Liian harvoin, liian pintapuolista yhdessäolo, ellei ole muodostunut tiivistä suhdetta, jossa jokainen voi olla oma itsensä ja avautua hyvän ja pahan olonsa hetkinä tutulle, turvalliselle ihmiselle.
Oman lapsuuden kokemuksia voi jakaa muistelemalla tapahtumia, puhua kokemuksista ja opetuksista, joista omaa elämänkatsomustansa on rakentanut. Oman lapsuuden aika, sodan jälkikaikuja, puutetta ja köyhyyttä, vaikka vanhemmat pitivät lapsistansa huolen, ehkä rakkautta oli vähemmän, vanhemmilla ei ollut aikaa istua kivelle satuja kertomaan, koska työtä oli tehtävä.
Työhön lapsetkin ohjattiin, opetettiin tekemään ja kunnioittamaan vanhempia, vaikka ajoittain lapselle osoitettu tehtävä oli vaativa, se tehtiin niin hyvin kuin osattiin.
(Isäni sanoin; Ei tarvitse tehdä enempää kuin osaa).
Voisimmeko istahtaa juttelemaan
42
536
Vastaukset
- Anonyymi
Valtavan laaja, mutta erinomaisen hyvä aihe !
Se antaa mahdollisuuden monenlaisiin ajatuksiin ja kommentteihin.
Kiitos aloittajalle !
"Pään avaamiseksi" kommentoin vain kohtaa "ehkä rakkautta oli vähemmän".
Eri aikoina, erilaisissa tilanteissa rakkaudella voi olla rajalliset
ilmenemismuodot, mikä ei tarkoita, että rakkautta olisi vähemmän.
Sitä on vain vähemmän tilaa osoittaa suoraan sanoin tai hellyydenosoituksin
ja kulttuurikin on muuttunut. En muista, että missään muussakaan perheessä
koskaan lapsuudessani olisi yht'äkkiä sanottu: "Olet rakas !" tai "Olet tärkeä!".
Ne ovat näitä uudemman ajan "rakkaudentunnustuksia", joita
toistellaan niin usein, että ne menettävät jo vähän merkityksestäänkin.
Elämä oli ennen ankaraa. Huolenpito oli rakkautta.- Anonyymi
Rakkaus on sanana kaunis, mutta liian harvoin tulee sanottua aikuisille läheisille, että he ovat rakkaita.
Kun on lapsenlapsenlapsia ja he soittavat, heille kyllä sanon viimeisinä sanoina, kun jutut on juteltu;:" Olet rakas, kaukohalit taas."
Lapset ovat aitoja myös rakkaudessaan.
Muistan omasta lapsuudesta kuinka lapsettomat naapurit ottivat jostain lastenkodista lapsia kesälapsiksi.
Heillä riitti rakkautta, mutta eivät ne lapset ihan villiintyä saaneet, ohjeet ja määräykset, kuin meillä naapurustonkin lapsilla kotona oli.
Jo eläköitynyt poikani sanoo aina puhelimessa; "Olet minulle rakas ja tärkeä, pidäthän huolen itsestäsi."
Eivät ottaneet palvelemaan itseään, vaan antaakseen lapsille turvallisen kodin, jotkut lapset jäivätkin sitten "ottolapsiksi."
- Anonyymi
Minäkin olen rakastavasta ja kannustavasta kodista lähtöisin. Paljon kauniita muistoja. Mutta en tänäkään päivänäkin istun ryhmässä jossa puhutaan asioita halki. Jokainen saa olla oma itsensä tai ainakin lähes, ei tietenkään nyt ihan mitä tahansa saa laukaista. Mutta alun perin ventovieraat olemme olemme vain alkaneet istua samaan kahvipöytään ja tutustuneet ´parlamentiksi´ Puimme ajankohtaiset asiat, vähän politiikkaa, vähän uskontoa ja muuten vaikka pesukoneen ostosta ja puhelimen toiminnoista. En huomaa pintapuolisuutta. Tänäänkin hurahti lähes kolme tuntia. Ei tunnu yksinäiseltä ja kerrommekin joskus toisillemme miten tärkeää on että he ovat siinä.
