Yhtä asiaa en ymmärrä, nimittäin

Anonyymi-ap

Krishna sanoo, ettei vähäkään harjoittelu Krishna-bhaktina mene hukkaan vaan se kyllä palkitaan, vaikka lankeaisit pois polulta ennen kuolemaa. Myös monet asiaan perehtyneet täällä sanovat, että synnyt seuraavassa elämässä muotoon, jonka tietoisuuden olet saavuttanut.

Tämä sotii kuitenkin ajatusta vastaan, että synnyt sellaiseksi, mitä ajattelet kuolemasi hetkellä. Jos olet ollut koko elämäsi Krishna-bhakti, mutta ajattelet koiraystävääsi kuollessasi, sinusta tulee koira. Kuinka nämä sopivat yhteen Krishnan sanojen kanssa, ettei mikään mene hukkaan?

215

965

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      "Tämä sotii kuitenkin ajatusta vastaan, että synnyt sellaiseksi, mitä ajattelet kuolemasi hetkellä. Jos olet ollut koko elämäsi Krishna-bhakti, mutta ajattelet koiraystävääsi kuollessasi, sinusta tulee koira. Kuinka nämä sopivat yhteen Krishnan sanojen kanssa, ettei mikään mene hukkaan?"

      Hei, hyvä kysymys.

      Krishna ei ole formalisti, ja hän ottaa huomioon elämän aikana kertyneet ansiot. Jotkut vaishnavat voivat kuolla tajuttomina, mutta Krishna ei unohda seuraajiaan.

      Krishna on kiitollinen kaikesta, mitä ikinä teetkin bhaktin tiellä.

      Suuret opettajamme ovat kuolleet täydessä älyllisessä kirkkaudessa, älyllisyyden täyteydessä, mutta nyt puhumme tavallisista ihmisistä, kuten minusta, ja sinusta, jotka olemme neofyyttejä.

      • Anonyymi

        Uusi keho alkaa muotoutua ennen kuolemaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Uusi keho alkaa muotoutua ennen kuolemaa.

        Syntymä, jälleensyntyminen tapahtuu jo ennen kuolemaa. Miten tämä on mahdollista? Syntymä määräytyy tässä elämässä tehtyjen tekojen perusteella. Kertyneen karman on määrättävä uusi keho.

        Jokainen teko aiheuttaa seurauksia, ja kaikki tämä yhdessä odottaa inkarnaatiota uudessa kehossa, seuraavassa elämässä.

        Uusi ulkomuoto "lasketaan" kuin tietokonemalli, ja kun sielu jättää kehon, hienojakoinen keho ottaa sen mukaansa ja kuljettaa sen seuraavaan syntymään.

        Sielu voi päätyä minne tahansa sen tietyn elämän aikana tekemiensä toimien mukaan. Seuraukset toteutuvat seuraavassa syntymässä hienovaraisessa, ihanteellisessa muodossa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Syntymä, jälleensyntyminen tapahtuu jo ennen kuolemaa. Miten tämä on mahdollista? Syntymä määräytyy tässä elämässä tehtyjen tekojen perusteella. Kertyneen karman on määrättävä uusi keho.

        Jokainen teko aiheuttaa seurauksia, ja kaikki tämä yhdessä odottaa inkarnaatiota uudessa kehossa, seuraavassa elämässä.

        Uusi ulkomuoto "lasketaan" kuin tietokonemalli, ja kun sielu jättää kehon, hienojakoinen keho ottaa sen mukaansa ja kuljettaa sen seuraavaan syntymään.

        Sielu voi päätyä minne tahansa sen tietyn elämän aikana tekemiensä toimien mukaan. Seuraukset toteutuvat seuraavassa syntymässä hienovaraisessa, ihanteellisessa muodossa.

        "Krishna sanoo, ettei vähäkään harjoittelu Krishna-bhaktina mene hukkaan vaan se kyllä palkitaan, vaikka lankeaisit pois polulta ennen kuolemaa."

        Kaikki aineelliset asiat, jotka on kerätty, häviävät kuoleman myötä, mutta mikään henkinen ei koskaan katoa, koska se on kokonaan toisessa ulottuvuudessa, henkisessä ulottuvuudessa. Henkiset ansiot kerääntyvät elämästä toiseen; kukaan ei voi riistää niitä ihmiseltä. Paitsi jos kyseessä on vakava apparadha, esimerkiksi vaishnava apparadha, silloin henkinen kehitys pysähtyy täysin, riippuen apparadhan vakavuudesta. Mutta kuitenkin, kun apparadhan seuraukset on työstetty, riippuen sen vakavuudesta, yhdessä elämässä, kahdessa tai jopa kymmenessä elämässä jne. kehitys jatkuu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Krishna sanoo, ettei vähäkään harjoittelu Krishna-bhaktina mene hukkaan vaan se kyllä palkitaan, vaikka lankeaisit pois polulta ennen kuolemaa."

        Kaikki aineelliset asiat, jotka on kerätty, häviävät kuoleman myötä, mutta mikään henkinen ei koskaan katoa, koska se on kokonaan toisessa ulottuvuudessa, henkisessä ulottuvuudessa. Henkiset ansiot kerääntyvät elämästä toiseen; kukaan ei voi riistää niitä ihmiseltä. Paitsi jos kyseessä on vakava apparadha, esimerkiksi vaishnava apparadha, silloin henkinen kehitys pysähtyy täysin, riippuen apparadhan vakavuudesta. Mutta kuitenkin, kun apparadhan seuraukset on työstetty, riippuen sen vakavuudesta, yhdessä elämässä, kahdessa tai jopa kymmenessä elämässä jne. kehitys jatkuu.

        Krishna ottaa rennosti, kun joku loukkaa Häntä, mutta Hän ei voi hyväksyä sitä, kun joku loukkaa hänen seuraajiaan. Krishna on puolueeton riippumatta siitä, millainen ihminen hän on, mutta hän rakastaa seuraajiaan niin paljon, että hän on täysin rakkauden vallassa, hän tuntee, ettei hänellä ole mitään, millä korvata rakkautta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Krishna ottaa rennosti, kun joku loukkaa Häntä, mutta Hän ei voi hyväksyä sitä, kun joku loukkaa hänen seuraajiaan. Krishna on puolueeton riippumatta siitä, millainen ihminen hän on, mutta hän rakastaa seuraajiaan niin paljon, että hän on täysin rakkauden vallassa, hän tuntee, ettei hänellä ole mitään, millä korvata rakkautta.

        Henkiset ansiot kerääntyvät elämästä toiseen; kukaan ei voi riistää niitä ihmiseltä.
        Niin kerääntyy sukriti - elämästä toiseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Henkiset ansiot kerääntyvät elämästä toiseen; kukaan ei voi riistää niitä ihmiseltä.
        Niin kerääntyy sukriti - elämästä toiseen.

        Śrī Caitanya-caritāmṛta

        Herralla, Jumaluuden Ylimmällä Persoonallisuudella, joka tunnetaan nimellä Purushottama, Suurin Persoonallisuus, on puhdas mieli. Hän on niin jalomielinen, että vaikka Hänen palvelijansa tekisi suuren vääryyden, Hän ei ota sitä vakavasti. Mutta jos palvoja tekee Hänelle pienenkin palveluksen, se saa valtavat mittasuhteet Herran silmissä. Vaikka jumalanvihaaja herjaa Herraa, Herra ei koskaan osoita vihaa häntä kohtaan. Tällaisia ovat Hänen hyveensä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Śrī Caitanya-caritāmṛta

        Herralla, Jumaluuden Ylimmällä Persoonallisuudella, joka tunnetaan nimellä Purushottama, Suurin Persoonallisuus, on puhdas mieli. Hän on niin jalomielinen, että vaikka Hänen palvelijansa tekisi suuren vääryyden, Hän ei ota sitä vakavasti. Mutta jos palvoja tekee Hänelle pienenkin palveluksen, se saa valtavat mittasuhteet Herran silmissä. Vaikka jumalanvihaaja herjaa Herraa, Herra ei koskaan osoita vihaa häntä kohtaan. Tällaisia ovat Hänen hyveensä.

        Bhagavad-gītā As It Is


        sarva-dharmān parityajya mām ekaṁ śaraṇaṁ vraja
        ahaṁ tvāṁ sarva-pāpebhyo mokṣayiṣyāmi mā śuchaḥ
        (Srimad Bhagavad-gita: 18.66)

        [Jumala Krishna sanoo:] ”Hylkää kaikki uskonnon eri muodot ja antaudu yksinomaan Minulle. Minä vapautan sinut kaikista syntiesi seuraamuksista. Älä vaivu epätoivoon.”



        Bhagavad gita 18.70

        "JA MINÄ SANON, ETTÄ SE, JOKA TUTKII TÄTÄ KÄYMÄÄMME PYHÄÄ KESKUSTELUA, PALVOO MINUA ÄLYLLÄÄN".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Bhagavad-gītā As It Is


        sarva-dharmān parityajya mām ekaṁ śaraṇaṁ vraja
        ahaṁ tvāṁ sarva-pāpebhyo mokṣayiṣyāmi mā śuchaḥ
        (Srimad Bhagavad-gita: 18.66)

        [Jumala Krishna sanoo:] ”Hylkää kaikki uskonnon eri muodot ja antaudu yksinomaan Minulle. Minä vapautan sinut kaikista syntiesi seuraamuksista. Älä vaivu epätoivoon.”



        Bhagavad gita 18.70

        "JA MINÄ SANON, ETTÄ SE, JOKA TUTKII TÄTÄ KÄYMÄÄMME PYHÄÄ KESKUSTELUA, PALVOO MINUA ÄLYLLÄÄN".

        Bg. 9.2

        Tämä tieto on ylhäisintä viisautta, ja se on kaikista salaisuuksista salaisin. Se on puhtainta tietoa, ja koska se antaa meille suoran käsityksen itsestä oivalluksen kautta, se on uskonnon täydellistymä. Se on ikuista, ja sen harjoittaminen on täynnä iloa.


        (Bhagavad-gītān tätä lukua kutsutaan sivistyksen kuninkaaksi, kaikkein korkeimmaksi tiedoksi, koska se on kaikkien aiemmin julistettujen oppien ja filosofioiden ydin).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Bg. 9.2

        Tämä tieto on ylhäisintä viisautta, ja se on kaikista salaisuuksista salaisin. Se on puhtainta tietoa, ja koska se antaa meille suoran käsityksen itsestä oivalluksen kautta, se on uskonnon täydellistymä. Se on ikuista, ja sen harjoittaminen on täynnä iloa.


        (Bhagavad-gītān tätä lukua kutsutaan sivistyksen kuninkaaksi, kaikkein korkeimmaksi tiedoksi, koska se on kaikkien aiemmin julistettujen oppien ja filosofioiden ydin).

        Koko kosminen järjestys on Minun vallassani. Minun tahdostani se ilmestyy yhä uudelleen ja uudelleen, ja Minun tahdostani se tuhoutuu, kun aika tulee" (Bhagavad-gita, 9.8).

        Bhagavad Gita 7.25

        Minä en milloinkaan ilmesty yksinkertaisille ja typerille. Sisäinen mahtini peittää Minut heiltä, eivätkä he siksi tiedä, että Minä olen syntymätön ja ehtymätön.


        Sama teksti hieman toisella tavalla käännettynä eri lähteestä:


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Koko kosminen järjestys on Minun vallassani. Minun tahdostani se ilmestyy yhä uudelleen ja uudelleen, ja Minun tahdostani se tuhoutuu, kun aika tulee" (Bhagavad-gita, 9.8).

        Bhagavad Gita 7.25

        Minä en milloinkaan ilmesty yksinkertaisille ja typerille. Sisäinen mahtini peittää Minut heiltä, eivätkä he siksi tiedä, että Minä olen syntymätön ja ehtymätön.


        Sama teksti hieman toisella tavalla käännettynä eri lähteestä:

        Bhagavad Gita 7.25

        Minä en milloinkaan ilmesty yksinkertaisille ja typerille. Sisäinen mahtini peittää Minut heiltä, eivätkä he siksi tiedä, että Minä olen syntymätön ja ehtymätön.


        Sama teksti hieman toisella tavalla käännettynä eri lähteestä:


        Bhagavad Gita 7.25

        En koskaan paljasta Itseäni typerille ja tietämättömille ihmisille. Sisäinen energiani kätkee Minut heiltä, ja siksi he eivät tiedä, että olen syntymätön ja ehtymätön.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Bhagavad Gita 7.25

        Minä en milloinkaan ilmesty yksinkertaisille ja typerille. Sisäinen mahtini peittää Minut heiltä, eivätkä he siksi tiedä, että Minä olen syntymätön ja ehtymätön.


        Sama teksti hieman toisella tavalla käännettynä eri lähteestä:


        Bhagavad Gita 7.25

        En koskaan paljasta Itseäni typerille ja tietämättömille ihmisille. Sisäinen energiani kätkee Minut heiltä, ja siksi he eivät tiedä, että olen syntymätön ja ehtymätön.

        Bhagavad Gita 4.37


        ”Oi Arjuna, kuten palava tuli muuttaa polttopuut tuhkaksi, niin tiedon tuli polttaa tuhkaksi kaikki aineelliseen toimintaan liittyvät reaktiot”.

        Tässä on sama asia hieman eri suomennoksessa.


        ”Arjuna! Kuten tuli muuttaa puun tuhkaksi, niin myös transsendenttisen tiedon liekki polttaa pois kaikki maallisen toiminnan seuraukset”.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Bhagavad Gita 4.37


        ”Oi Arjuna, kuten palava tuli muuttaa polttopuut tuhkaksi, niin tiedon tuli polttaa tuhkaksi kaikki aineelliseen toimintaan liittyvät reaktiot”.

        Tässä on sama asia hieman eri suomennoksessa.


        ”Arjuna! Kuten tuli muuttaa puun tuhkaksi, niin myös transsendenttisen tiedon liekki polttaa pois kaikki maallisen toiminnan seuraukset”.

        Bhagavad Gita 9.17

        Minä olen tämän maailmankaikkeuden isä, äiti, ylläpitäjä ja esi-isä. Minä olen tiedon kohde, puhdistaja ja tavu oṁ. Minä olen myös Ṛg-, Sāma- ja Yajur-veda.


        Minä olen veden maku, auringon ja kuun valo ja Veda-mantrojen tavu om; Minä olen ääni eetterissä ja kyky ihmisessä.

        Bhagavad-Gita 7.8



        Bhagavad Gita 9.18

        Minä olen päämäärä, ylläpitäjä, valtias, todistaja, olinsija, turvapaikka ja kaikkein rakkain ystävä. Minä olen luominen ja hävitys, kaiken perusta, leposija ja ikuinen siemen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Bhagavad Gita 9.17

        Minä olen tämän maailmankaikkeuden isä, äiti, ylläpitäjä ja esi-isä. Minä olen tiedon kohde, puhdistaja ja tavu oṁ. Minä olen myös Ṛg-, Sāma- ja Yajur-veda.


        Minä olen veden maku, auringon ja kuun valo ja Veda-mantrojen tavu om; Minä olen ääni eetterissä ja kyky ihmisessä.

        Bhagavad-Gita 7.8



        Bhagavad Gita 9.18

        Minä olen päämäärä, ylläpitäjä, valtias, todistaja, olinsija, turvapaikka ja kaikkein rakkain ystävä. Minä olen luominen ja hävitys, kaiken perusta, leposija ja ikuinen siemen.

        Bhagavad Gita 9.29

        Minä en kadehdi ketään enkä ole puolueellinen ketään kohtaan. Minä kohtelen kaikkia samalla tavoin. Mutta se, joka palvelee Minua antaumuksellisesti, on Minun ystäväni ja on Minussa, ja Minä olen myös hänen ystävänsä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Bhagavad Gita 9.29

        Minä en kadehdi ketään enkä ole puolueellinen ketään kohtaan. Minä kohtelen kaikkia samalla tavoin. Mutta se, joka palvelee Minua antaumuksellisesti, on Minun ystäväni ja on Minussa, ja Minä olen myös hänen ystävänsä.

        Bhagavad Gita 10.39

        Oi Arjuna, Minä olen myös kaiken olemassa olevan luova siemen. Yksikään liikkuva tai liikkumaton olento ei voi olla olemassa ilman Minua.

        Bhagavad Gita 10.6

        Seitsemän suurta tietäjää ja neljä muuta suurta tietäjää ennen heitä sekä Manut
        (ihmiskunnan kantaisät) virtaavat kaikki Minusta – he ovat syntyneet Minun mielestäni,
        ja kaikki erilaisia planeettoja asuttavat elävät olennot ovat heidän jälkeläisiään.


        "Minä olen veden maku, auringon ja kuun valo ja Veda-mantrojen tavu om; Minä olen ääni eetterissä ja kyky ihmisessä."

        -Bhagavad-Gita 7.8


      • Anonyymi

        "Jos Krishnaa ei olisi, ei olisi meidän käsitystämme Jumalasta."

        "Krishnan koko opetus ja elämä on vain rakkautta. Krishna ei hyväksy mitään muuta kuin rakkauden, toimii vain rakkauden kautta, hengittää vain sen kautta ja puhuu vain sen kautta."

        "Krishnan metafyysinen uskonnollinen idea on kaikkien todellisten filosofisten järjestelmien ja kaikkien uskontojen ikuinen ja universaali perusta."

        Leo Tolstoi


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Jos Krishnaa ei olisi, ei olisi meidän käsitystämme Jumalasta."

        "Krishnan koko opetus ja elämä on vain rakkautta. Krishna ei hyväksy mitään muuta kuin rakkauden, toimii vain rakkauden kautta, hengittää vain sen kautta ja puhuu vain sen kautta."

        "Krishnan metafyysinen uskonnollinen idea on kaikkien todellisten filosofisten järjestelmien ja kaikkien uskontojen ikuinen ja universaali perusta."

        Leo Tolstoi

        vaikeudet Krishna antaa hänelle neuvoja ja ohjeita Srimad Bhagavad-gitan muodossa. Erilaiset elävät olennot, jivat, joilla on erilainen mentaliteetti, löytävät täyden tyydytyksen antautuessaan Krishnalle.

        Tässä aineellisessa maailmassa näemme, että näitä totuuksia selitetään hyvin harvoin, kuten joissakin Bhagavad-gitan shlokissa, mutta nämä selitykset ovat hyvin yleviä ja täynnä voimaa.

        Krishna paljasti Arjunalle luontonsa kertomalla hänelle: "Minä olen Jumala. Sinun ei pitäisi olla huolissasi itsestäsi. Antaudu Minulle, niin minä pidän sinusta huolen. Jos joskus teet jotain väärää, vääriä tekoja, edes se ei vahingoita sinua. Kosketukseni, hyvän tahdon ja hyvien toiveideni kautta kaikki elämässäsi harjoittajana tulee olemaan transsendenttistä.

        Kyse on muutamasta asiasta. Krishna puhuu Hänen muistamisestaan, omistautumisesta Hänelle ja kaikinpuolisesta palvelemisesta Hänelle. "Jos antautut Minulle kokonaan, et koskaan joudu vaikeuksiin, sinua eivät koskaan haittaa tekosi, aktiviteettisi, toimintasi. Minä otan kaiken vastuulleni."

        Tällaista toivoa herättävää lupausta ei löydy mistään muualta. Krishna lupasi sen viisi vuosituhatta sitten. Ja silti se loistaa yhtä kirkkaana kuin kuunvalo Srimad-Bhagavad-gitassa.

        ______________________________

        Ilman valinnanvapautta rakkaus ei ole lainkaan mahdollista


        Bhagavad-gitassa lopussa Krishna sanoo:

        "Olen nyt selittänyt sinulle vielä luottamuksellisempaa tietoa. Mieti tätä
        kaikkea tarkkaan, ja toimi sitten haluamallasi tavalla."

        _________________

        Hän ei sano: ”Sinulla on vain kaksi vaihtoehtoa. Joko teet, mitä minä sanon, ja pelastut, tai jos et tee niin, joudut ikuiseen helvettiin. Se ei ole rakkautta, eikä se voi olla vapaata tahtoa, vaan kiristystä ja sortoa. Painostusta ja ahdistelua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        vaikeudet Krishna antaa hänelle neuvoja ja ohjeita Srimad Bhagavad-gitan muodossa. Erilaiset elävät olennot, jivat, joilla on erilainen mentaliteetti, löytävät täyden tyydytyksen antautuessaan Krishnalle.

        Tässä aineellisessa maailmassa näemme, että näitä totuuksia selitetään hyvin harvoin, kuten joissakin Bhagavad-gitan shlokissa, mutta nämä selitykset ovat hyvin yleviä ja täynnä voimaa.

        Krishna paljasti Arjunalle luontonsa kertomalla hänelle: "Minä olen Jumala. Sinun ei pitäisi olla huolissasi itsestäsi. Antaudu Minulle, niin minä pidän sinusta huolen. Jos joskus teet jotain väärää, vääriä tekoja, edes se ei vahingoita sinua. Kosketukseni, hyvän tahdon ja hyvien toiveideni kautta kaikki elämässäsi harjoittajana tulee olemaan transsendenttistä.

        Kyse on muutamasta asiasta. Krishna puhuu Hänen muistamisestaan, omistautumisesta Hänelle ja kaikinpuolisesta palvelemisesta Hänelle. "Jos antautut Minulle kokonaan, et koskaan joudu vaikeuksiin, sinua eivät koskaan haittaa tekosi, aktiviteettisi, toimintasi. Minä otan kaiken vastuulleni."

        Tällaista toivoa herättävää lupausta ei löydy mistään muualta. Krishna lupasi sen viisi vuosituhatta sitten. Ja silti se loistaa yhtä kirkkaana kuin kuunvalo Srimad-Bhagavad-gitassa.

        ______________________________

        Ilman valinnanvapautta rakkaus ei ole lainkaan mahdollista


        Bhagavad-gitassa lopussa Krishna sanoo:

        "Olen nyt selittänyt sinulle vielä luottamuksellisempaa tietoa. Mieti tätä
        kaikkea tarkkaan, ja toimi sitten haluamallasi tavalla."

        _________________

        Hän ei sano: ”Sinulla on vain kaksi vaihtoehtoa. Joko teet, mitä minä sanon, ja pelastut, tai jos et tee niin, joudut ikuiseen helvettiin. Se ei ole rakkautta, eikä se voi olla vapaata tahtoa, vaan kiristystä ja sortoa. Painostusta ja ahdistelua.

        Vedat ovat kuin puu, jossa on monia oksia. Niiden äänillä on yhteinen juuri, yksi lähde. Se, jolla on ymmärrystä, pääsee varmasti juurelle, liikkuipa hän mitä haaraa pitkin tahansa. "Mene tuohon suuntaan. Sen, mitä etsit, löydät puun juurelta. Kukin oksa on totuuden erillinen puoli, mutta se itse ruumiillistuu kokonaisuutena juuressa. Mene sinne, niin kuulet äänen, joka voi sammuttaa janosi. Ei ole mitään järkeä matkustaa oksalta toiselle. Kun kuulette Kokonaisuuden äänen, kuulette sen yksittäisten osien äänen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vedat ovat kuin puu, jossa on monia oksia. Niiden äänillä on yhteinen juuri, yksi lähde. Se, jolla on ymmärrystä, pääsee varmasti juurelle, liikkuipa hän mitä haaraa pitkin tahansa. "Mene tuohon suuntaan. Sen, mitä etsit, löydät puun juurelta. Kukin oksa on totuuden erillinen puoli, mutta se itse ruumiillistuu kokonaisuutena juuressa. Mene sinne, niin kuulet äänen, joka voi sammuttaa janosi. Ei ole mitään järkeä matkustaa oksalta toiselle. Kun kuulette Kokonaisuuden äänen, kuulette sen yksittäisten osien äänen.

        Bhagavad Gita:

        Oi Arjuna, Minä olen Ylisielu, joka on läsnä jokaisen elävän olennon sydämessä. Minä olen kaiken Alku, Keskikohta ja Loppu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Bhagavad Gita:

        Oi Arjuna, Minä olen Ylisielu, joka on läsnä jokaisen elävän olennon sydämessä. Minä olen kaiken Alku, Keskikohta ja Loppu.

        Ymmärtääksesi tämän, sinun on ymmärrettävä seuraavat asiat:

        Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun.

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/18273516/ihmisen-metafyysinen-rakenne
        Me kaikki tunnemme ihmisen anatomian, mutta entä metafyysinen rakenne?

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/18274310/ihmisen-metafyysinen-rakenne--osa-2
        Toinen esimerkki. Tehdäkseni asian niin selväksi. Vertauskuvallisesti keho on auto. Sielu tämän hienojakoisen kehon kuoressa on tämän auton matkustaja. Jää vielä selvittämättä, kuka on tämän monimutkaisen koneen kuljettaja? Ilmeisesti ei sielu. Sillä jos me olisimme tämän kehon kuljettaja, kaikki tapahtuisi elämässämme täysin niin kuin olemme suunnitelleet. Ja niin ei aina tapahdu. Se tarkoittaa joitakin kohtalon käänteitä, joitakin olosuhteita, joita haluaisimme välttää, mutta meidän on pakko jäädä niihin. Eli sanomme: "Kohtalo on johtanut..." tai minulle on tapahtunut jotakin..... tai jokin kohtalon voima. Eli tiettyyn pisteeseen asti minulla on vapaus, menen näin tai näin, mutta siinä on myös välttämättä jokin ennakointielementti ja tunnemme, että elämässämme on jokin muu voima, jotkut olosuhteet tai kohtalo, joka saa meidät toimimaan toisin kuin haluaisimme.

        Nämä ovat siis vertauskuvallisia esimerkkejä.

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/18274383/hienojakoinen-keho
        Mitä tarkoitetaan hienojakoisella keholla, Minulta on kysytty siitä täällä tällä palstalla. Tämä viestiketju on siis ikään kuin täydennys tähän viestiketjuun: ”Ihmisen metafyysinen rakenne”.
        Siis yksityiskohtaisemmin siitä, mitä hienojakoinen keho on, koska on hyvin tärkeää ymmärtää erot, nähdä sielun ja hienojakoisen kehon väliset erot. Valitettavasti ihmiset sekoittavat usein nämä käsitteet.


        Tässä on paljon toistoja, mutta jotta voisi ymmärtää vastauksen kysymykseesi, niin Vedoja ei voi ymmärtää lainkaan, jos ei ymmärrä edellistä tekstiä. Koko aihetta ei voi ymmärtää, aivan kuten Vedoja ei voi ymmärtää, jos ei ymmärrä gunoja.

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/18302336/vaununkuljettaja-(aly)-ja-ohjakset-(mieli)
        Vaunut ovat fyysinen keho; hevoset, jotka vetävät vaunuja, ovat viisi ulkoista aistia (kuulo, kosketus, näkö, maku ja haju); vaununkuljettaja (äly) ja ohjakset (mieli) ovat hienojakoinen keho, joka ohjaa vaunuja, ja matkustaja on sielu.

        https://pbs.twimg.com/media/BAOB-kiCIAAbZGa?format=jpg&name=small

        Vedat antavat meille vaihtoehtoisen näkemyksen psyyken luonteesta. Vedojen mukaan fyysisen kehon, joka on pelkkä biologinen mekanismi, ja sielun, joka on tietoisuuden lähde, lisäksi on olemassa myös hienojakoinen keho eli psyyke, joka on sielun ja kehon välinen kerros. Hienojakoinen keho toimii linkkinä sielun luonnollisten aistien ja kehon aistilaitteiden välillä.


        https://keskustelu.suomi24.fi/t/18271273/gunat---materian-kolme-olomuotoa
        Aineellisessa maailmassa voimme havaita kolme perusprosessia, joita tapahtuu kaikkialla mikroskooppisesta tasosta universaalille tasolle.

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/18271908/gunat---materian-kolme-olomuotoa--osa2
        Gunat - materian kolme olomuotoa. Osa2


    • "Krishna sanoo..."
      Krshna "sanoo" täsmälleen sen, mitä tuon tekstin kirjoittanut kertoo hänen sanovan.
      Yksikään jumala, olkoon Allah, Jehova tai Krshna, ei ylipäätään sanonut mitään ihmiselle, ennenkuin TÄMÄ oppi puhumaan.
      Menepäs aikaan jolloin tämä muutos tapahtui: miten jumala ilmaisi itsensä ihmiselle joka ei osannut puhua eikä siten ymmärtänyt muidenkaan puhetta.
      Minun vastaukseni on, että ei mitenkään.
      Ihminen ei tiennyt mitään jumalasta, eikä tarvinnutkaan tietää; koko maailma oli henkeä, niin puut kuin muutkin, ja me eläimet, ihminen yhtenä, olimme osa samaa henkeä.
      Se, että eri jumalien kerrotaan nimenomaan puheellan vaikuttaneen ihmiseen kuvastaa sitä, miten puhumaan oppinut ihminen loi jumalan omaksi kuvakseen.

      • Anonyymi

        "Minun vastaukseni on, että ei mitenkään."

        Kiitos kommentistasi ja mielipiteestäsi, mutta vastauksesi ei ole tärkeä idän tutkijoille, koska tämä on idän foorumi, ei kristittyjen tai muiden. Sinut varmasti ympäröivät samanhenkiset ihmiset, joissa voit vaihtaa mielipiteitä siitä, mikä on mielestäsi oikein. Täällä et saa sopivaa seuraa itsellesi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Minun vastaukseni on, että ei mitenkään."

        Kiitos kommentistasi ja mielipiteestäsi, mutta vastauksesi ei ole tärkeä idän tutkijoille, koska tämä on idän foorumi, ei kristittyjen tai muiden. Sinut varmasti ympäröivät samanhenkiset ihmiset, joissa voit vaihtaa mielipiteitä siitä, mikä on mielestäsi oikein. Täällä et saa sopivaa seuraa itsellesi.

        Muinainen kirjallisuus ja arkeologiset todisteet osoittavat selvästi, että tieteen ja uskonnon suhde oli sopusoinnussa, ja teistinen tiede kukoisti Galileoon (1564-1642) ja Descartesiin (1596-1650) saakka. Tänä aikana sekä tiedeyhteisössä että uskonnollisissa perinteissä elämää pidettiin elotonta ainetta korkeampana periaatteena. Tieteen ja uskonnon välinen ristiriita alkoi kuitenkin suurin piirtein silloin, kun Galilei ja Descartes alkoivat spekuloida maailmankaikkeuden luonteella. Galileo erotti toisistaan kaksi todellisuutta: primaariset ja sekundaariset ominaisuudet. Ensisijaiset ominaisuudet ovat objektiivisia tai ulkoisia ominaisuuksia, kuten lämpötila, aallonpituus, kovuus jne. Toisaalta subjektiiviset ominaisuudet ovat luonteeltaan sisäisempiä - kuten lämmön, värin, kivun, mielihyvän jne. aistimukset. Galilei pyrki tarkastelemaan primaarisia ominaisuuksia tieteellisen työnsä perusteella ja vaikeni sekundaarisista ominaisuuksista. Sittemmin Descartes esitti joitakin filosofisia ajatuksia, jotka tunnetaan nykyään ”kartesiolaisena dualismina” - res cogito ja res extensa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Muinainen kirjallisuus ja arkeologiset todisteet osoittavat selvästi, että tieteen ja uskonnon suhde oli sopusoinnussa, ja teistinen tiede kukoisti Galileoon (1564-1642) ja Descartesiin (1596-1650) saakka. Tänä aikana sekä tiedeyhteisössä että uskonnollisissa perinteissä elämää pidettiin elotonta ainetta korkeampana periaatteena. Tieteen ja uskonnon välinen ristiriita alkoi kuitenkin suurin piirtein silloin, kun Galilei ja Descartes alkoivat spekuloida maailmankaikkeuden luonteella. Galileo erotti toisistaan kaksi todellisuutta: primaariset ja sekundaariset ominaisuudet. Ensisijaiset ominaisuudet ovat objektiivisia tai ulkoisia ominaisuuksia, kuten lämpötila, aallonpituus, kovuus jne. Toisaalta subjektiiviset ominaisuudet ovat luonteeltaan sisäisempiä - kuten lämmön, värin, kivun, mielihyvän jne. aistimukset. Galilei pyrki tarkastelemaan primaarisia ominaisuuksia tieteellisen työnsä perusteella ja vaikeni sekundaarisista ominaisuuksista. Sittemmin Descartes esitti joitakin filosofisia ajatuksia, jotka tunnetaan nykyään ”kartesiolaisena dualismina” - res cogito ja res extensa.

        Vielä myöhemmin Hume (1711-1776) käytännössä tuhosi rationalistisen ajattelun pyrkimyksessään luoda naturalistinen ihmistiede. Newton (1642-1727) esitti mekanistisen teorian fyysisten kappaleiden liikkeestä ja jätti täysin huomiotta subjektin roolin kaikessa tieteellisessä tutkimuksessa. Kartesiolaisen filosofian mukaisesti moderni tiede katsoo, että kohde ja subjektiivinen tieto kohteesta ovat toisistaan riippumattomia ilmiöitä.

        Nykyaikainen ateistinen tiede aloitti kehityksensä tällaisen dualismin pohjalta, mikä synnytti käsityksen, että tiedemiehet voisivat korvata Jumalan. Niinpä tiedemiehet alkoivat uskoa, että he voisivat leikkiä maailmankaikkeudella ja määritellä kaiken objektiivisten ominaisuuksien avulla. Tällaisen reduktionistisen ajattelun vaikutuksesta Charles Darwin spekuloi spekulatiivisesti elämän alkuperää molekyylien kemiallisesta yhdistymisestä ”lämpimän pienen lammen” järjestelmässään. Tämä ajatus tunnetaan nykyään abioogeneesiteoriana.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vielä myöhemmin Hume (1711-1776) käytännössä tuhosi rationalistisen ajattelun pyrkimyksessään luoda naturalistinen ihmistiede. Newton (1642-1727) esitti mekanistisen teorian fyysisten kappaleiden liikkeestä ja jätti täysin huomiotta subjektin roolin kaikessa tieteellisessä tutkimuksessa. Kartesiolaisen filosofian mukaisesti moderni tiede katsoo, että kohde ja subjektiivinen tieto kohteesta ovat toisistaan riippumattomia ilmiöitä.

        Nykyaikainen ateistinen tiede aloitti kehityksensä tällaisen dualismin pohjalta, mikä synnytti käsityksen, että tiedemiehet voisivat korvata Jumalan. Niinpä tiedemiehet alkoivat uskoa, että he voisivat leikkiä maailmankaikkeudella ja määritellä kaiken objektiivisten ominaisuuksien avulla. Tällaisen reduktionistisen ajattelun vaikutuksesta Charles Darwin spekuloi spekulatiivisesti elämän alkuperää molekyylien kemiallisesta yhdistymisestä ”lämpimän pienen lammen” järjestelmässään. Tämä ajatus tunnetaan nykyään abioogeneesiteoriana.

        Molekyylien satunnaisesta yhdistelmästä kehittyi vähitellen kaikki nykyisin havaitsemamme elämänmuodot. ”Uusdarvinismi” on termi, joka on keksitty kuvaamaan Darwinin ‘objektiivisen evoluution’ (luonnonvalinnan teoria) ja Mendelin genetiikan nykyaikaista synteesiä. On tärkeää huomata, että nämä kaksi materialistista elämän teoriaa (abioogeneesi ja objektiivinen evoluutio) eivät sisällä elämän erottavaa keskeistä ominaisuutta - tietoisuutta.

        Useimpien tiedemiesten työ rajoittuu hyvin kapeille aloille. Vaikka heidän tieteenalansa ei tue objektiivisen evoluution todellisuutta, he myöntävät, että ehkä muillakin tieteenaloilla on samanlaisia todisteita. Vaikka nämä tiedemiehet ovat hyvää tarkoittavia ihmisiä, he ovat tietämättömiä todellisuudesta ja pysyvät dogmaattisina elämänkäsityksessään. Suurimmaksi osaksi biologit ja geneetikot myöntävät, että heidän tutkimuksensa ei tue objektiivisen evoluution todellisuutta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Molekyylien satunnaisesta yhdistelmästä kehittyi vähitellen kaikki nykyisin havaitsemamme elämänmuodot. ”Uusdarvinismi” on termi, joka on keksitty kuvaamaan Darwinin ‘objektiivisen evoluution’ (luonnonvalinnan teoria) ja Mendelin genetiikan nykyaikaista synteesiä. On tärkeää huomata, että nämä kaksi materialistista elämän teoriaa (abioogeneesi ja objektiivinen evoluutio) eivät sisällä elämän erottavaa keskeistä ominaisuutta - tietoisuutta.

        Useimpien tiedemiesten työ rajoittuu hyvin kapeille aloille. Vaikka heidän tieteenalansa ei tue objektiivisen evoluution todellisuutta, he myöntävät, että ehkä muillakin tieteenaloilla on samanlaisia todisteita. Vaikka nämä tiedemiehet ovat hyvää tarkoittavia ihmisiä, he ovat tietämättömiä todellisuudesta ja pysyvät dogmaattisina elämänkäsityksessään. Suurimmaksi osaksi biologit ja geneetikot myöntävät, että heidän tutkimuksensa ei tue objektiivisen evoluution todellisuutta.

        .... pitävät elämää pelkkänä molekyylien yhdistelmänä, he eivät epäröi osoittaa räikeää epäkunnioitusta elämää ja luontoa kohtaan. Tämän ”kehittyneen” materialismin kauheat seuraukset ovat jo alkaneet uhata koko ihmiskunnan sivilisaatiota ympäristön saastumisen, mekanistisen ja stressaavan elämäntavan, lisääntyvien itsemurhien ja terrorismin muodossa - luettelo on kaikkea muuta kuin täydellinen ja kasvaa nopeasti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        .... pitävät elämää pelkkänä molekyylien yhdistelmänä, he eivät epäröi osoittaa räikeää epäkunnioitusta elämää ja luontoa kohtaan. Tämän ”kehittyneen” materialismin kauheat seuraukset ovat jo alkaneet uhata koko ihmiskunnan sivilisaatiota ympäristön saastumisen, mekanistisen ja stressaavan elämäntavan, lisääntyvien itsemurhien ja terrorismin muodossa - luettelo on kaikkea muuta kuin täydellinen ja kasvaa nopeasti.

        Jotta sivilisaatiomme kohtaamiin ongelmiin voitaisiin löytää kestäviä ratkaisuja, jokaisen ajattelevan ihmisen - tiedemiehen tai uskonnollisen henkilön - on oltava syvästi kiinnostunut ymmärtämään elämän luonnetta hyvin syvällä tasolla. Meidän ei pidä virheellisesti olettaa, että vain biologeilla on monopoli elämän tutkimisessa ja ymmärtämisessä. Tässä suhteessa Schrödinger voi olla innoittaja kaikille tiedemiehille. Vaikka Schrödinger oli pikemminkin kvanttifysiikan asiantuntija kuin biologi, hän kirjoitti vuonna 1944 klassisen monografian ”Mitä on elämä?”. Ottaen huomioon energian, aineen ja ympäröivän ilmakehän termodynaamisen epätasapainon Schrödinger väitti, että negatiivisen entropian absorboiminen on keskeinen edellytys elämän olemassaololle. Solubiologian viimeaikaiset löydöt ja bakteeripesäkkeiden käyttäytymistä koskevat tutkimukset vahvistavat, että Schrödingerin kriteerin ”negatiivisen entropian absorboiminen” lisäksi ”piilevän informaation absorboiminen” on toinen elämän perustavanlaatuinen tarve. Tällaisten tietoisten biologisten järjestelmien tietoisuuden olennaiset osatekijät voivat ottaa huomioon kemiallisten viestien tulkinnan, sisäisen ja ulkoisen informaation erottamisen sekä kyvyn erottaa itsensä ja ei-itse.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jotta sivilisaatiomme kohtaamiin ongelmiin voitaisiin löytää kestäviä ratkaisuja, jokaisen ajattelevan ihmisen - tiedemiehen tai uskonnollisen henkilön - on oltava syvästi kiinnostunut ymmärtämään elämän luonnetta hyvin syvällä tasolla. Meidän ei pidä virheellisesti olettaa, että vain biologeilla on monopoli elämän tutkimisessa ja ymmärtämisessä. Tässä suhteessa Schrödinger voi olla innoittaja kaikille tiedemiehille. Vaikka Schrödinger oli pikemminkin kvanttifysiikan asiantuntija kuin biologi, hän kirjoitti vuonna 1944 klassisen monografian ”Mitä on elämä?”. Ottaen huomioon energian, aineen ja ympäröivän ilmakehän termodynaamisen epätasapainon Schrödinger väitti, että negatiivisen entropian absorboiminen on keskeinen edellytys elämän olemassaololle. Solubiologian viimeaikaiset löydöt ja bakteeripesäkkeiden käyttäytymistä koskevat tutkimukset vahvistavat, että Schrödingerin kriteerin ”negatiivisen entropian absorboiminen” lisäksi ”piilevän informaation absorboiminen” on toinen elämän perustavanlaatuinen tarve. Tällaisten tietoisten biologisten järjestelmien tietoisuuden olennaiset osatekijät voivat ottaa huomioon kemiallisten viestien tulkinnan, sisäisen ja ulkoisen informaation erottamisen sekä kyvyn erottaa itsensä ja ei-itse.

        Mitä on informaatio? Amerikkalainen matemaatikko Norbert Wiener esitti erikoisen huomautuksen: ” Informaatio on informaatiota, se ei ole ainetta eikä energiaa”. Syy tähän on se, että informaatio syntyy ainoastaan jonkin tavoitteen (teleologian) vuoksi, ja tavoite on tietoisuuden teko - aineeton periaate. Jos subjekti jätetään pois, emme voi tarkastella tarkoitusta pelkästään objektiivisin keinoin - fysiikan ja kemian lakeja käyttäen. Emme esimerkiksi voi kirjoittaa biologian kirjaa yhdistelemällä kirjaimia sattumanvaraisesti. Jotta kirja syntyisi, tarvitaan tekijä. Pyrkiessään esittämään ajatuksensa kirjassa kirjailija sijoittaa kirjaimet tarkoituksellisesti sopivalla tavalla. Tämä on esimerkki ulkoisesta teleologiasta, jossa päämäärä on järjestelmän ulkopuolella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä on informaatio? Amerikkalainen matemaatikko Norbert Wiener esitti erikoisen huomautuksen: ” Informaatio on informaatiota, se ei ole ainetta eikä energiaa”. Syy tähän on se, että informaatio syntyy ainoastaan jonkin tavoitteen (teleologian) vuoksi, ja tavoite on tietoisuuden teko - aineeton periaate. Jos subjekti jätetään pois, emme voi tarkastella tarkoitusta pelkästään objektiivisin keinoin - fysiikan ja kemian lakeja käyttäen. Emme esimerkiksi voi kirjoittaa biologian kirjaa yhdistelemällä kirjaimia sattumanvaraisesti. Jotta kirja syntyisi, tarvitaan tekijä. Pyrkiessään esittämään ajatuksensa kirjassa kirjailija sijoittaa kirjaimet tarkoituksellisesti sopivalla tavalla. Tämä on esimerkki ulkoisesta teleologiasta, jossa päämäärä on järjestelmän ulkopuolella.

        Kaikkia artefakteja voidaan pitää ulkoisen teleologian tuottamina. Toisaalta elävät järjestelmät (biologiset järjestelmät) ovat sisäisen teleologian tuote, jossa päämäärä on järjestelmän sisällä. Meidän on vakavasti kysyttävä, voimmeko koskaan redusoida elämän ja tietoisuuden yksinomaan objektiivisiksi tai ulkoisiksi ominaisuuksiksi? Jokainen elävä solu on peräisin yksinomaan toisesta elävästä solusta - elämä on peräisin vain elämästä. Elämä manipuloi biologisessa järjestelmässä olevaa ainetta omiin tarkoituksiinsa. Jos haluamme kokonaisvaltaisen näkemyksen todellisuudesta, emme voi sivuuttaa tietoisuutta tieteellisissä tutkimuksissamme. Biologian lisäksi myös kvanttimekaniikka edellyttää, että otamme tietoisuuden huomioon pyrkiessämme ymmärtämään tämän teorian metafyysisiä vaikutuksia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikkia artefakteja voidaan pitää ulkoisen teleologian tuottamina. Toisaalta elävät järjestelmät (biologiset järjestelmät) ovat sisäisen teleologian tuote, jossa päämäärä on järjestelmän sisällä. Meidän on vakavasti kysyttävä, voimmeko koskaan redusoida elämän ja tietoisuuden yksinomaan objektiivisiksi tai ulkoisiksi ominaisuuksiksi? Jokainen elävä solu on peräisin yksinomaan toisesta elävästä solusta - elämä on peräisin vain elämästä. Elämä manipuloi biologisessa järjestelmässä olevaa ainetta omiin tarkoituksiinsa. Jos haluamme kokonaisvaltaisen näkemyksen todellisuudesta, emme voi sivuuttaa tietoisuutta tieteellisissä tutkimuksissamme. Biologian lisäksi myös kvanttimekaniikka edellyttää, että otamme tietoisuuden huomioon pyrkiessämme ymmärtämään tämän teorian metafyysisiä vaikutuksia.

        Tietoisuus on perustavanlaatuinen ja kaikki muu perustuu siihen. Tämä on sama paradigma, jota Vedanta on väittänyt ikimuistoisista ajoista lähtien


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tietoisuus on perustavanlaatuinen ja kaikki muu perustuu siihen. Tämä on sama paradigma, jota Vedanta on väittänyt ikimuistoisista ajoista lähtien

        Vedalaisilla tiedemiehillä tärkeä asema niiden ajatusten tutkimisessa ja esittämisessä, joita länsimaat ovat vasta löytämässä, sen sijaan, että he seuraisivat liian pitkään vallalla ollutta tinkimätöntä materialistista tiedettä.

        Kyse ei ole siitä, että aineellista puolta pitäisi laiminlyödä, vaan tarvitaan synteesi, jossa molemmat puolet voidaan selittää kokonaisvaltaisen maailmankuvan puitteissa, joka ei laiminlyö elämän henkistä ulottuvuutta. Tällainen laiminlyönti, kuten olemme nähneet, johtaa suurimpaan turhautumiseen ja tuhoon maallisen edistyksen nimissä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vedalaisilla tiedemiehillä tärkeä asema niiden ajatusten tutkimisessa ja esittämisessä, joita länsimaat ovat vasta löytämässä, sen sijaan, että he seuraisivat liian pitkään vallalla ollutta tinkimätöntä materialistista tiedettä.

        Kyse ei ole siitä, että aineellista puolta pitäisi laiminlyödä, vaan tarvitaan synteesi, jossa molemmat puolet voidaan selittää kokonaisvaltaisen maailmankuvan puitteissa, joka ei laiminlyö elämän henkistä ulottuvuutta. Tällainen laiminlyönti, kuten olemme nähneet, johtaa suurimpaan turhautumiseen ja tuhoon maallisen edistyksen nimissä

        Sri Chaitanya Saraswat Mathin Veda oppineet ja tutkijat työskentelevät perustavanlaatuisten tieteellisten aiheiden parissa (tietoisuus, elämän alkuperä ja aineen alkuperä)He Järjestävät esäännöllisesti konferensseja, seminaareja ja julkaisuja näistä aiheista. Luennoivat myös säännöllisesti erilaisissa tutkimusorganisaatioissa, yliopistoissa.

        SCS Math.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sri Chaitanya Saraswat Mathin Veda oppineet ja tutkijat työskentelevät perustavanlaatuisten tieteellisten aiheiden parissa (tietoisuus, elämän alkuperä ja aineen alkuperä)He Järjestävät esäännöllisesti konferensseja, seminaareja ja julkaisuja näistä aiheista. Luennoivat myös säännöllisesti erilaisissa tutkimusorganisaatioissa, yliopistoissa.

        SCS Math.

        Vedalainen metafysiikka

        Termi ”metafysiikka” kuuluu Aristoteleelle. Metafysiikka tarkoittaa ”fysiikan jälkeen” eli tietoa siitä, mikä on tavallisten fysikaalisten lakien yläpuolella. Metafysiikka käsittelee kolmea asiaa: 1) ontologiaa, 2) kosmologiaa ja 3) teologiaa. Ontologia on tiede olemisen, olemassaolon luonteesta. Tarkastelemme Vedantan ja erityisesti Vaishnava Vedantan ontologiaa...


        Kun termiä metafysiikka käytetään, sillä viitataan filosofian sen osan tieteelliseen tarkasteluun, joka käsittelee olemassaolon perimmäistä syytä, ja siitä seuraa. Metafysiikan tavoitteena on antaa meille kokonaisvaltaista ja yleismaailmallista tietoa ja vähemmässä määrin suhteellista tai konkreettista, maallista tietoa. Näin ollen filosofi näkee metafysiikan yleisenä (universaalina) tietona, jonka avulla hän voi nousta korkeammille tasoille, vastakohtana tavallisen konkreettisen tieteen antamalle erikoistuneelle tiedolle. Se on tieto, johon filosofinen mieli pyrkii. Tästä voimme ymmärtää, että metafysiikka on kaikenlaisten tavallisten tieteiden yläpuolella.

        Lännen metafyysiset filosofiat.

        Ihmiskunnan historiassa on ollut monia metafyysisiä järjestelmiä. Yksi tällainen suuntaus on skolastinen filosofia, joka perustuu Aristoteleen järjestelmään. Toinen suuntaus on Descartesin ja Leibnizin 1600-luvulla kehittämä rationalistinen filosofia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vedalainen metafysiikka

        Termi ”metafysiikka” kuuluu Aristoteleelle. Metafysiikka tarkoittaa ”fysiikan jälkeen” eli tietoa siitä, mikä on tavallisten fysikaalisten lakien yläpuolella. Metafysiikka käsittelee kolmea asiaa: 1) ontologiaa, 2) kosmologiaa ja 3) teologiaa. Ontologia on tiede olemisen, olemassaolon luonteesta. Tarkastelemme Vedantan ja erityisesti Vaishnava Vedantan ontologiaa...


        Kun termiä metafysiikka käytetään, sillä viitataan filosofian sen osan tieteelliseen tarkasteluun, joka käsittelee olemassaolon perimmäistä syytä, ja siitä seuraa. Metafysiikan tavoitteena on antaa meille kokonaisvaltaista ja yleismaailmallista tietoa ja vähemmässä määrin suhteellista tai konkreettista, maallista tietoa. Näin ollen filosofi näkee metafysiikan yleisenä (universaalina) tietona, jonka avulla hän voi nousta korkeammille tasoille, vastakohtana tavallisen konkreettisen tieteen antamalle erikoistuneelle tiedolle. Se on tieto, johon filosofinen mieli pyrkii. Tästä voimme ymmärtää, että metafysiikka on kaikenlaisten tavallisten tieteiden yläpuolella.

        Lännen metafyysiset filosofiat.

        Ihmiskunnan historiassa on ollut monia metafyysisiä järjestelmiä. Yksi tällainen suuntaus on skolastinen filosofia, joka perustuu Aristoteleen järjestelmään. Toinen suuntaus on Descartesin ja Leibnizin 1600-luvulla kehittämä rationalistinen filosofia.

        Toinen tärkeä haara on kriittinen filosofia, joka perustuu pelkkään pohdintaan. Oli myös sellainen haara kuin saksalainen idealismi. Mutta lopulta kaikki nämä metafyysiset koulukunnat tuhoutuivat, eikä kukaan Euroopassa ollut 1800-luvulla enää niinkään kiinnostunut metafysiikasta.
        Nykyaikaisen tieteen ja filosofian suhtautuminen metafysiikkaan ja Vedojen väitteisiin. Looginen positivismi. Verifioinnin periaate.

        Nykyään tieteeseen vaikuttaa vahvasti loogisen positivismin filosofia. Tämän käsityksen mukaan kaikkia metafysiikan väittämiä, kuten ”Kaikki on yhtä”, pidetään merkityksettöminä, koska ne eivät viime kädessä ole sen enempää tosia kuin vääriä, vaan niillä ei yksinkertaisesti ole sisältöä. Tähän johtopäätökseen päädytään, koska tällaisen lausuman arvoa on mahdotonta määrittää, koska sitä ei voida todentaa.

        On olemassa todentamisperiaate, jonka mukaan voimme todentaa jotain. Ja sanotaan, että väitteen arvon on oltava yhtä suuri kuin menetelmä, jolla voimme todentaa sen.

