyt.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ehkä nekin kuluvat nimenomaan nivelistä. Materiaali ei ole ikuista, eikä kukaan ei ole sellaista väittänyt.
Kyse siis venymisestä, ei kulumisesta ja ketjun materiaalin hävikistä.
Mitä AI tai joku muu tekoviisas sanoo asiasta? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyse siis venymisestä, ei kulumisesta ja ketjun materiaalin hävikistä.
Mitä AI tai joku muu tekoviisas sanoo asiasta?Mitä sekoilet? Kuluminen nivelistä on ainakin varmaa, materialin venyminen riippuu taas tapauksesta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä sekoilet? Kuluminen nivelistä on ainakin varmaa, materialin venyminen riippuu taas tapauksesta.
Lue mitä kysytään, ennen kuin käyt avaamaan tyhmyyttäsi!
Kysymys oli NYT siis nimenomaisesti materiaalin venymisestä, ei ketjun massan vähentymisestä. Ketjun venyminen mekaanisen kulumisen kautta on jo tullut aivan kaikille selväksi.
Mitä AI tai joku muu tekoviisas sanoo asiasta? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lue mitä kysytään, ennen kuin käyt avaamaan tyhmyyttäsi!
Kysymys oli NYT siis nimenomaisesti materiaalin venymisestä, ei ketjun massan vähentymisestä. Ketjun venyminen mekaanisen kulumisen kautta on jo tullut aivan kaikille selväksi.
Mitä AI tai joku muu tekoviisas sanoo asiasta?Kuka AI ? Polkupyörien ketjun metallin venyminen ei ainakaan ole asiana tullut selväksi tai varmaksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuka AI ? Polkupyörien ketjun metallin venyminen ei ainakaan ole asiana tullut selväksi tai varmaksi.
AI, AI, aijai. Sitähän tässä yritämme selvittää.
Ellei ketjun materiaali mekaanisesti veny, hyvin voidellun ja puhtaan ketjun keston pitäisi olla lähes ikuinen. Selvää kaikille on, että nivelissä materiaalin määrä vähenee. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
AI, AI, aijai. Sitähän tässä yritämme selvittää.
Ellei ketjun materiaali mekaanisesti veny, hyvin voidellun ja puhtaan ketjun keston pitäisi olla lähes ikuinen. Selvää kaikille on, että nivelissä materiaalin määrä vähenee.Ketjussa metalli hinkkaa vasten toista metallia, niin kyllä se väkisin kuluu, vaikka sitä voitelee. Moottorikin kuluu, vaikka siellä on aina voitelu ja hyvät öljyt.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ketjussa metalli hinkkaa vasten toista metallia, niin kyllä se väkisin kuluu, vaikka sitä voitelee. Moottorikin kuluu, vaikka siellä on aina voitelu ja hyvät öljyt.
Niin, mitä sitten, melkoinen reppana olet.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ketjussa metalli hinkkaa vasten toista metallia, niin kyllä se väkisin kuluu, vaikka sitä voitelee. Moottorikin kuluu, vaikka siellä on aina voitelu ja hyvät öljyt.
Mutta huolellisesti voideltuna juuri sopivalla määrällä laadukasta vaseliinia estyy kuluminen minimaaliseksi!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta huolellisesti voideltuna juuri sopivalla määrällä laadukasta vaseliinia estyy kuluminen minimaaliseksi!
Miten vaseliini saadaan juuri nivelen kuluvaan kohtaan? Vaseliinin tunkeutuvuus on todella huono, vaikka se on hyvä laajoilla pinnoilla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta huolellisesti voideltuna juuri sopivalla määrällä laadukasta vaseliinia estyy kuluminen minimaaliseksi!
Vaseliinimies havaittu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lue mitä kysytään, ennen kuin käyt avaamaan tyhmyyttäsi!
Kysymys oli NYT siis nimenomaisesti materiaalin venymisestä, ei ketjun massan vähentymisestä. Ketjun venyminen mekaanisen kulumisen kautta on jo tullut aivan kaikille selväksi.
Mitä AI tai joku muu tekoviisas sanoo asiasta?Venymisen voi mitata yksittäisen lenkin pituuden muutoksesta, mutta yleiskielessä puhutaan venymisestä vaikka olisi kyse kulumisesta ja myös rattaat kuluvat aikaa myöten ja ketjut löystyvät senkin takia ja ketjun pituuden muutoksen voi todeta vain mittaamalla ketjun pituus ja verrata sitä alkuperäiseen pituuteen. Kovin montaa muuttujaa ei tarvitse mitata kun selviää mistä ketjun löystyminen johtuu eli aivan turha väitellä asiasta. Tietenkin mittavälineiden on oltava riittävän tarkkoja eli mikään rullamitta ei kelpaa yksittäisen lenkin pituuden mittaamiseen tai tappien ja holkkien kulumisen mittaukseen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
AI, AI, aijai. Sitähän tässä yritämme selvittää.
Ellei ketjun materiaali mekaanisesti veny, hyvin voidellun ja puhtaan ketjun keston pitäisi olla lähes ikuinen. Selvää kaikille on, että nivelissä materiaalin määrä vähenee.Hyvin voideltunakin ketju tai mikä tahansa osa myös kuluu, dorka!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hyvin voideltunakin ketju tai mikä tahansa osa myös kuluu, dorka!
Kiitos esittelystä, Dorka. Voit kutsua minua Penaksi.
Auton nokkaketju kestää helposti 150 000 km hyvin voideltuna. Ketjussa on usein kuitenkin automaattikiristys.
Polkupyörässä ketjut voivat olla finaalissa jo 2000 - 3000 km kuluttua, viimeistään 7000 - 8000 km kohdalla.
Miten se kuluminen tapahtuu - materiaalia menettamallä vai materiaalia venyttämällä? Anonyymi kirjoitti:
Kiitos esittelystä, Dorka. Voit kutsua minua Penaksi.
Auton nokkaketju kestää helposti 150 000 km hyvin voideltuna. Ketjussa on usein kuitenkin automaattikiristys.
Polkupyörässä ketjut voivat olla finaalissa jo 2000 - 3000 km kuluttua, viimeistään 7000 - 8000 km kohdalla.
Miten se kuluminen tapahtuu - materiaalia menettamallä vai materiaalia venyttämällä?Niin, se on täysin selviö että ketju "venyy" kulumalla sitä oletuksellisesti kukeen ei edes kiistä?
Mutta sitten lisäksi se että "venyykö" se MYÖS materiaalin todellisen venymisen (eli että yksittäisten lenkki levyjen pituus myös kasvaa venymällä). Itse epäilen että nuo yksittäiset lenkkien levyt EIVÄT veny, mutta ihan 100%:n verma en ole (vielä) asiasta kun tuo omakohtainen ketjumittauskoe on vielä kesken, kun pitää vertailuketju vielä hankkia (nuo omat mittaukseni tämän ketjun lopussa).
Polkupyörämedia sanoo että lenkit EIVÄT VENY (ja tähän uskon itsekkin), mutta tuo omakohtainen testi vielä ei ole kokonaan tehtynä, tuon kulumisen kautta tapahtuvan ketjujen pidentymisen olen jo omakohtaisesti todentanut.- Anonyymi
santtu_1975X kirjoitti:
Niin, se on täysin selviö että ketju "venyy" kulumalla sitä oletuksellisesti kukeen ei edes kiistä?
Mutta sitten lisäksi se että "venyykö" se MYÖS materiaalin todellisen venymisen (eli että yksittäisten lenkki levyjen pituus myös kasvaa venymällä). Itse epäilen että nuo yksittäiset lenkkien levyt EIVÄT veny, mutta ihan 100%:n verma en ole (vielä) asiasta kun tuo omakohtainen ketjumittauskoe on vielä kesken, kun pitää vertailuketju vielä hankkia (nuo omat mittaukseni tämän ketjun lopussa).
Polkupyörämedia sanoo että lenkit EIVÄT VENY (ja tähän uskon itsekkin), mutta tuo omakohtainen testi vielä ei ole kokonaan tehtynä, tuon kulumisen kautta tapahtuvan ketjujen pidentymisen olen jo omakohtaisesti todentanut.Kaksi asiaa on selvää, joista toista kukaan ei ole kiistänyt: venyminen on seurausta kulumisesta.
Tiedossa on edelleen että metalleilla on elastinen kerroin, jolloin ketju venyy puolisen senttiä, kun siihen kohdistetaan hetkellisiä maksimivoimia (2000 - 3000 N). Metalli on joustavaa, ja kyse on vain siitä, onko venyminen palautuvaa tai pysyvää. Ketjujen hiiliteräs yleensä venyy ja palautuu muotoonsa, mutta voi myös katketa suoraan metallin väsymisen kautta.
Kysymys on siis siitä, että osa kiistää metallin venymisen kokonaan, osa kiistää pysyvän venymisen. Asiaa voi tutkia mm. elastisen muodonmuutoksen ja voimien laskelmien kautta. Anonyymi kirjoitti:
Kaksi asiaa on selvää, joista toista kukaan ei ole kiistänyt: venyminen on seurausta kulumisesta.
Tiedossa on edelleen että metalleilla on elastinen kerroin, jolloin ketju venyy puolisen senttiä, kun siihen kohdistetaan hetkellisiä maksimivoimia (2000 - 3000 N). Metalli on joustavaa, ja kyse on vain siitä, onko venyminen palautuvaa tai pysyvää. Ketjujen hiiliteräs yleensä venyy ja palautuu muotoonsa, mutta voi myös katketa suoraan metallin väsymisen kautta.
Kysymys on siis siitä, että osa kiistää metallin venymisen kokonaan, osa kiistää pysyvän venymisen. Asiaa voi tutkia mm. elastisen muodonmuutoksen ja voimien laskelmien kautta.Olisiko sinulla vielä lähdeviitettä tuolle ketjun puolensentin venymällä ?
Koska itse en tuollaisesta ole kuullut ja aina on mielenkiintoista lukea kyseisenlaisia asioita.
Ilman kunnollista lähdettä tuo on ”vain” keskustelupalstalle heitetty luku ilman tietoa sen todenperäisyydestä.
Ja tuo 2000-3000N voima ketjuihin on ja kova lukema.