- Anonyymi
Meillä ei rakkautta osoitettu kotona. Lapsuus on aikaa, jonka juurille
ihminen rakentaa elämänsä. Rakkaudeton lapsuus jätti irrallisen
tunteen, ettei kuulu oikein mihinkään, kun kotonakaan ei välitetty.
Hakee turvaa koko elämänsä ja joskus voi löytää, ainakin vähäksi aikaa.
Onnelliset he, jotka saivat osakseen rakkautta lapsena.
Se antaa hyvän itsetunnon ihmiselle.- Anonyymi
No eipä meilläkään hoettu oletrakasta. Mutta se näkyi tekoina siinä arjessa. Kotitoistä sanottiin että teen siten kun jaksat. No tosin se kannusti sitten jaksamaan ei ainakaan laiskottelemaan. Kerran isä sanoi että minulle että sinä pärjäät aina. Se on kyllä muistunut mieleen kun on ollut hankalia aikoja elämässä ja sillä hetkellä antanut voimaa.
Tunnen syvää myötätuntoa sinua kohtaan kun et ole saanut mielestäsi tarpeeksi rakkautta. Sellaista ei pitäisi lapsen kokea. Mutta silloin vielä -40 -luvullakin oli kyllä vähän sellainen kasvatuksen malli ettei lasta saa kovin kehua ettei ylpisty. Olen perheen nuorin, vanhempia lapsia kohdeltiin minusta vähän kovemmin.
- Anonyymi
Omaa lapsuuttani muistan ihan hyvällä. Sain oppia pienestä alkaen ottamaan vastuuta pienemmistä sisaruksistani. En väitä, että se oli aina kivaa, kun ei voinut mennä vaikka mäkeä laskemaan naapurin lasten kanssa. Äiti oli työssä,
Hyvällä muistan, ennätin sitä mäkeäkin laskea.
Äidin isä oli tavallaan isän korvike, kun isä rintamalla.
Rakkaudella kasvatettu, mutta kurikin on aina ollut. En sitä pahalla muista, vaikka piiska oli ovenkarmin päällä muistuttamassa, olehan kunnolla.
Sitä syliin pääsemistä, sitä oli vähemmän, mutta kyllä äiti motkotuksien välillä muisti kiittää.
Isoveli oli sen verran isompi, että piti minua orjana joka tekee hänenkin osansa kotona. Ei lakaissut roskia takan edestä kun laittoi puita takkaan. Vanhana hän muisti kuinka hän teki ja mitä minä tein, kaiken kiusan ja jopa lyömisensä teki salaa, en minä kantelemaan rohjennut.
Anteeksi annettua, hän on jo haudassa, jolle minä vien kukkia ohikulkiessa.
Sisarusrakkautta meillä oli myöhemmin, emme me vihoissa koskaan eronneet. - Anonyymi
Kuuntelin sattumalta jotain radio-ohjelmaa. Siinä kerrottiin nuorten työnteosta, tai paremminkin tekemättömyydestä. Yhdelle nuorisoryhmälle ei ole käsitystä siitä että joka päivä mennään töihin, kun ovat kodista jossa vanhemmatkin ovat olleet työttöminä. Ei ole käsitystä arjen rutiineista vaan olemisesta. Ollaan menemättä minnekään päiviä ja viikkoja peräjälkeen.
Siihen en puutu miksi eivät ole olleet töissä enkä toivoisi muidenkaan rupeavan sitä tässä ruotimaan, syy on monet.
Mutta siitä omaan lapsuuteen. On lämmin muisto, kun isä tuli metsätöistä, söi ja peseytyi pesuvadissa sieltä täältä. Sitten istui keinutuoliin katosta roikkuvan lampun alla ja levitti sanomalehden käsiinsä. Ja eikö mitä, minä kiipesin isän ja lehden väliin syliin istumaan, usein. siinäpä vasta turvallinen paikka. Isä tuoksui vihreältä Sunlightilta. - Anonyymi
Ennen käytännön työt ja arkiaskareet täyttivät päivän.
Moni asia vei paljon kauemmin aikaa kuin nyt, esimerkiksi aamukahvin keitto.
Kahvia ei aina ollut. Juotiin teetä, jos oli ja kaakaotakin oli joskus.
Ensin piti saada hellaan tuli. Vesi oli kannettu kaivosta.