        Siksi filosofit ja tiedemiehet eivät nykyään ole kovin kiinnostuneita metafysiikasta, koska tiede ei pysty tarjoamaan keinoja, joilla metafyysiset väitteet voidaan todentaa.

        Vedat ovat täynnä kaikenlaisia metafyysisiä väitteitä, mutta koska niitä ei voida todentaa nykyaikaisilla tieteellisillä keinoilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toinen tärkeä haara on kriittinen filosofia, joka perustuu pelkkään pohdintaan. Oli myös sellainen haara kuin saksalainen idealismi. Mutta lopulta kaikki nämä metafyysiset koulukunnat tuhoutuivat, eikä kukaan Euroopassa ollut 1800-luvulla enää niinkään kiinnostunut metafysiikasta.
        Nykyaikaisen tieteen ja filosofian suhtautuminen metafysiikkaan ja Vedojen väitteisiin. Looginen positivismi. Verifioinnin periaate.

        Nykyään tieteeseen vaikuttaa vahvasti loogisen positivismin filosofia. Tämän käsityksen mukaan kaikkia metafysiikan väittämiä, kuten ”Kaikki on yhtä”, pidetään merkityksettöminä, koska ne eivät viime kädessä ole sen enempää tosia kuin vääriä, vaan niillä ei yksinkertaisesti ole sisältöä. Tähän johtopäätökseen päädytään, koska tällaisen lausuman arvoa on mahdotonta määrittää, koska sitä ei voida todentaa.

        On olemassa todentamisperiaate, jonka mukaan voimme todentaa jotain. Ja sanotaan, että väitteen arvon on oltava yhtä suuri kuin menetelmä, jolla voimme todentaa sen.

        Siksi filosofit ja tiedemiehet eivät nykyään ole kovin kiinnostuneita metafysiikasta, koska tiede ei pysty tarjoamaan keinoja, joilla metafyysiset väitteet voidaan todentaa.

        Vedat ovat täynnä kaikenlaisia metafyysisiä väitteitä, mutta koska niitä ei voida todentaa nykyaikaisilla tieteellisillä keinoilla.

        Ja koska ne eivät ole tieteellisiä, ne ovat merkityksettömiä ja arvottomia. Tällaisen haasteen moderni tiede asettaa niille, jotka harjoittavat Vedojen suosittelemia henkisiä käytäntöjä.
        Mitä eroa on länsimaisen metafysiikan ja vedalaisen metafysiikan välillä?
        Tärkein ero länsimaisen metafysiikan välillä on se, että se perustuu yksityiseen tieteeseen ja se perustuu aistihavaintoihin, kokeisiin ja teoreettisiin hypoteeseihin.

        Kun taas Vedainen metafysiikka perustuu erityisesti shastroihin (Pyhiin Kirjoituksiin), jotka ovat luonteeltaan Absoluutista peräisin olevaa ääntä.

        Ontologia on tieteistä tärkein, sillä kaikki muut tieteet perustuvat siihen. Ontologia on perustavanlaatuinen tulkinta tämän tunnistettavan maailman perimmäisistä osista; niistä osista, jotka muodostavat maailman, jonka voimme kokea. Ontologia on käsitys siitä, mistä maailma koostuu, miten se on luotu ja miten sitä ylläpidetään.

        Kuusi Vedoihin perustuvaa filosofista järjestelmää.
        Vedoihin perustuu kuusi suurta filosofista järjestelmää. Nyaya (1) on logiikkaa, pohdintaa. Vaisheshika (2) analysoi luontoa nyayan periaatteiden pohjalta. Sankhya käyttää nyayan ja Vaisheshikan elementtejä laskeakseen aineellisen maailman 24 elementtiä. Jooga on käytännöllinen menetelmä sielun vapauttamiseksi materian ehdollistumisesta. Seuraavaksi tulevat rituaaliset menetelmät hyvyyden hankkimiseksi. Näitä ovat tietäjä Jaiminin kirjoittama karma-mimamsa, ja kaikista näistä järjestelmistä kattavin on Vedanta. Nyt aiomme tutkia Vedantan ontologiaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja koska ne eivät ole tieteellisiä, ne ovat merkityksettömiä ja arvottomia. Tällaisen haasteen moderni tiede asettaa niille, jotka harjoittavat Vedojen suosittelemia henkisiä käytäntöjä.
        Mitä eroa on länsimaisen metafysiikan ja vedalaisen metafysiikan välillä?
        Tärkein ero länsimaisen metafysiikan välillä on se, että se perustuu yksityiseen tieteeseen ja se perustuu aistihavaintoihin, kokeisiin ja teoreettisiin hypoteeseihin.

        Kun taas Vedainen metafysiikka perustuu erityisesti shastroihin (Pyhiin Kirjoituksiin), jotka ovat luonteeltaan Absoluutista peräisin olevaa ääntä.

        Ontologia on tieteistä tärkein, sillä kaikki muut tieteet perustuvat siihen. Ontologia on perustavanlaatuinen tulkinta tämän tunnistettavan maailman perimmäisistä osista; niistä osista, jotka muodostavat maailman, jonka voimme kokea. Ontologia on käsitys siitä, mistä maailma koostuu, miten se on luotu ja miten sitä ylläpidetään.

        Kuusi Vedoihin perustuvaa filosofista järjestelmää.
        Vedoihin perustuu kuusi suurta filosofista järjestelmää. Nyaya (1) on logiikkaa, pohdintaa. Vaisheshika (2) analysoi luontoa nyayan periaatteiden pohjalta. Sankhya käyttää nyayan ja Vaisheshikan elementtejä laskeakseen aineellisen maailman 24 elementtiä. Jooga on käytännöllinen menetelmä sielun vapauttamiseksi materian ehdollistumisesta. Seuraavaksi tulevat rituaaliset menetelmät hyvyyden hankkimiseksi. Näitä ovat tietäjä Jaiminin kirjoittama karma-mimamsa, ja kaikista näistä järjestelmistä kattavin on Vedanta. Nyt aiomme tutkia Vedantan ontologiaa.

        Vedantan kaksi osaa ja niiden erot.
        Advaita Vedanta.
        Vedantassa on kaksi osaa. Vedannan ensimmäinen osa on persoonaton; sitä kutsutaan advaita-vedantaksi. Se on Shankaran Vedanta, Mayavada-filosofia. Tässä käsityksessä olemassaolo on yhtä, ilman mitään erottelua. Sana dvaita tarkoittaa eroa, ja advaita tarkoittaa eron puuttumista. Tämän filosofian mukaan ainoa todellisuus on kaikkialle ulottuva, kaikkialla läsnä oleva, kaikkialle ulottuva Jumala, Brahman, jolla ei ole persoonallisuutta, ja kaikki muut kategoriat, kuten yksilölliset sielut, aine jne. ovat pelkkää illuusiota.

        Vaishnava-vedanta.
        Vedantan toinen osa on persoonallinen, ja se on Vaishnava-vedanta. Vaishnava-vedantassa on vain neljä osaa: 1) Ramanuja-vedanta, 2) Madhva-vedanta, 3) Nimbarka-vedanta ja 4) Vishnuswami-vedanta eli myöhemmin Vallabha-vedanta.

        Me kuulumme Madhva sampradayaan.

        Viisi kategoriaa Vaishnava Vedanta -filosofiassa.
        Kaikilla näillä vaishnava-vedantoilla on yhteinen näkemys: ne hyväksyvät Jumalan persoonallisuuden korkeimman aseman ja katsovat, että olemassa oleva todellisuus voidaan kuvata viiteen kategoriaan: 1) Jumala (Ishvara); 2) yksilöllinen sielu (jiva); 3) materia (prakriti); 4) aika (kala) ja toiminta (karma).
        Nämä viisi peruselementtiä muodostavat Vaishnavan Vedanta-filosofian ja analysoi todellisuutta näillä viidellä termillä ja niiden vuorovaikutuksessa, kun taas Advaita Vedanta operoi vain yhdellä periaatteella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vedantan kaksi osaa ja niiden erot.
        Advaita Vedanta.
        Vedantassa on kaksi osaa. Vedannan ensimmäinen osa on persoonaton; sitä kutsutaan advaita-vedantaksi. Se on Shankaran Vedanta, Mayavada-filosofia. Tässä käsityksessä olemassaolo on yhtä, ilman mitään erottelua. Sana dvaita tarkoittaa eroa, ja advaita tarkoittaa eron puuttumista. Tämän filosofian mukaan ainoa todellisuus on kaikkialle ulottuva, kaikkialla läsnä oleva, kaikkialle ulottuva Jumala, Brahman, jolla ei ole persoonallisuutta, ja kaikki muut kategoriat, kuten yksilölliset sielut, aine jne. ovat pelkkää illuusiota.

        Vaishnava-vedanta.
        Vedantan toinen osa on persoonallinen, ja se on Vaishnava-vedanta. Vaishnava-vedantassa on vain neljä osaa: 1) Ramanuja-vedanta, 2) Madhva-vedanta, 3) Nimbarka-vedanta ja 4) Vishnuswami-vedanta eli myöhemmin Vallabha-vedanta.

        Me kuulumme Madhva sampradayaan.

        Viisi kategoriaa Vaishnava Vedanta -filosofiassa.
        Kaikilla näillä vaishnava-vedantoilla on yhteinen näkemys: ne hyväksyvät Jumalan persoonallisuuden korkeimman aseman ja katsovat, että olemassa oleva todellisuus voidaan kuvata viiteen kategoriaan: 1) Jumala (Ishvara); 2) yksilöllinen sielu (jiva); 3) materia (prakriti); 4) aika (kala) ja toiminta (karma).
        Nämä viisi peruselementtiä muodostavat Vaishnavan Vedanta-filosofian ja analysoi todellisuutta näillä viidellä termillä ja niiden vuorovaikutuksessa, kun taas Advaita Vedanta operoi vain yhdellä periaatteella.

        Vaishnava-vedantan kolme periaatetta.
        Vaishnava-vedanta perustuu kolmeen postulaattiin:

        1. Vishnu on Korkein Sielu tai Korkein Persoonallisuus. (Nimeä Vishnu käytetään Krishnan sijasta, koska juuri Häntä pidetään perinteisesti Korkeimpana kaikissa neljässä sampradayassa, kun taas muut ovat hänen ekspansioitaan). Hänet tunnetaan nimellä Para-brahman. Brahma-Madhva-Gaudiya-sampradayan mukaan Krishnaa pidetään kuitenkin Korkeimpana Persoonallisuutena.

        2. On olemassa yksittäisiä eläviä olentoja, sieluja (jiva, jiva-brahman), jotka eroavat Korkeimmasta Sielusta.
        3. Materia (mahat-brahman) on todellista, objektiivisesti olemassa olevaa.

        Advaita-vedantan mukaan materia ei ole todellista, illusorista ja se on fantasmagoriaa. Vaishnava-vedannan ontologian maya-käsite eroaa kuitenkin Shankaran käsitteestä siinä, että vaishnavojen mielestä maya on todellinen, eli voimme havaita hänet objektiivisesti, ja hän toimii luovana luontona.

        Kaikki on brahmania. Shankara sanoo, että kaikki on brahmania. Mutta meidän ontologiassamme tarkastelemme sekä erojen puuttumista että eroja tässä yhdessä Brahmanissa.

        Upanishadeissa on lausumia, jotka osoittavat erot (bheda) ja erojen puuttumisen (abheda) samassa yhtenäisessä Brahmanissa, samassa substanssissa.

        Ontologia tutkii substansseja, ja tämä yksi substanssi, joka on perimmäinen todellisuus, tunnetaan vastu-brahmanina.

        Substanssi, jolla ei ole eroja (kuten sen muodostavilla objekteilla) ja joka on yksi (ja joka sisältää kaiken), ja samalla sillä on eroja (sen sisällä on moninaisuutta).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vaishnava-vedantan kolme periaatetta.
        Vaishnava-vedanta perustuu kolmeen postulaattiin:

        1. Vishnu on Korkein Sielu tai Korkein Persoonallisuus. (Nimeä Vishnu käytetään Krishnan sijasta, koska juuri Häntä pidetään perinteisesti Korkeimpana kaikissa neljässä sampradayassa, kun taas muut ovat hänen ekspansioitaan). Hänet tunnetaan nimellä Para-brahman. Brahma-Madhva-Gaudiya-sampradayan mukaan Krishnaa pidetään kuitenkin Korkeimpana Persoonallisuutena.

        2. On olemassa yksittäisiä eläviä olentoja, sieluja (jiva, jiva-brahman), jotka eroavat Korkeimmasta Sielusta.
        3. Materia (mahat-brahman) on todellista, objektiivisesti olemassa olevaa.

        Advaita-vedantan mukaan materia ei ole todellista, illusorista ja se on fantasmagoriaa. Vaishnava-vedannan ontologian maya-käsite eroaa kuitenkin Shankaran käsitteestä siinä, että vaishnavojen mielestä maya on todellinen, eli voimme havaita hänet objektiivisesti, ja hän toimii luovana luontona.

        Kaikki on brahmania. Shankara sanoo, että kaikki on brahmania. Mutta meidän ontologiassamme tarkastelemme sekä erojen puuttumista että eroja tässä yhdessä Brahmanissa.

        Upanishadeissa on lausumia, jotka osoittavat erot (bheda) ja erojen puuttumisen (abheda) samassa yhtenäisessä Brahmanissa, samassa substanssissa.

        Ontologia tutkii substansseja, ja tämä yksi substanssi, joka on perimmäinen todellisuus, tunnetaan vastu-brahmanina.

        Substanssi, jolla ei ole eroja (kuten sen muodostavilla objekteilla) ja joka on yksi (ja joka sisältää kaiken), ja samalla sillä on eroja (sen sisällä on moninaisuutta).

        Se on samanaikaisesti sekä yhtenäinen että erilainen. Tällainen on ontologiamme - bheda-abheda.

        Yksilöllinen sielu on jiva-brahman ja todellinen materia on mahat-brahman. Molemmat ovat brahmania, mutta samalla niillä on eroja.

        Krishnan ainutlaatuinen asema Korkeimpana Sieluna.
        Jivan asema.
        Materia.

        Mikä on Krishnan asema Korkeimpana Sieluna? Krishnalla on sekä persoonaton että persoonallinen aspekti.

        1) Krishna on kaikkien syiden Alkusyy. Toisin sanoen kaikki lähtee Hänestä. Hänellä on hallussaan kaikki valta ja Hän hallitsee sitä.
        2)Hän tietää kaiken, 3) Hän on ikuinen ja 4) Hän on kaikkialle ulottuva.

        Kaikki nämä ovat Parabrahmanin persoonattomia eli impersonalistisia aspekteja.

        Mutta Krishnalla on kyky nauttia, ja vain persoonallisuus kykenee siihen. Niinpä myös Krishnalla on kyky luoda ja ylläpitää todellisuutta. Toisin sanoen siis vain Jumalalla on valta saada olemus olemaan olemassa, ilmentää tapahtumien kulku jne. Krishnalla on siis erilaisia ominaisuuksia, joiden avulla voimme tarkastella Häntä sekä persoonallisesta että persoonattomasta näkökulmasta.

        Tarkastellaanpa nyt yksittäistä elävää olentoa. Jiva voi tietää, voi nauttia, ja sillä on vapaa tahto, valinnanvapaus, jotta se voi vaikuttaa tapahtumien kulkuun.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on samanaikaisesti sekä yhtenäinen että erilainen. Tällainen on ontologiamme - bheda-abheda.

        Yksilöllinen sielu on jiva-brahman ja todellinen materia on mahat-brahman. Molemmat ovat brahmania, mutta samalla niillä on eroja.

        Krishnan ainutlaatuinen asema Korkeimpana Sieluna.
        Jivan asema.
        Materia.

        Mikä on Krishnan asema Korkeimpana Sieluna? Krishnalla on sekä persoonaton että persoonallinen aspekti.

        1) Krishna on kaikkien syiden Alkusyy. Toisin sanoen kaikki lähtee Hänestä. Hänellä on hallussaan kaikki valta ja Hän hallitsee sitä.
        2)Hän tietää kaiken, 3) Hän on ikuinen ja 4) Hän on kaikkialle ulottuva.

        Kaikki nämä ovat Parabrahmanin persoonattomia eli impersonalistisia aspekteja.

        Mutta Krishnalla on kyky nauttia, ja vain persoonallisuus kykenee siihen. Niinpä myös Krishnalla on kyky luoda ja ylläpitää todellisuutta. Toisin sanoen siis vain Jumalalla on valta saada olemus olemaan olemassa, ilmentää tapahtumien kulku jne. Krishnalla on siis erilaisia ominaisuuksia, joiden avulla voimme tarkastella Häntä sekä persoonallisesta että persoonattomasta näkökulmasta.

        Tarkastellaanpa nyt yksittäistä elävää olentoa. Jiva voi tietää, voi nauttia, ja sillä on vapaa tahto, valinnanvapaus, jotta se voi vaikuttaa tapahtumien kulkuun.

        Tarkastellaanpa nyt yksittäistä elävää olentoa. Jiva voi tietää, voi nauttia, ja sillä on vapaa tahto, valinnanvapaus, jotta se voi vaikuttaa tapahtumien kulkuun.

        Mitä on todellinen materia? Materia on maailmankaikkeuden aineellinen syy.

        Meillä voi siis olla seuraavat kysymykset.

        - Missä määrin jiva voi tietää?

        - Missä määrin jiva voi nauttia?

        - Missä määrin jiva voi tehdä omia valintojaan?

        - Mikä on tämän aineellisen energian syy?

        - Missä määrin elävä olento voi tuntea materiaa?

        - Missä määrin elävä olento voi tuntea Korkeimman Olennon, Krishnan?

        Kaikki nämä aiheet ovat Vaishnavan ontologian ydin.
        Kognitiivisen prosessin periaate.
        Kognition kolme näkökohtaa. Vigyana-vikshun teoria pohdinnasta.

        Jotta ontologiaa voisi ymmärtää syvällisesti, on tunnettava kognitioprosessin periaate.

        Objektin mentaaliseen tai psykologiseen kognitioprosessiin kuuluu kolme aspektia:

        1. Tietoisuuden sfääri, jossa tieto sijaitsee. Tämä sfääri on täysin informatiivinen, kun taas 2. ja 3. ovat muodollisia.

        2. Psyykkinen sfääri.

        3. Aistisfääri.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tarkastellaanpa nyt yksittäistä elävää olentoa. Jiva voi tietää, voi nauttia, ja sillä on vapaa tahto, valinnanvapaus, jotta se voi vaikuttaa tapahtumien kulkuun.

        Mitä on todellinen materia? Materia on maailmankaikkeuden aineellinen syy.

        Meillä voi siis olla seuraavat kysymykset.

        - Missä määrin jiva voi tietää?

        - Missä määrin jiva voi nauttia?

        - Missä määrin jiva voi tehdä omia valintojaan?

        - Mikä on tämän aineellisen energian syy?

        - Missä määrin elävä olento voi tuntea materiaa?

        - Missä määrin elävä olento voi tuntea Korkeimman Olennon, Krishnan?

        Kaikki nämä aiheet ovat Vaishnavan ontologian ydin.
        Kognitiivisen prosessin periaate.
        Kognition kolme näkökohtaa. Vigyana-vikshun teoria pohdinnasta.

        Jotta ontologiaa voisi ymmärtää syvällisesti, on tunnettava kognitioprosessin periaate.

        Objektin mentaaliseen tai psykologiseen kognitioprosessiin kuuluu kolme aspektia:

        1. Tietoisuuden sfääri, jossa tieto sijaitsee. Tämä sfääri on täysin informatiivinen, kun taas 2. ja 3. ovat muodollisia.

        2. Psyykkinen sfääri.

        3. Aistisfääri.

        Kaikki nämä sfäärit liittyvät toisiinsa. Havaitseminen tapahtuu tietoisen aistimisen kautta. Havaitsemisen sfääri liittyy tietoisuuteemme, ja se on pohjimmiltaan henkinen sfääri, koska me, eli henkiset elävät olennot, olemme ne, jotka tietävät. Me tiedämme, koska olemme luonnostamme tietoisia. Mutta mitä me tiedämme? Me tiedämme mentaalisen sfäärin, joka on meille suoran tiedon sfääri.

        Tätä sfääriä voidaan kutsua mieleksi. Mielen käsitteeseen kuuluvat äly (buddhi - mieli), väärä ego (ahankara) jne., jotka ovat mielen hienovaraisen kehon osatekijöitä. Mentaalimaailmassa on mentaalisia mielikuvia (ajatusmuotoja), jotka liittyvät subjektiiviseen ymmärrykseemme ja ajatuksiimme mistä tahansa, mutta nämä eivät vielä ole todellisuutta. Todellisuus on suoraan tuntematon.
        Aistisfäärissä käsitellään aistiobjekteja. Aistimme ovat kosketuksissa aistikohteisiin, ja tämän kosketuksen ansiosta tieto siirtyy mentaaliseen sfääriin ja muodostaa siellä tietynlaisen kuvan, tietynlaisen näkemyksen. Erityisesti tämä kuva luo buddhin eli intellektin. Äly on hyvin hienovaraista substanssia, ja siksi, kun havaitsemme aistiemme avulla jonkin objektin, buddhi alkaa muuttua ja ottaa tuon objektin muodon.

        Olemuksemme tarkkailee buddhia ja heijastuu takaisin, koska buddhissa on tietty määrä sattva-laatua. Tämän hyvyyslaadun vuoksi pystymme havaitsemaan takaisin olemuksemme. Ja elävä olento havaitsee juuri tämän heijastuksen buddhista, mielestämme. Se on samanlaista kuin televisio. Katsotte televisioruutuun, ettekä näe itse todellisuutta, vaan ainoastaan kuvan (sähköisen kopion) todellisuudesta. Samalla tavalla henkinen elävä olento havaitsee aineelliset kohteet katsomalla mielensä ”televisioon”.
        Kaksoisheijastuksen teoria. Väärä ego.

        Tämä on siis Vaishnavan Vedanta-filosofian kognitioteorian perusta. Tämän heijastusteorian - vigyana-vikshu - perusti Srila Vyasadeva Vedanta-sutrassa, ja jotkut Sankhya-filosofit jakavat sen. Tämän heijastusteorian lisäksi on olemassa myös kaksinkertaisen heijastuksen teoria. Sen mukaan sen jälkeen, kun olemuksemme on heijastunut takaisin, sielusta tapahtuu toinen heijastus buddhiin, jonka jälkeen hän saa voiman havaintokykynsä kautta.

        Näin Sankhyan filosofia selittää materian kyvyn toimia itsestään tai pikemminkin ikään kuin itsestään, koska buddhi on täysin aineellinen eikä se voi tietää tai tietoisesti havaita. Se on vain tietoisuuden simulaatio (jäljitelmä). Tämän kyvyn toimia ikään kuin buddhi olisi tietoinen se saa olemuksestamme. Niinpä jiva havaitsee mielen kuvat ja tulee siten tietoiseksi kohteesta. Silloin mielelle tulevan olemuksemme valon ansiosta se toimii ikään kuin elävä olemuksemme toimisi, ja siksi olemme aina hämmentyneitä emmekä tajua, kumpi toimii, me vai mielemme. Tämä on väärän minämme toimintamekanismi, ja tätä kutsutaan vääräksi egoksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikki nämä sfäärit liittyvät toisiinsa. Havaitseminen tapahtuu tietoisen aistimisen kautta. Havaitsemisen sfääri liittyy tietoisuuteemme, ja se on pohjimmiltaan henkinen sfääri, koska me, eli henkiset elävät olennot, olemme ne, jotka tietävät. Me tiedämme, koska olemme luonnostamme tietoisia. Mutta mitä me tiedämme? Me tiedämme mentaalisen sfäärin, joka on meille suoran tiedon sfääri.

        Tätä sfääriä voidaan kutsua mieleksi. Mielen käsitteeseen kuuluvat äly (buddhi - mieli), väärä ego (ahankara) jne., jotka ovat mielen hienovaraisen kehon osatekijöitä. Mentaalimaailmassa on mentaalisia mielikuvia (ajatusmuotoja), jotka liittyvät subjektiiviseen ymmärrykseemme ja ajatuksiimme mistä tahansa, mutta nämä eivät vielä ole todellisuutta. Todellisuus on suoraan tuntematon.
        Aistisfäärissä käsitellään aistiobjekteja. Aistimme ovat kosketuksissa aistikohteisiin, ja tämän kosketuksen ansiosta tieto siirtyy mentaaliseen sfääriin ja muodostaa siellä tietynlaisen kuvan, tietynlaisen näkemyksen. Erityisesti tämä kuva luo buddhin eli intellektin. Äly on hyvin hienovaraista substanssia, ja siksi, kun havaitsemme aistiemme avulla jonkin objektin, buddhi alkaa muuttua ja ottaa tuon objektin muodon.

        Olemuksemme tarkkailee buddhia ja heijastuu takaisin, koska buddhissa on tietty määrä sattva-laatua. Tämän hyvyyslaadun vuoksi pystymme havaitsemaan takaisin olemuksemme. Ja elävä olento havaitsee juuri tämän heijastuksen buddhista, mielestämme. Se on samanlaista kuin televisio. Katsotte televisioruutuun, ettekä näe itse todellisuutta, vaan ainoastaan kuvan (sähköisen kopion) todellisuudesta. Samalla tavalla henkinen elävä olento havaitsee aineelliset kohteet katsomalla mielensä ”televisioon”.
        Kaksoisheijastuksen teoria. Väärä ego.

        Tämä on siis Vaishnavan Vedanta-filosofian kognitioteorian perusta. Tämän heijastusteorian - vigyana-vikshu - perusti Srila Vyasadeva Vedanta-sutrassa, ja jotkut Sankhya-filosofit jakavat sen. Tämän heijastusteorian lisäksi on olemassa myös kaksinkertaisen heijastuksen teoria. Sen mukaan sen jälkeen, kun olemuksemme on heijastunut takaisin, sielusta tapahtuu toinen heijastus buddhiin, jonka jälkeen hän saa voiman havaintokykynsä kautta.

        Näin Sankhyan filosofia selittää materian kyvyn toimia itsestään tai pikemminkin ikään kuin itsestään, koska buddhi on täysin aineellinen eikä se voi tietää tai tietoisesti havaita. Se on vain tietoisuuden simulaatio (jäljitelmä). Tämän kyvyn toimia ikään kuin buddhi olisi tietoinen se saa olemuksestamme. Niinpä jiva havaitsee mielen kuvat ja tulee siten tietoiseksi kohteesta. Silloin mielelle tulevan olemuksemme valon ansiosta se toimii ikään kuin elävä olemuksemme toimisi, ja siksi olemme aina hämmentyneitä emmekä tajua, kumpi toimii, me vai mielemme. Tämä on väärän minämme toimintamekanismi, ja tätä kutsutaan vääräksi egoksi.

        Missä määrin on mahdollista tuntea todellisuus?”. Olemme jo keskustelleet siitä, että elävä olento voi tuntea suoraan vain ne mielikuvat, jotka ilmenevät mielessämme. Mutta tämä ei ole vielä todellisuutta, vaan vain mielikuva, joka muodostuu aistiemme mukaan. Meillä on joitakin aistimuksia, jotka ovat meille ihmisinä luontaisia, ja siksi näemme asiat tietyllä tavalla. Mutta jos meillä olisi linnun tai koiran tai jonkin muun eläimen aistit, ilmentäisimme mielessämme toisenlaisia mielikuvia. Ja jos meillä olisi puolijumalan aistit, näkisimme asiat vastaavasti eri tavalla.

        Absoluuttisen Totuuden havaitseminen.

        Esimerkiksi Srimad Bhagavatamin viidennessä laulussa on kuvaus maailmankaikkeudesta, bhu-mandalasta, planeettajärjestelmistä, eivätkä nämä kuvaukset vastaa aistihavaintoamme. Miksi? Koska nämä kuvaukset annetaan puolijumalien näkökulmasta. Ja koska puolijumalilla on erilaiset aistit kuin meillä, he havaitsevat todellisuuden eri tavalla.

        Nämä kuvaukset voivat olla hämmentäviä, ja saatamme epätoivoisesti kysyä: ”Miten voimme havaita todellisuuden sellaisena kuin se on?”. Miten voimme tietää totuuden? Loppujen lopuksi havaintomme on täysin mielemme mukainen.” Mutta sillä ei oikeastaan ole merkitystä, koska vedalainen ontologia perustuu shabda-brahmaniin eli henkiseen ääneen. Ja tämän henkisen äänen tunteminen merkitsee sitä, että tuntee suoraan absoluuttisen totuuden.

        Tämä on hyvin rohkaiseva tosiasia, ja tämä tieto auttaa meitä ymmärtämään, miksi meidän on laulettava mantroja ja erityisesti Maha-mantraa. Ja miksi ne ovat niin tärkeitä? Se johtuu siitä, että ne ”murtavat” läpi kaikki mielen heijastukset, kaikki illusoriset, suhteelliset käsitteet, ja silloin olemuksemme voi suoraan tuntea alkuperäisen lähteen eli absoluuttisen totuuden. Brahman. Brahman tarkoittaa - absoluuttista totuutta, ja se on Vedantan merkitys. Vedanta tarkoittaa - absoluuttisen totuuden tuntemista.
        Ihmiset havaitsevat todellisuuden aistiensa mukaan ja puolijumalat aistiensa mukaan. Mutta jos puolijumalat ovat ehdollistuneita eläviä olentoja kuten ihmiset, voidaanko heidän todellisuuskäsitystään pitää absoluuttisena ja meidän ei?


        Se, mitä me nyt näemme, eroaa varmasti siitä, mitä puolijumalat näkevät, mutta se ei tarkoita, että puolijumalat olisivat lähempänä Jumalaa kuin me. Loppujen lopuksi kaikki näkevät vain jonkin osan Jumalan luomistyöstä, koska kukaan ei voi nähdä absoluuttista totuutta, koska vain Jumala voi nähdä sen, ja vain Hän voi tuntea Itsensä.

        Mutta jos joku väittää näkevänsä absoluuttisen totuuden, hän väittää tuntevansa Jumalan, kuten mayavadit väittävät. Kun he näkevät ja oivaltavat Brahmanin, he sanovat: "Minä olen Brahman" ja vahvistavat sen lainaamalla Vedanta-sutraa: "Aham brahmasmi", ikään kuin sanoakseen: "Katso, minä olen Brahman, minä olen Jumala, minä olen täydellinen. Ja kun näette brahmanin, teistäkin tulee jumala. Meistä kaikista voi tulla jumalia. Olemme kaikki yhtä, eikä eroa ole. Olemme täydellisiä ja absoluuttisia."

        Mutta tämä ei ole meidän filosofiamme, koska se on absurdia, se ei ole loogista, koska näemme eroja, vaikka ne kuuluvat ykseyteen.

        Ja silti puolijumalat näkevät universumin sellaisena kuin se on?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Missä määrin on mahdollista tuntea todellisuus?”. Olemme jo keskustelleet siitä, että elävä olento voi tuntea suoraan vain ne mielikuvat, jotka ilmenevät mielessämme. Mutta tämä ei ole vielä todellisuutta, vaan vain mielikuva, joka muodostuu aistiemme mukaan. Meillä on joitakin aistimuksia, jotka ovat meille ihmisinä luontaisia, ja siksi näemme asiat tietyllä tavalla. Mutta jos meillä olisi linnun tai koiran tai jonkin muun eläimen aistit, ilmentäisimme mielessämme toisenlaisia mielikuvia. Ja jos meillä olisi puolijumalan aistit, näkisimme asiat vastaavasti eri tavalla.

        Absoluuttisen Totuuden havaitseminen.

        Esimerkiksi Srimad Bhagavatamin viidennessä laulussa on kuvaus maailmankaikkeudesta, bhu-mandalasta, planeettajärjestelmistä, eivätkä nämä kuvaukset vastaa aistihavaintoamme. Miksi? Koska nämä kuvaukset annetaan puolijumalien näkökulmasta. Ja koska puolijumalilla on erilaiset aistit kuin meillä, he havaitsevat todellisuuden eri tavalla.

        Nämä kuvaukset voivat olla hämmentäviä, ja saatamme epätoivoisesti kysyä: ”Miten voimme havaita todellisuuden sellaisena kuin se on?”. Miten voimme tietää totuuden? Loppujen lopuksi havaintomme on täysin mielemme mukainen.” Mutta sillä ei oikeastaan ole merkitystä, koska vedalainen ontologia perustuu shabda-brahmaniin eli henkiseen ääneen. Ja tämän henkisen äänen tunteminen merkitsee sitä, että tuntee suoraan absoluuttisen totuuden.

        Tämä on hyvin rohkaiseva tosiasia, ja tämä tieto auttaa meitä ymmärtämään, miksi meidän on laulettava mantroja ja erityisesti Maha-mantraa. Ja miksi ne ovat niin tärkeitä? Se johtuu siitä, että ne ”murtavat” läpi kaikki mielen heijastukset, kaikki illusoriset, suhteelliset käsitteet, ja silloin olemuksemme voi suoraan tuntea alkuperäisen lähteen eli absoluuttisen totuuden. Brahman. Brahman tarkoittaa - absoluuttista totuutta, ja se on Vedantan merkitys. Vedanta tarkoittaa - absoluuttisen totuuden tuntemista.
        Ihmiset havaitsevat todellisuuden aistiensa mukaan ja puolijumalat aistiensa mukaan. Mutta jos puolijumalat ovat ehdollistuneita eläviä olentoja kuten ihmiset, voidaanko heidän todellisuuskäsitystään pitää absoluuttisena ja meidän ei?


        Se, mitä me nyt näemme, eroaa varmasti siitä, mitä puolijumalat näkevät, mutta se ei tarkoita, että puolijumalat olisivat lähempänä Jumalaa kuin me. Loppujen lopuksi kaikki näkevät vain jonkin osan Jumalan luomistyöstä, koska kukaan ei voi nähdä absoluuttista totuutta, koska vain Jumala voi nähdä sen, ja vain Hän voi tuntea Itsensä.

        Mutta jos joku väittää näkevänsä absoluuttisen totuuden, hän väittää tuntevansa Jumalan, kuten mayavadit väittävät. Kun he näkevät ja oivaltavat Brahmanin, he sanovat: "Minä olen Brahman" ja vahvistavat sen lainaamalla Vedanta-sutraa: "Aham brahmasmi", ikään kuin sanoakseen: "Katso, minä olen Brahman, minä olen Jumala, minä olen täydellinen. Ja kun näette brahmanin, teistäkin tulee jumala. Meistä kaikista voi tulla jumalia. Olemme kaikki yhtä, eikä eroa ole. Olemme täydellisiä ja absoluuttisia."

        Mutta tämä ei ole meidän filosofiamme, koska se on absurdia, se ei ole loogista, koska näemme eroja, vaikka ne kuuluvat ykseyteen.

        Ja silti puolijumalat näkevät universumin sellaisena kuin se on?

        TÄRKEÄÄ!
        No, kuka voi sanoa näkevänsä maailmankaikkeuden sellaisena kuin se on? Loppujen lopuksi se on Krishnan illusorista energiaa, eikä kukaan voi tietää tarkalleen, miten se toimii.
        Kerran Narada muni kysyi Vishnulta: "Miten tämä maya toimii? Miten sitä voi ymmärtää? Miten voi nähdä tämän maailmankaikkeuden sellaisena kuin se on?" Vishnu vastasi, ettei kukaan voi ymmärtää Hänen illusorisen energiansa syvyyttä.
        Śrīmad-Bhāgavatamista tiedämme, että luomisen alussa, kun oli vain Herra Brahma, hän yritti ymmärtää missä hän oli ja mikä häntä ympäröi.
        Sitten hän suuntasi koko järkensä ja huomionsa shabda-brahmaniin eli transsendentaaliseen äänivärähtelyyn, ja koska shabda oli jo puhuttu, hän kuuli: "Tapas. Tapas. Tapas."

        Shabda on olemassa aina, ja ongelma on vain kykymme havaita se.

        Ja älynsä ansiosta Brahma sai shabdan havaitsemisen kautta kaiken tiedon, mutta kykynsä mukaan.

        Joten voimme ymmärtää, että on mahdotonta tietää tarkasti, miltä asiat näyttävät.


        Ja siksi olemme esittäneet seuraavat kysymykset. 1) Missä määrin jiva voi tietää? 2) Missä määrin jiva voi nauttia? 3) Missä määrin jivalla voi olla suhteita? 4) Missä määrin voimme tuntea Jumalan? Ja vastaus on tämä. Olemme vain pieniä hiukkasia Jumalasta, ja siksi kykymme tietää jne. on yhtä rajallinen, mutta se ei tarkoita, ettemme voisi tietää tai nauttia lainkaan. Voimme tietää ja nauttia, mutta olennaisina osina Korkeimmasta, ja se riittää meille täysin.
        Ihmiset voivat nähdä asiat eri tavoin. Viime kädessä näemme asiat niin kuin haluamme nähdä ne ja niin kuin Krishna antaa meidän nähdä ne.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        TÄRKEÄÄ!
        No, kuka voi sanoa näkevänsä maailmankaikkeuden sellaisena kuin se on? Loppujen lopuksi se on Krishnan illusorista energiaa, eikä kukaan voi tietää tarkalleen, miten se toimii.
        Kerran Narada muni kysyi Vishnulta: "Miten tämä maya toimii? Miten sitä voi ymmärtää? Miten voi nähdä tämän maailmankaikkeuden sellaisena kuin se on?" Vishnu vastasi, ettei kukaan voi ymmärtää Hänen illusorisen energiansa syvyyttä.
        Śrīmad-Bhāgavatamista tiedämme, että luomisen alussa, kun oli vain Herra Brahma, hän yritti ymmärtää missä hän oli ja mikä häntä ympäröi.
        Sitten hän suuntasi koko järkensä ja huomionsa shabda-brahmaniin eli transsendentaaliseen äänivärähtelyyn, ja koska shabda oli jo puhuttu, hän kuuli: "Tapas. Tapas. Tapas."

        Shabda on olemassa aina, ja ongelma on vain kykymme havaita se.

        Ja älynsä ansiosta Brahma sai shabdan havaitsemisen kautta kaiken tiedon, mutta kykynsä mukaan.

        Joten voimme ymmärtää, että on mahdotonta tietää tarkasti, miltä asiat näyttävät.


        Ja siksi olemme esittäneet seuraavat kysymykset. 1) Missä määrin jiva voi tietää? 2) Missä määrin jiva voi nauttia? 3) Missä määrin jivalla voi olla suhteita? 4) Missä määrin voimme tuntea Jumalan? Ja vastaus on tämä. Olemme vain pieniä hiukkasia Jumalasta, ja siksi kykymme tietää jne. on yhtä rajallinen, mutta se ei tarkoita, ettemme voisi tietää tai nauttia lainkaan. Voimme tietää ja nauttia, mutta olennaisina osina Korkeimmasta, ja se riittää meille täysin.
        Ihmiset voivat nähdä asiat eri tavoin. Viime kädessä näemme asiat niin kuin haluamme nähdä ne ja niin kuin Krishna antaa meidän nähdä ne.

        Olemme ihmisiä ja meillä on tiettyjä kykyjä havaita ja saada tietoa. Miksi Srila Vyasadeva sitten antoi meille tietoa maailmankaikkeudesta puolijumalien eikä ihmisten näkökulmasta?
        Koska Srimad Bhagavatam esitetään oivaltaneiden persoonallisuuksien näkökulmasta, ja siinä mielessä on universaali.

        Srimad Bhagavatam esittää todellisuuden koko luomakunnan mukaisesti.



        Srimad Bhagavatam ei ole rajattu Kali-yugan ihmisten havaintokyvyn mukaan.

        Srimad Bhagavatam ei edusta kapeaa tietoa, jonka vain me ja vain meidän pitäisi tietää nyt.

        Srimad Bhagavatam on Jumalan tiede, ja siksi annetaan universaalissa muodossa.

        Vedoista voimme saada tietoa kolmesta olennaisesta aiheesta: sielusta, luonnosta ja Jumalasta. Se, joka ymmärtää oikein nämä kolme aihetta ja niiden väliset yhteydet, tulee tietämään kaiken muun. Hänen tietonsa tulee täydelliseksi. Sielun ja aineellisen luonnon välistä yhteyttä kutsutaan karmaksi. Luonnon ja Jumalan välinen yhteys on kala (aika). Sielun ja Jumalan välistä yhteyttä kutsutaan joogaksi.

        Voidaan havaita, että se, mistä tuli vedalainen kulttuuri, oli paljon aikaansa edellä. Tämän voi huomata esimerkiksi teollisuudessa, metallurgiassa, tieteessä, tekstiiliteollisuudessa, lääketieteessä, kirurgiassa, matematiikassa ja tietysti filosofiassa jne. Itse asiassa voimme nähdä näiden tieteiden ja metafysiikan juuret monilla maailman alueilla, jotka voidaan jäljittää niiden vedalaiseen alkuperään.

        Lisäksi emme useinkaan tiedä kaikesta siitä edistyksestä, joka oli tapahtunut muinaisina aikoina, joita kutsuttiin Bharatvarshaksi. Useimmat ihmiset eivät myöskään tiedä kaikkea sitä, mitä muinainen Intia antoi maailmalle. Rohkea kyseenalaistaminen synnytti teorioita, aksioomia, periaatteita ja ainutlaatuisen lähestymistavan ja elämäntavan. Tämä elämäntyyli ja elämäntapa johtivat yhden maailman vanhimmista ja mahtavimmista kulttuureista kehittymiseen. Hindukulttuurin hengelliset näkökohdat tunnetaan yleisemmin, mutta se, että tiede, teknologia ja teollisuus olivat osa heidän kulttuuriaan, on vähän tunnettu.

        ”Historiallisista syistä muinaisten hindujen saavutukset tieteen ja teknologian eri aloilla eivät ole intialaisten yleisesti tiedossa. Sri Dharmpalin ja muiden hiljattain tekemä tutkimus on osoittanut, että siirtomaavalloittajilla ja hallitsijoilla oli oma etu vääristää ja tuhota tiedot kaikista hindukulttuurin myönteisistä puolista. Nykyisin vallitsevan käsityksen mukaan hindut olivat enemmän huolissaan rituaaleista, hengellisyydestä ja kuoleman yläpuolisesta tai kuolemanjälkeisestä maailmasta. Sitä, että hindut olivat yhtä lailla materialistinen kansa, että Intia oli maailman teollinen työpaja 1700-luvun loppuun asti, että hindut olivat ottaneet esille peruskysymyksiä tähtitieteen periaatteista, perushiukkasista, maailmankaikkeuden alkuperästä, sovelletusta psykiatriasta ja niin edelleen, ei ole hyvin dokumentoitu eikä yleisesti tiedetä.

        Siitä, että hindut olivat yhtä materialistinen kansa, että Intia oli maailman teollinen työpaja 1700-luvun loppuun asti, että hindut olivat ottaneet esille tähtitieteen periaatteita, perushiukkasia, maailmankaikkeuden alkuperää, soveltavaa psykiatriaa ja niin edelleen koskevia peruskysymyksiä, ei ole kovinkaan hyvin dokumentoituja tietoja eikä niitä tunneta yleisesti. Se, että muinaisilla hinduilla oli pitkälle kehittynyttä teknologiaa tekstiilitekniikan, keramiikan, painamisen, aseiden, ilmasto- ja meteorologian, arkkitehtuurin, lääketieteen ja kirurgian, metallurgian, maatalouden ja maataloustekniikan, rakennustekniikan, kaupunkisuunnittelun ja vastaavien muiden alojen alalla, on vielä nykyäänkin vain harvojen tutkijoiden tiedossa. Pelkästään kemian kaltaista teknistä aihetta käsitteleviä muinaisia ja keskiaikaisia sanskritinkielisiä tekstejä tunnetaan noin 44 kappaletta. Tietoa Intian tieteestä ja teknologisesta perinnöstä on sisällytetty pyhiin kirjoituksiin, eepoksiin ja useisiin teknisiin teksteihin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olemme ihmisiä ja meillä on tiettyjä kykyjä havaita ja saada tietoa. Miksi Srila Vyasadeva sitten antoi meille tietoa maailmankaikkeudesta puolijumalien eikä ihmisten näkökulmasta?
        Koska Srimad Bhagavatam esitetään oivaltaneiden persoonallisuuksien näkökulmasta, ja siinä mielessä on universaali.

        Srimad Bhagavatam esittää todellisuuden koko luomakunnan mukaisesti.



        Srimad Bhagavatam ei ole rajattu Kali-yugan ihmisten havaintokyvyn mukaan.

        Srimad Bhagavatam ei edusta kapeaa tietoa, jonka vain me ja vain meidän pitäisi tietää nyt.

        Srimad Bhagavatam on Jumalan tiede, ja siksi annetaan universaalissa muodossa.

        Vedoista voimme saada tietoa kolmesta olennaisesta aiheesta: sielusta, luonnosta ja Jumalasta. Se, joka ymmärtää oikein nämä kolme aihetta ja niiden väliset yhteydet, tulee tietämään kaiken muun. Hänen tietonsa tulee täydelliseksi. Sielun ja aineellisen luonnon välistä yhteyttä kutsutaan karmaksi. Luonnon ja Jumalan välinen yhteys on kala (aika). Sielun ja Jumalan välistä yhteyttä kutsutaan joogaksi.

        Voidaan havaita, että se, mistä tuli vedalainen kulttuuri, oli paljon aikaansa edellä. Tämän voi huomata esimerkiksi teollisuudessa, metallurgiassa, tieteessä, tekstiiliteollisuudessa, lääketieteessä, kirurgiassa, matematiikassa ja tietysti filosofiassa jne. Itse asiassa voimme nähdä näiden tieteiden ja metafysiikan juuret monilla maailman alueilla, jotka voidaan jäljittää niiden vedalaiseen alkuperään.

        Lisäksi emme useinkaan tiedä kaikesta siitä edistyksestä, joka oli tapahtunut muinaisina aikoina, joita kutsuttiin Bharatvarshaksi. Useimmat ihmiset eivät myöskään tiedä kaikkea sitä, mitä muinainen Intia antoi maailmalle. Rohkea kyseenalaistaminen synnytti teorioita, aksioomia, periaatteita ja ainutlaatuisen lähestymistavan ja elämäntavan. Tämä elämäntyyli ja elämäntapa johtivat yhden maailman vanhimmista ja mahtavimmista kulttuureista kehittymiseen. Hindukulttuurin hengelliset näkökohdat tunnetaan yleisemmin, mutta se, että tiede, teknologia ja teollisuus olivat osa heidän kulttuuriaan, on vähän tunnettu.

        ”Historiallisista syistä muinaisten hindujen saavutukset tieteen ja teknologian eri aloilla eivät ole intialaisten yleisesti tiedossa. Sri Dharmpalin ja muiden hiljattain tekemä tutkimus on osoittanut, että siirtomaavalloittajilla ja hallitsijoilla oli oma etu vääristää ja tuhota tiedot kaikista hindukulttuurin myönteisistä puolista. Nykyisin vallitsevan käsityksen mukaan hindut olivat enemmän huolissaan rituaaleista, hengellisyydestä ja kuoleman yläpuolisesta tai kuolemanjälkeisestä maailmasta. Sitä, että hindut olivat yhtä lailla materialistinen kansa, että Intia oli maailman teollinen työpaja 1700-luvun loppuun asti, että hindut olivat ottaneet esille peruskysymyksiä tähtitieteen periaatteista, perushiukkasista, maailmankaikkeuden alkuperästä, sovelletusta psykiatriasta ja niin edelleen, ei ole hyvin dokumentoitu eikä yleisesti tiedetä.

        Siitä, että hindut olivat yhtä materialistinen kansa, että Intia oli maailman teollinen työpaja 1700-luvun loppuun asti, että hindut olivat ottaneet esille tähtitieteen periaatteita, perushiukkasia, maailmankaikkeuden alkuperää, soveltavaa psykiatriaa ja niin edelleen koskevia peruskysymyksiä, ei ole kovinkaan hyvin dokumentoituja tietoja eikä niitä tunneta yleisesti. Se, että muinaisilla hinduilla oli pitkälle kehittynyttä teknologiaa tekstiilitekniikan, keramiikan, painamisen, aseiden, ilmasto- ja meteorologian, arkkitehtuurin, lääketieteen ja kirurgian, metallurgian, maatalouden ja maataloustekniikan, rakennustekniikan, kaupunkisuunnittelun ja vastaavien muiden alojen alalla, on vielä nykyäänkin vain harvojen tutkijoiden tiedossa. Pelkästään kemian kaltaista teknistä aihetta käsitteleviä muinaisia ja keskiaikaisia sanskritinkielisiä tekstejä tunnetaan noin 44 kappaletta. Tietoa Intian tieteestä ja teknologisesta perinnöstä on sisällytetty pyhiin kirjoituksiin, eepoksiin ja useisiin teknisiin teksteihin.

        Hinduilla oli tietoa siitä, että aurinko on aurinkokunnan keskipiste, maapallon maantieteestä, siitä, miten kasvit tuottavat ruokaa, miten veri kiertää kehossa, abstraktin matematiikan ja numeroiden tieteestä, terveyden, lääketieteen ja kirurgian periaatteista ja niin edelleen aikana, jolloin muu maailma ei osannut ajatella, puhua ja kirjoittaa.

        Intian historiasta on julkaistu useita teoksia. Tällaisia teoksia ovat kirjoittaneet sekä intialaiset tutkijat että länsimaiset itämaisten ja indologisten tutkimusten tutkijat. Monet näistä teoksista ovat hyvin akateemisia, eivätkä ne ole tavallisen ihmisen ymmärrettävissä. Intian tieteellistä perintöä koskeva tieto on saatava kaikkien tietoisuuteen. Lisäksi on tarpeen tutkia pyhiä kirjoituksia, eepoksia ja muuta muinaista kirjallisuutta (sanskritiksi ja muilla alueellisilla kielillä), jotta esi-isiemme tietovaranto saataisiin esiin.
        Muinaisen Intian tieteiden saavutukset tunnettiin kaikkialla maailmassa, jopa Arabiassa, Kiinassa, Espanjassa ja Kreikassa, joissa keskiajan oppineet tunnustivat olevansa kiitollisuudenvelassa Intialle. Esimerkiksi arabialainen oppinut Sa'id ibn Ahmad al-Andalusi (1029-1070) kirjoitti tieteen historiaa käsittelevässä teoksessaan Tabaqat-al'umam:

        ”Ensimmäinen tiedettä viljellyt kansakunta on Intia... Intia on tunnettu kansansa viisaudesta. Monien vuosisatojen ajan kaikki menneisyyden kuninkaat ovat tunnustaneet intialaisten kyvyt kaikilla tiedonaloilla. Kiinan kuninkaat ovat todenneet, että maailman kuninkaita on viisi, ja kaikki maailman ihmiset ovat heidän alamaisiaan. He mainitsivat Kiinan kuninkaan, Intian kuninkaan, turkkilaisten kuninkaan, persialaisten kuninkaan ja roomalaisten kuninkaan. ...Intian kuningasta he kutsuivat 'viisauden kuninkaaksi', koska intialaiset käsittelivät huolellisesti 'ulumia [tieteitä] ja kaikkia tiedon haaroja.

        Lisäksi: ”Olipa kyse sitten tähtitieteestä, matematiikasta (erityisesti geometriasta), lääketieteestä tai metallurgiasta, jokainen niistä oli pragmaattinen panos yleiseen hindulaiseen eetokseen, eli ihminen luonnossa, ihminen sopusoinnussa luonnon kanssa, eikä ihminen ja luonto tai ihminen luontoa vastaan, mikä on ominaista nykyaikaiselle tieteelle. Hindujen lähestymistapa luontoon oli kokonaisvaltainen, ja se viittasi usein maan ja taivaan väliseen vastaavuuteen sekä ihmisen ja jumaluuden väliseen suhteeseen. Hindulainen ja tieteellinen ja teknologinen kehitys olivat olennainen osa tätä asennetta, jota muinaisaikana vaalittiin ahkerasti.”

        Artikkelissaan Indic Mathematics: Intia ja tieteellinen vallankumous, tohtori David Grey luettelee joitakin tärkeimpiä Intiassa tapahtuneita matematiikan historian kehityskulkuja ja tiivistää Aryabhatan, Brahmaguptan, Mahaviran, Bhaskaran ja Madhavan kaltaisten valopilkkujen panoksen. Lopuksi hän toteaa, että ”Intian rooli (Euroopan tieteellisen vallankumouksen) kehityksessä ei ole pelkkä alaviite, joka voidaan helposti ja merkityksettömästi lakaista eurosentrisen ennakkoluulon maton alle. Näin toimimalla vääristetään historiaa ja kielletään Intialta yksi sen suurimmista panoksista maailman sivilisaatioihin.”