Tiedätkö millä voimalla ketjut katkeavat? (Tuosta löytyy hyvää mittadataa) ja miten tuo voima suhteutuu tuohon sinun 2000-3000N lukemaan jolla sinun mukaasi ketjujen venymä olisi tuon 0.5cm.- Anonyymi
santtu_1975X kirjoitti:
Olisiko sinulla vielä lähdeviitettä tuolle ketjun puolensentin venymällä ?
Koska itse en tuollaisesta ole kuullut ja aina on mielenkiintoista lukea kyseisenlaisia asioita.
Ilman kunnollista lähdettä tuo on ”vain” keskustelupalstalle heitetty luku ilman tietoa sen todenperäisyydestä.
Ja tuo 2000-3000N voima ketjuihin on ja kova lukema.
Tiedätkö millä voimalla ketjut katkeavat? (Tuosta löytyy hyvää mittadataa) ja miten tuo voima suhteutuu tuohon sinun 2000-3000N lukemaan jolla sinun mukaasi ketjujen venymä olisi tuon 0.5cm.>>> Olisiko sinulla vielä lähdeviitettä tuolle ketjun puolensentin venymällä ?
Ei ole. Se perustuu esitettyyn teräksen AISI 8642 elastiseen kertoimeen, joka on 205 GPa ja arvioituun ketjun venyvään pinta-alaan. Maksimivenymä on laskettu yleisesti tiedossa olevalla pyöräilijän maksimivoimantuotolla, joka on 2,75 x pyöräilijän paino. Satakiloinen pyöräilijä kykenee aiheuttamaan kampien kautta hetkellisen 2750 newtonin voiman.
Normaali ketjuihin kohdistuva voima on luonnollisesti paljon pienempi, jolloin venymäkin on pienempi.
Löydät lisätietoa hakusanalla "Modulus of elasticity" ja käyttää itse alla olevaa laskinta, siihen voit syöttää haluamasi arvot.
https://mechanicalc.com/calculators/material-stress-strain-curve/
>>> On ”vain” keskustelupalstalle heitetty luku ilman tietoa sen todenperäisyydestä.
Totta, sinun ei tarvitse uskoa sanaakaan, mitä olen esittänyt. Ketjun materiaalikin on vain yksi monien joukosta, ja hiilipitoisuutta muuttamalla kaikki ominaisuudet muuttuvat.
Kuten kuitenkin on yleisesti tiedossa, mainitun teräksen vetolujuus on 4,5 kertaa elastinen kerroin. Kun vetolujuus ylittyy, ketju murtuu ja katkeaa. Se tarkoittaisi kuitenkin yli 10 000 newtonin voimaa, jota on ihmisvoimin mahdotonta saavuttaa. Murtuminen johtuu joko materiaalivirheestä ja pitkäaikaisesta mekaanisesta väsymisestä. Anonyymi kirjoitti:
>>> Olisiko sinulla vielä lähdeviitettä tuolle ketjun puolensentin venymällä ?
Ei ole. Se perustuu esitettyyn teräksen AISI 8642 elastiseen kertoimeen, joka on 205 GPa ja arvioituun ketjun venyvään pinta-alaan. Maksimivenymä on laskettu yleisesti tiedossa olevalla pyöräilijän maksimivoimantuotolla, joka on 2,75 x pyöräilijän paino. Satakiloinen pyöräilijä kykenee aiheuttamaan kampien kautta hetkellisen 2750 newtonin voiman.
Normaali ketjuihin kohdistuva voima on luonnollisesti paljon pienempi, jolloin venymäkin on pienempi.
Löydät lisätietoa hakusanalla "Modulus of elasticity" ja käyttää itse alla olevaa laskinta, siihen voit syöttää haluamasi arvot.
https://mechanicalc.com/calculators/material-stress-strain-curve/
>>> On ”vain” keskustelupalstalle heitetty luku ilman tietoa sen todenperäisyydestä.
Totta, sinun ei tarvitse uskoa sanaakaan, mitä olen esittänyt. Ketjun materiaalikin on vain yksi monien joukosta, ja hiilipitoisuutta muuttamalla kaikki ominaisuudet muuttuvat.
Kuten kuitenkin on yleisesti tiedossa, mainitun teräksen vetolujuus on 4,5 kertaa elastinen kerroin. Kun vetolujuus ylittyy, ketju murtuu ja katkeaa. Se tarkoittaisi kuitenkin yli 10 000 newtonin voimaa, jota on ihmisvoimin mahdotonta saavuttaa. Murtuminen johtuu joko materiaalivirheestä ja pitkäaikaisesta mekaanisesta väsymisestä.Tuossa mielenkiintoinen artikkeli polkupyörän ketjuun kohdistuvasta voimasta (lähinnä ketjun maksimikeston kannalta katsottuna) ja jos / kun sieltä kaivettua dataa katsoo, niin käyttämäsi 2750Nm arvo ei kyllä olisi se arvo millä tuollaisen ketjun pitkäaikaiskulutuksen kestävyyttä tulisi tarkastella. Nyt kun puhut arvosta jonka kykenee kehittämään hyvin harvalukuinen ihmismäärä maailmassa eivätkä hekään pysty kyseistä voimantuottoa ylläpitämään kovinkaan pitkään (puhutaan joatsin ratapyöräilyn sprinteistä yms.) eli hieman sama asia kuin vaikka juoksussa tarkasteltaisiin asioita sen ajan perustella mitä maailman nopeimmat ihmiset juoksevat 100m.
Huippuluvut joilla tuollaista ketjukulumaa tulisi laskeskella ovat jossain 1000N. paikkeilla eikä tuohonkaan isoin osa ketjuista joudu altistumaan missään vaiheessa, koska tuokin vaatii jo noin 600W polkutehoa ja tuokin lukema on tavallisen pyöräilijän "ulottumattomissa".
https://zerofrictioncycling.com.au/wp-content/uploads/2019/07/Chain-Tensile-Strength-Test-Brief-converted.pdfsanttu_1975X kirjoitti:
Tuossa mielenkiintoinen artikkeli polkupyörän ketjuun kohdistuvasta voimasta (lähinnä ketjun maksimikeston kannalta katsottuna) ja jos / kun sieltä kaivettua dataa katsoo, niin käyttämäsi 2750Nm arvo ei kyllä olisi se arvo millä tuollaisen ketjun pitkäaikaiskulutuksen kestävyyttä tulisi tarkastella. Nyt kun puhut arvosta jonka kykenee kehittämään hyvin harvalukuinen ihmismäärä maailmassa eivätkä hekään pysty kyseistä voimantuottoa ylläpitämään kovinkaan pitkään (puhutaan joatsin ratapyöräilyn sprinteistä yms.) eli hieman sama asia kuin vaikka juoksussa tarkasteltaisiin asioita sen ajan perustella mitä maailman nopeimmat ihmiset juoksevat 100m.
Huippuluvut joilla tuollaista ketjukulumaa tulisi laskeskella ovat jossain 1000N. paikkeilla eikä tuohonkaan isoin osa ketjuista joudu altistumaan missään vaiheessa, koska tuokin vaatii jo noin 600W polkutehoa ja tuokin lukema on tavallisen pyöräilijän "ulottumattomissa".
https://zerofrictioncycling.com.au/wp-content/uploads/2019/07/Chain-Tensile-Strength-Test-Brief-converted.pdfJa kun kerroit tuossa "yleisesti unnetusta" asiasta että pyöräilijä pystyy kehittämään 2.75kertaa oman painonsa verran voimaa, niin tämä teksti laitaa tuota toteamusta hieman omaan perspektiiviin:
" Even for track starts this is generally limited to around 2x body weight, it becomes very difficult to exceed this, and at the time of writing discussing this project with the head of major cycling company who just happens to be researching chains at the moment (handy timing), he advised that they work on 3x body weight max pedal force as a safety factor but that it is unlikely even a 100kg rider would be able to exert 300kg of pedal force. That is essentially doing a 300kg one legged squat, needing your arm pulling against handlebar to counteract this force. It issimply unlikely to be possible, even 2x body weight of pedalling force would only be able to be attained likely by extremely few athletes in the world. "- Anonyymi
santtu_1975X kirjoitti:
Tuossa mielenkiintoinen artikkeli polkupyörän ketjuun kohdistuvasta voimasta (lähinnä ketjun maksimikeston kannalta katsottuna) ja jos / kun sieltä kaivettua dataa katsoo, niin käyttämäsi 2750Nm arvo ei kyllä olisi se arvo millä tuollaisen ketjun pitkäaikaiskulutuksen kestävyyttä tulisi tarkastella. Nyt kun puhut arvosta jonka kykenee kehittämään hyvin harvalukuinen ihmismäärä maailmassa eivätkä hekään pysty kyseistä voimantuottoa ylläpitämään kovinkaan pitkään (puhutaan joatsin ratapyöräilyn sprinteistä yms.) eli hieman sama asia kuin vaikka juoksussa tarkasteltaisiin asioita sen ajan perustella mitä maailman nopeimmat ihmiset juoksevat 100m.
Huippuluvut joilla tuollaista ketjukulumaa tulisi laskeskella ovat jossain 1000N. paikkeilla eikä tuohonkaan isoin osa ketjuista joudu altistumaan missään vaiheessa, koska tuokin vaatii jo noin 600W polkutehoa ja tuokin lukema on tavallisen pyöräilijän "ulottumattomissa".
https://zerofrictioncycling.com.au/wp-content/uploads/2019/07/Chain-Tensile-Strength-Test-Brief-converted.pdfJos luit aikaisemman tekstini, olen puhunut koko ajan maksimivoimasta sekä normaalimmasta voimasta. Olen esittänyt normaalina voimana 400 newtonia, jolloin dynaaminen venymä on tietenkin murto-osa. Tehona on yleensä hyvä käyttää tavikselle 100-200 wattia.
Förstermann on eri luokassa.
Ei siis mitään uutta. Anonyymi kirjoitti:
Jos luit aikaisemman tekstini, olen puhunut koko ajan maksimivoimasta sekä normaalimmasta voimasta. Olen esittänyt normaalina voimana 400 newtonia, jolloin dynaaminen venymä on tietenkin murto-osa. Tehona on yleensä hyvä käyttää tavikselle 100-200 wattia.
