Milloin metsänraiskaus(aukkohakkuu) tulee rikoslakiin

Kekkonen oli luontoihminen....Kalamies....kaukaa viisas....Hirven pyyntiinkään ei kelvannut ,kuin paras SUOMEN PYSTYKORVA!!!!Eihän sitä muuten kansalliskoiraksi pääsiskään!

Anonyymi kirjoitti:

Kekkonen oli luontoihminen....Kalamies....kaukaa viisas....Hirven pyyntiinkään ei kelvannut ,kuin paras SUOMEN PYSTYKORVA!!!!Eihän sitä muuten kansalliskoiraksi pääsiskään!

Lue lisää

Oliko hirvillekin oikea ampuja piilossa, kaölastaessa koukkuun laittoivat kuolleen kalan ja toisten piti heittää isot kalat pois :D

ok.tiedät varmaan nuo jutut paremmin kuin tässä jotkut muut .luin tätä juttuu ja tuli mieleen että eikö 70-90 luvulla ollut vain 1 vaatimus metsänomistajalle että se on aina aukkohakkaus jos metsäkauppoja teet.ns päätehakkaus .näin sen nuorena aina tajusin.kaiketi ne kaupat meni aina mhyn kautta jos oikein muistan. tiedosta minua

Hevosilla oli myös paljon sairauksia kun vetivät järjettömiä kuormia, kuolivat reen eteen.

Lähes kaikki Suomen hakkuuökypsät metsät ovat 100-150 vanhoja, joka tarkoittaa sitä että ne ovat silloin lähteneet siemenestä kasvuun, kangasmetsät, josta on männyt hakattu ja poltettu tervaksi tai lehtometsä aukkoon, josta kuuset ja lehtipuut on poltettu kaskiviljelyn takia ja joka on sitten jätetty uudestaan metsittymään, niissä on järeät hakattavat kuusikot nyt. Siis puolet Suomen metsistä oli 100 vuotta sitten lähes kokonaan aukkoa tai huonosti hoitamatonta todella vajaa tuottoista metsämaata. Meidän alueella on pääasiassa kuivia kangasmetsiä, joissa on vanhoja tervahautoja 1000 hehtaarin alueella vähintäänkin 10. Kun tervan menekki väheni 150 vuotta sitten roimasti. Siis laivateollisuus alkoi valmistaa puun ja tervan sijasta laivat raudasta. Niin alkoi mäntymetsät säästymään tervanpolttajilta ja ne sai kasvaa ja saa edelleenkin kasvaa järeiksi tukkipuiksi, joita jo pidemmän aikaan saatu hyödyntää koko kansamme tarpeisiin. Se on todellakin väärä luulo, että meidän metsissä oli esim. sata vuotta sitten enemmän puuta kuin nyt.

Avohakkuu, istutus tai kylvö, on ainut oikea tapa metsän viljelyssä, kuten muussakin viljelyssä, jos kerran metsä on kasvunsa kasvanut, niin ilmaston kuin rahallisenkin hyödyn kannalta. Uusi taimikko ja nuori metsä rehevän heinä ym. aluskasvillisuutensa ansiosta, on mitä parhain ruoka ja suojamaa kaikille metsiemme eläimille. Se on todettu tutkimuksissa jo aikoja päiviä sitten.

Anonyymi kirjoitti:

Lähes kaikki Suomen hakkuuökypsät metsät ovat 100-150 vanhoja, joka tarkoittaa sitä että ne ovat silloin lähteneet siemenestä kasvuun, kangasmetsät, josta on männyt hakattu ja poltettu tervaksi tai lehtometsä aukkoon, josta kuuset ja lehtipuut on poltettu kaskiviljelyn takia ja joka on sitten jätetty uudestaan metsittymään, niissä on järeät hakattavat kuusikot nyt. Siis puolet Suomen metsistä oli 100 vuotta sitten lähes kokonaan aukkoa tai huonosti hoitamatonta todella vajaa tuottoista metsämaata. Meidän alueella on pääasiassa kuivia kangasmetsiä, joissa on vanhoja tervahautoja 1000 hehtaarin alueella vähintäänkin 10. Kun tervan menekki väheni 150 vuotta sitten roimasti. Siis laivateollisuus alkoi valmistaa puun ja tervan sijasta laivat raudasta. Niin alkoi mäntymetsät säästymään tervanpolttajilta ja ne sai kasvaa ja saa edelleenkin kasvaa järeiksi tukkipuiksi, joita jo pidemmän aikaan saatu hyödyntää koko kansamme tarpeisiin. Se on todellakin väärä luulo, että meidän metsissä oli esim. sata vuotta sitten enemmän puuta kuin nyt.