Nykyään napsautat vain napista ja kahvi on valmista parissa minuutissa. - Anonyymi
"Opetettiin kunnioittamaan vanhempia",
nii-in, myös kaikkia vanhempia ihmisiä.
Liikaakin.
Parempi olisi ollut opettaa huomioimaan toisia ihmisiä ja huomioida itsekin.
Kaikki vanhemmat eivät olleet täydellisiä, vaikka he täydellistä kunnioittamista saattoivat lapsiltaan vaatia eivätkä itse kunnioittaneet muita tai lapsia.
Lapsikin on ihminen. En vielä puutu aloitukseen muuten, tänään vain juttelin erään tuttavan kanssa ja hän lyttäsi kokonaan kun kerroin tykkääväni kirjoitella tänne.
Ei se minua juuri hetkauta, tykkään kun voin käydä täällä lukemassa ja kertomassa millaista elämäni on 80+ mummona.
Täällä on monia kirjoittajia joista pidän, jos heitä ei näy niin tulee ihan ikävä.
Oikeastaan voin sanoa että tykkään kaikista, ei kanssani tarvitse olla samaa mieltä, anonyymisyyskään ei muuten ole esteenä, mutta olisi kiva vaikka laittaisi yhden kirjaimen loppuun että tietää kuka vastaa mihinkin. Anonyymeissa on monia mahtavaia kirjoittajia.- Anonyymi
suomi24:ää pidetään huonomaineisena palstana, ihmistä pidetään nuijana jos täällä
käy puhumattakaan jos tänne jopa kirjoittaa. Minusta täällä on sama kirjo tavallisia
ihmisiä kuin elävässä elämässäkin iloine, suruine ja murheineen.
Moni saa toivottavasti täältä vertaistukeakin ja myös piristystä päiväänsä. - Anonyymi
Liekko.
Kirjoittajat täällä on luokiteltu. Kuvalla ja luvaton, nimellä ja nimetön.
Onko kirjoittajalla merkitystä, mikä rajaa kirjoittajan hyväksi tai huonoksi ja mistä palstojen maine johtuu?
Tämän keskustelun aloitin ja olen anonyymi, edelleenkin, en rek. tänne.
Vain rekisteröidyt voivat peukuttaa!
Olen kuitenkin saanut jopa 2 peukkua.
Viittaan tähän, kommenttini
Anonyymi
2025-01-17 08:08:36 Maahanmuuttajan puhe jne. ketjussa.
eikä tämä ole ainoa kirjoittamani, rekisteröityjen peukuttama kommentointini mukana olo aikanani.
Kertoneeko jotain ilman nimikirjaimia. Kun ei tunneta, jopa vahingossa peukutetaan, ilmeisesti, nimettömät ovat kakkosluokkaa!
En kaipaa kiitoksia, mutta esim. innoittakoon muitakin.
Olen täällä, toistaiseksi, kommentoin, kun on jotain sanottavaa.
Tämän aloituksen ap.
Ps. Kirjoittajien jaottelu on juuri se asia, josta minuakin varoiteltiin, rohkeus rokan syö, siis, tukehdunko raakoihin herneisiin?
En, koskas en vedä niitä nenääni! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Liekko.
Kirjoittajat täällä on luokiteltu. Kuvalla ja luvaton, nimellä ja nimetön.
Onko kirjoittajalla merkitystä, mikä rajaa kirjoittajan hyväksi tai huonoksi ja mistä palstojen maine johtuu?
Tämän keskustelun aloitin ja olen anonyymi, edelleenkin, en rek. tänne.
Vain rekisteröidyt voivat peukuttaa!
Olen kuitenkin saanut jopa 2 peukkua.
Viittaan tähän, kommenttini
Anonyymi
2025-01-17 08:08:36 Maahanmuuttajan puhe jne. ketjussa.
eikä tämä ole ainoa kirjoittamani, rekisteröityjen peukuttama kommentointini mukana olo aikanani.
Kertoneeko jotain ilman nimikirjaimia. Kun ei tunneta, jopa vahingossa peukutetaan, ilmeisesti, nimettömät ovat kakkosluokkaa!
En kaipaa kiitoksia, mutta esim. innoittakoon muitakin.
Olen täällä, toistaiseksi, kommentoin, kun on jotain sanottavaa.
