Yksi perijä, perinnönjako maksua varten

Jännä juttu, että perinnönjakoa ei voi toimittaa vaikka osuudet ovat selvästi puolet molemmille ja olisi helppo toteuttaa. Tasinkokin olisi sitten maksettavissa siskon kuolinpesän tililtä. Nyt tilanne on se, että kuolinpesän A omaisuus ei ole kenenkään käytettävissä kun siskolla on hieman muuta omaisuutta ja sen muun omaisuuden selvittäminen näyttä vievän vuosia.

Anonyymi kirjoitti:

Jännä juttu, että perinnönjakoa ei voi toimittaa vaikka osuudet ovat selvästi puolet molemmille ja olisi helppo toteuttaa. Tasinkokin olisi sitten maksettavissa siskon kuolinpesän tililtä. Nyt tilanne on se, että kuolinpesän A omaisuus ei ole kenenkään käytettävissä kun siskolla on hieman muuta omaisuutta ja sen muun omaisuuden selvittäminen näyttä vievän vuosia.

Lue lisää

Eivät ole "perintöosuudet" tietenkään yhden omaisuutta, kun osituskin siskon osalta tekemättä.
Vasta osituksesta yli jäävän osuuden perillinen omistaa. Kuolinpesän osuus otetaan huomioon siskon osituksessa.

Anonyymi kirjoitti:

Eivät ole "perintöosuudet" tietenkään yhden omaisuutta, kun osituskin siskon osalta tekemättä.
Vasta osituksesta yli jäävän osuuden perillinen omistaa. Kuolinpesän osuus otetaan huomioon siskon osituksessa.

Lue lisää

Tuo Minilexin teksti tarkoittanee sitä, että perintöä ei tarvitse jakaa, jos kuolinpesässä on vain yksi osakas. Siis yksi osakas, eikä suinkaan yksi perijä. Tässä aloituksen tilanteessa on kaksi osakasta, veli ja entinen aviopuoliso (ei perijä). Siten kuolinpesän A omaisuus voidaan jakaa eli tehdä perinnönjako. Sen seurauksena siskon kuolinpesä saa oman osuutensa kuolinpesästä A ja tasinko voidaan maksaa siitä. Tämä kuulostaa loogiselta.

Verottaja: "Perintöä ei tarvitse jakaa, jos kuolinpesässä on vain yksi osakas. Silloin omaisuus siirtyy perinnönsaajalle perinnönjättäjän kuolinhetkellä."

Tässäkin puhutaan osakkaista, eikä perijöistä. Aloituksen tapauksessa siis perintö pitää jakaa.

Anonyymi kirjoitti:

Eivät ole "perintöosuudet" tietenkään yhden omaisuutta, kun osituskin siskon osalta tekemättä.
Vasta osituksesta yli jäävän osuuden perillinen omistaa. Kuolinpesän osuus otetaan huomioon siskon osituksessa.

Lue lisää

"Perintöosuudet" ovat ainoan jäljelle jääneen omaisuutta. Osituksen toimittamattomuus ei muuta omistussuhteita miksikään. Ainut perillinen omistaa kaiken sen, minkä perittävä A:lta on jäänyt.

Omaisuuden osituksessa määritetään tasingonmaksuvelvollisuus jommalle kummalle osapuolelle, eli siskon entiselle aviopuolisolle tai kuolinpesälle. Kuka tasingon maksaa ja millä varoilla on yhdentekevää siiviilioikeudellisesti.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo Minilexin teksti tarkoittanee sitä, että perintöä ei tarvitse jakaa, jos kuolinpesässä on vain yksi osakas. Siis yksi osakas, eikä suinkaan yksi perijä. Tässä aloituksen tilanteessa on kaksi osakasta, veli ja entinen aviopuoliso (ei perijä). Siten kuolinpesän A omaisuus voidaan jakaa eli tehdä perinnönjako. Sen seurauksena siskon kuolinpesä saa oman osuutensa kuolinpesästä A ja tasinko voidaan maksaa siitä. Tämä kuulostaa loogiselta.