Avohakkuu, istutus tai kylvö, on ainut oikea tapa metsän viljelyssä, kuten muussakin viljelyssä, jos kerran metsä on kasvunsa kasvanut, niin ilmaston kuin rahallisenkin hyödyn kannalta. Uusi taimikko ja nuori metsä rehevän heinä ym. aluskasvillisuutensa ansiosta, on mitä parhain ruoka ja suojamaa kaikille metsiemme eläimille. Se on todettu tutkimuksissa jo aikoja päiviä sitten.

Lue lisää

Eri lajit kasvaa eri tahtiin, sekametsästä pitäisi ottaa vain pieni osa kerrallaan eikä tehdä aukkoa, mutta ei pienet aukotkaan pahasta ole kunhan ei aurata.

Anonyymi kirjoitti:

Lähes kaikki Suomen hakkuuökypsät metsät ovat 100-150 vanhoja, joka tarkoittaa sitä että ne ovat silloin lähteneet siemenestä kasvuun, kangasmetsät, josta on männyt hakattu ja poltettu tervaksi tai lehtometsä aukkoon, josta kuuset ja lehtipuut on poltettu kaskiviljelyn takia ja joka on sitten jätetty uudestaan metsittymään, niissä on järeät hakattavat kuusikot nyt. Siis puolet Suomen metsistä oli 100 vuotta sitten lähes kokonaan aukkoa tai huonosti hoitamatonta todella vajaa tuottoista metsämaata. Meidän alueella on pääasiassa kuivia kangasmetsiä, joissa on vanhoja tervahautoja 1000 hehtaarin alueella vähintäänkin 10. Kun tervan menekki väheni 150 vuotta sitten roimasti. Siis laivateollisuus alkoi valmistaa puun ja tervan sijasta laivat raudasta. Niin alkoi mäntymetsät säästymään tervanpolttajilta ja ne sai kasvaa ja saa edelleenkin kasvaa järeiksi tukkipuiksi, joita jo pidemmän aikaan saatu hyödyntää koko kansamme tarpeisiin. Se on todellakin väärä luulo, että meidän metsissä oli esim. sata vuotta sitten enemmän puuta kuin nyt.

Avohakkuu, istutus tai kylvö, on ainut oikea tapa metsän viljelyssä, kuten muussakin viljelyssä, jos kerran metsä on kasvunsa kasvanut, niin ilmaston kuin rahallisenkin hyödyn kannalta. Uusi taimikko ja nuori metsä rehevän heinä ym. aluskasvillisuutensa ansiosta, on mitä parhain ruoka ja suojamaa kaikille metsiemme eläimille. Se on todettu tutkimuksissa jo aikoja päiviä sitten.

Lue lisää

EI OLE...LUE LAHDEN TUTKIMUSET:::TOLLO:

Anonyymi kirjoitti:

Lähes kaikki Suomen hakkuuökypsät metsät ovat 100-150 vanhoja, joka tarkoittaa sitä että ne ovat silloin lähteneet siemenestä kasvuun, kangasmetsät, josta on männyt hakattu ja poltettu tervaksi tai lehtometsä aukkoon, josta kuuset ja lehtipuut on poltettu kaskiviljelyn takia ja joka on sitten jätetty uudestaan metsittymään, niissä on järeät hakattavat kuusikot nyt. Siis puolet Suomen metsistä oli 100 vuotta sitten lähes kokonaan aukkoa tai huonosti hoitamatonta todella vajaa tuottoista metsämaata. Meidän alueella on pääasiassa kuivia kangasmetsiä, joissa on vanhoja tervahautoja 1000 hehtaarin alueella vähintäänkin 10. Kun tervan menekki väheni 150 vuotta sitten roimasti. Siis laivateollisuus alkoi valmistaa puun ja tervan sijasta laivat raudasta. Niin alkoi mäntymetsät säästymään tervanpolttajilta ja ne sai kasvaa ja saa edelleenkin kasvaa järeiksi tukkipuiksi, joita jo pidemmän aikaan saatu hyödyntää koko kansamme tarpeisiin. Se on todellakin väärä luulo, että meidän metsissä oli esim. sata vuotta sitten enemmän puuta kuin nyt.