Tämän aloituksen ap.
Ps. Kirjoittajien jaottelu on juuri se asia, josta minuakin varoiteltiin, rohkeus rokan syö, siis, tukehdunko raakoihin herneisiin?
En, koskas en vedä niitä nenääni!Nyt tiedetään, ketä vältellään: sanoi poika kun tyttö löi.
- Anonyymi
Työyhteisö jossa on satoja henkilöitä, ei ole aina hedelmällinen pohja ystävyys suhteille. Kiireelliset työtehtävät ja vuorotyö.
Itselleni oli vaikeaa oppia hyväksymään vanhempien työtovereiden tapaa, puhua poissa olevista selän takana, en ollut uskoa korviani, niin rumasti joistain työtovereista puhuttiin.
Tietysti luontainen arkuuteni esti minua luottamasta kehenkään, jäin ihan luonnostaan kuunteluoppilaaksi.
En oikeastaan tuntenut ketään, eikä kukaan minua.
Siirryin pienempään työpaikkaan. Siellä, kiireenkin keskellä juttu lensi, kaikki olivat kuin yhtä perhettä, tehtiin työt yhdessä, jaettiin elämänkokemuksia ja käytiin läpi päivän uutisia.
Vaikka se oli kevyttä ja luonnollista keskustelua, se oli keskustelua jossa ei ketään lytätty mielipiteestään. Kaikesta ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta riitelyksi ei mene, jos eriävät mielipiteet otetaan huomioon ja nekin ovat pohja uusille näkemyksille muillakin kuin sen ensiksi sanoneella.
Myöhemmin, yrittäjyys ja kiire, työntekijät ja oma perhe, tuntui kuin ei koskaan olisi aikaa jutella ihan tavallisista päivänpolttavista uutisistakaan. Puheet pelkkää työtä, tapoja ja kassavirtoja. Kyllä, olimme kuin yhtä perhettä, eroa ei ollut, sai palkkaa tai oliko auttamassa muuten vaan. Se oli työpäivien arkea.
Ystävät, sukulaiset, naapurit ja asiakkaatkin muodostivat aina henkireiän , harrastukset ja ajanvietto, retket, marja ja sieniretket, illanvietot ja kahvitunnit, aina juttua riitti.
Yksi naapuri sanoikin aina, että "kyllä maata on taas parannettu."
Tämän foorumin keskustelukulttuuria en tunne, mutta kokemuksen mukaan, en odota sellaista syntyvän . Vaikka asiat eivät riitelisi, selän takana puhutaan, eli kommentoinnilla, tau sen puutteella, osoitetaan, että tämä ei tänne kuulu.
Keskustelua ei synny, ja yksinpuhelusta en ole kiinnostunut,- Anonyymi
Kyllä sinun ehdottomasti kannattaisi kirjoittaen kertoa, teet sen hyvin.
- Anonyymi
Pappi teki pitkän päivän sunnuntaina ja kertoi kotona vaimolleen: Kyllä väsyttää, kahdet hautajaiset, saarna kirkossa ja vihin kuusi paria, joista kaksi oli ihan turhaa työtä.
- Anonyymi
#Pappi teki pitkän päivän sunnuntaina ja kertoi kotona vaimolleen: Kyllä väsyttää, kahdet hautajaiset, saarna kirkoss"
Kopsasin tuolla ylempänä olevasta kommentista vastaukseksi kommenttiisi seuraavat lauseet;
-----------------------------------------------------------------------
" Tämän foorumin keskustelukulttuuria en tunne, mutta kokemuksen mukaan, en odota sellaista syntyvän . Vaikka asiat eivät riitelisi, selän takana puhutaan, eli kommentoinnilla, tau sen puutteella, osoitetaan, että tämä ei tänne kuulu.
Keskustelua ei synny, ja yksinpuhelusta en ole kiinnostunut,"
..........................................................................................................................
Ei kai ole tarpeen enempää sanoa.
Kommenttisi on palstalle ominaista, (jätän sanomatta)
- Anonyymi
Kun liian varhain joutuu maailmalle, outojen ihmisten pariin, opiskellessa yhteismajoitukseen, jossa toiset olivat kokeneita ja vilkkaita, jäin pasitsioon. Ei mua otettu mukaan keskusteluihin, en tiennyt kaupunkilaisten elämästä mitään, juuri kaupunkiin tulleena.
