WC:ssä pintaremontti, vanhojen kipsilevyjen vaihto uuteen jne. Tilassa on yksi pistorasia ja yksi valaisin. Valaisin on kytketty suoraan piuhoihin. Saako remontin ajaksi ottaa itse pistorasiasta kotelon pois ja valaisimen irti vai vaatiiko sähkäriä? Taloyhtiö kyseessä.
Valaisin ja pistorasia rempatessa
Anonyymi-ap
23604
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Siis kuivan tilan remontti. Periaatteessa saa katkaisijoista ja pistorasoista poistaa kannen tapetoinnin/maalauksen vuoksi. Tai saa kytkeä valaisimen kattokoukkuun (sähköliiton pistokkeella / "sokeripalalla"), mutta siinä se sallitut työt sitten olikin. Kiinteästi asennetun valaisimen tai pistorasian sisuskalujen irrotus periaatteessa sähkömiehen työtä.
Jos kyseessä on talo, missä on käytössä maadoitusjohtimet, niin ainakin omassa remontissa tekisin nuo työt itse, vaikka periaatteessa laitonta on. Tuskin kukaan perään kyselee...
Wanhoissa taloissa, missä on ns. nollatut pistorasiat, riski on paljon suurempi. Nollauksen kun tekee väärin, voi tällaiseen pistorasiaan liitetystä sähkölaitteesta saada kuolettavan sähköiskun.
Kannattaa muistaa kuitenkin sähköt pois, kun niitä alkaa avaamaan.
🎅🎅🎅🎅🎅🎻🎻🛠️🕸️📞
Usein tällä kysyttyä
Sähköpätevyydet ja työalueet
Sähköturvallisuuslaissa on määritelty seuraavat sähköpätevyydet:
sähköpätevyys 1, eli S1: kaikki sähkötyöt
sähköpätevyys 2, eli S2: enintään 1000 V sähkötyöt
sähköpätevyys 3, eli S3: sähkölaitekorjaus.
Aiemmat, ennen vuoden 1996 lakimuutosta myönnetyt pätevyystodistukset A, B, C, D ovat edelleen voimassa annetussa laajuudessaan.
Sähköpätevyystodistuksen myöntämisen edellytykset
Pätevyystodistukset myöntää Henkilö- ja yritysarviointi SETI OyLinkki toiselle sivustolle, Avautuu uudessa välilehdessä.
Jotta voit saada pätevyystodistuksen, edellytyksenä on:
soveltuva sähköalan koulutus
soveltuva sähköalan työkokemus
suoritettu sähköturvallisuustutkinto.
Sähköpätevyysluokkien pätevyystodistusten saamisen minimivaatimukset hyväksytysti suoritetun sähköturvallisuustutkinnon lisäksi ovat:
Sähköpätevyys 2, eli S2: soveltuva perustutkinto, esim. sähköasentaja, ja sen jälkeen hankittu kolmen vuoden työkokemus sähkölaitteistojen rakentamiseen ja töiden johtamiseen perehdyttävistä töistä.
Sähköpätevyys 3, eli S3: koulutus voidaan korvata soveltuvalla työkokemuksella.
Sähköpätevyys 1, eli S1: vähintään teknikon tai insinöörin koulutus ja riittävän laaja-alainen kahden vuoden työkokemus
Rajoitettu sähköpätevyys 1: yliasentajan erikoisammattitutkinto ja vähintään kuuden vuoden työkokemus.
Lue vaatimuksista tarkemmin SETI:n sivulta.Linkki toiselle sivustolle, Avautuu uudessa välilehdessä
Sähköpätevyys 3 -luokan työalue
Luokan S3 pätevyystodistus on työalueeltaan laitekorjauspätevyys, eikä oikeuta tekemään rakennusten laajoja sähköasennuksia.
Mitä sähkötöitä luokan S3 urakoitsija saa tehdä?
Enintään 1000V:n sähkölaitteiden irrottaminen paikoiltaan, niiden uudelleen kiinnittäminen ja rikkoontuneiden sähkölaitteiden ja -kalusteiden vaihtaminen uusiin ovat S3-urakoitsijan työalueeseen kuuluvia töitä. S3-urakoitsija saa asentaa yksittäisen ryhmäjohdon keskukselta tai asennusrasialta korjattavaa tai uutena asennettavaa laitetta, esim. ilmalämpöpumppu, tai laitekokonaisuutta, esim. nosto-ovi, varten muuttamatta keskuksen rakennetta.
Sähkötyöt, joissa joudutaan asentamaan useita sähkölaitteita ja kaapeleita asennuskokonaisuudeksi, eivät kuulu S3-urakoitsijalle sallittuihin töihin.
