Käyttöveden loppulämmitys

Kyllä, siitä nimenomaan on kyse.
2500 litran säiliö antaa siihen erinomaisen mahdollisuuden. Sähkönhinnan vaihtelu yön ja päivän välillä on valtava. Esim tänään päivällä 10c/kWh ja ensi yönä halvimmillaan -0,01c/kWh. Jos/kun lämmitän yöllä halvalla sähköllä, pytyssä riittää kyllä lämpöenergia talon pitämiseksi lämpimänä seuraavaan iltaan, mutta suihkuveteen sitä ei enää iltasella riitä. Lämmin käyttövesi pitää niinä päivinä kun pihistelen lämmittää kierukan jatkeeksi laitettavalla varaajalla tai läpivirtauslämmittimellä. Sitä tässä pohdin, että kumpi järkevämpi.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä, siitä nimenomaan on kyse.
2500 litran säiliö antaa siihen erinomaisen mahdollisuuden. Sähkönhinnan vaihtelu yön ja päivän välillä on valtava. Esim tänään päivällä 10c/kWh ja ensi yönä halvimmillaan -0,01c/kWh. Jos/kun lämmitän yöllä halvalla sähköllä, pytyssä riittää kyllä lämpöenergia talon pitämiseksi lämpimänä seuraavaan iltaan, mutta suihkuveteen sitä ei enää iltasella riitä. Lämmin käyttövesi pitää niinä päivinä kun pihistelen lämmittää kierukan jatkeeksi laitettavalla varaajalla tai läpivirtauslämmittimellä. Sitä tässä pohdin, että kumpi järkevämpi.

Lue lisää

Läpivirtaus lämmitys vaatisi kaasua tai järjettömän sähköliittymän. Järkevintä ois pitää eukko tyytyväisenä ja lopettaa nuukailut. Se on kokonaisvaltainen sairaus.

Anonyymi kirjoitti:

Läpivirtaus lämmitys vaatisi kaasua tai järjettömän sähköliittymän. Järkevintä ois pitää eukko tyytyväisenä ja lopettaa nuukailut. Se on kokonaisvaltainen sairaus.

En usko että olet tässä tapauksessa oikeassa. Lämmönvaihtimesta tulee alimmillaan ehkä 40 asteista käyttövettä. 10-20 asteen lämmittäminen ei vaadi järjetöntä tehoa. Kenties 9 tai 12 kW. Mulla löytyy se helposti syötöistä ja taulusta. Kattilaa lämmitettiin aikaisemmin 3:lla 9 kW 3-vaihevastuksella. Nyt VILP:llä jonka ottoteho on 3,5 kW (3 vaihe syöttö).

Anonyymi kirjoitti:

En usko että olet tässä tapauksessa oikeassa. Lämmönvaihtimesta tulee alimmillaan ehkä 40 asteista käyttövettä. 10-20 asteen lämmittäminen ei vaadi järjetöntä tehoa. Kenties 9 tai 12 kW. Mulla löytyy se helposti syötöistä ja taulusta. Kattilaa lämmitettiin aikaisemmin 3:lla 9 kW 3-vaihevastuksella. Nyt VILP:llä jonka ottoteho on 3,5 kW (3 vaihe syöttö).

Lue lisää

40 asteisen veden pyörittely verkostossa on huono idea, koska tämä on likimain optimilämpötila legionellalle. Matala lämpötila tai yli 45 astetta on legionellan kasvun kannalta huono ja yli 50 °C on ajan mittaan tappava. Muttei oitis....pöpö voi hetken aikaa säilyä hengissä vajaan 60 °C lämpötilassakin eli läpivirtauslämmitin ei ongelmaa poista.

Ratkaisuksi siis yöllä tms. halvan sähkön aikaan lämmitettävä sähkölämmitteinen varaaja. Jossa lämpötila tietenkin nostetaan tarpeeksi ylös (tyyliin 70 °), jotta lämpötila pysyy >55 °C silloinkin, kun lämmitys on tauolla. Siis toiminta aikalailla perinteisen "LVV lämmitetään yösähköllä" tyylin mukaisesti - onhan sähkä tyypillisesti halvimmillaan aamuyön tunteina.

