vapaa taidekoulu

kiitokset vastauksesta.

tällainen on minullakin kuva, ja olen nuo sivut aiemminkin vilkaissut. eli periaatteessa valmistaa, ja värit ja maalaus on se keskeisin.

kiinnostaa vain, missä määrin vapaa taidekoulu on hyvä pohja taiteilijaksi aikovalle, vai vaatiiko se lisäksi esim. kuvataideakatemian käymistä tms. opetetaanko siellä taidehistoriaa, "taideteoriaa" vai onko se pelkästään käytännön maalausta. muita taiteenlajeja ei taideta opettaa? ja liittykö kouluun jotakin antroposofista taustaa tms.?

art kirjoitti:

kiitokset vastauksesta.

tällainen on minullakin kuva, ja olen nuo sivut aiemminkin vilkaissut. eli periaatteessa valmistaa, ja värit ja maalaus on se keskeisin.

kiinnostaa vain, missä määrin vapaa taidekoulu on hyvä pohja taiteilijaksi aikovalle, vai vaatiiko se lisäksi esim. kuvataideakatemian käymistä tms. opetetaanko siellä taidehistoriaa, "taideteoriaa" vai onko se pelkästään käytännön maalausta. muita taiteenlajeja ei taideta opettaa? ja liittykö kouluun jotakin antroposofista taustaa tms.?

Lue lisää

Pääpaino opetuksessa on käytännön työskentelyä, mutta kyllä siellä taideteoriaakin opetetaan kaiken muun ohella. Esim. väriteorian opiskelussa perehdytään paitsi väreihin myös niiden filosofiseen luonteeseen ja muuhun merkitykseen. Taidehistoriaa ei varsinaisesti opeteta enkä usko, että sitä opetetaan Kuvataideakatemiassakaan. Akatemian opiskelijoilla on nimittäin mahdollisuus opiskella Helsingin yliopiston taidehistorian laitoksella taidehistoriaa, jos haluavat. Mitään erityistä filosofiaa tai aatetta ei Vapaan taidekoulun opetukseen liity.

Vapaassa on rajoitetut mahdollisuudet järjestää kuvataiteen opiskelua, joten he keskittyvät pääasiaansa eli maalaukseen (myös piirtämiseen) sekä väreihin. Kuvanveistoa tai muita kuvataiteen lajeja kuten esim. ympäristötaidetta siellä ei voi opiskella. Kyllä Vapaasta on päässyt ihan mukavasti kuvataiteilija uralle, riippuu vähän itsestään mitä haluaa. Jos tarkoituksena on opiskella muutakin kuin maalaamista, voisi harkita Akatemiaa tai jotain muuta taideoppilaitosta. Sellaisille joita kiinnostaa pääasiassa maalaaminen, se on mielestäni kuitenkin hyvä alku kuvataiteilija uralle. Opetus on hyvätasoista ja opiskelupaikka sekä opettajakunta miellyttävää.

Vinkiksi, että taidehistoriaa voi kyllä opiskella ainakin Helsingissä avoimessa yliopistossa hyvinkin pitkälle, joten sen takia ei tarvitse valita taidekoulua. Jos taas tietty filosofinen ajattelu taideopiskelun taustalla kiinnostaa sekä mm. tila- ja ympäristötaide maalaamisen ohessa, mielenkiintoinen paikka on myös taidekoulu MAA Helsingin Suomenlinnassa.

Vapaassa sekä myös taidekoulu MAA:ssa monet opiskelijat ovat ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen pyrkineet Kuvataideakatemiaan ja osa myös päässyt. Eli näitä kouluja käytetaan oikeasti myös välivuoden harjoittelukouluina, mistä ko. taidekoulut eivät tietenkään pidä. Ehkä tämänkin takia Vapaa on päätynyt tuohon ratkaisuun, jossa 1. vuosikurssin jälkeen vain osa pääsee jatkoon. Kuvataideakatemian eräs suuri etu on kyllä se, että siellä ei ole lukukausimaksuja ja Akatemian opiskelijat voivat suorittaa kursseja myös muissa tiedekunnissa, mm. Taideteollisessa ja yliopistossa.

Taiteilija_ kirjoitti:

Pääpaino opetuksessa on käytännön työskentelyä, mutta kyllä siellä taideteoriaakin opetetaan kaiken muun ohella. Esim. väriteorian opiskelussa perehdytään paitsi väreihin myös niiden filosofiseen luonteeseen ja muuhun merkitykseen. Taidehistoriaa ei varsinaisesti opeteta enkä usko, että sitä opetetaan Kuvataideakatemiassakaan. Akatemian opiskelijoilla on nimittäin mahdollisuus opiskella Helsingin yliopiston taidehistorian laitoksella taidehistoriaa, jos haluavat. Mitään erityistä filosofiaa tai aatetta ei Vapaan taidekoulun opetukseen liity.

Vapaassa on rajoitetut mahdollisuudet järjestää kuvataiteen opiskelua, joten he keskittyvät pääasiaansa eli maalaukseen (myös piirtämiseen) sekä väreihin. Kuvanveistoa tai muita kuvataiteen lajeja kuten esim. ympäristötaidetta siellä ei voi opiskella. Kyllä Vapaasta on päässyt ihan mukavasti kuvataiteilija uralle, riippuu vähän itsestään mitä haluaa. Jos tarkoituksena on opiskella muutakin kuin maalaamista, voisi harkita Akatemiaa tai jotain muuta taideoppilaitosta. Sellaisille joita kiinnostaa pääasiassa maalaaminen, se on mielestäni kuitenkin hyvä alku kuvataiteilija uralle. Opetus on hyvätasoista ja opiskelupaikka sekä opettajakunta miellyttävää.

Vinkiksi, että taidehistoriaa voi kyllä opiskella ainakin Helsingissä avoimessa yliopistossa hyvinkin pitkälle, joten sen takia ei tarvitse valita taidekoulua. Jos taas tietty filosofinen ajattelu taideopiskelun taustalla kiinnostaa sekä mm. tila- ja ympäristötaide maalaamisen ohessa, mielenkiintoinen paikka on myös taidekoulu MAA Helsingin Suomenlinnassa.

Vapaassa sekä myös taidekoulu MAA:ssa monet opiskelijat ovat ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen pyrkineet Kuvataideakatemiaan ja osa myös päässyt. Eli näitä kouluja käytetaan oikeasti myös välivuoden harjoittelukouluina, mistä ko. taidekoulut eivät tietenkään pidä. Ehkä tämänkin takia Vapaa on päätynyt tuohon ratkaisuun, jossa 1. vuosikurssin jälkeen vain osa pääsee jatkoon. Kuvataideakatemian eräs suuri etu on kyllä se, että siellä ei ole lukukausimaksuja ja Akatemian opiskelijat voivat suorittaa kursseja myös muissa tiedekunnissa, mm. Taideteollisessa ja yliopistossa.

Lue lisää

Mitä 1. vsk:n jälkeinen karsinta konkreettisesti tarkoittaa? Kuinka suuri osa jatkaa? Meneekö ahkeruuden tms. perusteella, kuten joissakin ulkomaisissa kouluissa?

Missä mielessä taidekoulu Maa on mielenkiintoinen (paitsi että sijaitsee Suomenlinnassa ja matkat sinne erityisesti talvella ovat varsin "mielenkiintoisia")? Onko siellä joku filosofinen suuntaus?

mielenkiintoinen kirjoitti:

Missä mielessä taidekoulu Maa on mielenkiintoinen (paitsi että sijaitsee Suomenlinnassa ja matkat sinne erityisesti talvella ovat varsin "mielenkiintoisia")? Onko siellä joku filosofinen suuntaus?

Lue lisää

Taidekoulu Maassa mukavinta oli ehkä ilmapiiri
ja oma galleria ydinkeskustassa. Opettajat ovat myös hyviä.

Koulussa on hyvät tilat maalaamiseen viimeisellä luokalla ja koulussa voi tehdä töitä myös esim kesälomien aikaan. Isompien maalauksien tekeminen oli vähän hankalaa kulkuyteyksien vuoksi..

Ennen aikaan Taidekoulu Maassa ei ollut tietokoneissa kirjoitusohjelmaa ja ohjelmia saatiin lainaan jos vieraileva opettaja toi niitä mukanaan. Harjoitusversio Photoshopista saatiin, kun eräs oppilas löysi sen roskiksesta..

tuohon kirjoitukseen Vapaasta Taidekoulusta. Kävin tuon koulun 80 luvulla enkä kuullut yhtään ruotsinkielistä sanaa ainakaan opetuksen yhteydessä vaikkakin kaksi opettajaa saattoivat sitäkin kieltä käyttää ainakin keskenään.
Olen saanut muutakin taidekoulutusta ennen tuota koulua ja se toimi hyvänä jatkeena aikaisemmalle.
Sanoisinkin, että kannattaa hankia hyvät pohjat ennen kuin lähtee edes kokeilemaan sisäänpääsyä ko. kouluun, koska sinne on paljon pyrkijöitä ja karsinta kuten muihinkin hyviin taidekouluihin.

