Raamatun ristiriidat

Tuo joku konkreettinen ristiriita esiin, vaikkapa mielestäsi se kaikkein pahin sellainen, niin tarkastellaan sitä.

Johanneksen evankeliumi poikkeaa muista , siinä käsitelllään asioita eri tavalla kuin muissa ecankeliumeussa. ristiriitaa, koska esimerkiksi ihmeteot ovat olleet käsiteltyinä jälkikäteen, onko ne menneet noin, kirjoitusasu. Magdalan Marian asema ha status. Roomalaiskatolisen kirkon vaikutus magdalan marian ilmiasuun.Johanneksen evankeliumissa ilmaistaan isän ja pojan yhteys eri tavalla kuin muissa, Jumalan Poika versus ihmisen poika. Näin ollen se poikkeaa synoptisista evankeliumeista, mikä sinänsä voi aiheuttaa ristiriitaa, koska asiat käsitellään eri perspektiivistä ja eri tavalla.

Kaikkea ei voi ihminen ymmärtää ja etenkään kaikkea ei voi aina hallita ja tai johtaa. Johanneksen evankeliuminkin pohja historiikissä, osa , suuri osa hyvinkin on historiallista tapahtumaa.

Johanneksen ilmestyskirjassa voi hyvinkin olla eniten ristiriitaa. Ajatellen vaikka kuvailua, seitsemän olentoa, joilla käsissään vihan maljat, enkelit
merkkisoitot, voi huudot, ensimmäinen, toinen, tuhatvuotisvaltakunta, seitsemän merkkidoittoa, uusi taivas ha uusi maa,enkeli joka pihaltaan eufrat virtaan, peto, jonka luku on 666, Babylonin tuho ja tuomio, hevoset ja ratsastajat, 144.000 ,jotka osallisena ensimmäisestä ylösnousemuksesta, näitäovat pyhät ,joiden otsaan painetty karitsan sinetti. Uusi taivas ja uusi maa, kirjan ennussanat. Ilmestyskirjassa sisältöä riittää, hieman ristiriitaisiakin ehkä ,mutta mielenkiintoinen kollaasi.

Se on vähän jännästi muokattu sekin että "lopun aikoina minä vuodatan henkeni kaikkiin ihmisiin. Teidän poikanne ja tyttärenne profetoivst, nuorukaiset nökevöt näkyjä ja vanhuksrt ennusunia. "Lapset kääntyvät vanhempiaan vastaan, miniä anoppiaan, viholliset ovat saman talon väkeä"

Ilmestyskirja vaatii laajaa Raamatun tuntemusta. Mutta asiantuntijoihin turvautumalla, loksahtavat tapahtumat selvään järjestykseen. Esim. Baruch Korman on loistava alkuperäisen kielen tulkitsija ja tapahtumien looginen selittäjä. Ilmestyskirja on myös selvästi Pyhitetty kirja, jota lukiessa aistii Jumalan arvovallan läsnäolon. On hyvä, jos Raamatun sisällöstä tulee kiistaa kirkolliskokouksissa. Riidan jälkeen on aina päästy parhaimpaan tulokseen, Jumalan johdatuksessa. Jumala ei salli sanomaansa vääristettävän. Siksi kokonaisvaltainen sanoma on pysynyt samana, sanojen ja ilmaisujen modernisoinneista huolimatta.

Kyllä kun on niin monesti käännetty, niin jotkut lauseet ovat saaneet uuden merkityksensä, sitä ei voi kiistää, puhumattakaan kappaleiden kokonaissisällöostä. Olet siis väärässä. Alkukielinen teksti on täyttä hepreaa monille, mutta moni pastori osaa heprean kielen, joten hön katsoo asiaa siitä vinkkelistä . Myös laaja historiallinen tieto asioista on saatavilla, voi tutustella jos haluaa, kuten heprean kieleenkin ja Raanatun alkuteksteihin.

Jos joskus voisi olla saarna hepreaksi. Muut pastorit ymmärtävät mutta kansa ei. Olisi mielenkiintoista palata juurille sillä tavoin. Voisi toki olla tulkki.

Kyllä jokaisen pastorin pitää hepreaa ymmärtää.