Avohakkuu, istutus tai kylvö, on ainut oikea tapa metsän viljelyssä, kuten muussakin viljelyssä, jos kerran metsä on kasvunsa kasvanut, niin ilmaston kuin rahallisenkin hyödyn kannalta. Uusi taimikko ja nuori metsä rehevän heinä ym. aluskasvillisuutensa ansiosta, on mitä parhain ruoka ja suojamaa kaikille metsiemme eläimille. Se on todettu tutkimuksissa jo aikoja päiviä sitten.

Lue lisää

Ei ole! Lue Lahden dokumentit ...ja opi jotain....aukkohakkuu on läheltä persettä!!!

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole! Lue Lahden dokumentit ...ja opi jotain....aukkohakkuu on läheltä persettä!!!

Asfaltilla istujilla on kaikki päin persettä!!!

Ihmisten metsästäminen kaupungeissa rakeille kiellettävä, lakia rikkovat VANKILAAN LOPPUIÄKSEEN+KOVAT SAKOT!!!

Kummanko pystykorvan kanssa olit liikkeellä, kiväärin vai koiran?

Anonyymi kirjoitti:

Ihmisten metsästäminen kaupungeissa rakeille kiellettävä, lakia rikkovat VANKILAAN LOPPUIÄKSEEN KOVAT SAKOT!!!

Mitä ne sakot silloin syylliseen vaikuttaa jos ei ole tuloja.Hekeeko ne rakitkin rahat Kelasta, kuten makoilijatkin nyt tekevät?

Anonyymi kirjoitti:

Mitä ne sakot silloin syylliseen vaikuttaa jos ei ole tuloja.Hekeeko ne rakitkin rahat Kelasta, kuten makoilijatkin nyt tekevät?

Omistajat hakevat ainakin kaikki lihat leipäjonosta, rakit yrittää saalistaa mistä tahansa. Sakot auttaa luopumaan rakista ellei viedä piikille ja vankila auttaa vielä paremmin.

teillä istuskelu paljon pahempi rikos..........

Anonyymi kirjoitti:

teillä istuskelu paljon pahempi rikos..........

50 ja 60 luvulla hakatut ja hoidetut aukot alkaa olla tänä päivänä, no riippuu vähän maan ravinneperästä. Kolmen tukin järeää hakkuukypsää metsää. Siis jos niistä metsistä aiotaan tili saada, tietysti ensiksi omistajalle ja sitten koko yhteikunnalle. Niin aukoksi ilman muuta ja heti uusi taimikko tilalle. Niin 70 vuoden päästä on metsä taas järeää ja korjattavissa talteen. Se eläimistön ja ilmaston kannalta kaiken paras tapa ilman muuta. Joka muuta väittää, hänellä on erittäin ohuet tiedot yleensäkään mistään viljelystä. Eli niin ruuan kuin metsänkin viljelyssä on kolme asiaa, kylvö, sitten hoito ja lopuksi sadon korjuu. Näin kun toimimme, silloin ihminen ja koko luonto voi hyvin.

Anonyymi kirjoitti:

50 ja 60 luvulla hakatut ja hoidetut aukot alkaa olla tänä päivänä, no riippuu vähän maan ravinneperästä. Kolmen tukin järeää hakkuukypsää metsää. Siis jos niistä metsistä aiotaan tili saada, tietysti ensiksi omistajalle ja sitten koko yhteikunnalle. Niin aukoksi ilman muuta ja heti uusi taimikko tilalle. Niin 70 vuoden päästä on metsä taas järeää ja korjattavissa talteen. Se eläimistön ja ilmaston kannalta kaiken paras tapa ilman muuta. Joka muuta väittää, hänellä on erittäin ohuet tiedot yleensäkään mistään viljelystä. Eli niin ruuan kuin metsänkin viljelyssä on kolme asiaa, kylvö, sitten hoito ja lopuksi sadon korjuu. Näin kun toimimme, silloin ihminen ja koko luonto voi hyvin.