Kun pyrin tuohon kouluun oli ensin alkukarsinta Suomenlinnan maisemissa parisataa pyrkijää joista valittiin vain pieni osa joka sitten yhdistettiin jo aikaisemmalla pyrkimisluokalla olleet joista muodostui tuo pyrkimisluokka ja meitä oli alussa muistaakseni noin 80, jotka maalasivat yhden vuoden ja heistä kutsuttiin 7 ammattiluokille jatkamaan, jossa sitten maalattiin aamusta iltaan ja piirustukset päälle sekä kurssimuotoisesti näitä värin rinnastus harjoitelmia. Tarkennuksena tuo edellisessä kirjoituksessa mainittu Kari oli tuolla pyrkimisluokalla.

Pidän tuota ko. koulua hyvänä asiallisena kouluna josta voi sitten ponnistaa taiteilijan ammattiin.

Koulutettu kirjoitti:

tuohon kirjoitukseen Vapaasta Taidekoulusta. Kävin tuon koulun 80 luvulla enkä kuullut yhtään ruotsinkielistä sanaa ainakaan opetuksen yhteydessä vaikkakin kaksi opettajaa saattoivat sitäkin kieltä käyttää ainakin keskenään.
Olen saanut muutakin taidekoulutusta ennen tuota koulua ja se toimi hyvänä jatkeena aikaisemmalle.
Sanoisinkin, että kannattaa hankia hyvät pohjat ennen kuin lähtee edes kokeilemaan sisäänpääsyä ko. kouluun, koska sinne on paljon pyrkijöitä ja karsinta kuten muihinkin hyviin taidekouluihin.

Kun pyrin tuohon kouluun oli ensin alkukarsinta Suomenlinnan maisemissa parisataa pyrkijää joista valittiin vain pieni osa joka sitten yhdistettiin jo aikaisemmalla pyrkimisluokalla olleet joista muodostui tuo pyrkimisluokka ja meitä oli alussa muistaakseni noin 80, jotka maalasivat yhden vuoden ja heistä kutsuttiin 7 ammattiluokille jatkamaan, jossa sitten maalattiin aamusta iltaan ja piirustukset päälle sekä kurssimuotoisesti näitä värin rinnastus harjoitelmia. Tarkennuksena tuo edellisessä kirjoituksessa mainittu Kari oli tuolla pyrkimisluokalla.

Pidän tuota ko. koulua hyvänä asiallisena kouluna josta voi sitten ponnistaa taiteilijan ammattiin.

Lue lisää

Tunsin ainoastaan opettajia kuten Carolus Enckelin (Torger Enckelin poika)toimii Pohjoismaisen taidekoulun rehtorina nykysyin,kun kävin päivittäin emme puhuneet juuri muuta kuin Ruotsia kuten mainitsin tuohon aikaan en tiennyt oliko se opetuskieli kun en ollut oppilaana.Ajattelin näin kun 95% opettajista olivat ruotsin kielisiä taustaltaan(tarkoitan kotikieli)ei se ainakaan haitaksi ole jos sitä käyttää.Ja olen samaa mieltä että opetus on asiallista,ja korkeatasoista.mikään ilmainen se ei ollut kun luulen että koulu toimii yksityisrahoituksen turvin osa tulee oppilasmaksuista.Sekä erilaisten maksullisten kurssien ja tapahtumien järjestämisestä.Muistaakseni opetus perustui Chalmersin värioppiin jos en nyt ihan väärin muista.Mutta asiallinen paikka taiteen opiskeluun muuta en voi sanoa.

yksi monista kirjoitti:

Tunsin ainoastaan opettajia kuten Carolus Enckelin (Torger Enckelin poika)toimii Pohjoismaisen taidekoulun rehtorina nykysyin,kun kävin päivittäin emme puhuneet juuri muuta kuin Ruotsia kuten mainitsin tuohon aikaan en tiennyt oliko se opetuskieli kun en ollut oppilaana.Ajattelin näin kun 95% opettajista olivat ruotsin kielisiä taustaltaan(tarkoitan kotikieli)ei se ainakaan haitaksi ole jos sitä käyttää.Ja olen samaa mieltä että opetus on asiallista,ja korkeatasoista.mikään ilmainen se ei ollut kun luulen että koulu toimii yksityisrahoituksen turvin osa tulee oppilasmaksuista.Sekä erilaisten maksullisten kurssien ja tapahtumien järjestämisestä.Muistaakseni opetus perustui Chalmersin värioppiin jos en nyt ihan väärin muista.Mutta asiallinen paikka taiteen opiskeluun muuta en voi sanoa.

Lue lisää

vaikka ketju on vanha ja aloittaja on jo varmaan löytänyt omat oppinsa. Tuo ruotsalaisuus vain tunkee koulun kieleksi vaikka kaksi viidestä opettajasta saattoi käyttää ruotsin kieltä kotioloissaan mutta ei opetuksessa.

"Muistaakseni opetus perustui Chalmersin värioppiin jos en nyt ihan väärin muista"
Täytyi oikein googlettaa oli niin outo.
Opetus ko. koulussa perustui enemmänkin värin ja valon vuorovaikutuksen näkemiseen sekä kuvaamiseen impressionismin keinoin. Nämä värin rinnastusopit tulivat Alberssin havainto-opetuksesta jota oli erillisenä kurssina.
Nuo Goethet ja muut perusopit piti hakea muualta tai olla jo pohjana, koska pyrkimisluokalla ei opetettu mitään vaan tehtiin kahdenviikon teemoja ja sitten kritiikki. Kritiikistä sitten saattoi jotain oppiakin jos osasi ottaa opikseen, mutta suurella osalla oli pallo ihan hukassa.

Kiinnitti huomiota tuo ruotsinkielesi. Minulla kun ei ole kokemusta tuollaisesta kouluruotsista ja olen oppinut tuon kielen käytännön kautta ja käynyt koulunikin ruotsissa. niin tuntuu hiukan hassulta joskus kuunnella ja nyt nähdäkin tuota kouluruotsia.
Tykkään kuitenkin että on erinomaista että on ylipäätään rohkeutta puhua tuota ruotsia. Täällä varsinkin suomalaiset ei kirveelläkään alkaisi puhumaan ruotsia vaikka osaisivat. Pelkäävät kuulemma että ääntävät sitä väärin. Sinun puhumistasikin olisi varmaan kiva kuunnella.

Poikkesi hiukan tuosta aiheesta mutta se annettakoon anteeksi vai kuinka?

entusiast kirjoitti:

Kiinnitti huomiota tuo ruotsinkielesi. Minulla kun ei ole kokemusta tuollaisesta kouluruotsista ja olen oppinut tuon kielen käytännön kautta ja käynyt koulunikin ruotsissa. niin tuntuu hiukan hassulta joskus kuunnella ja nyt nähdäkin tuota kouluruotsia.
Tykkään kuitenkin että on erinomaista että on ylipäätään rohkeutta puhua tuota ruotsia. Täällä varsinkin suomalaiset ei kirveelläkään alkaisi puhumaan ruotsia vaikka osaisivat. Pelkäävät kuulemma että ääntävät sitä väärin. Sinun puhumistasikin olisi varmaan kiva kuunnella.

Poikkesi hiukan tuosta aiheesta mutta se annettakoon anteeksi vai kuinka?

Lue lisää

Kiva kuulla olin 3 vuotias kun muutin Malmön ja tulin armeijaan Suomeen joten silloin opettelin suomenkielen,nyt olen asunut n.13vuotta suomessa ja en puhu kumpaakaan hyvin,ilmeisesti.Kun suomailaiset kaverini sanovat että puhu Ruotsia mielummin en osaa kuulema Suomea.Nyt sanotaan etten osaa Ruotsiakaan,kurja juttu olen siis unohtanut Ruotsin ja en oppinut Suomea,vain selvennykseksi.

p.salste kirjoitti:

Kiva kuulla olin 3 vuotias kun muutin Malmön ja tulin armeijaan Suomeen joten silloin opettelin suomenkielen,nyt olen asunut n.13vuotta suomessa ja en puhu kumpaakaan hyvin,ilmeisesti.Kun suomailaiset kaverini sanovat että puhu Ruotsia mielummin en osaa kuulema Suomea.Nyt sanotaan etten osaa Ruotsiakaan,kurja juttu olen siis unohtanut Ruotsin ja en oppinut Suomea,vain selvennykseksi.