Förstermann on eri luokassa.
Ei siis mitään uutta.Tuo 400N varmasti ihan asiallinen laskelmien lähtökohta laskuille, sähköavusteisella voisi käyttää lukemana vasrmaan jotain 600-800N välillä olevaa arvoa.
Tuolla 400N arvolla ei kyllä vielä perus laadukkaat ketju juuri venymään lähde.
Kun sinulla nuo laskuohjelmat hallussa niin minkälaista venymää antaisi arvoksi tuolla 400N voimalla?
Itselläni kun on noista insinööriopintojen materiaali ja lujuuslaskentaopinnoista pitkälti yli 25v. niin kyllä tietyt perusteet/käsitteet jollain tavoin hallussa, mutta ei jaksaisi kaikkea muistella miten menee...- Anonyymi
santtu_1975X kirjoitti:
Tuo 400N varmasti ihan asiallinen laskelmien lähtökohta laskuille, sähköavusteisella voisi käyttää lukemana vasrmaan jotain 600-800N välillä olevaa arvoa.
Tuolla 400N arvolla ei kyllä vielä perus laadukkaat ketju juuri venymään lähde.
Kun sinulla nuo laskuohjelmat hallussa niin minkälaista venymää antaisi arvoksi tuolla 400N voimalla?
Itselläni kun on noista insinööriopintojen materiaali ja lujuuslaskentaopinnoista pitkälti yli 25v. niin kyllä tietyt perusteet/käsitteet jollain tavoin hallussa, mutta ei jaksaisi kaikkea muistella miten menee...Se oli jossakin edellä laskettu, oliko se 0,8mm.
- Anonyymi
Vieläkö joku haluaa viisastella kyseisellä asialla, voihan reppanaa.
- Anonyymi
Juuri näin, eli venyykö se materiaali?
- Anonyymi
Aiheesta voi väitellä vaikka sinne kuuluisaan maailman tappiin asti mutta jokainen voi myös itse varsin helposti todeta että tapahtuuko ketjussa materiaalin venymistä vai kulumista joka aiheuttaa ketjun pidentymisen ajan oloon kun pyörällä ajetaan.
Jos purkaa samanlaista uutta ja käytettyä ketjua osiksi niin voi osia mittaamalla havaita onko niissä tapahtunut venymistä. Samoin mahdollinen kuluminen on mitattavissa.
Jo varsin pieni kuluminen aiheuttaa ketjun pituudessa merkittävän muutoksen. Jos ajatellaan että ketjussa olisi 100 niveltä niin 0,1 mm kuluminen aiheuttaa 1cm muutoksen ketjun pituuteen.
Teoriassa ketju voisi myös venyä. Se vaatisi kuitenkin niin suurta voima että tapit eivät sitä kestäisi. Enemmän pyöräilykokemusta omaavilla on varmasti kokemusta myös ketjun katkeamisesta. Ilmoittautukoon hän kuvan kera jonka ketjussa sivulevyt ovat antaneet periksi sillä tappi on se heikoin lenkki.- Anonyymi
> Teoriassa ketju voisi myös venyä. Se vaatisi kuitenkin niin suurta voima että tapit eivät sitä kestäisi.
Kerro lisää tuosta voimasta.
Teoriassa siis hyvin voideltu ja pesty ketju kestää 50 - 100 tkm, eikö niin? Varsinkin jos jaloissa ja kropassa ei ole kovaa voimantuottokykyä.
- Anonyymi
Jos ketju venyy, niin paukkuuko se myös?
- Anonyymi
Aika monella nuoremmalla tuo asia meni pahasti ohi hilseen.
Muutama artikkeli ketjujen kulumisesta, jos Englanti ei kunnolla "taivu", niin kääntää Google kääntäjällä (mutta sitten lukee käännöstä hieman "tulkiten").
https://www.bikeradar.com/advice/workshop/how-to-know-when-its-time-to-replace-your-bicycle-chain
https://off.road.cc/content/feature/bicycle-chain-wear-why-it-matters-and-how-to-prevent-it-11913
https://bikemandan.co.uk/articles/maintenance/bicycle-chain-wear-explained/
Mutta jos pikaisen yhteenvedon artikkeleista haluaa, niin ketju "venyy" kulumalla, ei niin että yksittäiset lenkit itsessään venyisivät.Tuossa vielä yksi erinomainen artikkeli asiasta, josta pomittuna
https://bike.bikegremlin.com/3306/bicycle-chain-wear-elongation/
"Chain wear is often (also incorrectly) referred to as chain “stretch”, because a worn chain does in fact elongate (i.e. the pitch is increased), but the chain material doesn’t stretch at all – elongation happens due to wear, as will be explained. What gets worn is the interface of pins and inner plates, as is shown in picture 7.
Since pins are fixed to the outer plates, no wear happens there. That is why, even on a heavily worn chain, the pitch between the two pins in the outer plates remains always the same. What changes is the distance between two pairs of outer plates. In other words: two pairs of outer plates get further apart when inner plates and pins interface gets worn – because they are what links two adjacent pairs of outer plates. This is shown in pictures 8 and 9."- Anonyymi
santtu_1975X kirjoitti:
Tuossa vielä yksi erinomainen artikkeli asiasta, josta pomittuna
https://bike.bikegremlin.com/3306/bicycle-chain-wear-elongation/
"Chain wear is often (also incorrectly) referred to as chain “stretch”, because a worn chain does in fact elongate (i.e. the pitch is increased), but the chain material doesn’t stretch at all – elongation happens due to wear, as will be explained. What gets worn is the interface of pins and inner plates, as is shown in picture 7.
Since pins are fixed to the outer plates, no wear happens there. That is why, even on a heavily worn chain, the pitch between the two pins in the outer plates remains always the same. What changes is the distance between two pairs of outer plates. In other words: two pairs of outer plates get further apart when inner plates and pins interface gets worn – because they are what links two adjacent pairs of outer plates. This is shown in pictures 8 and 9."Eli kaikki tukee sitä, että hyvin voidellut ja pestyt ketjut ovat käytännössä ikuiset ja joka tapauksessa vähintään 50 000 km. Jos ei tuota matkaa kestä, on hoitanut huollot huonosti.
Anonyymi kirjoitti:
Eli kaikki tukee sitä, että hyvin voidellut ja pestyt ketjut ovat käytännössä ikuiset ja joka tapauksessa vähintään 50 000 km. Jos ei tuota matkaa kestä, on hoitanut huollot huonosti.
Kaikki tukee sitä että hyvin voidelta ja pesty ketju kestää selvästi pidempään kuin voitelematon ja pesemätön ketju.
Hyvä voitelu vähentää kulumista mutta ei kuitenkaan poista sitä.- Anonyymi
santtu_1975X kirjoitti:
Kaikki tukee sitä että hyvin voidelta ja pesty ketju kestää selvästi pidempään kuin voitelematon ja pesemätön ketju.
Hyvä voitelu vähentää kulumista mutta ei kuitenkaan poista sitä.Jos ketju ei mekaanisesti lainkaan veny, vaan kuluu materiaalia poistuen, 10 tkm vaihtoväli ketjuille osoittaisi vain todella surkeaa huolto-osaamista. Hyvin hoidetun ketjun on kestettävä huomattavasti pidempään.
Mekaanisesti kuluneen tapin ja ulkolevyn tunnistaa siitä, että muodostuneen välyksen tunnistaa sormin ja silmin havaittavasti. Anonyymi kirjoitti:
Jos ketju ei mekaanisesti lainkaan veny, vaan kuluu materiaalia poistuen, 10 tkm vaihtoväli ketjuille osoittaisi vain todella surkeaa huolto-osaamista. Hyvin hoidetun ketjun on kestettävä huomattavasti pidempään.
Mekaanisesti kuluneen tapin ja ulkolevyn tunnistaa siitä, että muodostuneen välyksen tunnistaa sormin ja silmin havaittavasti.Ketjun kuluneisuuden mittaamiseen on kehitetty ihan omat spesifistiset työkalunsa, jotta ei tarvitse arpoa kuinka kuluneet ovat.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos ketju ei mekaanisesti lainkaan veny, vaan kuluu materiaalia poistuen, 10 tkm vaihtoväli ketjuille osoittaisi vain todella surkeaa huolto-osaamista. Hyvin hoidetun ketjun on kestettävä huomattavasti pidempään.
Mekaanisesti kuluneen tapin ja ulkolevyn tunnistaa siitä, että muodostuneen välyksen tunnistaa sormin ja silmin havaittavasti.Silläkin on merkitystä kuinka kovalle rasitukselle ketju joutuu, tasainen helppo maasto ilman suurempaa voimankäyttöä pitää ketjunkin terveempänä kuin rajummalle vedolle altistuva kettinki.
- Anonyymi
Minulla oli yleensä kolme ketjua käytössä, joita vaihdoin määrävälein. Ketjut ja rattaat kuluivat tasaisesti ja kolmen ketjun ja yhden, tai kahden rataspakan yhteinen kestoikä oli aika paljon, kun ajoin aika paljon, eli kilometrejä 5 numeroinen luku vuodessa. Jos ajaa paljon yhdellä ketjulla ketjun loppuun, on todennäköisesti myös takapakka vaihdettava samalla. Ketju venyy, kun sen nivelet kuluvat.
- Anonyymi
On se kumma kun itsellä oli uusi pyörä ja parissa vuodessa jo paljon vähäisemmällä ajolla näkyy monien rattaiden hampaat olevan "hain evällä". Vaikka ketjuja kierrättelin eikä vuodessa tullut kuin ehkä maksimissaan 1000km. Ketjut myös tuntuivat pitenevän omituisen nopeasti ja 3 ketjua omien mittausten mukaan kulahti huonoksi jo tässä parin vuoden aikana. Liekö vaikutusta sillä että pyörä on "Made in China" kuten varmaan mukana tullut ketjukin ja bikesteristä parin tilaamani uuden kmc-ketjun aitous alkoi epäilyttämään, taisivat olla jotain väärennöksiä sillä eihän nyt pitäisi noin nopeasti kulahtaa. Ja itse veikkaisin että jos kulahtaneella ketjulla päästelee loppuun asti niin että on takakasetti sileänä niin varmasti eturattaissakin alkaa jo kulumaa näkymään.