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hinduilla oli tietoa siitä, että aurinko on aurinkokunnan keskipiste, maapallon maantieteestä, siitä, miten kasvit tuottavat ruokaa, miten veri kiertää kehossa, abstraktin matematiikan ja numeroiden tieteestä, terveyden, lääketieteen ja kirurgian periaatteista ja niin edelleen aikana, jolloin muu maailma ei osannut ajatella, puhua ja kirjoittaa.

        Intian historiasta on julkaistu useita teoksia. Tällaisia teoksia ovat kirjoittaneet sekä intialaiset tutkijat että länsimaiset itämaisten ja indologisten tutkimusten tutkijat. Monet näistä teoksista ovat hyvin akateemisia, eivätkä ne ole tavallisen ihmisen ymmärrettävissä. Intian tieteellistä perintöä koskeva tieto on saatava kaikkien tietoisuuteen. Lisäksi on tarpeen tutkia pyhiä kirjoituksia, eepoksia ja muuta muinaista kirjallisuutta (sanskritiksi ja muilla alueellisilla kielillä), jotta esi-isiemme tietovaranto saataisiin esiin.
        Muinaisen Intian tieteiden saavutukset tunnettiin kaikkialla maailmassa, jopa Arabiassa, Kiinassa, Espanjassa ja Kreikassa, joissa keskiajan oppineet tunnustivat olevansa kiitollisuudenvelassa Intialle. Esimerkiksi arabialainen oppinut Sa'id ibn Ahmad al-Andalusi (1029-1070) kirjoitti tieteen historiaa käsittelevässä teoksessaan Tabaqat-al'umam:

        ”Ensimmäinen tiedettä viljellyt kansakunta on Intia... Intia on tunnettu kansansa viisaudesta. Monien vuosisatojen ajan kaikki menneisyyden kuninkaat ovat tunnustaneet intialaisten kyvyt kaikilla tiedonaloilla. Kiinan kuninkaat ovat todenneet, että maailman kuninkaita on viisi, ja kaikki maailman ihmiset ovat heidän alamaisiaan. He mainitsivat Kiinan kuninkaan, Intian kuninkaan, turkkilaisten kuninkaan, persialaisten kuninkaan ja roomalaisten kuninkaan. ...Intian kuningasta he kutsuivat 'viisauden kuninkaaksi', koska intialaiset käsittelivät huolellisesti 'ulumia [tieteitä] ja kaikkia tiedon haaroja.

        Lisäksi: ”Olipa kyse sitten tähtitieteestä, matematiikasta (erityisesti geometriasta), lääketieteestä tai metallurgiasta, jokainen niistä oli pragmaattinen panos yleiseen hindulaiseen eetokseen, eli ihminen luonnossa, ihminen sopusoinnussa luonnon kanssa, eikä ihminen ja luonto tai ihminen luontoa vastaan, mikä on ominaista nykyaikaiselle tieteelle. Hindujen lähestymistapa luontoon oli kokonaisvaltainen, ja se viittasi usein maan ja taivaan väliseen vastaavuuteen sekä ihmisen ja jumaluuden väliseen suhteeseen. Hindulainen ja tieteellinen ja teknologinen kehitys olivat olennainen osa tätä asennetta, jota muinaisaikana vaalittiin ahkerasti.”

        Artikkelissaan Indic Mathematics: Intia ja tieteellinen vallankumous, tohtori David Grey luettelee joitakin tärkeimpiä Intiassa tapahtuneita matematiikan historian kehityskulkuja ja tiivistää Aryabhatan, Brahmaguptan, Mahaviran, Bhaskaran ja Madhavan kaltaisten valopilkkujen panoksen. Lopuksi hän toteaa, että ”Intian rooli (Euroopan tieteellisen vallankumouksen) kehityksessä ei ole pelkkä alaviite, joka voidaan helposti ja merkityksettömästi lakaista eurosentrisen ennakkoluulon maton alle. Näin toimimalla vääristetään historiaa ja kielletään Intialta yksi sen suurimmista panoksista maailman sivilisaatioihin.”

        David Osborn viittaa edellä mainittuihin lainauksiin ja toteaa näin: ”Näistä lausunnoista näemme, että monet tunnetut intellektuellit uskoivat, että Vedat olivat tieteellisen ajattelun alkuperä.”

        Syyrialainen tähtitieteilijä/munkki Severus Sebokhy (kirjoittanut 662 eKr.), kuten A. L. Basham kirjassaan The Wonder That Was India (s. 6) ilmaisee, selitti: ”Puhun nyt hindujen tietämyksestä... Heidän hienovaraisista keksinnöistään tähtitieteen alalla - keksinnöistä, jotka ovat jopa nerokkaampia kuin kreikkalaisten ja babylonialaisten keksinnöt - heidän rationaalisesta matematiikkajärjestelmästään eli heidän laskentamenetelmästään, jota ei voi sanoin tarpeeksi voimakkaasti ylistää - tarkoitan yhdeksän symbolia käyttävää järjestelmää. Jos nämä asiat tulisivat niiden ihmisten tietoon, jotka luulevat, että he yksin hallitsevat tieteet, koska he puhuvat kreikkaa, he ehkä vakuuttuisivat, vaikkakin hieman myöhään, siitä, että muutkin ihmiset, eivät ainoastaan kreikkalaiset vaan myös toisen kielen miehet, osaavat jotain yhtä hyvin kuin he.”

        Monet tutkijat, niin vanhat kuin uudetkin, ovat helposti samaa mieltä ja korostavat muinaisen Intian Veda-perinteestä löytyvien varhaisten edistysaskelten edistyksellisyyttä.

        Amerikkalainen professori Jabez T. Sunderland (1842-1936), Amerikan Intian tiedotustoimiston puheenjohtaja, vietti useita vuosia Intiassa. Hän kirjoitti teoksen Intia orjuudessa, jossa hän kirjoitti: ”Intia loi kaikkien tieteiden alkeet ja vei jotkut niistä huomattavan pitkälle ja johti siten maailmaa. Intia on tuottanut suurta kirjallisuutta, suurta taidetta, suuria filosofisia järjestelmiä, suuria uskontoja ja suuria miehiä kaikilla elämänaloilla - hallitsijoita, valtiomiehiä, rahoittajia, oppineita, runoilijoita, kenraaleja, siirtomaaherroja, taitavia käsityöläisiä ja käsityöläisiä kaikenlaisissa ammateissa, maanviljelijöitä, teollisuuden organisoijia ja johtavia toimijoita pitkälle ulottuvassa kaupankäynnissä maalla ja merellä.”

        Sunderland jatkoi: ”Intia OLI paljon suurempi teollisuus- ja tuotantokansa kuin mikään muu Euroopassa tai Aasiassa. Hänen tekstiilituotteensa - kangaspuuvillan, villan, pellavan ja silkin hienot tuotteet - olivat kuuluisia kaikkialla sivistyneessä maailmassa; samoin olivat hänen hienot korunsa ja jalokivensä, jotka oli hiottu kaikissa ihanissa muodoissaan; samoin olivat hänen keramiikkansa, posliininsa, keramiikkansa, jokaista laatua, väriä ja kaunista muotoa; samoin olivat hänen hienot metallituotteensa raudasta, teräksestä, hopeasta ja kullasta. Hänellä oli upeaa arkkitehtuuria, joka oli yhtä kaunista kuin mikä tahansa muu maailmassa. Hänellä oli upeita insinööritöitä... Hän ei ollut ainoastaan suurin laivanrakentajakansa, vaan hänellä oli myös suuri kauppa ja kaupankäynti maalla ja merellä, joka ulottui kaikkiin tunnettuihin sivistysmaihin.”

        Sunderland siteeraa teoksessaan Intia orjuudessa myös lordi Curzonia, brittiläistä valtiomiestä, joka toimi Intian varakuninkaana vuosina 1899-1905, sanomalla, mitä hän sanoi suuressa Delhi Durbarissa vuonna 1901 pitämässään puheessa: ”Mahtavat imperiumit olivat olemassa ja kukoistivat täällä [Intiassa], kun englantilaiset vielä vaelsivat, maalailivat metsässä, kun englantilaiset siirtomaat olivat erämaata ja viidakkoa. Intia on jättänyt syvemmän jäljen ihmiskunnan historiaan, filosofiaan ja uskontoon kuin mikään muu maanpäällinen yksikkö maailmankaikkeudessa.”

        Lordi Curzon oli myös todennut: ”Niin kauan kuin me [britit] pidämme kiinni Intiasta, olemme ensiluokkainen suurvalta. Jos menetämme Intian, vajoamme kolmanneksi suurvallaksi. Tämä on Intian arvo.”


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        David Osborn viittaa edellä mainittuihin lainauksiin ja toteaa näin: ”Näistä lausunnoista näemme, että monet tunnetut intellektuellit uskoivat, että Vedat olivat tieteellisen ajattelun alkuperä.”

        Syyrialainen tähtitieteilijä/munkki Severus Sebokhy (kirjoittanut 662 eKr.), kuten A. L. Basham kirjassaan The Wonder That Was India (s. 6) ilmaisee, selitti: ”Puhun nyt hindujen tietämyksestä... Heidän hienovaraisista keksinnöistään tähtitieteen alalla - keksinnöistä, jotka ovat jopa nerokkaampia kuin kreikkalaisten ja babylonialaisten keksinnöt - heidän rationaalisesta matematiikkajärjestelmästään eli heidän laskentamenetelmästään, jota ei voi sanoin tarpeeksi voimakkaasti ylistää - tarkoitan yhdeksän symbolia käyttävää järjestelmää. Jos nämä asiat tulisivat niiden ihmisten tietoon, jotka luulevat, että he yksin hallitsevat tieteet, koska he puhuvat kreikkaa, he ehkä vakuuttuisivat, vaikkakin hieman myöhään, siitä, että muutkin ihmiset, eivät ainoastaan kreikkalaiset vaan myös toisen kielen miehet, osaavat jotain yhtä hyvin kuin he.”

        Monet tutkijat, niin vanhat kuin uudetkin, ovat helposti samaa mieltä ja korostavat muinaisen Intian Veda-perinteestä löytyvien varhaisten edistysaskelten edistyksellisyyttä.

        Amerikkalainen professori Jabez T. Sunderland (1842-1936), Amerikan Intian tiedotustoimiston puheenjohtaja, vietti useita vuosia Intiassa. Hän kirjoitti teoksen Intia orjuudessa, jossa hän kirjoitti: ”Intia loi kaikkien tieteiden alkeet ja vei jotkut niistä huomattavan pitkälle ja johti siten maailmaa. Intia on tuottanut suurta kirjallisuutta, suurta taidetta, suuria filosofisia järjestelmiä, suuria uskontoja ja suuria miehiä kaikilla elämänaloilla - hallitsijoita, valtiomiehiä, rahoittajia, oppineita, runoilijoita, kenraaleja, siirtomaaherroja, taitavia käsityöläisiä ja käsityöläisiä kaikenlaisissa ammateissa, maanviljelijöitä, teollisuuden organisoijia ja johtavia toimijoita pitkälle ulottuvassa kaupankäynnissä maalla ja merellä.”

        Sunderland jatkoi: ”Intia OLI paljon suurempi teollisuus- ja tuotantokansa kuin mikään muu Euroopassa tai Aasiassa. Hänen tekstiilituotteensa - kangaspuuvillan, villan, pellavan ja silkin hienot tuotteet - olivat kuuluisia kaikkialla sivistyneessä maailmassa; samoin olivat hänen hienot korunsa ja jalokivensä, jotka oli hiottu kaikissa ihanissa muodoissaan; samoin olivat hänen keramiikkansa, posliininsa, keramiikkansa, jokaista laatua, väriä ja kaunista muotoa; samoin olivat hänen hienot metallituotteensa raudasta, teräksestä, hopeasta ja kullasta. Hänellä oli upeaa arkkitehtuuria, joka oli yhtä kaunista kuin mikä tahansa muu maailmassa. Hänellä oli upeita insinööritöitä... Hän ei ollut ainoastaan suurin laivanrakentajakansa, vaan hänellä oli myös suuri kauppa ja kaupankäynti maalla ja merellä, joka ulottui kaikkiin tunnettuihin sivistysmaihin.”

        Sunderland siteeraa teoksessaan Intia orjuudessa myös lordi Curzonia, brittiläistä valtiomiestä, joka toimi Intian varakuninkaana vuosina 1899-1905, sanomalla, mitä hän sanoi suuressa Delhi Durbarissa vuonna 1901 pitämässään puheessa: ”Mahtavat imperiumit olivat olemassa ja kukoistivat täällä [Intiassa], kun englantilaiset vielä vaelsivat, maalailivat metsässä, kun englantilaiset siirtomaat olivat erämaata ja viidakkoa. Intia on jättänyt syvemmän jäljen ihmiskunnan historiaan, filosofiaan ja uskontoon kuin mikään muu maanpäällinen yksikkö maailmankaikkeudessa.”

        Lordi Curzon oli myös todennut: ”Niin kauan kuin me [britit] pidämme kiinni Intiasta, olemme ensiluokkainen suurvalta. Jos menetämme Intian, vajoamme kolmanneksi suurvallaksi. Tämä on Intian arvo.”

        Samoin Beatrice Pitney Lamb, YK:n uutisten entinen päätoimittaja, joka vieraili ensimmäisen kerran Intiassa vuonna 1949 Carnegie Endowment for International Peace -järjestön toimeksiannosta, kirjoittaa kirjassaan Intia: A World in Transition: ”Sen lisäksi, että Intian menneisyydessä on yhä näkyvissä taiteen ja arkkitehtuurin loistoa, ihmeellistä muinaista kirjallisuutta ja muita kulttuurisia saavutuksia, joista sivistyneet intialaiset ovat oikeutetusti ylpeitä, Intian menneisyyteen kuuluu myös toisenlaista kunniaa, joka on nykypäivän intialaisia eniten kutkuttava - pitkäaikainen aineellinen vauraus. Intian niemimaa on saattanut olla yli puolentoista vuosituhannen ajan maailman rikkain alue.

        Monet muut kirjailijat ja tutkijat olivat ilmaisseet arvostavansa suuresti sitä, mitä Intiassa oli kehitetty. Tunnistaakseni muutaman, esimerkiksi kenraali Joseph Davey Cunningham (1812-1851), A History of the Sikhs -teoksen kirjoittaja, kirjoittaa: ”Matemaattinen tiede oli niin täydellistä ja tähtitieteelliset havainnot niin täydellisiä, että auringon ja kuun radat mitattiin tarkasti.”

        Jopa Intian kieltä ihailtiin paljon. William Cooke Taylor (1800-1849), A Popular History of British India -teoksen kirjoittaja, totesi Journal of the Royal Asiatic Society -lehden II osassa: ”Oli hämmästyttävä löytö, että Hindustanilla oli valtakuntien vaihtumisesta ja ajan muutoksista huolimatta kieli, jonka rikkaus ja monipuolisuus olivat vertaansa vailla; kieli, kaikkien niiden murteiden kantaisä, joita Eurooppa on kutsunut hellästi klassisiksi - sekä kreikkalaisen joustavuuden että roomalaisen voiman lähde.

        Ranskalainen oppinut Buffon esitti johdonmukaisen teorian, jonka mukaan muinaisen Intian oppineet olivat säilyttäneet vanhan oppineisuuden sen tieteiden, taiteiden ja kaikkien hyödyllisten instituutioiden luojilta. Myös Voltaire oli esittänyt, että tieteet olivat Intiassa muinaisempia kuin Egyptissä. Immanuel Kant sijoitti ihmiskunnan alkuperän Himalajalle ja totesi, että taiteemme, kuten maanviljelys, numerot ja jopa shakkipeli, olivat peräisin Intiasta.

        Myös saksalainen tutkija Friedrich Schlegel arvosti Intiaa suuresti ja totesi, että kaikki korkea filosofia ja tiede on intialaista alkuperää. Ranskalainen tutkija ja tuomari Louis Jacolliot kirjoittaa teoksessaan Raamattu Intiassa: ”Hämmästyttävä tosiasia! Hindujen ilmestys (Vedat) on kaikista ilmestyksistä ainoa, jonka ajatukset ovat täydellisessä sopusoinnussa nykyaikaisen tieteen kanssa, sillä se julistaa maailman hidasta ja asteittaista muodostumista.” Tietysti voimme katsoa videoita, joissa astrofyysikko Carl Sagan sanoo: ”Hindu-uskonto on maailman suurista uskontokunnista ainoa, joka on omistautunut ajatukselle, että kosmoksessa itsessään tapahtuu valtava, todellakin ääretön määrä kuolemia ja syntymiä. Se on ainoa uskonto, jonka aikaskaalat vastaavat modernin kosmologian aikaskaaloja.”

        Kyse on siitä, että kaikki tiede, joka kuuluu vedalaiseen perinteeseen, kehitettiin yhdessä tai jatkona muinaiselle vedalaiselle tai hengelliselle tiedolle, joka oli keskeinen kohta elämän ymmärtämisessä. Se oli osa Absoluuttista Totuutta eli Sanatana-dharmaa, jonka avulla pystyimme ymmärtämään, miten toimia tässä maailmassa ja mikä on sekä tämän maailman että elämämme tarkoitus siinä. Tästä pisteestä lähtien tapahtui niin paljon muuta kehitystä, ei keinona hallita ympäristöä vaan keinona tietää, miten toimia kokonaisvaltaisesti luonnon kanssa aineellisen ja henkisen edistymisemme ja kasvumme hyväksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Samoin Beatrice Pitney Lamb, YK:n uutisten entinen päätoimittaja, joka vieraili ensimmäisen kerran Intiassa vuonna 1949 Carnegie Endowment for International Peace -järjestön toimeksiannosta, kirjoittaa kirjassaan Intia: A World in Transition: ”Sen lisäksi, että Intian menneisyydessä on yhä näkyvissä taiteen ja arkkitehtuurin loistoa, ihmeellistä muinaista kirjallisuutta ja muita kulttuurisia saavutuksia, joista sivistyneet intialaiset ovat oikeutetusti ylpeitä, Intian menneisyyteen kuuluu myös toisenlaista kunniaa, joka on nykypäivän intialaisia eniten kutkuttava - pitkäaikainen aineellinen vauraus. Intian niemimaa on saattanut olla yli puolentoista vuosituhannen ajan maailman rikkain alue.

        Monet muut kirjailijat ja tutkijat olivat ilmaisseet arvostavansa suuresti sitä, mitä Intiassa oli kehitetty. Tunnistaakseni muutaman, esimerkiksi kenraali Joseph Davey Cunningham (1812-1851), A History of the Sikhs -teoksen kirjoittaja, kirjoittaa: ”Matemaattinen tiede oli niin täydellistä ja tähtitieteelliset havainnot niin täydellisiä, että auringon ja kuun radat mitattiin tarkasti.”

        Jopa Intian kieltä ihailtiin paljon. William Cooke Taylor (1800-1849), A Popular History of British India -teoksen kirjoittaja, totesi Journal of the Royal Asiatic Society -lehden II osassa: ”Oli hämmästyttävä löytö, että Hindustanilla oli valtakuntien vaihtumisesta ja ajan muutoksista huolimatta kieli, jonka rikkaus ja monipuolisuus olivat vertaansa vailla; kieli, kaikkien niiden murteiden kantaisä, joita Eurooppa on kutsunut hellästi klassisiksi - sekä kreikkalaisen joustavuuden että roomalaisen voiman lähde.

        Ranskalainen oppinut Buffon esitti johdonmukaisen teorian, jonka mukaan muinaisen Intian oppineet olivat säilyttäneet vanhan oppineisuuden sen tieteiden, taiteiden ja kaikkien hyödyllisten instituutioiden luojilta. Myös Voltaire oli esittänyt, että tieteet olivat Intiassa muinaisempia kuin Egyptissä. Immanuel Kant sijoitti ihmiskunnan alkuperän Himalajalle ja totesi, että taiteemme, kuten maanviljelys, numerot ja jopa shakkipeli, olivat peräisin Intiasta.

        Myös saksalainen tutkija Friedrich Schlegel arvosti Intiaa suuresti ja totesi, että kaikki korkea filosofia ja tiede on intialaista alkuperää. Ranskalainen tutkija ja tuomari Louis Jacolliot kirjoittaa teoksessaan Raamattu Intiassa: ”Hämmästyttävä tosiasia! Hindujen ilmestys (Vedat) on kaikista ilmestyksistä ainoa, jonka ajatukset ovat täydellisessä sopusoinnussa nykyaikaisen tieteen kanssa, sillä se julistaa maailman hidasta ja asteittaista muodostumista.” Tietysti voimme katsoa videoita, joissa astrofyysikko Carl Sagan sanoo: ”Hindu-uskonto on maailman suurista uskontokunnista ainoa, joka on omistautunut ajatukselle, että kosmoksessa itsessään tapahtuu valtava, todellakin ääretön määrä kuolemia ja syntymiä. Se on ainoa uskonto, jonka aikaskaalat vastaavat modernin kosmologian aikaskaaloja.”

        Kyse on siitä, että kaikki tiede, joka kuuluu vedalaiseen perinteeseen, kehitettiin yhdessä tai jatkona muinaiselle vedalaiselle tai hengelliselle tiedolle, joka oli keskeinen kohta elämän ymmärtämisessä. Se oli osa Absoluuttista Totuutta eli Sanatana-dharmaa, jonka avulla pystyimme ymmärtämään, miten toimia tässä maailmassa ja mikä on sekä tämän maailman että elämämme tarkoitus siinä. Tästä pisteestä lähtien tapahtui niin paljon muuta kehitystä, ei keinona hallita ympäristöä vaan keinona tietää, miten toimia kokonaisvaltaisesti luonnon kanssa aineellisen ja henkisen edistymisemme ja kasvumme hyväksi.

        Myös suositulla amerikkalaisella kirjailijalla Mark Twainilla oli korkea käsitys Intiasta, ja hän kirjoitti teoksessaan Following the Equator: ”Tämä on Intia... ihmissuvun kehto, ihmiskielen synnyinpaikka, historian äiti, legendojen isoäiti, perinteiden isoäiti, jonka eiliset päivät kulkevat muiden kansojen muinaismuistojen muhivien päivämäärien kanssa... Intia oli koko maailman alku asioiden alussa. Sillä oli ensimmäinen sivistys; sillä oli ensimmäinen aineellisten rikkauksien kasaantuminen; se oli täynnä syvällisiä ajattelijoita ja hienovaraista älyä; sillä oli kaivoksia, metsiä ja hedelmällinen maaperä.”

        VEDALAISEN KULTTUURIN MUINAISUUS

        Monet ovat maininneet vedalaisen perinteen muinaisuuden, mutta kuinka kauas taaksepäin se ulottuu? Perinteisesti se on ollut olemassa aikojen alusta lähtien. Kuitenkin jopa arkeologisesti voimme todeta sen hyvin varhaiset päivämäärät.

        Esimerkiksi arkeologit ovat löytäneet 7000 vuotta vanhoja kalliomaalauksia Aravalli-vuoristosta Benarin padon läheltä Kotputlin alueelta Jaipurin piirikunnasta Rajasthanissa vuonna 1991. Nämä maalaukset ovat kuuluisan Induslaakson sivilisaation sijaintipaikan vieressä. Tällaisia 7000 vuotta vanhoja (5000 eaa.) maalauksia löydettiin myös Braham Kund Ki Dungarista ja Budhi Jeengoresta Rajasthanissa. Tämä löytö tekee vedalaisesta sivilisaatiosta muinaisemman kuin egyptiläinen ja kreikkalainen ja mesopotamialainen sivilisaatio. Tämä kumoaa myös arjalaisen invaasioteorian, hypoteesin, jonka mukaan vedalaiset arjalaiset eivät olleet alkuperäiskansoja, vaan asettuivat alueelle hyökättyään, mikä on täysin väärin, kuten myöhemmin kirjassa osoitamme.

        Tutkimusryhmän mukaan uuden työn mahdollisesti mullistava seuraus on, että Intian kivityökalujen valmistuksesta vastaava laji oli Homo sapiens. Kivityökalujen analyysi on paljastanut, että esineet koostuvat ytimistä ja hiutaleista, jotka luokitellaan Intiassa keskipaleoliittiseen aikaan ja jotka ovat samanlaisia kuin nykyihmisen Afrikassa tekemät esineet. ”Vaikka etsimme vielä ihmisfossiileja, jotta voisimme todistaa asian lopullisesti, teknologiset yhtäläisyydet rohkaisevat meitä. Tämä viittaa siihen, että ihmispopulaatioita oli Intiassa ennen 74 000 vuotta sitten eli noin 15 000 vuotta aikaisemmin kuin joidenkin geneettisten kellojen perusteella oletetaan", sanoo hankkeen johtaja tohtori Michael Petraglia, Oxfordin yliopiston arkeologian laitoksen vanhempi tutkija. Tämä jännittävä uusi tieto kyseenalaistaa ajatuksen, jonka mukaan Toban supermurtuma aiheutti maailmanlaajuisen ympäristökatastrofin.

        VEDALAISEN KULTTUURIN SUURUUS

        Historia todistaa varmasti, että Intia oli myös yksi maailman rikkaimmista maista sen varhaisina aikoina. Sen lisäksi, että sillä oli valtavat tieto- ja kehitys-aarteet, muinaisella Intialla oli myös suuria rikkauksia, kuten safiireja, rubiineja, smaragdeja, helmiä ja muita jalokiviä, sekä aurinkoinen ilmasto, suuri hedelmällisyys ja paljon muuta, jota vietiin eri puolille maailmaa, mutta syvällinen tietämys ja kehitys oli toinen sen suurimmista voimavaroista. Tästä syystä kaikkien valloittajien tavoitteena oli saada Intian alue haltuunsa.

        Julius Caesarin Brutuksen äidille Servilialle lahjoittama helmi sekä Kleopatran kuuluisa helmikorvakoru olivat peräisin Intiasta. Intiasta vietiin Englantiin 106,5 karaatin painoinen Koh-i-noor-timantti, joka on yksi tarunhohtoisimmista timanteista. Itse asiassa Aleksanteri kertoi Persiasta lähtiessään joukoilleen, että he olivat menossa ”kultaiseen Intiaan”, jossa oli loputtomia rikkauksia, jotka saivat Persian kauneuden ja rikkaudet näyttämään mitättömiltä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Myös suositulla amerikkalaisella kirjailijalla Mark Twainilla oli korkea käsitys Intiasta, ja hän kirjoitti teoksessaan Following the Equator: ”Tämä on Intia... ihmissuvun kehto, ihmiskielen synnyinpaikka, historian äiti, legendojen isoäiti, perinteiden isoäiti, jonka eiliset päivät kulkevat muiden kansojen muinaismuistojen muhivien päivämäärien kanssa... Intia oli koko maailman alku asioiden alussa. Sillä oli ensimmäinen sivistys; sillä oli ensimmäinen aineellisten rikkauksien kasaantuminen; se oli täynnä syvällisiä ajattelijoita ja hienovaraista älyä; sillä oli kaivoksia, metsiä ja hedelmällinen maaperä.”

        VEDALAISEN KULTTUURIN MUINAISUUS

        Monet ovat maininneet vedalaisen perinteen muinaisuuden, mutta kuinka kauas taaksepäin se ulottuu? Perinteisesti se on ollut olemassa aikojen alusta lähtien. Kuitenkin jopa arkeologisesti voimme todeta sen hyvin varhaiset päivämäärät.

        Esimerkiksi arkeologit ovat löytäneet 7000 vuotta vanhoja kalliomaalauksia Aravalli-vuoristosta Benarin padon läheltä Kotputlin alueelta Jaipurin piirikunnasta Rajasthanissa vuonna 1991. Nämä maalaukset ovat kuuluisan Induslaakson sivilisaation sijaintipaikan vieressä. Tällaisia 7000 vuotta vanhoja (5000 eaa.) maalauksia löydettiin myös Braham Kund Ki Dungarista ja Budhi Jeengoresta Rajasthanissa. Tämä löytö tekee vedalaisesta sivilisaatiosta muinaisemman kuin egyptiläinen ja kreikkalainen ja mesopotamialainen sivilisaatio. Tämä kumoaa myös arjalaisen invaasioteorian, hypoteesin, jonka mukaan vedalaiset arjalaiset eivät olleet alkuperäiskansoja, vaan asettuivat alueelle hyökättyään, mikä on täysin väärin, kuten myöhemmin kirjassa osoitamme.

        Tutkimusryhmän mukaan uuden työn mahdollisesti mullistava seuraus on, että Intian kivityökalujen valmistuksesta vastaava laji oli Homo sapiens. Kivityökalujen analyysi on paljastanut, että esineet koostuvat ytimistä ja hiutaleista, jotka luokitellaan Intiassa keskipaleoliittiseen aikaan ja jotka ovat samanlaisia kuin nykyihmisen Afrikassa tekemät esineet. ”Vaikka etsimme vielä ihmisfossiileja, jotta voisimme todistaa asian lopullisesti, teknologiset yhtäläisyydet rohkaisevat meitä. Tämä viittaa siihen, että ihmispopulaatioita oli Intiassa ennen 74 000 vuotta sitten eli noin 15 000 vuotta aikaisemmin kuin joidenkin geneettisten kellojen perusteella oletetaan", sanoo hankkeen johtaja tohtori Michael Petraglia, Oxfordin yliopiston arkeologian laitoksen vanhempi tutkija. Tämä jännittävä uusi tieto kyseenalaistaa ajatuksen, jonka mukaan Toban supermurtuma aiheutti maailmanlaajuisen ympäristökatastrofin.

        VEDALAISEN KULTTUURIN SUURUUS

        Historia todistaa varmasti, että Intia oli myös yksi maailman rikkaimmista maista sen varhaisina aikoina. Sen lisäksi, että sillä oli valtavat tieto- ja kehitys-aarteet, muinaisella Intialla oli myös suuria rikkauksia, kuten safiireja, rubiineja, smaragdeja, helmiä ja muita jalokiviä, sekä aurinkoinen ilmasto, suuri hedelmällisyys ja paljon muuta, jota vietiin eri puolille maailmaa, mutta syvällinen tietämys ja kehitys oli toinen sen suurimmista voimavaroista. Tästä syystä kaikkien valloittajien tavoitteena oli saada Intian alue haltuunsa.

        Julius Caesarin Brutuksen äidille Servilialle lahjoittama helmi sekä Kleopatran kuuluisa helmikorvakoru olivat peräisin Intiasta. Intiasta vietiin Englantiin 106,5 karaatin painoinen Koh-i-noor-timantti, joka on yksi tarunhohtoisimmista timanteista. Itse asiassa Aleksanteri kertoi Persiasta lähtiessään joukoilleen, että he olivat menossa ”kultaiseen Intiaan”, jossa oli loputtomia rikkauksia, jotka saivat Persian kauneuden ja rikkaudet näyttämään mitättömiltä.

        Kun Ghaznin sulttaani Mahmud tuhosi kuuluisan Somnathin temppelin, hän löysi sieltä hämmästyttävän paljon timantteja ja jalokiviä. Hän myös ryösti Mathuran ja keräsi sieltä lukuisia kulta- ja hopeajumaluuksia. Sen jälkeen hän meni Kanaujiin, joka hämmästytti tuolloin tyrannia ja hänen seuraajiaan rikkaudellaan ja kauneudellaan siinä määrin, että he julistivat Kanaujin kilpailevan komeudessaan vain itse taivaan kanssa.

        Viime kädessä Intian rikkaus oli se, joka houkutteli barbaariset arabit maahan ja antoi sitten puoliksi sivistyneiden tataarien vallata sen. Juuri Intian rikkaudet houkuttelivat Nadir Shahin muinaiseen Intiaan, josta hän saalisti valtavaa sotasaalista, mikä motivoi abdali-päälliköt uusimaan hyökkäyksensä maahan.

        Intian kansa ei itse asiassa ollut niin barbaarista kuin maahan tunkeutuneet valloittajat, vaan pikemminkin maailman sivistyneimpiä, mikä johtui ennen kaikkea heidän kehittyneestä tietoisuudentasostaan ja lempeydestään toisiaan kohtaan, jotka johtuivat siitä, että he olivat kouluttautuneet vedalaisen henkisen kulttuurin periaatteisiin.

        Jotkut eurooppalaiset, jotka olivat matkustaneet sinne 1800-luvulla, kuten Max Muller, olivat kuvailleet hindujen luonnetta, ja hän sanoi: "Warren Hastings puhuu hinduista yleensä näin: 'He ovat lempeitä ja hyväntahtoisia, he ovat herkempiä kiitollisuudelle heille osoitetusta ystävällisyydestä ja vähemmän kostonhaluisia vääryyksistä kuin mikään muu kansa maan päällä; he ovat uskollisia, hellästi rakastavia ja alistuvat lailliselle vallalle.'

        "Piispa Heber sanoi: "Hindut ovat rohkeita, kohteliaita, älykkäitä, erittäin innokkaita tiedon ja kehittymisen suhteen; raittiita, ahkeria, velvollisuudentuntoisia vanhempia, hellästi lapsiaan kohtaan, yhdenmukaisesti lempeitä ja kärsivällisiä, ja heihin vaikuttaa helpommin ystävällisyys ja heidän tarpeidensa ja tunteidensa huomioiminen kuin mihinkään muuhun kansaan, jonka olen koskaan tavannut".

        "Sir Thomas Munro on vielä vahvempi todistaja. Hän kirjoittaa: "Jos hyvä maanviljelysjärjestelmä, vertaansa vailla oleva valmistustaito, kyky tuottaa kaikkea, mikä voi edistää joko mukavuutta tai ylellisyyttä, jokaiseen kylään perustetut koulut luku-, kirjoitus- ja laskutaidon opettamista varten, yleinen vieraanvaraisuuden ja hyväntekeväisyyden harjoittaminen toistensa keskuudessa ja ennen kaikkea, naissukupuolen kohtelu, joka on täynnä luottamusta, kunnioitusta ja hienovaraisuutta, ovat niitä merkkejä, jotka osoittavat sivistyneen kansan - silloin hindut eivät ole Euroopan kansoja huonompia, ja jos sivistyksestä tulee Englannin ja Intian välisen kaupan tuote, olen vakuuttunut siitä, että Englanti hyötyy tuontilastista. '"

        Kaikkien näiden näkökohtien lisäksi Max Muller kertoi myös kerran: "Halusin osoittaa, että on olemassa toinenkin älyllisen toiminnan alue, jossa hindut loistavat - meditatiivinen ja transsendenttinen - ja että voimme oppia heiltä joitakin elämän oppitunteja, jotka me itse olemme liian taipuvaisia jättämään huomiotta tai halveksimaan."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun Ghaznin sulttaani Mahmud tuhosi kuuluisan Somnathin temppelin, hän löysi sieltä hämmästyttävän paljon timantteja ja jalokiviä. Hän myös ryösti Mathuran ja keräsi sieltä lukuisia kulta- ja hopeajumaluuksia. Sen jälkeen hän meni Kanaujiin, joka hämmästytti tuolloin tyrannia ja hänen seuraajiaan rikkaudellaan ja kauneudellaan siinä määrin, että he julistivat Kanaujin kilpailevan komeudessaan vain itse taivaan kanssa.

        Viime kädessä Intian rikkaus oli se, joka houkutteli barbaariset arabit maahan ja antoi sitten puoliksi sivistyneiden tataarien vallata sen. Juuri Intian rikkaudet houkuttelivat Nadir Shahin muinaiseen Intiaan, josta hän saalisti valtavaa sotasaalista, mikä motivoi abdali-päälliköt uusimaan hyökkäyksensä maahan.

        Intian kansa ei itse asiassa ollut niin barbaarista kuin maahan tunkeutuneet valloittajat, vaan pikemminkin maailman sivistyneimpiä, mikä johtui ennen kaikkea heidän kehittyneestä tietoisuudentasostaan ja lempeydestään toisiaan kohtaan, jotka johtuivat siitä, että he olivat kouluttautuneet vedalaisen henkisen kulttuurin periaatteisiin.

        Jotkut eurooppalaiset, jotka olivat matkustaneet sinne 1800-luvulla, kuten Max Muller, olivat kuvailleet hindujen luonnetta, ja hän sanoi: "Warren Hastings puhuu hinduista yleensä näin: 'He ovat lempeitä ja hyväntahtoisia, he ovat herkempiä kiitollisuudelle heille osoitetusta ystävällisyydestä ja vähemmän kostonhaluisia vääryyksistä kuin mikään muu kansa maan päällä; he ovat uskollisia, hellästi rakastavia ja alistuvat lailliselle vallalle.'

        "Piispa Heber sanoi: "Hindut ovat rohkeita, kohteliaita, älykkäitä, erittäin innokkaita tiedon ja kehittymisen suhteen; raittiita, ahkeria, velvollisuudentuntoisia vanhempia, hellästi lapsiaan kohtaan, yhdenmukaisesti lempeitä ja kärsivällisiä, ja heihin vaikuttaa helpommin ystävällisyys ja heidän tarpeidensa ja tunteidensa huomioiminen kuin mihinkään muuhun kansaan, jonka olen koskaan tavannut".

        "Sir Thomas Munro on vielä vahvempi todistaja. Hän kirjoittaa: "Jos hyvä maanviljelysjärjestelmä, vertaansa vailla oleva valmistustaito, kyky tuottaa kaikkea, mikä voi edistää joko mukavuutta tai ylellisyyttä, jokaiseen kylään perustetut koulut luku-, kirjoitus- ja laskutaidon opettamista varten, yleinen vieraanvaraisuuden ja hyväntekeväisyyden harjoittaminen toistensa keskuudessa ja ennen kaikkea, naissukupuolen kohtelu, joka on täynnä luottamusta, kunnioitusta ja hienovaraisuutta, ovat niitä merkkejä, jotka osoittavat sivistyneen kansan - silloin hindut eivät ole Euroopan kansoja huonompia, ja jos sivistyksestä tulee Englannin ja Intian välisen kaupan tuote, olen vakuuttunut siitä, että Englanti hyötyy tuontilastista. '"

        Kaikkien näiden näkökohtien lisäksi Max Muller kertoi myös kerran: "Halusin osoittaa, että on olemassa toinenkin älyllisen toiminnan alue, jossa hindut loistavat - meditatiivinen ja transsendenttinen - ja että voimme oppia heiltä joitakin elämän oppitunteja, jotka me itse olemme liian taipuvaisia jättämään huomiotta tai halveksimaan."

        Lopuksi Max Muller totesi, mitä voidaan pitää ratkaisevana lausumana, jonka oli antanut eurooppalainen, joka oli asunut ja tutkinut useita vuosia Intian varhaisvaiheen vedalaista kulttuuria ja sanskritinkielistä kirjallisuutta, että "jos minun pitäisi etsiä koko maailmasta maa, joka on kaikkein rikkaimmin varustettu kaikella rikkaudella, voimalla ja kauneudella, jota luonto voi antaa - joissakin osissa se on suorastaan maanpäällinen paratiisi -, minun pitäisi osoittaa Intiaa. Jos minulta kysyttäisiin, minkä taivaan alla ihmismieli on kehittänyt täydellisimmin joitakin parhaista lahjoistaan, pohtinut syvällisimmin elämän suurimpia ongelmia ja löytänyt joihinkin niistä ratkaisuja, jotka ansaitsevat jopa Platonia ja Kantia opiskelleidenkin huomion, osoittaisin Intiaa. Ja jos kysyisin itseltäni, mistä kirjallisuudesta me täällä Euroopassa, me, jotka olemme saaneet ravintoa melkein yksinomaan kreikkalaisten ja roomalaisten sekä yhden seemiläisen rodun, juutalaisten, ajatuksista, voisimme ammentaa sen korjauksen, jota eniten tarvitaan, jotta sisäisestä elämästämme tulisi täydellisempää, kokonaisvaltaisempaa, yleismaailmallisempaa, itse asiassa aidommin inhimillistä, elämää, joka ei ole vain tätä elämää varten, vaan kirkastunutta ja iankaikkista elämää - osoittaisin jälleen Intiaa."


        Nyt jatketaan metafysiikalla.
        Vedojen mukaan todellisen tiedon omaava henkilö pyrkii lisäämään hyvyyden guna-vaikutusta, välttelee kosketusta tietämättömyyden guna:n kanssa ja suhtautuu epäluuloisesti intohimon lupauksiin. Tällä tavoin - alistumalla hyvyyden guna-aineksen vaikutukseen - ihminen luo oman kohtalonsa.
        SISÄINEN JA ULKOINEN PUHTAUS.
        Noudattamalla yksinkertaisia fyysiseen kehoon liittyviä vedalaisia sääntöjä ihminen voi onnistua ratkaisemaan pääongelman - sisäisen, mentaalisen kehon puhdistamisen ylivoimaisista tamo- ja rajo-gunoista. Tamo gunan läsnäolo psyykessämme ilmenee seuraavina ilmiöinä: piilotettu pelko, elämän arvojen puute ja sen seurauksena - piittaamattomuus kaikesta, kyynisyys, haluttomuus ottaa vastuuta ajatuksistaan, sanoistaan ja teoistaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lopuksi Max Muller totesi, mitä voidaan pitää ratkaisevana lausumana, jonka oli antanut eurooppalainen, joka oli asunut ja tutkinut useita vuosia Intian varhaisvaiheen vedalaista kulttuuria ja sanskritinkielistä kirjallisuutta, että "jos minun pitäisi etsiä koko maailmasta maa, joka on kaikkein rikkaimmin varustettu kaikella rikkaudella, voimalla ja kauneudella, jota luonto voi antaa - joissakin osissa se on suorastaan maanpäällinen paratiisi -, minun pitäisi osoittaa Intiaa. Jos minulta kysyttäisiin, minkä taivaan alla ihmismieli on kehittänyt täydellisimmin joitakin parhaista lahjoistaan, pohtinut syvällisimmin elämän suurimpia ongelmia ja löytänyt joihinkin niistä ratkaisuja, jotka ansaitsevat jopa Platonia ja Kantia opiskelleidenkin huomion, osoittaisin Intiaa. Ja jos kysyisin itseltäni, mistä kirjallisuudesta me täällä Euroopassa, me, jotka olemme saaneet ravintoa melkein yksinomaan kreikkalaisten ja roomalaisten sekä yhden seemiläisen rodun, juutalaisten, ajatuksista, voisimme ammentaa sen korjauksen, jota eniten tarvitaan, jotta sisäisestä elämästämme tulisi täydellisempää, kokonaisvaltaisempaa, yleismaailmallisempaa, itse asiassa aidommin inhimillistä, elämää, joka ei ole vain tätä elämää varten, vaan kirkastunutta ja iankaikkista elämää - osoittaisin jälleen Intiaa."


        Nyt jatketaan metafysiikalla.
        Vedojen mukaan todellisen tiedon omaava henkilö pyrkii lisäämään hyvyyden guna-vaikutusta, välttelee kosketusta tietämättömyyden guna:n kanssa ja suhtautuu epäluuloisesti intohimon lupauksiin. Tällä tavoin - alistumalla hyvyyden guna-aineksen vaikutukseen - ihminen luo oman kohtalonsa.
        SISÄINEN JA ULKOINEN PUHTAUS.
        Noudattamalla yksinkertaisia fyysiseen kehoon liittyviä vedalaisia sääntöjä ihminen voi onnistua ratkaisemaan pääongelman - sisäisen, mentaalisen kehon puhdistamisen ylivoimaisista tamo- ja rajo-gunoista. Tamo gunan läsnäolo psyykessämme ilmenee seuraavina ilmiöinä: piilotettu pelko, elämän arvojen puute ja sen seurauksena - piittaamattomuus kaikesta, kyynisyys, haluttomuus ottaa vastuuta ajatuksistaan, sanoistaan ja teoistaan.

        Niin kauan kuin olet itse vielä polulla, et voi tuomita muiden polkua. Jos kyseenalaistat toisten totuuden, menetät oman totuutesi, ja jos kyseenalaistat toisten oikeuden totuuteen, menetät oman oikeutesi totuuteen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin kauan kuin olet itse vielä polulla, et voi tuomita muiden polkua. Jos kyseenalaistat toisten totuuden, menetät oman totuutesi, ja jos kyseenalaistat toisten oikeuden totuuteen, menetät oman oikeutesi totuuteen.

        Ongelma ei ole uskonto vaan käsitys siitä.


        B.S.Swami, fyysikko:

        Uskonto ei ole asia, jonka voi ohittaa. Missään kehitysvaiheessa tiede ei voi korvata uskontoa, koska uskonto kertoo meille asioista, joita ihminen ei havaintokykynsä rajallisuuden vuoksi voi periaatteessa tietää. Toinen asia on se, että on välttämätöntä todentaa se, mistä puhumme. Ei vain hyväksymällä sokeasti joitakin aksioomia, vaan suorittamalla sitä logiikan ja kokemuksen kautta. Juuri tätä me teemme.

        Ihminen tuo vääristymiä uskontoon: ihminen vääristää alkuperäistä ilmoitusta - kirjoja kirjoitetaan uudelleen, tapahtuu paljon. Pidän tästä vertailusta: uskonto on käsi, joka osoittaa kuuhun. Käsi on uskonto, ja kuu, johon se osoittaa, on Luoja. Mitä uskonnollinen ihminen tekee? Sen sijaan, että hän katsoisi siihen suuntaan, johon käsi osoittaa, hän katsoo kättä. Näin tapahtuu, siinä on ongelma.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ongelma ei ole uskonto vaan käsitys siitä.


        B.S.Swami, fyysikko:

        Uskonto ei ole asia, jonka voi ohittaa. Missään kehitysvaiheessa tiede ei voi korvata uskontoa, koska uskonto kertoo meille asioista, joita ihminen ei havaintokykynsä rajallisuuden vuoksi voi periaatteessa tietää. Toinen asia on se, että on välttämätöntä todentaa se, mistä puhumme. Ei vain hyväksymällä sokeasti joitakin aksioomia, vaan suorittamalla sitä logiikan ja kokemuksen kautta. Juuri tätä me teemme.

        Ihminen tuo vääristymiä uskontoon: ihminen vääristää alkuperäistä ilmoitusta - kirjoja kirjoitetaan uudelleen, tapahtuu paljon. Pidän tästä vertailusta: uskonto on käsi, joka osoittaa kuuhun. Käsi on uskonto, ja kuu, johon se osoittaa, on Luoja. Mitä uskonnollinen ihminen tekee? Sen sijaan, että hän katsoisi siihen suuntaan, johon käsi osoittaa, hän katsoo kättä. Näin tapahtuu, siinä on ongelma.

        Jos uskonnolliset ihmiset katsoisivat samaan suuntaan, koska Jumala on yksi, ongelmia ei olisi. Jokaisella on oma erityinen tapansa kulkea kohti Häntä, ja se on hienoa.
        Mutta koska kaikki katsovat kättä, uskonnolla on hajaannuttava vaikutus, joka jakaa yhteiskuntaa. Se on ongelma. Ei uskonnossa vaan tavassa, jolla uskonto koetaan. Tämän välttämiseksi meidän on siirryttävä muodosta olemukseen. Muoto säilyy, mutta korostamme olemusta, merkityksiä. Näin me teemme.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos uskonnolliset ihmiset katsoisivat samaan suuntaan, koska Jumala on yksi, ongelmia ei olisi. Jokaisella on oma erityinen tapansa kulkea kohti Häntä, ja se on hienoa.
        Mutta koska kaikki katsovat kättä, uskonnolla on hajaannuttava vaikutus, joka jakaa yhteiskuntaa. Se on ongelma. Ei uskonnossa vaan tavassa, jolla uskonto koetaan. Tämän välttämiseksi meidän on siirryttävä muodosta olemukseen. Muoto säilyy, mutta korostamme olemusta, merkityksiä. Näin me teemme.

        Jumalaa ei koskaan paljasteta VAIN yhdessä uskonnossa.


        Meidän aikakaudellamme ihmiset on useimmiten asetettu todistamaan totuuttaan. Eli on olemassa tietty uskonto, sanotaan, että se uskoo, että vain sillä on Jumala. Näin se muuttaa Jumalan totuudesta tietyksi totuudeksi, tietyiksi uskonnollisiksi näkemyksiksi, tietyiksi uskon symboleiksi ja niin edelleen.

        Tämä on tällaista Jumalan korvaamista sillä tavalla, jolla me näemme Hänet. On selvää, että Luojalla on tiettyjä erityispiirteitä, Hänellä on tiettyjä ominaisuuksia, jotka paljastuvat tässä tai toisessa perinteessä. Meidän on selvästi ymmärrettävä, että Luoja ei koskaan paljasta Itseään vain yhdelle luonteelle, vain yhdelle traditiolle. Hän paljastaa Itsensä eri täydellisyysasteissa, eri puolilla, Hän paljastaa itsensä kaikille.

        Miksi? Koska Hän on kaikkien elävien olentojen Isä, Hän on, joka on kaiken tämän monimuotoisuuden, kaiken tämän Hänen luontonsa paletin keskipisteenä. Hänen luontonsa on hyvin monimuotoinen, ja on olemassa hyvin erilaisia kulttuureja, erilaisia maailmankatsomuksia, on erilaisia kulttuurisia tarpeita. Se kaikki on eräänlaisessa yhtenäisessä tilassa, jonka keskellä on Luoja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jumalaa ei koskaan paljasteta VAIN yhdessä uskonnossa.


        Meidän aikakaudellamme ihmiset on useimmiten asetettu todistamaan totuuttaan. Eli on olemassa tietty uskonto, sanotaan, että se uskoo, että vain sillä on Jumala. Näin se muuttaa Jumalan totuudesta tietyksi totuudeksi, tietyiksi uskonnollisiksi näkemyksiksi, tietyiksi uskon symboleiksi ja niin edelleen.

        Tämä on tällaista Jumalan korvaamista sillä tavalla, jolla me näemme Hänet. On selvää, että Luojalla on tiettyjä erityispiirteitä, Hänellä on tiettyjä ominaisuuksia, jotka paljastuvat tässä tai toisessa perinteessä. Meidän on selvästi ymmärrettävä, että Luoja ei koskaan paljasta Itseään vain yhdelle luonteelle, vain yhdelle traditiolle. Hän paljastaa Itsensä eri täydellisyysasteissa, eri puolilla, Hän paljastaa itsensä kaikille.

        Miksi? Koska Hän on kaikkien elävien olentojen Isä, Hän on, joka on kaiken tämän monimuotoisuuden, kaiken tämän Hänen luontonsa paletin keskipisteenä. Hänen luontonsa on hyvin monimuotoinen, ja on olemassa hyvin erilaisia kulttuureja, erilaisia maailmankatsomuksia, on erilaisia kulttuurisia tarpeita. Se kaikki on eräänlaisessa yhtenäisessä tilassa, jonka keskellä on Luoja.

        Kysymys: Hengellisyys ja tiede itsessään ovat täysin ristiriidassa keskenään, kuten tiedemaailmassa usein korostetaan. Onko synteesiä mahdollista tehdä? Ja voiko hengellisyyttä sellaisenaan kutsua tieteeksi, vai onko se eräänlainen uskomus, oletus, pohdinta?


        B.S. Swami, fyysikko: Nykyisessä paradigmassa, joka hyväksytään, henkisyys ei tietenkään ole tiedettä, koska henkisyys viittaa ihmisen subjektiiviseen maailmaan eli havaintojen, aistimusten maailmaan. Tässä mielessä jokaisella on oma henkisyytensä - minä tunnen näin, sinä tunnet näin, eivätkä subjektiiviset todellisuutemme risteä millään tavalla, niissä ei ole mitään objektiivista. Joillakin ihmisillä on tämä Jumala, toisilla on tuo Jumala, eli Luoja on siirretty subjektiivisen kokemuksen alueelle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kysymys: Hengellisyys ja tiede itsessään ovat täysin ristiriidassa keskenään, kuten tiedemaailmassa usein korostetaan. Onko synteesiä mahdollista tehdä? Ja voiko hengellisyyttä sellaisenaan kutsua tieteeksi, vai onko se eräänlainen uskomus, oletus, pohdinta?