Lue lisää

Olet siis asunut lähes 17 vuotta ruotsissa? kieltämättä tuntuu ihmeelliseltä tuo että olet noin perusteellisesti unohtanut ruotsinkielen kieliopin vaikka olet asunut vain 13 vuotta suomessa. voin sinulle kertoa että vanhempani muuttivat takaisin suomeen helsinkiin 11 vuotta sitten ja puhuvat täydellistä ruotsia vieläkin. itse jouduin ummikkona ruotsissa koulun penkille 13 vuotiaana mutta jo parin kuukauden aikana osasin ruotsia ihan auttavasti ja puolen vuoden päästä jo ansaitsin taskurahoja olemalla tulkkina ummikkosuomalaisille täällä. täällä myös yleensä siirtolaislapset oppivat täydellisen ruotsikielen vuoden sisällä tänne muuttamisesta ja yleensä heidän vanhemmat käyttävätkin heitä tulkkeina alkuaikoina.
noita taustoja vasten tarinasi tuntuu ihmeelliseltä ja kieltämättä hiukan oudolta.
kuitenkin kertomasi mukaan työskentelet kirkkotaiteen konservaattorina joten nostan hattua sillä se on hyvä saavutus "kielitaidottomalle" joten onneksi olkoon!
kiinnostaisi vaan tietää missä opiskelit konservaattoriksi ja milloin?

entusiast kirjoitti:

Olet siis asunut lähes 17 vuotta ruotsissa? kieltämättä tuntuu ihmeelliseltä tuo että olet noin perusteellisesti unohtanut ruotsinkielen kieliopin vaikka olet asunut vain 13 vuotta suomessa. voin sinulle kertoa että vanhempani muuttivat takaisin suomeen helsinkiin 11 vuotta sitten ja puhuvat täydellistä ruotsia vieläkin. itse jouduin ummikkona ruotsissa koulun penkille 13 vuotiaana mutta jo parin kuukauden aikana osasin ruotsia ihan auttavasti ja puolen vuoden päästä jo ansaitsin taskurahoja olemalla tulkkina ummikkosuomalaisille täällä. täällä myös yleensä siirtolaislapset oppivat täydellisen ruotsikielen vuoden sisällä tänne muuttamisesta ja yleensä heidän vanhemmat käyttävätkin heitä tulkkeina alkuaikoina.
noita taustoja vasten tarinasi tuntuu ihmeelliseltä ja kieltämättä hiukan oudolta.
kuitenkin kertomasi mukaan työskentelet kirkkotaiteen konservaattorina joten nostan hattua sillä se on hyvä saavutus "kielitaidottomalle" joten onneksi olkoon!
kiinnostaisi vaan tietää missä opiskelit konservaattoriksi ja milloin?

Lue lisää

opiskelin Tukholmassa (rikskonservator)4vuotta erkoistuin Saksassa (Stuttgartissa) ja alte pinakoteekissa Munshenissa.ymmärsit väärin olen miltei 60v. ja asunut viimeiset 13 vuotta Suomessa vakituiseen.jos haluat laita puh: sähköpostiini niin soitan sinulle sinä voit uhua rikssvenska ja minä skånska täällä ei kukaan puhu tai saa selvää kuulemma siitä olisi mukava vaihtaa ajatuksia kumpikin omalla puhekielellä riksvenkarna har ingen problem att förstår eller hur.Laitan mail osoitteen tähä[email protected],jää odottamaan yhteyden ottoa voi hyvin.

p.s kirjoitti:

opiskelin Tukholmassa (rikskonservator)4vuotta erkoistuin Saksassa (Stuttgartissa) ja alte pinakoteekissa Munshenissa.ymmärsit väärin olen miltei 60v. ja asunut viimeiset 13 vuotta Suomessa vakituiseen.jos haluat laita puh: sähköpostiini niin soitan sinulle sinä voit uhua rikssvenska ja minä skånska täällä ei kukaan puhu tai saa selvää kuulemma siitä olisi mukava vaihtaa ajatuksia kumpikin omalla puhekielellä riksvenkarna har ingen problem att förstår eller hur.Laitan mail osoitteen tähä[email protected],jää odottamaan yhteyden ottoa voi hyvin.

Lue lisää

Kyllä mulle skånen murre on täysin tuttua ja skånelaisetkin silti kirjoittavat oikein kieliopillisesti, hehän ovat myös käyneet saman oppimäärän ja samat oppimateriaalit kuin ruotsissa yleensä. sehän perustuu yleiseen koululakiin täällä ruotsissa.
varsinkin siirtolaisille jotka ovat vasta muutaman vuoden olleet ruotsissa niin heille skånen murteen ymmärtäminen on melkein täysin hepreaa. jotku heistä sanovatkin että.. "se mitään murretta ole vaan kurkkuvika." eli sinähän tiedät vai tiedätkö? että skånelaiset silti puhuvatkin täysin ymmärrettävää kirjakieltä "peruna kurkussa" joten en ymmärrä miten skånea voisi edes kirjoittaa. aivan hyvin voit antaa näytteesi siitä tännekin jos haluat sillä se kiinnostaa minua todella paljon. jos et tänne halua kirjoittaa niin vaikkapa tänne [email protected]

entusiast kirjoitti:

Kyllä mulle skånen murre on täysin tuttua ja skånelaisetkin silti kirjoittavat oikein kieliopillisesti, hehän ovat myös käyneet saman oppimäärän ja samat oppimateriaalit kuin ruotsissa yleensä. sehän perustuu yleiseen koululakiin täällä ruotsissa.
varsinkin siirtolaisille jotka ovat vasta muutaman vuoden olleet ruotsissa niin heille skånen murteen ymmärtäminen on melkein täysin hepreaa. jotku heistä sanovatkin että.. "se mitään murretta ole vaan kurkkuvika." eli sinähän tiedät vai tiedätkö? että skånelaiset silti puhuvatkin täysin ymmärrettävää kirjakieltä "peruna kurkussa" joten en ymmärrä miten skånea voisi edes kirjoittaa. aivan hyvin voit antaa näytteesi siitä tännekin jos haluat sillä se kiinnostaa minua todella paljon. jos et tänne halua kirjoittaa niin vaikkapa tänne [email protected]

Lue lisää

Tuli vain mieleeni että olen nyt tällä hetkellä täällä hesassa vanhempieni luona vielä parisen viikkoo ja jos asut sinäkin täällä niin mielelläni tarjoisin sinulle vaikkapa kaffet jossakin sopimassamme kuppilassa täällä kolmen sepän patsaan tuntumassa tai ihan missä vaan helsingissä ja keskustellaan vaikkapa noilla murteillamme ihan livenä....niin ja voisimmepa vaikkapa siinä sivussa keskustella myös taiteen teostakin.
Mitäpä tuumaisit ajatuksesta?

p.s kirjoitti:

opiskelin Tukholmassa (rikskonservator)4vuotta erkoistuin Saksassa (Stuttgartissa) ja alte pinakoteekissa Munshenissa.ymmärsit väärin olen miltei 60v. ja asunut viimeiset 13 vuotta Suomessa vakituiseen.jos haluat laita puh: sähköpostiini niin soitan sinulle sinä voit uhua rikssvenska ja minä skånska täällä ei kukaan puhu tai saa selvää kuulemma siitä olisi mukava vaihtaa ajatuksia kumpikin omalla puhekielellä riksvenkarna har ingen problem att förstår eller hur.Laitan mail osoitteen tähä[email protected],jää odottamaan yhteyden ottoa voi hyvin.

Lue lisää

Voisitteko please jatkaa tuosta ruotsinkielestä sitä jutusteluanne täällä eikä siellä e-mailissanne. Tässä tuli nyt esille sellaista joka oli minulle Ruotsissa asuvalle mielenkiintoista. Ja varsinkin tuosta Skånen murteen kirjoittamisesta olisin mielelläni nähnyt näytteesi. Minä itse olen kotoisin Göteborgista ja meille on ominaista tuo äänteiden "keinahtelu" tuossa murteessa ja se hiukan etäisesti muistuttaa Skånen murretta mutta kieliopin mukaan sitäkin silti kirjoitetaan.
Jos vain mahdollista niin jatkakaa keskusteluanne täällä vaikka se ei suoranaisesti liitykään taiteeseen mutta taiteestahan tämä juonnekin haarautui.

Göteborglainen kirjoitti:

Voisitteko please jatkaa tuosta ruotsinkielestä sitä jutusteluanne täällä eikä siellä e-mailissanne. Tässä tuli nyt esille sellaista joka oli minulle Ruotsissa asuvalle mielenkiintoista. Ja varsinkin tuosta Skånen murteen kirjoittamisesta olisin mielelläni nähnyt näytteesi. Minä itse olen kotoisin Göteborgista ja meille on ominaista tuo äänteiden "keinahtelu" tuossa murteessa ja se hiukan etäisesti muistuttaa Skånen murretta mutta kieliopin mukaan sitäkin silti kirjoitetaan.
Jos vain mahdollista niin jatkakaa keskusteluanne täällä vaikka se ei suoranaisesti liitykään taiteeseen mutta taiteestahan tämä juonnekin haarautui.

Lue lisää

Ei se jatku sähköpostissakaan. harmi! olisin niin mielelläni keskustellut noista murteista skånen murretta hallitsevan kanssa. ehkä hänellä on muuta tekemistä.

entusiast kirjoitti:

Ei se jatku sähköpostissakaan. harmi! olisin niin mielelläni keskustellut noista murteista skånen murretta hallitsevan kanssa. ehkä hänellä on muuta tekemistä.