On täytynyt olla lutherilla luonnetta ja intoa levittää Raamatun sanomaa saksankielellä. Vei vuosia kun käänteli, piti vissiin askeesusta, mutta hyvä juttu että nahdollisti saksan kielen valta-aseman ja avasi jansainvölistä kauppaliikennettä kuten hitler myöhemmin omalla tyylillään. Tyylinsä kullakin. Mitä tulee Raamatun historiikkiin, niin mikäli kokonaiskuvaa haluaa, ei riitä Raamatuntuntemus noin opintojen perusteella, vaan pitääpaneutua kokonaisvaltaisesti asioihin, Raamatuntutkimukseen, alkuhistoriaan, tekstien käännöshistoriaan ja alkukieliin. Yliopistojakin on niin monentasoisia, kuka missäkin pastoriksi opiskelee.

Raamatun ”ristiriidoista” ja
niiden oikeanlainen ymmärtäminen




Monet ovat nähneet paljon vaivaa etsiessään ”ristiriitoja” Raamatusta. Mutta kun tarkastelemme näitä ihmisten esittämiä ristiriitoja, niin ne johtuvat usein siitä, että ei tunneta Raamatun alkukieltä eikä sen aikaista kulttuuria eikä käsitteitä. Kun tutkimme Raamatussa esiintyviä ”ristiriitoja”, niin huomaamme, että ristiriita on ihmisen väärässä tulkinnassa, pilkkaajien tahallisessa vääristelyssä, sekä käännösten virheissä, ei Raamatussa eli Jumalan sanassa.

Tähän sivulle kokoan esimerkkejä siitä kuinka väärät tulkinnat Raamatun ”ristiriidoista” eivät olekaan ristiriitoja, vaan niihin löytyy selkeä Raamatullinen selitys.

Huom! Päivitän sivuja sitä mukaan kun saan valmiiksi uusia kohtia, joista selviää, että ”ristiriitaan” löytyykin Raamatullinen selitys.

Seuraavaksi kohtia, joissa on esitetty olevan ristiriita, mutta joissa ei kuitenkaan ole mitään ristiriitaa. Löydät kohdat myös sisäisten linkkien kautta:

Vanha testamentti:

- Kaksi erilaista luomisjärjestystä? (1 Moos 1-2)
- Kuoliko Aatami syödessään hyvän- ja pahantiedon puusta? (1 Moos 2:16,17)
- Isien pahat teot ja lapset(2 Moos 20:5)
- Lepakko ei ole lintu (3 Moos 11:13-19)
- Heinäsirkan jalat (3 Moos 11:20-23)
- Ikuinen säädös? (3 Moos 16:29-31)
- Onko ihmisen sielu sydämessä vai veressä? (3 Moos 17:11-14)
- Ahimelek vai Abjatar? (1 Sam 21:1-6)
- Onko lukumäärä 800 000 vai 1 100 000? (2 Sam 24: 9)
- Strutsin poikaset (Job 39:13-16)
- Kuka tuli kuninkaaksi Joosian jälkeen? (Jer 22:11)
- Israelilaisten määrä(1 Kun 20)
- Kedolla ollut karja kuoli(2 Moos 9)

Voihan kristinu kko sentään , kun löytyyristiriitoja, mutta niin varmasti monesta muustakin asiasta:)

ristiriitoja voi tulla, noin pastorialisesti ajatelln mm. Raamatun teologiset ristiriidat, siinä onkin tutustumminen aiheeseen, ihan hyvällä mielellä ja mielenkiinnolla.

Teologit ja seurakuntalaiset, opiskelkaa Raamatun alkukieliä!
12.07.2021


Hepreaa ja kreikkaa vuosia opettanut Matti Liljeqvist näkee, että Raamatun alkukielten huono osaaminen teologien keskuudessa on hälyttävää. Erityisesti sen vuoksi, että saarnojen sisältö ohenee, kun yhä harvempi tutkii Raamatun tekstejä alkukielellä.

Vanha testamentti kirjoitettiin alun perin hepreaksi, vaikka siitä löytyy joitakin katkelmia arameaksi. Uusi testamentti puolestaan kirjoitettiin kreikaksi muutamia arameankielisiä lausahduksia lukuun ottamatta. Siksi on tapana puhua hepreasta ja kreikasta Raamatun alkukielinä. Mutta mihin seurakunnan tai kristillisen järjestön palveluksessa olevat papit ja teologit tarvitsevat Vanhan testamentin alkukielen eli heprean tai Uuden testamentin kreikan osaamista? Tämä on monesti seurakuntalaisillekin epäselvää. Eikä vain seurakuntalaisille, vaan myös osalle papeista, joista moni ei ole lukenut Raamattua sen alkukielillä sen jälkeen kuin he suorittivat opintonsa teologisessa tiedekunnassa.