Anonyymi kirjoitti:

40 asteisen veden pyörittely verkostossa on huono idea, koska tämä on likimain optimilämpötila legionellalle. Matala lämpötila tai yli 45 astetta on legionellan kasvun kannalta huono ja yli 50 °C on ajan mittaan tappava. Muttei oitis....pöpö voi hetken aikaa säilyä hengissä vajaan 60 °C lämpötilassakin eli läpivirtauslämmitin ei ongelmaa poista.

Ratkaisuksi siis yöllä tms. halvan sähkön aikaan lämmitettävä sähkölämmitteinen varaaja. Jossa lämpötila tietenkin nostetaan tarpeeksi ylös (tyyliin 70 °), jotta lämpötila pysyy >55 °C silloinkin, kun lämmitys on tauolla. Siis toiminta aikalailla perinteisen "LVV lämmitetään yösähköllä" tyylin mukaisesti - onhan sähkä tyypillisesti halvimmillaan aamuyön tunteina.

Lue lisää

Asiaa. Juuri sen takia pohdin vaihtoehtoja että olisi pelivaraa. Nyt ei ole. Joudun pitämään kattilan kuumana, että legionella pysyisi kaukana ja vaimo lähellä.

Anonyymi kirjoitti:

Asiaa. Juuri sen takia pohdin vaihtoehtoja että olisi pelivaraa. Nyt ei ole. Joudun pitämään kattilan kuumana, että legionella pysyisi kaukana ja vaimo lähellä.

Siis miksei sähkövaraaja kytkettynä keskuslämmityksen varaajan perään kelpaa? Se sähkövaraaja, joka pidetään aina kuumana, pitää pöpöt kurissa.

Anonyymi kirjoitti:

Siis miksei sähkövaraaja kytkettynä keskuslämmityksen varaajan perään kelpaa? Se sähkövaraaja, joka pidetään aina kuumana, pitää pöpöt kurissa.

Kelpaa, kunhan on tarpeeksi pieni ja tehokas. Tilan kanssa haastetta. Pieni ja tehokas varaaja tai läpivirtauslämmitin, siinä ne vaihtoehdot on. Sitä just pohdin että kummalla tekisin.

Päälämmönlähde on VILP. Varalla vastukset ja kesällä homman hoitaa aurinkokeräimet.
Homma toimii nyt hyvin, mutta haluaisin alkaa vähän pelaamaan pörssisähkön hintavaihteluita. Kalleimpina päivinä en lämmitäisi ollenkaan vaan odotan seuraavan yön halpaa jaksoa. Nykyisellä setillä ei voi, kun vaimoväki turhautuu kun ei pääse illalla kuumaan suihkuun...

Anonyymi kirjoitti:

Päälämmönlähde on VILP. Varalla vastukset ja kesällä homman hoitaa aurinkokeräimet.
Homma toimii nyt hyvin, mutta haluaisin alkaa vähän pelaamaan pörssisähkön hintavaihteluita. Kalleimpina päivinä en lämmitäisi ollenkaan vaan odotan seuraavan yön halpaa jaksoa. Nykyisellä setillä ei voi, kun vaimoväki turhautuu kun ei pääse illalla kuumaan suihkuun...

Lue lisää

Minullakin VILP mutta käyttövesi lämmitetään kattilassa sähköllä tai öljyllä. Varaajassa on käyttöveden esilämmitys. VILP'iä en ole ohjannut pörssisähkön mukaa, jos on todella huippuhinnat, niin sitten käytän öljyä.

Anonyymi kirjoitti:

Päälämmönlähde on VILP. Varalla vastukset ja kesällä homman hoitaa aurinkokeräimet.
Homma toimii nyt hyvin, mutta haluaisin alkaa vähän pelaamaan pörssisähkön hintavaihteluita. Kalleimpina päivinä en lämmitäisi ollenkaan vaan odotan seuraavan yön halpaa jaksoa. Nykyisellä setillä ei voi, kun vaimoväki turhautuu kun ei pääse illalla kuumaan suihkuun...