        B.S. Swami, fyysikko: Nykyisessä paradigmassa, joka hyväksytään, henkisyys ei tietenkään ole tiedettä, koska henkisyys viittaa ihmisen subjektiiviseen maailmaan eli havaintojen, aistimusten maailmaan. Tässä mielessä jokaisella on oma henkisyytensä - minä tunnen näin, sinä tunnet näin, eivätkä subjektiiviset todellisuutemme risteä millään tavalla, niissä ei ole mitään objektiivista. Joillakin ihmisillä on tämä Jumala, toisilla on tuo Jumala, eli Luoja on siirretty subjektiivisen kokemuksen alueelle.

        Siksi uskonnon ja tieteen välillä ei nykyään ole tällaista ristiriitaa: voit olla tiedemies, tutkia objektiivisia luonnonlakeja. Ja se, mihin uskot, ei kuulu kenellekään, se on persoonallisuutesi subjektiivinen puoli. Tämä on tilanne nyt.

        Mutta jos ymmärrämme, että tieteessä on paljon subjektiivisuutta - on olemassa tiettyjä paradigmoja, tiettyjä käsityksiä, kuten Thomas Clune kerran kirjoitti kirjassaan tieteellisestä kehityksestä - tieteelliset teoriat eivät katoa tieteen kehityksen vuoksi vaan niiden luojien lähdön vuoksi. Tämä kertoo tieteellisen prosessin subjektiivisuudesta.

        Toisaalta henkisyydellä on objektiivinen perusta. Otetaan esimerkiksi tunnettu tieteellinen laki - termodynamiikan toinen periaate, jonka mukaan jos aineellinen järjestelmä on suljettu, se pyrkii tuhoutumaan eli entropia kasvaa. Tämä viittaa siihen, että aine itsessään ei kykene luomiseen, globaalin harmonian järjestämiseen jne. Tämä on mahdollista vain, jos jokin aineeton vaikuttaa siihen ulkopuolelta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siksi uskonnon ja tieteen välillä ei nykyään ole tällaista ristiriitaa: voit olla tiedemies, tutkia objektiivisia luonnonlakeja. Ja se, mihin uskot, ei kuulu kenellekään, se on persoonallisuutesi subjektiivinen puoli. Tämä on tilanne nyt.

        Mutta jos ymmärrämme, että tieteessä on paljon subjektiivisuutta - on olemassa tiettyjä paradigmoja, tiettyjä käsityksiä, kuten Thomas Clune kerran kirjoitti kirjassaan tieteellisestä kehityksestä - tieteelliset teoriat eivät katoa tieteen kehityksen vuoksi vaan niiden luojien lähdön vuoksi. Tämä kertoo tieteellisen prosessin subjektiivisuudesta.

        Toisaalta henkisyydellä on objektiivinen perusta. Otetaan esimerkiksi tunnettu tieteellinen laki - termodynamiikan toinen periaate, jonka mukaan jos aineellinen järjestelmä on suljettu, se pyrkii tuhoutumaan eli entropia kasvaa. Tämä viittaa siihen, että aine itsessään ei kykene luomiseen, globaalin harmonian järjestämiseen jne. Tämä on mahdollista vain, jos jokin aineeton vaikuttaa siihen ulkopuolelta.

        Jos ajatellaan, että on olemassa vain ainetta, syntyy tunnettu paradoksi, jonka mukaan maailmankaikkeuden pitäisi pyrkiä lämpökuolemaan, eli sen entropian pitäisi jatkuvasti kasvaa. Mutta silloin herää kysymys - mistä maailmankaikkeuden harmonia on peräisin, jos on vain ainetta, ja tämä aine pyrkii lisäämään entropiaa. Herää kysymys - mistä tämä kauneus ja harmonia ovat peräisin?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos ajatellaan, että on olemassa vain ainetta, syntyy tunnettu paradoksi, jonka mukaan maailmankaikkeuden pitäisi pyrkiä lämpökuolemaan, eli sen entropian pitäisi jatkuvasti kasvaa. Mutta silloin herää kysymys - mistä maailmankaikkeuden harmonia on peräisin, jos on vain ainetta, ja tämä aine pyrkii lisäämään entropiaa. Herää kysymys - mistä tämä kauneus ja harmonia ovat peräisin?

        Tämä on perustavanlaatuinen kysymys. Ja vastaukset tähän kysymykseen saadaan henkisestä tiedosta. Se sanoo, että on olemassa kaksi energiaa - tietoisuuden energia ja tiedostamattoman energian (aineen) energia. Näin ollen tietoisuus luo aineen. On olemassa Luojan ja luomisen periaate - on olemassa Se, joka luo, ja on olemassa se, mikä luodaan, eli materia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä on perustavanlaatuinen kysymys. Ja vastaukset tähän kysymykseen saadaan henkisestä tiedosta. Se sanoo, että on olemassa kaksi energiaa - tietoisuuden energia ja tiedostamattoman energian (aineen) energia. Näin ollen tietoisuus luo aineen. On olemassa Luojan ja luomisen periaate - on olemassa Se, joka luo, ja on olemassa se, mikä luodaan, eli materia.

        Kysymys: Missä määrin objektiivista todellisuutta edes on olemassa? Vai onko jokaisen oletusarvoinen mielipide subjektiivinen?

        B.S.Swami, fyysikko:

        Asia on niin, että jos joku ajattelee, että riittää, että hän voi esittää mielipiteensä, sillä mielipiteellä on jotain arvoa, koska se on minun mielipiteeni, minä esitän sen. Teillä on mielipiteenne, minulla on mielipiteeni, ja se tarkoittaa, että totuutta ei ole olemassa, on vain mielipiteiden kokoelma.
        Tämä on juuri sitä kaaosta, sitä entropiaa, josta puhuimme. Kun on erilaisia mielipiteitä, ette rakenna mitään yhdessä. Ette voi luoda yhtenäistä järjestelmää, se on mahdotonta. Uuden maailman rakentaminen on mahdollista vain niiden ihmisten kanssa, jotka pystyvät luopumaan mielipiteistään totuuden vuoksi.

        Ja mikä on totuus? Totuus syntyy, kun olette valmiita esittämään kysymyksiä: miksi asia on näin? Mikä on sen taustalla oleva järki? Mikä on logiikka sen takana? Ihminen pyrkii nimenomaan erottamaan olemuksen muodosta. Ihmisellä on tämä omistautuminen tiedon prosessille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kysymys: Missä määrin objektiivista todellisuutta edes on olemassa? Vai onko jokaisen oletusarvoinen mielipide subjektiivinen?

        B.S.Swami, fyysikko:

        Asia on niin, että jos joku ajattelee, että riittää, että hän voi esittää mielipiteensä, sillä mielipiteellä on jotain arvoa, koska se on minun mielipiteeni, minä esitän sen. Teillä on mielipiteenne, minulla on mielipiteeni, ja se tarkoittaa, että totuutta ei ole olemassa, on vain mielipiteiden kokoelma.
        Tämä on juuri sitä kaaosta, sitä entropiaa, josta puhuimme. Kun on erilaisia mielipiteitä, ette rakenna mitään yhdessä. Ette voi luoda yhtenäistä järjestelmää, se on mahdotonta. Uuden maailman rakentaminen on mahdollista vain niiden ihmisten kanssa, jotka pystyvät luopumaan mielipiteistään totuuden vuoksi.

        Ja mikä on totuus? Totuus syntyy, kun olette valmiita esittämään kysymyksiä: miksi asia on näin? Mikä on sen taustalla oleva järki? Mikä on logiikka sen takana? Ihminen pyrkii nimenomaan erottamaan olemuksen muodosta. Ihmisellä on tämä omistautuminen tiedon prosessille.

        Sellaisia ihmisiä on hyvin vähän. Useimmiten ihmiset haluavat vain tulla kuulluiksi, saada mielipiteensä kuuluviin ja niin edelleen. Tällaisten ihmisten kanssa ei voi rakentaa mitään, koska he luovat jatkuvasti entropiaa. On mahdollista luoda maailma, kauneuden harmonia Luojan suunnitelman mukaisesti, vain jos ihmiset, joilla on tämä viisaus, kyky uhrata mielensä motiivit jonkin yhteisen asian näkemisen vuoksi, kokoontuvat yhteen. Juuri tällaisille ihmisille Luoja antaa tämän ilmoituksen mielen kautta eli ymmärryksen alkuperäisestä suunnitelmasta. Tämä edellyttää tiettyä pätevyyttä, ei riitä, että on uskonnollinen ihminen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sellaisia ihmisiä on hyvin vähän. Useimmiten ihmiset haluavat vain tulla kuulluiksi, saada mielipiteensä kuuluviin ja niin edelleen. Tällaisten ihmisten kanssa ei voi rakentaa mitään, koska he luovat jatkuvasti entropiaa. On mahdollista luoda maailma, kauneuden harmonia Luojan suunnitelman mukaisesti, vain jos ihmiset, joilla on tämä viisaus, kyky uhrata mielensä motiivit jonkin yhteisen asian näkemisen vuoksi, kokoontuvat yhteen. Juuri tällaisille ihmisille Luoja antaa tämän ilmoituksen mielen kautta eli ymmärryksen alkuperäisestä suunnitelmasta. Tämä edellyttää tiettyä pätevyyttä, ei riitä, että on uskonnollinen ihminen.

        Epäsymmetrinen dialektiikka on ollut olemassa aina. Mitä tämä tieto on? Se on tietoa siitä, millä tavoin henkisyys on tiedettä.

        Mikä on teknologian merkitys? Jotta tämä tieto voitaisiin muotoilla, oli käytävä läpi toisenlainen logiikka. Koska tässä maailmassa, jossa elämme, ihmiset tuntevat periaatteessa vain kahdenlaista logiikkaa: se on muodollinen logiikka tai muodollis-matemaattinen logiikka, joka kuvaa kuolleita rakenteita. Se on dialektista logiikkaa, joka kuvaa luontoa sen binäärisessä tilassa, kaksinaisuuden tilassa, jossa vastakohdat kumoavat toisensa ja ruokkivat toisiaan, ne muodostavat vaihtelun kudoksen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Epäsymmetrinen dialektiikka on ollut olemassa aina. Mitä tämä tieto on? Se on tietoa siitä, millä tavoin henkisyys on tiedettä.

        Mikä on teknologian merkitys? Jotta tämä tieto voitaisiin muotoilla, oli käytävä läpi toisenlainen logiikka. Koska tässä maailmassa, jossa elämme, ihmiset tuntevat periaatteessa vain kahdenlaista logiikkaa: se on muodollinen logiikka tai muodollis-matemaattinen logiikka, joka kuvaa kuolleita rakenteita. Se on dialektista logiikkaa, joka kuvaa luontoa sen binäärisessä tilassa, kaksinaisuuden tilassa, jossa vastakohdat kumoavat toisensa ja ruokkivat toisiaan, ne muodostavat vaihtelun kudoksen.

        Itse asiassa logiikkaa on monenlaista, mutta ne kaikki sopivat enemmän tai vähemmän joko dialektiseen paradigmaan tai se on muodollis-loginen paradigma. Pointtina on se, että mikään näistä logiikoista ei kuvaa, ei anna tieteellistä perustaa hengelliselle maailmankuvalle, koska dialektinen logiikka kuvaa muuttuvuuden aluetta, mikä tarkoittaa, että se ei kuvaa ikuisuuden aluetta, se ei kuvaa tietoisuutta. Lisäksi tietoisuus määritellään aineen funktiona, jonkinlaisena aineen tuottamana.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itse asiassa logiikkaa on monenlaista, mutta ne kaikki sopivat enemmän tai vähemmän joko dialektiseen paradigmaan tai se on muodollis-loginen paradigma. Pointtina on se, että mikään näistä logiikoista ei kuvaa, ei anna tieteellistä perustaa hengelliselle maailmankuvalle, koska dialektinen logiikka kuvaa muuttuvuuden aluetta, mikä tarkoittaa, että se ei kuvaa ikuisuuden aluetta, se ei kuvaa tietoisuutta. Lisäksi tietoisuus määritellään aineen funktiona, jonkinlaisena aineen tuottamana.

        Tästä syystä ihmiset puhuvat tietoisuudesta jonkinlaisena asiana, joka ei ole ensisijainen. Ensisijainen on aine. Mitä tapahtui? Epäsymmetrinen dialektiikka kuvaa aivan toisenlaista konstruktiota, tai pikemminkin ei edes konstruktiota, vaan se antaa toisenlaisen määritelmän ihmisen olemassaolon peruskäsitteille.

        Muinainen tieto, jonka tietäjät näkivät intuitiivisesti, eri historiallisina aikakausina tietäjät esittivät tietoa, Vedoja, myöhempiä jonkinlaisia tutkielmia, joissa maailmankaikkeuden rakenne ja kaikki, mikä liittyy ihmisen tarkoitukseen, hänen ominaisuuksiinsa eli ihmisluonnon erityispiirteisiin ja niin edelleen, ihmisten välisiin suhteisiin, ihmisyhteiskunnan laitteisiin, rakentuu näiden määritelmien varaan.

        Kaikki tämä tieto esiteltiin vuosituhansia sitten. Tämä tieto on nykyihmiselle saavuttamattomissa. Ensinnäkin siksi, että nykyihminen uskoo kehittyneensä, toisin sanoen hän uskoo olevansa edistyksellisempi näkemyksissään luonnosta ja ihmisen kohtalosta kuin tuhansia vuosia sitten eläneet tietäjät. En puhu kaikista, mutta on yleinen näkemys, että olemme teknologisesti edistyneempiä aineellisessa mielessä, joten olemme edistyneempiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tästä syystä ihmiset puhuvat tietoisuudesta jonkinlaisena asiana, joka ei ole ensisijainen. Ensisijainen on aine. Mitä tapahtui? Epäsymmetrinen dialektiikka kuvaa aivan toisenlaista konstruktiota, tai pikemminkin ei edes konstruktiota, vaan se antaa toisenlaisen määritelmän ihmisen olemassaolon peruskäsitteille.

        Muinainen tieto, jonka tietäjät näkivät intuitiivisesti, eri historiallisina aikakausina tietäjät esittivät tietoa, Vedoja, myöhempiä jonkinlaisia tutkielmia, joissa maailmankaikkeuden rakenne ja kaikki, mikä liittyy ihmisen tarkoitukseen, hänen ominaisuuksiinsa eli ihmisluonnon erityispiirteisiin ja niin edelleen, ihmisten välisiin suhteisiin, ihmisyhteiskunnan laitteisiin, rakentuu näiden määritelmien varaan.

        Kaikki tämä tieto esiteltiin vuosituhansia sitten. Tämä tieto on nykyihmiselle saavuttamattomissa. Ensinnäkin siksi, että nykyihminen uskoo kehittyneensä, toisin sanoen hän uskoo olevansa edistyksellisempi näkemyksissään luonnosta ja ihmisen kohtalosta kuin tuhansia vuosia sitten eläneet tietäjät. En puhu kaikista, mutta on yleinen näkemys, että olemme teknologisesti edistyneempiä aineellisessa mielessä, joten olemme edistyneempiä.

        Kaikki tämä tieto esiteltiin vuosituhansia sitten. Tämä tieto on nykyihmiselle saavuttamattomissa. Ensinnäkin siksi, että nykyihminen uskoo kehittyneensä, toisin sanoen hän uskoo olevansa edistyksellisempi näkemyksissään luonnosta ja ihmisen kohtalosta kuin tuhansia vuosia sitten eläneet tietäjät. En puhu kaikista, mutta on yleinen näkemys, että olemme teknologisesti edistyneempiä aineellisessa mielessä, joten olemme edistyneempiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikki tämä tieto esiteltiin vuosituhansia sitten. Tämä tieto on nykyihmiselle saavuttamattomissa. Ensinnäkin siksi, että nykyihminen uskoo kehittyneensä, toisin sanoen hän uskoo olevansa edistyksellisempi näkemyksissään luonnosta ja ihmisen kohtalosta kuin tuhansia vuosia sitten eläneet tietäjät. En puhu kaikista, mutta on yleinen näkemys, että olemme teknologisesti edistyneempiä aineellisessa mielessä, joten olemme edistyneempiä.

        Jos tietoisuus on lepotilassa, elämässä ei voida muuttaa mitään

        Sanoitte, että on olemassa armon tie ja kärsimyksen tie. Kärsimyksen polku on ymmärrettävää: loppujen lopuksi elämä pakottaa teidät ennemmin tai myöhemmin muuttumaan, jos ette halua. Mutta mikä on armon tie? Voitteko selittää tarkemmin? Mitä se ilmentää?

        Millaiset olosuhteet olisi luotava opetuslapseutta varten? Mutta loppujen lopuksi opetuslapseus on kausaalinen kategoria, se ei riipu olosuhteista.


        Vastaus:

        Syynä on ihmisen päätös siitä, ettei hän halua enää elää niin. Ihminen tekee päätöksen itse, sieluna. Olosuhteet eivät tee päätöstä hänen puolestaan - häntä on jälleen kerran lyöty takorautaisella saappaalla ja hän on päättänyt muuttua. Sellaista ei ole olemassa. On ihmisiä, jotka elävät kurjuudessa vuosikausia, eivätkä he muuta mitään. Pelkästään se, että ihminen kärsii, ei ole syy siihen, että hän tulee parannukseen. Syy on hänen sisäinen päätöksensä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos tietoisuus on lepotilassa, elämässä ei voida muuttaa mitään

        Sanoitte, että on olemassa armon tie ja kärsimyksen tie. Kärsimyksen polku on ymmärrettävää: loppujen lopuksi elämä pakottaa teidät ennemmin tai myöhemmin muuttumaan, jos ette halua. Mutta mikä on armon tie? Voitteko selittää tarkemmin? Mitä se ilmentää?

        Millaiset olosuhteet olisi luotava opetuslapseutta varten? Mutta loppujen lopuksi opetuslapseus on kausaalinen kategoria, se ei riipu olosuhteista.


        Vastaus:

        Syynä on ihmisen päätös siitä, ettei hän halua enää elää niin. Ihminen tekee päätöksen itse, sieluna. Olosuhteet eivät tee päätöstä hänen puolestaan - häntä on jälleen kerran lyöty takorautaisella saappaalla ja hän on päättänyt muuttua. Sellaista ei ole olemassa. On ihmisiä, jotka elävät kurjuudessa vuosikausia, eivätkä he muuta mitään. Pelkästään se, että ihminen kärsii, ei ole syy siihen, että hän tulee parannukseen. Syy on hänen sisäinen päätöksensä.

        Aloitimme keskustelun siitä, että syy on sisällä, ulkopuolella on vain symmetrisiä suhteita, vääriä syitä ja vääriä vaikutuksia, mutta todellinen syy on ihmisen sisällä. Kun ihminen siis tekee todellisen päätöksen, hän ei aloita muuttamalla ulkoisia olosuhteita, vaan hän aloittaa muuttamalla suhtautumistaan olosuhteisiin. Tämä on hyvin erilainen lähestymistapa.

        ...

        Ihmisen on ymmärrettävä, että hänen on lanseerattava tietoisuutensa tilanteessa olevaan ongelmaan, ja hänelle tulee opettaa, miten hänen tietoisuutensa herätetään. Sillä jos tietoisuus on horroksessa, ja tietoisuus on kausaalikategoria, ette voi muuttaa mitään elämässänne.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aloitimme keskustelun siitä, että syy on sisällä, ulkopuolella on vain symmetrisiä suhteita, vääriä syitä ja vääriä vaikutuksia, mutta todellinen syy on ihmisen sisällä. Kun ihminen siis tekee todellisen päätöksen, hän ei aloita muuttamalla ulkoisia olosuhteita, vaan hän aloittaa muuttamalla suhtautumistaan olosuhteisiin. Tämä on hyvin erilainen lähestymistapa.

        ...

        Ihmisen on ymmärrettävä, että hänen on lanseerattava tietoisuutensa tilanteessa olevaan ongelmaan, ja hänelle tulee opettaa, miten hänen tietoisuutensa herätetään. Sillä jos tietoisuus on horroksessa, ja tietoisuus on kausaalikategoria, ette voi muuttaa mitään elämässänne.

        Tiedättehän, että vaurastuakseen teidän ei tarvitse tarkastella muiden ihmisten omaisuutta, teidän on vain tarkasteltava sitä, mitä teille on annettu, työskenneltävä sillä viisaasti ja harkiten yhdessä samanmielisten kanssa. Tämä on meidän ohjelmamme: kyse ei ole siitä, että katsomme kateellisena sitä, mitä nämä kaverit ovat anastaneet. Tämä ei ole meidän tapamme, ei meidän tapamme. Ainakin sen voin sanoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tiedättehän, että vaurastuakseen teidän ei tarvitse tarkastella muiden ihmisten omaisuutta, teidän on vain tarkasteltava sitä, mitä teille on annettu, työskenneltävä sillä viisaasti ja harkiten yhdessä samanmielisten kanssa. Tämä on meidän ohjelmamme: kyse ei ole siitä, että katsomme kateellisena sitä, mitä nämä kaverit ovat anastaneet. Tämä ei ole meidän tapamme, ei meidän tapamme. Ainakin sen voin sanoa.

        Mikä on totuus?

        Totuus sisältää kaiken, mikä on pohjimmiltaan todellisuutta. Olosuhteista ja ajasta riippumaton, tilan ja ajan ulkopuolella. Esimerkiksi se, että synnymme ja kuolemme, on totuus.

        Vaikka jotkut sanovat, että voimme tehdä ihmisistä kuolemattomia, se on väärä väite. Ihmisolennot kuolevat. Ihmiset eivät halua ajatella sitä, koska he ovat yleensä kiinnostuneita jostain näennäisistä asioista, ohittavat tämän puolen, koska kukaan ei halua ajatella, että tässä elämässä on tehtävä jotain sellaista, mikä ylittää jotkin intressit, koska kaikki intressit jäävät tänne. Syntyy eräänlainen ristiriita.

        Totuus on se, mikä on tilan ja ajan tuolla puolen. Absoluuttinen totuus menee tuon tuolle puolen. Siihen liittyy ilmentyminen tilassa ja ajassa. Jos esimerkiksi kerrotte jollekin ihmiselle, että olette sielu ettekä keho. Se on totuus, koska ihminen on elämänsä aikana ikuinen, hän on ikuinen kuoleman jälkeen, koska hänen persoonallisuutensa ei muutu elämänsä aikana. Hänen esityksensä muuttuu, hänen ruumiinsa muuttuu, mutta itse persoonallisuus pysyy. Se on totuus.

        Absoluuttinen totuus on pohjimmiltaan yhteys Jumalaan, kun olet yhteydessä Häneen, silloin alat tuntea, milloin voit sanoa tämän asian ja miten voit sanoa tämän asian niin, että ihminen ymmärtää, mistä on kyse. Toisin sanoen absoluuttinen totuus ei ole vain henkeä, ei vain tietoisuutta, se on myös luonto, se on myös se, jonka kautta se ilmaistaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Minun vastaukseni on, että ei mitenkään."

        Kiitos kommentistasi ja mielipiteestäsi, mutta vastauksesi ei ole tärkeä idän tutkijoille, koska tämä on idän foorumi, ei kristittyjen tai muiden. Sinut varmasti ympäröivät samanhenkiset ihmiset, joissa voit vaihtaa mielipiteitä siitä, mikä on mielestäsi oikein. Täällä et saa sopivaa seuraa itsellesi.

        Kyllä teidän idän ihmisten kehityshistoria on ihan sama kuin muidenkin; vaikka luomiskertomuksenne sanoisi mitä, yksikään ihminen ei polveudu luodusta, vaan erilaisia kehitysvaiheita kokeneesta kantamuodosta. Ja yksi tärkeä kehitysvaihe oli puhetaidon oppiminen. Ja nyt olisi tärkeää sinunkin yrittää mieltää, mitä mahdoit tietää ja osata ennenkuin opit puhumaan.


      • Anonyymi

        Fyysistä kuolemaa kutsutaan tamasikaksi, alhaisimmaksi kuoleman lajiksi.

        Mentaalinen kuolema on välttämätön. Todellinen kuolema on henkinen kuolema, täydellinen. Mutta silloinkin voi saavuttaa vain tatasthan eli rajavaiheen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Fyysistä kuolemaa kutsutaan tamasikaksi, alhaisimmaksi kuoleman lajiksi.

        Mentaalinen kuolema on välttämätön. Todellinen kuolema on henkinen kuolema, täydellinen. Mutta silloinkin voi saavuttaa vain tatasthan eli rajavaiheen.

        Kuolema elämän vuoksi on uhrausta, se on seva, palvelua. Seva tarkoittaa kuolemaa. Seva tarkoittaa omistautumista yhdelle asialle


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuolema elämän vuoksi on uhrausta, se on seva, palvelua. Seva tarkoittaa kuolemaa. Seva tarkoittaa omistautumista yhdelle asialle

        Keho on sielun harhojen biologinen ilmentymä.


        Sielu (élan vital) etsii onnellisuutta, halujen täyttymistä. Tätä etsiessään se ruumiillistuu erilaisiin kehoihin ja elämänmuotoihin, kunnes se syntyy ihmiskehoon. Jos tarkastelemme elämänmuotojen moninaisuutta, huomaamme tietoisuuden asteittaisen kehittymisen, aistimusten ja havaintojen kehittymisen sekä vapaan tahdon ilmaisemisen. Mikä on se, mikä ajaa evoluutiota? Tietoisuus. Kaikki syntyy tietoisuudesta. Elämän olosuhteiden ja itse kehon havaitseminen on mahdollista tietoisuuden ansiosta.

        Esimerkki kuun heijastumisesta vesistön pinnalla auttaa meitä ymmärtämään tämän. Kun vesi aaltoilee, heijastus värähtelee ja vaihtelee aaltojen mukana. Kuu itse loistaa taivaalla muuttumattomana ja liikkumattomana. Samalla tavoin sielu loistaa henkisestä sijainnistaan (ajan ja tilan tuolla puolen), heijastuen aineen vääristämän tietoisuuden kautta ruumiillisen olemassaolon vaihtelevissa olosuhteissa. Keho on sielun harhojen biologinen ilmentymä. Kehon saa aikaan itseilmaisu, joka perustuu virheellisiin käsityksiin itsestä, hienovaraisesta karkeaan, kerros kerrokselta: ego, intellekti, mieli ja aistit - synnyttää kehon.
        Sielu itse on hienovarainen, tietoisuuden omaava tarkkailija, joka valaisee ja elävöittää tietoisuudella kehon aineellisia kuoria ruumiillisen olemassaolon kokemuksen kautta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Keho on sielun harhojen biologinen ilmentymä.


        Sielu (élan vital) etsii onnellisuutta, halujen täyttymistä. Tätä etsiessään se ruumiillistuu erilaisiin kehoihin ja elämänmuotoihin, kunnes se syntyy ihmiskehoon. Jos tarkastelemme elämänmuotojen moninaisuutta, huomaamme tietoisuuden asteittaisen kehittymisen, aistimusten ja havaintojen kehittymisen sekä vapaan tahdon ilmaisemisen. Mikä on se, mikä ajaa evoluutiota? Tietoisuus. Kaikki syntyy tietoisuudesta. Elämän olosuhteiden ja itse kehon havaitseminen on mahdollista tietoisuuden ansiosta.

        Esimerkki kuun heijastumisesta vesistön pinnalla auttaa meitä ymmärtämään tämän. Kun vesi aaltoilee, heijastus värähtelee ja vaihtelee aaltojen mukana. Kuu itse loistaa taivaalla muuttumattomana ja liikkumattomana. Samalla tavoin sielu loistaa henkisestä sijainnistaan (ajan ja tilan tuolla puolen), heijastuen aineen vääristämän tietoisuuden kautta ruumiillisen olemassaolon vaihtelevissa olosuhteissa. Keho on sielun harhojen biologinen ilmentymä. Kehon saa aikaan itseilmaisu, joka perustuu virheellisiin käsityksiin itsestä, hienovaraisesta karkeaan, kerros kerrokselta: ego, intellekti, mieli ja aistit - synnyttää kehon.
        Sielu itse on hienovarainen, tietoisuuden omaava tarkkailija, joka valaisee ja elävöittää tietoisuudella kehon aineellisia kuoria ruumiillisen olemassaolon kokemuksen kautta.

        Kaikki muistomme tallentuvat mieleemme. Mieli on järjestelmä, joka analysoi aisteistamme saatua tietoa. Kuoleman hetkellä, kun tämän elämän prarabdha-karma on jo käytetty loppuun, mieli lakkaa vastaanottamasta tietoa tämän kehon aisteista. Mielen ja aistien välisen yhteyden katkeamista kutsutaan kehon kuolemaksi.
        Kuvittele, että sinä, joka olet sukellusveneessä, et yhtäkkiä pysty enää ohjaamaan sitä - se ei ota vastaan käskyjäsi. Moottori pysähtyy, peräsin ei tottele, teillä ei ole yhteyttä ulkomaailman kohteisiin. Sukellusveneen ohjausmekanismin katkaiseminen merkitsee sukellusveneen kuolemaa. Ja aineelliset aistimme yhdistävät sielumme aineelliseen maailmaan, ja jos tämä yhteys katkeaa, se tarkoittaa, että aineellista maailmaa ei enää ole olemassa meille.

        Juuri näin tapahtuu kuoleman hetkellä. Kehon siteet katkeavat ja sielu menettää kosketuksensa tämän maailman nautintoihin. Mutta se kaipaa voimakkaasti näitä nautintoja, ja niinpä se saa uuden ruumiin, ja uuden inkarnaation aikana uudet tunteet yhdistyvät vanhaan hienojakoiseen kehoon, ja sielu saa tilaisuuden kokea aistillisia nautintoja uudelleen.

        Kuoleman hetki on yksinkertaisesti yhteyden katoaminen aineelliseen kehoon. Mutta koska ihmisellä, joka on kuolematon sielu, on halu jatkaa viihtymistä aineellisessa maailmassa, jossa kukaan ei valitettavasti ole turvassa sairauksilta ja vanhuudelta, hän palaa yhä uudelleen ja uudelleen samaan paikkaan.
        Niinpä menemme elämästä toiseen aineellisten halujemme kanssa, ja meille annetaan uusi keho ja uudistetut aistit, ja opimme hallitsemaan niitä uudestaan.
        Se on kuin meidät siirrettäisiin sukellusveneestä lentokoneeseen. Ja sukellusvenemiehen olisi opittava lentäjän taidot.
        Nyt elämme täysin lentäjän tunteiden ja tuntemusten mukaan ja unohdamme, että olimme ennen sukellusvenemies. Joskus näemme epäilyttäviä unia edellisistä elämistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikki muistomme tallentuvat mieleemme. Mieli on järjestelmä, joka analysoi aisteistamme saatua tietoa. Kuoleman hetkellä, kun tämän elämän prarabdha-karma on jo käytetty loppuun, mieli lakkaa vastaanottamasta tietoa tämän kehon aisteista. Mielen ja aistien välisen yhteyden katkeamista kutsutaan kehon kuolemaksi.
        Kuvittele, että sinä, joka olet sukellusveneessä, et yhtäkkiä pysty enää ohjaamaan sitä - se ei ota vastaan käskyjäsi. Moottori pysähtyy, peräsin ei tottele, teillä ei ole yhteyttä ulkomaailman kohteisiin. Sukellusveneen ohjausmekanismin katkaiseminen merkitsee sukellusveneen kuolemaa. Ja aineelliset aistimme yhdistävät sielumme aineelliseen maailmaan, ja jos tämä yhteys katkeaa, se tarkoittaa, että aineellista maailmaa ei enää ole olemassa meille.

        Juuri näin tapahtuu kuoleman hetkellä. Kehon siteet katkeavat ja sielu menettää kosketuksensa tämän maailman nautintoihin. Mutta se kaipaa voimakkaasti näitä nautintoja, ja niinpä se saa uuden ruumiin, ja uuden inkarnaation aikana uudet tunteet yhdistyvät vanhaan hienojakoiseen kehoon, ja sielu saa tilaisuuden kokea aistillisia nautintoja uudelleen.

        Kuoleman hetki on yksinkertaisesti yhteyden katoaminen aineelliseen kehoon. Mutta koska ihmisellä, joka on kuolematon sielu, on halu jatkaa viihtymistä aineellisessa maailmassa, jossa kukaan ei valitettavasti ole turvassa sairauksilta ja vanhuudelta, hän palaa yhä uudelleen ja uudelleen samaan paikkaan.
        Niinpä menemme elämästä toiseen aineellisten halujemme kanssa, ja meille annetaan uusi keho ja uudistetut aistit, ja opimme hallitsemaan niitä uudestaan.
        Se on kuin meidät siirrettäisiin sukellusveneestä lentokoneeseen. Ja sukellusvenemiehen olisi opittava lentäjän taidot.
        Nyt elämme täysin lentäjän tunteiden ja tuntemusten mukaan ja unohdamme, että olimme ennen sukellusvenemies. Joskus näemme epäilyttäviä unia edellisistä elämistä.

        Kuolema on viiden aistin kyvyttömyys havaita ulkomaailman esineitä. Kun aistien toiminta lakkaa, sielu ei kuitenkaan kuole, vaan odottaa siihen asti, kunnes aistit heräävät jälleen henkiin uudessa kehossa. Vain liha pelkää kuolemaa, sielulle kuolema on tilaisuus toteuttaa kuolemattomuutensa. Kuolemaa ei tarvitse pelätä, sillä kuolema on vain kyvyttömyyttä havaita ulkoista petosta aisteilla. Vain se, joka elää lihan tyydyttämiseksi, kuolee. Kuoleman voittamiseksi riittää, että tuntee oman ikuisen luontonsa. Sinun on tuhottava omistajuuden tunne ja murrettava ulkomaailmaan liittyvät siteet. Luovu kaikesta, mikä sitoo sinut näkyvään todellisuuteen. Anna valemaailman huolehtia kehostasi. Jätä itsellesi vain äly. Sen avulla oivallat todellisen itsesi ja voitat kuolemanpelon.

        ______________________________________________________________

        Sielu vaihtaa kehoja, mutta keho ei vaihda sieluja.

        Syntymä, jälleensyntyminen tapahtuu jo ennen kuolemaa. Miten tämä on mahdollista? Syntymä määräytyy tässä elämässä tehtyjen tekojen perusteella. Kertyneen karman on määrättävä uusi keho. Jokainen teko aiheuttaa seurauksia, ja kaikki tämä yhdessä odottaa inkarnaatiota uudessa kehossa, seuraavassa elämässä. Uusi ulkomuoto "lasketaan" kuin tietokonemalli, ja kun sielu jättää kehon, hienojakoinen keho ottaa sen mukaansa ja kuljettaa sen seuraavaan syntymään. Sielu voi päätyä minne tahansa sen tietyn elämän aikana tekemiensä toimien mukaan. Seuraukset toteutuvat seuraavassa syntymässä hienovaraisessa, ihanteellisessa muodossa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuolema on viiden aistin kyvyttömyys havaita ulkomaailman esineitä. Kun aistien toiminta lakkaa, sielu ei kuitenkaan kuole, vaan odottaa siihen asti, kunnes aistit heräävät jälleen henkiin uudessa kehossa. Vain liha pelkää kuolemaa, sielulle kuolema on tilaisuus toteuttaa kuolemattomuutensa. Kuolemaa ei tarvitse pelätä, sillä kuolema on vain kyvyttömyyttä havaita ulkoista petosta aisteilla. Vain se, joka elää lihan tyydyttämiseksi, kuolee. Kuoleman voittamiseksi riittää, että tuntee oman ikuisen luontonsa. Sinun on tuhottava omistajuuden tunne ja murrettava ulkomaailmaan liittyvät siteet. Luovu kaikesta, mikä sitoo sinut näkyvään todellisuuteen. Anna valemaailman huolehtia kehostasi. Jätä itsellesi vain äly. Sen avulla oivallat todellisen itsesi ja voitat kuolemanpelon.

        ______________________________________________________________

        Sielu vaihtaa kehoja, mutta keho ei vaihda sieluja.

        Syntymä, jälleensyntyminen tapahtuu jo ennen kuolemaa. Miten tämä on mahdollista? Syntymä määräytyy tässä elämässä tehtyjen tekojen perusteella. Kertyneen karman on määrättävä uusi keho. Jokainen teko aiheuttaa seurauksia, ja kaikki tämä yhdessä odottaa inkarnaatiota uudessa kehossa, seuraavassa elämässä. Uusi ulkomuoto "lasketaan" kuin tietokonemalli, ja kun sielu jättää kehon, hienojakoinen keho ottaa sen mukaansa ja kuljettaa sen seuraavaan syntymään. Sielu voi päätyä minne tahansa sen tietyn elämän aikana tekemiensä toimien mukaan. Seuraukset toteutuvat seuraavassa syntymässä hienovaraisessa, ihanteellisessa muodossa.

        Jälleensyntymisen mekanismi.

        Fyysinen keho ja hienojakoinen keho toimivat yhdessä eräänlaisena vääränä olemuksena tai koneena, jossa TODELLINEN OLEMUS – SIELU – MATKUSTAA MATKUSTAJANA.

        Menneisyyden toimiensa kautta ihminen muodostaa tietyn mentaliteetin (oleminen määrittää tietoisuuden), ja tästä nykyisestä mentaliteetista tulee tulevan toiminnan perusta (tietoisuus määrittää olemisen). Tämä on jälleensyntymisen perusta.

        Menneisyydestä tulevaisuuteen.
        Olennaista on, että menneisyyden toimien kautta ihminen muodostaa tietyn mentaliteetin (oleminen määrittää tietoisuuden), ja tästä nykyisestä mentaliteetista tulee tulevan toiminnan perusta (tietoisuus määrittää olemisen).
        Aivan kuten me vaihdamme yhdessä elämässä kuluneita pukuja monta kertaa, samalla tavalla ikuinen sielu vaihtaa kuluneita kehoja monta kertaa aineellisessa maailmassa ollessaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jälleensyntymisen mekanismi.

        Fyysinen keho ja hienojakoinen keho toimivat yhdessä eräänlaisena vääränä olemuksena tai koneena, jossa TODELLINEN OLEMUS – SIELU – MATKUSTAA MATKUSTAJANA.

        Menneisyyden toimiensa kautta ihminen muodostaa tietyn mentaliteetin (oleminen määrittää tietoisuuden), ja tästä nykyisestä mentaliteetista tulee tulevan toiminnan perusta (tietoisuus määrittää olemisen). Tämä on jälleensyntymisen perusta.

        Menneisyydestä tulevaisuuteen.
        Olennaista on, että menneisyyden toimien kautta ihminen muodostaa tietyn mentaliteetin (oleminen määrittää tietoisuuden), ja tästä nykyisestä mentaliteetista tulee tulevan toiminnan perusta (tietoisuus määrittää olemisen).
        Aivan kuten me vaihdamme yhdessä elämässä kuluneita pukuja monta kertaa, samalla tavalla ikuinen sielu vaihtaa kuluneita kehoja monta kertaa aineellisessa maailmassa ollessaan.

        Totuus on monitahoinen. Eri henkiset koulukunnat käsittelevät niitä pyhien kirjoitusten tasoja, joita ne pystyvät ymmärtämään. Aritmetiikka, algebra ja korkeampi matematiikka ovat osa samaa tiedettä, mutta niitä opetetaan eri oppimisvaiheissa. Jos ekaluokkalainen alkaa opiskella niitä kaikkia kerralla, hän ei kykene ymmärtämään materiaalia. Siksi opettaja ja koulu ovat välttämättömiä. Herra on ääretön ja paljastaa Itsensä niin kuin ja kenelle haluaa. Hän voi paljastaa persoonallisuutensa eri puolia - ja jopa antaa väärää tietoa.

        Kun on kyse pyhistä ja vanhurskaista, Herra ei petä ketään. Mutta kun on kyse demonisen luonteen omaavista ihmisistä ja kateellisista ihmisistä, jotka haluavat käyttää Hänen energiaansa hyväkseen, Herran on oltava ovela.


        ______________________________________



        Vedoissa on monia erilaisia lausuntoja ERI IHMISTYHMILLE, jotka eivät sovi meidän alkuperäiseen ymmärrykseemme.



        Puraaneja on kolmenlaisia: sattvika, rajasika ja tamasika hyvyydessä, intohimossa ja tietämättömyydessä oleville ihmisille. Näiden Puranoiden luettelo ja luokittelu on esitetty Matsya-puranassa.


        Esimerkiksi tietämättömyyden vaikutuksen alaisille ihmisille on helpompaa ja luonnollisempaa hyväksyä Shiva Korkeimmaksi, koska hän ei aseta korkeita vaatimuksia hartailleen.


        Mutta jos kyseinen henkilö sattuu olemaan vilpitön Shivan seuraaja, niin jonkin ajan kuluttua Shiva saattaa paljastaa hänelle Vishnua (Krishnaa) koskevien salaisuuksien salaisuuden ja antaa hänelle Krishna-bhaktin siunaukset.



        Mutta yleensä näin ei tapahdu yhden elämän aikana. Tällä tavoin Krishna toisaalta suojaa Itseään epäpäteviltä henkilöiltä ja toisaalta antaa heille mahdollisuuden kehittyä vähitellen guna-karmansa mukaisesti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Totuus on monitahoinen. Eri henkiset koulukunnat käsittelevät niitä pyhien kirjoitusten tasoja, joita ne pystyvät ymmärtämään. Aritmetiikka, algebra ja korkeampi matematiikka ovat osa samaa tiedettä, mutta niitä opetetaan eri oppimisvaiheissa. Jos ekaluokkalainen alkaa opiskella niitä kaikkia kerralla, hän ei kykene ymmärtämään materiaalia. Siksi opettaja ja koulu ovat välttämättömiä. Herra on ääretön ja paljastaa Itsensä niin kuin ja kenelle haluaa. Hän voi paljastaa persoonallisuutensa eri puolia - ja jopa antaa väärää tietoa.

        Kun on kyse pyhistä ja vanhurskaista, Herra ei petä ketään. Mutta kun on kyse demonisen luonteen omaavista ihmisistä ja kateellisista ihmisistä, jotka haluavat käyttää Hänen energiaansa hyväkseen, Herran on oltava ovela.


        ______________________________________



        Vedoissa on monia erilaisia lausuntoja ERI IHMISTYHMILLE, jotka eivät sovi meidän alkuperäiseen ymmärrykseemme.



        Puraaneja on kolmenlaisia: sattvika, rajasika ja tamasika hyvyydessä, intohimossa ja tietämättömyydessä oleville ihmisille. Näiden Puranoiden luettelo ja luokittelu on esitetty Matsya-puranassa.


        Esimerkiksi tietämättömyyden vaikutuksen alaisille ihmisille on helpompaa ja luonnollisempaa hyväksyä Shiva Korkeimmaksi, koska hän ei aseta korkeita vaatimuksia hartailleen.


        Mutta jos kyseinen henkilö sattuu olemaan vilpitön Shivan seuraaja, niin jonkin ajan kuluttua Shiva saattaa paljastaa hänelle Vishnua (Krishnaa) koskevien salaisuuksien salaisuuden ja antaa hänelle Krishna-bhaktin siunaukset.



        Mutta yleensä näin ei tapahdu yhden elämän aikana. Tällä tavoin Krishna toisaalta suojaa Itseään epäpäteviltä henkilöiltä ja toisaalta antaa heille mahdollisuuden kehittyä vähitellen guna-karmansa mukaisesti.

        Vedanta: the conclusion of the Vedas; an Upanisad.

        — books Srimad Bhagavad-gita / Glossary

        Vedanta - (sanskritiksi "loppuunsaattaminen, Vedan kruunu"), filosofiset johtopäätökset, jotka liittyvät syntymän ja kuoleman tuolla puolen olevan maailman ymmärtämiseen (vastakohtana neljän Vedan lukuisille maallisille rituaaleille, joiden tarkoituksena on ajallisten maallisten hyödykkeiden hankkiminen). Vedanta-filosofian perustana on ...sanskrit...,"kolme ensisijaista lähdettä".


        "Vedanta-sutra ("Brahma-sutra") on tutkielma, jossa Vedojen filosofia esitetään useiden satojen aforismien (sutrojen) muodossa. Sutrat ovat lyhyitä fraaseja, jotka koostuvat suurimmaksi osaksi kahdesta tai kolmesta sanasta, useimmiten substantiiveista, jotka on yhdistetty toisiinsa tapaussuhteella.

        Tällaisen tyylin vuoksi Brahma-sutroja on MAHDOTONTA YMMÄRTÄÄ ILMAN LISÄSELITYKSIÄ. ....



        Devanagari on sanskritin kirjoitusasu. Kaksi sanaa ovat deva, "jumalallinen", "jumalat", ja nagari, "kaupunki". Maallinen tulkinta: "hienostunut kaupunkikirjoitus", teologinen selitys: "jumalten kaupungeista peräisin oleva kirjoitus". Toista tulkintaa tukee yksi sanskritin kielen metaforisista nimistä, girvanabhasa eli "jumalten kieli".

        - Kirja Bhagavad Gita Idän viisauden helmi / Nimien ja termien sanakirja


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vedanta: the conclusion of the Vedas; an Upanisad.

        — books Srimad Bhagavad-gita / Glossary

        Vedanta - (sanskritiksi "loppuunsaattaminen, Vedan kruunu"), filosofiset johtopäätökset, jotka liittyvät syntymän ja kuoleman tuolla puolen olevan maailman ymmärtämiseen (vastakohtana neljän Vedan lukuisille maallisille rituaaleille, joiden tarkoituksena on ajallisten maallisten hyödykkeiden hankkiminen). Vedanta-filosofian perustana on ...sanskrit...,"kolme ensisijaista lähdettä".


        "Vedanta-sutra ("Brahma-sutra") on tutkielma, jossa Vedojen filosofia esitetään useiden satojen aforismien (sutrojen) muodossa. Sutrat ovat lyhyitä fraaseja, jotka koostuvat suurimmaksi osaksi kahdesta tai kolmesta sanasta, useimmiten substantiiveista, jotka on yhdistetty toisiinsa tapaussuhteella.

        Tällaisen tyylin vuoksi Brahma-sutroja on MAHDOTONTA YMMÄRTÄÄ ILMAN LISÄSELITYKSIÄ. ....



        Devanagari on sanskritin kirjoitusasu. Kaksi sanaa ovat deva, "jumalallinen", "jumalat", ja nagari, "kaupunki". Maallinen tulkinta: "hienostunut kaupunkikirjoitus", teologinen selitys: "jumalten kaupungeista peräisin oleva kirjoitus". Toista tulkintaa tukee yksi sanskritin kielen metaforisista nimistä, girvanabhasa eli "jumalten kieli".

        - Kirja Bhagavad Gita Idän viisauden helmi / Nimien ja termien sanakirja

        Bhagavad Gita 15.1

        Jumaluuden Ylin Persoonallisuus sanoi: Sanotaan, että on olemassa katoamaton banyanpuu, jonka juuret kasvavat ylöspäin ja oksat alaspäin ja jonka lehtinä ovat Veedojen hymnit. Se, joka tuntee tämän puun, tuntee Veedat.

        __________________

        Ashvattha on ylösalaisin käännetty puu, jonka juuret osoittavat ylöspäin ja latvukset alaspäin. Se symboloi aineellista maailmaa, joka Vedan mukaan on varjo, vääristynyt heijastus henkisestä Todellisuudesta. Ashwattha-puun juuret osoittavat ylöspäin, mikä tarkoittaa, että aineellinen maailmankaikkeus kehittyy tietoisuudesta materiaksi, hienovaraisesta karkeaksi, subjektista (tietoisuudesta, hengestä) objektiksi (aineeksi). Tätä prosessia Srila Sridhar Maharaj kutsuu "subjektiiviseksi evoluutioksi": kaikki saa alkunsa Korkeimmasta ja siirtyy sitten poispäin Hänestä. Väite, että tämän puun oksat osoittavat alaspäin, osoittaa hyväksikäytön vaikutuksia, jotka tuomitsevat sielun yhä alempiin ja alempiin syntymiin, eläimistä aina alkeellisimpiin eliöihin asti. Sana "ashwattha" selitetään johdetuksi sanskritin sanasta "... - "tämä ei ole olemassa ikuisesti". Sitä kuvataan Bhagavad-gītān viidennentoista luvun ensimmäisessä ja toisessa jakeessa. Jae 15.1 sisältää oksymoronin ... "katoavat asiat tunnetaan ikuisina". Tällä tarkoitetaan sitä, että vaikka aineellinen maailma on ajan vaikutuksen alainen, se luodaan jatkuvasti uudelleen, koska aina on sieluja, jotka valitsevat itsekkään toiminnan tien ja menettävät tiedon ikuisesta suhteestaan Absoluuttiin.

        ******************

        Ääretöntä on mahdotonta käsittää. Se on käsittämätöntä. Todellisuuden ominaisuus yhtenä ja moninaisena on mielen ulottumattomissa. Tämän mysteerin säilyttää Kaikkivaltias. Sitä ei paljasteta meille, vaikka kuinka yrittäisimme. Absoluutti voi kuitenkin paljastaa tiettyjä ominaisuuksiaan sielulle riippuen sen suhteesta Häneen. Tästä annetaan esimerkki Srimad-Bhagavatamissa (10.43.17).



        Älkää yrittäkö rajoittaa Käsittämätöntä osaksi järkeänne.

        Kun Totuus paljastuu sinulle, hämmästyt siitä, miten paljon se ylittää villeimmätkin odotuksesi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Bhagavad Gita 15.1

        Jumaluuden Ylin Persoonallisuus sanoi: Sanotaan, että on olemassa katoamaton banyanpuu, jonka juuret kasvavat ylöspäin ja oksat alaspäin ja jonka lehtinä ovat Veedojen hymnit. Se, joka tuntee tämän puun, tuntee Veedat.

        __________________

        Ashvattha on ylösalaisin käännetty puu, jonka juuret osoittavat ylöspäin ja latvukset alaspäin. Se symboloi aineellista maailmaa, joka Vedan mukaan on varjo, vääristynyt heijastus henkisestä Todellisuudesta. Ashwattha-puun juuret osoittavat ylöspäin, mikä tarkoittaa, että aineellinen maailmankaikkeus kehittyy tietoisuudesta materiaksi, hienovaraisesta karkeaksi, subjektista (tietoisuudesta, hengestä) objektiksi (aineeksi). Tätä prosessia Srila Sridhar Maharaj kutsuu "subjektiiviseksi evoluutioksi": kaikki saa alkunsa Korkeimmasta ja siirtyy sitten poispäin Hänestä. Väite, että tämän puun oksat osoittavat alaspäin, osoittaa hyväksikäytön vaikutuksia, jotka tuomitsevat sielun yhä alempiin ja alempiin syntymiin, eläimistä aina alkeellisimpiin eliöihin asti. Sana "ashwattha" selitetään johdetuksi sanskritin sanasta "... - "tämä ei ole olemassa ikuisesti". Sitä kuvataan Bhagavad-gītān viidennentoista luvun ensimmäisessä ja toisessa jakeessa. Jae 15.1 sisältää oksymoronin ... "katoavat asiat tunnetaan ikuisina". Tällä tarkoitetaan sitä, että vaikka aineellinen maailma on ajan vaikutuksen alainen, se luodaan jatkuvasti uudelleen, koska aina on sieluja, jotka valitsevat itsekkään toiminnan tien ja menettävät tiedon ikuisesta suhteestaan Absoluuttiin.

        ******************

        Ääretöntä on mahdotonta käsittää. Se on käsittämätöntä. Todellisuuden ominaisuus yhtenä ja moninaisena on mielen ulottumattomissa. Tämän mysteerin säilyttää Kaikkivaltias. Sitä ei paljasteta meille, vaikka kuinka yrittäisimme. Absoluutti voi kuitenkin paljastaa tiettyjä ominaisuuksiaan sielulle riippuen sen suhteesta Häneen. Tästä annetaan esimerkki Srimad-Bhagavatamissa (10.43.17).



        Älkää yrittäkö rajoittaa Käsittämätöntä osaksi järkeänne.

        Kun Totuus paljastuu sinulle, hämmästyt siitä, miten paljon se ylittää villeimmätkin odotuksesi.

        Srimad-Bhagavatam 8.17.28.

        Jumalani, Sinä olet kaikkien elävien olentojen, sekä liikkumattomien että liikkuvien, alkuperäinen kantaisä, ja Sinä olet myös Prajāpatien luoja. Oi Jumala, aivan kuten vene on hukkuvan ainoa toivo, Sinä olet ainoa turvapaikka puolijumalille, jotka ovat menettäneet paikkansa taivaallisilla planeetoilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Srimad-Bhagavatam 8.17.28.