Verottaja: "Perintöä ei tarvitse jakaa, jos kuolinpesässä on vain yksi osakas. Silloin omaisuus siirtyy perinnönsaajalle perinnönjättäjän kuolinhetkellä."

Tässäkin puhutaan osakkaista, eikä perijöistä. Aloituksen tapauksessa siis perintö pitää jakaa.

Lue lisää

Pitää huomata, että sisko on eronnut puolisostaan ennen kuolemaansa, joten ex-puoliso ei ole kuolinpesän osakas. Mitään perinnönjakoa ei voida suorittaa ja osakkaita on vain yksi siskon kuoltua.

Jossisko olisi kuollut ollessaan naimisisssa, perisi aviopuoliso yksin aloittajan siskon. Veljelle jäisi ns. toissijainen perintöoikeussen jälkeen, kun eloonjäänyt puoliso kuolisi. Nyt eiole tästä tilanteesta kysymys.

Anonyymi kirjoitti:

"Perintöosuudet" ovat ainoan jäljelle jääneen omaisuutta. Osituksen toimittamattomuus ei muuta omistussuhteita miksikään. Ainut perillinen omistaa kaiken sen, minkä perittävä A:lta on jäänyt.

Omaisuuden osituksessa määritetään tasingonmaksuvelvollisuus jommalle kummalle osapuolelle, eli siskon entiselle aviopuolisolle tai kuolinpesälle. Kuka tasingon maksaa ja millä varoilla on yhdentekevää siiviilioikeudellisesti.

Lue lisää

Eli entinen aviopuoliso voi tulla kuolinpesään A, osoittaa sormellaan jotain tavaraa ja sanoa, että se kuului hänen ex-vaimolleen ja vaatia sitä itselleen tasinkona? Onko tällainen yleinen käytäntö avioeroissa, jossa toinen osapuoli on osakkaana kuolinpesässä? Eli yleisessä tapauksessa kuolinpesän omaisuutta voidaan luovuttaa pois osakkaan ex-puolisolle tasinkona ilman perinnönjakoa?

Anonyymi kirjoitti:

Pitää huomata, että sisko on eronnut puolisostaan ennen kuolemaansa, joten ex-puoliso ei ole kuolinpesän osakas. Mitään perinnönjakoa ei voida suorittaa ja osakkaita on vain yksi siskon kuoltua.

Jossisko olisi kuollut ollessaan naimisisssa, perisi aviopuoliso yksin aloittajan siskon. Veljelle jäisi ns. toissijainen perintöoikeussen jälkeen, kun eloonjäänyt puoliso kuolisi. Nyt eiole tästä tilanteesta kysymys.

Lue lisää

Ex-puoliso on kuolinpesän osakas.

Anonyymi kirjoitti:

Ex-puoliso on kuolinpesän osakas.

Avioeron jälkeen entisellä puolisolla ei ole mitään asiaa kuolinpesään, koska ositusperuste on avioero eikä puolison kuolema. Hän voi vaatia tehtäväksi avioero-osituksen kuolinpesän kanssa. Hän ei saa jakamattomuussuojaa jäämistöön, mutta hänen suostumuksensa vaaditaan, jos kuolinpesästä myytäisiin puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto tai asuntoirtaimistoa, tai muutakaan esim. puolison henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettua omaisuutta. Ks.tark. avioliittolaki 86 § 3 mom (alla).

"Milloin avioliitto on tuomiolla purettu, olkoon, kunnes ositus on toimitettu, puolisolla avioliiton purkautuessa ollut omaisuus edelleen hänen vallittavanaan, niinkuin avioliitto vielä jatkuisi. Mitä osituksessa tehtävästä tilistä on 2 momentissa sanottu, sovellettakoon vastaavasti"

Anonyymi kirjoitti:

Avioeron jälkeen entisellä puolisolla ei ole mitään asiaa kuolinpesään, koska ositusperuste on avioero eikä puolison kuolema. Hän voi vaatia tehtäväksi avioero-osituksen kuolinpesän kanssa. Hän ei saa jakamattomuussuojaa jäämistöön, mutta hänen suostumuksensa vaaditaan, jos kuolinpesästä myytäisiin puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto tai asuntoirtaimistoa, tai muutakaan esim. puolison henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettua omaisuutta. Ks.tark. avioliittolaki 86 § 3 mom (alla).

