luota tieteeseen mrna koronarokotus on vaarallinen

Useimmat ihmiset eivät liene tutustuneet tieteenteoriaan tai tieteenfilosofiaan eivätkä siksi tiedä, miten tiedettä tehdään. Esitellään siksi luonnontieteissä käytetty metodi, niinsanottu hypoteettis-empiirinen metodi (H-E). Metodi on yksinkertaisesti sanottuna tälläinen:

Asetetaan hypoteesi eli olettamus siitä, miten asiat ovat
Tehdään havaintoja (empiria)
Tarkistetaan, ovatko tehdyt havainnot sopusoinnussa asetetun hypoteesin kanssa vai ei.
Jos havainnot ovat sopusoinnussa hypoteesin kanssa, niiden sanotaan vahvistavan (mutta ei todistavan) hypoteesia. Jos havainnot ovat ristiriidassa hypoteesin kanssa, ne kumoavat sen.

Syy siihen, että tehdyt havainnot eivät voi koskaan todistaa hypoteesia, on se, että jokin tulevaisuudessa tehtävä havainto saattaisi osoittaa hypoteesin vääräksi. Tällä tavalla luonnontieteet poikkeavat matematiikasta.

Matematiikan metodi
Matematiikassa käytetään niinsanottua aksiomaattis-deduktiivista metodia (A-D). Siinä asetetaan ensin aksiomat. Ne ovat väitteitä, jotka hyväksytään tosiksi ilman todistusta. Sen jälkeen päätellään (eli dedusoidaan) loogisesti johtopäätöksiä, jotka seuraavat aksiomista.

Matematiikka ei ole varsinaisesti tiedettä, vaan pikemminkin filosofiaa. Aksiomilla ei tarvitse olla mitään tekemistä fyysisen todellisuuden kanssa. Tämä ei kuitenkaan vähennä matematiikan arvoa tai käyttökelpoisuutta.

Kokonaan oman juttunsa arvoinen on kysymys siitä, miten ihmeessä matematiikkaa voidaan soveltaa käytäntöön. Tiedämme, että voidaan, mutta miksi? Aksiomillahan ei tarvitse periaatteessa olla mitään tekemistä todellisuuden kanssa.

Pfizerin mRNA-pistosten tieteellinen testaus
Kun Pfizer kehitti mRNA-pistoksia koronavirusta vastaan, yhtiö teki tieteellisen tutkimuksen, jossa asetettiin tällainen hypoteesi:

”Henkilöllä, joka ottaa tämän pistoksen, on pienempi todennäköisyys kuolla tai sairastua koronaviruksen takia kuin henkilöllä, joka ei ota tätä pistosta.”

Kun hypoteesi oli asetettu, osa koehenkilöistä sai pistoksen ja toinen osa ei. Sitten verrattiin, kuinka suuri osa kummastakin ryhmästä kuoli tai sairastui koronaviruksen takia. Tehdyt havainnot tukivat asetettua hypoteesia.

Valtamedia valjastettiin väittämään, että pistokset on tieteellisesti todistettu hyödylliseksi.

Kuinka moni huomasi kyseenalaistaa asetetun hypoteesin?
Kuvitellaan, että oltaisiin asetettu seuraavanlainen hypoteesi: ”Henkilöllä, joka ottaa tämän pistoksen, on pienempi todennäköisyys kuolla tai sairastua mistä tahansa syystä kuin henkilöllä, joka ei ota tätä pistosta.”

Pfizerin keräämä testidata on julkista tietoa, joten tämä hypoteesi, jota Pfizer ei asettanut, voidaan myös testata. Pfizerin tekemät havainnot osoittavat, että tämä hypoteesi ei pidä paikkaansa, vaan ne vahvistavat vastakkaista hypoteesia:

”Henkilöllä, joka ottaa tämän pistoksen, on suurempi todennäköisyys kuolla tai sairastua mistä tahansa syystä kuin henkilöllä, joka ei ota tätä pistosta.”

Pfizer ei kuitenkaan asettanut tätä hypoteesia eikä tämä tieteellinen totuus ole vielä tähän päivään mennessä päässyt valtamediaan. Jos joku yrittää siitä puhua, hänet leimataan salaliittoteoreetikoksi, rokotevastaiseksi ja ennenkaikkea henkilöksi, joka ei luota tieteeseen.

Onko koronaviruksen torjuminen niin tärkeää, että sen takia hyväksytään kokonaiskuolleisuuden ja -sairastuvuuden kasvu? Tiedettä ymmärtämättömien päättäjien toimet viittaisivat siihen. Kokonaiskuolleisuus Suomessa ampaisi kasvuun vasta toisen rokotekierroksen myötä eikä suinkaan plandemian alusta alkaen.

Tieteellinen tutkimus: Suurina annoksina annettu rotanmyrkky ehkäisee koronakuolemia ja -tartuntoja
Kuvitellaanpa, että tehtäisiin tieteellinen tutkimus, jossa asetettaisiin tällainen hypoteesi:

”Suurina annoksina annettu rotanmyrkky ehkäisee koronakuolemia ja -tartuntoja.”

Sitten kerättäisiin koehenkilöt ja jaettaisiin heidät kahteen ryhmään. Ensimmäiselle ryhmälle annetaan suuri määrä rotanmyrkkyä ja toiselle ryhmälle ei. Tämän jälkeen seurataan tilannetta joitakin kuukausia ja verrataan, kuinka moni kummastakin ryhmästä kuolee tai sairastuu koronaviruksen takia.

Ensimmäisessa ryhmässä kukaan ei kuollut tai sairastunut koronaviruksen takia (koska he kaikki kuolivat rotanmyrkkyyn). Toisessa ryhmässä jotkut sairastuivat ja kuolivat koronaviruksen takia.

Nämä havainnot näyttäisivät tukevan asetettua hypoteesia: Suurina annoksina annettu rotanmyrkky ehkäisee koronakuolemia ja -tartuntoja. Miksi ihmeessä viranomaiset eivät pakottaneet ihmisiä ottamaan rotanmyrkkyä koronavirusta vastaan?

Luota tieteeseen!
Edellä esitetyn pohjalta voidaan esittää kaksi tieteellistä totuutta, joista vain toinen on päässyt esille valtamediassa. Pfizerin mRNA-pistos vähentää koronaviruksesta johtuvaa sairastumista ja kuolleisuutta
Pfizerin mRNA-pistos lisää sairastumista ja kuolleisuutta kun otetaan huomioon kaikki syyt.
Yksi ja sama havaintoaineisto tukee molempia johtopäätöksiä. Kumman perusteella pitäisi tehdä koko kansaa koskevia päätöksiä?