Valaisin ja pistorasia rempatessa

Kannattaa muistaa kuitenkin sähköt pois, kun niitä alkaa avaamaan.

🎅🎅🎅🎅🎅🎻🎻🛠️🕸️📞
Usein tällä kysyttyä
Sähköpätevyydet ja työalueet
Sähköturvallisuuslaissa on määritelty seuraavat sähköpätevyydet:

sähköpätevyys 1, eli S1: kaikki sähkötyöt
sähköpätevyys 2, eli S2: enintään 1000 V sähkötyöt
sähköpätevyys 3, eli S3: sähkölaitekorjaus.
Aiemmat, ennen vuoden 1996 lakimuutosta myönnetyt pätevyystodistukset A, B, C, D ovat edelleen voimassa annetussa laajuudessaan.


Sähköpätevyystodistuksen myöntämisen edellytykset

Pätevyystodistukset myöntää Henkilö- ja yritysarviointi SETI OyLinkki toiselle sivustolle, Avautuu uudessa välilehdessä.

Jotta voit saada pätevyystodistuksen, edellytyksenä on:

soveltuva sähköalan koulutus
soveltuva sähköalan työkokemus
suoritettu sähköturvallisuustutkinto.
Sähköpätevyysluokkien pätevyystodistusten saamisen minimivaatimukset hyväksytysti suoritetun sähköturvallisuustutkinnon lisäksi ovat:

Sähköpätevyys 2, eli S2: soveltuva perustutkinto, esim. sähköasentaja, ja sen jälkeen hankittu kolmen vuoden työkokemus sähkölaitteistojen rakentamiseen ja töiden johtamiseen perehdyttävistä töistä.
Sähköpätevyys 3, eli S3: koulutus voidaan korvata soveltuvalla työkokemuksella.
Sähköpätevyys 1, eli S1: vähintään teknikon tai insinöörin koulutus ja riittävän laaja-alainen kahden vuoden työkokemus
Rajoitettu sähköpätevyys 1: yliasentajan erikoisammattitutkinto ja vähintään kuuden vuoden työkokemus.
Lue vaatimuksista tarkemmin SETI:n sivulta.Linkki toiselle sivustolle, Avautuu uudessa välilehdessä

Sähköpätevyys 3 -luokan työalue
Luokan S3 pätevyystodistus on työalueeltaan laitekorjauspätevyys, eikä oikeuta tekemään rakennusten laajoja sähköasennuksia.

Mitä sähkötöitä luokan S3 urakoitsija saa tehdä?

Enintään 1000V:n sähkölaitteiden irrottaminen paikoiltaan, niiden uudelleen kiinnittäminen ja rikkoontuneiden sähkölaitteiden ja -kalusteiden vaihtaminen uusiin ovat S3-urakoitsijan työalueeseen kuuluvia töitä. S3-urakoitsija saa asentaa yksittäisen ryhmäjohdon keskukselta tai asennusrasialta korjattavaa tai uutena asennettavaa laitetta, esim. ilmalämpöpumppu, tai laitekokonaisuutta, esim. nosto-ovi, varten muuttamatta keskuksen rakennetta.

Sähkötyöt, joissa joudutaan asentamaan useita sähkölaitteita ja kaapeleita asennuskokonaisuudeksi, eivät kuulu S3-urakoitsijalle sallittuihin töihin.


Oikeutta tehdä sähkötöitä ei tarvita muutamassa poikkeustapauksessa:
maallikkotyöt
eräät muut erityistapaukset tietyin edellytyksin (Sähköturvallisuuslaki 1135/2016, 56 §):
sähköauton voimajärjestelmän sähkötyöt: töiden tekijän on oltava riittävästi perehtynyt kyseisen ajoneuvomallin sähköjärjestelmään ja sähkön vaaroihin
maakaapelointiurakoissa kaapelin asentaminen ja peittäminen kaapeliojaan sähköurakoitsijan valvonnassa: työn tekijällä on oltava vähintään kahden vuoden kokemus kyseisestä työstä ja riittävät alan perustaidot
vähäinen, kertaluonteinen sähkötyö, jos tekijällä on työhön oikeuttava pätevyystodistus, esimerkiksi yksittäisen pistorasian tai valaisinpisteen asennus
tilapäisen sähkölaitteiston rakentaminen opetustarkoituksessa koulun laboratoriotiloissa, kun työtä ohjaa ja valvoo sähköalan ammattihenkilö
sähköalan ammattihenkilön omaan tai lähisukulaisensa asuntoon tekemät sähkötyöt, eli niin sanotut kelpoisuustodistuksella tehtävät työt. Kelpoisuustodistuksen myöntää SETI Oy ja työlle on teetettävä varmennustarkastus.
Sähköalan ammattihenkilö
Sähköalan ammattihenkilön katsotaan olevan riittävän ammattitaitoinen valvomaan ja tekemään itsenäisesti koulutustaan ja työkokemustaan vastaavaa sähkö- ja käyttötyötä. Sähköalan ammattihenkilö on henkilö, joka on opastettu sähkötöihin ja lisäksi jokin seuraavista koulutus- ja työkokemusvaatimuksista täyttyy:

suorittanut soveltuvan tekniikan alan korkeakoulututkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöistä
suorittanut soveltuvan sähköalan insinöörin tai teknikon tutkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöistä
suorittanut soveltuvan ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai vastaavan aiemman koulutuksen tai tutkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöissä
suorittanut soveltuvan ammatillisen perustutkinnon tai vastaavan aiemman koulutuksen tai tutkinnon ja hankkinut vuoden työkokemuksen sähkötöissä
hankkinut kuuden vuoden työkokemuksen sähkötöissä ja riittävät alan perustiedot.
Jos kyse on samankaltaisiin sähkölaitteisiin tai laitekokonaisuuksiin kohdistuvasta sähkö- tai käyttötyöstä, esimerkiksi elektroniikkalaitteiden huolto- ja korjaustyöt, voidaan edellä luetelluista poiketen soveltaa lievempiä koulutus- ja työkokemusvaatimuksia. Tällöin riittävän ammattitaitoiseksi tekemään kyseisiä töitä itsenäisesti katsotaan henkilö, jolla on kahden vuoden työkokemus kyseisestä sähkötyöstä ja riittävät alan perustaidot. Jos henkilöllä on soveltuva sähköalan koulutus, on hänellä oltava sen lisäksi vuoden työkokemus kyseisistä sähkötöistä.

Usein kysyttyä

Niin - tyhmää kysellä täällä, kun tiedon voi löytää jostain muualta?
Miksi täällä kyselään sitten ylipäätään yhtään mitään jos vastauksen voi löytää muualta?

Anonyymi kirjoitti:

Niin - tyhmää kysellä täällä, kun tiedon voi löytää jostain muualta?
Miksi täällä kyselään sitten ylipäätään yhtään mitään jos vastauksen voi löytää muualta?

Oikeassa olet. Ei täällä kannatakaan kysellä mitään, mihin vastauksen voi löytää jostain muualta.

Alaikäisenä ei saa vessassa käyttää valoa, ettei tule vahingossa nähtyä XXX tai YYY?

WC <> märkätila eikä tässä olla kantaviin rakenteisiinkaan puuttumassa. Miksi asian pitäisi taloyhtiötä kiinnostaa?

Anonyymi kirjoitti:

WC <> märkätila eikä tässä olla kantaviin rakenteisiinkaan puuttumassa. Miksi asian pitäisi taloyhtiötä kiinnostaa?

Ainoastaan maalaus ja tapetointi töistä ei tarvitse ilmoittaa taloyhtiölle, ne eivät ole taloyhtiön vastuulla vastuunjakotaulukossa.

Anonyymi kirjoitti:

Ainoastaan maalaus ja tapetointi töistä ei tarvitse ilmoittaa taloyhtiölle, ne eivät ole taloyhtiön vastuulla vastuunjakotaulukossa.

Isännöintiliiton ohjeista lainaus:

- muutokset kantaviin väliseiniin
- muutokset ulko-oviin (esimerkiksi ovisilmän tai turvalukon asentaminen)
- kevyiden väliseinien purkaminen, siirtäminen tai uusien rakentaminen, jos seinien sisällä kulkee sähkö- yms. johtoja

WC:n seinien levytyksen uusiminen vähän sinä rajoilla. Periaatteessa pitäisi tehdä ilmoitus ja sitten pitäisi olla sähköasentaja tekemässä purkutyöt ja takaisinasennukset, kun uusitaan levyjä seinään, jonka sisällä on sähköasennuksia.

Mutta noin niinkuin automaattisesti ei kevyiden väliseinien ronkkiminen edellytä lupaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ainoastaan maalaus ja tapetointi töistä ei tarvitse ilmoittaa taloyhtiölle, ne eivät ole taloyhtiön vastuulla vastuunjakotaulukossa.

Tuo riippuu ihan taloyhtiöstä ja sen yhtiösäännöstä.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo riippuu ihan taloyhtiöstä ja sen yhtiösäännöstä.

Kun havaitaan että jostain huoneistosta on jokin seinä hävinnyt, tapahtuu seuraavaa:
Huoneisto otetaan taloyhtiön hallintaan ja remontoidaan ennalleen. Sitten huoneisto laitetaan vuokralle siksi ajaksi kunnes kaikki taloyhtiön kulut on vuokratuloilla katettu. Vasta tämän jälkeen huoneiston hallintaanotto puretaan, luovutetaan takaisin osakkaalle.
Tämä kannattaa muistaa kun innostuu salaremontteihin.