"Milloin avioliitto on tuomiolla purettu, olkoon, kunnes ositus on toimitettu, puolisolla avioliiton purkautuessa ollut omaisuus edelleen hänen vallittavanaan, niinkuin avioliitto vielä jatkuisi. Mitä osituksessa tehtävästä tilistä on 2 momentissa sanottu, sovellettakoon vastaavasti"

Lue lisää

Kuitenkin lakihelpissä lukee näin:

"Ex-puolisosta voi tulla kuolinpesän osakas, jos avioeron jälkeen ei ole tehty ositusta."

Kyllä ex-puoliso on kiolinpesän osakas.

Anonyymi kirjoitti:

Kuitenkin lakihelpissä lukee näin:

"Ex-puolisosta voi tulla kuolinpesän osakas, jos avioeron jälkeen ei ole tehty ositusta."

Kyllä ex-puoliso on kiolinpesän osakas.

Lue lisää

Ei tule, aviopuolisosta tulee ainoastaan testamentilla kuolinpesän jäsen, samoin kuin leskestäkin joka täysin eri asia kuin EXpuoliso koska on avioero, lue avioliitto laki huolellisesti.

Kumpikaan avioerossa ole vaatinut ositusta ja siinä on määräaika vaatimuksen osituksesta esittämiseen, jos ulkomuistista haettuna muistan oikein, tarkistan.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tule, aviopuolisosta tulee ainoastaan testamentilla kuolinpesän jäsen, samoin kuin leskestäkin joka täysin eri asia kuin EXpuoliso koska on avioero, lue avioliitto laki huolellisesti.

Kumpikaan avioerossa ole vaatinut ositusta ja siinä on määräaika vaatimuksen osituksesta esittämiseen, jos ulkomuistista haettuna muistan oikein, tarkistan.

Lue lisää

Omaisuuden osituksen vaatimiselle ei ole määräaikaa, vaan em. vaatimus ei vanhennu lainkaan. Lainvalmistelussa on oikeusministeriössä lakiehdostus, jossa ositukselle tulisi tietyissä tilanteissa 10 vuoden vanhentumisaika.

Anonyymi kirjoitti:

Kuitenkin lakihelpissä lukee näin:

"Ex-puolisosta voi tulla kuolinpesän osakas, jos avioeron jälkeen ei ole tehty ositusta."

Kyllä ex-puoliso on kiolinpesän osakas.

Lue lisää

Tässäpä tätä, määräaikaa ei laista sillain löytynyt, mutta oletettavasti avioero astunut voimaan ennen alpittajan siskon kuolemaa, joten ositustakaan ei voida tehdä, koska avioliiton toinen osapuoli ei voi ilmaista omaisuudesta mikä on yksinomaan hänen.

Avioliittolaista: "2 luku
Puolisoiden omaisuus
34 §
Se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle. Niin ikään on hänen omaisuuttaan, mitä hän avioliiton aikana saa (eli vaikkapa perintö, syntymäpäivälahja, etc).

35 §
Kumpaisellakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen. Sen nojalla saavat omaisuuden --->>osituksessa<<<-- eloonjäänyt puoliso ja kuolleen puolison perilliset taikka --->>kumpikin puoliso puolet --->>puolisoiden(HUOM. puolisoiden, eli yhteisen omaisuuden) omaisuuden säästöstä,<<-->> sen mukaan kuin IV osassa tarkemmin säädetään<<--

IV osa. 6 §
Kunnes ositus toimitetaan, osallistuu eloonjäänyt puoliso -->>kuolleen puolison<<-- ( siis HUOM. avioliiton ollessa voimassa kuolleen eli LESKEKSI jäänyt, EI ERONNUT puoliso) omaisuuden hallintoon niin kuin perintökaaressa säädetään. (5.2.196542)".