Teologian tohtorit Vesa Ollilainen ja Topias Tanskanen tarkastelevat teoksessa ”Sensuroitu — Raamatun muutosten vaiettu historia” esitettyjä argumentteja ja tulkintoja.

Ville Mäkipelto ja Paavo Huotari ovat onnistuneet kirjoittamaan kirjan, joka pian julkaisemisen jälkeen ylitti valtakunnallisen uutiskynnyksen. Syy mediahuomioon käy ilmi teoksen nimestä: Sensuroitu — Raamatun muutosten vaiettu historia (Otava 2023). Kirjoittajien mukaan kyseessä on ensimmäinen suomenkielinen kansantajuinen kirja tekstikritiikistä. Osaksi niin onkin, mutta kirja on paljon enemmän. Helsingin yliopiston eksegetiikan laitoksessa kouluttautuneiden tekstikriitikoiden perusteesinä on, että Raamatun kirjat ovat muuttuneet jatkuvasti läpi historian. Kirjoittajien mukaan ”alussa normina oli tulkintojen moninaisuus. Vasta kirkolliskokouksissa 300-luvulta alkaen osa tulkinnoista julistettiin harhaopeiksi ja osa oikeaksi opiksi. Eräitä oppineita alettiin kutsua harhaoppisiksi” (s. 16). Itse asiassa kirjoittajat paaluttavat heti alkuun, että ”mitään muuttumatonta pyhää tekstiä ei ole koskaan ollut olemassakaan” (s. 8), että ”Raamattua ei ole olemassa”. Tai jos on, niin samalla väitetään, että ”[t]odellisuudessa on olemassa erilaisia Raamattuja” (s. 17).

Vallan ja oikean opin nimissä sensuroitiin niin kokonaisia teoksia kuin niiden osiakin sekä vääräoppiset näkemykset. Mutta nyt on koittanut aika paljastaa vallan väärinkäyttö ja palauttaa kunniaan marginalisoidut mielipiteet. Kirjoittajat tekevät agendansa selväksi: ”tavoitteena on ollut tuoda päivänvaloon kaikki se Raamatun tekstien inhimillinen moninaisuus ja rosoisuus, joka menetetään, jos seurataan yksittäisen kirjurin, kääntäjän tai tulkitsijan valitsemaa muutosta. Moniäänisyys paljastuu, kun kaikki käsikirjoitukset otetaan huomioon.” (s. 208.) Tämä kokonaisnäkemys Raamatun tekstien ja kristillisten oppien historiasta esitetään tieteen arvovallalla: ”Kirjassa esitellyt tutkimustulokset perustuvat tieteelliseen eksegeettiseen tutkimukseen” (s. 216). Arvostelun kohteena on konservatiivinen raamatuntulkinta ja ehkä erityisesti kirjoittajien helluntailainen tausta ja varsinkin sen käsitys Raamatusta. Tämän he pyrkivät määrätietoisesti kumoamaan tukeutumalla saamaansa yliopisto-opetukseen, joka ainakin toiselle kirjoittajista on ollut ”balsamia teini-iän haavoihin” (s. 212).

Heprealaiset kirjaimet
Heprealaisessa kirjaimistossa on 22 kirjainta. Näistä viidellä on erityinen sofit- eli lopetusmuoto, jota käytetään mikäli kirjain esiintyy sanan lopussa.

Alef Bet/Vet Gimel Dalet He Vav Zajin Ḥet Tet Jod Kaf/Khaf
א א ב ב ג ג ד ד ה ה ו ו ז ז ח ח ט ט י י כ כ
ך ך
Lamed Mem Nun Samekh Ajin Pe/Fe Tsade Qof Reš Šin Tav
ל ל מ מ נ נ ס ס ע ע פ פ צ צ ק ק ר ר ש ש ת ת
ם ם ן ן ף ף ץ ץ

noiden kirjaimienkin vuoksi tullut epäselvyyttä-. jokaisen pastorin koulutukseen kuuluu nuo edes osata toki ja ymmärtää se, etttä on voinut syntyä epäselvyyksiäå lukuisten alkukäännösten vuoksi.

eivät vaan tahdo osata puhua hepreaa.

montakin juttua kirkon piirissä muutenkin on ollut ja on...semmoista epäselvyyttä..

petetään aviopuolisoitakin..

laivalla ja työssä , sisätiloissakin..

Raamatussa ole ristiriitoja, joka on Jumalan armoitama san vaikka onkin ihminnen välikappaleena kirjoittanut sanat.