        Jumalani, Sinä olet kaikkien elävien olentojen, sekä liikkumattomien että liikkuvien, alkuperäinen kantaisä, ja Sinä olet myös Prajāpatien luoja. Oi Jumala, aivan kuten vene on hukkuvan ainoa toivo, Sinä olet ainoa turvapaikka puolijumalille, jotka ovat menettäneet paikkansa taivaallisilla planeetoilla.

        Tietoisuuden tasot


        Brahman itsessään on hyvin laaja käsite. Jos siis puhumme Brahmanista viiden koshan (tietoisuuden peitteen) näkökulmasta, niin mikä tahansa kosha on yksi tai toinen Brahmanin taso, koska ei ole mitään muuta kuin Brahman.

        BG:n 14. luvussa Krishna viittaa aineelliseen substanssiin myös Brahmanina.

        Annamaya koshan tasolla jiva oivaltaa riippuvuutensa Brahmanista ruoan (anna) kautta, mutta ei ole vielä tietoinen elämän arvosta ja liikkuu minimissä. Pranamaya -tasolla jiva oivaltaa riippuvuutensa pranasta (elämänvoimasta), joka ei tule meille vain ruoan kautta. Tällä tasolla hän ei arvosta niinkään itse ruokaa, vaan kykyä liikkua ravinnon ansiosta. Gyanamaya tasolla jiva tuntee riippuvuutensa Brahmanista tiedon muodossa. Tällä tasolla jiva haluaa tuntea maailman ja alkaa kokea korkeampia makuja.

        Vigyanmaya -tasolla jiva oivaltaa, että hän on jo osa ikuista henkistä todellisuutta eikä aineellista maailmaa. Se oivaltaa olevansa riippuvainen Jumalasta eikä materiasta. Anandamaya -tasolla Jumalan palvelijan tietoisuus herää, ja tämä on Brahmanin oivaltamisen korkein taso.

        Tätä siirtymää kuvataan BG 18.54:ssä: sielu oivaltaa ikuisuutensa, täyttyy ilosta, lakkaa valittamasta menneisyydestä ja tulevaisuudesta ja siirtyy bhaktin tielle.

        Brahman voidaan siis ymmärtää eri tasoilla, ja nämä viisi koshaa ovat Brahmanin eri kerroksia. Jos Brahman ymmärretään suppeasti, vain henkisenä säteilynä, voidaan sanoa, että se vastaa vigyanmaya tasoa.


        Karma Kāṇḍa ja Nishkama-karma-yoga ovat eri vaiheita sielun evoluutiossa. Voimme sanoa, että karma-kanda johtaa Svargaan, ja siksi se vastaa korkeintaan Gyanamayan (hienovarainen tieto maailmasta) tasoa. Se ei ole transsendenttinen taso. Nishkama-karma-yoga on jo askel transsendenttiselle tasolle, koska siinä ei ole halua henkilökohtaiseen aistimelliseen nautintoon. Se on lähempänä vigyanmayaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tietoisuuden tasot


        Brahman itsessään on hyvin laaja käsite. Jos siis puhumme Brahmanista viiden koshan (tietoisuuden peitteen) näkökulmasta, niin mikä tahansa kosha on yksi tai toinen Brahmanin taso, koska ei ole mitään muuta kuin Brahman.

        BG:n 14. luvussa Krishna viittaa aineelliseen substanssiin myös Brahmanina.

        Annamaya koshan tasolla jiva oivaltaa riippuvuutensa Brahmanista ruoan (anna) kautta, mutta ei ole vielä tietoinen elämän arvosta ja liikkuu minimissä. Pranamaya -tasolla jiva oivaltaa riippuvuutensa pranasta (elämänvoimasta), joka ei tule meille vain ruoan kautta. Tällä tasolla hän ei arvosta niinkään itse ruokaa, vaan kykyä liikkua ravinnon ansiosta. Gyanamaya tasolla jiva tuntee riippuvuutensa Brahmanista tiedon muodossa. Tällä tasolla jiva haluaa tuntea maailman ja alkaa kokea korkeampia makuja.

        Vigyanmaya -tasolla jiva oivaltaa, että hän on jo osa ikuista henkistä todellisuutta eikä aineellista maailmaa. Se oivaltaa olevansa riippuvainen Jumalasta eikä materiasta. Anandamaya -tasolla Jumalan palvelijan tietoisuus herää, ja tämä on Brahmanin oivaltamisen korkein taso.

        Tätä siirtymää kuvataan BG 18.54:ssä: sielu oivaltaa ikuisuutensa, täyttyy ilosta, lakkaa valittamasta menneisyydestä ja tulevaisuudesta ja siirtyy bhaktin tielle.

        Brahman voidaan siis ymmärtää eri tasoilla, ja nämä viisi koshaa ovat Brahmanin eri kerroksia. Jos Brahman ymmärretään suppeasti, vain henkisenä säteilynä, voidaan sanoa, että se vastaa vigyanmaya tasoa.


        Karma Kāṇḍa ja Nishkama-karma-yoga ovat eri vaiheita sielun evoluutiossa. Voimme sanoa, että karma-kanda johtaa Svargaan, ja siksi se vastaa korkeintaan Gyanamayan (hienovarainen tieto maailmasta) tasoa. Se ei ole transsendenttinen taso. Nishkama-karma-yoga on jo askel transsendenttiselle tasolle, koska siinä ei ole halua henkilökohtaiseen aistimelliseen nautintoon. Se on lähempänä vigyanmayaa.

        Miksi Vedat ovat monitulkintaisia?

        Vedat ovat monitulkintaisia, koska Krishna on monitulkintainen. Seuraamalla Vedoja ihminen voi toteuttaa kaikki halunsa, sekä henkiset että materiaaliset. Ja koska haluja on paljon, on myös paljon erilaisia tapoja ymmärtää Vedoja.

        Jos kaikki olisi yksiselitteistä ilman vaihtoehtoja, se olisi rikkomus elävän olennon valinnan vapautta kohtaan.

        Ei kaikki halua olla omistautuneita.... Siksi Krishna teki Vedat monitulkintaisiksi. Krishna on Absoluuttinen Totuus,Hänestä kaikki lähtee. Kaikki tarkoittaa kaikkia mahdollisuuksia, jotka tarjotaan eläville olentoille. Mutta huolimatta käännösten ja tulkintojen moninaisuudesta, jotkut asiat Krishna sanoo yksiselitteisesti. Eli Krishna ei puutu halujemme ja tulkintojemme vapauden. ... rilaisten ymmärrystasojen lisäksi (Brahman, Paramatma, Bhagavan), Krishna sallii myös erilaisia ​​elämän tavoitteita ja näyttää, miten ne voidaan saavuttaa. Mutta niille, jotka haluavat tulla juuri Hänen luokseen, Hän antaa yksiselitteisen tien - omistautuneen palvelun.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi Vedat ovat monitulkintaisia?

        Vedat ovat monitulkintaisia, koska Krishna on monitulkintainen. Seuraamalla Vedoja ihminen voi toteuttaa kaikki halunsa, sekä henkiset että materiaaliset. Ja koska haluja on paljon, on myös paljon erilaisia tapoja ymmärtää Vedoja.

        Jos kaikki olisi yksiselitteistä ilman vaihtoehtoja, se olisi rikkomus elävän olennon valinnan vapautta kohtaan.

        Ei kaikki halua olla omistautuneita.... Siksi Krishna teki Vedat monitulkintaisiksi. Krishna on Absoluuttinen Totuus,Hänestä kaikki lähtee. Kaikki tarkoittaa kaikkia mahdollisuuksia, jotka tarjotaan eläville olentoille. Mutta huolimatta käännösten ja tulkintojen moninaisuudesta, jotkut asiat Krishna sanoo yksiselitteisesti. Eli Krishna ei puutu halujemme ja tulkintojemme vapauden. ... rilaisten ymmärrystasojen lisäksi (Brahman, Paramatma, Bhagavan), Krishna sallii myös erilaisia ​​elämän tavoitteita ja näyttää, miten ne voidaan saavuttaa. Mutta niille, jotka haluavat tulla juuri Hänen luokseen, Hän antaa yksiselitteisen tien - omistautuneen palvelun.

        Seura tekee kaltaisekseen.
        Kommunikaatio kolmessa eri gunassa.

        Kommunikaatiolla kolmessa gunassa on erilaiset tavoitteet.

        Tietämättömyydessä tapahtuvan viestinnän tavoitteena on itsensä ja muiden johdattaminen säädyttömään tilaan jne. Toisin sanoen tällainen kommunikointi tuhoaa ihmisen itsensä ja hänen ympäristönsä (perheensä jne.). Tällaisen viestinnän seurauksena on aina konflikti ja tuho.


        Intohimoinen viestintä tähtää aistilliseen nautintoon. Tämä kommunikointi johtaa syvien kiintymysten ja antipatioiden kehittymiseen ja lopulta myös liukuu tietämättömyyden guna:n piiriin, jos ihminen ei tunne mittaa (hyvyyden guna:n vaikutusta) aistillisessa nautinnossaan.


        Hyvyyden kommunikaatio tähtää valaistumiseen, vapautumiseen, tiedon kehittymiseen ja pyyteettömään apuun toisille. Tämä kommunikointi johtaa ihmisen ennemmin tai myöhemmin kommunikoinnin korkeimpaan muotoon – Sadhu-sangaan,…


        Jos arvioimme tamo-gunassa olevan ihmisen subjektiivisia tavoitteita ja hänen käsityksiään siitä, mikä on HYVÄÄ, emme pääse mihinkään, vaan sekoamme subjektivismiin.

        Kuka tahansa voimakas roisto on varma, että hän tekee hyviä tekoja. Pitäisikö meidän kuunnella hänen mielipidettään?

        Tamo-gunan inertia ei salli hänen voittaa tätä tuskallista tietämättömyyden himoa, ja siksi tällaisen ihmisen mieli oikeuttaa sen ja antaa erilaisia perusteluja, miksi se on hyvä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Seura tekee kaltaisekseen.
        Kommunikaatio kolmessa eri gunassa.

        Kommunikaatiolla kolmessa gunassa on erilaiset tavoitteet.

        Tietämättömyydessä tapahtuvan viestinnän tavoitteena on itsensä ja muiden johdattaminen säädyttömään tilaan jne. Toisin sanoen tällainen kommunikointi tuhoaa ihmisen itsensä ja hänen ympäristönsä (perheensä jne.). Tällaisen viestinnän seurauksena on aina konflikti ja tuho.


        Intohimoinen viestintä tähtää aistilliseen nautintoon. Tämä kommunikointi johtaa syvien kiintymysten ja antipatioiden kehittymiseen ja lopulta myös liukuu tietämättömyyden guna:n piiriin, jos ihminen ei tunne mittaa (hyvyyden guna:n vaikutusta) aistillisessa nautinnossaan.


        Hyvyyden kommunikaatio tähtää valaistumiseen, vapautumiseen, tiedon kehittymiseen ja pyyteettömään apuun toisille. Tämä kommunikointi johtaa ihmisen ennemmin tai myöhemmin kommunikoinnin korkeimpaan muotoon – Sadhu-sangaan,…


        Jos arvioimme tamo-gunassa olevan ihmisen subjektiivisia tavoitteita ja hänen käsityksiään siitä, mikä on HYVÄÄ, emme pääse mihinkään, vaan sekoamme subjektivismiin.

        Kuka tahansa voimakas roisto on varma, että hän tekee hyviä tekoja. Pitäisikö meidän kuunnella hänen mielipidettään?

        Tamo-gunan inertia ei salli hänen voittaa tätä tuskallista tietämättömyyden himoa, ja siksi tällaisen ihmisen mieli oikeuttaa sen ja antaa erilaisia perusteluja, miksi se on hyvä.

        Rig Vedassa (1.164.20-22) ja Upanishadeissa (Mundaka Upanishad, 3.1.1) atmaa (sielu) ja Paramatmaa (Ylisielua) verrataan kahteen lintuun, jotka istuvat samassa puussa, joka symboloi fyysistä kehoa. Atma on kiireinen syömään puun hedelmiä (karma), kun taas Paramatma vain tarkkailee elävää olentoa ja pysyy sen toiminnan todistajana.
        _____________________________


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Rig Vedassa (1.164.20-22) ja Upanishadeissa (Mundaka Upanishad, 3.1.1) atmaa (sielu) ja Paramatmaa (Ylisielua) verrataan kahteen lintuun, jotka istuvat samassa puussa, joka symboloi fyysistä kehoa. Atma on kiireinen syömään puun hedelmiä (karma), kun taas Paramatma vain tarkkailee elävää olentoa ja pysyy sen toiminnan todistajana.
        _____________________________

        Keitä me oikeastaan olemme?

        ceto-darpaṇa-mārjanaṁ bhava-mahā-dāvāgni-nirvāpaṇaṁ
        Mielen peili, tietoisuuden peili, on puhdistettava ennakkoluuloista, jotta voi nähdä edes häivähdyksen todellisesta itsestään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Keitä me oikeastaan olemme?

        ceto-darpaṇa-mārjanaṁ bhava-mahā-dāvāgni-nirvāpaṇaṁ
        Mielen peili, tietoisuuden peili, on puhdistettava ennakkoluuloista, jotta voi nähdä edes häivähdyksen todellisesta itsestään.

        Kuolema tuhoaa kaiken, mikä ei ole todellista; kuolema näyttää meille todelliset ystävämme; kuolema paljastaa todelliset prioriteettimme; kuolema tuo viisauden esiin; kuolema valistaa meitä peloistamme ja heikkouksistamme; mutta mikä tärkeintä, kuolema muistuttaa meitä siitä, että nämä aineelliset kehot ja aineelliset universumit eivät ole kotimme.

        Kun kuolema kutsuu teitä, älkää pelästykö tai piiloutuko, vaan kohdatkaa se ja katsokaa, MITÄ SILLÄ ON TARJOTTAVANAAN.

        Loppujen lopuksi hän on Krishnan oikeudenmukainen, uskollinen ja kuuliainen palvelija.

        (J. Favors)
        ____________________


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuolema tuhoaa kaiken, mikä ei ole todellista; kuolema näyttää meille todelliset ystävämme; kuolema paljastaa todelliset prioriteettimme; kuolema tuo viisauden esiin; kuolema valistaa meitä peloistamme ja heikkouksistamme; mutta mikä tärkeintä, kuolema muistuttaa meitä siitä, että nämä aineelliset kehot ja aineelliset universumit eivät ole kotimme.

        Kun kuolema kutsuu teitä, älkää pelästykö tai piiloutuko, vaan kohdatkaa se ja katsokaa, MITÄ SILLÄ ON TARJOTTAVANAAN.

        Loppujen lopuksi hän on Krishnan oikeudenmukainen, uskollinen ja kuuliainen palvelija.

        (J. Favors)
        ____________________

        Edellisten elämien muistamisen vaikutukset.

        On ymmärrettävä, että muisti ja unohdus ovat sitä, mitä Paramatma antaa meille
        (ks. BG 15.15). Krishna antaa meille niin paljon muistia kuin tarvitsemme orientoidaksemme itsemme tilassa ja ajassa ja voidaksemme harjoittaa henkistä elämää. Menneisyyden muisti ei välttämättä ole aina hyödyllinen, vaikka olemme uteliaita tietämään, keitä olimme menneissä elämissä. ...Menneisyyden muisto voi painaa meitä, ja siksi Krishna Itse puhdistaa meidät tarpeettomista asioista, jolloin jäljelle jää vain menneisyydestä kertynyt hyödyllinen henkinen kokemus, joka muodostaa sisäisen potentiaalimme edetä eteenpäin.

        ______________________________________


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Edellisten elämien muistamisen vaikutukset.

        On ymmärrettävä, että muisti ja unohdus ovat sitä, mitä Paramatma antaa meille
        (ks. BG 15.15). Krishna antaa meille niin paljon muistia kuin tarvitsemme orientoidaksemme itsemme tilassa ja ajassa ja voidaksemme harjoittaa henkistä elämää. Menneisyyden muisti ei välttämättä ole aina hyödyllinen, vaikka olemme uteliaita tietämään, keitä olimme menneissä elämissä. ...Menneisyyden muisto voi painaa meitä, ja siksi Krishna Itse puhdistaa meidät tarpeettomista asioista, jolloin jäljelle jää vain menneisyydestä kertynyt hyödyllinen henkinen kokemus, joka muodostaa sisäisen potentiaalimme edetä eteenpäin.

        ______________________________________

        Toistaiseksi moderni länsimainen tieteellinen paradigma sysää reinkarnaatioilmiön "para-/pseudotieteen" kategoriaan, mikä rajoittaa merkittävästi paitsi saman uskontopsykologian myös koko filosofisen antropologian epistemologisia resursseja.


        Tietoisuuden positiivisten muutosten tieteellinen perusteleminen yhden "inkarnaation" puitteissa on mahdotonta: ylivoimainen "reinkarnaatio" on ainoa tapa perustella tietoisuuden positiivisia muutoksia.



        Valtaosa ihmisen kriiseistä matkalla kohti totuutta nykyisessä elämässä on seurausta ja samalla tapa selviytyä lukuisista olosuhteista, teoista ja kokemuksista, joiden jälki on kadonnut alitajunnan syvyyksiin ja jotka viittaavat kokemuksiin, jotka eivät selvästikään liity tähän kehoon ja sen elämän erityisiin olosuhteisiin.


        Länsimaisen tieteen on yksinkertaisesti palattava omiin juuriinsa, jotka ovat suurelta osin myös Platonin jne. teoksissa, jotka vahvistivat metempsykoosin ajatuksen olevan perustavanlaatuinen persoonallisuuden ontologian rationaalisessa perustelussa ja välttämätön edellytys matkalla täydellisyyteen ”alemmasta maailmasta korkeampaan maailmaan”.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toistaiseksi moderni länsimainen tieteellinen paradigma sysää reinkarnaatioilmiön "para-/pseudotieteen" kategoriaan, mikä rajoittaa merkittävästi paitsi saman uskontopsykologian myös koko filosofisen antropologian epistemologisia resursseja.


        Tietoisuuden positiivisten muutosten tieteellinen perusteleminen yhden "inkarnaation" puitteissa on mahdotonta: ylivoimainen "reinkarnaatio" on ainoa tapa perustella tietoisuuden positiivisia muutoksia.



        Valtaosa ihmisen kriiseistä matkalla kohti totuutta nykyisessä elämässä on seurausta ja samalla tapa selviytyä lukuisista olosuhteista, teoista ja kokemuksista, joiden jälki on kadonnut alitajunnan syvyyksiin ja jotka viittaavat kokemuksiin, jotka eivät selvästikään liity tähän kehoon ja sen elämän erityisiin olosuhteisiin.


        Länsimaisen tieteen on yksinkertaisesti palattava omiin juuriinsa, jotka ovat suurelta osin myös Platonin jne. teoksissa, jotka vahvistivat metempsykoosin ajatuksen olevan perustavanlaatuinen persoonallisuuden ontologian rationaalisessa perustelussa ja välttämätön edellytys matkalla täydellisyyteen ”alemmasta maailmasta korkeampaan maailmaan”.

        Tiedon omaksumisprosessin kolme vaihetta

        Hyvin usein ihmiset eivät tiedä sen enempää elämänsä päämäärää kuin sitäkään, miten he voivat saavuttaa tuon päämäärän.

        Vedojen opetuksessa prosessi on paljon syvällisempi kuin pelkkä informaation kerääminen tai aineellisen tietoisuuden muodostaminen. Vedalaisessa mielessä koulutus on ihmisen muuttumista.

        Tämä muutos on välttämätön, ja se tapahtuu, kun anarthat poistuvat sydämestämme. Vedalaisessa yhteiskunnassa koulutus vastaa toista syntymää.

        Henkilö, joka on saanut henkisen koulutuksen, syntyy uudelleen.

        Brihadaranyaka Upanishadissa (2.4.5) puhutaan tiedon omaksumisen kolmesta vaiheesta eli ihmisen muuttumisen kolmesta vaiheesta.

        Ensimmäistä kutsutaan shravana. Aluksi tiedon on päästävä korvaan. Tiedon omaksuminen alkaa kuuntelemisesta. Tiedämme, että vedalainen kasvatus perustuu shravanaan, henkisen opettajan kuuntelemiseen.

        Kirjoitettu totuus kuolee nopeasti, kun taas sama totuus, joka on puhuttu vakaumuksella, tulee meille sen lausujan tietoisuuden kautta, ja siksi se säilyttää eläväksi tekevän voimansa. Tiedon suullisen siirtämisen järjestelmää kutsutaan guru-paramparaksi tai sampradayaksi. Se on oppilaiden ja opettajien katkeamaton ketju, joka säilyttää ja varmistaa henkisen tiedon siirtymisen. Siksi Pyhiä Kirjoituksia kutsutaan Shrutiksi - kuulluksi". Opetuksen tärkein näkökohta on ääni eli Shabda, jolla on erityinen voima vaikuttaa ihmisen tietoisuuteen.


        Tästä johtuu sanskritin kielen ilmaisu "Shabda Brahman" - " Jumala äänessä". Vedat on välttämättä kuunneltava henkiseltä opettajalta, joka tuntee ja ymmärtää Kirjoitusten merkityksen, mutta lisäksi kuultua on välttämättä toistettava.

        Shravanam edellyttää välttämättä kirtania. Se on sama vaihe. Kirtanamiin sisältyy myös smaranam, ulkoa opettelu. Kun puhumme shravanamista, tarkoitamme, että ensin kuuntelemme, sitten toistamme ja sitten painamme mieleen. Älyn ensimmäinen toiminto, Smriti-shakti, toimii tässä vaiheessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tiedon omaksumisprosessin kolme vaihetta

        Hyvin usein ihmiset eivät tiedä sen enempää elämänsä päämäärää kuin sitäkään, miten he voivat saavuttaa tuon päämäärän.

        Vedojen opetuksessa prosessi on paljon syvällisempi kuin pelkkä informaation kerääminen tai aineellisen tietoisuuden muodostaminen. Vedalaisessa mielessä koulutus on ihmisen muuttumista.

        Tämä muutos on välttämätön, ja se tapahtuu, kun anarthat poistuvat sydämestämme. Vedalaisessa yhteiskunnassa koulutus vastaa toista syntymää.

        Henkilö, joka on saanut henkisen koulutuksen, syntyy uudelleen.

        Brihadaranyaka Upanishadissa (2.4.5) puhutaan tiedon omaksumisen kolmesta vaiheesta eli ihmisen muuttumisen kolmesta vaiheesta.

        Ensimmäistä kutsutaan shravana. Aluksi tiedon on päästävä korvaan. Tiedon omaksuminen alkaa kuuntelemisesta. Tiedämme, että vedalainen kasvatus perustuu shravanaan, henkisen opettajan kuuntelemiseen.

        Kirjoitettu totuus kuolee nopeasti, kun taas sama totuus, joka on puhuttu vakaumuksella, tulee meille sen lausujan tietoisuuden kautta, ja siksi se säilyttää eläväksi tekevän voimansa. Tiedon suullisen siirtämisen järjestelmää kutsutaan guru-paramparaksi tai sampradayaksi. Se on oppilaiden ja opettajien katkeamaton ketju, joka säilyttää ja varmistaa henkisen tiedon siirtymisen. Siksi Pyhiä Kirjoituksia kutsutaan Shrutiksi - kuulluksi". Opetuksen tärkein näkökohta on ääni eli Shabda, jolla on erityinen voima vaikuttaa ihmisen tietoisuuteen.


        Tästä johtuu sanskritin kielen ilmaisu "Shabda Brahman" - " Jumala äänessä". Vedat on välttämättä kuunneltava henkiseltä opettajalta, joka tuntee ja ymmärtää Kirjoitusten merkityksen, mutta lisäksi kuultua on välttämättä toistettava.

        Shravanam edellyttää välttämättä kirtania. Se on sama vaihe. Kirtanamiin sisältyy myös smaranam, ulkoa opettelu. Kun puhumme shravanamista, tarkoitamme, että ensin kuuntelemme, sitten toistamme ja sitten painamme mieleen. Älyn ensimmäinen toiminto, Smriti-shakti, toimii tässä vaiheessa.

        Shravanamin ensimmäinen vaihe vastaa kykyä muistaa ja kykyä säilyttää tietoa mielessä. Mutta pelkkä ulkoa opettelu ei riitä; jotta todellinen sydämen muutos tapahtuisi, tarvitaan seuraava vaihe, mananam, pohdinta. Teidän on ajateltava kuulemaanne. Ei riitä, että kuulette ja toistatte, vaan teidän on pohdittava kuulemaanne. Tämä on vaihe, jonka me usein jätämme pois.

        Bhaktivinoda Thakur - puhuu kahdesta virheestä, joita voi tehdä lukiessaan kirjoituksia. Hän määrittelee kaksi ihmistyyppiä, jotka ymmärtävät Kirjoitukset väärin.
        Ensimmäistä hän kutsuu "hedelmättömäksi lukijaksi" ja toista "pinnalliseksi kriitikoksi".

        Tämä on hyvin mielenkiintoinen ajatus. On olemassa hedelmättömiä kirjoittajia, mutta lukemisesta ei koskaan sanota, että sen pitäisi olla hedelmällistä. Mutta jos ihminen ei yritä oivaltaa kuulemaansa, se tarkoittaa, että hän ottaa ajatuksen ja vangitsee sen intellektinsä vankilaan. Jokaisen sanan, jonka luemme tai kuulemme henkiseltä opettajalta, pitäisi itää meissä. Mananam on ajatuksen itämisprosessi. Artha on käännetty sanskritin kielestä 'rikkaus'.

        Yksi poikkeamista on sahajiyā. Anarthojen seurauksena ...,joka estää kuullun uuden ymmärtämisen, ei muutosta tapahdu. Henkilö on kuullut, jopa muistanut, saarnannut, mutta samalla hän pysyy prakrta sahajiyana - bhaktia saarnaavana materialistina. Toisenlainen lukija on pinnallinen kriitikko, joka hylkää kaiken jo heti alussa, eikä myöskään anna ajatuksen itää itsessään. Itäneen ajatuksen hedelmä niitetään kuitenkin kolmannessa vaiheessa. Kolmatta vaihetta kutsutaan nididhyāsanamiksi. Tämä vaihe on tärkein. Jos emme saavuta kolmatta vaihetta, kaikki sitä edeltänyt muuttuu merkityksettömäksi. Voimme sanoa, että se oli ajanhukkaa,

        Nididhyāsanam on jatkuvaa, syvää meditaatiota, jossa ihminen uppoutuu saadun tiedon kokemiseen.

        Kognition, joka alkaa kuulemisesta, on päätyttävä...
        Kun anarthat (mielipiteiden skeemat tai sydämen solmut) on poistettu, Vijñāna - vapaus epäilyksestä - tulee meille. Näin koko elämästämme tulee jatkuvaa meditaatiota - Krishnan mietiskelyä. Tiedon omaksumisen kolmas vaihe on Vichara-shakti - älymme kyky pohtia syvällisesti kuulemaamme. Kaikki nämä ovat olennainen osa henkistä harjoittelua. Ilman Tattva-vicharaa, henkisten Totuuksien jatkuvaa pohdintaa, henkisestä elämästä tulee parodia. Toisin sanoen henkinen tieto kulkeutuu ensin korvaan, korvasta se siirtyy mieleen, ja mielessä sitä käsitellään, minkä jälkeen se siirtyy sydämeen ja muuttuu ...

        Mitä hyötyä tästä kaikesta on? Eikö olisi parempi opiskella käytännön tieteenaloja, joista voi olla hyötyä elämässä? Kannattaako filosofiaan panostaa niin paljon työtä ja vaivaa?

        Vastaus näihin kysymyksiin löytyy Narada Munin keskustelusta ...Chandogya Upanishadista (7.1). Narada kertoo opiskelleensa kaikki neljä Vedaa, Itihasat ja Puranat (viides Veda), kielioppia, biologiaa, aritmetiikkaa, tulevaisuuden ennustamisen tiedettä, kronologiaa, dialektiikkaa,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Shravanamin ensimmäinen vaihe vastaa kykyä muistaa ja kykyä säilyttää tietoa mielessä. Mutta pelkkä ulkoa opettelu ei riitä; jotta todellinen sydämen muutos tapahtuisi, tarvitaan seuraava vaihe, mananam, pohdinta. Teidän on ajateltava kuulemaanne. Ei riitä, että kuulette ja toistatte, vaan teidän on pohdittava kuulemaanne. Tämä on vaihe, jonka me usein jätämme pois.

        Bhaktivinoda Thakur - puhuu kahdesta virheestä, joita voi tehdä lukiessaan kirjoituksia. Hän määrittelee kaksi ihmistyyppiä, jotka ymmärtävät Kirjoitukset väärin.
        Ensimmäistä hän kutsuu "hedelmättömäksi lukijaksi" ja toista "pinnalliseksi kriitikoksi".

        Tämä on hyvin mielenkiintoinen ajatus. On olemassa hedelmättömiä kirjoittajia, mutta lukemisesta ei koskaan sanota, että sen pitäisi olla hedelmällistä. Mutta jos ihminen ei yritä oivaltaa kuulemaansa, se tarkoittaa, että hän ottaa ajatuksen ja vangitsee sen intellektinsä vankilaan. Jokaisen sanan, jonka luemme tai kuulemme henkiseltä opettajalta, pitäisi itää meissä. Mananam on ajatuksen itämisprosessi. Artha on käännetty sanskritin kielestä 'rikkaus'.

        Yksi poikkeamista on sahajiyā. Anarthojen seurauksena ...,joka estää kuullun uuden ymmärtämisen, ei muutosta tapahdu. Henkilö on kuullut, jopa muistanut, saarnannut, mutta samalla hän pysyy prakrta sahajiyana - bhaktia saarnaavana materialistina. Toisenlainen lukija on pinnallinen kriitikko, joka hylkää kaiken jo heti alussa, eikä myöskään anna ajatuksen itää itsessään. Itäneen ajatuksen hedelmä niitetään kuitenkin kolmannessa vaiheessa. Kolmatta vaihetta kutsutaan nididhyāsanamiksi. Tämä vaihe on tärkein. Jos emme saavuta kolmatta vaihetta, kaikki sitä edeltänyt muuttuu merkityksettömäksi. Voimme sanoa, että se oli ajanhukkaa,

        Nididhyāsanam on jatkuvaa, syvää meditaatiota, jossa ihminen uppoutuu saadun tiedon kokemiseen.

        Kognition, joka alkaa kuulemisesta, on päätyttävä...
        Kun anarthat (mielipiteiden skeemat tai sydämen solmut) on poistettu, Vijñāna - vapaus epäilyksestä - tulee meille. Näin koko elämästämme tulee jatkuvaa meditaatiota - Krishnan mietiskelyä. Tiedon omaksumisen kolmas vaihe on Vichara-shakti - älymme kyky pohtia syvällisesti kuulemaamme. Kaikki nämä ovat olennainen osa henkistä harjoittelua. Ilman Tattva-vicharaa, henkisten Totuuksien jatkuvaa pohdintaa, henkisestä elämästä tulee parodia. Toisin sanoen henkinen tieto kulkeutuu ensin korvaan, korvasta se siirtyy mieleen, ja mielessä sitä käsitellään, minkä jälkeen se siirtyy sydämeen ja muuttuu ...

        Mitä hyötyä tästä kaikesta on? Eikö olisi parempi opiskella käytännön tieteenaloja, joista voi olla hyötyä elämässä? Kannattaako filosofiaan panostaa niin paljon työtä ja vaivaa?

        Vastaus näihin kysymyksiin löytyy Narada Munin keskustelusta ...Chandogya Upanishadista (7.1). Narada kertoo opiskelleensa kaikki neljä Vedaa, Itihasat ja Puranat (viides Veda), kielioppia, biologiaa, aritmetiikkaa, tulevaisuuden ennustamisen tiedettä, kronologiaa, dialektiikkaa,

        politiikkaa, teologiaa, sanojen etymologiaa, fonetiikkaa, metriikkaa, rituaaleja, sotatiedettä, tähtitiedettä, käärmeenlumouksen tiedettä, kuvataideteollisuutta (tanssia, musiikkia, laulua) ja muita tieteitä. "Kaikki nämä olen oppinut, ja siksi minua pidetään oikeutetusti Pyhien kirjoitusten asiantuntijana, mutta en ole vielä ymmärtänyt, mikä on sielu. Olen kuullut muilta, että se, joka sinun laillasi tuntee sielun (atma), vapautuu surusta. Olen uppoutunut suruun ja siksi rukoilen sinua - auta minua ylittämään surun meri."

        Riippumatta siitä, millä tasolla omistautumisessa olemme, tarvitsemme syvällistä ymmärrystä perimmäisestä päämäärästä. Tätä varten meidän on ymmärrettävä, millä tasolla olemme, ja tämän ymmärryksen mukaisesti meidän on hankittava tietoa. Tämä on avain jatkuvaan kehitykseemme Krishna-tietoisuudessa.

        Mananam - ymmärtäminen. Ei pelkkää mekaanista lukemista, vaan lukemamme syvällistä ymmärtämistä eri näkökulmista. Prosessin aikana huomaamme, miten eri tavalla Bhagavad-gitan sama jae voidaan hahmottaa ja miten yksiulotteinen ymmärrys, joka on syntynyt meissä opiskelun jälkeen, saa vähitellen ulottuvuutta ja syvyyttä.
        ________________________

        Ihminen on karkeasti ottaen joukko samskaroja. Jos kuvaamme ihmisen tietoisuutta jäävuoren muodossa, niin sen ensimmäinen osa, sen huippu edustaa varsinaista tietoisuutta eli operatiivista muistia, toinen osa on kertyneiden tapojen, alitajuisten reaktioiden ulkoisiin ärsykkeisiin - aktiivisten samskarojen - summa. Kolmas, jäävuoren suurin osa, on täysin kuuroja, inaktiivisia samskaroja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        politiikkaa, teologiaa, sanojen etymologiaa, fonetiikkaa, metriikkaa, rituaaleja, sotatiedettä, tähtitiedettä, käärmeenlumouksen tiedettä, kuvataideteollisuutta (tanssia, musiikkia, laulua) ja muita tieteitä. "Kaikki nämä olen oppinut, ja siksi minua pidetään oikeutetusti Pyhien kirjoitusten asiantuntijana, mutta en ole vielä ymmärtänyt, mikä on sielu. Olen kuullut muilta, että se, joka sinun laillasi tuntee sielun (atma), vapautuu surusta. Olen uppoutunut suruun ja siksi rukoilen sinua - auta minua ylittämään surun meri."

        Riippumatta siitä, millä tasolla omistautumisessa olemme, tarvitsemme syvällistä ymmärrystä perimmäisestä päämäärästä. Tätä varten meidän on ymmärrettävä, millä tasolla olemme, ja tämän ymmärryksen mukaisesti meidän on hankittava tietoa. Tämä on avain jatkuvaan kehitykseemme Krishna-tietoisuudessa.

        Mananam - ymmärtäminen. Ei pelkkää mekaanista lukemista, vaan lukemamme syvällistä ymmärtämistä eri näkökulmista. Prosessin aikana huomaamme, miten eri tavalla Bhagavad-gitan sama jae voidaan hahmottaa ja miten yksiulotteinen ymmärrys, joka on syntynyt meissä opiskelun jälkeen, saa vähitellen ulottuvuutta ja syvyyttä.
        ________________________

        Ihminen on karkeasti ottaen joukko samskaroja. Jos kuvaamme ihmisen tietoisuutta jäävuoren muodossa, niin sen ensimmäinen osa, sen huippu edustaa varsinaista tietoisuutta eli operatiivista muistia, toinen osa on kertyneiden tapojen, alitajuisten reaktioiden ulkoisiin ärsykkeisiin - aktiivisten samskarojen - summa. Kolmas, jäävuoren suurin osa, on täysin kuuroja, inaktiivisia samskaroja.

        Bhagavad-gitan kolme osaa

        Gita on menneiden ja tulevien sukupolvien viisauden aarreaitta.

        Henkiset asiantuntijat ovat aikojen kuluessa jakaneet sen tekstin kolmeen osaan, joissa kussakin on kuusi lukua: karma-kanda, upasana-kanda ja gyana-kanda. Kahdeksantoista luvussa kuvataan kaikki joogajärjestelmät.

        Karma-kanda on henkinen perusta, jossa paljastetaan totuudet sielun kuolemattomuudesta ja epäitsekkäästä toiminnasta, joka johtaa jumalallisen tiedon oivaltamiseen.

        Upasana-kanda paljastaa, että jumalallisen rakkauden saavuttaminen on toiminnan ja tiedon päämäärä ja ytimenä. Krishnan asema kaikkien maailmojen Herrana ja kaikkien sydämen ystävänä kuvataan myös[1].

        Gyana-kandassa kuvataan, miten aineen eri tilat vaikuttavat ihmisen tietoisuuteen ja toimintaan, ja siinä paljastetaan myös totuus jumalallisesta ja demonisesta luonteesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Bhagavad-gitan kolme osaa

        Gita on menneiden ja tulevien sukupolvien viisauden aarreaitta.

        Henkiset asiantuntijat ovat aikojen kuluessa jakaneet sen tekstin kolmeen osaan, joissa kussakin on kuusi lukua: karma-kanda, upasana-kanda ja gyana-kanda. Kahdeksantoista luvussa kuvataan kaikki joogajärjestelmät.

        Karma-kanda on henkinen perusta, jossa paljastetaan totuudet sielun kuolemattomuudesta ja epäitsekkäästä toiminnasta, joka johtaa jumalallisen tiedon oivaltamiseen.

        Upasana-kanda paljastaa, että jumalallisen rakkauden saavuttaminen on toiminnan ja tiedon päämäärä ja ytimenä. Krishnan asema kaikkien maailmojen Herrana ja kaikkien sydämen ystävänä kuvataan myös[1].

        Gyana-kandassa kuvataan, miten aineen eri tilat vaikuttavat ihmisen tietoisuuteen ja toimintaan, ja siinä paljastetaan myös totuus jumalallisesta ja demonisesta luonteesta.

        Liberaali ja ei-dogmaattinen teos

        Bhagavad-gita päättyy vapaamielisesti. Paljastettuaan syvimmän henkisen tiedon Krishna kehottaa Arjunaa määrittelemään asemansa henkisessä evoluutiossa ja ryhtymään toimiin henkilökohtaisen ja yhteiskunnallisen edistyksen hyväksi. Samalla Bhagavad-gita ei ole dogmaattinen teos, jossa pakotetaan noudattamaan tiettyjä käyttäytymisnormeja. Pikemminkin se on henkinen tietosanakirja, joka sisältää yleiskatsauksen erilaisista joogajärjestelmistä, vedalaisista opetuksista ihmisestä, maailmankaikkeudesta, Absoluutista, sielun jälleensyntymisestä ja monista muista aiheista.

        Gitan kommentoijien moninaisuus

        Bhagavad-gitassa yksilön olemassaolon ensisijaisena päämääränä mainitaan epäilemättä jumalallinen rakkaus, ja siinä kuvataan myös henkisen kehityksen välitasoja materialismista [Jumalalle] omistautumiseen. Tässä mielessä Gita ei ole kokoelma neuvoja ja motivoivia sitaatteja, vaan yleiskatsaus totuuden ymmärtämisen portaisiin. Tämä on sen suurin merkitys.

        Bhagavad-gitasta on monia kommentteja. Kummallista kyllä, jopa ateistit, maalliset tutkijat ja poliitikot kommentoivat sitä. Tämä todistaa sen universaalin arvon uskonnon ulkopuolella. Siksi on hyvin vaikeaa "asettaa Gita vaa'alle" muiden tekstien rinnalle, sillä se on selvästi ylivoimainen. Kuitenkin itse Mahabharata, Puranat ja Upanishadit täydentävät hyvin Gitan ilmoituksia vedalaisessa perinteessä. Sen johtopäätöksiä tuetaan vedalaisilla sutroilla ja havainnollistetaan puraanisilla tarinoilla.


        Huolimatta siitä, että Bhagavad-gita on laajalti saatavilla ja että esoteerikot ja oppineet viittaavat tähän tekstiin monin tavoin, suurten pyhien ja askeettien Vaishnava-koulukunta, joka on kääntänyt ja kommentoinut Gitaa, on kaikkein syvällisin ja täydellisin. Koska sanskritin kieli on äärimmäisen erityinen kieli, sillä on monia suoria, epäsuoria ja PIILOTULKINOJA.

        Sanskritin asiantuntijat, joilla on teistinen, henkinen näkemys, tarjoavat erittäin mielenkiintoisia ja syvällisiä tulkintoja Gitasta. Kun taas suurelle ihmisjoukolle ovat saatavilla vain ulkoiset ilmeiset merkitykset.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Liberaali ja ei-dogmaattinen teos

        Bhagavad-gita päättyy vapaamielisesti. Paljastettuaan syvimmän henkisen tiedon Krishna kehottaa Arjunaa määrittelemään asemansa henkisessä evoluutiossa ja ryhtymään toimiin henkilökohtaisen ja yhteiskunnallisen edistyksen hyväksi. Samalla Bhagavad-gita ei ole dogmaattinen teos, jossa pakotetaan noudattamaan tiettyjä käyttäytymisnormeja. Pikemminkin se on henkinen tietosanakirja, joka sisältää yleiskatsauksen erilaisista joogajärjestelmistä, vedalaisista opetuksista ihmisestä, maailmankaikkeudesta, Absoluutista, sielun jälleensyntymisestä ja monista muista aiheista.

        Gitan kommentoijien moninaisuus

        Bhagavad-gitassa yksilön olemassaolon ensisijaisena päämääränä mainitaan epäilemättä jumalallinen rakkaus, ja siinä kuvataan myös henkisen kehityksen välitasoja materialismista [Jumalalle] omistautumiseen. Tässä mielessä Gita ei ole kokoelma neuvoja ja motivoivia sitaatteja, vaan yleiskatsaus totuuden ymmärtämisen portaisiin. Tämä on sen suurin merkitys.

        Bhagavad-gitasta on monia kommentteja. Kummallista kyllä, jopa ateistit, maalliset tutkijat ja poliitikot kommentoivat sitä. Tämä todistaa sen universaalin arvon uskonnon ulkopuolella. Siksi on hyvin vaikeaa "asettaa Gita vaa'alle" muiden tekstien rinnalle, sillä se on selvästi ylivoimainen. Kuitenkin itse Mahabharata, Puranat ja Upanishadit täydentävät hyvin Gitan ilmoituksia vedalaisessa perinteessä. Sen johtopäätöksiä tuetaan vedalaisilla sutroilla ja havainnollistetaan puraanisilla tarinoilla.


        Huolimatta siitä, että Bhagavad-gita on laajalti saatavilla ja että esoteerikot ja oppineet viittaavat tähän tekstiin monin tavoin, suurten pyhien ja askeettien Vaishnava-koulukunta, joka on kääntänyt ja kommentoinut Gitaa, on kaikkein syvällisin ja täydellisin. Koska sanskritin kieli on äärimmäisen erityinen kieli, sillä on monia suoria, epäsuoria ja PIILOTULKINOJA.

        Sanskritin asiantuntijat, joilla on teistinen, henkinen näkemys, tarjoavat erittäin mielenkiintoisia ja syvällisiä tulkintoja Gitasta. Kun taas suurelle ihmisjoukolle ovat saatavilla vain ulkoiset ilmeiset merkitykset.

        Bhaktivedanta Swami Prabhupadan ainutlaatuiset kommentit.

        Merkittävä 1900-luvun vaisnava-teologi Bhaktivedanta Swami Prabhupada oli hyvin järkyttynyt siitä, että hänen aikalaisensa antoivat Gitasta spekulatiivisia tulkintoja, yrittäen löytää Krishnan sanoista ateistisia filosofisia painotuksia ja jättäen huomiotta sellaisten käsitteiden merkityksen, kuten velvollisuuden täyttämisen, jumalallisen rakkauden saavuttamisen ja itsensä uhraamisen tärkeyden. Tällainen Gitan lukutapa vaikutti ...liian sentimentaaliselta ja kirjaimelliselta.



        Prabhupada selitti kommentissaan, viitaten olemassa olevaan vuosisatoja vanhaan perinteeseen: nämä ovat perusperiaatteita, joita ilman teksti menettää perusmerkityksensä. Spekulatiiviset käännökset ja kommentit eivät voi täysin heijastaa Krishnan päätarkoitusta, sielun ja Jumalan välisen suhteen kauniin luonteen paljastamista.



        Huomionarvoisimpia ovat "Bhagavad-gita sellaisena kuin se on", jossa on Srila Prabhupadan kommentti, ja "Bhagavad-gita. Idän viisauden helmi", jonka kommentoi Srila Sridhar Maharaj. Toisin kuin Prabhupada, joka kommentoi Gitaa runsaasti ja laajasti hyödyntäen edeltäjiensä työtä, Sridhar Maharaj tarjoaa ilmestyksen helmiä, joita aiemmat kommentaattorit eivät ole paljastaneet.

        ...
        Bhagavad-gitan ajatukset ovat niin vallankumouksellisia, että niitä voidaan kutsua ainoaksi oikeaksi uskonnoksi. Mitä tulee muihin opetuksiin, Gitan näkökulmasta niiden arvo määräytyy sen mukaan, kuinka lähelle ne tuovat sielun jumalallista rakkautta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Bhaktivedanta Swami Prabhupadan ainutlaatuiset kommentit.

        Merkittävä 1900-luvun vaisnava-teologi Bhaktivedanta Swami Prabhupada oli hyvin järkyttynyt siitä, että hänen aikalaisensa antoivat Gitasta spekulatiivisia tulkintoja, yrittäen löytää Krishnan sanoista ateistisia filosofisia painotuksia ja jättäen huomiotta sellaisten käsitteiden merkityksen, kuten velvollisuuden täyttämisen, jumalallisen rakkauden saavuttamisen ja itsensä uhraamisen tärkeyden. Tällainen Gitan lukutapa vaikutti ...liian sentimentaaliselta ja kirjaimelliselta.



        Prabhupada selitti kommentissaan, viitaten olemassa olevaan vuosisatoja vanhaan perinteeseen: nämä ovat perusperiaatteita, joita ilman teksti menettää perusmerkityksensä. Spekulatiiviset käännökset ja kommentit eivät voi täysin heijastaa Krishnan päätarkoitusta, sielun ja Jumalan välisen suhteen kauniin luonteen paljastamista.



        Huomionarvoisimpia ovat "Bhagavad-gita sellaisena kuin se on", jossa on Srila Prabhupadan kommentti, ja "Bhagavad-gita. Idän viisauden helmi", jonka kommentoi Srila Sridhar Maharaj. Toisin kuin Prabhupada, joka kommentoi Gitaa runsaasti ja laajasti hyödyntäen edeltäjiensä työtä, Sridhar Maharaj tarjoaa ilmestyksen helmiä, joita aiemmat kommentaattorit eivät ole paljastaneet.

        ...
        Bhagavad-gitan ajatukset ovat niin vallankumouksellisia, että niitä voidaan kutsua ainoaksi oikeaksi uskonnoksi. Mitä tulee muihin opetuksiin, Gitan näkökulmasta niiden arvo määräytyy sen mukaan, kuinka lähelle ne tuovat sielun jumalallista rakkautta.

        Viisi tietämyksen tyyppiä

        Pratyaksha on aistien kokemus. Maailman se puoli, joka havaitaan aistien kautta. Paroksha - tieto, joka on saatu toisten kokemusten kautta, ei suora aistien kokemus, vaan toisten käsistä lainattu toissijainen tieto.

        Kolmas vaihe [aparoksha] on tila, joka muistuttaa syvää unta ilman unia. Tällä tasolla on jonkin verran tietoa. Kun ihminen herää unesta, hän voi sanoa: "Nukuin hyvin syvää unta." Mutta jonkinlaista kokemusta on olemassa, jonkinlaista tietoa.

        Pratyaksha, aparoksha. Aparoksha on kolmas vaihe. Swami Maharajin mukaan se on menetyksen, tietoisuuden menettämisen vaihe. Syvän unen kaltainen tila ilman unia. Tästä tilasta palaamme eräänlaiseen epämääräiseen, likimääräiseen tietoon. Kun heräämme, sanomme: "Nukuin hyvin syvästi, hyvin rauhallisesti". Eräänlainen erityistieto.

        Mutta sen jälkeen on mahdollista saada lisää tietoa - se on adhokshaja, joka riippuu korkeamman maailman suloisesta tahdosta. ...Tämä ulottuvuus koostuu substanssista, joka on joka suhteessa arvokkaampi kuin meidän olemuksemme. Tätä ulottuvuutta kutsutaan supersubjektiiviseksi tai transsendenttiseksi ulottuvuudeksi….Tämän maaperän, tämän maan, luonne on sen luonteen, sen aineen yläpuolella, josta me olemme muodostuneet. …

        Tämän ulottuvuuden huipulla on aprakrita, Goloka... Se on niin eksklusiivinen. Aprakrita. ...Tämä ilmiö on hyvin harvinainen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Viisi tietämyksen tyyppiä

        Pratyaksha on aistien kokemus. Maailman se puoli, joka havaitaan aistien kautta. Paroksha - tieto, joka on saatu toisten kokemusten kautta, ei suora aistien kokemus, vaan toisten käsistä lainattu toissijainen tieto.

        Kolmas vaihe [aparoksha] on tila, joka muistuttaa syvää unta ilman unia. Tällä tasolla on jonkin verran tietoa. Kun ihminen herää unesta, hän voi sanoa: "Nukuin hyvin syvää unta." Mutta jonkinlaista kokemusta on olemassa, jonkinlaista tietoa.

        Pratyaksha, aparoksha. Aparoksha on kolmas vaihe. Swami Maharajin mukaan se on menetyksen, tietoisuuden menettämisen vaihe. Syvän unen kaltainen tila ilman unia. Tästä tilasta palaamme eräänlaiseen epämääräiseen, likimääräiseen tietoon. Kun heräämme, sanomme: "Nukuin hyvin syvästi, hyvin rauhallisesti". Eräänlainen erityistieto.

        Mutta sen jälkeen on mahdollista saada lisää tietoa - se on adhokshaja, joka riippuu korkeamman maailman suloisesta tahdosta. ...Tämä ulottuvuus koostuu substanssista, joka on joka suhteessa arvokkaampi kuin meidän olemuksemme. Tätä ulottuvuutta kutsutaan supersubjektiiviseksi tai transsendenttiseksi ulottuvuudeksi….Tämän maaperän, tämän maan, luonne on sen luonteen, sen aineen yläpuolella, josta me olemme muodostuneet. …

        Tämän ulottuvuuden huipulla on aprakrita, Goloka... Se on niin eksklusiivinen. Aprakrita. ...Tämä ilmiö on hyvin harvinainen.

        Abrahamilaisten uskontojen mukaan ihminen haluaa päästä "Paratiisiin" eli Taivaaseen. Mutta Taivas on edelleen aineellisessa maailmassa, ja ihmisen on palattava maan päälle ja alettava kerättävä jälleen "taivas-pisteitä" - esimerkiksi pelottelemalla muita ikuisella helvettiopilla jne. Kristityt uskovat, että Paratiisi on ikuinen, mutta sitä se ei ole. Mutta itämaisessa filosofiassa halutaan päästä pois aineellisesta maailmasta kokonaan. Raamatussa puhutaan Jumalan Valtakunnasta ja Taivasten valtakunnasta. Mutta itämaiset tekstit selittävät, että ne ovat täysin eri asioita. Buddhalaiset haluavat mennä Nirvanaan, joka on aineellisen ja henkisen maailman välimaastossa, mutta hekin joutuvat palaamaan. Nirvanassa ei ole vaihtelua, se on tylsää, vaikka onkin kovin rauhallistaa.
        Hyvä kristitty voi olla Jeesuksen kanssa pitkään kuoleman jälkeen, mutta sitten hän palaa takaisin maan päälle ja kaikki alkaa alusta. Ihminen on siellä, ketä hän palvoi eläessään.
        ____________________________________________


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Abrahamilaisten uskontojen mukaan ihminen haluaa päästä "Paratiisiin" eli Taivaaseen. Mutta Taivas on edelleen aineellisessa maailmassa, ja ihmisen on palattava maan päälle ja alettava kerättävä jälleen "taivas-pisteitä" - esimerkiksi pelottelemalla muita ikuisella helvettiopilla jne. Kristityt uskovat, että Paratiisi on ikuinen, mutta sitä se ei ole. Mutta itämaisessa filosofiassa halutaan päästä pois aineellisesta maailmasta kokonaan. Raamatussa puhutaan Jumalan Valtakunnasta ja Taivasten valtakunnasta. Mutta itämaiset tekstit selittävät, että ne ovat täysin eri asioita. Buddhalaiset haluavat mennä Nirvanaan, joka on aineellisen ja henkisen maailman välimaastossa, mutta hekin joutuvat palaamaan. Nirvanassa ei ole vaihtelua, se on tylsää, vaikka onkin kovin rauhallistaa.
        Hyvä kristitty voi olla Jeesuksen kanssa pitkään kuoleman jälkeen, mutta sitten hän palaa takaisin maan päälle ja kaikki alkaa alusta. Ihminen on siellä, ketä hän palvoi eläessään.
        ____________________________________________

        FOUR SAMPRADAYAS

        Krishnaa voi siis lähestyä neljän sampradayan kautta. ja kunkin sampradayan opettajat eivät ole aineellisesta maailmasta.