Lue lisää

Eli varaajassa on vain latausvastukset pohjalla, muttei ns. päiväkäyttövastuksia ylempänä?

Varaajan rakenteesta riippuen voisi olla myös vaihtoehto B (päiväkäyttövastusten lisääminen ja C = sähkökattila.

Sähkökattilamallissa varaajaa ladattaisiin syöttämällä kuumaa (tyyliin 90 °C) vettä yläosaan. Vaatii myös latauskytkennän, ettei varaajan vettä vatkata sekaisin. Halvan sähkön aikaan varaajan voisi ladata kokonaan (pohjia myöten). Päivällä lataus päälle, kun yläosan lämpötila liian matala, mutta katkaisu, kun yläosaan saatu kuumaa vettä lämminvesikierukan korkeudelle. Vaatii siis eri korkudelle asennettuja termostaatteja varaajaan.

Tässä ratkaisussa VILP saisi koko ajan puksuttaa lämpöä varaajan alaosaan/lämmitysverkon paluuveteen. Lämmitysverkkoon syötettävän vedenkin voisi ehkä ottaa varajan puolivälistä, ettei turhaan hukata LVV valmistukseen pyhitettyä kaikkin kuuminta vettä yläosasta.

Anonyymi kirjoitti:

Eli varaajassa on vain latausvastukset pohjalla, muttei ns. päiväkäyttövastuksia ylempänä?

Varaajan rakenteesta riippuen voisi olla myös vaihtoehto B (päiväkäyttövastusten lisääminen ja C = sähkökattila.

Sähkökattilamallissa varaajaa ladattaisiin syöttämällä kuumaa (tyyliin 90 °C) vettä yläosaan. Vaatii myös latauskytkennän, ettei varaajan vettä vatkata sekaisin. Halvan sähkön aikaan varaajan voisi ladata kokonaan (pohjia myöten). Päivällä lataus päälle, kun yläosan lämpötila liian matala, mutta katkaisu, kun yläosaan saatu kuumaa vettä lämminvesikierukan korkeudelle. Vaatii siis eri korkudelle asennettuja termostaatteja varaajaan.

Tässä ratkaisussa VILP saisi koko ajan puksuttaa lämpöä varaajan alaosaan/lämmitysverkon paluuveteen. Lämmitysverkkoon syötettävän vedenkin voisi ehkä ottaa varajan puolivälistä, ettei turhaan hukata LVV valmistukseen pyhitettyä kaikkin kuuminta vettä yläosasta.

Lue lisää

Ketjun avaaja kiittää ja kuittaa!
Tässä (ja toinen vastaus tuolla ylempänä, oletettavasti sama vastaaja) tuli paljon juuri sitä asiaa mitä toivoinkin saavani vastaukseksi ja pohdinnan tueksi.

Minulla on jo päiväkäyttövastus kattilan yläosassa eli esittämäsi vaihtoehto B. Termostaatteja on kolme: yksi ohjaa ylävastusta, toinen VIPL:n pyyntiä ja kolmas alavastusta. VILP:ltä pyydän 45 astetta ja ylävastukselta 65. Alavastusta ajetaan vain jos VILP on pois pelistä: kovimmat pakkaset tai vikatilanne. En miellä ylävastuksen käyttöä erityisen taloudelliseksi tavaksi turvata käyttöveden lämmönvaihtimen riittävä teho. Lämpötila kerrostuu kattilassa, mutta ei niin hyvin kuin mahdollista. Kerroitkin tuossa mistä sekoittuminen johtuu. Siinä minulla olisi paljon parannettavaa, mutta vaikea toteuttaa.

Jatkojalostuksessa todennäköisesti lisään pienen, mutta tehokkaan varaajan käyttövesikierukan perään. Sitten voin alkaa pelaamaan kattilalämpöä pörssisähkön hinnan mukaan. Nyt se ei oikein onnistu. Tai onnistuu, mutta on hyväksyttävä se, että kun kalleimpina päivinä säästää niin sinä iltana ei voi mennä suihkuun.