Lue lisää

50 ja 60 luvulla valtio myi metsiään täällä maakunnissa pienviljelijöille lisä metsiksi. Se oli todella viusas teko sen ajan päättäjille. Se oli todellinen piristys ruiske maaseudun elämälle ja koko Suomen yhteikunnalle. Nimittäin lisä metsän ostaa saanut isäntä, lähes poikkeuksetta meni metsäänsä ja teki aukon, josta saadut rahat meni pääosin traktorin ja siihen tarvittavien työköneiden ostoon. Pikkuvalmetteja, massikoita ja majureita alkoi ilmestyä maatalojen pelloille ja pihoihin. Hevosten aika olkoi jäädä taakse. Nyt nämä traktori aukot ovat taas täynnä hakattavaa metsää uusia investoitneja varten. Sellaista se on metsän ja elämän kiertotalous.

Anonyymi kirjoitti:

50 ja 60 luvulla valtio myi metsiään täällä maakunnissa pienviljelijöille lisä metsiksi. Se oli todella viusas teko sen ajan päättäjille. Se oli todellinen piristys ruiske maaseudun elämälle ja koko Suomen yhteikunnalle. Nimittäin lisä metsän ostaa saanut isäntä, lähes poikkeuksetta meni metsäänsä ja teki aukon, josta saadut rahat meni pääosin traktorin ja siihen tarvittavien työköneiden ostoon. Pikkuvalmetteja, massikoita ja majureita alkoi ilmestyä maatalojen pelloille ja pihoihin. Hevosten aika olkoi jäädä taakse. Nyt nämä traktori aukot ovat taas täynnä hakattavaa metsää uusia investoitneja varten. Sellaista se on metsän ja elämän kiertotalous.

Lue lisää

Olihan se mahtavaa, kun sai aurata tai äestää yhteen soittoon vaikka koko päivän kunhan vain muisti aina väliin vilkaista traktorin lämpömittaria ja vähän muitakin mittareita, jos niitä sattui olemaan.
Hevosta tai hevosia joutui aina ja aika tuhkatiheään antaa huilata peltojen päissä ja kerätä voimia raskaita pelto hommia tehdessä, joka hidasti työ hommia aikalailla. Sitten vielä niitä piti syöttää ja juottaakin.
Ilman metsiämme ja niihin hakattavia silloisia ns. traktoriaukkoja, olisimme jäljessä kehityksestä aikalailla.

Anonyymi kirjoitti:

Olihan se mahtavaa, kun sai aurata tai äestää yhteen soittoon vaikka koko päivän kunhan vain muisti aina väliin vilkaista traktorin lämpömittaria ja vähän muitakin mittareita, jos niitä sattui olemaan.
Hevosta tai hevosia joutui aina ja aika tuhkatiheään antaa huilata peltojen päissä ja kerätä voimia raskaita pelto hommia tehdessä, joka hidasti työ hommia aikalailla. Sitten vielä niitä piti syöttää ja juottaakin.
Ilman metsiämme ja niihin hakattavia silloisia ns. traktoriaukkoja, olisimme jäljessä kehityksestä aikalailla.

Lue lisää

Nykyäänhän aukot on kuin sotatantereita, jotka on tuttuja vanhoista valokuvista. Siis on puuta maassa ristiin rastiin ja on puolestavälistä katkottuja puita pystyssä sekä kaikki kuivat, sairaat tauteihin kuolleet rungot sojottavat pystyssä ja levittävät tautiaan tuulten mukana ympäristöönsä. Tervaroso, johon suurin osa männyistä on kuollut. Leviää puusta toiseen tuulen mukana, joten ne olis poistettava aukoista heti tuhoa levittämästä.