Jotenkin nyt tuntuu että Salaste astui 'saappaisiin' mistä hänellä ei ollut tarpeeksi tietämystä, tai hän on todellakin 'ummikoitumassa' ihan oikeasti. Olisi mielenkiintoista myös tietää noista työkohteista joissa hänellä on ollut kirkkotaiteen konservaattorin ominaisuudessa sanansa sanottavana, eli onko noita kohteita ollut Suomenmaassa laisinkaan.
Vahinko, tuollaiset asiat kiinnostaisi palstalla yleisemminkin.
Ei millään pahalla Salaste, mutta asia kiinnostaa meitä muitakin?!

ulkois-suomalainen kirjoitti:

Jotenkin nyt tuntuu että Salaste astui 'saappaisiin' mistä hänellä ei ollut tarpeeksi tietämystä, tai hän on todellakin 'ummikoitumassa' ihan oikeasti. Olisi mielenkiintoista myös tietää noista työkohteista joissa hänellä on ollut kirkkotaiteen konservaattorin ominaisuudessa sanansa sanottavana, eli onko noita kohteita ollut Suomenmaassa laisinkaan.
Vahinko, tuollaiset asiat kiinnostaisi palstalla yleisemminkin.
Ei millään pahalla Salaste, mutta asia kiinnostaa meitä muitakin?!

Lue lisää

Kysykääpä jotain näistä taiteen konservoinneista häneltä , voitte yllättyä.Tiedän kuka tämä kyseinen P.Salste nimimerkin takana on.

asiasta tietoinen kirjoitti:

Kysykääpä jotain näistä taiteen konservoinneista häneltä , voitte yllättyä.Tiedän kuka tämä kyseinen P.Salste nimimerkin takana on.

Mutta hän ei millään suostu tulemaan meidän tenttiimme. Muutamat työtavat kiinnostaisi kovastikin.

asiasta tietoinen kirjoitti:

Kysykääpä jotain näistä taiteen konservoinneista häneltä , voitte yllättyä.Tiedän kuka tämä kyseinen P.Salste nimimerkin takana on.

Sinähän sen tosiaankin tiedät.

ed. kirjoitti:

Sinähän sen tosiaankin tiedät.

Mitä tai minkälaista apua haet.Onko kyseessä öljyväri maalaus vai jokin muu.Onko kyseessä kosteus vai muu vahinko.Minkälaisella materiaalille teos on tehty.Minkä ikäinen kyseinen työ on? Jos selvität nämä tai jotai näistä ja kerrot mitä haluat tehdä yritän auttaa parhaani mukaan. Toiseksi en tiedä kuka on kirjoittanut tuntevansa minut,mutta se ei ole pääasia.Ja olen sitä mieltä jos joku haluaa apua taiteen tunnistamiseen tai muihin työ tapoihin joita on paljon autan minkä voin.Nimimerkille ED sanoisin että et taida tietää taiteesta juuri mitään mutta haluat vain aukoa päätäsi mutta ei se mitään jos tulet tyydytetyksi sillä suotakoon se sinulle sana on vapaa.Palaan astialle.

p.salste kirjoitti:

Mitä tai minkälaista apua haet.Onko kyseessä öljyväri maalaus vai jokin muu.Onko kyseessä kosteus vai muu vahinko.Minkälaisella materiaalille teos on tehty.Minkä ikäinen kyseinen työ on? Jos selvität nämä tai jotai näistä ja kerrot mitä haluat tehdä yritän auttaa parhaani mukaan. Toiseksi en tiedä kuka on kirjoittanut tuntevansa minut,mutta se ei ole pääasia.Ja olen sitä mieltä jos joku haluaa apua taiteen tunnistamiseen tai muihin työ tapoihin joita on paljon autan minkä voin.Nimimerkille ED sanoisin että et taida tietää taiteesta juuri mitään mutta haluat vain aukoa päätäsi mutta ei se mitään jos tulet tyydytetyksi sillä suotakoon se sinulle sana on vapaa.Palaan astialle.

Lue lisää

Meillä on sellainen viime kesänä löydetty purettavan mummulan vintiltä Einari Junttilan maalaus. Työ on muuten hyvässä kunnossa kehyksineen ja pellavakankaineen päivineen mutta on ihan lerpallaan ja niin rumasti että sitä ei kehtaa seinälle laittaa. Kuitenkaan se ei ole ns kiilapuilla vaan tavallisessa riimakehyksessä joka on kiinnitetty niin tiukasti raameihin että tuota kehystä ei siitä saa pois raameja rikkomatta. Minulle eräs taiteilija sanoi että sitä ei tarvitse edes ottaa pois vaan sen kiristyksen konservaattorit hoitavat muuten. Minulla ei ole kuitenkaan varaa näihin konservaattoreihin. Jos sinä esimerkiksi osaisit neuvoa kuinka sen pystyisin tekemään niin lähetän sinulle suuren halauksen ja vaikkapa sellaisen virtuaali pusunkin.

Köyhistä köyhin kirjoitti:

Meillä on sellainen viime kesänä löydetty purettavan mummulan vintiltä Einari Junttilan maalaus. Työ on muuten hyvässä kunnossa kehyksineen ja pellavakankaineen päivineen mutta on ihan lerpallaan ja niin rumasti että sitä ei kehtaa seinälle laittaa. Kuitenkaan se ei ole ns kiilapuilla vaan tavallisessa riimakehyksessä joka on kiinnitetty niin tiukasti raameihin että tuota kehystä ei siitä saa pois raameja rikkomatta. Minulle eräs taiteilija sanoi että sitä ei tarvitse edes ottaa pois vaan sen kiristyksen konservaattorit hoitavat muuten. Minulla ei ole kuitenkaan varaa näihin konservaattoreihin. Jos sinä esimerkiksi osaisit neuvoa kuinka sen pystyisin tekemään niin lähetän sinulle suuren halauksen ja vaikkapa sellaisen virtuaali pusunkin.

Lue lisää

Teokseen on tullut kosteusvahinko ja sitä voi yrittää kuivattaa(kutistaa)hiusten kuivaajalla ammattilaiset käyttää kuumailma puhallinta en suosittele koska palamis riski on todella suuri tai ainakin öljy kiehuu ja kuplii teoksen pinnan.Yksi vaihtoehto on viedä se kehystämöön ja yrittää tehdä lisäkehyksen tosin se auttaa vain jos kangas on venynyt alle 2% se on siis löysä mutta ei aaltoille.Sain käsityksen että se aaltoilee se on toisin sanoen venynyt.jos aloitat puhaltimella se ei saa lämmetä yli 50C.joka onkin jo toinen juttu tarkistaa,sitten on aineita millä voidaan kutistaa kangasta se siis levitetään taulun taakse ei kuva pinnalle.Jos viitsit laittaa kuvan koon niin harkitsen viellä (siis älä aloita)mikä olisi helpoin tapa se tehdä.Kun harjoitelmiin ei ole varaa vai kuinka.mutta palan asiaan.

p.salste kirjoitti:

Teokseen on tullut kosteusvahinko ja sitä voi yrittää kuivattaa(kutistaa)hiusten kuivaajalla ammattilaiset käyttää kuumailma puhallinta en suosittele koska palamis riski on todella suuri tai ainakin öljy kiehuu ja kuplii teoksen pinnan.Yksi vaihtoehto on viedä se kehystämöön ja yrittää tehdä lisäkehyksen tosin se auttaa vain jos kangas on venynyt alle 2% se on siis löysä mutta ei aaltoille.Sain käsityksen että se aaltoilee se on toisin sanoen venynyt.jos aloitat puhaltimella se ei saa lämmetä yli 50C.joka onkin jo toinen juttu tarkistaa,sitten on aineita millä voidaan kutistaa kangasta se siis levitetään taulun taakse ei kuva pinnalle.Jos viitsit laittaa kuvan koon niin harkitsen viellä (siis älä aloita)mikä olisi helpoin tapa se tehdä.Kun harjoitelmiin ei ole varaa vai kuinka.mutta palan asiaan.

Lue lisää

Lämmitä 3,5 desilitraa vettä höyristymispisteeseen (ei saa kiehua) Ota kattila liedeltä ja lisää tuohon veteen 4kpl liivatelehteä jotka ovat olleet kylmässä vedessä liossa. Sekoita hyvin. Lisää seokseen vielä 1,5 ruokalusikallista Gessoa syystä jonka kerron myöhemmin.
Ota puhdas pehmeä 5cm leveä pensseli ja kasta kevyesti tuohon nesteeseen. Käännä teoksen "nurja" kangaspuoli ylöspäin pöydälle. Aloita huolellinen penslaaminen kehyksen keskeltä spiraalimaisesti kohti reunoja. Gesso seoksessa auttaa sinua näkemään että mitään rakoja ei pensaamisessa tule.
Pian huomaat että kangas vetäytyy hiljalleen suoraksi ja mahdolliset rypytkin suoristuu jos penslaaminen on onnistunut ilman rakoja.
Huom! Tuon seoksen pitää olla vielä jonkin verran lämmin tuon penslaamisen aikana.

Kun taulu on kuivunut niin suojaa kehykset ja suihkuta Vernissa taulun "kuvapintaan". Kuivumisen jälkeen vielä toinen kerros, niin takaan että juttu onnistuu 100%:sti.
Oletan ja edellytän tietenkin että olet tuon kuvapinnan huolellisesti puhdistanut pölystä jo paljon aiemmin, ennen kuin aloitat tämän koko operaation.