Samassa huoneessa aluksi 8 tyttöä.
Olin ja elin, otin jopa osaa keskusteluun, kun eivät maalaisista mitään tienneet
Pääsin mukaan, mua huudettiin apuun kun työtakista puuttui nappi, minulla oli neula ja lankaa. Kuunneltiin radiosta kuunnelmaa, tiesin ja tunsin sen, olin kirjoittanut siitä aineen koulussa. Sanoin jotain, syntyi keskustelu, kyselivät ja vastasin.
Siitä illasta asti iltapuheet puhuttiin minun petillä.
Keskustelua, kuuntelemista ja kysymistä, vastauksia.
Keskustelukulttuuria jossa oli toisen kunnioittamien ja kuuleminen ihan selviö.
Ikäni harmittelen, emme ole tavanneet kun koulusta lähdimme, kukin tahoillemme. Kirjoittelimme ja sitten se vain lopahti. tiettähän sen, nuoret neidot, poikaystävät, työ, ja uudet ystävät.
Niin haluaisin sen ajan takaisin, kulttuurien kohtaaminen, maalta ja kaupungista, Inarista ja Helsingistä, oli se ihanaa aikaa. Kiitos tytöt, opettelimme keskustelemaan asiasta kuin asiasta, ilman riitaa, ilman väittelyjä.
"Tohtorin titteli väitellään," ei ole tutkintoja eikä tarvetta titteliin. - Anonyymi
Taidan olla huono kummassakin, sekä istumisessa että juttelemisessa. Jotta ...
- Anonyymi
Sitten kannattaisi istua ja olla hiljaa.
Tulee parempaa jälkeä. - Anonyymi
Eihän kaikkien tarvitse täälläkään olla "suulaita". Minun mielestäni, jollei ole sujuvasanainen, voi lyhyestikin kantansa kirjoittaa.
En kylläkään tiedä onko ylläpidolle yhtä tärkeitä kommentit ja lukeminen. Molemmat lasketaan. Miten myyvät palstatilaa mainostajille, luulisi että kokonaismäärä on se tärkein.
Ja mä unohdin mikä oli aloituksen aihe, voi sentään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sitten kannattaisi istua ja olla hiljaa.
Tulee parempaa jälkeä.En mikään moottoriturpa olekaan ja tykkään enempi näpytellä = kirjoittaa. Vahinko, ettei täällä kotona ole sellaista pöytää / tasoa, jonka voisi nostaa ylös ja kirjoittaa seisten.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eihän kaikkien tarvitse täälläkään olla "suulaita". Minun mielestäni, jollei ole sujuvasanainen, voi lyhyestikin kantansa kirjoittaa.
En kylläkään tiedä onko ylläpidolle yhtä tärkeitä kommentit ja lukeminen. Molemmat lasketaan. Miten myyvät palstatilaa mainostajille, luulisi että kokonaismäärä on se tärkein.
Ja mä unohdin mikä oli aloituksen aihe, voi sentään.Niiinhän yleensä teenkin, en kirjoita kilometrin tekstejä. "Lyhyesti virsi kaunis."
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eihän kaikkien tarvitse täälläkään olla "suulaita". Minun mielestäni, jollei ole sujuvasanainen, voi lyhyestikin kantansa kirjoittaa.
En kylläkään tiedä onko ylläpidolle yhtä tärkeitä kommentit ja lukeminen. Molemmat lasketaan. Miten myyvät palstatilaa mainostajille, luulisi että kokonaismäärä on se tärkein.
Ja mä unohdin mikä oli aloituksen aihe, voi sentään.Suomi24:ään tulee tuhansittain kommentteja päivittäin, jos ei paljon enemmänkin,
Uskotko todella, että niitä kiinnostaa lukea vanhusten kinaamisia ? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suomi24:ään tulee tuhansittain kommentteja päivittäin, jos ei paljon enemmänkin,
Uskotko todella, että niitä kiinnostaa lukea vanhusten kinaamisia ?En sitä tarkoittanutkaan, että lukisivat. Aloituksissa näkyy sekä kommenttien, että lukijoiden kappalemäärät.