        MUTTA SEN PITÄÄ OLLA PARAMPARAN KAUTTA SAATU TIETO.

        https://gaudiyahistory.iskcondesiretree.com/wp-content/uploads/2011/08/four_sampradaya_1.jpg

        Brahma Madhva Gaudiya Sampradaya on sampradaya, joka on lähtöisin Brahmasta, jolle Sri Krishna paljasti Vedojen tiedon. Tätä sampradayaa johtavat Sri Chaitanya Mahaprabhu ja Sri Madhva.


        Asetelma on sellainen, että muodollisesti esitämme sampradayamme Brahma-Madhva-Gaudiya-sampradayana, sillä Madhvacharya sai vihkimyksen Vyasadevalta Badarikashramissa, Vyasadeva sai vihkimyksen Narada Goswamilta, kuuluisa Narada Goswami on sekä Brahman oppilas että poika, ja Krishna antoi vihkimyksen Brahmalle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        FOUR SAMPRADAYAS

        Krishnaa voi siis lähestyä neljän sampradayan kautta. ja kunkin sampradayan opettajat eivät ole aineellisesta maailmasta.

        MUTTA SEN PITÄÄ OLLA PARAMPARAN KAUTTA SAATU TIETO.

        https://gaudiyahistory.iskcondesiretree.com/wp-content/uploads/2011/08/four_sampradaya_1.jpg

        Brahma Madhva Gaudiya Sampradaya on sampradaya, joka on lähtöisin Brahmasta, jolle Sri Krishna paljasti Vedojen tiedon. Tätä sampradayaa johtavat Sri Chaitanya Mahaprabhu ja Sri Madhva.


        Asetelma on sellainen, että muodollisesti esitämme sampradayamme Brahma-Madhva-Gaudiya-sampradayana, sillä Madhvacharya sai vihkimyksen Vyasadevalta Badarikashramissa, Vyasadeva sai vihkimyksen Narada Goswamilta, kuuluisa Narada Goswami on sekä Brahman oppilas että poika, ja Krishna antoi vihkimyksen Brahmalle.

        Apa-sampradayat on asia erikseen, koska ne ovat kokonaan aidon sampradayan ulkopuolella.
        Henkisen lähetystehtävän perimän auktoriteetti
        Henkinen tieto, joka on kaiken teistisen opetuksen perusta, välittyy vaishnavismissa Sri Gurulta.
        ( henkinen opettaja) oppilaalleen. Tätä henkisen tiedon siirtotapaa kutsutaan Paramparaksi.

        Parampara on jumalallisesti ilmoitettu tieto, joka laskeutuu puhtaassa ja väärentämättömässä muodossa tietyn prosessin kautta. Paramparan, opetuslapseusperimyksen, ydin on henkinen opetus. Krishna-tietoisuuden Korkein Totuus laskeutuu alas henkisten opettajien kautta, ja näin ollen Parampara ei ole kehojen peräkkäisyyttä vaan henkisen tiedon siirtymistä.

        Parampara on prosessi, jossa henkistä tietoa siirretään väärentämättömässä muodossa.

        Opetuksia, henkisiä käytäntöjä ja kulttuuriperinteitä, jotka välittyvät Paramparan kautta ja joilla on yksi Alkuperäinen Lähde, kutsutaan sampradayaksi.

        Sampradaya on henkisen tiedon säilyttämis- ja siirtämisprosessin organisaatiomuoto. Gaudiya Vaishnavismin seuraajat kuuluvat sampradayaan, jota kutsutaan Brahma-Madhva-Gaudiya-sampradayaksi.

        Sampradaya on organisaatiomuoto henkisen tiedon säilyttämiseksi ja välittämiseksi. Gaudiya Vaishnavismin seuraajat kuuluvat sampradayaan nimeltä Brahma-Madhva-Gaudiya-sampradaya.

        Sampradayaan kuuluvat arvovaltaiset henkiset Opettajat, jotka ovat saaneet Jumalalta Itseltään puhtaan henkisen tiedon opetuslapseusketjun kautta.

        Sampradayamme välittömien henkisten opettajien nimet:
        Srila Bhaktivinod Thakur
        Srila Bhaktisiddhanta Saraswati Thakur.
        Srila Bhakti Rakshak Sridhar Maharaj (missiomme perustaja).
        Srila Bhakti Sundar Govinda Maharaj
        jne.

        Sampradayamme on saanut alkunsa itse Herra Krishnasta, joka välitti henkisen tiedon ensimmäiselle elävälle olennolle Brahmalle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Apa-sampradayat on asia erikseen, koska ne ovat kokonaan aidon sampradayan ulkopuolella.
        Henkisen lähetystehtävän perimän auktoriteetti
        Henkinen tieto, joka on kaiken teistisen opetuksen perusta, välittyy vaishnavismissa Sri Gurulta.
        ( henkinen opettaja) oppilaalleen. Tätä henkisen tiedon siirtotapaa kutsutaan Paramparaksi.

        Parampara on jumalallisesti ilmoitettu tieto, joka laskeutuu puhtaassa ja väärentämättömässä muodossa tietyn prosessin kautta. Paramparan, opetuslapseusperimyksen, ydin on henkinen opetus. Krishna-tietoisuuden Korkein Totuus laskeutuu alas henkisten opettajien kautta, ja näin ollen Parampara ei ole kehojen peräkkäisyyttä vaan henkisen tiedon siirtymistä.

        Parampara on prosessi, jossa henkistä tietoa siirretään väärentämättömässä muodossa.

        Opetuksia, henkisiä käytäntöjä ja kulttuuriperinteitä, jotka välittyvät Paramparan kautta ja joilla on yksi Alkuperäinen Lähde, kutsutaan sampradayaksi.

        Sampradaya on henkisen tiedon säilyttämis- ja siirtämisprosessin organisaatiomuoto. Gaudiya Vaishnavismin seuraajat kuuluvat sampradayaan, jota kutsutaan Brahma-Madhva-Gaudiya-sampradayaksi.

        Sampradaya on organisaatiomuoto henkisen tiedon säilyttämiseksi ja välittämiseksi. Gaudiya Vaishnavismin seuraajat kuuluvat sampradayaan nimeltä Brahma-Madhva-Gaudiya-sampradaya.

        Sampradayaan kuuluvat arvovaltaiset henkiset Opettajat, jotka ovat saaneet Jumalalta Itseltään puhtaan henkisen tiedon opetuslapseusketjun kautta.

        Sampradayamme välittömien henkisten opettajien nimet:
        Srila Bhaktivinod Thakur
        Srila Bhaktisiddhanta Saraswati Thakur.
        Srila Bhakti Rakshak Sridhar Maharaj (missiomme perustaja).
        Srila Bhakti Sundar Govinda Maharaj
        jne.

        Sampradayamme on saanut alkunsa itse Herra Krishnasta, joka välitti henkisen tiedon ensimmäiselle elävälle olennolle Brahmalle.

        NELJÄ SAMPRADAYAA

        Krishnaa voi siis lähestyä neljän sampradayan kautta. ja kunkin sampradayan opettajat eivät ole aineellisesta maailmasta.

        MUTTA SEN PITÄÄ OLLA PARAMPARAN KAUTTA SAATU TIETO.


        Sampradaya - kirjaimellisesti. "täydellinen lahja", jossa henkinen tieto siirtyy opettajalta oppilaalle. Vaishnava-sampradayoja on neljä: 1) Brahma-, 2) Kumara , 3) Rudra-, 4) Sri-sampradaya.


        "Neljän sampradayan Vaishnava-acharyat, nimittäin Vaishnava-acharyat:
        Sri Ramanujacharya Sri sampradayassa, Sri Madhvacharya Brahma sampradayassa, Vishnuswami Rudra sampradayassa ja Nimbaditya Chatuhsana sampradayassa, puhdistavat koko maailmankaikkeuden läsnäolollaan. Mitkään muut mantrat kuin ne, jotka on saatu näiden sampradayojen opettajilta saadun henkisen vihkimysprosessin (diksha) kautta, eivät tuota toivottua tulosta."


        Kaikkien näiden sampadayojen henkiset opettajat tulivat aineellisen maailman ulkopuolelta.

        Vanhin on Brahma-sampradaya
        Edellä mainituista neljästä sampradayasta Brahma-sampradaya on vanhin. Sen perustana oleva opettajien peräkkäisyys alkoi Universumin luomisesta, ja se jatkuu tähän päivään asti.

        ____________________________________________

        Krishnan tieto on "seitsemän lukon takana". Tämä ei ole tarkoitettu kaikille ihmisille, vaan pikemminkin niille, jotka haluavat jo pois tästä maailmasta.

        Krishna PIILOTTAA ITSENSÄ niiltä, jotka himoitsevat aineellisia hedelmiä, jotka haluavat olla aineellisessa maailmassa. Yli 90 prosenttia Veda-kirjallisuudesta on omistettu karma-kandalle - toiminnalle niiden tulosten vuoksi. Krishna AVAA itsensä VAIN NIILLE, jotka ovat valmiita puhtaaseen omistautuneeseen palveluun. Mutta epäsuorasti Krishna on läsnä kaikkialla Vedoissa. Krishna ja Vishnu eivät eroa toisistaan, OVAT SAMA HENKILÖ. He ovat yksi Persoonallisuus, mutta eri ilmenemismuodoissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        NELJÄ SAMPRADAYAA

        Krishnaa voi siis lähestyä neljän sampradayan kautta. ja kunkin sampradayan opettajat eivät ole aineellisesta maailmasta.

        MUTTA SEN PITÄÄ OLLA PARAMPARAN KAUTTA SAATU TIETO.


        Sampradaya - kirjaimellisesti. "täydellinen lahja", jossa henkinen tieto siirtyy opettajalta oppilaalle. Vaishnava-sampradayoja on neljä: 1) Brahma-, 2) Kumara , 3) Rudra-, 4) Sri-sampradaya.


        "Neljän sampradayan Vaishnava-acharyat, nimittäin Vaishnava-acharyat:
        Sri Ramanujacharya Sri sampradayassa, Sri Madhvacharya Brahma sampradayassa, Vishnuswami Rudra sampradayassa ja Nimbaditya Chatuhsana sampradayassa, puhdistavat koko maailmankaikkeuden läsnäolollaan. Mitkään muut mantrat kuin ne, jotka on saatu näiden sampradayojen opettajilta saadun henkisen vihkimysprosessin (diksha) kautta, eivät tuota toivottua tulosta."


        Kaikkien näiden sampadayojen henkiset opettajat tulivat aineellisen maailman ulkopuolelta.

        Vanhin on Brahma-sampradaya
        Edellä mainituista neljästä sampradayasta Brahma-sampradaya on vanhin. Sen perustana oleva opettajien peräkkäisyys alkoi Universumin luomisesta, ja se jatkuu tähän päivään asti.

        ____________________________________________

        Krishnan tieto on "seitsemän lukon takana". Tämä ei ole tarkoitettu kaikille ihmisille, vaan pikemminkin niille, jotka haluavat jo pois tästä maailmasta.

        Krishna PIILOTTAA ITSENSÄ niiltä, jotka himoitsevat aineellisia hedelmiä, jotka haluavat olla aineellisessa maailmassa. Yli 90 prosenttia Veda-kirjallisuudesta on omistettu karma-kandalle - toiminnalle niiden tulosten vuoksi. Krishna AVAA itsensä VAIN NIILLE, jotka ovat valmiita puhtaaseen omistautuneeseen palveluun. Mutta epäsuorasti Krishna on läsnä kaikkialla Vedoissa. Krishna ja Vishnu eivät eroa toisistaan, OVAT SAMA HENKILÖ. He ovat yksi Persoonallisuus, mutta eri ilmenemismuodoissa.

        Yli 5000 vuotta sitten, Herra Krishna antoi Kurukshetran taistelukentällä Arjunalle Gitan pyhän henkisen tiedon ja antoi näin "Jumalan Laulun" koko ihmiskunnan käyttöön.

        Heidän vuoropuhelunsa, yksi ihmiskunnan historian suurimmista filosofisista ja uskonnollisista keskusteluista, käytiin juuri ennen taistelua.

        "Bhagavad-gita" on salainen sisäänkäynti toiseen maailmaan, jota esoteerikot etsivät Himalajalta, tiedemiehet atomista, tähtitieteilijät muista galakseista, runoilijat riimistä, muusikot melodiasta, tanssijat rytmistä ja filosofit mielestään.....

        "Bhagavad-Gita" on todella ainutlaatuinen ilmiö maailmankulttuurin historiassa. "Bhagavad-Gitan" arvo piilee sen poikkeuksellisessa kyvyssä vaikuttaa ihmisen henkiseen kehitykseen.

        Bhagavad-gitalla on vapaa tahto. Jos Gita ei pidä meistä, Hänellä on oikeus olla haluamatta kommunikoida kanssamme ja niin Gita jää meille muinaisen idän käsittämättömäksi ja sekavaksi teokseksi.

        "Bhagavad-gita" on Herran ääni-inkarnaatio.
        Bhagavad-gita on Krishna Itse.
        "Srimad Bhagavatam" edustaa Herraa äänessä.

        Bhagavad-gita on Absoluuttinen Totuus, joka on ottanut kirjan muodon, ja siinä on kaikki Absoluuttisen Totuuden ominaisuudet.

        Ja Kirjan tärkein ominaisuus on Persoona. Hän katsoo meitä, lukijoita, ja tekee johtopäätöksensä päättäen, avautuuko Hän meille, ja jos avautuu, niin missä määrin. Siksi tällaisten tutkielmien tutkiminen on pikemminkin antaumusta, ystävyyttä tai rakkautta.

        Bhagavad-gita ei ole kuolleita kirjaimia, jotka koostuvat tavalliselle paperille levitetystä painomusteesta.
        Gita on Elävä Kirja.

        Tutkijat, jotka ovat tutkineet jo monta vuotta, ovat usein tulleet siihen tulokseen, että Kirja on yksinkertaisesti kokoelma Intian historiasta peräisin olevia sanontoja, jotka ovat koordinoimattomia ja joilla on eri kirjoittajat. Itse asiassa ne eivät yksinkertaisesti ole koskaan solmineet ystävällisiä suhteita Bhagavad-gitaan. HE OVAT YRITTÄNEET VALLOITTAA KIRJAN, MIKÄ EI OLE OIKEA TAPA KÄSITELLÄ TÄTÄ KIRJAA.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yli 5000 vuotta sitten, Herra Krishna antoi Kurukshetran taistelukentällä Arjunalle Gitan pyhän henkisen tiedon ja antoi näin "Jumalan Laulun" koko ihmiskunnan käyttöön.

        Heidän vuoropuhelunsa, yksi ihmiskunnan historian suurimmista filosofisista ja uskonnollisista keskusteluista, käytiin juuri ennen taistelua.

        "Bhagavad-gita" on salainen sisäänkäynti toiseen maailmaan, jota esoteerikot etsivät Himalajalta, tiedemiehet atomista, tähtitieteilijät muista galakseista, runoilijat riimistä, muusikot melodiasta, tanssijat rytmistä ja filosofit mielestään.....

        "Bhagavad-Gita" on todella ainutlaatuinen ilmiö maailmankulttuurin historiassa. "Bhagavad-Gitan" arvo piilee sen poikkeuksellisessa kyvyssä vaikuttaa ihmisen henkiseen kehitykseen.

        Bhagavad-gitalla on vapaa tahto. Jos Gita ei pidä meistä, Hänellä on oikeus olla haluamatta kommunikoida kanssamme ja niin Gita jää meille muinaisen idän käsittämättömäksi ja sekavaksi teokseksi.

        "Bhagavad-gita" on Herran ääni-inkarnaatio.
        Bhagavad-gita on Krishna Itse.
        "Srimad Bhagavatam" edustaa Herraa äänessä.

        Bhagavad-gita on Absoluuttinen Totuus, joka on ottanut kirjan muodon, ja siinä on kaikki Absoluuttisen Totuuden ominaisuudet.

        Ja Kirjan tärkein ominaisuus on Persoona. Hän katsoo meitä, lukijoita, ja tekee johtopäätöksensä päättäen, avautuuko Hän meille, ja jos avautuu, niin missä määrin. Siksi tällaisten tutkielmien tutkiminen on pikemminkin antaumusta, ystävyyttä tai rakkautta.

        Bhagavad-gita ei ole kuolleita kirjaimia, jotka koostuvat tavalliselle paperille levitetystä painomusteesta.
        Gita on Elävä Kirja.

        Tutkijat, jotka ovat tutkineet jo monta vuotta, ovat usein tulleet siihen tulokseen, että Kirja on yksinkertaisesti kokoelma Intian historiasta peräisin olevia sanontoja, jotka ovat koordinoimattomia ja joilla on eri kirjoittajat. Itse asiassa ne eivät yksinkertaisesti ole koskaan solmineet ystävällisiä suhteita Bhagavad-gitaan. HE OVAT YRITTÄNEET VALLOITTAA KIRJAN, MIKÄ EI OLE OIKEA TAPA KÄSITELLÄ TÄTÄ KIRJAA.

        Nöyryyttä vailla olevan ihmisen on hyvin vaikea ymmärtää Bhagavad-gitaa, sillä Bhagavad-gitan merkitys on suuri mysteeri." Bhagavad-gitan tutkimiseen tarvittavat ominaisuudet, kuten kunnioitus, nöyryys ja kiitollisuus, auttavat meitä oivaltamaan Herra Sri Krishnan. Srila Prabhupada sanoi, että "Bhagavad-gita" on henkisen elämän alkuopas. "Bhagavad-gita on transsendentaalinen. Se ei riipu oppilaan pätevyydestä. Kuka tahansa voi ymmärtää sen, kunhan hän suostuu opiskelemaan sitä ja noudattaa sen periaatteita. Se riittää.

        Krishna kuitenkin mainitsee Bhagavad-gitassa monissa kohdissa, että tätä salattua tietoa ei pidä selittää niille, jotka eivät ole riittävän askeettisia, joilla ei ole omistautumista, jotka eivät harjoita omistautunutta palvelua, eikä tietenkään niille, jotka ovat kateellisia Hänelle.

        "Bhagavad-gita tunnetaan myös nimellä Gitapanishad. Se ei eroa Vedoista, on vedalaisen viisauden kvintessenssi ja yksi tärkeimmistä Upanishadeista vedalaisessa kirjallisuudessa. Bhagavad-gitassa esitetään yleismaailmallisten sääntöjen perusteet mahdollisimman helposti lähestyttävässä ja tiiviissä muodossa. Srimat Bhagavatamin (2.2.30) kommentaarissa todetaan, että Bhagavad-gita on vedalainen äly.

        Mikä on Bhagavad-gitan ydin?

        Sen tavoitteena on pelastaa ihmiskunta tietämättömän aineellisen olemassaolon vankeudesta. Jokainen meistä kohtaa elämässään jatkuvasti monia vastoinkäymisiä, kuten Arjuna, joka joutui taistelemaan Kurukshetran taistelussa. Miljoonista kärsivistä ihmisistä vain harvat todella pohtivat, keitä he ovat, miksi he ovat joutuneet näin vaikeaan tilanteeseen ja miksi he kärsivät. Bhagavad-gitaa voivat todella ymmärtää vain ne, jotka ovat alkaneet pohtia kärsimyksensä syytä, mistä he ovat tulleet ja minne he menevät kuoleman jälkeen.

        Ilman Krishnaa ei ole Bhagavad-gitaa. Siitä ei tule Jumalallista laulua. Ilman Häntä se on vain analyysin kenttä. On tärkeää ymmärtää, että Bhagavad-gitassa Krishna ei puhu vain aineellisesta luomakunnasta, joistakin perusarvoista, vaan Hän puhuu Itsestään.

        Ja koska Bhagavad-gitan on kertonut Korkein Herra Itse, sen sisältämä tieto on apaurusheya, "yli-inhimillistä". Siinä on Bhagavad-gitan merkitys ja salaisuus. "Bhagavad-gita" on Krishna Itse. Se on ainoa teos, jossa Jumala puhuu Itsestään.

        "Bhagavad-gita" on Herran ääni-inkarnaatio, koska se tulee Korkeimman Herran suusta, ja "Srimad Bhagavatam" edustaa Herraa äänessä, koska sen on kertonut Herran inkarnaatio ja kertoo Hänen teoistaan. ("Srimad Bhagavatam "1.1.9 kommentti).


        Mikä tässä kirjassa on epätavallista?

        Koska henkiset tutkielmat ovat luonteeltaan henkilökohtaisia, niiden tutkimiseen on suhtauduttava kaikkien suhteita koskevien sääntöjen mukaisesti.

        Bhagavad gita 4.8
        Vapauttaakseni oikeamieliset ja tuhotakseni pahantekijät sekä palauttaakseni uskonnon perustan, tulen tänne aikakaudesta toiseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nöyryyttä vailla olevan ihmisen on hyvin vaikea ymmärtää Bhagavad-gitaa, sillä Bhagavad-gitan merkitys on suuri mysteeri." Bhagavad-gitan tutkimiseen tarvittavat ominaisuudet, kuten kunnioitus, nöyryys ja kiitollisuus, auttavat meitä oivaltamaan Herra Sri Krishnan. Srila Prabhupada sanoi, että "Bhagavad-gita" on henkisen elämän alkuopas. "Bhagavad-gita on transsendentaalinen. Se ei riipu oppilaan pätevyydestä. Kuka tahansa voi ymmärtää sen, kunhan hän suostuu opiskelemaan sitä ja noudattaa sen periaatteita. Se riittää.

        Krishna kuitenkin mainitsee Bhagavad-gitassa monissa kohdissa, että tätä salattua tietoa ei pidä selittää niille, jotka eivät ole riittävän askeettisia, joilla ei ole omistautumista, jotka eivät harjoita omistautunutta palvelua, eikä tietenkään niille, jotka ovat kateellisia Hänelle.

        "Bhagavad-gita tunnetaan myös nimellä Gitapanishad. Se ei eroa Vedoista, on vedalaisen viisauden kvintessenssi ja yksi tärkeimmistä Upanishadeista vedalaisessa kirjallisuudessa. Bhagavad-gitassa esitetään yleismaailmallisten sääntöjen perusteet mahdollisimman helposti lähestyttävässä ja tiiviissä muodossa. Srimat Bhagavatamin (2.2.30) kommentaarissa todetaan, että Bhagavad-gita on vedalainen äly.

        Mikä on Bhagavad-gitan ydin?

        Sen tavoitteena on pelastaa ihmiskunta tietämättömän aineellisen olemassaolon vankeudesta. Jokainen meistä kohtaa elämässään jatkuvasti monia vastoinkäymisiä, kuten Arjuna, joka joutui taistelemaan Kurukshetran taistelussa. Miljoonista kärsivistä ihmisistä vain harvat todella pohtivat, keitä he ovat, miksi he ovat joutuneet näin vaikeaan tilanteeseen ja miksi he kärsivät. Bhagavad-gitaa voivat todella ymmärtää vain ne, jotka ovat alkaneet pohtia kärsimyksensä syytä, mistä he ovat tulleet ja minne he menevät kuoleman jälkeen.

        Ilman Krishnaa ei ole Bhagavad-gitaa. Siitä ei tule Jumalallista laulua. Ilman Häntä se on vain analyysin kenttä. On tärkeää ymmärtää, että Bhagavad-gitassa Krishna ei puhu vain aineellisesta luomakunnasta, joistakin perusarvoista, vaan Hän puhuu Itsestään.

        Ja koska Bhagavad-gitan on kertonut Korkein Herra Itse, sen sisältämä tieto on apaurusheya, "yli-inhimillistä". Siinä on Bhagavad-gitan merkitys ja salaisuus. "Bhagavad-gita" on Krishna Itse. Se on ainoa teos, jossa Jumala puhuu Itsestään.

        "Bhagavad-gita" on Herran ääni-inkarnaatio, koska se tulee Korkeimman Herran suusta, ja "Srimad Bhagavatam" edustaa Herraa äänessä, koska sen on kertonut Herran inkarnaatio ja kertoo Hänen teoistaan. ("Srimad Bhagavatam "1.1.9 kommentti).


        Mikä tässä kirjassa on epätavallista?

        Koska henkiset tutkielmat ovat luonteeltaan henkilökohtaisia, niiden tutkimiseen on suhtauduttava kaikkien suhteita koskevien sääntöjen mukaisesti.

        Bhagavad gita 4.8
        Vapauttaakseni oikeamieliset ja tuhotakseni pahantekijät sekä palauttaakseni uskonnon perustan, tulen tänne aikakaudesta toiseen.

        Bhagavad-Gitan kerrottiin yli viisi tuhatta vuotta sitten, ja se kirjoitettiin kirjaksi vasta muutama vuosisata sitten. Se on käännetty lukuisia kertoja, ja jokainen on kääntänyt sen omalla tavallaan. Jos tutkitte kirjastoa, näette monia erilaisia tulkintoja Bhagavad-gitasta ja kommentteja siitä. Jos otatte esimerkiksi kirjakaupan tai kirjaston hyllystä kaksi erilaista Bhagavad-gitaa, huomaatte, että ne ovat erilaisia, mutta samalla niissä on jotain samankaltaista.

        Totuuden etsijät ovat aina suosineet ja etsineet Bhagavad-gitaa, koska Kirja tallentaa sen, mitä he etsivät. Vaikka Gitasta on monia erilaisia tulkintoja, Gitan läpi kulkee tietty virtaus, joka antaa meille Bhagavad-gitan ytimen, jonka vuoksi se kerrottiin maailmalle.

        Tärkeintä tässä Shlokassa on Herran kutsu. Hän pyytää Arjunaa kuulemaan, mitä Hän aikoo kertoa: "Kuuntele minua!" Tällä kehotuksella Hän antaa ymmärtää, että tämä kuuleminen hälventää epäilykset, jotka ovat löytäneet paikkansa Arjunan sielusta.

        Meidän tapauksessamme on siis tärkeää kuulla totuus Krishnalta Itseltään, jotta voimme tuntea Hänen luontonsa ja tekonsa. Gitasta on olemassa monia erilaisia kommentaareja. Siitä huolimatta käy niin, että ihmiset saavat Krishnasta käsityksiä, jotka ovat kaukana Bhagavad-gitan antamista käsityksistä. Kun ihmiset lukevat erilaisia Bhagavad-gitan kommentteja, he saavat jotenkin sen vaikutelman, että Krishna puhuu jostain filosofiasta, jostain ajatussuunnasta, jostain tavasta tarkastella asioita, mutta he eivät ymmärrä, että riippumatta siitä, mitä Gitan kommentteja on olemassa, Krishna puhuu vain yhdestä asiasta: Hän puhuu Itsestään. Siksi Bhagavad-gitaa huolellisesti lukemalla voi saada selviä käsityksiä... Gitasta on kuultava, että Krishna sanoo jatkuvasti: ”Kuule Minulta". Tällä Hän kiinnittää jatkuvasti huomiomme siihen, että Hän kuvaa olemustaan ja tekojaan.

        Nyt meillä on edessämme kaksi Gitaa (muiden lisäksi): "Suloisimman Absoluutin kätketty Aarre" ja "Bhagavad-gita sellaisena kuin se on". Srila Prabhupada kutsui Gitan kommentaariaan "Bhagavad-gitaksi sellaisena kuin se on", koska Gita kuvaa suoraan Krishnaa Itseään, eli Prabhupada näyttää totuuden, jonka Krishna Itse haluaa antaa maailmalle. Srila Sridhar Maharajin kommentti on nimeltään "Suloisimman Absoluutin kätketty Aarre". Tämä otsikko viittaa siihen, että tämä kommentti sisältää sen merkityksen, joka usein jää piiloon tavallisen lukijan henkiseltä katseelta. Ja mistä tämä kätketty Aarre koostuu? Se piilee siinä, mitä Krishna kertoo meille Itsestään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Bhagavad-Gitan kerrottiin yli viisi tuhatta vuotta sitten, ja se kirjoitettiin kirjaksi vasta muutama vuosisata sitten. Se on käännetty lukuisia kertoja, ja jokainen on kääntänyt sen omalla tavallaan. Jos tutkitte kirjastoa, näette monia erilaisia tulkintoja Bhagavad-gitasta ja kommentteja siitä. Jos otatte esimerkiksi kirjakaupan tai kirjaston hyllystä kaksi erilaista Bhagavad-gitaa, huomaatte, että ne ovat erilaisia, mutta samalla niissä on jotain samankaltaista.

        Totuuden etsijät ovat aina suosineet ja etsineet Bhagavad-gitaa, koska Kirja tallentaa sen, mitä he etsivät. Vaikka Gitasta on monia erilaisia tulkintoja, Gitan läpi kulkee tietty virtaus, joka antaa meille Bhagavad-gitan ytimen, jonka vuoksi se kerrottiin maailmalle.

        Tärkeintä tässä Shlokassa on Herran kutsu. Hän pyytää Arjunaa kuulemaan, mitä Hän aikoo kertoa: "Kuuntele minua!" Tällä kehotuksella Hän antaa ymmärtää, että tämä kuuleminen hälventää epäilykset, jotka ovat löytäneet paikkansa Arjunan sielusta.

        Meidän tapauksessamme on siis tärkeää kuulla totuus Krishnalta Itseltään, jotta voimme tuntea Hänen luontonsa ja tekonsa. Gitasta on olemassa monia erilaisia kommentaareja. Siitä huolimatta käy niin, että ihmiset saavat Krishnasta käsityksiä, jotka ovat kaukana Bhagavad-gitan antamista käsityksistä. Kun ihmiset lukevat erilaisia Bhagavad-gitan kommentteja, he saavat jotenkin sen vaikutelman, että Krishna puhuu jostain filosofiasta, jostain ajatussuunnasta, jostain tavasta tarkastella asioita, mutta he eivät ymmärrä, että riippumatta siitä, mitä Gitan kommentteja on olemassa, Krishna puhuu vain yhdestä asiasta: Hän puhuu Itsestään. Siksi Bhagavad-gitaa huolellisesti lukemalla voi saada selviä käsityksiä... Gitasta on kuultava, että Krishna sanoo jatkuvasti: ”Kuule Minulta". Tällä Hän kiinnittää jatkuvasti huomiomme siihen, että Hän kuvaa olemustaan ja tekojaan.

        Nyt meillä on edessämme kaksi Gitaa (muiden lisäksi): "Suloisimman Absoluutin kätketty Aarre" ja "Bhagavad-gita sellaisena kuin se on". Srila Prabhupada kutsui Gitan kommentaariaan "Bhagavad-gitaksi sellaisena kuin se on", koska Gita kuvaa suoraan Krishnaa Itseään, eli Prabhupada näyttää totuuden, jonka Krishna Itse haluaa antaa maailmalle. Srila Sridhar Maharajin kommentti on nimeltään "Suloisimman Absoluutin kätketty Aarre". Tämä otsikko viittaa siihen, että tämä kommentti sisältää sen merkityksen, joka usein jää piiloon tavallisen lukijan henkiseltä katseelta. Ja mistä tämä kätketty Aarre koostuu? Se piilee siinä, mitä Krishna kertoo meille Itsestään.

        TÄMÄN VIESTIKETJUN ALOITTAJALLE:

        KOVIN TÄRKEÄÄ!!!


        ”Millä tahansa olemassaolon tasolla ihmisen tietoisuus on keskitetty kuoleman hetkellä, hän saavuttaa sen varmasti” (Bhagavad-gita, 8.6).

        Siinä sanotaan kuolemanhetkestä: se, mitä ajattelet kuolemanhetkellä, määrittää myöhemmän syntymisesi. Tässä herää heti kysymys: onko tämä lausunto kirjaimellinen? Entä jos [mieleen] nousee jotain odottamatonta? Kuka tietää, mitä voi tapahtua? Saatatte menettää tajuntanne ennen kuolemaanne. Ja eri koulukunnilla oli erilaisia pohdintoja tästä. Onneksemme Ramanuja selitti, että jos harras, joka on tehnyt tiettyä palvelua koko elämänsä ajan, ei ajattele Krishnaa sillä hetkellä, mutta saa silti tuloksen, että ajattelee Krishnaa ja palvelee Häntä koko elämänsä ajan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        TÄMÄN VIESTIKETJUN ALOITTAJALLE:

        KOVIN TÄRKEÄÄ!!!


        ”Millä tahansa olemassaolon tasolla ihmisen tietoisuus on keskitetty kuoleman hetkellä, hän saavuttaa sen varmasti” (Bhagavad-gita, 8.6).

        Siinä sanotaan kuolemanhetkestä: se, mitä ajattelet kuolemanhetkellä, määrittää myöhemmän syntymisesi. Tässä herää heti kysymys: onko tämä lausunto kirjaimellinen? Entä jos [mieleen] nousee jotain odottamatonta? Kuka tietää, mitä voi tapahtua? Saatatte menettää tajuntanne ennen kuolemaanne. Ja eri koulukunnilla oli erilaisia pohdintoja tästä. Onneksemme Ramanuja selitti, että jos harras, joka on tehnyt tiettyä palvelua koko elämänsä ajan, ei ajattele Krishnaa sillä hetkellä, mutta saa silti tuloksen, että ajattelee Krishnaa ja palvelee Häntä koko elämänsä ajan.

        ÄMÄN VIESTIKETJUN ALOITTAJALLE:

        KOVIN TÄRKEÄÄ!!!

        ”Millä tahansa olemassaolon tasolla ihmisen tietoisuus on keskitetty kuoleman hetkellä, hän saavuttaa sen varmasti” (Bhagavad-gita, 8.6).

        Jos bhakta, joka on tehnyt tiettyä palvelua koko elämänsä ajan, ei ajattele Krishnaa sillä hetkellä, MUTTA SAA SILTI mutta saa silti tuloksen, että ajattelee Krishnaa ja palvelee Häntä koko elämänsä ajan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ÄMÄN VIESTIKETJUN ALOITTAJALLE:

        KOVIN TÄRKEÄÄ!!!

        ”Millä tahansa olemassaolon tasolla ihmisen tietoisuus on keskitetty kuoleman hetkellä, hän saavuttaa sen varmasti” (Bhagavad-gita, 8.6).

        Jos bhakta, joka on tehnyt tiettyä palvelua koko elämänsä ajan, ei ajattele Krishnaa sillä hetkellä, MUTTA SAA SILTI mutta saa silti tuloksen, että ajattelee Krishnaa ja palvelee Häntä koko elämänsä ajan.

        "Krishna sanoo, ettei vähäkään harjoittelu Krishna-bhaktina mene hukkaan vaan se kyllä palkitaan, vaikka lankeaisit pois polulta ennen kuolemaa. Myös monet asiaan perehtyneet täällä sanovat, että synnyt seuraavassa elämässä muotoon, jonka tietoisuuden olet saavuttanut.

        Tämä sotii kuitenkin ajatusta vastaan, että synnyt sellaiseksi, mitä ajattelet kuolemasi hetkellä. Jos olet ollut koko elämäsi Krishna-bhakti, mutta ajattelet koiraystävääsi kuollessasi, sinusta tulee koira. Kuinka nämä sopivat yhteen Krishnan sanojen kanssa, ettei mikään mene hukkaan?"



        Kun bhakta, joka on harjoittanut tiettyä palvelua koko elämänsä ajan, ei ajattele Krishnaa KUOLEMAN HETKELLÄ, NIIN SIITÄ HUOLIMATTA hän saa silti saman tuloksen kuin jos hän olisi ajatellut Krishnaa KUOLEMAN HETKELLÄ.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Krishna sanoo, ettei vähäkään harjoittelu Krishna-bhaktina mene hukkaan vaan se kyllä palkitaan, vaikka lankeaisit pois polulta ennen kuolemaa. Myös monet asiaan perehtyneet täällä sanovat, että synnyt seuraavassa elämässä muotoon, jonka tietoisuuden olet saavuttanut.

        Tämä sotii kuitenkin ajatusta vastaan, että synnyt sellaiseksi, mitä ajattelet kuolemasi hetkellä. Jos olet ollut koko elämäsi Krishna-bhakti, mutta ajattelet koiraystävääsi kuollessasi, sinusta tulee koira. Kuinka nämä sopivat yhteen Krishnan sanojen kanssa, ettei mikään mene hukkaan?"



        Kun bhakta, joka on harjoittanut tiettyä palvelua koko elämänsä ajan, ei ajattele Krishnaa KUOLEMAN HETKELLÄ, NIIN SIITÄ HUOLIMATTA hän saa silti saman tuloksen kuin jos hän olisi ajatellut Krishnaa KUOLEMAN HETKELLÄ.

        "Krishna sanoo, ettei vähäkään harjoittelu Krishna-bhaktina mene hukkaan vaan se kyllä palkitaan, vaikka lankeaisit pois polulta ennen kuolemaa. Myös monet asiaan perehtyneet täällä sanovat, että synnyt seuraavassa elämässä muotoon, jonka tietoisuuden olet saavuttanut.

        Tämä sotii kuitenkin ajatusta vastaan, että synnyt sellaiseksi, mitä ajattelet kuolemasi hetkellä. Jos olet ollut koko elämäsi Krishna-bhakti, mutta ajattelet koiraystävääsi kuollessasi, sinusta tulee koira. Kuinka nämä sopivat yhteen Krishnan sanojen kanssa, ettei mikään mene hukkaan?"

        TÄRKEÄÄ!!!

        JOS IHMINEN ON PALVELLUT KRISHNAA VILPITTÖMÄSTI KOKO ELÄMÄNSÄ AJAN EIKÄ MUISTA KRISHNAA KUOLEMANSA HETKELLÄ, NIIN SILLOIN KRISHNA MUISTAA HÄNET.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Krishna sanoo, ettei vähäkään harjoittelu Krishna-bhaktina mene hukkaan vaan se kyllä palkitaan, vaikka lankeaisit pois polulta ennen kuolemaa. Myös monet asiaan perehtyneet täällä sanovat, että synnyt seuraavassa elämässä muotoon, jonka tietoisuuden olet saavuttanut.

        Tämä sotii kuitenkin ajatusta vastaan, että synnyt sellaiseksi, mitä ajattelet kuolemasi hetkellä. Jos olet ollut koko elämäsi Krishna-bhakti, mutta ajattelet koiraystävääsi kuollessasi, sinusta tulee koira. Kuinka nämä sopivat yhteen Krishnan sanojen kanssa, ettei mikään mene hukkaan?"

        TÄRKEÄÄ!!!

        JOS IHMINEN ON PALVELLUT KRISHNAA VILPITTÖMÄSTI KOKO ELÄMÄNSÄ AJAN EIKÄ MUISTA KRISHNAA KUOLEMANSA HETKELLÄ, NIIN SILLOIN KRISHNA MUISTAA HÄNET.

        JOS IHMINEN ON PALVELLUT KRISHNAA VILPITTÖMÄSTI KOKO ELÄMÄNSÄ AJAN EIKÄ MUISTA KRISHNAA KUOLEMANSA HETKELLÄ, NIIN SILLOIN KRISHNA MUISTAA HÄNET.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        JOS IHMINEN ON PALVELLUT KRISHNAA VILPITTÖMÄSTI KOKO ELÄMÄNSÄ AJAN EIKÄ MUISTA KRISHNAA KUOLEMANSA HETKELLÄ, NIIN SILLOIN KRISHNA MUISTAA HÄNET.

        TOIVOTTAVASTI ALOITTAJA SAI VASTAUKSEN, JOS EI, HÄN VOI ESITTÄÄ LISÄÄ KYSYMYKSIÄ.

        JOS IHMINEN ON PALVELLUT KRISHNAA VILPITTÖMÄSTI KOKO ELÄMÄNSÄ AJAN EIKÄ MUISTA KRISHNAA KUOLEMANSA HETKELLÄ, NIIN SILLOIN KRISHNA MUISTAA HÄNET.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        TOIVOTTAVASTI ALOITTAJA SAI VASTAUKSEN, JOS EI, HÄN VOI ESITTÄÄ LISÄÄ KYSYMYKSIÄ.

        JOS IHMINEN ON PALVELLUT KRISHNAA VILPITTÖMÄSTI KOKO ELÄMÄNSÄ AJAN EIKÄ MUISTA KRISHNAA KUOLEMANSA HETKELLÄ, NIIN SILLOIN KRISHNA MUISTAA HÄNET.

        ”Millä tahansa olemassaolon tasolla ihmisen tietoisuus on keskitetty kuoleman hetkellä, hän saavuttaa sen varmasti” (Bhagavad-gita, 8.6).

        Siinä sanotaan kuolemanhetkestä: se, mitä ajattelet kuolemanhetkellä, määrittää myöhemmän syntymisesi. Tässä herää heti kysymys: onko tämä lausunto kirjaimellinen?


        VAIKKA SE ONKIN TOTTA, MUTTA SILTI KAIKKEA EI PIDÄ OTTAA NIIN KIRJAIMELLISESTI, ON OLEMASSA ARMELIAISUUDEN ALUE.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ”Millä tahansa olemassaolon tasolla ihmisen tietoisuus on keskitetty kuoleman hetkellä, hän saavuttaa sen varmasti” (Bhagavad-gita, 8.6).

        Siinä sanotaan kuolemanhetkestä: se, mitä ajattelet kuolemanhetkellä, määrittää myöhemmän syntymisesi. Tässä herää heti kysymys: onko tämä lausunto kirjaimellinen?


        VAIKKA SE ONKIN TOTTA, MUTTA SILTI KAIKKEA EI PIDÄ OTTAA NIIN KIRJAIMELLISESTI, ON OLEMASSA ARMELIAISUUDEN ALUE.

        Krishna ei ole formalisti, ja hän ottaa huomioon elämän aikana kertyneet ansiot. Jotkut vaishnavat voivat kuolla tajuttomina, mutta Krishna ei unohda seuraajiaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Krishna ei ole formalisti, ja hän ottaa huomioon elämän aikana kertyneet ansiot. Jotkut vaishnavat voivat kuolla tajuttomina, mutta Krishna ei unohda seuraajiaan.

        "Jos ei usko tuonpuoleiseen ja kuoleman jälkeiseen elämään
        Niin nukkuuko hän kahden elämänsä välin?"

        Ei ole niin, uskominen tai uskomatta jättäminen ei vaikuta siihen, eli yleismaailmallisiin lakeihin.

        Olet ilmeisesti jokseenkin "turmeltunut" kristittyjen seurassa, jos luulet, että uskominen vaikuttaa johonkin tärkeään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        TOIVOTTAVASTI ALOITTAJA SAI VASTAUKSEN, JOS EI, HÄN VOI ESITTÄÄ LISÄÄ KYSYMYKSIÄ.

        JOS IHMINEN ON PALVELLUT KRISHNAA VILPITTÖMÄSTI KOKO ELÄMÄNSÄ AJAN EIKÄ MUISTA KRISHNAA KUOLEMANSA HETKELLÄ, NIIN SILLOIN KRISHNA MUISTAA HÄNET.

        Kovin kaunista, kiitos.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        TÄMÄN VIESTIKETJUN ALOITTAJALLE:

        KOVIN TÄRKEÄÄ!!!


        ”Millä tahansa olemassaolon tasolla ihmisen tietoisuus on keskitetty kuoleman hetkellä, hän saavuttaa sen varmasti” (Bhagavad-gita, 8.6).

        Siinä sanotaan kuolemanhetkestä: se, mitä ajattelet kuolemanhetkellä, määrittää myöhemmän syntymisesi. Tässä herää heti kysymys: onko tämä lausunto kirjaimellinen? Entä jos [mieleen] nousee jotain odottamatonta? Kuka tietää, mitä voi tapahtua? Saatatte menettää tajuntanne ennen kuolemaanne. Ja eri koulukunnilla oli erilaisia pohdintoja tästä. Onneksemme Ramanuja selitti, että jos harras, joka on tehnyt tiettyä palvelua koko elämänsä ajan, ei ajattele Krishnaa sillä hetkellä, mutta saa silti tuloksen, että ajattelee Krishnaa ja palvelee Häntä koko elämänsä ajan.

        Kiitoksia vastauksesta!

        T. Ap


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ”Millä tahansa olemassaolon tasolla ihmisen tietoisuus on keskitetty kuoleman hetkellä, hän saavuttaa sen varmasti” (Bhagavad-gita, 8.6).

        Siinä sanotaan kuolemanhetkestä: se, mitä ajattelet kuolemanhetkellä, määrittää myöhemmän syntymisesi. Tässä herää heti kysymys: onko tämä lausunto kirjaimellinen?


        VAIKKA SE ONKIN TOTTA, MUTTA SILTI KAIKKEA EI PIDÄ OTTAA NIIN KIRJAIMELLISESTI, ON OLEMASSA ARMELIAISUUDEN ALUE.

        Kiitos vastauksesta!

        T. Ap


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos vastauksesta!

        T. Ap

        Kiitos itsellesi!


    • Anonyymi

      Jeesus lupaa: ”Sitä, joka tulee minun luokseni, minä en ikinä heitä ulos.” Joh. 6:37.

      • Kalevala todistaa:

        Ei parta pahoille kasva, turpajouhet joutaville!


      • Anonyymi
        Pureksija kirjoitti:

        Kalevala todistaa:

        Ei parta pahoille kasva, turpajouhet joutaville!

        Hei, Pureksija, ole olut hiljaa pari päivää, mitä kuuluu?


      • Anonyymi

        ”Bhagavad-gita 6.41"

        ”Se, joka ei ole pystynyt saavuttamaan bhaktiharjoittelun täydellisyyttä elämänsä aikana, saa kuoleman jälkeen uuden kehon ja sen myötä paremmat olosuhteet Krishna-tietoisuuden harjoittamiseen.”


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ”Bhagavad-gita 6.41"

        ”Se, joka ei ole pystynyt saavuttamaan bhaktiharjoittelun täydellisyyttä elämänsä aikana, saa kuoleman jälkeen uuden kehon ja sen myötä paremmat olosuhteet Krishna-tietoisuuden harjoittamiseen.”

        Joskus korkeatasoinen devotee saattaa olla tajuton ennen kuolemaa. Mikä häntä odottaa? Krishna sanoo:

        (”Bhagavad-gītā 6.40”).

        ”Ei ole kysymys siitä, muistaako harras minua kuoleman hetkellä. Se on tärkeää tavalliselle joogille; sille, joka on täysin omistautunut Minulle, Minä itse olen vastuussa. Vaikka harras olisi ollut koomassa viikon ajan ennen kuolemaansa, Minä järjestän kaiken hänen hyväkseen. Hän ei ole vastuussa itsestään. Jos katson, että hänen olisi parempi syntyä uudelleen, järjestän kaiken tarvittavan. Joka tapauksessa pidän hänestä huolta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joskus korkeatasoinen devotee saattaa olla tajuton ennen kuolemaa. Mikä häntä odottaa? Krishna sanoo:

        (”Bhagavad-gītā 6.40”).

        ”Ei ole kysymys siitä, muistaako harras minua kuoleman hetkellä. Se on tärkeää tavalliselle joogille; sille, joka on täysin omistautunut Minulle, Minä itse olen vastuussa. Vaikka harras olisi ollut koomassa viikon ajan ennen kuolemaansa, Minä järjestän kaiken hänen hyväkseen. Hän ei ole vastuussa itsestään. Jos katson, että hänen olisi parempi syntyä uudelleen, järjestän kaiken tarvittavan. Joka tapauksessa pidän hänestä huolta.

        Srila Bhaktivinod Thakurin kirjoissa käsitellään monia asioita hyvin selkeästi. Hän on kirjoittanut useita kirjoja - Jaiva dharma...
        jne.

        Kysymys: Srimad Bhagavad-gitassa Krishna sanoo, että epäonnistunut joogi syntyy joko aristokraattiseen perheeseen tai hyveellisten brahmanien perheeseen. Syntyminen brahmanien keskuuteen on paljon suotuisampaa henkisen edistymisen kannalta, kun taas syntyminen varakkaiden aristokraattien keskuuteen voi aiheuttaa aistillisten nautintojen orjuutta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Srila Bhaktivinod Thakurin kirjoissa käsitellään monia asioita hyvin selkeästi. Hän on kirjoittanut useita kirjoja - Jaiva dharma...
        jne.

        Kysymys: Srimad Bhagavad-gitassa Krishna sanoo, että epäonnistunut joogi syntyy joko aristokraattiseen perheeseen tai hyveellisten brahmanien perheeseen. Syntyminen brahmanien keskuuteen on paljon suotuisampaa henkisen edistymisen kannalta, kun taas syntyminen varakkaiden aristokraattien keskuuteen voi aiheuttaa aistillisten nautintojen orjuutta.

        Srila Govinda Maharaj: Kun katsoa varakkaisiin perheisiin syntyneitä bhaktoja,,,Jos heidän kykyjään hyödynnetään Krishnan palvelemisessa, kehitys on suurempaa.

        Henkilö, jolla on valtakunta ja joka käyttää kaiken omaisuutensa ...Bhagavanin palvelemiseen, saa enemmän hyötyä kuin brahman, vaikka jälkimmäinen saattaa tulla aineellisesti hurskaasta perheestä. Sitä paitsi hurskas ei suinkaan tarkoita aina oikeamielisyyttä. ... on jotain muuta, ja missä tahansa tilanteessa olemmekaan, meidän pitäisi etsiä pienintäkin tilaisuutta saavuttaa se.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Srila Govinda Maharaj: Kun katsoa varakkaisiin perheisiin syntyneitä bhaktoja,,,Jos heidän kykyjään hyödynnetään Krishnan palvelemisessa, kehitys on suurempaa.

        Henkilö, jolla on valtakunta ja joka käyttää kaiken omaisuutensa ...Bhagavanin palvelemiseen, saa enemmän hyötyä kuin brahman, vaikka jälkimmäinen saattaa tulla aineellisesti hurskaasta perheestä. Sitä paitsi hurskas ei suinkaan tarkoita aina oikeamielisyyttä. ... on jotain muuta, ja missä tahansa tilanteessa olemmekaan, meidän pitäisi etsiä pienintäkin tilaisuutta saavuttaa se.

        JOTEN VIESTIKETJUN ALOITTAJA. KAIKKI ON HYVIN.
        JOS IHMINEN ON PALVELLUT KRISHNAA VILPITTÖMÄSTI KOKO ELÄMÄNSÄ AJAN EIKÄ MUISTA KRISHNAA KUOLEMANSA HETKELLÄ, NIIN SILLOIN KRISHNA MUISTAA HÄNET.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        JOTEN VIESTIKETJUN ALOITTAJA. KAIKKI ON HYVIN.
        JOS IHMINEN ON PALVELLUT KRISHNAA VILPITTÖMÄSTI KOKO ELÄMÄNSÄ AJAN EIKÄ MUISTA KRISHNAA KUOLEMANSA HETKELLÄ, NIIN SILLOIN KRISHNA MUISTAA HÄNET.

        JOTEN VIESTIKETJUN ALOITTAJA. KAIKKI ON HYVIN.

        ”Bhagavad-gītā 6.40”).

        ”Ei ole kysymys siitä, muistaako harras minua kuoleman hetkellä. Se on tärkeää tavalliselle joogille; sille, joka on täysin omistautunut Minulle, Minä itse olen vastuussa. Vaikka harras olisi ollut koomassa viikon ajan ennen kuolemaansa, Minä järjestän kaiken hänen hyväkseen. Hän ei ole vastuussa itsestään. Jos katson, että hänen olisi parempi syntyä uudelleen, järjestän kaiken tarvittavan. Joka tapauksessa pidän hänestä huolta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        JOTEN VIESTIKETJUN ALOITTAJA. KAIKKI ON HYVIN.

        ”Bhagavad-gītā 6.40”).