MISSÄÄN TAPAUKSESSA sinun ei tule käyttää minkäänlaisia kuumailma/lämpöpuhaltimia! (toivottavasti et ole jo käyttänyt!)

Huomaan että sinulla on hallussasi hyvin arvokas taulu jossa on hyvä säilyttää alkuperäiset kehykset sellaisenaan. Et taidakkaan enää olla niin kovin köyhä kuin luulet. E Junttilan taide on kovin kysyttyä tänään.

Ammattikonservoija kirjoitti:

Lämmitä 3,5 desilitraa vettä höyristymispisteeseen (ei saa kiehua) Ota kattila liedeltä ja lisää tuohon veteen 4kpl liivatelehteä jotka ovat olleet kylmässä vedessä liossa. Sekoita hyvin. Lisää seokseen vielä 1,5 ruokalusikallista Gessoa syystä jonka kerron myöhemmin.
Ota puhdas pehmeä 5cm leveä pensseli ja kasta kevyesti tuohon nesteeseen. Käännä teoksen "nurja" kangaspuoli ylöspäin pöydälle. Aloita huolellinen penslaaminen kehyksen keskeltä spiraalimaisesti kohti reunoja. Gesso seoksessa auttaa sinua näkemään että mitään rakoja ei pensaamisessa tule.
Pian huomaat että kangas vetäytyy hiljalleen suoraksi ja mahdolliset rypytkin suoristuu jos penslaaminen on onnistunut ilman rakoja.
Huom! Tuon seoksen pitää olla vielä jonkin verran lämmin tuon penslaamisen aikana.

Kun taulu on kuivunut niin suojaa kehykset ja suihkuta Vernissa taulun "kuvapintaan". Kuivumisen jälkeen vielä toinen kerros, niin takaan että juttu onnistuu 100%:sti.
Oletan ja edellytän tietenkin että olet tuon kuvapinnan huolellisesti puhdistanut pölystä jo paljon aiemmin, ennen kuin aloitat tämän koko operaation.

MISSÄÄN TAPAUKSESSA sinun ei tule käyttää minkäänlaisia kuumailma/lämpöpuhaltimia! (toivottavasti et ole jo käyttänyt!)

Huomaan että sinulla on hallussasi hyvin arvokas taulu jossa on hyvä säilyttää alkuperäiset kehykset sellaisenaan. Et taidakkaan enää olla niin kovin köyhä kuin luulet. E Junttilan taide on kovin kysyttyä tänään.

Lue lisää

Jotenkin tunnen enemmän luottamusta näihin sinun neuvoihisi. Nyt en vain pysty hommaa aloittamaan kun ei ole tuota gessoa ja kaupat ovat auki vasta maanantaina kun minulla ei ole sitä vanhastaan. Oikeastaan en tiedä mitä se gesso onkaan mutta luulen että maalaustarvikeliikkeistä sitä saa, vai kuinka?
Tuo edellinen ohje totta puhuen hiukan peloittikin koska olen tottunut kuumailmapuhaltimella pikemminkin ottamaan maalia pois ja viimeksi keväällä kun piti mummolan huonokuntoinen pesukomuutti puhdistaa maalista ja teimme sen juuri kuumailmapuhaltimella.

Niin, Einari Junttilan tekemä talvimaisema se todellakin on ja jonkin verran arvokkaaksi sitä epäilinkin, mutta että noinkin arvokas mitä esimerkkejä löysin tuolta eräältä saitilta, oli minulle täysi yllätys. Sinun ansiostasi periaatteessa aloin selvittämään asiaa ja siitä kiitos.
Ihme vain että tämä Salaste ei siitä maininnut mitään vaikka tuntuu olevan asiantuntija siinäkin.

Köyhistä köyhin kirjoitti:

Jotenkin tunnen enemmän luottamusta näihin sinun neuvoihisi. Nyt en vain pysty hommaa aloittamaan kun ei ole tuota gessoa ja kaupat ovat auki vasta maanantaina kun minulla ei ole sitä vanhastaan. Oikeastaan en tiedä mitä se gesso onkaan mutta luulen että maalaustarvikeliikkeistä sitä saa, vai kuinka?
Tuo edellinen ohje totta puhuen hiukan peloittikin koska olen tottunut kuumailmapuhaltimella pikemminkin ottamaan maalia pois ja viimeksi keväällä kun piti mummolan huonokuntoinen pesukomuutti puhdistaa maalista ja teimme sen juuri kuumailmapuhaltimella.

Niin, Einari Junttilan tekemä talvimaisema se todellakin on ja jonkin verran arvokkaaksi sitä epäilinkin, mutta että noinkin arvokas mitä esimerkkejä löysin tuolta eräältä saitilta, oli minulle täysi yllätys. Sinun ansiostasi periaatteessa aloin selvittämään asiaa ja siitä kiitos.
Ihme vain että tämä Salaste ei siitä maininnut mitään vaikka tuntuu olevan asiantuntija siinäkin.

Lue lisää

Gesso on kankaan pohjusteseos jota taidemaalarit käyttävät joten varmimmin sitä saa taidetarvikeliikkeistä. Sitä kyllä myydään niin suurissa purkeissa että sinun tarpeet tätä tarkoitusta varten ovat kohtuullisen pienet. Suosittelenkin että kyselet tuntemiltasi taiteilijoilta josko heillä olisi gessoa noin vähäiseen tarkoitukseen.

Mielestäni on edesvastuutonta antaa tällaisilla palstoilla noin hataria ohjeita joilla on niin suuri mahdollisuus tehdä vahinkoa kun kuitenkin tässä tapauksessa kysymyksessä oli noinkin arvokas teos. Tuollainen kuumailmapuhaltimella tohottaminen olisi saattanut tehdä peruuttamatonta vahintoa tuollekin teokselle. Oli hyvä että sinua pelotti.
Noudata noita ohjeita huolella niin et voi epäonnistua, oli teos kuinka suuri hyvänsä.

Ammattikonservoija kirjoitti:

Gesso on kankaan pohjusteseos jota taidemaalarit käyttävät joten varmimmin sitä saa taidetarvikeliikkeistä. Sitä kyllä myydään niin suurissa purkeissa että sinun tarpeet tätä tarkoitusta varten ovat kohtuullisen pienet. Suosittelenkin että kyselet tuntemiltasi taiteilijoilta josko heillä olisi gessoa noin vähäiseen tarkoitukseen.

Mielestäni on edesvastuutonta antaa tällaisilla palstoilla noin hataria ohjeita joilla on niin suuri mahdollisuus tehdä vahinkoa kun kuitenkin tässä tapauksessa kysymyksessä oli noinkin arvokas teos. Tuollainen kuumailmapuhaltimella tohottaminen olisi saattanut tehdä peruuttamatonta vahintoa tuollekin teokselle. Oli hyvä että sinua pelotti.
Noudata noita ohjeita huolella niin et voi epäonnistua, oli teos kuinka suuri hyvänsä.

Lue lisää

neuvotkin tuntuvat aika kovilta ottaen huomioon, että kyseisen maalarin työt ovat maalattu mahdollisesti ennen gesso aikaa tai tuskin sitä on Kittilässä käytetty. Ihmettelen tuota gesson lisäämistä taustalle mikä luultavasti on liimapohja ja samoin en lisäisi kuvapuolelle mitään vernissoita, koska ne saattavat muuttaa kuvan luonnetta oleellisesti. Kannattaa katsoa millä maaliaineilla teos on maalattu onko öljy vai akryyli tai mahdollisesti jotain muita sekoitteita kuten temperaa ym.

Ehdottaisinkin, että jos kyseessä on liimapohja niin vain lämmintä vettä kukkien kastelupullosta suihkuttaa sinne taakse kankaalle tasaisesti eikä liikaa koska yleensä lieväkin kostutus auttaa ja varovasti kiristää kiiloja samalla varoen ettei kuvapinta vaurioidu liasta kiristyksestä. Kuva kannattaa irrottaa kehyksistä toimenpiteen ajaksi.
Mitenkään väheksymättä aikaisempia neuvojia kannattaa olla varovainen ettei pilaa työtä koska se saattaa olla hyvin yksilöllisesti työstetty ottaen huomioon tekijän.

Koulutettu kirjoitti:

neuvotkin tuntuvat aika kovilta ottaen huomioon, että kyseisen maalarin työt ovat maalattu mahdollisesti ennen gesso aikaa tai tuskin sitä on Kittilässä käytetty. Ihmettelen tuota gesson lisäämistä taustalle mikä luultavasti on liimapohja ja samoin en lisäisi kuvapuolelle mitään vernissoita, koska ne saattavat muuttaa kuvan luonnetta oleellisesti. Kannattaa katsoa millä maaliaineilla teos on maalattu onko öljy vai akryyli tai mahdollisesti jotain muita sekoitteita kuten temperaa ym.