Arvioiko suomi24 myydessään mainostilaa, että kommentoija viipyy palstalla kauemmin ja kiinnittää huomiota myös mainoksiin enemmän.
Silloin siis lyhytkin kommentointi huomioitaisiin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niiinhän yleensä teenkin, en kirjoita kilometrin tekstejä. "Lyhyesti virsi kaunis."
Niinpä. Osaat kiteyttää tiivistettyyn muotoon sanomasi 👍
- Anonyymi
Kovin menee pintapuoliseksi.
Ei keskustelijoiden ole tarvis nälviä ja vihjailla.
Sanoo suoraan mistä ei tykkää, vaikuttaa järkevämmältä kuin mitään sanomaton vihjailu.
aiheista ei maailmassa ole pulaa, mutta tuntuu että nuotit on hukassa, muuten laulettais välillä
eikä naurukaan ole pahitteeksi.- Anonyymi
Perustelkaa, ystävät,minkä vuoksi meidän tulisi olla yksimielisiä?
Ei minun mielestäni tarvitse kertoa olemmeko samaa mieltä. Elämäntilanne ja kokemuksemme tukevat omaa mielipidettämme. Ei sitä tarvitse hävetä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Perustelkaa, ystävät,minkä vuoksi meidän tulisi olla yksimielisiä?
Ei minun mielestäni tarvitse kertoa olemmeko samaa mieltä. Elämäntilanne ja kokemuksemme tukevat omaa mielipidettämme. Ei sitä tarvitse hävetä.Jos kaikki ovat aina samaa mieltä, ei synny mitään keskustelua.
Yksimielisyys, samaa mieltä oleminen ei ole hyväksi edes taloyhtiön vuosikokouksessa.
Asioista keskustellaan vuoropuheluna, ei jonkun osallisen mielipiteenä jolla jyrätään kaikkien muiden ääni.
Jos en tykkää jostain asiasta, tai mielipiteestä, sanon sen, mutta en loukkaavasti, vaan perutellen mielipiteeni.
Jos siitä syntyy riitaa, sekin on parempi, silloinhan asia tulee selvitettyä kaikkien kannalta.
Se olisi jokaisen hyväksyntää omilla periaatteillaan.
On opeteltava kuuntelemaan, ei vain puhumaan.
No joo, turhaan tähän kantaa otin, mutta oma mielipide on. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos kaikki ovat aina samaa mieltä, ei synny mitään keskustelua.
Yksimielisyys, samaa mieltä oleminen ei ole hyväksi edes taloyhtiön vuosikokouksessa.
Asioista keskustellaan vuoropuheluna, ei jonkun osallisen mielipiteenä jolla jyrätään kaikkien muiden ääni.
Jos en tykkää jostain asiasta, tai mielipiteestä, sanon sen, mutta en loukkaavasti, vaan perutellen mielipiteeni.
Jos siitä syntyy riitaa, sekin on parempi, silloinhan asia tulee selvitettyä kaikkien kannalta.
Se olisi jokaisen hyväksyntää omilla periaatteillaan.
On opeteltava kuuntelemaan, ei vain puhumaan.
No joo, turhaan tähän kantaa otin, mutta oma mielipide on.Kommenttisi on hyvä ja hieno, ei lainkaan turha. On joku sellainen sanonta: jos kaikki "ovat aina samaa mieltä", niiin kukaan ei ole oikein mitään mieltä. Samanmielisyys taitaa olla sellainen suomalaisen sopulilauman tarve ja päämäärä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Perustelkaa, ystävät,minkä vuoksi meidän tulisi olla yksimielisiä?
Ei minun mielestäni tarvitse kertoa olemmeko samaa mieltä. Elämäntilanne ja kokemuksemme tukevat omaa mielipidettämme. Ei sitä tarvitse hävetä.Oman mielipiteen ilmaiseminen on luvallista, ja suotavaa, mutta miksi vastauksissa on useimmiten pelkkää edellisten viestin arvostelua ja syyttelyä. Luetaan rivien välitkin ja löydetään paljon sellaista mistä ei sanallakaan puhuttu. Onko se akkojen tapa? vai onko mukana miestenkin mielipiteitä?