Siis 1950 - 2000 saakka aukkoihin ei jätetty, (koska sehän oli ja on laiskan isännän merkki) puuta turhaan mätänemään lainkaan, vaan ranka ja kuivat puut kerättiin tarkasti polttopuiksi, sillä metsään jää 30 % puusta muutenkin lahoamaan kantojen ja oksien muodossa. Tällaiseen siistiin tautiset puut poistettuun aukkoon saa äkkiä uuden tautivapaan metsän kasvtettua.
Oletteko muuten huomanneet, että linnuilla on siivet ja ne etsivät uuden pesimismetsän nopeasti, vanhan mentyä alta. En minä, eikä kukaan muukaan metsien mies ole nähnyt, että pikkulinnut ja isommatkin linnut olis jäänyt itkemään metsänsä menetystä, ei vaan ne ottavat siivet alleen ja lentävät sinne missä metsää on.
Kesä hakkuut minä kieltäisin ilman muuta, siilä pesintärauha kuuluu eläimille, eikä kesäpuu ole talvi puun veroista rakennusvärkkinä ollenkaan, sillä kesäpuussa on helposti homehtuvia ja pilaantuvia kasvuun tarvittavia ravintoaineita todella paljon, joita ei talvi puussa enää juurikaan ole. Ei ennen vanhaan menty kesällä metsään kirveen ja sahan kanssa, ihmisten mielissä ja tiedossa, metsä oli rauhoitettu kesän ajaksi. Uusi talvi laittoi sitten taas metsien miehet liikkeelle.

Anonyymi kirjoitti:

50 ja 60 luvulla valtio myi metsiään täällä maakunnissa pienviljelijöille lisä metsiksi. Se oli todella viusas teko sen ajan päättäjille. Se oli todellinen piristys ruiske maaseudun elämälle ja koko Suomen yhteikunnalle. Nimittäin lisä metsän ostaa saanut isäntä, lähes poikkeuksetta meni metsäänsä ja teki aukon, josta saadut rahat meni pääosin traktorin ja siihen tarvittavien työköneiden ostoon. Pikkuvalmetteja, massikoita ja majureita alkoi ilmestyä maatalojen pelloille ja pihoihin. Hevosten aika olkoi jäädä taakse. Nyt nämä traktori aukot ovat taas täynnä hakattavaa metsää uusia investoitneja varten. Sellaista se on metsän ja elämän kiertotalous.

Lue lisää

Nykyään tukijullit ei tee aukkoja investointeihin kun tukiaiset ovat nin valtavia ja kaiken voi vielä vähentää verotuksessa, investoivat lähinnä hupivehkeisiin, urheilumersuihin, kelohirsimökkeihin, jahteihin jne.

Anonyymi kirjoitti:

Nykyäänhän aukot on kuin sotatantereita, jotka on tuttuja vanhoista valokuvista. Siis on puuta maassa ristiin rastiin ja on puolestavälistä katkottuja puita pystyssä sekä kaikki kuivat, sairaat tauteihin kuolleet rungot sojottavat pystyssä ja levittävät tautiaan tuulten mukana ympäristöönsä. Tervaroso, johon suurin osa männyistä on kuollut. Leviää puusta toiseen tuulen mukana, joten ne olis poistettava aukoista heti tuhoa levittämästä.

Siis 1950 - 2000 saakka aukkoihin ei jätetty, (koska sehän oli ja on laiskan isännän merkki) puuta turhaan mätänemään lainkaan, vaan ranka ja kuivat puut kerättiin tarkasti polttopuiksi, sillä metsään jää 30 % puusta muutenkin lahoamaan kantojen ja oksien muodossa. Tällaiseen siistiin tautiset puut poistettuun aukkoon saa äkkiä uuden tautivapaan metsän kasvtettua.
Oletteko muuten huomanneet, että linnuilla on siivet ja ne etsivät uuden pesimismetsän nopeasti, vanhan mentyä alta. En minä, eikä kukaan muukaan metsien mies ole nähnyt, että pikkulinnut ja isommatkin linnut olis jäänyt itkemään metsänsä menetystä, ei vaan ne ottavat siivet alleen ja lentävät sinne missä metsää on.
Kesä hakkuut minä kieltäisin ilman muuta, siilä pesintärauha kuuluu eläimille, eikä kesäpuu ole talvi puun veroista rakennusvärkkinä ollenkaan, sillä kesäpuussa on helposti homehtuvia ja pilaantuvia kasvuun tarvittavia ravintoaineita todella paljon, joita ei talvi puussa enää juurikaan ole. Ei ennen vanhaan menty kesällä metsään kirveen ja sahan kanssa, ihmisten mielissä ja tiedossa, metsä oli rauhoitettu kesän ajaksi. Uusi talvi laittoi sitten taas metsien miehet liikkeelle.

Lue lisää

Ennen maatalous olikin kovaa työtä ja joka tilalla eläimiä mitkä piti lypsää ja hoitaa, nykyään tukijullit loisii tukiasilla kuin kartanonherrat, 90%:lla vain viljelyksiä ja isommat tilat teettää kaikki työt muilla.