Anonyymi kirjoitti:

Kun havaitaan että jostain huoneistosta on jokin seinä hävinnyt, tapahtuu seuraavaa:
Huoneisto otetaan taloyhtiön hallintaan ja remontoidaan ennalleen. Sitten huoneisto laitetaan vuokralle siksi ajaksi kunnes kaikki taloyhtiön kulut on vuokratuloilla katettu. Vasta tämän jälkeen huoneiston hallintaanotto puretaan, luovutetaan takaisin osakkaalle.
Tämä kannattaa muistaa kun innostuu salaremontteihin.

Lue lisää

Nuo salaremontit on rivitalojen juttu.

Pellet ostaa rivitalon, kun haluiaisivat oikeasti omakotitalon, muttei ole varaa sellaisen ostoon kaupunkialueelta. Joten ostetaan osake ja leikitään sitten "oma tupa, oma lupa" leikkiä.

Amatöörit rakentelee terassia, laajentaa pihaansa as oy yhteisaluelle tai rakentaa omin lupinensa parkkipaikan etuovensa eteen.

Amatöörit muuttaa kellarihuoneita makuuhuoneiksi (ei OK, MH ei saa olla maanpinnan alla ja myös ikkunan koolle yms. on vaatimuksia).

Todelliset ammattilaiset kaivaa talon alle kellarin (alkup. ryömintätilan paikalle) laajentaa/siirtelee pesutilat uuteen paikkaan yms.

Kun myyräntyö paljastuu esimerkiksi rivitalon putkiremonttia suunniteltaessa, nämä sankarit vaan levittelee käsisään, emmää tiijä, joku edellinen asukas varmaan. Siitäpä sitten as oy piikkiin hakemaan jälkikäteen lupia muutoksille sekä suunnittelemaan tarvittavat korjaukset näille poikkeusratkaisuille.

Kovin yleistä on myös kylmän varastoullakon muuttaminenn vaivihkaa asuintiloiksi. Ylittyy rak. luvan neliöt, ei ole poistumistiet kunnossa yms.

Jossain telkkariohjelmassa esitettiin paras kerrostalokämpän tuunaus. Osaan asunnosta oli rakennettu välipohja ts. asuntoa oli jaettu todella mataliksi huonetiloiksi. Kyseessä kuitenkin ihan normi 70-luvun tjsp kerrostalo, missä huonekorkeus jotain 2,5 m luokkaa.

Kallion slummissa työnnety suihkukaappi pieneen keittiöö. Tai myydään asuntoa "peseytymismahdollisuudella", kun WC:ssä on bide-suihku. Voi siis suihkutella itsensä pöntön päällä istuen!

Anonyymi kirjoitti:

WC <> märkätila eikä tässä olla kantaviin rakenteisiinkaan puuttumassa. Miksi asian pitäisi taloyhtiötä kiinnostaa?

Mitä sitten onko märkätila vai ei? Kyllä wc-remontti vaatii taloyhtiön luvan.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä sitten onko märkätila vai ei? Kyllä wc-remontti vaatii taloyhtiön luvan.

WC-remontti ei välttämättä vaadi lupaa. Siis jos ei tehdä muutoksia sähköihin tai putkistoihin. Kuivan tilan seinie pintamateriaalen yms ei pitäisi kiinnostaa ketään.

Märkätilat ihan eri juttu, koska pintojen ronkkiminen voi johtaa isoonkin vesivahinkoon.

Ja nykyäänhän tämä on mennyt niin, ettei KPH remontille välttämättä tarvita rakennuslupaa, vaikka as oy lupa vaaditaankin. Välillä rakennusvalvonnat vaati luvan kaikille KPH korjauksille ja meinasi sitten tukehtua hakemuksiin. Nyt lupa vaaditaan vain, jos KPH seinät siirtyy tai tehdään jotain, millä on vaikutusta paloturvallisuuteen tms. Eli revitään vaikka hormikuilut auki.

Anonyymi kirjoitti:

WC-remontti ei välttämättä vaadi lupaa. Siis jos ei tehdä muutoksia sähköihin tai putkistoihin. Kuivan tilan seinie pintamateriaalen yms ei pitäisi kiinnostaa ketään.

Märkätilat ihan eri juttu, koska pintojen ronkkiminen voi johtaa isoonkin vesivahinkoon.

Ja nykyäänhän tämä on mennyt niin, ettei KPH remontille välttämättä tarvita rakennuslupaa, vaikka as oy lupa vaaditaankin. Välillä rakennusvalvonnat vaati luvan kaikille KPH korjauksille ja meinasi sitten tukehtua hakemuksiin. Nyt lupa vaaditaan vain, jos KPH seinät siirtyy tai tehdään jotain, millä on vaikutusta paloturvallisuuteen tms. Eli revitään vaikka hormikuilut auki.

Lue lisää

Hölömö, sähköjohtojen repimisestähän aloittaja juuri kyselikin.

Perähikiällä ei ole koskaan kuultu pistotulppaliitännästä?

Pistotulppaliitännällä. Joko tavalliseen tai valaisinpistorasiaan.

Toki on myös kiskovalaisimia, mutta näitä ei ole tapana käyttää WC-tiloissa.