- Anonyymi
"Mekaanisesti kuluneen tapin ja ulkolevyn tunnistaa siitä, että muodostuneen välyksen tunnistaa sormin ja silmin havaittavasti."
Ellei välystä ole, materiaali on venynyt.
Mittalaitteet havainnoivat vain kokonaisvenymän, ei syytä siihen.Eli yhäkö olet sitä mieltä että polkupyörän ketjuissa olevat yksittäisten lenkkien sivulevyjen pituus kasvaa ketjun mitan pidetessä?
Luitko nuo neljä artikkelia mitä liitin keskusteluun?santtu_1975X kirjoitti:
Eli yhäkö olet sitä mieltä että polkupyörän ketjuissa olevat yksittäisten lenkkien sivulevyjen pituus kasvaa ketjun mitan pidetessä?
Luitko nuo neljä artikkelia mitä liitin keskusteluun?Kyseinen asia on periaatteessa suhteellisen helppo mitata itsekkin.
Kun seuraavan kerran vaihtaa ketjut pyöräänsä niin harvoin uudet ketjut ovat juuri oikean mittaiset kyseiseen pyörään vaan yleensä ketjut lyhennetään oikeaan mittaansa jolloin katkaistusta ketjusta jää muutama lenkki "talteen".
Sitten kun vaihdetut ketjut on "ajettu loppuun" (mitattu venymä pyörässä kiinniolleessa välillä 0.5-1.0%) niin purkaa pyörässä olleesta ketjusta muutaman lenkin osiinsa, ja tekee saman niille ketjusta yli jääneille lenkeille ja mittaa molempien yksittäisetn sivulevyjen pituudet ja vertaa pyörässä kiinni olleiden sivulevyjen pituutta käyttämättömien sivulevyjen pituuteen ja havainnoi onko niissä eroja vaiko ei, eli onko käytetyn ketjun llenkkien sivulevyt venyneet vaiko eivät.
Tämä tapa tietysti vaatii mittatyökaluksi työntömittaa yms. jossa mittatarkkuus mahdollistaa tarkan mittaamisen (mittanauhat yms. pitää tuossa unohtaa) ja ottaa kaikista mitattavista kappaleista useampi mittauskerta mittavirheiden eliminoimiseksi.- Anonyymi
santtu_1975X kirjoitti:
Eli yhäkö olet sitä mieltä että polkupyörän ketjuissa olevat yksittäisten lenkkien sivulevyjen pituus kasvaa ketjun mitan pidetessä?
Luitko nuo neljä artikkelia mitä liitin keskusteluun?Tästä on ollut kysymys. On esitetty väite, että ketju ei voisi saada 2-3 lenkkiä lisämittaa pelkistä tapeista. Siis kulumisesta.
Anonyymi kirjoitti:
Tästä on ollut kysymys. On esitetty väite, että ketju ei voisi saada 2-3 lenkkiä lisämittaa pelkistä tapeista. Siis kulumisesta.
Niin, nopealla etsinnällä löysin (ja linkkasin) 4kpl ulkolaisesta polkupyörä lehdistöstä peräisin olevia artikkeleita ketjun ”venymisestä”.
Kaikissa jutuissa asiaa käsiteltiin vain ketjun kulumisen seurauksena olevana ilmiönä ja kahdessa näissä artikkeleista sanotaan suht suoraan että ketjun metalliosat EIVÄT veny.
Nyt sitten jokainen saa itse miettiä mitä lähdettä itse uskoo, noita linkkamini kirjoituksia vaiko suomi24 kirjoittajaa.- Anonyymi
santtu_1975X kirjoitti:
Niin, nopealla etsinnällä löysin (ja linkkasin) 4kpl ulkolaisesta polkupyörä lehdistöstä peräisin olevia artikkeleita ketjun ”venymisestä”.
Kaikissa jutuissa asiaa käsiteltiin vain ketjun kulumisen seurauksena olevana ilmiönä ja kahdessa näissä artikkeleista sanotaan suht suoraan että ketjun metalliosat EIVÄT veny.
Nyt sitten jokainen saa itse miettiä mitä lähdettä itse uskoo, noita linkkamini kirjoituksia vaiko suomi24 kirjoittajaa.Itse uskon, kun pääsen mittaamaan ja testaamaan välykset.
Anonyymi kirjoitti:
Itse uskon, kun pääsen mittaamaan ja testaamaan välykset.
Pienen laskutoimituksen voisi aiheesta pitää.
Jos ajatellaan että käytetty ketju on "venynyt" (=mitta pidentynyt) kolmella lenkillä uuteen ketjuun nähden, eli jos uusi ja käytetty ketju laitettaisiin vierekkäin, niin käytetty ketju olisi sen kolmen lenkin verran pidempi kuin uusi.
Jos otetaan laskuun vaikka tuollainen keskimittainen 110 lenkkinen ketju. Prosenteissa venymä tarkoittaisi reilun 2.7%:n venymää (suositeltu ketjun vaihtoväli lähteestä riippuen 0.5-1.0%).
Kolmen lenkin verran "venynyt" ketju tarkoittaa sitä että sen mitta on pidentynyt 3*0.5" (kaikkien pyöränketjujen "tappiväli" on 0.5") eli 1.5" joka on 3.81cm eli 38.1mm
Koska ketjussa on 110 lenkkiä niin jokaisessa tappien ja reunalevyjen liitoskohdassa olisi tapahtunut noin 0.346mm kuluma tapista/reunalevyistä joka ei omasta mielestäni kuulosta vielä ihan mahdottomalta lukemalta mitä ei voisi mitenkään tapahtua.- Anonyymi
santtu_1975X kirjoitti:
Pienen laskutoimituksen voisi aiheesta pitää.
Jos ajatellaan että käytetty ketju on "venynyt" (=mitta pidentynyt) kolmella lenkillä uuteen ketjuun nähden, eli jos uusi ja käytetty ketju laitettaisiin vierekkäin, niin käytetty ketju olisi sen kolmen lenkin verran pidempi kuin uusi.
Jos otetaan laskuun vaikka tuollainen keskimittainen 110 lenkkinen ketju. Prosenteissa venymä tarkoittaisi reilun 2.7%:n venymää (suositeltu ketjun vaihtoväli lähteestä riippuen 0.5-1.0%).
Kolmen lenkin verran "venynyt" ketju tarkoittaa sitä että sen mitta on pidentynyt 3*0.5" (kaikkien pyöränketjujen "tappiväli" on 0.5") eli 1.5" joka on 3.81cm eli 38.1mm
Koska ketjussa on 110 lenkkiä niin jokaisessa tappien ja reunalevyjen liitoskohdassa olisi tapahtunut noin 0.346mm kuluma tapista/reunalevyistä joka ei omasta mielestäni kuulosta vielä ihan mahdottomalta lukemalta mitä ei voisi mitenkään tapahtua.Ulkolevyjä on määrällisesti vain puolet. Ulkolevyn ja tapin välinen kuluminen ratkaisee.
Anonyymi kirjoitti:
Ulkolevyjä on määrällisesti vain puolet. Ulkolevyn ja tapin välinen kuluminen ratkaisee.
Ulkolevyjä on tosiaan vain puolet, mutta jokaisessa ulkolevyssä on 2kpl tapin ja ulkolevyn liitosta missä kuluma tapahtuu...
santtu_1975X kirjoitti:
Ulkolevyjä on tosiaan vain puolet, mutta jokaisessa ulkolevyssä on 2kpl tapin ja ulkolevyn liitosta missä kuluma tapahtuu...
Jos ketjussa on 110 lenkkiä, eli 55 "sisä" ja 55 "ulkolenkkiä", niin ketjussa on 110 tappia ja näinollen myös 110 tapin ja ulkolenkin liitosta (puolellansa).
santtu_1975X kirjoitti:
Jos ketjussa on 110 lenkkiä, eli 55 "sisä" ja 55 "ulkolenkkiä", niin ketjussa on 110 tappia ja näinollen myös 110 tapin ja ulkolenkin liitosta (puolellansa).
Siis nyt tuli ajatusvirhe itselläni, ketjujen kiinnitystappi on kiinteästi kiinni ulkolevyissä ja ketjun kirtävä liike tapahtuu sisemmässä levyssä, eli kuluminenkin on siellä, eli tapin ja sisempien levyjen välillä.
Tuossa asia selitetty ehkä parhaiten hyvien kuvien kanssa
https://bike.bikegremlin.com/3306/bicycle-chain-wear-elongation/- Anonyymi
santtu_1975X kirjoitti:
Siis nyt tuli ajatusvirhe itselläni, ketjujen kiinnitystappi on kiinteästi kiinni ulkolevyissä ja ketjun kirtävä liike tapahtuu sisemmässä levyssä, eli kuluminenkin on siellä, eli tapin ja sisempien levyjen välillä.
Tuossa asia selitetty ehkä parhaiten hyvien kuvien kanssa
https://bike.bikegremlin.com/3306/bicycle-chain-wear-elongation/Juuri niin, asiaa oli käsitelty jo aikaisemmin säikeessä eli tappien suhde vs. sisälevyt.
Anonyymi kirjoitti:
Juuri niin, asiaa oli käsitelty jo aikaisemmin säikeessä eli tappien suhde vs. sisälevyt.
Sinänsä nuo edellä mainitut laskelmat pitävät yhä paikkansa.
110 lenkkisessä ketjussa on 110kpl tapin ja sisälevyjen liitoskohtaa missä kulumista tapahtuu.- Anonyymi
santtu_1975X kirjoitti:
Sinänsä nuo edellä mainitut laskelmat pitävät yhä paikkansa.
110 lenkkisessä ketjussa on 110kpl tapin ja sisälevyjen liitoskohtaa missä kulumista tapahtuu.Niin, aikaisemmin oli tarkasteltu suhdetta tapit vs. sisälevyt.
- Anonyymi
santtu_1975X kirjoitti:
Niin, nopealla etsinnällä löysin (ja linkkasin) 4kpl ulkolaisesta polkupyörä lehdistöstä peräisin olevia artikkeleita ketjun ”venymisestä”.