        ”Ei ole kysymys siitä, muistaako harras minua kuoleman hetkellä. Se on tärkeää tavalliselle joogille; sille, joka on täysin omistautunut Minulle, Minä itse olen vastuussa. Vaikka harras olisi ollut koomassa viikon ajan ennen kuolemaansa, Minä järjestän kaiken hänen hyväkseen. Hän ei ole vastuussa itsestään. Jos katson, että hänen olisi parempi syntyä uudelleen, järjestän kaiken tarvittavan. Joka tapauksessa pidän hänestä huolta.

        JOTEN VIESTIKETJUN ALOITTAJA. KAIKKI ON HYVIN.

        KRISHN A SANOO:

        Minä järjestän kaiken hänen hyväkseen. Hän ei ole vastuussa itsestään....
        ...Joka tapauksessa pidän hänestä huolta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        JOTEN VIESTIKETJUN ALOITTAJA. KAIKKI ON HYVIN.

        KRISHN A SANOO:

        Minä järjestän kaiken hänen hyväkseen. Hän ei ole vastuussa itsestään....
        ...Joka tapauksessa pidän hänestä huolta.

        Kaikkea eikä aina voi ottaa kirjaimellisesti. Kyse ei ole jostakin joustamattomasta Mooseksen laista, vaan rakkaudesta, Krishnasta.


        VAIN RAKKAUS VOI VALLOITTAA KRISHNAN.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikkea eikä aina voi ottaa kirjaimellisesti. Kyse ei ole jostakin joustamattomasta Mooseksen laista, vaan rakkaudesta, Krishnasta.


        VAIN RAKKAUS VOI VALLOITTAA KRISHNAN.

        VAIN RAKKAUS VOI VALLOITTAA KRISHNAN.

        EI MIKÄÄN KUIVA LAKIEN NOUDATTAMINEN - PELOSTA.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        VAIN RAKKAUS VOI VALLOITTAA KRISHNAN.

        EI MIKÄÄN KUIVA LAKIEN NOUDATTAMINEN - PELOSTA.

        KRISHNAA, TOISIN KUIN KRISTINUSKON JUMALAA (TAI SITÄ, JOKAS SANOO OLEVANSA KRISTINUSKOSSA JUMALA) , EI PIDÄ PELÄTÄ. KRISHNA EI OLE PELOTTAVA, HÄN EI UHKAILE KETÄÄN, HÄNELLÄ EI OLE ASETTA KÄSISSÄÄN. HÄNELLÄ ON KÄDESSÄÄN HUILU.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        KRISHNAA, TOISIN KUIN KRISTINUSKON JUMALAA (TAI SITÄ, JOKAS SANOO OLEVANSA KRISTINUSKOSSA JUMALA) , EI PIDÄ PELÄTÄ. KRISHNA EI OLE PELOTTAVA, HÄN EI UHKAILE KETÄÄN, HÄNELLÄ EI OLE ASETTA KÄSISSÄÄN. HÄNELLÄ ON KÄDESSÄÄN HUILU.

        Kaikkea eikä aina voi ottaa kirjaimellisesti. Kyse ei ole jostakin joustamattomasta Mooseksen laista, vaan rakkaudesta, Krishnasta.

        Kristinusko on synkistänyt ihmiset niin, etteivät he enää ymmärrä rakkautta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikkea eikä aina voi ottaa kirjaimellisesti. Kyse ei ole jostakin joustamattomasta Mooseksen laista, vaan rakkaudesta, Krishnasta.

        Kristinusko on synkistänyt ihmiset niin, etteivät he enää ymmärrä rakkautta.

        Kaikkea eikä aina voi ottaa kirjaimellisesti. Esimerkiksi tämä kohta:


        MIKSI ME OLEMME AINEELLISESSÄ MAAILMASSA JA SELLAISESSA TILANTEESÄ:

        Paikkaa, jossa joen vesi ja maa kohtaavat, kutsutaan tataksi. Tata on paikka, jossa vesi kohtaa maan. Se on kuin ohuin lanka, joka kulkee maan ja veden rajalla. Tata on kuin ohuin viiva, niin ohut, että silmä ei pysty edes erottamaan sitä, vaikka haluaisi. Tässä esimerkissä henkimaailmaa verrataan veteen ja aineellista maailmaa maahan. Niitä erottava ohut viiva on nimeltään tata. Ohuin raja näiden kahden maailman välillä on yksittäisten sielujen asuinpaikka. Yksittäiset sielut ovat kuin pieniä atomikokoisia auringonvalohiukkasia. Pikkuruisina hiukkasina sielut näkevät sekä henkisen että aineellisen maailman. Jumalan henkinen energia, Chit-Shakti, on todella rajaton, ja Hänen aineellisella energialla, Maya-Shaktilla, on myös huomattava ulottuvuus. Yksilölliset sielut kumpuavat tatastha-shaktista, Jumalan rajaenergiasta. Siksi sielut ovat aineen ja hengen välisessä rajapaikassa (tatastha).

        Koska sielu on näiden kahden maailman välissä, se tarkastelee niitä. Luonteensa mukaisesti sielut ovat jommankumman edellä mainitun energian vallassa, aivan kuten rannan (tata) sijainti voi muuttua. Se, mikä kerran oli kuivaa maata, voi myöhemmin joutua veden alle, ja se, mikä kerran oli veden alla, voi taas muuttua kuivaksi maaksi. Kääntämällä katseensa Jumalaan, sielu asettaa itsensä Jumalan henkisen energian suojelukseen. Mutta JOS SE j kääntää katseensa pois Jumalasta ja katsoo innokkaasti AINEELLISEEN ENERGIAAN (MAYA ), se joutuu välittömästi ovelan mayan ansaan.

        TÄTÄ KOHTAA EI MYÖSKÄÄN PIDÄ OTTAA KIRJAIMELLISESTI. KYSEESSÄ ON SYVÄLLINEN FILOSOFINEN KATEGORIA.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikkea eikä aina voi ottaa kirjaimellisesti. Esimerkiksi tämä kohta:


        MIKSI ME OLEMME AINEELLISESSÄ MAAILMASSA JA SELLAISESSA TILANTEESÄ:

        Paikkaa, jossa joen vesi ja maa kohtaavat, kutsutaan tataksi. Tata on paikka, jossa vesi kohtaa maan. Se on kuin ohuin lanka, joka kulkee maan ja veden rajalla. Tata on kuin ohuin viiva, niin ohut, että silmä ei pysty edes erottamaan sitä, vaikka haluaisi. Tässä esimerkissä henkimaailmaa verrataan veteen ja aineellista maailmaa maahan. Niitä erottava ohut viiva on nimeltään tata. Ohuin raja näiden kahden maailman välillä on yksittäisten sielujen asuinpaikka. Yksittäiset sielut ovat kuin pieniä atomikokoisia auringonvalohiukkasia. Pikkuruisina hiukkasina sielut näkevät sekä henkisen että aineellisen maailman. Jumalan henkinen energia, Chit-Shakti, on todella rajaton, ja Hänen aineellisella energialla, Maya-Shaktilla, on myös huomattava ulottuvuus. Yksilölliset sielut kumpuavat tatastha-shaktista, Jumalan rajaenergiasta. Siksi sielut ovat aineen ja hengen välisessä rajapaikassa (tatastha).

        Koska sielu on näiden kahden maailman välissä, se tarkastelee niitä. Luonteensa mukaisesti sielut ovat jommankumman edellä mainitun energian vallassa, aivan kuten rannan (tata) sijainti voi muuttua. Se, mikä kerran oli kuivaa maata, voi myöhemmin joutua veden alle, ja se, mikä kerran oli veden alla, voi taas muuttua kuivaksi maaksi. Kääntämällä katseensa Jumalaan, sielu asettaa itsensä Jumalan henkisen energian suojelukseen. Mutta JOS SE j kääntää katseensa pois Jumalasta ja katsoo innokkaasti AINEELLISEEN ENERGIAAN (MAYA ), se joutuu välittömästi ovelan mayan ansaan.

        TÄTÄ KOHTAA EI MYÖSKÄÄN PIDÄ OTTAA KIRJAIMELLISESTI. KYSEESSÄ ON SYVÄLLINEN FILOSOFINEN KATEGORIA.

        Kristinusko on synkistänyt ihmiset niin, etteivät he enää ymmärrä rakkautta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kristinusko on synkistänyt ihmiset niin, etteivät he enää ymmärrä rakkautta.

        Toivottavasti aloittaja sai vastauksia.


      • Anonyymi

        Kristinuskossa hyvän ja pahan käsitteet ovat sekoittuneet. Pahuutta, Saatanan pahuutta (joka heitetään helvettiin) pidetään hyvänä. Saatana ja jumalat ovat sekoittuneet kristinuskossa, tai pikemminkin siinä, mitä kristinuskosta on jäljellä kaikkien muutosten, sensuurin ja lisäyste ja käännösvirheiden jälkeen, Se ei ole enää alkuperäinen rakkauden sanoma. Nykypäivän kristityt levittäväåt saatanan evankeliumia ja sen ikuista helvettiä, eivätkä niinkään rakkauden evankeliumia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kristinuskossa hyvän ja pahan käsitteet ovat sekoittuneet. Pahuutta, Saatanan pahuutta (joka heitetään helvettiin) pidetään hyvänä. Saatana ja jumalat ovat sekoittuneet kristinuskossa, tai pikemminkin siinä, mitä kristinuskosta on jäljellä kaikkien muutosten, sensuurin ja lisäyste ja käännösvirheiden jälkeen, Se ei ole enää alkuperäinen rakkauden sanoma. Nykypäivän kristityt levittäväåt saatanan evankeliumia ja sen ikuista helvettiä, eivätkä niinkään rakkauden evankeliumia.

        Ihminen, joka levitää ja jopa puolustaa ikuista helvettioppia, ei ole yhtään parempi kuin se, joka loi tuon opi n- se on saatanan, ei Jumalan luoma oppi. Saatanaa ei ole olemassa, mutta jos hän olisi olemassa, se olisi saatanan luoma oppi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihminen, joka levitää ja jopa puolustaa ikuista helvettioppia, ei ole yhtään parempi kuin se, joka loi tuon opi n- se on saatanan, ei Jumalan luoma oppi. Saatanaa ei ole olemassa, mutta jos hän olisi olemassa, se olisi saatanan luoma oppi.

        Kristityt palvovat siis Saatanaa, eivät Jumalaa, mutta kuvittelevat palvovansa Jumalaa. Kristinuskossa Saatanan nimi on vaihdettu Jumalan nimeksi. Kristinuskossa hyvästä jumalasta on tehty kaikkien aikojen suurin hirviö. Se, joka levittää oppia ikuisesta helvetistä, ei palvo Jumalaa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Hei, Pureksija, ole olut hiljaa pari päivää, mitä kuuluu?

        Hei, hyvää kiitos!

        En oikeastaan ole ollut hiljaa vaan aloitus oli minun tekemäni. Olen kuitenkin tullut tulokseen, että minun kannattaa aloittaa keskustelut vailla nimimerkkiä, niin paikalle saadaan enemmän ihmisiä. Eihän sitä tiedä minkälaisia sammakoita on nimimerkkinsä alla mennyt päästelemään...


      • Anonyymi kirjoitti:

        Toivottavasti aloittaja sai vastauksia.

        Enemmän kuin tarpeeksi, kiitos!

        T. Ap


      • Anonyymi
        Pureksija kirjoitti:

        Hei, hyvää kiitos!

        En oikeastaan ole ollut hiljaa vaan aloitus oli minun tekemäni. Olen kuitenkin tullut tulokseen, että minun kannattaa aloittaa keskustelut vailla nimimerkkiä, niin paikalle saadaan enemmän ihmisiä. Eihän sitä tiedä minkälaisia sammakoita on nimimerkkinsä alla mennyt päästelemään...

        Niin on.


    • Anonyymi

      Jos Krishna on todella sanonut noin, se on hyväksyttävä totuutena.

      "Mieluusti siirtyisin henkiseen maailmaan saman tien." Todellako? No, elät siellä jo. Tämä maailma on minun ja Krishnan mielen tuotosta. Kuuntele vaikka radiota. Se ei ole nauhoite, vaan livelähetys. Jumala puhuu siellä. Tietysti siinä on tarinallinen konteksti, mutta Kaikkivaltias Herra puhuu siinä mielivaltaisesti minun ja Hänen rakkaudestaan.

      • Anonyymi

        TÄMÄN VIESTIKETJUN ALOITTAJALLE:

        ***********************

        https://vedabase.io/en/library/bg/9/31/


        Bg. 9.31
        क्षिप्रं भवति धर्मात्मा शश्वच्छान्तिं निगच्छति ।
        कौन्तेय प्रतिजानीहि न मे भक्त: प्रणश्यति ॥ ३१ ॥
        kṣipraṁ bhavati dharmātmā
        śaśvac-chāntiṁ nigacchati
        kaunteya pratijānīhi
        na me bhaktaḥ praṇaśyati
        Synonyms

        kṣipram — very soon; bhavati — becomes; dharma-ātmā — righteous; śaśvat-śāntim — lasting peace; nigacchati — attains; kaunteya — O son of Kuntī; pratijānīhi — declare; na — never; me — My; bhaktaḥ — devotee; praṇaśyati — perishes.



        Translation

        He quickly becomes righteous and attains lasting peace. O son of Kuntī, declare it boldly that My devotee never perishes.
        Purport

        This should not be misunderstood. In the Seventh Chapter the Lord says that one who is engaged in mischievous activities cannot become a devotee of the Lord. One who is not a devotee of the Lord has no good qualifications whatsoever. The question remains, then, How can a person engaged in abominable activities – either by accident or by intention – be a pure devotee? This question may justly be raised. The miscreants, as stated in the Seventh Chapter, who never come to the devotional service of the Lord, have no good qualifications, as is stated in the Śrīmad-Bhāgavatam. Generally, a devotee who is engaged in the nine kinds of devotional activities is engaged in the process of cleansing all material contamination from the heart. He puts the Supreme Personality of Godhead within his heart, and all sinful contaminations are naturally washed away. Continuous thinking of the Supreme Lord makes him pure by nature. According to the Vedas, there is a certain regulation that if one falls down from his exalted position he has to undergo certain ritualistic processes to purify himself. But here there is no such condition, because the purifying process is already there in the heart of the devotee, due to his remembering the Supreme Personality of Godhead constantly. Therefore, the chanting of Hare Kṛṣṇa, Hare Kṛṣṇa, Kṛṣṇa Kṛṣṇa, Hare Hare/ Hare Rāma, Hare Rāma, Rāma Rāma, Hare Hare should be continued without stoppage. This will protect a devotee from all accidental falldowns. He will thus remain perpetually free from all material contaminations.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        TÄMÄN VIESTIKETJUN ALOITTAJALLE:

        ***********************

        https://vedabase.io/en/library/bg/9/31/


        Bg. 9.31
        क्षिप्रं भवति धर्मात्मा शश्वच्छान्तिं निगच्छति ।
        कौन्तेय प्रतिजानीहि न मे भक्त: प्रणश्यति ॥ ३१ ॥
        kṣipraṁ bhavati dharmātmā
        śaśvac-chāntiṁ nigacchati
        kaunteya pratijānīhi
        na me bhaktaḥ praṇaśyati
        Synonyms

        kṣipram — very soon; bhavati — becomes; dharma-ātmā — righteous; śaśvat-śāntim — lasting peace; nigacchati — attains; kaunteya — O son of Kuntī; pratijānīhi — declare; na — never; me — My; bhaktaḥ — devotee; praṇaśyati — perishes.



        Translation

        He quickly becomes righteous and attains lasting peace. O son of Kuntī, declare it boldly that My devotee never perishes.
        Purport

        This should not be misunderstood. In the Seventh Chapter the Lord says that one who is engaged in mischievous activities cannot become a devotee of the Lord. One who is not a devotee of the Lord has no good qualifications whatsoever. The question remains, then, How can a person engaged in abominable activities – either by accident or by intention – be a pure devotee? This question may justly be raised. The miscreants, as stated in the Seventh Chapter, who never come to the devotional service of the Lord, have no good qualifications, as is stated in the Śrīmad-Bhāgavatam. Generally, a devotee who is engaged in the nine kinds of devotional activities is engaged in the process of cleansing all material contamination from the heart. He puts the Supreme Personality of Godhead within his heart, and all sinful contaminations are naturally washed away. Continuous thinking of the Supreme Lord makes him pure by nature. According to the Vedas, there is a certain regulation that if one falls down from his exalted position he has to undergo certain ritualistic processes to purify himself. But here there is no such condition, because the purifying process is already there in the heart of the devotee, due to his remembering the Supreme Personality of Godhead constantly. Therefore, the chanting of Hare Kṛṣṇa, Hare Kṛṣṇa, Kṛṣṇa Kṛṣṇa, Hare Hare/ Hare Rāma, Hare Rāma, Rāma Rāma, Hare Hare should be continued without stoppage. This will protect a devotee from all accidental falldowns. He will thus remain perpetually free from all material contaminations.

        Bg. 9.31


        Hänestä tulee pian oikeamielinen, ja hän saavuttaa ikuisen rauhan.
        Oi Kuntin poika, julista rohkeasti, että Minun palvojani ei milloinkaan
        tuhoudu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Bg. 9.31


        Hänestä tulee pian oikeamielinen, ja hän saavuttaa ikuisen rauhan.
        Oi Kuntin poika, julista rohkeasti, että Minun palvojani ei milloinkaan
        tuhoudu.

        TÄMÄN VIESTIKETJUN ALOITTAJALLE:

        ***********************

        Bg. 9.31

        Hänestä tulee pian oikeamielinen, ja hän saavuttaa ikuisen rauhan.
        Oi Kuntin poika, julista rohkeasti, että Minun palvojani ei milloinkaan
        tuhoudu.

        ***********************'

        Kyse ei ole niinkään fyysisen kehon "kuolemasta". Fyysinen keho on vain...


        Bhagavad Gita. 2.13
        Ruumiillistunut sielu vaihtaa vähitellen lapsen kehosta nuoren miehen kehoon ja sitten vanhan miehen kehoon, ja samalla tavalla sielu siirtyy kuoleman jälkeen toiseen kehoon. Henkilö, joka on tietoinen omasta henkisestä luonteestaan, ei hämmenny tällaisesta muutoksesta.

        Bhagavad Gita 2.20
        Sielu ei synny eikä kuole. Hän ei ole koskaan syntynyt, ei synny eikä tule koskaan syntymään. Hän on syntymätön, ikuinen, aina olemassa oleva ja alkuperäinen. Hän ei tuhoudu, kun keho kuolee.

        Bhagavad Gita. 2.12
        Koskaan ei ole ollut aikaa, jolloin Minua, sinua ja kaikkia näitä kuninkaita ei olisi ollut olemassa, eikä kukaan meistä lakkaa olemasta tulevaisuudessakaan.

        Bhagavad Gita 2.

        TEKSTI 23 :
        Sielua ei voi paloitella millään aseella, polttaa tulella, kastella vedellä tai kuivattaa tuulella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        TÄMÄN VIESTIKETJUN ALOITTAJALLE:

        ***********************

        Bg. 9.31

        Hänestä tulee pian oikeamielinen, ja hän saavuttaa ikuisen rauhan.
        Oi Kuntin poika, julista rohkeasti, että Minun palvojani ei milloinkaan
        tuhoudu.

        ***********************'

        Kyse ei ole niinkään fyysisen kehon "kuolemasta". Fyysinen keho on vain...


        Bhagavad Gita. 2.13
        Ruumiillistunut sielu vaihtaa vähitellen lapsen kehosta nuoren miehen kehoon ja sitten vanhan miehen kehoon, ja samalla tavalla sielu siirtyy kuoleman jälkeen toiseen kehoon. Henkilö, joka on tietoinen omasta henkisestä luonteestaan, ei hämmenny tällaisesta muutoksesta.

        Bhagavad Gita 2.20
        Sielu ei synny eikä kuole. Hän ei ole koskaan syntynyt, ei synny eikä tule koskaan syntymään. Hän on syntymätön, ikuinen, aina olemassa oleva ja alkuperäinen. Hän ei tuhoudu, kun keho kuolee.

        Bhagavad Gita. 2.12
        Koskaan ei ole ollut aikaa, jolloin Minua, sinua ja kaikkia näitä kuninkaita ei olisi ollut olemassa, eikä kukaan meistä lakkaa olemasta tulevaisuudessakaan.

        Bhagavad Gita 2.

        TEKSTI 23 :
        Sielua ei voi paloitella millään aseella, polttaa tulella, kastella vedellä tai kuivattaa tuulella.

        TÄMÄN VIESTIKETJUN ALOITTAJALLE:

        ***********************

        Bg. 9.31

        Hänestä tulee pian oikeamielinen, ja hän saavuttaa ikuisen rauhan.
        Oi Kuntin poika, julista rohkeasti, että Minun palvojani ei milloinkaan
        tuhoudu.

        *********************

        Minun palvojani ei milloinkaan tuhoudu.

        (Muutamaa katkelmaa luennosta. Käännösvirheet suomen kielellä)


        Srila Bhakti Sundar Govinda Dev-Goswami Maharaj




        Varmasti olemme yhteydessä pyhiin kirjoituksiin, opiskelemme Bhagavad-gitaa, voimme sanoa, että luemme Chaitanya-charitamritaa, Srimad-Bhagavatamia ja muita kirjoja lähes päivittäin. Mutta kysymys on siitä, pystymmekö näkemään, että kaikessa tässä filosofioiden moninaisuudessa ja ajatusten monimutkaisuudessa Krishna on pääajatuksen valkoinen lanka. Kun Krishna lopulta selittää kaikki filosofiset järjestelmät, selittää ylimmän olemassaolon merkityksen, Krishna sanoo lopulta: ”Mutta onnistuaksesi tällä tiellä sinun on antauduttava Minulle.” Ja se on kaikkein tärkein asia.





        Srila Bhakti Sundar Govinda Dev-Goswami Maharaj




        Varmasti olemme yhteydessä pyhiin kirjoituksiin, opiskelemme Bhagavad-gitaa, voimme sanoa, että luemme Chaitanya-charitamritaa, Srimad-Bhagavatamia ja muita kirjoja lähes päivittäin. Mutta kysymys on siitä, pystymmekö näkemään, että kaikessa tässä filosofioiden moninaisuudessa ja ajatusten monimutkaisuudessa Krishna on pääajatuksen valkoinen lanka. Kun Krishna lopulta selittää kaikki filosofiset järjestelmät, selittää ylimmän olemassaolon merkityksen, Krishna sanoo lopulta: ”Mutta onnistuaksesi tällä tiellä sinun on antauduttava Minulle.” Ja se on kaikkein tärkein asia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        TÄMÄN VIESTIKETJUN ALOITTAJALLE:

        ***********************

        Bg. 9.31

        Hänestä tulee pian oikeamielinen, ja hän saavuttaa ikuisen rauhan.
        Oi Kuntin poika, julista rohkeasti, että Minun palvojani ei milloinkaan
        tuhoudu.

        *********************

        Minun palvojani ei milloinkaan tuhoudu.

        (Muutamaa katkelmaa luennosta. Käännösvirheet suomen kielellä)


        Srila Bhakti Sundar Govinda Dev-Goswami Maharaj




        Varmasti olemme yhteydessä pyhiin kirjoituksiin, opiskelemme Bhagavad-gitaa, voimme sanoa, että luemme Chaitanya-charitamritaa, Srimad-Bhagavatamia ja muita kirjoja lähes päivittäin. Mutta kysymys on siitä, pystymmekö näkemään, että kaikessa tässä filosofioiden moninaisuudessa ja ajatusten monimutkaisuudessa Krishna on pääajatuksen valkoinen lanka. Kun Krishna lopulta selittää kaikki filosofiset järjestelmät, selittää ylimmän olemassaolon merkityksen, Krishna sanoo lopulta: ”Mutta onnistuaksesi tällä tiellä sinun on antauduttava Minulle.” Ja se on kaikkein tärkein asia.





        Srila Bhakti Sundar Govinda Dev-Goswami Maharaj




        Varmasti olemme yhteydessä pyhiin kirjoituksiin, opiskelemme Bhagavad-gitaa, voimme sanoa, että luemme Chaitanya-charitamritaa, Srimad-Bhagavatamia ja muita kirjoja lähes päivittäin. Mutta kysymys on siitä, pystymmekö näkemään, että kaikessa tässä filosofioiden moninaisuudessa ja ajatusten monimutkaisuudessa Krishna on pääajatuksen valkoinen lanka. Kun Krishna lopulta selittää kaikki filosofiset järjestelmät, selittää ylimmän olemassaolon merkityksen, Krishna sanoo lopulta: ”Mutta onnistuaksesi tällä tiellä sinun on antauduttava Minulle.” Ja se on kaikkein tärkein asia.

        TÄMÄN VIESTIKETJUN ALOITTAJALLE:

        ***********************

        Bg. 9.31

        Hänestä tulee pian oikeamielinen, ja hän saavuttaa ikuisen rauhan.
        Oi Kuntin poika, julista rohkeasti, että Minun palvojani ei milloinkaan
        tuhoudu.

        *********************

        Kyse ei ole niinkään fyysisen kehon "kuolemasta".

        *********************

        (Muutamaa katkelmaa luennosta. Käännösvirheet suomen kielellä)

        Srila Bhakti Sundar Govinda Dev-Goswami Maharaj



        Minun palvojani ei milloinkaan tuhoudu.



        Krishna sanoo Arjunalle Bhagavad-gitassa: ”Tässä maailmassa on niin monia erilaisia velvollisuuksien (sarva-dharmān) muotoja, niin monia erilaisia sosiaalisia lakeja, niin monia uskonnon muotoja, niin monia käsityksiä uskonnosta, henkisyydestä. Ihmiset ovat näiden käsitysten vankeja sosiaalisuudesta, henkisyydestä, myös uskonnosta.” Siksi Krishna sanoo Arjunalle: ” Usko Minuun. Jätä kaikki nämä käsitykset, älä pelkää. Jos antaudut Minulle suoraan, vapautan sinut kaikista velan (velvollisuuden) muodoista. Minä Itse pidän henkilökohtaisesti huolen siitä, että kaikki nämä velan (velvollisuuden) muodot ohittavat sinut.”

        Krishna sanoo palvojalleen: ”Jos antaudut Minulle, niin Minä Itse henkilökohtaisesti otan kohtalosi käsiini. Minä suojelen sinua. Minä henkilökohtaisesti huolehdin sinusta. Antautumalla Minulle pääset eroon kaikista velan (velvollisuuksien) muodoista, jotka ovat jossakin muodossa illusorisia.”





        Krishna sanoo palvojalleen: ”Jos antaudut Minulle, niin Minä itse henkilökohtaisesti otan kohtalosi käsiini. Minä suojelen sinua. Minä henkilökohtaisesti huolehdin sinusta. Antautumalla Minulle pääset eroon kaikista velan muodoista, jotka ovat jossakin muodossa illusorisia.”


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        TÄMÄN VIESTIKETJUN ALOITTAJALLE:

        ***********************

        Bg. 9.31

        Hänestä tulee pian oikeamielinen, ja hän saavuttaa ikuisen rauhan.
        Oi Kuntin poika, julista rohkeasti, että Minun palvojani ei milloinkaan
        tuhoudu.

        *********************

        Kyse ei ole niinkään fyysisen kehon "kuolemasta".

        *********************

        (Muutamaa katkelmaa luennosta. Käännösvirheet suomen kielellä)

        Srila Bhakti Sundar Govinda Dev-Goswami Maharaj



        Minun palvojani ei milloinkaan tuhoudu.



        Krishna sanoo Arjunalle Bhagavad-gitassa: ”Tässä maailmassa on niin monia erilaisia velvollisuuksien (sarva-dharmān) muotoja, niin monia erilaisia sosiaalisia lakeja, niin monia uskonnon muotoja, niin monia käsityksiä uskonnosta, henkisyydestä. Ihmiset ovat näiden käsitysten vankeja sosiaalisuudesta, henkisyydestä, myös uskonnosta.” Siksi Krishna sanoo Arjunalle: ” Usko Minuun. Jätä kaikki nämä käsitykset, älä pelkää. Jos antaudut Minulle suoraan, vapautan sinut kaikista velan (velvollisuuden) muodoista. Minä Itse pidän henkilökohtaisesti huolen siitä, että kaikki nämä velan (velvollisuuden) muodot ohittavat sinut.”

        Krishna sanoo palvojalleen: ”Jos antaudut Minulle, niin Minä Itse henkilökohtaisesti otan kohtalosi käsiini. Minä suojelen sinua. Minä henkilökohtaisesti huolehdin sinusta. Antautumalla Minulle pääset eroon kaikista velan (velvollisuuksien) muodoista, jotka ovat jossakin muodossa illusorisia.”





        Krishna sanoo palvojalleen: ”Jos antaudut Minulle, niin Minä itse henkilökohtaisesti otan kohtalosi käsiini. Minä suojelen sinua. Minä henkilökohtaisesti huolehdin sinusta. Antautumalla Minulle pääset eroon kaikista velan muodoista, jotka ovat jossakin muodossa illusorisia.”

        ...
        ..Tässä Gitan shlokassa kerrotaan edelleen, miten pitäisi katsoa yksilöä, joka seuraa omistautumisen polkua. Vaikka hän olisi siinä määrin epätäydellinen, että hän ei ymmärrä .... vaikka hän tietämättömyydessään tekisi useita virheitä, ei häntä kuitenkaan pitäisi arvostella, kun tietää, että hän on tehnyt tärkeimmän valinnan antautua [Jumalalle]. Häntä pitäisi pitää täydellisenä sieluna.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ...
        ..Tässä Gitan shlokassa kerrotaan edelleen, miten pitäisi katsoa yksilöä, joka seuraa omistautumisen polkua. Vaikka hän olisi siinä määrin epätäydellinen, että hän ei ymmärrä .... vaikka hän tietämättömyydessään tekisi useita virheitä, ei häntä kuitenkaan pitäisi arvostella, kun tietää, että hän on tehnyt tärkeimmän valinnan antautua [Jumalalle]. Häntä pitäisi pitää täydellisenä sieluna.

        Jos ihminen on saavuttanut elämänsä korkeimman päämäärän, joka on palvella Herraa, kaikkia muita hänen puutteitaan, joita hän on osoittanut miljoonien elämiensä aikana, ei oteta huomioon. Krishna sanoo: ”En ole huolissani hänen puutteistaan. ....


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos ihminen on saavuttanut elämänsä korkeimman päämäärän, joka on palvella Herraa, kaikkia muita hänen puutteitaan, joita hän on osoittanut miljoonien elämiensä aikana, ei oteta huomioon. Krishna sanoo: ”En ole huolissani hänen puutteistaan. ....

        Seuraavaksi Krishna antaa vielä radikaalimman lausunnon. Hän sanoo: ” Älä katso antautuneen sielun epätäydellisyyttä. Yritä nähdä hänet täydellisenä persoonana.


        Minä Itse henkilökohtaisesti saan antautuneen sielun saavuttamaan kaikki menestykset.” ...sanskrit...

        Krishna katsoo Arjunaa, ja tämä on Krishnan niin radikaali lausunto, ettei Arjuna voi uskoa häntä. ....


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Seuraavaksi Krishna antaa vielä radikaalimman lausunnon. Hän sanoo: ” Älä katso antautuneen sielun epätäydellisyyttä. Yritä nähdä hänet täydellisenä persoonana.


        Minä Itse henkilökohtaisesti saan antautuneen sielun saavuttamaan kaikki menestykset.” ...sanskrit...

        Krishna katsoo Arjunaa, ja tämä on Krishnan niin radikaali lausunto, ettei Arjuna voi uskoa häntä. ....

        Oi Kuntin poika, julista rohkeasti, että Minun palvojani ei milloinkaan
        tuhoudu.

        *********************

        (Kyse ei ole niinkään fyysisen kehon "kuolemasta"´).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oi Kuntin poika, julista rohkeasti, että Minun palvojani ei milloinkaan
        tuhoudu.

        *********************

        (Kyse ei ole niinkään fyysisen kehon "kuolemasta"´).

        Arjuna, olet suuri palvojani, ja sanasi on niin arvokas, ettet voi koskaan [rikkoa sitä], kaikki uskovat sinua, koska he tietävät, että pidät sanasi loppuun asti. Siksi vahvistan sinua ja sanon sinulle: mene ja anna tämä sana kaikille Minun puolestani. Julista, että Minun palvojani ei milloinkaan tuhoudu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Arjuna, olet suuri palvojani, ja sanasi on niin arvokas, ettet voi koskaan [rikkoa sitä], kaikki uskovat sinua, koska he tietävät, että pidät sanasi loppuun asti. Siksi vahvistan sinua ja sanon sinulle: mene ja anna tämä sana kaikille Minun puolestani. Julista, että Minun palvojani ei milloinkaan tuhoudu.

        TÄMÄN VIESTIKETJUN ALOITTAJALLE:

        ***********************

        https://vedabase.io/en/library/bg/9/30/


        Bg. 9.30
        अपि चेत्सुदुराचारो भजते मामनन्यभाक् ।
        साधुरेव स मन्तव्य: सम्यग्व्यवसितो हि स: ॥ ३० ॥
        api cet su-durācāro
        bhajate mām ananya-bhāk
        sādhur eva sa mantavyaḥ
        samyag vyavasito hi saḥ
        Synonyms

        api — even; cet — if; su-durācāraḥ — one committing the most abominable actions; bhajate — is engaged in devotional service; mām — unto Me; ananya-bhāk — without deviation; sādhuḥ — a saint; eva — certainly; saḥ — he; mantavyaḥ — is to be considered; samyak — completely; vyavasitaḥ — situated in determination; hi — certainly; saḥ — he.
        Translation

        Even if one commits the most abominable action, if he is engaged in devotional service he is to be considered saintly because he is properly situated in his determination.


        Purport

        The word su-durācāraḥ used in this verse is very significant, and we should understand it properly. When a living entity is conditioned, he has two kinds of activities: one is conditional, and the other is constitutional. As for protecting the body or abiding by the rules of society and state, certainly there are different activities, even for the devotees, in connection with the conditional life, and such activities are called conditional. Besides these, the living entity who is fully conscious of his spiritual nature and is engaged in Kṛṣṇa consciousness, or the devotional service of the Lord, has activities which are called transcendental. Such activities are performed in his constitutional position, and they are technically called devotional service. Now, in the conditioned state, sometimes devotional service and the conditional service in relation to the body will parallel one another. But then again, sometimes these activities become opposed to one another. As far as possible, a devotee is very cautious so that he does not do anything that could disrupt his wholesome condition. He knows that perfection in his activities depends on his progressive realization of Kṛṣṇa consciousness. Sometimes, however, it may be seen that a person in Kṛṣṇa consciousness commits some act which may be taken as most abominable socially or politically. But such a temporary falldown does not disqualify him. In the Śrīmad-Bhāgavatam it is stated that if a person falls down but is wholeheartedly engaged in the transcendental service of the Supreme Lord, the Lord, being situated within his heart, purifies him and excuses him from that abomination. The material contamination is so strong that even a yogī fully engaged in the service of the Lord sometimes becomes ensnared; but Kṛṣṇa consciousness is so strong that such an occasional falldown is at once rectified. Therefore the process of devotional service is always a success. No one should deride a devotee for some accidental falldown from the ideal path, for, as explained in the next verse, such occasional falldowns will be stopped in due course, as soon as a devotee is completely situated in Kṛṣṇa consciousness.
        ...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        TÄMÄN VIESTIKETJUN ALOITTAJALLE:

        ***********************

        https://vedabase.io/en/library/bg/9/30/


        Bg. 9.30
        अपि चेत्सुदुराचारो भजते मामनन्यभाक् ।
        साधुरेव स मन्तव्य: सम्यग्व्यवसितो हि स: ॥ ३० ॥
        api cet su-durācāro
        bhajate mām ananya-bhāk
        sādhur eva sa mantavyaḥ
        samyag vyavasito hi saḥ
        Synonyms

        api — even; cet — if; su-durācāraḥ — one committing the most abominable actions; bhajate — is engaged in devotional service; mām — unto Me; ananya-bhāk — without deviation; sādhuḥ — a saint; eva — certainly; saḥ — he; mantavyaḥ — is to be considered; samyak — completely; vyavasitaḥ — situated in determination; hi — certainly; saḥ — he.
        Translation

        Even if one commits the most abominable action, if he is engaged in devotional service he is to be considered saintly because he is properly situated in his determination.


        Purport

        The word su-durācāraḥ used in this verse is very significant, and we should understand it properly. When a living entity is conditioned, he has two kinds of activities: one is conditional, and the other is constitutional. As for protecting the body or abiding by the rules of society and state, certainly there are different activities, even for the devotees, in connection with the conditional life, and such activities are called conditional. Besides these, the living entity who is fully conscious of his spiritual nature and is engaged in Kṛṣṇa consciousness, or the devotional service of the Lord, has activities which are called transcendental. Such activities are performed in his constitutional position, and they are technically called devotional service. Now, in the conditioned state, sometimes devotional service and the conditional service in relation to the body will parallel one another. But then again, sometimes these activities become opposed to one another. As far as possible, a devotee is very cautious so that he does not do anything that could disrupt his wholesome condition. He knows that perfection in his activities depends on his progressive realization of Kṛṣṇa consciousness. Sometimes, however, it may be seen that a person in Kṛṣṇa consciousness commits some act which may be taken as most abominable socially or politically. But such a temporary falldown does not disqualify him. In the Śrīmad-Bhāgavatam it is stated that if a person falls down but is wholeheartedly engaged in the transcendental service of the Supreme Lord, the Lord, being situated within his heart, purifies him and excuses him from that abomination. The material contamination is so strong that even a yogī fully engaged in the service of the Lord sometimes becomes ensnared; but Kṛṣṇa consciousness is so strong that such an occasional falldown is at once rectified. Therefore the process of devotional service is always a success. No one should deride a devotee for some accidental falldown from the ideal path, for, as explained in the next verse, such occasional falldowns will be stopped in due course, as soon as a devotee is completely situated in Kṛṣṇa consciousness.
        ...

        TÄMÄN VIESTIKETJUN ALOITTAJALLE.

        ERITTÄIN TÄRKEÄÄ!!!

        ***********************


        Bg. 9.30


        Vaikka omistautuneeseen palveluun paneutunut henkilö syyllistyisi mitä kauheimpaan tekoon, häntä tulisi silti pitää pyhänä, koska hän on päättänyt seurata oikeaa polkua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        TÄMÄN VIESTIKETJUN ALOITTAJALLE.

        ERITTÄIN TÄRKEÄÄ!!!

        ***********************


        Bg. 9.30


        Vaikka omistautuneeseen palveluun paneutunut henkilö syyllistyisi mitä kauheimpaan tekoon, häntä tulisi silti pitää pyhänä, koska hän on päättänyt seurata oikeaa polkua.

        TÄMÄN VIESTIKETJUN ALOITTAJALLE.

        ERITTÄIN TÄRKEÄÄ!!!

        ***********************

        Oi Kuntin poika, julista rohkeasti, että Minun palvojani ei milloinkaan
        tuhoudu.

        Vaikka omistautuneeseen palveluun paneutunut henkilö syyllistyisi mitä kauheimpaan tekoon, häntä tulisi silti pitää pyhänä, koska hän on päättänyt seurata oikeaa polkua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        TÄMÄN VIESTIKETJUN ALOITTAJALLE.

        ERITTÄIN TÄRKEÄÄ!!!

        ***********************

        Oi Kuntin poika, julista rohkeasti, että Minun palvojani ei milloinkaan
        tuhoudu.

        Vaikka omistautuneeseen palveluun paneutunut henkilö syyllistyisi mitä kauheimpaan tekoon, häntä tulisi silti pitää pyhänä, koska hän on päättänyt seurata oikeaa polkua.

        TÄMÄN VIESTIKETJUN ALOITTAJALLE.

        Vaikka Krishan bhakta joskusu lankeaiskin, niin hän nousisi jälleen ja seuraisi taas sitä polkua, koska hän on jo oikealla tiellä. Krishna suojelee häntä kaikissa olosuhteissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        TÄMÄN VIESTIKETJUN ALOITTAJALLE.

        Vaikka Krishan bhakta joskusu lankeaiskin, niin hän nousisi jälleen ja seuraisi taas sitä polkua, koska hän on jo oikealla tiellä. Krishna suojelee häntä kaikissa olosuhteissa.

        Vaikka Krishn bhakta joskus tekisi jotaklin kovin pahaa, hän kuitenkin nousee ylös ja jatkaa polkua uudestaan, koska hän on jo oikealla polulla. Krishna suojelee häntä kaikissa olosuhteissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vaikka Krishn bhakta joskus tekisi jotaklin kovin pahaa, hän kuitenkin nousee ylös ja jatkaa polkua uudestaan, koska hän on jo oikealla polulla. Krishna suojelee häntä kaikissa olosuhteissa.

        Bhagavad-gita 18.78

        Siellä, missä ovat Krsna, kaiken mystiikan valtias, ja Arjuna, kaikkein
        taitavin jousimies, siellä ovat varmasti myös mahti, voitto, harvinainen
        voima ja moraalisuus, Tämä on minun mielipiteeni.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Bhagavad-gita 18.78

        Siellä, missä ovat Krsna, kaiken mystiikan valtias, ja Arjuna, kaikkein
        taitavin jousimies, siellä ovat varmasti myös mahti, voitto, harvinainen
        voima ja moraalisuus, Tämä on minun mielipiteeni.

        Missä tahansaon Krishna, Jumaluuden Korkein Persoonallisuus, ja Hänen palvojansa Arjuna, Partha, siellä onaina voitto, yltäkylläisyys, poikkeuksellinen voima ja moraalinen puhtaus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Missä tahansaon Krishna, Jumaluuden Korkein Persoonallisuus, ja Hänen palvojansa Arjuna, Partha, siellä onaina voitto, yltäkylläisyys, poikkeuksellinen voima ja moraalinen puhtaus.

        Missä ikinä Krishna, Jumaluuden Korkein Persoonallisuus, ja Hänen palvojnsa Arjuna, Partha, ovatkin, siellä on aina voitto, yltäkylläisyys, poikkeuksellinen voima ja moraalinen puhtaus.

        Wherever there is Kṛṣṇa, the master of all mystics, and wherever there is Arjuna, the supreme archer, there will also certainly be opulence, victory, extraordinary power, and morality. That is my opinion.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Missä ikinä Krishna, Jumaluuden Korkein Persoonallisuus, ja Hänen palvojnsa Arjuna, Partha, ovatkin, siellä on aina voitto, yltäkylläisyys, poikkeuksellinen voima ja moraalinen puhtaus.

        Wherever there is Kṛṣṇa, the master of all mystics, and wherever there is Arjuna, the supreme archer, there will also certainly be opulence, victory, extraordinary power, and morality. That is my opinion.

        https://vedabase.io/en/library/bg/18/78/


        Bg. 18.78
        यत्र योगेश्वर: कृष्णो यत्र पार्थो धनुर्धर: ।
        तत्र श्रीर्विजयो भूतिर्ध्रुवा नीतिर्मतिर्मम ॥ ७८ ॥
        yatra yogeśvaraḥ kṛṣṇo
        yatra pārtho dhanur-dharaḥ
        tatra śrīr vijayo bhūtir
        dhruvā nītir matir mama
        Synonyms

        yatra — where; yoga-īśvaraḥ — the master of mysticism; kṛṣṇaḥ — Lord Kṛṣṇa; yatra — where; pārthaḥ — the son of Pṛthā; dhanuḥ-dharaḥ — the carrier of the bow and arrow; tatra — there; śrīḥ — opulence; vijayaḥ — victory; bhūtiḥ — exceptional power; dhruvā — certain; nītiḥ — morality; matiḥ mama — my opinion.
        Translation

        Wherever there is Kṛṣṇa, the master of all mystics, and wherever there is Arjuna, the supreme archer, there will also certainly be opulence, victory, extraordinary power, and morality. That is my opinion.


        The Bhagavad-gītā began with an inquiry of Dhṛtarāṣṭra’s. He was hopeful of the victory of his sons, assisted by great warriors like Bhīṣma, Droṇa and Karṇa. He was hopeful that the victory would be on his side. But after describing the scene on the battlefield, Sañjaya told the King, “You are thinking of victory, but my opinion is that where Kṛṣṇa and Arjuna are present, there will be all good fortune.” He directly confirmed that Dhṛtarāṣṭra could not expect victory for his side. Victory was certain for the side of Arjuna because Kṛṣṇa was there. Kṛṣṇa’s acceptance of the post of charioteer for Arjuna was an exhibition of another opulence. Kṛṣṇa is full of all opulences, and renunciation is one of them. There are many instances of such renunciation, for Kṛṣṇa is also the master of renunciation.

        The fight was actually between Duryodhana and Yudhiṣṭhira. Arjuna was fighting on behalf of his elder brother, Yudhiṣṭhira. Because Kṛṣṇa and Arjuna were on the side of Yudhiṣṭhira, Yudhiṣṭhira’s victory was certain. The battle was to decide who would rule the world, and Sañjaya predicted that the power would be transferred to Yudhiṣṭhira. It is also predicted here that Yudhiṣṭhira, after gaining victory in this battle, would flourish more and more because not only was he righteous and pious but he was also a strict moralist. He never spoke a lie during his life.

        ...
        ...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        https://vedabase.io/en/library/bg/18/78/


        Bg. 18.78
        यत्र योगेश्वर: कृष्णो यत्र पार्थो धनुर्धर: ।
        तत्र श्रीर्विजयो भूतिर्ध्रुवा नीतिर्मतिर्मम ॥ ७८ ॥
        yatra yogeśvaraḥ kṛṣṇo
        yatra pārtho dhanur-dharaḥ
        tatra śrīr vijayo bhūtir
        dhruvā nītir matir mama
        Synonyms

        yatra — where; yoga-īśvaraḥ — the master of mysticism; kṛṣṇaḥ — Lord Kṛṣṇa; yatra — where; pārthaḥ — the son of Pṛthā; dhanuḥ-dharaḥ — the carrier of the bow and arrow; tatra — there; śrīḥ — opulence; vijayaḥ — victory; bhūtiḥ — exceptional power; dhruvā — certain; nītiḥ — morality; matiḥ mama — my opinion.
        Translation

        Wherever there is Kṛṣṇa, the master of all mystics, and wherever there is Arjuna, the supreme archer, there will also certainly be opulence, victory, extraordinary power, and morality. That is my opinion.


        The Bhagavad-gītā began with an inquiry of Dhṛtarāṣṭra’s. He was hopeful of the victory of his sons, assisted by great warriors like Bhīṣma, Droṇa and Karṇa. He was hopeful that the victory would be on his side. But after describing the scene on the battlefield, Sañjaya told the King, “You are thinking of victory, but my opinion is that where Kṛṣṇa and Arjuna are present, there will be all good fortune.” He directly confirmed that Dhṛtarāṣṭra could not expect victory for his side. Victory was certain for the side of Arjuna because Kṛṣṇa was there. Kṛṣṇa’s acceptance of the post of charioteer for Arjuna was an exhibition of another opulence. Kṛṣṇa is full of all opulences, and renunciation is one of them. There are many instances of such renunciation, for Kṛṣṇa is also the master of renunciation.

        The fight was actually between Duryodhana and Yudhiṣṭhira. Arjuna was fighting on behalf of his elder brother, Yudhiṣṭhira. Because Kṛṣṇa and Arjuna were on the side of Yudhiṣṭhira, Yudhiṣṭhira’s victory was certain. The battle was to decide who would rule the world, and Sañjaya predicted that the power would be transferred to Yudhiṣṭhira. It is also predicted here that Yudhiṣṭhira, after gaining victory in this battle, would flourish more and more because not only was he righteous and pious but he was also a strict moralist. He never spoke a lie during his life.

        ...
        ...

        Vaikka omistautuneeseen palveluun paneutunut henkilö syyllistyisi mitä kauheimpaan tekoon, häntä tulisi silti pitää pyhänä, koska hän on päättänyt seurata oikeaa polkua.


      • Anonyymi

        Korkein Herra ei koskaan unohda ketään - Hän laajenee Paramatmana ja seuraa meitä ...
        ..Hän ei koskaan hylkää minua.


        Tietenkin, jos toimin syntisesti, saatan kärsiä tekojeni seurauksena, mutta Hän ei koskaan hylkää minua, ja Hän on aina täysin tietoinen tarpeistani - Hän on sydämessäni ja tuntee tarpeeni, ajatukseni ja haluni paremmin kuin minä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Korkein Herra ei koskaan unohda ketään - Hän laajenee Paramatmana ja seuraa meitä ...
        ..Hän ei koskaan hylkää minua.


        Tietenkin, jos toimin syntisesti, saatan kärsiä tekojeni seurauksena, mutta Hän ei koskaan hylkää minua, ja Hän on aina täysin tietoinen tarpeistani - Hän on sydämessäni ja tuntee tarpeeni, ajatukseni ja haluni paremmin kuin minä.

        Another name for Lord Chaitanya is “Visvambhara,” or the “Maintainer of the Universe.” It is not wrong, during times of stress or worry to pray to Krishna or Lord Chaitanya, “Lord, please maintain me, please help me, I am full of anxiety, I am afraid” or “I am lonely.” Krishna always provides for and maintains His devotees. As our love and understanding of Krishna’s unconditional love for us grows, our faith that he will provide for us also grows, and we are less in anxiety about such things. We see that we are always being looked after and protected by the Lord, Who is our dear-most friend.

        Srila Bhaktivedanta Swami once told of how during the Second World War there was a great shortage of food in India and thousands of people starved to death – they were dependent on the British who were struggling in their fight against Germany. However, Srila Bhaktivedanta Swami said that he did not know of one devotee of Krishna who ever missed a meal during this time. He gave this as an example of how Krishna provides for His devotees. And in his purport to Bhagavad-gita 16:1-3 he states:


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Another name for Lord Chaitanya is “Visvambhara,” or the “Maintainer of the Universe.” It is not wrong, during times of stress or worry to pray to Krishna or Lord Chaitanya, “Lord, please maintain me, please help me, I am full of anxiety, I am afraid” or “I am lonely.” Krishna always provides for and maintains His devotees. As our love and understanding of Krishna’s unconditional love for us grows, our faith that he will provide for us also grows, and we are less in anxiety about such things. We see that we are always being looked after and protected by the Lord, Who is our dear-most friend.

        Srila Bhaktivedanta Swami once told of how during the Second World War there was a great shortage of food in India and thousands of people starved to death – they were dependent on the British who were struggling in their fight against Germany. However, Srila Bhaktivedanta Swami said that he did not know of one devotee of Krishna who ever missed a meal during this time. He gave this as an example of how Krishna provides for His devotees. And in his purport to Bhagavad-gita 16:1-3 he states:

        One must be fully convinced that Krishna or the Supreme Personality of Godhead in His localized aspect as Paramatma is always within, that He is seeing everything and that He always knows what one intends to do. One must thus have firm conviction that Krishna as Paramatma will take care of a soul surrendered to Him. “I shall never be alone,” one should think. “Even if I live in the darkest regions of a forest I shall be accompanied by Krishna, and He will give me all protection.” That conviction is called abhayam, without fear./


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        One must be fully convinced that Krishna or the Supreme Personality of Godhead in His localized aspect as Paramatma is always within, that He is seeing everything and that He always knows what one intends to do. One must thus have firm conviction that Krishna as Paramatma will take care of a soul surrendered to Him. “I shall never be alone,” one should think. “Even if I live in the darkest regions of a forest I shall be accompanied by Krishna, and He will give me all protection.” That conviction is called abhayam, without fear./

        Srila Bhakti Sundar Govinda Dev-Goswami Maharaj


        Muutama katkelma:

        Bhakti ja karma


        Krishna Itse huolehtii bhaktasta, joka on omistautunut Hänelle. Krishna sanoo: ”Antaudu Minulle, niin Minä huolehdin sinusta ja elämästäsi”. Joten, mitä henkinen elämäni antaa minulle? Krishna pitää siitä huolen....
        ...
        Bhakta ei osallistu materialistiseen toimintaan siinä mielessä, että hän olisi tekojensa orjuuttama, vaan hän viettää elämänsä palvellen. Ero on siinä, että tässä aineellisessa maailmassa on niin sanottu karma-chakra — on olemassa ”pyörä”, tekojen ja seurausten kiertokulku, mutta bhakta ei koskaan ole mukana tässä karma-chakrassa, tekojen pyörässä. Karma-chakra tarkoittaa aina sitä, että teoilla on seurauksia.