Näin löytyy laista.

Anonyymi kirjoitti:

Tässäpä tätä, määräaikaa ei laista sillain löytynyt, mutta oletettavasti avioero astunut voimaan ennen alpittajan siskon kuolemaa, joten ositustakaan ei voida tehdä, koska avioliiton toinen osapuoli ei voi ilmaista omaisuudesta mikä on yksinomaan hänen.

Avioliittolaista: "2 luku
Puolisoiden omaisuus
34 §
Se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle. Niin ikään on hänen omaisuuttaan, mitä hän avioliiton aikana saa (eli vaikkapa perintö, syntymäpäivälahja, etc).

35 §
Kumpaisellakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen. Sen nojalla saavat omaisuuden --->>osituksessa<<<-- eloonjäänyt puoliso ja kuolleen puolison perilliset taikka --->>kumpikin puoliso puolet --->>puolisoiden(HUOM. puolisoiden, eli yhteisen omaisuuden) omaisuuden säästöstä,<<-->> sen mukaan kuin IV osassa tarkemmin säädetään<<--

IV osa. 6 §
Kunnes ositus toimitetaan, osallistuu eloonjäänyt puoliso -->>kuolleen puolison<<-- ( siis HUOM. avioliiton ollessa voimassa kuolleen eli LESKEKSI jäänyt, EI ERONNUT puoliso) omaisuuden hallintoon niin kuin perintökaaressa säädetään. (5.2.196542)".

Näin löytyy laista.

Lue lisää

Toki omaisuuden ositus voidaan eronneiden puolisoiden kesken tehdä, vaikka toinen heistä kuolisi.

Merkityksellistä ei ole myöskään, onko avioerotullut voimaan, vaan ositus toimitetaan avioeron perusteella silloinkin, kun puplisoja ei ole tuomittu eroon, mutta avioeroa on haettu. Avioerohakemuksen jättäminen tuomioistuimeen siis määrää, onko osituksen peruste avioero vai puolison kuolema.

Leski ei siis saa mitään leksen oikeuksia kuolinpesässä, jos avioeroa on haettu ennen toisen puolison kuolinhetkeä. Ks. PK 3:7 (siteerattu alla).

"Puolisolla ei, mikäli erityisistä asianhaaroista ei muuta johdu, ole tämän luvun mukaista oikeutta jäämistöön, jos perittävän kuollessa oli vireillä kanne asumus- tai avioerosta tai jos puolisot olivat tehneet hakemuksen avioliiton purkamisesta tai asumuserosta. Sama on laki, jos puolisot on tuomittu asumuseroon, mikäli asumuserotuomio ei ole perittävän kuollessa rauennut."

Anonyymi kirjoitti:

Toki omaisuuden ositus voidaan eronneiden puolisoiden kesken tehdä, vaikka toinen heistä kuolisi.

Merkityksellistä ei ole myöskään, onko avioerotullut voimaan, vaan ositus toimitetaan avioeron perusteella silloinkin, kun puplisoja ei ole tuomittu eroon, mutta avioeroa on haettu. Avioerohakemuksen jättäminen tuomioistuimeen siis määrää, onko osituksen peruste avioero vai puolison kuolema.

Leski ei siis saa mitään leksen oikeuksia kuolinpesässä, jos avioeroa on haettu ennen toisen puolison kuolinhetkeä. Ks. PK 3:7 (siteerattu alla).

"Puolisolla ei, mikäli erityisistä asianhaaroista ei muuta johdu, ole tämän luvun mukaista oikeutta jäämistöön, jos perittävän kuollessa oli vireillä kanne asumus- tai avioerosta tai jos puolisot olivat tehneet hakemuksen avioliiton purkamisesta tai asumuserosta. Sama on laki, jos puolisot on tuomittu asumuseroon, mikäli asumuserotuomio ei ole perittävän kuollessa rauennut."