Kaikissa jutuissa asiaa käsiteltiin vain ketjun kulumisen seurauksena olevana ilmiönä ja kahdessa näissä artikkeleista sanotaan suht suoraan että ketjun metalliosat EIVÄT veny.
Nyt sitten jokainen saa itse miettiä mitä lähdettä itse uskoo, noita linkkamini kirjoituksia vaiko suomi24 kirjoittajaa.Aloittaja oli siis oikeassa omassa keskustelun avauksen lähtökohdassaan.
Anonyymi kirjoitti:
Aloittaja oli siis oikeassa omassa keskustelun avauksen lähtökohdassaan.
Aivan, ainakaan mistään lähteistä en löydä mitään viitteitä siitä että ketju "venyisi" mitenkään muuten kuin kulumalla tapeista sekä reunalevyistä.
Pitää muistaa että vaikka Suomenkielessä ilmiötä kutsutaan hyvin yleisesti ketjujen venymiseksi, niin esimerkiksi Englanninkielisessa polkupyörätermistössä ilmiön nimi on "chain wear" eli suomeksi ketjujen kuluminen.- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aloittaja oli siis oikeassa omassa keskustelun avauksen lähtökohdassaan.
Aloittaja on pelkkä riidankylväjä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aloittaja on pelkkä riidankylväjä.
Perustele!
- Anonyymi
santtu_1975X kirjoitti:
Kyseinen asia on periaatteessa suhteellisen helppo mitata itsekkin.
Kun seuraavan kerran vaihtaa ketjut pyöräänsä niin harvoin uudet ketjut ovat juuri oikean mittaiset kyseiseen pyörään vaan yleensä ketjut lyhennetään oikeaan mittaansa jolloin katkaistusta ketjusta jää muutama lenkki "talteen".
Sitten kun vaihdetut ketjut on "ajettu loppuun" (mitattu venymä pyörässä kiinniolleessa välillä 0.5-1.0%) niin purkaa pyörässä olleesta ketjusta muutaman lenkin osiinsa, ja tekee saman niille ketjusta yli jääneille lenkeille ja mittaa molempien yksittäisetn sivulevyjen pituudet ja vertaa pyörässä kiinni olleiden sivulevyjen pituutta käyttämättömien sivulevyjen pituuteen ja havainnoi onko niissä eroja vaiko ei, eli onko käytetyn ketjun llenkkien sivulevyt venyneet vaiko eivät.
Tämä tapa tietysti vaatii mittatyökaluksi työntömittaa yms. jossa mittatarkkuus mahdollistaa tarkan mittaamisen (mittanauhat yms. pitää tuossa unohtaa) ja ottaa kaikista mitattavista kappaleista useampi mittauskerta mittavirheiden eliminoimiseksi.Sanoohan sen nyt järkikin ettei ne ketjun sivulevyt mihinkään veny, vaan linkkien tapit hinkkaa ne reikänsä väljiksi ja siitä tulee se "venyminen". Saa aika pieniaivoinen olla jos ei tällaista asiaa käsitä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sanoohan sen nyt järkikin ettei ne ketjun sivulevyt mihinkään veny, vaan linkkien tapit hinkkaa ne reikänsä väljiksi ja siitä tulee se "venyminen". Saa aika pieniaivoinen olla jos ei tällaista asiaa käsitä.
Oletpas suuriaivoinen. Itse olen ollut varmana siitä että metalli oikeasti venyy.
- Anonyymi
Saa nähdä kuinka pitkäksi tämä keskusteluketju venyy.
- Anonyymi
Ketju ei veny kun sen kuorruttaa aimo annoksella paksua vaseliinia
- Anonyymi
Jaa että mistä kohtaa venyy ?
onpas tyhmä kysymys ?
mieti torspo !- Anonyymi
Voitko kertoa sen vastauksen muille?
- Anonyymi
Venyykö metallit tai muovit, venyykö kumi? Teräksen venyvyys riippuu seosaineiden pitoisuuksista. Suuri hiilipitoisuus vähentää teräksen venyvyyttä, jolloin teräs ei veny vaan murtuu. Osa teräksistä venyy pitkään, kunnes vain yksinkertaisesti murtuvat poikki.
Jos ketjut ruostuvat heti ekassa sateessa, ne ovat melko varmasti korkeahiilistä rakenneterästä. Ne eivät juurikaan veny. Ketjut voivat olla myös rosteria (rst), joka käyttäytyy aivan eri tavoin kuin rakenneteräs, tai pinnoitetta terästä.
Esimerkkinä teräksen AISI 8642 elastinen kerroin on 205 GPa. Jos ketjua kuormitetaan keskimäärin 400 Newtonin voimalla, ketjun pituus kasvaa vajalla millimetrillä. Maksimivoimantuotto kuitenkin lasketaan kaavalla 2,75 x pyöräilijän paino, jolloin ketju venyy maksimissaan yli puolella sentillä. Näin siis satakiloisen pyöräilijän kohdalla ketjun venyminen olisi 0,8 mm jatkuvasti ja max. 0,54 cm.
Venyminen ei siis ole suuren suurta, vaan kyseeseen voisi tulla teräksen väsyminen. Tietoa siitä on kuitenkin ihan liian vaivalloista lähteä etsimään tai esittämään.
Kyse olisi siis siitä, että ketjua kuormitettaisiin tyypillisesti 100 - 500 watin teholla tai 200 - 2500 Newtonin voimalla vaikkapa 500 tunnin ajan. Muuttaisiko metalli muotoaan väsymisen ja pysyvän muodonmuutoksen kautta? Se olisi ihan uskottavaa, varsinkin jos pyöräilijän voimantuotto on suuri ja lämpötila korkea.
On selvää, että pienillä lapsilla kaikki ketjun venyminen on kulumista. Vahvoilla, painavilla ja nopeilla pyöräilijöillä, samoin kuin vahvoissa sähköpyörissä, tilanne voi olla erilainen.Minulla olisi tuossa laatikossa vielä tallella ”projektisähkäristä” purettu, entisen omistajan toimesta reippaaseen ylimittainen (venymä n. 1.6%) ajettu KMC:n x10 ketju. Olisiko hyviä ideoita miten lähtisi mahdollista lenkkien venymää mittaamaan?
santtu_1975X kirjoitti:
Minulla olisi tuossa laatikossa vielä tallella ”projektisähkäristä” purettu, entisen omistajan toimesta reippaaseen ylimittainen (venymä n. 1.6%) ajettu KMC:n x10 ketju. Olisiko hyviä ideoita miten lähtisi mahdollista lenkkien venymää mittaamaan?
Tai tiedänhän itsekkin miten pitäisi tehdä.
Käydä ostamassa kaupasta uusi vastaava KMC:n x10 ketju, purkaa molemmista muutama lenkki osiksi ja mitata sivulevyjen pituudet tarpeeksi tarkasti molempien osalta, niin sisempien kuin ulompienkin levyjen osalta ja verrata näitä…
En vain tiedä viitsinkö yhden nettikeskustelun takia käydä ostamassa 30€ ketjut vain ne purkaakseni ja mitatakseni…- Anonyymi
santtu_1975X kirjoitti:
Tai tiedänhän itsekkin miten pitäisi tehdä.
Käydä ostamassa kaupasta uusi vastaava KMC:n x10 ketju, purkaa molemmista muutama lenkki osiksi ja mitata sivulevyjen pituudet tarpeeksi tarkasti molempien osalta, niin sisempien kuin ulompienkin levyjen osalta ja verrata näitä…
En vain tiedä viitsinkö yhden nettikeskustelun takia käydä ostamassa 30€ ketjut vain ne purkaakseni ja mitatakseni…Varmasti asiasta on tehty ihan asiallisia insinööri-, maisteri- tai tohtoritason tutkimuksia, ilmeisimmin lujuuslaskentaan liittyen.
Itselläni on sekä vanhaksi menossa olevat ketjut että pakasta vedetyt ketjut, mutta ei sopivaa mittalaitetta kuten mikrometriruuvia. Puhutaan siis mikrometreistä (μm).
Onko jollakin tietoa, mitkä ovat uuden ketjun yhden laatan-sivulevyn tarkimmat mahdolliset mitat (paksuus, leveys, korkeus, paino jne. )? Tuo mittahan on standardoitu.
Ihan kiinnostava aihe, vaikka sillä ei maailmaa pelastetakaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Varmasti asiasta on tehty ihan asiallisia insinööri-, maisteri- tai tohtoritason tutkimuksia, ilmeisimmin lujuuslaskentaan liittyen.
Itselläni on sekä vanhaksi menossa olevat ketjut että pakasta vedetyt ketjut, mutta ei sopivaa mittalaitetta kuten mikrometriruuvia. Puhutaan siis mikrometreistä (μm).
Onko jollakin tietoa, mitkä ovat uuden ketjun yhden laatan-sivulevyn tarkimmat mahdolliset mitat (paksuus, leveys, korkeus, paino jne. )? Tuo mittahan on standardoitu.
Ihan kiinnostava aihe, vaikka sillä ei maailmaa pelastetakaan.Pitäisi kerralla ostaa samasta valmistuserästä useampi ketju ja testailla ja vertailla niitä keskenään.
Valmistajilla saattaa toleranssit poiketa eri tuotantokoneidenkin välillä eli välttämättä samasta myyntierästä kaupan hyllyltä ei saa saman laitteen tekemiä ketjuja. Raaka-aineiden tuottajillakin voi olla pieniä laatueroja materiaalissa.
Jos pääsisi vaikka Suomi24 Pyöräilyfoorumin delegaatio suurimpien ketjuvalmistajien tehtaille mittailemaan ketjuja niin uskoisin että saataisiin tämä aihe tältä osin käsiteltyä loppuun hyvässä yhteisymmärryksessä ja kaikkia osapuolia kunnioittavalla tavalla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Varmasti asiasta on tehty ihan asiallisia insinööri-, maisteri- tai tohtoritason tutkimuksia, ilmeisimmin lujuuslaskentaan liittyen.
Itselläni on sekä vanhaksi menossa olevat ketjut että pakasta vedetyt ketjut, mutta ei sopivaa mittalaitetta kuten mikrometriruuvia. Puhutaan siis mikrometreistä (μm).