Ehdottaisinkin, että jos kyseessä on liimapohja niin vain lämmintä vettä kukkien kastelupullosta suihkuttaa sinne taakse kankaalle tasaisesti eikä liikaa koska yleensä lieväkin kostutus auttaa ja varovasti kiristää kiiloja samalla varoen ettei kuvapinta vaurioidu liasta kiristyksestä. Kuva kannattaa irrottaa kehyksistä toimenpiteen ajaksi.
Mitenkään väheksymättä aikaisempia neuvojia kannattaa olla varovainen ettei pilaa työtä koska se saattaa olla hyvin yksilöllisesti työstetty ottaen huomioon tekijän.

Lue lisää

Tietenkin kannattaa olla varovainen. Gesso tulee tuohon seokseen vaan väriä antamaan tässä tapauksesa, vai mitä arvelisit 1,5 ruokalusikallisesta? Väriä antamaan juuri siksi että nähdään missä mennään.
Kun lähdetään keskustasta niin sinulla on ote tuosta oikaisuprojektista ja oikeaminen tapahtuu kontrolloidusti mikäli kankaassa on paljon "aaltoja" mm. reunoillakin.
En suosittelisi suihkepulloa ja pelkkää vettä sillä muutoin ennenpitkää ollaan taas samassa tilanteessa.

Kyseisessä työssähän ei ollut kiiloja lainkaan ja vernissaus (matta tai kirkas) olisi hyvä suorittaa jälkeenpäin koska moinen operaatio on aika väkivaltainen kuitenkin sille maalipinnalle. Taidealan liikkeet kyllä tietävät minkälainen vernissa on tarkoitettu tuollaiselle tapaukselle, niitä nimittäin siellä on.

Ammattikonservoija kirjoitti:

Tietenkin kannattaa olla varovainen. Gesso tulee tuohon seokseen vaan väriä antamaan tässä tapauksesa, vai mitä arvelisit 1,5 ruokalusikallisesta? Väriä antamaan juuri siksi että nähdään missä mennään.
Kun lähdetään keskustasta niin sinulla on ote tuosta oikaisuprojektista ja oikeaminen tapahtuu kontrolloidusti mikäli kankaassa on paljon "aaltoja" mm. reunoillakin.
En suosittelisi suihkepulloa ja pelkkää vettä sillä muutoin ennenpitkää ollaan taas samassa tilanteessa.

Kyseisessä työssähän ei ollut kiiloja lainkaan ja vernissaus (matta tai kirkas) olisi hyvä suorittaa jälkeenpäin koska moinen operaatio on aika väkivaltainen kuitenkin sille maalipinnalle. Taidealan liikkeet kyllä tietävät minkälainen vernissa on tarkoitettu tuollaiselle tapaukselle, niitä nimittäin siellä on.

Lue lisää

Jos maalauksessa on krakeloitumista ( halkeamia maalipinnassa)kannattaa olla erityisen huolellinen voi tapahtua korvaamatonta vahinkoa,muuten edellämainitut neuvot ovat ok.Kannattaa kuitenkin olla varovainen.

kauan alalla kirjoitti:

Jos maalauksessa on krakeloitumista ( halkeamia maalipinnassa)kannattaa olla erityisen huolellinen voi tapahtua korvaamatonta vahinkoa,muuten edellämainitut neuvot ovat ok.Kannattaa kuitenkin olla varovainen.

Lue lisää

Juu, nuo halkeamat ja niiden mahdolliset korjaukset ovatkin sitten jo ihan oma tarinansa.
Itse tapaan aina sanoa kun tullaan korjauttamaan noita pikku halkeamia että asia kuuluu ajan patinaan enkä niitä lähde mielelläni edes korjaamaan. Huolehdin kyllä tietenkin siitä "kiinnityksestä" että maalit eivät lähde siitä lohkeilemaan ja niihinkin meillä on omat niximme. Jotkut kyllä mielellään eivät suostu kuuntelemaan minun mielipiteitäni tuosta hiushalkeimien korjauksista kun kyseessä on joku Isosedän tekemä teos ja asiakas on niin pikkutarkka. Tällaisissa tapauksissa kyllä "rahalla on ihmeellinen voima" ja suostun, mutta jos taiteilija on vähääkään tunnetumpi niin en suostu noita hiushalkeamia korjaamaan jos kohteessa ei ole suorastaan lohkeamisia tai lohkeamisvaara.
Tiedän kyllä nuorempia kolleegoja jotka suostuvat tekemään noita korjauksia ja tekevätkin sen hyvin noin näennäisesti. Pelkään kuitenkin pahoin että kunhan aikaa kuluu niin ne korjaukset saattavat pistää häiritsevästi silmään. Toivottavasti ei.

Ammattikonservoija kirjoitti:

Juu, nuo halkeamat ja niiden mahdolliset korjaukset ovatkin sitten jo ihan oma tarinansa.
Itse tapaan aina sanoa kun tullaan korjauttamaan noita pikku halkeamia että asia kuuluu ajan patinaan enkä niitä lähde mielelläni edes korjaamaan. Huolehdin kyllä tietenkin siitä "kiinnityksestä" että maalit eivät lähde siitä lohkeilemaan ja niihinkin meillä on omat niximme. Jotkut kyllä mielellään eivät suostu kuuntelemaan minun mielipiteitäni tuosta hiushalkeimien korjauksista kun kyseessä on joku Isosedän tekemä teos ja asiakas on niin pikkutarkka. Tällaisissa tapauksissa kyllä "rahalla on ihmeellinen voima" ja suostun, mutta jos taiteilija on vähääkään tunnetumpi niin en suostu noita hiushalkeamia korjaamaan jos kohteessa ei ole suorastaan lohkeamisia tai lohkeamisvaara.
Tiedän kyllä nuorempia kolleegoja jotka suostuvat tekemään noita korjauksia ja tekevätkin sen hyvin noin näennäisesti. Pelkään kuitenkin pahoin että kunhan aikaa kuluu niin ne korjaukset saattavat pistää häiritsevästi silmään. Toivottavasti ei.

Lue lisää

Olen 'kisälliopetuksessa' oppinut tätä alaa myös aika paljon taiteilijuuden ohella. Oppi-isälläni oli myös sama periaate noiden hiushalkeamien suhteen. Hän jopa suuttui kun kauan sitten kuolleen taiteilijan työtä olisi pitänyt alkaa 'redusoimaan' noita hiushalkeamia. Hän sanoi että pitäisi edes hitusen kunnioittaa edesmenneiden taiteilijoiden työtapoja. Hän myöskin yleensä ehdotti asiakkaalle vain maalipinnnan pysymiseen suojaavia toimenpiteitä.
Itse kuitenkaan en ole uskaltanut hevillä ryhtyä noihin hommiin kun tiedän että se voi mennä metsään todella rajusti jos huonosti käy ja lasku sellaisesta saattaa olla aika rankka. Sen takia ihmettelen tuota 'P Salasteen' antamaa kummallista ohjetta ryhtyä puhaltamaan tuota kangasta kuumailmapuhaltimella tai jollakin lämpöpuhaltimella! Varsinkin tässä tapauksessa kun hän on antanut olettaa että hän on virallisesti kouluttautunut konservaattori ja luin tuolta toiselta palstalta että hän harrastaa vielä jopa taidehankintaa. Siinä sinänsä ei ole mitään, mutta kun hän ei edes tunnistanut Einari Junttilaa jonka taide oli tässä kysymyksessä ja on tavattoman arvokasta.

Nooh, ehkä nyt tässä kärjistän liikaa tuota asiaa mutta sellainen olen, joten anteeksi Salaste jos nyt pääsi 'ryöpsähämään'! mutta olisi mielenkiintoista nähdä vastineesi nyt todella?

harrastajakonserv. kirjoitti:

Olen 'kisälliopetuksessa' oppinut tätä alaa myös aika paljon taiteilijuuden ohella. Oppi-isälläni oli myös sama periaate noiden hiushalkeamien suhteen. Hän jopa suuttui kun kauan sitten kuolleen taiteilijan työtä olisi pitänyt alkaa 'redusoimaan' noita hiushalkeamia. Hän sanoi että pitäisi edes hitusen kunnioittaa edesmenneiden taiteilijoiden työtapoja. Hän myöskin yleensä ehdotti asiakkaalle vain maalipinnnan pysymiseen suojaavia toimenpiteitä.
Itse kuitenkaan en ole uskaltanut hevillä ryhtyä noihin hommiin kun tiedän että se voi mennä metsään todella rajusti jos huonosti käy ja lasku sellaisesta saattaa olla aika rankka. Sen takia ihmettelen tuota 'P Salasteen' antamaa kummallista ohjetta ryhtyä puhaltamaan tuota kangasta kuumailmapuhaltimella tai jollakin lämpöpuhaltimella! Varsinkin tässä tapauksessa kun hän on antanut olettaa että hän on virallisesti kouluttautunut konservaattori ja luin tuolta toiselta palstalta että hän harrastaa vielä jopa taidehankintaa. Siinä sinänsä ei ole mitään, mutta kun hän ei edes tunnistanut Einari Junttilaa jonka taide oli tässä kysymyksessä ja on tavattoman arvokasta.

Nooh, ehkä nyt tässä kärjistän liikaa tuota asiaa mutta sellainen olen, joten anteeksi Salaste jos nyt pääsi 'ryöpsähämään'! mutta olisi mielenkiintoista nähdä vastineesi nyt todella?