Oikeutta tehdä sähkötöitä ei tarvita muutamassa poikkeustapauksessa:
maallikkotyöt
eräät muut erityistapaukset tietyin edellytyksin (Sähköturvallisuuslaki 1135/2016, 56 §):
sähköauton voimajärjestelmän sähkötyöt: töiden tekijän on oltava riittävästi perehtynyt kyseisen ajoneuvomallin sähköjärjestelmään ja sähkön vaaroihin
maakaapelointiurakoissa kaapelin asentaminen ja peittäminen kaapeliojaan sähköurakoitsijan valvonnassa: työn tekijällä on oltava vähintään kahden vuoden kokemus kyseisestä työstä ja riittävät alan perustaidot
vähäinen, kertaluonteinen sähkötyö, jos tekijällä on työhön oikeuttava pätevyystodistus, esimerkiksi yksittäisen pistorasian tai valaisinpisteen asennus
tilapäisen sähkölaitteiston rakentaminen opetustarkoituksessa koulun laboratoriotiloissa, kun työtä ohjaa ja valvoo sähköalan ammattihenkilö
sähköalan ammattihenkilön omaan tai lähisukulaisensa asuntoon tekemät sähkötyöt, eli niin sanotut kelpoisuustodistuksella tehtävät työt. Kelpoisuustodistuksen myöntää SETI Oy ja työlle on teetettävä varmennustarkastus.
Sähköalan ammattihenkilö
Sähköalan ammattihenkilön katsotaan olevan riittävän ammattitaitoinen valvomaan ja tekemään itsenäisesti koulutustaan ja työkokemustaan vastaavaa sähkö- ja käyttötyötä. Sähköalan ammattihenkilö on henkilö, joka on opastettu sähkötöihin ja lisäksi jokin seuraavista koulutus- ja työkokemusvaatimuksista täyttyy:
suorittanut soveltuvan tekniikan alan korkeakoulututkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöistä
suorittanut soveltuvan sähköalan insinöörin tai teknikon tutkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöistä
suorittanut soveltuvan ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai vastaavan aiemman koulutuksen tai tutkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöissä
suorittanut soveltuvan ammatillisen perustutkinnon tai vastaavan aiemman koulutuksen tai tutkinnon ja hankkinut vuoden työkokemuksen sähkötöissä
hankkinut kuuden vuoden työkokemuksen sähkötöissä ja riittävät alan perustiedot.
Jos kyse on samankaltaisiin sähkölaitteisiin tai laitekokonaisuuksiin kohdistuvasta sähkö- tai käyttötyöstä, esimerkiksi elektroniikkalaitteiden huolto- ja korjaustyöt, voidaan edellä luetelluista poiketen soveltaa lievempiä koulutus- ja työkokemusvaatimuksia. Tällöin riittävän ammattitaitoiseksi tekemään kyseisiä töitä itsenäisesti katsotaan henkilö, jolla on kahden vuoden työkokemus kyseisestä sähkötyöstä ja riittävät alan perustaidot. Jos henkilöllä on soveltuva sähköalan koulutus, on hänellä oltava sen lisäksi vuoden työkokemus kyseisistä sähkötöistä.
Usein kysyttyä
Taas asialla ollut kyselyikäinen aloittaja, nämä sallitut työt löytyvät tukisin sivuilta
Niin - tyhmää kysellä täällä, kun tiedon voi löytää jostain muualta?
Miksi täällä kyselään sitten ylipäätään yhtään mitään jos vastauksen voi löytää muualta?
Oikeassa olet. Ei täällä kannatakaan kysellä mitään, mihin vastauksen voi löytää jostain muualta.
Aloittaja on ilmeisesti täysi-ikäinen, joten kehoitan häntä menemään vessaansa taskulampun kera, mikäli hänellä ei ole esim. öljylamppua käytessävissään.
Alaikäisenä ei saa vessassa käyttää valoa, ettei tule vahingossa nähtyä XXX tai YYY?
Jos seiniä revitään auki, on remontti sellainen että vaatii taloyhtiön luvan. Eli pitää tehdä virallisen kaavan mukaan, kaikkia määräyksiä noudattaen. Taloyhtiö kyllä sanelee viralliset tekijät remonttiin, itse ei tarvitse kuin kaivaa kuvettaan.
WC <> märkätila eikä tässä olla kantaviin rakenteisiinkaan puuttumassa. Miksi asian pitäisi taloyhtiötä kiinnostaa?
Ainoastaan maalaus ja tapetointi töistä ei tarvitse ilmoittaa taloyhtiölle, ne eivät ole taloyhtiön vastuulla vastuunjakotaulukossa.
Isännöintiliiton ohjeista lainaus:
- muutokset kantaviin väliseiniin
- muutokset ulko-oviin (esimerkiksi ovisilmän tai turvalukon asentaminen)
- kevyiden väliseinien purkaminen, siirtäminen tai uusien rakentaminen, jos seinien sisällä kulkee sähkö- yms. johtoja
WC:n seinien levytyksen uusiminen vähän sinä rajoilla. Periaatteessa pitäisi tehdä ilmoitus ja sitten pitäisi olla sähköasentaja tekemässä purkutyöt ja takaisinasennukset, kun uusitaan levyjä seinään, jonka sisällä on sähköasennuksia.