Anonyymi kirjoitti:

Nykyään tukijullit ei tee aukkoja investointeihin kun tukiaiset ovat nin valtavia ja kaiken voi vielä vähentää verotuksessa, investoivat lähinnä hupivehkeisiin, urheilumersuihin, kelohirsimökkeihin, jahteihin jne.

Lue lisää

Kovasti ainakin niitä viljeliköiden metsiä hakataan. Vai kenen ne metsät nykyään on, mene ja tiedä.

Anonyymi kirjoitti:

Kovasti ainakin niitä viljeliköiden metsiä hakataan. Vai kenen ne metsät nykyään on, mene ja tiedä.

Nyt kannattas valtion myydä metsänsä pois, sillä metsän hinta on nyt kallista. Kun metsä maksoi 5 vuotta sitten korkeintaan pari tonnia hehtaari, niin nyt siitä saa viis tonnia, jos siinä on vähänkään puuta.
Valtio pääsis veloistaan kätevästi, jos myisi metsänsä meille yksityisille. Eihän valtio metsistään mitään hyödy muutenkaan, varmaan on menot ovat suuremmat tuloja. Myymällä metsänsä, niistä olisi yhteikunnalle todellista hyötyä, koska myyntihinnan lisäksi, yksityinen uusi metsän omistaja tietysti myisi puuta metsästään, josta sitten verottaja ottaasi omansa.

No jos halutaan mesistämme oikeasti tuloja, niin metsän viljely on siihen ainut oikea tapa, kuten muulaisenkin viljelyn. Voihan sitä ottaa metsästään aina suurimman puun pois sieltä täältä, mutta ei sellaisessa meiningissä ikinä tilille päästä. Sillä hakkuu ja ajokulut on yhtä suuret kun kulut ja kuusikon juuristo ei kestä useita raskaiden koneiden tekemiä vaurioita maastossa ja lahovikaa eli ns. maannousua alkaa tulemaan runkoihin, joka vie puulta arvon lähes kokonaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kovasti ainakin niitä viljeliköiden metsiä hakataan. Vai kenen ne metsät nykyään on, mene ja tiedä.

Mutta rahat menee törsäykseen eikä maatalouden investointeihin ja elämiseen kuten ennen ja pitäisi mennä nykyisinkin, kansalliset tukiaiset poistettava kun ei tarvita naapurimaissakaan.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt kannattas valtion myydä metsänsä pois, sillä metsän hinta on nyt kallista. Kun metsä maksoi 5 vuotta sitten korkeintaan pari tonnia hehtaari, niin nyt siitä saa viis tonnia, jos siinä on vähänkään puuta.
Valtio pääsis veloistaan kätevästi, jos myisi metsänsä meille yksityisille. Eihän valtio metsistään mitään hyödy muutenkaan, varmaan on menot ovat suuremmat tuloja. Myymällä metsänsä, niistä olisi yhteikunnalle todellista hyötyä, koska myyntihinnan lisäksi, yksityinen uusi metsän omistaja tietysti myisi puuta metsästään, josta sitten verottaja ottaasi omansa.

Lue lisää

Päinvastoin, metsät pitää ottaa valtiolla kun kerran suurin omistajaryhmä tukijullit ei käytä niitä yrityksensä hyväksi ja kaikki muutkin vähentää ostohinnan verotuksessa eli ne jo kuuluu valtiolle. Puutulojen kuuluu hyödyttää koko kansaa kuten monissa maissa onkin.

Anonyymi kirjoitti:

No jos halutaan mesistämme oikeasti tuloja, niin metsän viljely on siihen ainut oikea tapa, kuten muulaisenkin viljelyn. Voihan sitä ottaa metsästään aina suurimman puun pois sieltä täältä, mutta ei sellaisessa meiningissä ikinä tilille päästä. Sillä hakkuu ja ajokulut on yhtä suuret kun kulut ja kuusikon juuristo ei kestä useita raskaiden koneiden tekemiä vaurioita maastossa ja lahovikaa eli ns. maannousua alkaa tulemaan runkoihin, joka vie puulta arvon lähes kokonaan.

Lue lisää

Samaa mieltä, metsät valtiolle ettei omistajille tule turhia kuluja!