Lue lisää

Ositusperusteen päivämäärä on aina avioerohakemuksen päivämäärä.

Anonyymi kirjoitti:

Eli entinen aviopuoliso voi tulla kuolinpesään A, osoittaa sormellaan jotain tavaraa ja sanoa, että se kuului hänen ex-vaimolleen ja vaatia sitä itselleen tasinkona? Onko tällainen yleinen käytäntö avioeroissa, jossa toinen osapuoli on osakkaana kuolinpesässä? Eli yleisessä tapauksessa kuolinpesän omaisuutta voidaan luovuttaa pois osakkaan ex-puolisolle tasinkona ilman perinnönjakoa?

Lue lisää

Osituksessa voidaan aivan vapaasti sopia, että mitä omaisuutta tai valuuttaa entinen puoliso saa osituksessa. Loppu jää siskon kuolinpesään.

Anonyymi kirjoitti:

Osituksessa voidaan aivan vapaasti sopia, että mitä omaisuutta tai valuuttaa entinen puoliso saa osituksessa. Loppu jää siskon kuolinpesään.

Tässä oli puhe siitä, että ex-puoliso tulisi osoittelemaan kuolinpesään A, ei siskon kuolinpesään. Jos loppu jää siskon kuolinpesään, niin jotenkin sen pitää sinne siirtyä kuolinpesästä A (perinnönjaolla?).

Anonyymi kirjoitti:

Tässä oli puhe siitä, että ex-puoliso tulisi osoittelemaan kuolinpesään A, ei siskon kuolinpesään. Jos loppu jää siskon kuolinpesään, niin jotenkin sen pitää sinne siirtyä kuolinpesästä A (perinnönjaolla?).

Lue lisää

Tilanne on juridisesti tämä: A on kuollut aiemmin ja A:n kuolinpesään kuului A:n kuollessa "veli" ja "sisko" ainoina osakkaina.

Osakkaista toinen [sisko] kuoli ja kuolleella oli omaisuuden ositus toimittamatta ex-puolisonsa kanssa, josta hän oli aiemmin eronnut.

Kuolleella osakkaalla ei ollut muita perillisiä kuin saman kp:n osakas [veli]. Tällöin ei voida toimittaa perinnönjakoa, koska ei osapuolia, joille jäämistöä A:n jälkeen jaettaisiin. Jäämistö siirtyy ainoalle perilliselle [siskon veljelle].

Ex-puoliso voi tehdä omaisuuden osituksen "siskon" kuolinpesän kanssa ts. "veljen" kanssa.. Koska "siskon" kuolinpesällä on osuus A:n kuolinpesään, on mahdollista, että tasinkoa maksetaan "siskon" ex-puolisolle A:n jäämistöstä kertyneillä varoilla.

Ex-puoliso voi siis tulla osittelemaan, mitä haluaisi tasinkona myös A:n jäämistövarojen osalta. Vaikkei "siskon" osuus ollutkaan 100 % A:n jäämistöön vaan puolet siitä, ei ole estettä vaatia tasinkoa kaikesta, mikä A:n jäämistöön kuului. Käytännössä tasingon maksaja voikuitenkin aina maksaa tasingon rahana.

Korjaan virheeni, siis mitä edesmennyt on saanut eläessään, lahjaksi, ansainnut, perinnöksi, eivät kuulu tasinkoon.

Tällä varmistetaan sukuoikeus, että myös peeinnön pysyminen suvussa, eli tarkoittaa sitä, ettei eloon jääneellä puolisolla ole oikeutta toisen puolison omaisuuteen.

Lakeja kun on lähdetty tulkitsemaan ja soveltamaan asiaan on lähdetty väärille teille, lakia kun ei tulkita tai sovelleta, vaan asia sovelletaan lakiin nähden.