Onko jollakin tietoa, mitkä ovat uuden ketjun yhden laatan-sivulevyn tarkimmat mahdolliset mitat (paksuus, leveys, korkeus, paino jne. )? Tuo mittahan on standardoitu.
Ihan kiinnostava aihe, vaikka sillä ei maailmaa pelastetakaan.Mikrometrihän on millin tuhannesosa 0,001mm mutta tuohon mittaustarkkuuten en näe tarvetta, mikrometritasollahan alkaisi jo lämpölaajeneminenkin näkymään tuloksissa. Ja itseasiassa "normaalit" perus mikrometrithän eivät edes mittaa kuin millin sadasosan 0.01mm tarkkuudella joten uskaltaisin väittää että normaalit mittavirheet ja valmistustoleranssit huomioiden tuo millin sadasosan tarkkuus olisi aivan riittävä tarkkuus ja tuohon tarkkuuteen pääsee nykypäivänä aivan normaalit digitaaliset työntömitat yms. laitteet.
t.santtu_1975X kirjautumatta kun suomi24 ei päästä kirjautumaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pitäisi kerralla ostaa samasta valmistuserästä useampi ketju ja testailla ja vertailla niitä keskenään.
Valmistajilla saattaa toleranssit poiketa eri tuotantokoneidenkin välillä eli välttämättä samasta myyntierästä kaupan hyllyltä ei saa saman laitteen tekemiä ketjuja. Raaka-aineiden tuottajillakin voi olla pieniä laatueroja materiaalissa.
Jos pääsisi vaikka Suomi24 Pyöräilyfoorumin delegaatio suurimpien ketjuvalmistajien tehtaille mittailemaan ketjuja niin uskoisin että saataisiin tämä aihe tältä osin käsiteltyä loppuun hyvässä yhteisymmärryksessä ja kaikkia osapuolia kunnioittavalla tavalla.Niin, tai pääsisi edes tapaamaan Shimanon tai KMC:n pääjohtajaa, tuotantojohtajaa tai tuotekehitysjohtajaa. Olisi edes matkat tehtaalle maksettu yhteisymmärryksessä.
Siellä voisi sitten itse viemiensä mittalaitteiden kanssa kiistää kaiken kuulemansa ja näkemänsä.
KMC valmistaa yli 150 000 kilometriä ketjua joka vuosi. Noin isossa määrässä millimetrit ovat pikkuasioita. Jos edes osuisi kohdalleen metrin tarkkuudella. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin, tai pääsisi edes tapaamaan Shimanon tai KMC:n pääjohtajaa, tuotantojohtajaa tai tuotekehitysjohtajaa. Olisi edes matkat tehtaalle maksettu yhteisymmärryksessä.
Siellä voisi sitten itse viemiensä mittalaitteiden kanssa kiistää kaiken kuulemansa ja näkemänsä.
KMC valmistaa yli 150 000 kilometriä ketjua joka vuosi. Noin isossa määrässä millimetrit ovat pikkuasioita. Jos edes osuisi kohdalleen metrin tarkkuudella."Siellä voisi sitten itse viemiensä mittalaitteiden kanssa kiistää kaiken kuulemansa ja näkemänsä."
Mittalaitteista ja niiden tarkkuudesta ei tässä ketjussa olekaan vielä peistä väännetty. - Anonyymi
santtu_1975X kirjoitti:
Tai tiedänhän itsekkin miten pitäisi tehdä.
Käydä ostamassa kaupasta uusi vastaava KMC:n x10 ketju, purkaa molemmista muutama lenkki osiksi ja mitata sivulevyjen pituudet tarpeeksi tarkasti molempien osalta, niin sisempien kuin ulompienkin levyjen osalta ja verrata näitä…
En vain tiedä viitsinkö yhden nettikeskustelun takia käydä ostamassa 30€ ketjut vain ne purkaakseni ja mitatakseni…Ylijäämäpätkiä tapaa usein syntyä ketjua vaihdettaessa. Itse olen "säästänyt" niitä. Tässähän olisikin nyt niille yksi käyttötarkoitus.
Anonyymi kirjoitti:
Ylijäämäpätkiä tapaa usein syntyä ketjua vaihdettaessa. Itse olen "säästänyt" niitä. Tässähän olisikin nyt niille yksi käyttötarkoitus.
Totta, itse olen tavannut heittää nämä ylijäämät pois.
Tosin tuossa(kin) olisi se ongelma että sitten pitäisi tarkoituksellisesti ajaa kyseiset ketjut ”ylikuluneiksi”.santtu_1975X kirjoitti:
Tai tiedänhän itsekkin miten pitäisi tehdä.
Käydä ostamassa kaupasta uusi vastaava KMC:n x10 ketju, purkaa molemmista muutama lenkki osiksi ja mitata sivulevyjen pituudet tarpeeksi tarkasti molempien osalta, niin sisempien kuin ulompienkin levyjen osalta ja verrata näitä…
En vain tiedä viitsinkö yhden nettikeskustelun takia käydä ostamassa 30€ ketjut vain ne purkaakseni ja mitatakseni…Nyt olisi sitten hieman mittausdataa itsetyhtynä aiheesta (yhä puuttuu vertailuketju ulkolenkkien pituuksien vertailuun).
Eli purettu KMC:n X10 ketju joka ollut sähköavusteisessa maastopyörässä (pyörä jonka rakentelua toisessa ketjussa olen päivittänyt aika ajoin), jonka ketjua ajettu edellisen omistajan toimesta "ylipitkäksi". Sähköavusteisella maastopyörällä ketju joutuu varmasti sinne rankemmanpään käyttöön jossa siihen kohdistuvat voimat sieltä rankemmasta päästä, tästä voinemme olla samaa mieltä?
Ketju pesty ja nyt mitattu KMC:n omalla digitaalisella korjaamokäyttöön tarkoitetulla ketjunvenymämittarilla, se mittaa venymän kahdeksan tappivälin matkalta (joka on siis 8*0.5" eli hieman reilut 10cm.) joten aivan yksi yhteen lukema ei ole muutettavissa perinteiseksi ketjuvenymä prosentiksi. Kolmen mittauskerran keskiarvomittaus oli kuvassa oleva 1,67mm / 8 lenkkiä = 0,209mm/lenkki(tappi).
https://aijaa.com/2HlcjX
Tämän jälkeen purin ketjusta neljä lenkkiparia ja otin niistä neljät ulkolevyt ja neljät sisälevyt talteen (ja mittasin ne, mutta niillä mitoilla ei vielä väliä kun puttuu vertailulevyt).
https://aijaa.com/vdXh3x
Sitten otin tapit tarkateluun ja niistä oli helpohkosti havaittavissa kulumat tietyllä reunaa tappia (eli siinä reunassa joka hankaa yhteen sisälevyjen kanssa).
Hieman haastavaa kuvata kamerakännykällä, mutta asetin kaksi tappia niin että etummaisessa on nähtävissä nämä kulumakohdat ja takimmainen on "kulumaton" puoli kuvaan päin.
https://aijaa.com/eXixuk
Ja sitten mittaamaan tappeja, ensin tappi 1 mitattuna "ei kuluman suuntaisesti", mitta 3.62mm ja sitten mitattuna "kuluman suuntaisesti", mitta 3.47mm, kuluma 0.15mm
https://aijaa.com/eXixuk
https://aijaa.com/606vOi
Sitten sama tapille kaksi, ja vastaavat lukemat:3.62mm / 3.45mm, kuluma 0.17mm
https://aijaa.com/hfqKC9
https://aijaa.com/5Sk6sm
Keskimääräinen kuluma siis kahden tapin otannalla 0.16mm/tappi, eli mitatun 8 tapin/lenkin matkalla tappien kuluma olisi 1.28mm kun mitattu kokonaiskuluma oli 1,67mm
Eli vielä noin 0.39mm(0,049mm/tappi) osalle pitäisi löytää "selitys" onko venyt tuon vaiko se todennäköisempi että sisemmän levyn kiinnitys reikä olisi kulunut myös tuon verran, reikä näyttää silminnähden aavistuksen soikelta mutta käytettävissä olevilla välineillä sen mittaaminen ei onnistu...
Mutta näillä mittauksilla kuitenkin vähintään 76%:a tuosta ketjun pidentymisestä olisi selitettävissä tuon tapin kulumalla, mutta vielä pitäisi saada jotenkin mitattua tuo loppukuluma...- Anonyymi
santtu_1975X kirjoitti:
Nyt olisi sitten hieman mittausdataa itsetyhtynä aiheesta (yhä puuttuu vertailuketju ulkolenkkien pituuksien vertailuun).
Eli purettu KMC:n X10 ketju joka ollut sähköavusteisessa maastopyörässä (pyörä jonka rakentelua toisessa ketjussa olen päivittänyt aika ajoin), jonka ketjua ajettu edellisen omistajan toimesta "ylipitkäksi". Sähköavusteisella maastopyörällä ketju joutuu varmasti sinne rankemmanpään käyttöön jossa siihen kohdistuvat voimat sieltä rankemmasta päästä, tästä voinemme olla samaa mieltä?
Ketju pesty ja nyt mitattu KMC:n omalla digitaalisella korjaamokäyttöön tarkoitetulla ketjunvenymämittarilla, se mittaa venymän kahdeksan tappivälin matkalta (joka on siis 8*0.5" eli hieman reilut 10cm.) joten aivan yksi yhteen lukema ei ole muutettavissa perinteiseksi ketjuvenymä prosentiksi. Kolmen mittauskerran keskiarvomittaus oli kuvassa oleva 1,67mm / 8 lenkkiä = 0,209mm/lenkki(tappi).
https://aijaa.com/2HlcjX
Tämän jälkeen purin ketjusta neljä lenkkiparia ja otin niistä neljät ulkolevyt ja neljät sisälevyt talteen (ja mittasin ne, mutta niillä mitoilla ei vielä väliä kun puttuu vertailulevyt).
https://aijaa.com/vdXh3x
Sitten otin tapit tarkateluun ja niistä oli helpohkosti havaittavissa kulumat tietyllä reunaa tappia (eli siinä reunassa joka hankaa yhteen sisälevyjen kanssa).