Anonyymi kirjoitti:

Päinvastoin, metsät pitää ottaa valtiolla kun kerran suurin omistajaryhmä tukijullit ei käytä niitä yrityksensä hyväksi ja kaikki muutkin vähentää ostohinnan verotuksessa eli ne jo kuuluu valtiolle. Puutulojen kuuluu hyödyttää koko kansaa kuten monissa maissa onkin.

Lue lisää

Kyllähän viljelijät joutuu hakkaamaan metsiään, jos heillä niitä vaan on. No nythän viherpiipertäjät kovasti moittii heitä liiallisesta metsän hakkuusta, vaikka puuta on metsissämme eniten ikinä. Siitä iso kiitos ei-isillemme jotka aloittivat metsän viljelyn ja metsien hyvän hoidon. (Jota nyt ollaan tuhoamassa) Jos valtio myisi metsän meille pien metsän omistajille, kuten 50 ja 60 luvulla tehtiin, niin ainakin samanlainen piristysruiske se oli valtion ja koko kansanttaloudelle kuten se oli silloinkin.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllähän viljelijät joutuu hakkaamaan metsiään, jos heillä niitä vaan on. No nythän viherpiipertäjät kovasti moittii heitä liiallisesta metsän hakkuusta, vaikka puuta on metsissämme eniten ikinä. Siitä iso kiitos ei-isillemme jotka aloittivat metsän viljelyn ja metsien hyvän hoidon. (Jota nyt ollaan tuhoamassa) Jos valtio myisi metsän meille pien metsän omistajille, kuten 50 ja 60 luvulla tehtiin, niin ainakin samanlainen piristysruiske se oli valtion ja koko kansanttaloudelle kuten se oli silloinkin.

Lue lisää

Ihan vapaasti kunhan lopetetaan kansalliset tukiaiset ja verovähennykset metsänostosta, ei niitä ollut 50 ja 60 luvullakaan, eikö ole naapurimaissa nytkään. Kummasti on varaa tukijulleilla haalia kaikki metsät itselleen ja samaan aikaan valittaa rahapulasta, ette tarvitse tukiaisia yhtään mihinkään.

No jos kaurapellosta ottaisimme ensiksi kellastuneen ja tuleentuneen korren ja tähkän talteen ns. harsimalla ja jättäisimme vielä kasvussa olevan korren kasvamaan odottamaan täysin valmistumista, niin jokainen ymmärtää, että ei sellaista viljelystä järkevää ja kannattavaa saada ei sitten millään, Tämä nyt on vähän raaka vertaus metsän viljelyyn nähden, mutta kyllä viljan ja metsän viljelyssä on aikalailla samaakin. Vaikka näiden kahden, siis viljan ja metsän viljelyn, kylvön ja sadon korjuun aikavälillä onkin todella hurja aika ero. Siis kaksi tai kolmekin harvennusta on jo jo sadonkorjuutakin, mutta päätehakkuussa se varsinainen tili tehdään.

Anonyymi kirjoitti:

No jos kaurapellosta ottaisimme ensiksi kellastuneen ja tuleentuneen korren ja tähkän talteen ns. harsimalla ja jättäisimme vielä kasvussa olevan korren kasvamaan odottamaan täysin valmistumista, niin jokainen ymmärtää, että ei sellaista viljelystä järkevää ja kannattavaa saada ei sitten millään, Tämä nyt on vähän raaka vertaus metsän viljelyyn nähden, mutta kyllä viljan ja metsän viljelyssä on aikalailla samaakin. Vaikka näiden kahden, siis viljan ja metsän viljelyn, kylvön ja sadon korjuun aikavälillä onkin todella hurja aika ero. Siis kaksi tai kolmekin harvennusta on jo jo sadonkorjuutakin, mutta päätehakkuussa se varsinainen tili tehdään.

Lue lisää

Kumpaakin Suomessa edelleen tarvitaan jotta Suomen ja suomalaisten talous ja eläminen toimisi. Viljaa tarvitaan ruokaan ja puutuotteitella pidetään kansantalous pystyssä. Nettikeskukset ja muu tekniikka ei meitä ainakaan vielä elätä. Jostain syystä edelleenkään näistä asioista uskalleta puhua ääneen.