Lue lisää

Itselläni on juuri työ alla tällainen.Siinä on käytetty kaikkea mahdollista (materiaaleja) se rapisee ja on osittain irti kankaasta joka on puuvillaa ei pellavaa.ajattelin ruiskuttaa injektiolla gelatiinia tai fixatiivia mutta en ole viellä tehnyt katsotaan nyt.Kumpikin vaihtoehto on radikaali (luuliima)yksi vaihtoehto siis kuumaliima.Siinä on työaika vain kortilla ja fibauksiinkaan ei ole varaa.Kolleegat tietävät kun sanon uudempi Lapin taiteilija kenestä on kyse.Mutta ei kun funtsimaan parasta vaihtoehtoa.

kauan alalla kirjoitti:

Itselläni on juuri työ alla tällainen.Siinä on käytetty kaikkea mahdollista (materiaaleja) se rapisee ja on osittain irti kankaasta joka on puuvillaa ei pellavaa.ajattelin ruiskuttaa injektiolla gelatiinia tai fixatiivia mutta en ole viellä tehnyt katsotaan nyt.Kumpikin vaihtoehto on radikaali (luuliima)yksi vaihtoehto siis kuumaliima.Siinä on työaika vain kortilla ja fibauksiinkaan ei ole varaa.Kolleegat tietävät kun sanon uudempi Lapin taiteilija kenestä on kyse.Mutta ei kun funtsimaan parasta vaihtoehtoa.

Lue lisää

pojilla temput maalausten korjailussa olen suorastaan kauhistunut jos omia maalauksiani joskus joku korjailisi tuollaisilla aineilla, kun olen 60 vuotta maalannut enkä ole käyttänyt koskaan gessoa enkä gelatiiniä enkä vernissanut öljy tai muita maalauksiani. Putrido jota olen käyttänyt 30 vuotta yhtenä perustavoistani maalata niin sitä ei missään nimessä saa vernissata koska ne kiiltämättömät värit on juuri se mitä tavoittelen. Pohjustuksissani käytän ainoastaan liimapohjia joissa ei ole gelatiinia koska se estäisi värin imeytymisen kankaan pohjustukseen jolloin siitä tulisi tuo korjaajien työsarka.

Liimapohja mitä käytän on luuliima, Kölnin liima, jänisliima monta nimeä mutta sen käyttö on tarkkaa koska se ei saa kuumentua yli 80 asteen tai sen ominaisuudet muuttuu epäkelvoksi. Siihen pitää sekoittaa lusikallinen vernissaa mikä tekee siitä halkeilemattoman eli hiukan pehmeän. Täyteaineena käytän hohkakivijauhetta ja jos työn luonne vaatii niin hiukan liitujauhetta ei sinkkivalkoista koska se loistaa alta kuin lakana ja riitelee värien kanssa.

Liimapohjan on tarkoitus olla niin kova. että se vastaa veitsityöskentelyyn määrätyllä tavalla ja antaa tehdä tarpeellisia veitsen liikkeitä kuin rummun kalvo. Tuossa joku viittasikin toiseen Kittiläläiseen ja luulen tietäväni ketä tarkoitat sillä hänellä nähdyn perusteella on samantapaisia työskentelytapoja kuin minullakin mutta pohjustuksissa hän oli huolimaton. Luulen että nämä työskentelytavat kehittyvät se mukaan kun paljon maalaa niin se johtaa aina lähes samantapaiseen työskentelyyn.

Jos tällaista työtä korjaatte joskus niin noilla edellä kerrotuilla tempuilla se on lopullisesti pilalla. Lopuksi kuitenkin on todettava, että vain huonosti ja väärin pohjustettu maalaus tulee korjattavaksi.

Koulutettu kirjoitti:

pojilla temput maalausten korjailussa olen suorastaan kauhistunut jos omia maalauksiani joskus joku korjailisi tuollaisilla aineilla, kun olen 60 vuotta maalannut enkä ole käyttänyt koskaan gessoa enkä gelatiiniä enkä vernissanut öljy tai muita maalauksiani. Putrido jota olen käyttänyt 30 vuotta yhtenä perustavoistani maalata niin sitä ei missään nimessä saa vernissata koska ne kiiltämättömät värit on juuri se mitä tavoittelen. Pohjustuksissani käytän ainoastaan liimapohjia joissa ei ole gelatiinia koska se estäisi värin imeytymisen kankaan pohjustukseen jolloin siitä tulisi tuo korjaajien työsarka.

Liimapohja mitä käytän on luuliima, Kölnin liima, jänisliima monta nimeä mutta sen käyttö on tarkkaa koska se ei saa kuumentua yli 80 asteen tai sen ominaisuudet muuttuu epäkelvoksi. Siihen pitää sekoittaa lusikallinen vernissaa mikä tekee siitä halkeilemattoman eli hiukan pehmeän. Täyteaineena käytän hohkakivijauhetta ja jos työn luonne vaatii niin hiukan liitujauhetta ei sinkkivalkoista koska se loistaa alta kuin lakana ja riitelee värien kanssa.

Liimapohjan on tarkoitus olla niin kova. että se vastaa veitsityöskentelyyn määrätyllä tavalla ja antaa tehdä tarpeellisia veitsen liikkeitä kuin rummun kalvo. Tuossa joku viittasikin toiseen Kittiläläiseen ja luulen tietäväni ketä tarkoitat sillä hänellä nähdyn perusteella on samantapaisia työskentelytapoja kuin minullakin mutta pohjustuksissa hän oli huolimaton. Luulen että nämä työskentelytavat kehittyvät se mukaan kun paljon maalaa niin se johtaa aina lähes samantapaiseen työskentelyyn.

Jos tällaista työtä korjaatte joskus niin noilla edellä kerrotuilla tempuilla se on lopullisesti pilalla. Lopuksi kuitenkin on todettava, että vain huonosti ja väärin pohjustettu maalaus tulee korjattavaksi.

Lue lisää

Mitä teet kun yli 50% on irti pohjasta ja kyseinen taiteilija käytti töissään,ölyvärejä,peitevärejä,temperaa,jäkälää ja hiekkaakin.Kaiken lisäksi taitaa olla lateksi pohjustus,puuvilla kankaalla.Jos jättää tuollaiseksi ei ole enään kuvaa jäljellä 5 vuoden kuluttua.Lisäksi kangas on sellaisilla aalloilla ettei pahempaa ole nähty.Kaiken lisäksi työ on kaikkien keräilijöiden tavoittelema.Joten revi siitä,kun jonkun on nämäkin tehtävä ja haluaisi myös vaikeita entisöitäviä ei vai niitä helppoja.Tällaiset tuovat leivän pöytään ei ne helpot ja halvat työt.

kauan alalla kirjoitti:

Mitä teet kun yli 50% on irti pohjasta ja kyseinen taiteilija käytti töissään,ölyvärejä,peitevärejä,temperaa,jäkälää ja hiekkaakin.Kaiken lisäksi taitaa olla lateksi pohjustus,puuvilla kankaalla.Jos jättää tuollaiseksi ei ole enään kuvaa jäljellä 5 vuoden kuluttua.Lisäksi kangas on sellaisilla aalloilla ettei pahempaa ole nähty.Kaiken lisäksi työ on kaikkien keräilijöiden tavoittelema.Joten revi siitä,kun jonkun on nämäkin tehtävä ja haluaisi myös vaikeita entisöitäviä ei vai niitä helppoja.Tällaiset tuovat leivän pöytään ei ne helpot ja halvat työt.

Lue lisää

Kai huomasit että mainitsin saman tyylisen liiman kuin ns.jänisliima tämäkin tehdään hiutaleista ja lämmitetään n. 70C minkä jälkeen annetaan jäähtyä noin 30C ja voidaan käyttää tosin työskentely aika on lyhyt koska se kuivuu nopeasti.Sitten on ongelma kun sen täytyisi olla paksua mutta tulla ulos neulasta kaytän suurinpiirtein saman vahvuisia millä otetaan lapsivesi näyte.En ajatellut käyttää araldiittia tai plastikbaddinkia.Tietysti joku voi käyttää näitäkin mutta en suosittele.

kauan alalla kirjoitti:

Kai huomasit että mainitsin saman tyylisen liiman kuin ns.jänisliima tämäkin tehdään hiutaleista ja lämmitetään n. 70C minkä jälkeen annetaan jäähtyä noin 30C ja voidaan käyttää tosin työskentely aika on lyhyt koska se kuivuu nopeasti.Sitten on ongelma kun sen täytyisi olla paksua mutta tulla ulos neulasta kaytän suurinpiirtein saman vahvuisia millä otetaan lapsivesi näyte.En ajatellut käyttää araldiittia tai plastikbaddinkia.Tietysti joku voi käyttää näitäkin mutta en suosittele.