Hieman haastavaa kuvata kamerakännykällä, mutta asetin kaksi tappia niin että etummaisessa on nähtävissä nämä kulumakohdat ja takimmainen on "kulumaton" puoli kuvaan päin.
https://aijaa.com/eXixuk
Ja sitten mittaamaan tappeja, ensin tappi 1 mitattuna "ei kuluman suuntaisesti", mitta 3.62mm ja sitten mitattuna "kuluman suuntaisesti", mitta 3.47mm, kuluma 0.15mm
https://aijaa.com/eXixuk
https://aijaa.com/606vOi
Sitten sama tapille kaksi, ja vastaavat lukemat:3.62mm / 3.45mm, kuluma 0.17mm
https://aijaa.com/hfqKC9
https://aijaa.com/5Sk6sm
Keskimääräinen kuluma siis kahden tapin otannalla 0.16mm/tappi, eli mitatun 8 tapin/lenkin matkalla tappien kuluma olisi 1.28mm kun mitattu kokonaiskuluma oli 1,67mm
Eli vielä noin 0.39mm(0,049mm/tappi) osalle pitäisi löytää "selitys" onko venyt tuon vaiko se todennäköisempi että sisemmän levyn kiinnitys reikä olisi kulunut myös tuon verran, reikä näyttää silminnähden aavistuksen soikelta mutta käytettävissä olevilla välineillä sen mittaaminen ei onnistu...
Mutta näillä mittauksilla kuitenkin vähintään 76%:a tuosta ketjun pidentymisestä olisi selitettävissä tuon tapin kulumalla, mutta vielä pitäisi saada jotenkin mitattua tuo loppukuluma...Hienosti tehty. Kiitos ja kumarrus.
santtu_1975X kirjoitti:
Nyt olisi sitten hieman mittausdataa itsetyhtynä aiheesta (yhä puuttuu vertailuketju ulkolenkkien pituuksien vertailuun).
Eli purettu KMC:n X10 ketju joka ollut sähköavusteisessa maastopyörässä (pyörä jonka rakentelua toisessa ketjussa olen päivittänyt aika ajoin), jonka ketjua ajettu edellisen omistajan toimesta "ylipitkäksi". Sähköavusteisella maastopyörällä ketju joutuu varmasti sinne rankemmanpään käyttöön jossa siihen kohdistuvat voimat sieltä rankemmasta päästä, tästä voinemme olla samaa mieltä?
Ketju pesty ja nyt mitattu KMC:n omalla digitaalisella korjaamokäyttöön tarkoitetulla ketjunvenymämittarilla, se mittaa venymän kahdeksan tappivälin matkalta (joka on siis 8*0.5" eli hieman reilut 10cm.) joten aivan yksi yhteen lukema ei ole muutettavissa perinteiseksi ketjuvenymä prosentiksi. Kolmen mittauskerran keskiarvomittaus oli kuvassa oleva 1,67mm / 8 lenkkiä = 0,209mm/lenkki(tappi).
https://aijaa.com/2HlcjX
Tämän jälkeen purin ketjusta neljä lenkkiparia ja otin niistä neljät ulkolevyt ja neljät sisälevyt talteen (ja mittasin ne, mutta niillä mitoilla ei vielä väliä kun puttuu vertailulevyt).
https://aijaa.com/vdXh3x
Sitten otin tapit tarkateluun ja niistä oli helpohkosti havaittavissa kulumat tietyllä reunaa tappia (eli siinä reunassa joka hankaa yhteen sisälevyjen kanssa).
Hieman haastavaa kuvata kamerakännykällä, mutta asetin kaksi tappia niin että etummaisessa on nähtävissä nämä kulumakohdat ja takimmainen on "kulumaton" puoli kuvaan päin.
https://aijaa.com/eXixuk
Ja sitten mittaamaan tappeja, ensin tappi 1 mitattuna "ei kuluman suuntaisesti", mitta 3.62mm ja sitten mitattuna "kuluman suuntaisesti", mitta 3.47mm, kuluma 0.15mm
https://aijaa.com/eXixuk
https://aijaa.com/606vOi
Sitten sama tapille kaksi, ja vastaavat lukemat:3.62mm / 3.45mm, kuluma 0.17mm
https://aijaa.com/hfqKC9
https://aijaa.com/5Sk6sm
Keskimääräinen kuluma siis kahden tapin otannalla 0.16mm/tappi, eli mitatun 8 tapin/lenkin matkalla tappien kuluma olisi 1.28mm kun mitattu kokonaiskuluma oli 1,67mm
Eli vielä noin 0.39mm(0,049mm/tappi) osalle pitäisi löytää "selitys" onko venyt tuon vaiko se todennäköisempi että sisemmän levyn kiinnitys reikä olisi kulunut myös tuon verran, reikä näyttää silminnähden aavistuksen soikelta mutta käytettävissä olevilla välineillä sen mittaaminen ei onnistu...
Mutta näillä mittauksilla kuitenkin vähintään 76%:a tuosta ketjun pidentymisestä olisi selitettävissä tuon tapin kulumalla, mutta vielä pitäisi saada jotenkin mitattua tuo loppukuluma...Pitää vielä hieman kommentoida/lisätä kirjoitukseeni kun kiireessä sen tein.
Ensinnäkin yksi linkki oli vaihtunut väärää (oli saman kuvan linkki kahteen otteeseen), eli kuva "tappi1":n kulumattoman suunnan paksuusmittauksesta (jonka tulos siis sama 3,62mm kuin tappi2:lla), mutta lisätään se ennen kuin joku kommentoi asiasta:
https://aijaa.com/uJycK4
Sitten, tuo KMC:n ketjukulumamittarin näyttämä on tosiaan 8:n lenkin matkalle, jonka mitta on siis 4" eli 101,6mm, eli perinteisemmällä prosenttikuluneisuus asteikolla tuo 1,67mm pidentyminen tarkoitta 1,64%:n kulumaa(venymää) ketjuissa joka siis tarkoittaa huomattavan kulunutta ketjua joka on kuluttanut muutkin voimansiirron osat loppuun.- Anonyymi
santtu_1975X kirjoitti:
Nyt olisi sitten hieman mittausdataa itsetyhtynä aiheesta (yhä puuttuu vertailuketju ulkolenkkien pituuksien vertailuun).
Eli purettu KMC:n X10 ketju joka ollut sähköavusteisessa maastopyörässä (pyörä jonka rakentelua toisessa ketjussa olen päivittänyt aika ajoin), jonka ketjua ajettu edellisen omistajan toimesta "ylipitkäksi". Sähköavusteisella maastopyörällä ketju joutuu varmasti sinne rankemmanpään käyttöön jossa siihen kohdistuvat voimat sieltä rankemmasta päästä, tästä voinemme olla samaa mieltä?
Ketju pesty ja nyt mitattu KMC:n omalla digitaalisella korjaamokäyttöön tarkoitetulla ketjunvenymämittarilla, se mittaa venymän kahdeksan tappivälin matkalta (joka on siis 8*0.5" eli hieman reilut 10cm.) joten aivan yksi yhteen lukema ei ole muutettavissa perinteiseksi ketjuvenymä prosentiksi. Kolmen mittauskerran keskiarvomittaus oli kuvassa oleva 1,67mm / 8 lenkkiä = 0,209mm/lenkki(tappi).
https://aijaa.com/2HlcjX
Tämän jälkeen purin ketjusta neljä lenkkiparia ja otin niistä neljät ulkolevyt ja neljät sisälevyt talteen (ja mittasin ne, mutta niillä mitoilla ei vielä väliä kun puttuu vertailulevyt).
https://aijaa.com/vdXh3x
Sitten otin tapit tarkateluun ja niistä oli helpohkosti havaittavissa kulumat tietyllä reunaa tappia (eli siinä reunassa joka hankaa yhteen sisälevyjen kanssa).
Hieman haastavaa kuvata kamerakännykällä, mutta asetin kaksi tappia niin että etummaisessa on nähtävissä nämä kulumakohdat ja takimmainen on "kulumaton" puoli kuvaan päin.
https://aijaa.com/eXixuk
Ja sitten mittaamaan tappeja, ensin tappi 1 mitattuna "ei kuluman suuntaisesti", mitta 3.62mm ja sitten mitattuna "kuluman suuntaisesti", mitta 3.47mm, kuluma 0.15mm
https://aijaa.com/eXixuk
https://aijaa.com/606vOi
Sitten sama tapille kaksi, ja vastaavat lukemat:3.62mm / 3.45mm, kuluma 0.17mm
https://aijaa.com/hfqKC9
https://aijaa.com/5Sk6sm
Keskimääräinen kuluma siis kahden tapin otannalla 0.16mm/tappi, eli mitatun 8 tapin/lenkin matkalla tappien kuluma olisi 1.28mm kun mitattu kokonaiskuluma oli 1,67mm
Eli vielä noin 0.39mm(0,049mm/tappi) osalle pitäisi löytää "selitys" onko venyt tuon vaiko se todennäköisempi että sisemmän levyn kiinnitys reikä olisi kulunut myös tuon verran, reikä näyttää silminnähden aavistuksen soikelta mutta käytettävissä olevilla välineillä sen mittaaminen ei onnistu...
Mutta näillä mittauksilla kuitenkin vähintään 76%:a tuosta ketjun pidentymisestä olisi selitettävissä tuon tapin kulumalla, mutta vielä pitäisi saada jotenkin mitattua tuo loppukuluma...Onko sisä- ja ulkolevyn ulkomitta sama? Voi olla turha kysymys jos ei ole uutta mihin verrata. Jos levy (materiaali) venyy, sisä- ja ulkolevyt venynevät samaa tahtia kun materiaali on samaa.
Anonyymi kirjoitti:
Onko sisä- ja ulkolevyn ulkomitta sama? Voi olla turha kysymys jos ei ole uutta mihin verrata. Jos levy (materiaali) venyy, sisä- ja ulkolevyt venynevät samaa tahtia kun materiaali on samaa.
Itseasiassa ei ole sama, niissä on jopa senverran huomattava ero, että oletuksellisesti ne on tarkoituksellisesti tehty erimittaisiksi.