Anonyymi kirjoitti:

Kumpaakin Suomessa edelleen tarvitaan jotta Suomen ja suomalaisten talous ja eläminen toimisi. Viljaa tarvitaan ruokaan ja puutuotteitella pidetään kansantalous pystyssä. Nettikeskukset ja muu tekniikka ei meitä ainakaan vielä elätä. Jostain syystä edelleenkään näistä asioista uskalleta puhua ääneen.

Lue lisää

Ei täälläkään nykyään elämisen kustannuksista kysele eikä pohdi kun rahat saa sossusta tai Kelasta. Metsästä tai pellosta elantonsa hankkivat eivät näitä palstoja ehdi katselemaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kumpaakin Suomessa edelleen tarvitaan jotta Suomen ja suomalaisten talous ja eläminen toimisi. Viljaa tarvitaan ruokaan ja puutuotteitella pidetään kansantalous pystyssä. Nettikeskukset ja muu tekniikka ei meitä ainakaan vielä elätä. Jostain syystä edelleenkään näistä asioista uskalleta puhua ääneen.

Lue lisää

Veroja maksavia työläisiä ei hyödytä yhtään että tukijuleille maksetaan miljardien tukiaiset joka vuosi ja vielä metsien ostotkin saavat vähentää verotuksessa, kuten muutkin rikkaat.

Anonyymi kirjoitti:

Ei täälläkään nykyään elämisen kustannuksista kysele eikä pohdi kun rahat saa sossusta tai Kelasta. Metsästä tai pellosta elantonsa hankkivat eivät näitä palstoja ehdi katselemaan.

Lue lisää

Viljelijät loisii tukiaislla 8-10kk/vuosi ja lomailevat etelässä, mutta ehtii ne silti täälläkin trollaamaan. Tuhansia hehtaareja metsää omistavien ei tarvitse tehdä yhtään mitään, minkä nyt merkkaavat uusien metsien ostot vähennyksiin, mutta kirjanpitäjät senkin hoitaa. Niin se kansallisomaisuus siirtyy entistä harvempien käsiin.

Anonyymi kirjoitti:

Viljelijät loisii tukiaislla 8-10kk/vuosi ja lomailevat etelässä, mutta ehtii ne silti täälläkin trollaamaan. Tuhansia hehtaareja metsää omistavien ei tarvitse tehdä yhtään mitään, minkä nyt merkkaavat uusien metsien ostot vähennyksiin, mutta kirjanpitäjät senkin hoitaa. Niin se kansallisomaisuus siirtyy entistä harvempien käsiin.

Lue lisää

Valtio ottaa ja hakkuuttaa perintöveroina Suomen metsistä. Usein kuolinpesät joutuvat hakkaamaan isoja aukkoja perintö metsiinsä, saadakseen veronsa maksettua. Monesti ne metsät ovat vielä nuorehkoja, kovassa kasvussa olevia metsiä, joiden olisi pitänyt saada kasvaa vielä useita vuosia. Perintöveron poisto säästäisi metsiämme Isosti. Ruotsista ja monesta muustakin euroopan maasta se vero on poistettu jo 20 vuotta sitten ja tulokset ovat olleet kaikin puolin hyvät.

Anonyymi kirjoitti:

Valtio ottaa ja hakkuuttaa perintöveroina Suomen metsistä. Usein kuolinpesät joutuvat hakkaamaan isoja aukkoja perintö metsiinsä, saadakseen veronsa maksettua. Monesti ne metsät ovat vielä nuorehkoja, kovassa kasvussa olevia metsiä, joiden olisi pitänyt saada kasvaa vielä useita vuosia. Perintöveron poisto säästäisi metsiämme Isosti. Ruotsista ja monesta muustakin euroopan maasta se vero on poistettu jo 20 vuotta sitten ja tulokset ovat olleet kaikin puolin hyvät.

Lue lisää

Miksi perintöveroa ei voiis maksaa metsänä? Nehän arvioidaankin peruskirjassa, joten vero olisi juuri oikein laskettu. Metsien pirstaloituminenkin alkaisi korjaantua. Valtion on hyvä metsien omistaja. Se osaa hoitaa metsiään tai myydä ne myöhemmin isompina kokonaisuuksina metsäyhtiöille.

Perintöveron poistaminen kokonaan olisi korvattava toislla veroilla. Eikä perintöveron poistaminen tai muuttaminen ole muutenkaan mikään yksinkertainen asia.