Lue lisää

jos pohjustus on mitä sattuu ja varsinkin jos se on lateksia tai gessoa tai yleensä ainetta joka ei sovi yhteen maalauksen kanssa. Kyseisen taiteilijan työt ovat alkuperäisen voimakkaita ehkä juuri siksi, kun ne sisältävät mitä erilaisempia aineita ja hän on päässyt haluamaansa vaikutelmaa juuri niillä.
Eipä silti syyllistyn itsekin tuohon sekatekniikan käyttöön, mutta harkiten tuota kestävyyttä.
Jos joku teistä on nähnyt Grynewaldin väärennös, kun saksalainen museon entisöijä tekee väärennöksen tai tarkemmin sanottuna maalauksen, joka muistuttaa aikoinaan kuolleen maalarin työskentelytapaa ja siirtää koko maalauksen toiselle alustalle niin voi vain todeta, että kyllä sen 50% irtonaisenkin voi kiinnittää kunhan vain tuntee temput. Kemian lukeminen auttaa noihin pulmiin.

Mitäs sitten kun tulee korjattavaksi kuparille kemikaalein tehty maalaukseni silloin on viimeistään perehdyttävä kemiaan miten nitriiteillä värit syntyvät hapettamalla kuparia.

Koulutettu kirjoitti:

jos pohjustus on mitä sattuu ja varsinkin jos se on lateksia tai gessoa tai yleensä ainetta joka ei sovi yhteen maalauksen kanssa. Kyseisen taiteilijan työt ovat alkuperäisen voimakkaita ehkä juuri siksi, kun ne sisältävät mitä erilaisempia aineita ja hän on päässyt haluamaansa vaikutelmaa juuri niillä.
Eipä silti syyllistyn itsekin tuohon sekatekniikan käyttöön, mutta harkiten tuota kestävyyttä.
Jos joku teistä on nähnyt Grynewaldin väärennös, kun saksalainen museon entisöijä tekee väärennöksen tai tarkemmin sanottuna maalauksen, joka muistuttaa aikoinaan kuolleen maalarin työskentelytapaa ja siirtää koko maalauksen toiselle alustalle niin voi vain todeta, että kyllä sen 50% irtonaisenkin voi kiinnittää kunhan vain tuntee temput. Kemian lukeminen auttaa noihin pulmiin.

Mitäs sitten kun tulee korjattavaksi kuparille kemikaalein tehty maalaukseni silloin on viimeistään perehdyttävä kemiaan miten nitriiteillä värit syntyvät hapettamalla kuparia.

Lue lisää

On tullut vastaan uran aikana pari Grynewaldia mutta lähinnä ovat olleet 1890-1910 Ranskalaisia väärennöksiä.Mutta otetaan vähän vaikeampi.Jean Paptiste Camille Corot jota väärennettin jo hänen eläessään 1796-1875.Itselläni on yksi hopeakynä piirros (kalastaja)jonka toteaminen väärennökseksi on mahdotonta.Juuri edellä mainituista syistä.Se on !00% kooltaan,materiaaleiltaan ja tekniikoiltaan sekä väritykseltään kuin muut saman taiteilijan työt.Siinä on käsin värjäystä ja varjostusta kuten muissakin,hiili ajoitus täsmää.Mutta siinä on jotain mitä en ole viellä keksinyt joka sanoo ettei kaikki ole kohdallaan en tiedä mitä (ehkä vain vaisto).Mutta etsivä löytää tai sitten ei.Asiasta toiseen kuten siihen kiinnitykseen.Olet oikeassa kaikkeen löytyy helppojakin ratkaisuja mutta miten tällainen pikkutarkka pilkun viilaaja voisi siihen tyytyä.Kun kritiikkiä ei saa syntyä,ainakaan minun kohdallani,aina voidaan kemiallisesti homma hoitaa mutta tuleeko ongelmia myöhemmin 25 tai 50 vuoden kuluttua tai ehkä aiemmin.Mahdollisia väri tai muita muutoksia.Moni ajattelee ettei se ole hengissä enään silloin,mielestäni sellainen ajattelu on vastuun siirtämistä jollekin toiselle ja ei luo hyvää kuvaa jälkipolville että tehdään vain kunhan kestää vähän aikaa.Ei hyvä homma.

kauan alalla kirjoitti:

On tullut vastaan uran aikana pari Grynewaldia mutta lähinnä ovat olleet 1890-1910 Ranskalaisia väärennöksiä.Mutta otetaan vähän vaikeampi.Jean Paptiste Camille Corot jota väärennettin jo hänen eläessään 1796-1875.Itselläni on yksi hopeakynä piirros (kalastaja)jonka toteaminen väärennökseksi on mahdotonta.Juuri edellä mainituista syistä.Se on !00% kooltaan,materiaaleiltaan ja tekniikoiltaan sekä väritykseltään kuin muut saman taiteilijan työt.Siinä on käsin värjäystä ja varjostusta kuten muissakin,hiili ajoitus täsmää.Mutta siinä on jotain mitä en ole viellä keksinyt joka sanoo ettei kaikki ole kohdallaan en tiedä mitä (ehkä vain vaisto).Mutta etsivä löytää tai sitten ei.Asiasta toiseen kuten siihen kiinnitykseen.Olet oikeassa kaikkeen löytyy helppojakin ratkaisuja mutta miten tällainen pikkutarkka pilkun viilaaja voisi siihen tyytyä.Kun kritiikkiä ei saa syntyä,ainakaan minun kohdallani,aina voidaan kemiallisesti homma hoitaa mutta tuleeko ongelmia myöhemmin 25 tai 50 vuoden kuluttua tai ehkä aiemmin.Mahdollisia väri tai muita muutoksia.Moni ajattelee ettei se ole hengissä enään silloin,mielestäni sellainen ajattelu on vastuun siirtämistä jollekin toiselle ja ei luo hyvää kuvaa jälkipolville että tehdään vain kunhan kestää vähän aikaa.Ei hyvä homma.

Lue lisää

Grynevaldin esimerkiksi siksi kun siinä siirrettiin maalaus taitavasti puulevylle ihme tempuin, mutta pahaksi onneksi vanha ladon ovi josta puulevy oli jo madon syömä ja reikiin meni pohjustetta mikä paljasti homman ettei se ollutkaan niin vanha. Filmi tuli joskus pari vuotta sitten yleltä ja oli tosi mielenkiintoinen, mutta ehkä olet nähnyt sen.

Onnea vain pohjoisen pojan työn kittaamisessa (pelastamisessa).

Koulutettu kirjoitti:

Grynevaldin esimerkiksi siksi kun siinä siirrettiin maalaus taitavasti puulevylle ihme tempuin, mutta pahaksi onneksi vanha ladon ovi josta puulevy oli jo madon syömä ja reikiin meni pohjustetta mikä paljasti homman ettei se ollutkaan niin vanha. Filmi tuli joskus pari vuotta sitten yleltä ja oli tosi mielenkiintoinen, mutta ehkä olet nähnyt sen.

Onnea vain pohjoisen pojan työn kittaamisessa (pelastamisessa).

Lue lisää

Saman tyyppinen oli kun joku oli väärentänyt karttoja.Oli löytänyt viikinki aikaisen kartan johon oli merkitty Amerikka,sekin paljastui kun oli käyttänyt seepiaa rautaoksiidin alla kuin patinana,homma kusi kun kartta läpivalaistiin.Muistaakseni oli Englantilainen tämä kyseinen väärentäjä.Muuten Englannissa on laki ettei väärennös ole rikos jos ei sitä tarjoa aitona kirjallisesti.Näistä väärennöksistä tulee vähän dokumentteja valitettavasti.Sama kun joku on joskus kysynyt onko joku työ aito vai väärennös olen sanonut että jos se maksaa muutaman satasen ja pitää työstä ei sillä ole suurta merkitystä mutta harmittaahan se kun on luottanut että on ostanut aidon.Sitten jos työ maksaa tuhansia kannattaa tarkistaa aitous ettei tule pettymyksiä mutta kannattaa muistaa että tarkistuttaja vastaa kuluista.Laitoin vain ettei jää epäselväksi jos joku on tarkistamassa ostamaansa teosta.

kauan alalla kirjoitti:

Saman tyyppinen oli kun joku oli väärentänyt karttoja.Oli löytänyt viikinki aikaisen kartan johon oli merkitty Amerikka,sekin paljastui kun oli käyttänyt seepiaa rautaoksiidin alla kuin patinana,homma kusi kun kartta läpivalaistiin.Muistaakseni oli Englantilainen tämä kyseinen väärentäjä.Muuten Englannissa on laki ettei väärennös ole rikos jos ei sitä tarjoa aitona kirjallisesti.Näistä väärennöksistä tulee vähän dokumentteja valitettavasti.Sama kun joku on joskus kysynyt onko joku työ aito vai väärennös olen sanonut että jos se maksaa muutaman satasen ja pitää työstä ei sillä ole suurta merkitystä mutta harmittaahan se kun on luottanut että on ostanut aidon.Sitten jos työ maksaa tuhansia kannattaa tarkistaa aitous ettei tule pettymyksiä mutta kannattaa muistaa että tarkistuttaja vastaa kuluista.Laitoin vain ettei jää epäselväksi jos joku on tarkistamassa ostamaansa teosta.

Lue lisää

Siinä tapauksessa jos työ on väärennös tai epäaito vastaa myyjä kaikista kuluista myös tarkistuksesta aiheutuvista.