Mutta noin niinkuin automaattisesti ei kevyiden väliseinien ronkkiminen edellytä lupaa.
Tuo riippuu ihan taloyhtiöstä ja sen yhtiösäännöstä.
Kun havaitaan että jostain huoneistosta on jokin seinä hävinnyt, tapahtuu seuraavaa:
Huoneisto otetaan taloyhtiön hallintaan ja remontoidaan ennalleen. Sitten huoneisto laitetaan vuokralle siksi ajaksi kunnes kaikki taloyhtiön kulut on vuokratuloilla katettu. Vasta tämän jälkeen huoneiston hallintaanotto puretaan, luovutetaan takaisin osakkaalle.
Tämä kannattaa muistaa kun innostuu salaremontteihin.
Nuo salaremontit on rivitalojen juttu.
Pellet ostaa rivitalon, kun haluiaisivat oikeasti omakotitalon, muttei ole varaa sellaisen ostoon kaupunkialueelta. Joten ostetaan osake ja leikitään sitten "oma tupa, oma lupa" leikkiä.
Amatöörit rakentelee terassia, laajentaa pihaansa as oy yhteisaluelle tai rakentaa omin lupinensa parkkipaikan etuovensa eteen.
Amatöörit muuttaa kellarihuoneita makuuhuoneiksi (ei OK, MH ei saa olla maanpinnan alla ja myös ikkunan koolle yms. on vaatimuksia).
Todelliset ammattilaiset kaivaa talon alle kellarin (alkup. ryömintätilan paikalle) laajentaa/siirtelee pesutilat uuteen paikkaan yms.
Kun myyräntyö paljastuu esimerkiksi rivitalon putkiremonttia suunniteltaessa, nämä sankarit vaan levittelee käsisään, emmää tiijä, joku edellinen asukas varmaan. Siitäpä sitten as oy piikkiin hakemaan jälkikäteen lupia muutoksille sekä suunnittelemaan tarvittavat korjaukset näille poikkeusratkaisuille.
Kovin yleistä on myös kylmän varastoullakon muuttaminenn vaivihkaa asuintiloiksi. Ylittyy rak. luvan neliöt, ei ole poistumistiet kunnossa yms.
Jossain telkkariohjelmassa esitettiin paras kerrostalokämpän tuunaus. Osaan asunnosta oli rakennettu välipohja ts. asuntoa oli jaettu todella mataliksi huonetiloiksi. Kyseessä kuitenkin ihan normi 70-luvun tjsp kerrostalo, missä huonekorkeus jotain 2,5 m luokkaa.
Kallion slummissa työnnety suihkukaappi pieneen keittiöö. Tai myydään asuntoa "peseytymismahdollisuudella", kun WC:ssä on bide-suihku. Voi siis suihkutella itsensä pöntön päällä istuen!
Mitä sitten onko märkätila vai ei? Kyllä wc-remontti vaatii taloyhtiön luvan.
WC-remontti ei välttämättä vaadi lupaa. Siis jos ei tehdä muutoksia sähköihin tai putkistoihin. Kuivan tilan seinie pintamateriaalen yms ei pitäisi kiinnostaa ketään.
Märkätilat ihan eri juttu, koska pintojen ronkkiminen voi johtaa isoonkin vesivahinkoon.
Ja nykyäänhän tämä on mennyt niin, ettei KPH remontille välttämättä tarvita rakennuslupaa, vaikka as oy lupa vaaditaankin. Välillä rakennusvalvonnat vaati luvan kaikille KPH korjauksille ja meinasi sitten tukehtua hakemuksiin. Nyt lupa vaaditaan vain, jos KPH seinät siirtyy tai tehdään jotain, millä on vaikutusta paloturvallisuuteen tms. Eli revitään vaikka hormikuilut auki.
Hölömö, sähköjohtojen repimisestähän aloittaja juuri kyselikin.
" Valaisin on kytketty suoraan piuhoihin."
Varsinainen toteamus tämäkin, olisko aloittajan mielestä mutkan kautta valaisin pitänyt olla kytkettynä ja onko aloittajan tarkoituksena saada täältä lupa remonttinsa aloittamiseen vai estääkö jokin meille tuntematon seikka taloyhtiöltä kysymisen ?
Perähikiällä ei ole koskaan kuultu pistotulppaliitännästä?
Miten valaisin kytketään epäsuorasti piuhoihin?
Pistotulppaliitännällä. Joko tavalliseen tai valaisinpistorasiaan.
Toki on myös kiskovalaisimia, mutta näitä ei ole tapana käyttää WC-tiloissa.
Minä voin tulla vetämään piuhat jos saan samalla vetää peppuun.
-Suolihomo