        Karma-chakrassa on tiettyjä reaktioi


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Srila Bhakti Sundar Govinda Dev-Goswami Maharaj


        Muutama katkelma:

        Bhakti ja karma


        Krishna Itse huolehtii bhaktasta, joka on omistautunut Hänelle. Krishna sanoo: ”Antaudu Minulle, niin Minä huolehdin sinusta ja elämästäsi”. Joten, mitä henkinen elämäni antaa minulle? Krishna pitää siitä huolen....
        ...
        Bhakta ei osallistu materialistiseen toimintaan siinä mielessä, että hän olisi tekojensa orjuuttama, vaan hän viettää elämänsä palvellen. Ero on siinä, että tässä aineellisessa maailmassa on niin sanottu karma-chakra — on olemassa ”pyörä”, tekojen ja seurausten kiertokulku, mutta bhakta ei koskaan ole mukana tässä karma-chakrassa, tekojen pyörässä. Karma-chakra tarkoittaa aina sitä, että teoilla on seurauksia.

        Karma-chakrassa on tiettyjä reaktioi

        Karma-chakrassa on tiettyjä reaktioita, jotka tapahtuvat automaattisesti. Mutta antautunut sielu ei ole mukana tässä tekojen ja seurausten pyörässä. Hän (bhakta) myös elää omaa elämäänsä, hän työskentelee myös tässä maailmassa, mutta hänen elämänsä tarkoituksena on palvella Jumalaa, eikä hän koskaan joudu mukaan tähän noidankehään. Bhakta ei pyri hyötymään materialistisesta toiminnasta.

        Voin antaa kaksi esimerkkiä. Yksi on kissa, joka ottaa pienen kissanpennun hampaisiinsa ja kantaa sitä hampaissaan. Ja sama kissa nappaa hiiren ja tappaa sen samoilla hampailla. Se näyttää ulkoisesti samalta, mutta sen sisältö se on täysin erilainen. Bhakti ja karma — niiden välinen ero määritellään pyhissä kirjoituksissa näin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Karma-chakrassa on tiettyjä reaktioita, jotka tapahtuvat automaattisesti. Mutta antautunut sielu ei ole mukana tässä tekojen ja seurausten pyörässä. Hän (bhakta) myös elää omaa elämäänsä, hän työskentelee myös tässä maailmassa, mutta hänen elämänsä tarkoituksena on palvella Jumalaa, eikä hän koskaan joudu mukaan tähän noidankehään. Bhakta ei pyri hyötymään materialistisesta toiminnasta.

        Voin antaa kaksi esimerkkiä. Yksi on kissa, joka ottaa pienen kissanpennun hampaisiinsa ja kantaa sitä hampaissaan. Ja sama kissa nappaa hiiren ja tappaa sen samoilla hampailla. Se näyttää ulkoisesti samalta, mutta sen sisältö se on täysin erilainen. Bhakti ja karma — niiden välinen ero määritellään pyhissä kirjoituksissa näin.

        Srila Bhakti Sundar Govinda Dev-Goswami Maharaj

        ...
        Muutama katkelma:

        Bhakti ja karma


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Srila Bhakti Sundar Govinda Dev-Goswami Maharaj

        ...
        Muutama katkelma:

        Bhakti ja karma

        Vaishnav -- Korkeimman Herran palvoja

        Vaishnava-aparadha -- Herran bhaktan, vaishnavan, loukkaaminen.

        Vaishnava-ninda -- Vaishnavan loukkaaminen löytämällä hänestä erilaisia vikoja ja arvostelemalla häntä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vaishnav -- Korkeimman Herran palvoja

        Vaishnava-aparadha -- Herran bhaktan, vaishnavan, loukkaaminen.

        Vaishnava-ninda -- Vaishnavan loukkaaminen löytämällä hänestä erilaisia vikoja ja arvostelemalla häntä.

        Vānaprastha (Sanskrit: वानप्रस्थ) on kolmas vedalaisen sivilisaation neljästä elämäntavasta;


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vānaprastha (Sanskrit: वानप्रस्थ) on kolmas vedalaisen sivilisaation neljästä elämäntavasta;

        Gadadhara Pandit - Srimati Radharanin inkarnaatio Sri Chaitanya Mahaprabhun leikeissä.


        Gaudiya Vaishnavat (Gaudiya Vaishnavas) -- Sri Chaitanya Mahaprabhun seuraajat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Gadadhara Pandit - Srimati Radharanin inkarnaatio Sri Chaitanya Mahaprabhun leikeissä.


        Gaudiya Vaishnavat (Gaudiya Vaishnavas) -- Sri Chaitanya Mahaprabhun seuraajat.

        Avatara - Korkeimman Herran inkarnaatio, joka laskeutuu henkimaailmasta tiettyä tarkoitusta varten.

        Avatara voi olla myös Herran lähettiläs. Katso Lila-avatara, Yuga-avatara, Shakti-avesha-avatara jne.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Avatara - Korkeimman Herran inkarnaatio, joka laskeutuu henkimaailmasta tiettyä tarkoitusta varten.

        Avatara voi olla myös Herran lähettiläs. Katso Lila-avatara, Yuga-avatara, Shakti-avesha-avatara jne.

        Avidya - tietämättömyys.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Avidya - tietämättömyys.

        Atma - Elävän olennon jumalallinen luonto; mutta sitä voidaan käyttää viittaamaan myös kehoon tai mieleen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Atma - Elävän olennon jumalallinen luonto; mutta sitä voidaan käyttää viittaamaan myös kehoon tai mieleen.

        Atma-tattva - tiede sielun jumalallisesta luonteesta.


        Audarya-lila - Herran Krishnan ilmestyminen Sri Chaitanya Mahaprabhun muodossa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Atma-tattva - tiede sielun jumalallisesta luonteesta.


        Audarya-lila - Herran Krishnan ilmestyminen Sri Chaitanya Mahaprabhun muodossa.

        Ahankara - väärä ego, joka saa sielun ajattelemaan itseään kehona, mielenä ja älynä. Välittäjä sielun ja aineellisen maailman välillä.


        Ahimsa - minkään elävän olennon vahingoittamatta jättäminen.


        Acharya - ”se, joka opettaa omalla esimerkillään”; todellinen henkinen opettaja.


        Achintya-Bheda-Abheda-tattva - Sri Chaitanya Mahaprabhun antama opetus Korkeimman Herran, Hänen energioidensa ja sielujensa ”käsittämättömästä samanaikaisesta ykseydestä ja erosta”.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ahankara - väärä ego, joka saa sielun ajattelemaan itseään kehona, mielenä ja älynä. Välittäjä sielun ja aineellisen maailman välillä.


        Ahimsa - minkään elävän olennon vahingoittamatta jättäminen.


        Acharya - ”se, joka opettaa omalla esimerkillään”; todellinen henkinen opettaja.


        Achintya-Bheda-Abheda-tattva - Sri Chaitanya Mahaprabhun antama opetus Korkeimman Herran, Hänen energioidensa ja sielujensa ”käsittämättömästä samanaikaisesta ykseydestä ja erosta”.

        Baddha-jīva - sielu, joka asuu aineellisessa maailmassa ja syntyy uudelleen ja uudelleen, joka kerta joutuen mayan, Herran illusorisen energian, valtaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Baddha-jīva - sielu, joka asuu aineellisessa maailmassa ja syntyy uudelleen ja uudelleen, joka kerta joutuen mayan, Herran illusorisen energian, valtaan.

        Bahiraṅga śakti -- Herran ulkoinen energia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Bahiraṅga śakti -- Herran ulkoinen energia.

        Brahma -- yksi Krishnan guna-avatareista, maailmankaikkeuden toissijainen luoja ja ensimmäinen elävä olento, joka Sri Krishnan antamalla voimalla loi kaikki aineellisen maailman lajit. Liittyy jiva-tattvaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Brahma -- yksi Krishnan guna-avatareista, maailmankaikkeuden toissijainen luoja ja ensimmäinen elävä olento, joka Sri Krishnan antamalla voimalla loi kaikki aineellisen maailman lajit. Liittyy jiva-tattvaan.

        Brahma-sampradaya -- Brahmasta alkunsa saanut opetuslapseusketju, PARAMPARA.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Brahma-sampradaya -- Brahmasta alkunsa saanut opetuslapseusketju, PARAMPARA.

        Brahmanit - opettajat ja papit - varnashrama-järjestelmän neljästä luokasta korkein.


        Brahmarishi -- arvonimi, joka myönnetään brahmanien joukossa olevalle tietäjälle.


        ”Brahma-samhita -- Brahman rukoukset, jotka on omistettu korkeimmalle Herralle Govindalle. Tämän kirjan viidennen luvun, joka nykyään tunnetaan laajalti itsenäisenä ja täydellisenä teoksena, Sri Chaitanya Mahaprabhu löysi pyhiinvaellusmatkallaan Etelä-Intiassa. Se sisältää 64 säkeistössä koko Vaishnava-filosofian (tiiviissä muodossa). Kirja on sisällytetty Gaudiya Vaishnavojen pyhiin kirjoituksiin. Suurimmat Gaudiya-acharyat, kuten Srila Jiva Goswami, Srila Rupa Goswami, Srila Bhaktivinod Thakur ja Srila Bhaktisiddhanta Saraswati Thakur, ovat kirjoittaneet kommentteja Brahma-samhitaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Brahmanit - opettajat ja papit - varnashrama-järjestelmän neljästä luokasta korkein.


        Brahmarishi -- arvonimi, joka myönnetään brahmanien joukossa olevalle tietäjälle.


        ”Brahma-samhita -- Brahman rukoukset, jotka on omistettu korkeimmalle Herralle Govindalle. Tämän kirjan viidennen luvun, joka nykyään tunnetaan laajalti itsenäisenä ja täydellisenä teoksena, Sri Chaitanya Mahaprabhu löysi pyhiinvaellusmatkallaan Etelä-Intiassa. Se sisältää 64 säkeistössä koko Vaishnava-filosofian (tiiviissä muodossa). Kirja on sisällytetty Gaudiya Vaishnavojen pyhiin kirjoituksiin. Suurimmat Gaudiya-acharyat, kuten Srila Jiva Goswami, Srila Rupa Goswami, Srila Bhaktivinod Thakur ja Srila Bhaktisiddhanta Saraswati Thakur, ovat kirjoittaneet kommentteja Brahma-samhitaan.

        Bhagavan -- Herran korkein, henkilökohtainen aspekti, jolla on perinteisen määritelmän mukaan kuusi suuruutta: kauneus, voima, kunnia, rikkaus, tieto ja luopuminen absoluuttisessa kokonaisuudessa.


        Bhagavata - kaikki, mikä liittyy Bhagavaniin, Korkeimpaan Herraan, ja erityisesti Hänen palvojaansa (persoonallisuus-bhagavata) ja ”Srimad-Bhagavatamiin”.


        Bhagavata-dharma -- ikuinen uskonto, joka perustuu puhtaaseen omistautuneeseen palveluun Korkeinta Herraa kohtaan.


        Bhagavat-seva -- omistautuva palvelu Bhagavanille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Bhagavan -- Herran korkein, henkilökohtainen aspekti, jolla on perinteisen määritelmän mukaan kuusi suuruutta: kauneus, voima, kunnia, rikkaus, tieto ja luopuminen absoluuttisessa kokonaisuudessa.


        Bhagavata - kaikki, mikä liittyy Bhagavaniin, Korkeimpaan Herraan, ja erityisesti Hänen palvojaansa (persoonallisuus-bhagavata) ja ”Srimad-Bhagavatamiin”.


        Bhagavata-dharma -- ikuinen uskonto, joka perustuu puhtaaseen omistautuneeseen palveluun Korkeinta Herraa kohtaan.


        Bhagavat-seva -- omistautuva palvelu Bhagavanille.

        Bhajanānandī -- Herran palvoja, joka harjoittaa omistautunutta palvelua eristäytyneenä EIKÄ pyri saarnaamaan.


        Bhava -- bhaktin täydellisyyden alkuvaihe, jota verrataan preman (puhtaan rakkauden Herraa kohtaan) auringon ensimmäisten säteiden ilmestymiseen.

        Bhakta -- Herran Krishnan palvoja.


        Bhakti -- toimintaa, joka on tarkoitettu yksinomaan... ja joka on täynnä rakkautta, vapaa itsekkäistä motiiveista ja haluista.



        Bhaktivedanta -- arvonimi, joka tarkoittaa ylevää Herran Krishnan palvojaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Bhajanānandī -- Herran palvoja, joka harjoittaa omistautunutta palvelua eristäytyneenä EIKÄ pyri saarnaamaan.


        Bhava -- bhaktin täydellisyyden alkuvaihe, jota verrataan preman (puhtaan rakkauden Herraa kohtaan) auringon ensimmäisten säteiden ilmestymiseen.

        Bhakta -- Herran Krishnan palvoja.


        Bhakti -- toimintaa, joka on tarkoitettu yksinomaan... ja joka on täynnä rakkautta, vapaa itsekkäistä motiiveista ja haluista.



        Bhaktivedanta -- arvonimi, joka tarkoittaa ylevää Herran Krishnan palvojaa.

        Bhaktivedanta - arvonimi, joka tarkoittaa ylevää Herran Krishnan palvojaa, joka on oivaltanut täydellisesti Vedantan - bhaktin - olemuksen ja merkityksen ja joka seuraa tätä polkua.


        Vandana -- ylistys, tervehdys.


        Vedanta (Vedanta-sutra) -- ””Vedojen kruunu””; täydelliset Vedalaiset filosofiset johtopäätökset, jotka esitettiin Upanishadeissa ja jotka suuri tietäjä Srila Vyasadeva selitti johdonmukaisesti ja tiiviisti Vedanta-sutrassa.


        Vedat - Korkeimman Herran Itsensä laatimat ensimmäiset Pyhät kirjoitukset.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Bhaktivedanta - arvonimi, joka tarkoittaa ylevää Herran Krishnan palvojaa, joka on oivaltanut täydellisesti Vedantan - bhaktin - olemuksen ja merkityksen ja joka seuraa tätä polkua.


        Vandana -- ylistys, tervehdys.


        Vedanta (Vedanta-sutra) -- ””Vedojen kruunu””; täydelliset Vedalaiset filosofiset johtopäätökset, jotka esitettiin Upanishadeissa ja jotka suuri tietäjä Srila Vyasadeva selitti johdonmukaisesti ja tiiviisti Vedanta-sutrassa.


        Vedat - Korkeimman Herran Itsensä laatimat ensimmäiset Pyhät kirjoitukset.

        Vigyana (vigyana)-tieto; oivaltanut tieto; jumalallinen oivallus, joka tuodaan ihmiselle omistautuneen palvelun harjoittamisen kautta, 'gyanan' vastakohta.


        Vidya (vidya)-tieto.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vigyana (vigyana)-tieto; oivaltanut tieto; jumalallinen oivallus, joka tuodaan ihmiselle omistautuneen palvelun harjoittamisen kautta, 'gyanan' vastakohta.


        Vidya (vidya)-tieto.

        Vipralipsa -- yksi aineelliseen maailmaan vangitun sielun neljästä viasta. Tarkoittaa taipumusta pettää muita. Katso myös bhrama pramāda vipralipsā karaṇāpāṭava.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vipralipsa -- yksi aineelliseen maailmaan vangitun sielun neljästä viasta. Tarkoittaa taipumusta pettää muita. Katso myös bhrama pramāda vipralipsā karaṇāpāṭava.

        Vishaya (vishaya) - subjekti; objekti; se, mikä voidaan havaita aistien avulla; se, mikä voidaan tiedostaa shastrojen avulla.

        Kala - aika, yksi Jumalan energia aineellisessa maailmassa.
        Kali-yuga -- vihamielisyyden ja tekopyhyyden aika, joka jatkuu tälläkin hetkellä. Viimeinen neljän yugan syklissä, jotka seuraavat toisiaan säännöllisesti. Kali-yuga kestää 432 000 aurinkovuotta. Puolijumalien kronologian mukaa 1200 vuotta. Nykyinen Kali-yuga alkoi yli viisituhatta vuotta sitten.


        Kama -- nautinnon halu; himo.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vishaya (vishaya) - subjekti; objekti; se, mikä voidaan havaita aistien avulla; se, mikä voidaan tiedostaa shastrojen avulla.

        Kala - aika, yksi Jumalan energia aineellisessa maailmassa.
        Kali-yuga -- vihamielisyyden ja tekopyhyyden aika, joka jatkuu tälläkin hetkellä. Viimeinen neljän yugan syklissä, jotka seuraavat toisiaan säännöllisesti. Kali-yuga kestää 432 000 aurinkovuotta. Puolijumalien kronologian mukaa 1200 vuotta. Nykyinen Kali-yuga alkoi yli viisituhatta vuotta sitten.


        Kama -- nautinnon halu; himo.

        Kama Sutra (”Aforismi aistillisesta rakkaudesta”) on maailman vanhin teos elämän aistillisista nautinnoista. Kirjalla ei ole yhtä ainoaa kirjoittajaa.

        Kama Sutra on kirjoitettu melko hienostuneella sanskritin kielellä.

        Kama Sutra on laajalti suosittu akateemisissa piireissä, joissa tutkijat yrittävät ymmärtää tuon ajan sosiaalista elämää ja moraalinormeja. Vaikka kirjan nimi tarkoittaa kirjaimellisesti ”aforismia aistillisesta (lihallisesta) rakkaudesta”, sen sisältö ei suinkaan ole pelkkä akrobaattisten seksiasentojen luettelo. Itse asiassa Kama Sutra on ”onnellisen elämän ja hyvinvoinnin käsikirja”.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kama Sutra (”Aforismi aistillisesta rakkaudesta”) on maailman vanhin teos elämän aistillisista nautinnoista. Kirjalla ei ole yhtä ainoaa kirjoittajaa.

        Kama Sutra on kirjoitettu melko hienostuneella sanskritin kielellä.

        Kama Sutra on laajalti suosittu akateemisissa piireissä, joissa tutkijat yrittävät ymmärtää tuon ajan sosiaalista elämää ja moraalinormeja. Vaikka kirjan nimi tarkoittaa kirjaimellisesti ”aforismia aistillisesta (lihallisesta) rakkaudesta”, sen sisältö ei suinkaan ole pelkkä akrobaattisten seksiasentojen luettelo. Itse asiassa Kama Sutra on ”onnellisen elämän ja hyvinvoinnin käsikirja”.

        Kirja sisältää yksityiskohtaisia neuvoja, jotka on suunnattu miesten lisäksi myös naisille.

        Kama Sutran johtoajatuksena on ajatus siitä, että miehen ja naisen on oltava sekä ruumiillisen että esteettisen nautinnon taitojen asiantuntijoita, jos he haluavat elää onnellisesti avioliitossa.


        Kirjan aiheita ovat muun muassa yhteiskunta ja sosiaaliset käsitteet, yhdyntä, vaimon löytäminen, vaimon ominaisuudet, toisten miesten vaimot....


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kirja sisältää yksityiskohtaisia neuvoja, jotka on suunnattu miesten lisäksi myös naisille.

        Kama Sutran johtoajatuksena on ajatus siitä, että miehen ja naisen on oltava sekä ruumiillisen että esteettisen nautinnon taitojen asiantuntijoita, jos he haluavat elää onnellisesti avioliitossa.


        Kirjan aiheita ovat muun muassa yhteiskunta ja sosiaaliset käsitteet, yhdyntä, vaimon löytäminen, vaimon ominaisuudet, toisten miesten vaimot....

        Kirja sisältää yksityiskohtaisia neuvoja siitä...
        ...
        joiden vuoksi naiset saattavat torjua miesten lähentelyt.

        Kumppanin tai elämänkumppanin valinnasta. Kama Sutrassa keskustellaan siitä, pitäisikö luokkatovereiden tai lapsuudenystävien mennä naimisiin. Kirjassa on taulukoita, joissa luokitellaan miesten ja naisten fyysiset tyypit ja kumppanien vartaloiden yhteensopivuus.



        Erilaisia halailun, suutelun jne. eksuaalisen kanssakäymisen muotoja käsitellään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kirja sisältää yksityiskohtaisia neuvoja siitä...
        ...
        joiden vuoksi naiset saattavat torjua miesten lähentelyt.

        Kumppanin tai elämänkumppanin valinnasta. Kama Sutrassa keskustellaan siitä, pitäisikö luokkatovereiden tai lapsuudenystävien mennä naimisiin. Kirjassa on taulukoita, joissa luokitellaan miesten ja naisten fyysiset tyypit ja kumppanien vartaloiden yhteensopivuus.



        Erilaisia halailun, suutelun jne. eksuaalisen kanssakäymisen muotoja käsitellään.

        Kama Sutran ainutlaatuinen piirre on se, että siinä korostetaan naisen tyydyttämisen tarvetta. Jos mies ei kykene tyydyttämään naista...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kama Sutran ainutlaatuinen piirre on se, että siinä korostetaan naisen tyydyttämisen tarvetta. Jos mies ei kykene tyydyttämään naista...

        Koska Kama Sutra oli ”alkuperäinen” seksuaalisuuden tutkimus, siitä tuli kaikkien myöhempien kokoelmien perusta, mukaan lukien...
        ..Kama Sutra pysyi kuitenkin vuosisatojen ajan lähes tuntemattomana yleisölle, koska se on kirjoitettu monimutkaisella ja vaikeaselkoisella sanskritin kielellä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Koska Kama Sutra oli ”alkuperäinen” seksuaalisuuden tutkimus, siitä tuli kaikkien myöhempien kokoelmien perusta, mukaan lukien...
        ..Kama Sutra pysyi kuitenkin vuosisatojen ajan lähes tuntemattomana yleisölle, koska se on kirjoitettu monimutkaisella ja vaikeaselkoisella sanskritin kielellä.

        Kama Sutra pysyi kuitenkin vuosisatojen ajan lähes tuntemattomana yleisölle, koska se on kirjoitettu monimutkaisella ja vaikeaselkoisella sanskritin kielellä.

        Vasta 1800-luvun jälkipuoliskolla Kama Sutra nousi uudelleen merkittävien perinteisten intialaisen kirjallisuuden tekstien joukkoon. Tämä tapahtui 1870-luvulla, kun Sir Richard Burton, merkittävä kielitieteilijä ja kääntäjä arabian kielestä, työskenteli intialaisten ja brittiläisten kollegojensa kanssa ...käännöksen parissa. Koska Burton löysi tekstistä lukuisia viittauksia ...hän kiinnitti panditien huomion Kama Sutraan, ja kirja käännettiin englanniksi. Burtonin vaatimus kirjan julkaisemisesta länsimaissa ja sekä Intiassa että ulkomailla herännyt kiinnostus tekstiä kohtaan johtivat siihen, että alkuperäisteoksesta julkaistiin lukuisia käännöksiä ja versioita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kama Sutra pysyi kuitenkin vuosisatojen ajan lähes tuntemattomana yleisölle, koska se on kirjoitettu monimutkaisella ja vaikeaselkoisella sanskritin kielellä.

        Vasta 1800-luvun jälkipuoliskolla Kama Sutra nousi uudelleen merkittävien perinteisten intialaisen kirjallisuuden tekstien joukkoon. Tämä tapahtui 1870-luvulla, kun Sir Richard Burton, merkittävä kielitieteilijä ja kääntäjä arabian kielestä, työskenteli intialaisten ja brittiläisten kollegojensa kanssa ...käännöksen parissa. Koska Burton löysi tekstistä lukuisia viittauksia ...hän kiinnitti panditien huomion Kama Sutraan, ja kirja käännettiin englanniksi. Burtonin vaatimus kirjan julkaisemisesta länsimaissa ja sekä Intiassa että ulkomailla herännyt kiinnostus tekstiä kohtaan johtivat siihen, että alkuperäisteoksesta julkaistiin lukuisia käännöksiä ja versioita.

        Etymologisesti kama on sekä intohimoinen halu että sukupuolten välinen vetovoima, halu, aistillinen ja emotionaalinen nautinto, nautinto laajassa merkityksessä.

        Suppeassa merkityksessä se liitetään useimmiten seksuaaliseen aspektiin, vaikka samainen Kama Sutra kuvaa seksuaalisten suhteiden lisäksi myös ajatusta elämän nautinnosta sinänsä.

        Kama on yksi aineellisen elämän neljästä päämäärästä: kama, artha, dharma, moksha.


        Kun tässä puhutaan kamasta, tarkoitetaan sitä, että ihmisen kuitenkin tulisi pyrkiä elämään elämänsä korkeampaa päämäärää etsien, liukumatta hillittömään himoon.

        Kama mainitaan ensimmäisenä, ja se on alhaisin tavoite, koska aistilliset nautinnot ovat jopa eläinten saatavilla.


    • Anonyymi

      Vesa matti loiri uskoi jälleensyntymään

      • Anonyymi

        Kiva.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiva.

        AP, tiedätkö, miksi Krisha ei antaisi helposti bhaktia?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        AP, tiedätkö, miksi Krisha ei antaisi helposti bhaktia?

        Krishna voi antaa meille mitä tahansa, jopa mukdin, vapautumisen, mutta bhakti on erityinen lahja, sillä antamalla palvojalle bhaktin Krishna antaa tämän valloittaa Itsensä ja Hänestä tulee väline bhaktan käsissä, vaikka Krishna on kaikkein voimakkain.


      • Anonyymi

        (Tähän väliin laitan muuta selostusta:

        Kristinuskossa on vain yksi paratiisi/taivas, mutta Vedojen mukaan on kolme eri paratiisia. Yksi "paratiisi" on sitten "taivaassa" korkeammilla planeetoilla.

        Toisenlainen paratiisi on bhauma-svarga eli paratiisi maan päällä, siis sellainen alue, johon meillä ei ole pääsyä. On olemassa vielä kahdeksan varshaa.
        Elämme sen yhdeksällä osalla, joita kutsutaan bharata varshaksi, mutta kahdeksan muuta varshaa eivät ole aistejemme, havaittavissa.Tämä on siis Bhauma-Svarga, jossa elävät olennot ovat siirtyneet korkeammilta planeetoilta, joiden karma on liian hyvää maapallolle, mutta ei riittävän hyvää korkeammilla planeetoille.

        Ja sitten on Bila Swarga, paikka hurskaille materialisteille, jotka eivät riko aineellisia lakeja, mutta eivät palvo Jumalaa. Siksi tätä paikkaa kutsutaan paratiisiksi (svarga), mutta se sijaitsee universumin alemmilla alueilla (bila).
        Paratiisi ei siis ole vain uskovia varten.)


      • Anonyymi

        Tämän viestiketjun aloittaja . Onnittelut.

        Tämän viestiketjun aloittaja . Onnittelut, sillä jos Krishna ei olisi kiinnittänyt sinuun huomiota, et olisi koskaan ollut kiinnostunut Hänestä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämän viestiketjun aloittaja . Onnittelut.

        Tämän viestiketjun aloittaja . Onnittelut, sillä jos Krishna ei olisi kiinnittänyt sinuun huomiota, et olisi koskaan ollut kiinnostunut Hänestä.

        "Jos karman laki olisi universaali, se koskisi eläimiäkin. Miten jokin saaliseläin voisi kerätä itselleen ”huonoa karmaa”?

        Niin, koskeekin, mutta eläimiltä ei vaadita sellaista kuten ihmisiltä, eläimet eivät saa mitään reaktioita, hyviä tai huonoja, tekoihinsa.

        "Jos karman laki olisi universaali, se koskisi eläimiäkin. Miten jokin saaliseläin voisi kerätä itselleen ”huonoa karmaa”?

        Niin, koskeekin, mutta eläimiltä ei vaadita sellaista kuten ihmisiltä, eläimet eivät saa mitään reaktioita, hyviä tai huonoja, tekoihinsa.

        Vain ihmiskehossa luodaan uutta karmaa ja työstetään pois vanhaa karmaa, ja tarkemmin sanottuna vain maapallolla, joka on karma-kshetra.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Jos karman laki olisi universaali, se koskisi eläimiäkin. Miten jokin saaliseläin voisi kerätä itselleen ”huonoa karmaa”?

        Niin, koskeekin, mutta eläimiltä ei vaadita sellaista kuten ihmisiltä, eläimet eivät saa mitään reaktioita, hyviä tai huonoja, tekoihinsa.

        "Jos karman laki olisi universaali, se koskisi eläimiäkin. Miten jokin saaliseläin voisi kerätä itselleen ”huonoa karmaa”?

        Niin, koskeekin, mutta eläimiltä ei vaadita sellaista kuten ihmisiltä, eläimet eivät saa mitään reaktioita, hyviä tai huonoja, tekoihinsa.

        Vain ihmiskehossa luodaan uutta karmaa ja työstetään pois vanhaa karmaa, ja tarkemmin sanottuna vain maapallolla, joka on karma-kshetra.

        Vain ihmiskehossa luodaan uutta karmaa ja työstetään pois vanhaa karmaa, ja tarkemmin sanottuna vain maapallolla, joka on karma-kshetra.

        Muilla planeetoilla ja muissa paikoissa tässä maailmankaikkeudessa työstetään vain vanhaa karmaa pois, joten Maa on erityinen planeetta.

        ain maapallolla ja vain ihmiskehossa luodaan uutta karmaa ja samalla saadaan vanhan karman tulokset.

        Muissa universumeissa vain Maan kaltaisilla planeetoilla on sama.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vain ihmiskehossa luodaan uutta karmaa ja työstetään pois vanhaa karmaa, ja tarkemmin sanottuna vain maapallolla, joka on karma-kshetra.

        Muilla planeetoilla ja muissa paikoissa tässä maailmankaikkeudessa työstetään vain vanhaa karmaa pois, joten Maa on erityinen planeetta.

        ain maapallolla ja vain ihmiskehossa luodaan uutta karmaa ja samalla saadaan vanhan karman tulokset.

        Muissa universumeissa vain Maan kaltaisilla planeetoilla on sama.

        Hyvän ja pahan ulottuvuudet Moraalinen maailmankaikkeus ja Vaishnava-filosofia

        Tämä on Suhotra Swamin kirjan nimi. Erittäin mielenkiintoinen kirja. Laitan joitakin lauseita tästä kirjasta,. Ja hyvin paljon käännösvirheitä suomeksi.

        https://www.suhotraswami.net/library/Dimensions_of_Good_and_Evil.pdf
        https://www.amazon.com/Dimensions-Moral-Universe-Vaisnava-Philosophy/dp/9529118317


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyvän ja pahan ulottuvuudet Moraalinen maailmankaikkeus ja Vaishnava-filosofia

        Tämä on Suhotra Swamin kirjan nimi. Erittäin mielenkiintoinen kirja. Laitan joitakin lauseita tästä kirjasta,. Ja hyvin paljon käännösvirheitä suomeksi.

        https://www.suhotraswami.net/library/Dimensions_of_Good_and_Evil.pdf
        https://www.amazon.com/Dimensions-Moral-Universe-Vaisnava-Philosophy/dp/9529118317

        Koemme olevamme luonnon asettamien ehtojen alaisia. Koemme olevamme sellaisten lakien alaisia, luonnollisten ja ihmisen luomien, jotka säätelevät vuorovaikutustamme muiden elävien olentojen kanssa. Lopuksi koemme, että olemme kehomme ja mielemme asettumisen alaisia. Lyhyesti sanottuna materia muokkaa elämää näihin kolmeen kokemuksen ulottuvuuteen, joita sanskritiksi kutsutaan ädhidaivika, ädhibhautika and ädhyätmika.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Koemme olevamme luonnon asettamien ehtojen alaisia. Koemme olevamme sellaisten lakien alaisia, luonnollisten ja ihmisen luomien, jotka säätelevät vuorovaikutustamme muiden elävien olentojen kanssa. Lopuksi koemme, että olemme kehomme ja mielemme asettumisen alaisia. Lyhyesti sanottuna materia muokkaa elämää näihin kolmeen kokemuksen ulottuvuuteen, joita sanskritiksi kutsutaan ädhidaivika, ädhibhautika and ädhyätmika.

        Länsimainen filosofia kutsuu niitä makrokosmokseksi, mesokosmokseksi ja mikrokosmokseksi. Ensimmäinen on laaja, kaiken kattava luonnonuniversumi. Toinen on ”keskimmäinen” (meso) maailmankaikkeus, joka muodostuu suhteistamme muihin tuntevat olentoihin. Kolmas on jokaisen yksilön sisäisesti tuntema yksityinen maailmankaikkeus. Vedalaiset opetukset viittaavat transsendentaaliseen ulottuvuuteen, jonka aineen voimista vapautunut sielu kokee.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Länsimainen filosofia kutsuu niitä makrokosmokseksi, mesokosmokseksi ja mikrokosmokseksi. Ensimmäinen on laaja, kaiken kattava luonnonuniversumi. Toinen on ”keskimmäinen” (meso) maailmankaikkeus, joka muodostuu suhteistamme muihin tuntevat olentoihin. Kolmas on jokaisen yksilön sisäisesti tuntema yksityinen maailmankaikkeus. Vedalaiset opetukset viittaavat transsendentaaliseen ulottuvuuteen, jonka aineen voimista vapautunut sielu kokee.

        Mutta mitä järkeä näillä kokemuksen ulottuvuuksilla olisi ilman arvojamme? Kokemus on vain hetki hetkeltä tapahtuva esitys valinnoista maailmassa ja meissä itsessämme. Valintoja tehdessämme turvaudumme arvoihimme.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta mitä järkeä näillä kokemuksen ulottuvuuksilla olisi ilman arvojamme? Kokemus on vain hetki hetkeltä tapahtuva esitys valinnoista maailmassa ja meissä itsessämme. Valintoja tehdessämme turvaudumme arvoihimme.

        Toinen erittäin mielenkiintoinen kirja:
        Suhotra Swami
        Varjo ja todellisuus


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toinen erittäin mielenkiintoinen kirja:
        Suhotra Swami
        Varjo ja todellisuus

        https://www.suhotraswami.net/product/substance-and-shadow/

        Substance and Shadow

        The Vedic Method of Knowledge.

        Veda means knowledge – certain knowledge. This book challenges the reader to review, in the light of Vedic knowlege, the perennial questions of life: does the world within the reach of our mind and senses really exist? Is there something beyond this world? What is truth and what is illusion? What is the meaning of meaning?

        In clear, penetrating language, Suhotra Swami takes the reader on a thoughtful and often humorous walk across the Vedic setu, the bridge leading from doubt to certainty, darkness to light, shadow to substance. The view from the bridge encompasses ancient India and Greece, modern science, the paradoxes of philosophy, and, finally, the answer to the question “why?”.

        An elaborate glossary features more than 300 entries of Sanskrit, Greek, Latin and English philosophical terms. Both the scholar and general reader will find Substance and Shadow – The Vedic Method of knowledge illuminating.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        https://www.suhotraswami.net/product/substance-and-shadow/

        Substance and Shadow

        The Vedic Method of Knowledge.

        Veda means knowledge – certain knowledge. This book challenges the reader to review, in the light of Vedic knowlege, the perennial questions of life: does the world within the reach of our mind and senses really exist? Is there something beyond this world? What is truth and what is illusion? What is the meaning of meaning?

        In clear, penetrating language, Suhotra Swami takes the reader on a thoughtful and often humorous walk across the Vedic setu, the bridge leading from doubt to certainty, darkness to light, shadow to substance. The view from the bridge encompasses ancient India and Greece, modern science, the paradoxes of philosophy, and, finally, the answer to the question “why?”.

        An elaborate glossary features more than 300 entries of Sanskrit, Greek, Latin and English philosophical terms. Both the scholar and general reader will find Substance and Shadow – The Vedic Method of knowledge illuminating.

        Substanssi ja varjo

        Vedalainen tiedon menetelmä.

        Vedalainen tiedon menetelmä.

        Veda tarkoittaa tietoa - varmaa tietoa. Tämä kirja haastaa lukijan tarkastelemaan vedalaisen tietämyksen valossa elämän ikuisia kysymyksiä: Onko mielemme ja aistiemme ulottuvilla oleva maailma todella olemassa? Onko olemassa jotain tämän maailman tuolla puolen? Mikä on totuus ja mikä harha? Mikä on merkityksen merkitys?

        Selkeällä, läpitunkevalla kielellä Suhotra Swami johdattaa lukijan mietteliäälle ja usein humoristiselle kävelyretkelle yli Vedic setun, sillan, joka johtaa epäilyksestä varmuuteen, pimeydestä valoon, varjosta substanssiin. Näkymä sillalta käsittää antiikin Intian ja Kreikan, modernin tieteen, filosofian paradoksit ja lopulta vastauksen kysymykseen ”miksi?”.

        Runsaassa sanastossa on yli 300 merkintää sanskriittisista, kreikkalaisista, latinalaisista ja englantilaisista filosofisista termeistä. Sekä tutkija että tavallinen lukija löytävät Substanssi ja varjo - Veda-tiedon menetelmä -teoksen valaisevana.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Substanssi ja varjo

        Vedalainen tiedon menetelmä.

        Vedalainen tiedon menetelmä.

        Veda tarkoittaa tietoa - varmaa tietoa. Tämä kirja haastaa lukijan tarkastelemaan vedalaisen tietämyksen valossa elämän ikuisia kysymyksiä: Onko mielemme ja aistiemme ulottuvilla oleva maailma todella olemassa? Onko olemassa jotain tämän maailman tuolla puolen? Mikä on totuus ja mikä harha? Mikä on merkityksen merkitys?

        Selkeällä, läpitunkevalla kielellä Suhotra Swami johdattaa lukijan mietteliäälle ja usein humoristiselle kävelyretkelle yli Vedic setun, sillan, joka johtaa epäilyksestä varmuuteen, pimeydestä valoon, varjosta substanssiin. Näkymä sillalta käsittää antiikin Intian ja Kreikan, modernin tieteen, filosofian paradoksit ja lopulta vastauksen kysymykseen ”miksi?”.

        Runsaassa sanastossa on yli 300 merkintää sanskriittisista, kreikkalaisista, latinalaisista ja englantilaisista filosofisista termeistä. Sekä tutkija että tavallinen lukija löytävät Substanssi ja varjo - Veda-tiedon menetelmä -teoksen valaisevana.

        https://www.suhotraswami.net/product/substance-and-shadow/

        Substance and Shadow


      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Laitan joitakin lauseita tästä kirjasta,. Ja hyvin paljon käännösvirheitä suomeksi.
        Substance and Shadow

        Laitan joitakin lauseita tästä kirjasta,. Ja hyvin paljon käännösvirheitä suomeksi.
        Substance and Shadow

        Elävä tieto

        Tieto on enemmän kuin informaation määrä. Vedat sisältävät valtavan määrän tietoa, mutta vedalainen tieto ei rajoitu tähän tietoon. Kirjassa Varjo ja todellisuus keskitytään menetelmään - siihen, miten tiedon merkitys voidaan käsittää, miten sen totuus todetaan.
        Millä menetelmällä voidaan ymmärtää, että maailmamme on todellisuuden varjo? Miten tätä tietoa voi soveltaa elämään? Srila Prabhupadan kallisarvoinen lahja maailmalle on menetelmä, jonka avulla voi kokea elämän ja vapautua mielen, aineen, ”typerän nuoruuden”, ”viisaan vanhuuden” ja muiden aineelliselle olemassaololle ominaisten kaksinaisuuden muotojen kahleista. Tämä kokemus annetaan sielulle suoraan elävän Veda-tiedon muodossa. Tähän päivään asti Srila Prabhupada kylvää elävää vedalaista tietoa transsendentaalisissa kirjoissaan, joita Krishna Consciousness Societyn seuraajat jakavat kaikkialla maailmassa. Srila Prabhupadan mukaan tämä tieto on riippumaton aineellisista olosuhteista, kuten iästä tai älykkyydestä. Aivan kuten salama taivaalla ei kaipaa selitystä - sen havaitsee niin vanha mies kuin lapsi - Hare Krishna -mantran transsendentaalinen ääni ja Bhagavad-gita-filosofian saarnaaminen vaikuttavat kaikkiin, ymmärsivätpä he niitä alusta alkaen tai eivät.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Laitan joitakin lauseita tästä kirjasta,. Ja hyvin paljon käännösvirheitä suomeksi.
        Substance and Shadow

        Elävä tieto

        Tieto on enemmän kuin informaation määrä. Vedat sisältävät valtavan määrän tietoa, mutta vedalainen tieto ei rajoitu tähän tietoon. Kirjassa Varjo ja todellisuus keskitytään menetelmään - siihen, miten tiedon merkitys voidaan käsittää, miten sen totuus todetaan.
        Millä menetelmällä voidaan ymmärtää, että maailmamme on todellisuuden varjo? Miten tätä tietoa voi soveltaa elämään? Srila Prabhupadan kallisarvoinen lahja maailmalle on menetelmä, jonka avulla voi kokea elämän ja vapautua mielen, aineen, ”typerän nuoruuden”, ”viisaan vanhuuden” ja muiden aineelliselle olemassaololle ominaisten kaksinaisuuden muotojen kahleista. Tämä kokemus annetaan sielulle suoraan elävän Veda-tiedon muodossa. Tähän päivään asti Srila Prabhupada kylvää elävää vedalaista tietoa transsendentaalisissa kirjoissaan, joita Krishna Consciousness Societyn seuraajat jakavat kaikkialla maailmassa. Srila Prabhupadan mukaan tämä tieto on riippumaton aineellisista olosuhteista, kuten iästä tai älykkyydestä. Aivan kuten salama taivaalla ei kaipaa selitystä - sen havaitsee niin vanha mies kuin lapsi - Hare Krishna -mantran transsendentaalinen ääni ja Bhagavad-gita-filosofian saarnaaminen vaikuttavat kaikkiin, ymmärsivätpä he niitä alusta alkaen tai eivät.

        Laitan joitakin lauseita tästä kirjasta,. Ja hyvin paljon käännösvirheitä suomeksi.
        Substance and Shadow

        Vedat vertaavat tietämättömyyttä sielun uneen. Tämän unen sisältö on unimaailma - aineellinen maailma, henkimaailman varjo....
        ...
        Mutta Veda-tieto on henkisen heräämisen menetelmä, joka alkaa Veda-äänen kuuntelemisesta (shravanadi ). Aivan kuten aineellinen ääni herättää tietoisuuden herättämällä sen syvästä unesta ja unenomaisesta unesta, henkinen ääni herättää tietoisuuden materiasta ja mielestä ja luo itselle ikuisen yhteyden Krishnaan....
        ...Näin ollen menetelmä, eli vastaus kysymykseen ”miten?” , vastaa vedalaisessa epistemologiassa vastausta kysymykseen ”miksi?”. - kysymykseen ikuisesta syystä tämän katoavan maailman takana. Toisin sanoen menetelmä eli keino on itse päämäärä - transsendenssi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Laitan joitakin lauseita tästä kirjasta,. Ja hyvin paljon käännösvirheitä suomeksi.
        Substance and Shadow

        Vedat vertaavat tietämättömyyttä sielun uneen. Tämän unen sisältö on unimaailma - aineellinen maailma, henkimaailman varjo....
        ...
        Mutta Veda-tieto on henkisen heräämisen menetelmä, joka alkaa Veda-äänen kuuntelemisesta (shravanadi ). Aivan kuten aineellinen ääni herättää tietoisuuden herättämällä sen syvästä unesta ja unenomaisesta unesta, henkinen ääni herättää tietoisuuden materiasta ja mielestä ja luo itselle ikuisen yhteyden Krishnaan....
        ...Näin ollen menetelmä, eli vastaus kysymykseen ”miten?” , vastaa vedalaisessa epistemologiassa vastausta kysymykseen ”miksi?”. - kysymykseen ikuisesta syystä tämän katoavan maailman takana. Toisin sanoen menetelmä eli keino on itse päämäärä - transsendenssi.

        ”Krishna-tietoisuus on todellisuutta. Se uinuu jokaisessa sydämessä. Se saavutetaan shravanadin, puhtaan kuuntelun prosessin kautta... Otetaanpa esimerkki nukkuvasta ihmisestä. Hänellä on tietoisuus, mutta hän vaikuttaa tajuttomalta...Vapautumisprosessi koostuu Hare Krishna -mantran toistamisesta ja kuuntelemisesta. Se riittää. Sitä Hare Krishna -mantra on....


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ”Krishna-tietoisuus on todellisuutta. Se uinuu jokaisessa sydämessä. Se saavutetaan shravanadin, puhtaan kuuntelun prosessin kautta... Otetaanpa esimerkki nukkuvasta ihmisestä. Hänellä on tietoisuus, mutta hän vaikuttaa tajuttomalta...Vapautumisprosessi koostuu Hare Krishna -mantran toistamisesta ja kuuntelemisesta. Se riittää. Sitä Hare Krishna -mantra on....

        Mikä on Veda-ääni?

        ...
        Sana ”Veda-ääni” ei ole ihmisten keksimä uskonnollinen, historiallinen, maantieteellinen, kielellinen tai teoreettinen käsite. Sanskritin sana veda tarkoittaa ”tietoa”. Kun siis puhumme vedalaisesta tietämysmenetelmästä, sanomme pohjimmiltaan vain ”ymmärrettävää tietämysmenetelmää”. Tavoitteenamme on erottaa vedalainen menetelmä ”tietämättömän tietämisen” väärästä menetelmästä, joka on teorioiden luomista, toisin sanoen uppoutumista uniin unien selittämiseksi....
        ...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikä on Veda-ääni?

        ...
        Sana ”Veda-ääni” ei ole ihmisten keksimä uskonnollinen, historiallinen, maantieteellinen, kielellinen tai teoreettinen käsite. Sanskritin sana veda tarkoittaa ”tietoa”. Kun siis puhumme vedalaisesta tietämysmenetelmästä, sanomme pohjimmiltaan vain ”ymmärrettävää tietämysmenetelmää”. Tavoitteenamme on erottaa vedalainen menetelmä ”tietämättömän tietämisen” väärästä menetelmästä, joka on teorioiden luomista, toisin sanoen uppoutumista uniin unien selittämiseksi....
        ...

        https://www.youtube.com/watch?v=Oswg3tqRGlA

        The Transcendental Vibration


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        https://www.youtube.com/watch?v=Oswg3tqRGlA

        The Transcendental Vibration

        n 1966, within the first year of his mission to spread the Maha-Mantra to people outside India, Srila A.C. Bhaktivedanta Swami recorded an album with Happening Records, including a kirtan session and this short talk.

        His words give a profound entrance into the spiritual depth of the Maha-mantra.

        Transcript

        This transcendental vibration-by chanting of Hare Kṛṣṇa, Hare Kṛṣṇa, Kṛṣṇa Kṛṣṇa, Hare Hare / Hare Rāma, Hare Rāma, Rāma Rāma, Hare Hare - is the sublime method for reviving our Kṛṣṇa consciousness. As living spiritual souls we are all originally Kṛṣṇa conscious entities, but due to our association with matter since time immemorial, our consciousness is now polluted by material atmosphere. In this polluted concept of live, we are all trying to exploit the resources of material nature, but actually we are becoming more and more entangled in our complexities. This illusion is called māyā, or hard struggle for existence over the stringent laws of material nature. This illusory struggle against the material nature can at once be stopped by revival of our Kṛṣṇa consciousness.

        Kṛṣṇa consciousness is not an artificial imposition on the mind. This consciousness is the original energy of the living entity. When we hear the transcendental vibration, this consciousness is revived. And the process is recommended by authorities for this age. By practical experience also, we can perceive that by chanting this mahā-mantra, or the Great Chanting for Deliverance, one can at once feel transcendental ecstasy from the spiritual stratum. When one is factually on the plane of spiritual understanding, surpassing the stages of sense, mind and intelligence, one is situated on the transcendental plane. This chanting of Hare Kṛṣṇa, Hare Kṛṣṇa, Kṛṣṇa Kṛṣṇa, Hare Hare/ Hare Rāma, Hare Rāma, Rāma Rāma, Hare Hare is directly enacted from the spiritual platform, surpassing all lower states of consciousness-namely sensual, mental and intellectual. There is no need of understanding the language of the mantra, nor is there any need of mental speculation nor any intellectual adjustment for chanting this mahā-mantra. It springs automatically from the spiritual platform, and as such, anyone can take part in this transcendental sound vibration, without any previous qualification, and dance in ecstasy.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        n 1966, within the first year of his mission to spread the Maha-Mantra to people outside India, Srila A.C. Bhaktivedanta Swami recorded an album with Happening Records, including a kirtan session and this short talk.

        His words give a profound entrance into the spiritual depth of the Maha-mantra.

        Transcript

        This transcendental vibration-by chanting of Hare Kṛṣṇa, Hare Kṛṣṇa, Kṛṣṇa Kṛṣṇa, Hare Hare / Hare Rāma, Hare Rāma, Rāma Rāma, Hare Hare - is the sublime method for reviving our Kṛṣṇa consciousness. As living spiritual souls we are all originally Kṛṣṇa conscious entities, but due to our association with matter since time immemorial, our consciousness is now polluted by material atmosphere. In this polluted concept of live, we are all trying to exploit the resources of material nature, but actually we are becoming more and more entangled in our complexities. This illusion is called māyā, or hard struggle for existence over the stringent laws of material nature. This illusory struggle against the material nature can at once be stopped by revival of our Kṛṣṇa consciousness.

        Kṛṣṇa consciousness is not an artificial imposition on the mind. This consciousness is the original energy of the living entity. When we hear the transcendental vibration, this consciousness is revived. And the process is recommended by authorities for this age. By practical experience also, we can perceive that by chanting this mahā-mantra, or the Great Chanting for Deliverance, one can at once feel transcendental ecstasy from the spiritual stratum. When one is factually on the plane of spiritual understanding, surpassing the stages of sense, mind and intelligence, one is situated on the transcendental plane. This chanting of Hare Kṛṣṇa, Hare Kṛṣṇa, Kṛṣṇa Kṛṣṇa, Hare Hare/ Hare Rāma, Hare Rāma, Rāma Rāma, Hare Hare is directly enacted from the spiritual platform, surpassing all lower states of consciousness-namely sensual, mental and intellectual. There is no need of understanding the language of the mantra, nor is there any need of mental speculation nor any intellectual adjustment for chanting this mahā-mantra. It springs automatically from the spiritual platform, and as such, anyone can take part in this transcendental sound vibration, without any previous qualification, and dance in ecstasy.

        Mitä kuuluu nimimerkille "Pureksija?"


    Ketjusta on poistettu 32 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Hyvästi, mies

      Tulen nyt tänne harvoin. Lakkasin unelmoimasta meistä. Päästin irti tästä meidän välisestä tilanteesta. Vaikka mitään ei
      Ikävä
      27
      2351
    2. Sä saisit kenet

      Sä vaan haluaisit
      Ikävä
      79
      1736
    3. Oikein hyvää perjantai päivää

      Hyvää huomenta ja kaikkea hyvää. ☺️🤍🍁✨🧡
      Ikävä
      222
      1062
    4. Hiihtäjälegenda Juha Mieto avautuu Farmin "leidien" käytöksestä - Tämä yllätti: "Me miehet oltiin.."

      Juha Mieto on mukana Farmi Suomi: Revanssi -realityssä. Tsemppiä Farmille, Mietaa! Lue Juha Miedon haastattelu: https:
      Suomalaiset julkkikset
      18
      989
    5. Semmonen juttu, että..

      ..ikävä iski. Mietin kaikkea sitä, mitä sä antaisit mulle ja mitä mä antaisin sulle. Millasta meillä olisi yhdessä, kos
      Ikävä
      28
      934
    6. Nuorempi mies, vanhempi nainen

      Olen aivan sekaisin itseäni n. 20 vuotta vanhemmasta naisesta. En saa häntä mielestäni millään, vaikka olen yrittänyt. E
      Ikävä
      61
      911
    7. Parisuhteettomuus- kyse valinnasta, kelpaamisesta vai siitä ettei osaa hakea

      Parisuhteettomuus- kyse valinnasta, kelpaamisesta vai siitä ettei osaa hakea? Ikivanhan aloituksen provosoimana mietin m
      Sinkut
      122
      891
    8. Mennäänkö sitten mies

      Naimisiin joskus? Haluaisitko?
      Ikävä
      43
      829
    9. Mietin vain sua

      Kuinka saat pään ihan pyörälle. Oltaisiin hyviä yhdessä. Joku uskomaton kemia meidän välillä. Ulkopuolisista varmaan näy
      Ikävä
      11
      771
    10. On ilta jälleen joten

      Uusi iltaketju tähän. Mukavaa iltaa vaan. Susi se täällä aina yksin tallustaa. 😊🐺🌃🌙☕🧡
      Ikävä
      118
      720
    Aihe