Ymmärtämystä ja myötätuntoa tämä aika kaipaa, ei mitään moralisointia vanhoista, kymmeniä vuosia sitten tapahtuneista asioista. Moni kertoo yksinäisyydestä ja oman elämän vaikeuksista toivoen ikäistensä tukea. Moni saa ohjeita ja neuvoja, arvostelua ja vähättelyä, moni pakenee takaisin siihen ahdistavaan omaan oloonsa jonka keskellä tuntuu olevan huoliensa vanki.
Toinen toistanne ymmärtäkää.
- Anonyymi
. . . . .
Olen haudannut eilisten hautausmaalle paljon menneistä,
olen kaivanut esiin menneitä,
kuorinut ja puhdistanut niistä esiin sisintä ja tärkeintä,
mutta kaikkea ei voi nostaa näkyviin.
lika, halveksunta, viha,
puhumattomat ja puhutut sanat tekevät haavoja.
Ne ovat sitä menneisyyttä, johon tulevaisuuteni kuoli.
Olenko sulkenut elämän edestäni,
peittänyt menneisyyden multaan
ja haudannut tulevaisuuteni siihen mitä en ansainnut,
mutta sain tulevaisuudeksi.
Olen muisteleva muumio
patsaaksi puhuttu ja turhana unohdettu,
kuolleeksi mainittu ja elämästä erotettu,
mutta olen elävä muisto
josta ei pääse eroon puhumalla,
mutta joka puhuu itse,
- puhuu siitä mikä on tärkeä.
Tämä hetki.
Peitossa, mutta palellen,
näkyvissä, mutta piilossa.
Vain näkyvät sanat puhuvat minun kielelläni
vankkumatonta totuutta ja tuskaa
joita aika ei tapa.
Onko elämälläni sittenkään mitään merkitystä,
ovatko muistoni liian kipeitä kerrottaviksi?
. . . .
Salatuissa sanoissa on suurin tuska.
. . . .
Otteita tekstistä johon on oikeudet vain minulla.
Hyvin osuvat tähän päivään ja ketjuun.
(sanottua ja sanomatonta)- Anonyymi
Kiitos !
- Anonyymi
Mitä tämä tarkoittaa selkosuomeksi ?
- Anonyymi
Antaa aiheen ajatella, onko elämällä merkitystä?
- Anonyymi
Tässä tämä, syy aloitukseeni,
Istahdin juttelemaan,
Seuraus talooni tunkeutuneesta "yksinäisyydestä" on tämä vaikeasti ymmärrettävä.
Kiitos. jätän tämän tähän, vaikka ajattelin poistoa.
En vain kiirehtinyt tänne selittämään ja oikolukemaan kysyjälle. oli monta sarkaa kynnettävänä terveyshuolia.
Kiitos
- Anonyymi
Valvon. katson Areenasta Elämäni Biisi vanhaa ohjelmaa
Se on Jouluspesiaali 2020
Voi kuinka kauniita muistoja ohjelman omat laulajat kertovat omien, (mukana tuomiensa rakkaiden joululaulujen) valitsemiensa laulujen taustoista.
Herkkää, kaunista, muistoja ja kauniita lauluja.
Lopuksi Loiri esittää Katja Stoolin lempilaulun,
Varpunen Jouluaamuna.
Etsin paikan tälle kauniille yön hetken taltioinnille. Olin lukemassa näitä keskusteluja samalla kun kuuntelin ja katsoin Areenaa. Kiitos keskusteluista!
jos haluat kuunnella, vaikka tiedän, ei nyt ole Joulu
Tässä se on. https://areena.yle.fi/1-50625568- Anonyymi
Katoimpa muitakin jaksoja, kun uni ei tullut.
Jaksossa "Kyyneleitä ja kaukorakkautta" kausi 3 jakso1.
En muista Ismo Alangon laulua "Lintuperspektiivi" kuulleeni koskaan aiemmin.
Nyt hän sen tässä jaksossa itse lauloi, aloitti flygeliä soittaen.
Herkistyin. Ihana sisältö, unelmaa...
laulu oli Miitta Sorvalin "mukanatuoma".
Kiitos, on ihanaa kun noita voi katsella Areenasta, kun ei ole voinut katsoa niitä aikanaan suorana lähetyksenä.
Se on perjantai, saunapäivä.
tähän päiväkirjaani tämäkin merkintä (päiväkirjaan?)