Ulkolenkeissä tuo 20.95mm edusti suht hyvää keskiarvoa
https://aijaa.com/xsaD8j
Ja sisälenkeissä vastaava keskiarvo 20.65mm
https://aijaa.com/bsoJO1
Eli eroa kokonaiset 0.3mm joka noissa toleransseissa on paljon ja uskon että aivan tarkoituksellinen ero, tapinreikien paikassa en pysti mitään eroa silmällä huomaamaan kun laittaa kohdakkain, vaan eri tulee ulkolenkin päiden pituudesta,
Sisä/ulkolenkkien keskinäisissä mitoissa heitot luokkaa 0,02mm (joka voi selittyä myös kyseisenmallisen ohuen mutta pitkulaisen kappaleen mittaamisen hankaluudesta, että kappaleen saa mittaan juuri pisimpään asentoonsa eikä ole kallellaan mihinkään suuntaan).santtu_1975X kirjoitti:
Itseasiassa ei ole sama, niissä on jopa senverran huomattava ero, että oletuksellisesti ne on tarkoituksellisesti tehty erimittaisiksi.
Ulkolenkeissä tuo 20.95mm edusti suht hyvää keskiarvoa
https://aijaa.com/xsaD8j
Ja sisälenkeissä vastaava keskiarvo 20.65mm
https://aijaa.com/bsoJO1
Eli eroa kokonaiset 0.3mm joka noissa toleransseissa on paljon ja uskon että aivan tarkoituksellinen ero, tapinreikien paikassa en pysti mitään eroa silmällä huomaamaan kun laittaa kohdakkain, vaan eri tulee ulkolenkin päiden pituudesta,
Sisä/ulkolenkkien keskinäisissä mitoissa heitot luokkaa 0,02mm (joka voi selittyä myös kyseisenmallisen ohuen mutta pitkulaisen kappaleen mittaamisen hankaluudesta, että kappaleen saa mittaan juuri pisimpään asentoonsa eikä ole kallellaan mihinkään suuntaan).Alkoi senverran kiinnostamaan tuo asia noiden ulko ja sisälevyjen erilaisista mitoista ja kun oli jäänyt yhdesta uudesta Shimanon 11s, (HG-701) ketjusta muutama pala uusien ketjujen asennuksessa yli ja löytyi tuosta vierestä, niin pakko oli purkaa ja katsoa miten on, sama juttu oli siinä, ulkolevy 21,04mm ja sisälevy 20.71, eli näillä eroa 0.33mm, eli tuo taitaa olla ihanvakiojuttu että ulkolenkki hieman pidempi kuin sisälenkki (ei vaikutusta tietenkaan tappiväliin, se sama molemmissa tietenkin), aina oppii uutta...
https://aijaa.com/0SEZuq
https://aijaa.com/LCaWRw- Anonyymi
santtu_1975X kirjoitti:
Alkoi senverran kiinnostamaan tuo asia noiden ulko ja sisälevyjen erilaisista mitoista ja kun oli jäänyt yhdesta uudesta Shimanon 11s, (HG-701) ketjusta muutama pala uusien ketjujen asennuksessa yli ja löytyi tuosta vierestä, niin pakko oli purkaa ja katsoa miten on, sama juttu oli siinä, ulkolevy 21,04mm ja sisälevy 20.71, eli näillä eroa 0.33mm, eli tuo taitaa olla ihanvakiojuttu että ulkolenkki hieman pidempi kuin sisälenkki (ei vaikutusta tietenkaan tappiväliin, se sama molemmissa tietenkin), aina oppii uutta...
https://aijaa.com/0SEZuq
https://aijaa.com/LCaWRwValmistaako KMC Shimanon ketjut?
Vaikka olisikin eri valmistajan ketju, uusien ja vanhojen levyjen ei vaikuta todennäköiseltä. Mitat ovat virhemarginaalien sisällä.
Alustavasti tuo viittaisi siihen, että venyminen olisi tapeista ja sisälevyn tapin rei'istä johtuvaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Valmistaako KMC Shimanon ketjut?
Vaikka olisikin eri valmistajan ketju, uusien ja vanhojen levyjen ei vaikuta todennäköiseltä. Mitat ovat virhemarginaalien sisällä.
Alustavasti tuo viittaisi siihen, että venyminen olisi tapeista ja sisälevyn tapin rei'istä johtuvaa.Vaikka olisikin eri valmistajan ketju, uusien ja vanhojen levyjen venyminen ei vaikuta todennäköiseltä, piti siis sanoa.
Anonyymi kirjoitti:
Valmistaako KMC Shimanon ketjut?
Vaikka olisikin eri valmistajan ketju, uusien ja vanhojen levyjen ei vaikuta todennäköiseltä. Mitat ovat virhemarginaalien sisällä.
Alustavasti tuo viittaisi siihen, että venyminen olisi tapeista ja sisälevyn tapin rei'istä johtuvaa.Käsittääkseni KMC valmistaa alihankintana myös joitakin Shimanon ketjuja, mutta noissa Shimanon HG-701 ketjuissa lukee mede in Japan ja KMC:llä ei ole Japanissa tehdasta, joten oletuksellisesti tuo ketjumalli ei ole KMC:n tekemä.
Ja tuo sivulevyjen mittauksesta tuli hieman "oma episodinsa", koska kiinnostuin asiasta noiden sisä ja ulkolevyjen eri mittaisuuden takia ja sillä että evatko/eivätkö ole eri pituutta keskenään ei lähtökohtaisesti pitäisi olla tekemistä tässä keskustelussa olevan ketjujen kulumisen/"venymisen" kanssa. Kun katsoin noita itselläni varaosalaatikossa olevia uusia ketjuja, niin ainakin myös Shimanon HG-93 ketjussa on silminnähden havaittavissa tuo että sisemmän lenkin levyt ovat aavistyksen lyhyemmät kuin ulkolenkin levyt, mutta sitten taas esim. KMC:n huipputason 1yksivaihde e101 ketjussa sisempilenkki on se jossa levyt ovat pidemmät kuin ulompien lenkkien levyt. Eli tähän ei ole ilmeisesti olemassa mitään yleistä "sääntöä" vaan ketjukohtaisesti voivat olla pidempiä/lyhyempiä taikka samanpituisia...
Nyt kun viitsisi käydä ostamassa tuollaisen x10 ketjun ja mittaisi siitä nuo sivulevyjen pituudet niin saisi siitä suht lopullisen varmuuden tuohon "venymiseen".- Anonyymi
santtu_1975X kirjoitti:
Käsittääkseni KMC valmistaa alihankintana myös joitakin Shimanon ketjuja, mutta noissa Shimanon HG-701 ketjuissa lukee mede in Japan ja KMC:llä ei ole Japanissa tehdasta, joten oletuksellisesti tuo ketjumalli ei ole KMC:n tekemä.
Ja tuo sivulevyjen mittauksesta tuli hieman "oma episodinsa", koska kiinnostuin asiasta noiden sisä ja ulkolevyjen eri mittaisuuden takia ja sillä että evatko/eivätkö ole eri pituutta keskenään ei lähtökohtaisesti pitäisi olla tekemistä tässä keskustelussa olevan ketjujen kulumisen/"venymisen" kanssa. Kun katsoin noita itselläni varaosalaatikossa olevia uusia ketjuja, niin ainakin myös Shimanon HG-93 ketjussa on silminnähden havaittavissa tuo että sisemmän lenkin levyt ovat aavistyksen lyhyemmät kuin ulkolenkin levyt, mutta sitten taas esim. KMC:n huipputason 1yksivaihde e101 ketjussa sisempilenkki on se jossa levyt ovat pidemmät kuin ulompien lenkkien levyt. Eli tähän ei ole ilmeisesti olemassa mitään yleistä "sääntöä" vaan ketjukohtaisesti voivat olla pidempiä/lyhyempiä taikka samanpituisia...
Nyt kun viitsisi käydä ostamassa tuollaisen x10 ketjun ja mittaisi siitä nuo sivulevyjen pituudet niin saisi siitä suht lopullisen varmuuden tuohon "venymiseen".Jotta asia olisi käytännön faktaa, pitäisi siis verrata toisiinsa kahta identtistä ketjua - siis uusi ka kulunut. Turha siis verrata omenaa ja appelsiinia, vaikka molemmat ovat hedelmiä.
Kaikki kuitenkin viittaa alustavasti siihen, että valtaosa ketjun venymisestä johtuu kulumisesta. - Anonyymi
santtu_1975X kirjoitti:
Itseasiassa ei ole sama, niissä on jopa senverran huomattava ero, että oletuksellisesti ne on tarkoituksellisesti tehty erimittaisiksi.
Ulkolenkeissä tuo 20.95mm edusti suht hyvää keskiarvoa
https://aijaa.com/xsaD8j
Ja sisälenkeissä vastaava keskiarvo 20.65mm
https://aijaa.com/bsoJO1
Eli eroa kokonaiset 0.3mm joka noissa toleransseissa on paljon ja uskon että aivan tarkoituksellinen ero, tapinreikien paikassa en pysti mitään eroa silmällä huomaamaan kun laittaa kohdakkain, vaan eri tulee ulkolenkin päiden pituudesta,
Sisä/ulkolenkkien keskinäisissä mitoissa heitot luokkaa 0,02mm (joka voi selittyä myös kyseisenmallisen ohuen mutta pitkulaisen kappaleen mittaamisen hankaluudesta, että kappaleen saa mittaan juuri pisimpään asentoonsa eikä ole kallellaan mihinkään suuntaan).Laita se mitattava kappale jotain suoraa puupalikkaa tms. vasten ja mittaa niin että mauserin kärjet myös kyseistä seinämää koskettaen.
- Anonyymi
ne mitää veny
- Anonyymi
Vaseliinimies havaittu.
- Anonyymi
Kunnollinen kirjoitustaito auttaa oleellisesti viestin ymmärtämistä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi862331Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap182267Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen191788- 1051477
Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663911440Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1631248Aatteleppa ite!
Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.2571042- 63953
- 78919
Omalääkäri hallituksen utopia?
Suurissa kaupungeissa ja etelässä moinen onnistunee. Suuressa osassa Suomea on taas paljon keikkalääkäreitä. Mitenkäs ha174903