- Anonyymi
Älä anna ajatustesi karata ulos suustasi.
Tämän ketjun lukiessa huomaa kuinka loppuun punnittuja ovat aloittajan ajatukset.
Niitä ei vain lähetetty lentoon, vaan niitä on punnittu ja muisteltu elämän tärkeinä hetkinä ja tapahtumina.
Salaisistakin ajatuksista syntyy kertomalla avoimia, punnittuja ja tietoisesti muille kerrottuja.
Kukaan ei voi estää, näillä asioilla on suurempi merkitys kuin uskotkaan.
Puhu harkiten, älä huutaen ulos ensimmäistä ajatustasi, älä anna sen karata huuliltasi, sitä et voi muuttaa, etkä itse muutu teeskentelemällä, ettet sitä tosissasi tarkoittanut noin sanoa.
Jatkukoon elämäntarinasi, vaikka keskustelematta.
Ole aito!- Anonyymi
Punnittua puhetta
köyhenen kevyttä
Ismo Alangon laulu:
"Lintuperperspektiivi"
- Anonyymi
Sattuneesta syystä olin aamulla kaupassa ennen kukon laulua.
Siellä oli myyjiä tavarakärryjen kanssa, levittämässä kuormaa saataville, liimaamassa 30% alennuslappuja tavaroihin, käytävät täynnä vaaterekkejä, Alennus 30% , Tästä Tasarahalla, ja kauppakuin kirpputori, kaikki levitetty kuin kanan eväät.
Syöttijyviä tavaranälkäisille.
Ruokapuolella niitä ale lappuja oli vähemmän.
En kyllä niiden perässä kauppaan mennytkään!
Minulla oli tärkeitä ostettavia, joita ei ihan joka kaupasta saa, mutta jota tiesin tuossa kaupassa olevan. Ostanut ja löytänyt sieltä ennenkin.
Perunapusseja kurkkasin.
Kirkkaat valot, ja perunat vihertyneitä.
Kiitos ei, sen kaupan perunat saavat jäädä edelleenkin vihertymään lamppujen loisteessa, muuten, niitä oli paljon. ovat muutkin huomanneet.
Kauppalaskuni oli (yhden tuotteen hintaan oli merkitty jäsenalennus), se vähän laski loppusummaa; 14,76€ ja tuotteita oli 4.
Ei kallista, kun tietää mitä ostaa, eikä lankea "Tästä Tasarahalla" koukkuihin.- Anonyymi
Hainpas tätä, nyt on tullut emämunaus.
Tämä tuli väärään aloitukseen, älä tee mitään väsyneenä ja olin lukemassa muita juttuja.
Sorry.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mies, miksi et vaikuta halukkaalta?
Ihmeellistä käytöstä mieheltä. Toki et ole mikään teinipoika enää.1011610- 2101487
Ikävä on häntä
Josta on tullut niin tärkeä ja rakas. Olisinko onnellinen hänen kanssaan. Ne rakastavat silmät jotka mua katsoo aina jos591000Minkä kultakimpaleen
Menetän jos en saa häntä. Joku muu saisi nauttia siitä hellyydestä, huumorista ja intohimosta. Ehkä hän ymmärtää nyt mik31969Terveystalon lääkärit ylilaskuttaneet
Tämän pörriäiset osaavat, laskuttamisen. Terveystalo myöntää asian. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011134269.html "K54777Helppo selvittää onko oma täällä
Laittaa yhden selvän kysymyksen ja jos kukaan ei osaa vastata, niin oikea ei ole täällä. Saa käyttää vapaasti hyödykse49755The Summit Suomi: Maxie avaa hyytävästä tilanteesta kuvauksissa: "Veri roiskui ja tajusi, että..."
Oletko seurannut The Summit Suomea? Tykkäätkö vai et tai mitä mieltä ylipäätään olet sarjasta? Moni katsoja on kaikonnut5702Kerroppas nyt
M mies, että kenestä sinä oikein tykkäät, niin saadaan tämä asia muillekin selväksi 😉54702En kai koskaan saa sinua
Koska et usko että riitäisit minulle. Olet aina pitänyt itseäsi liian risana ja heikkona. Katkot korkeutesi, ja poraat k40696Tykkäsit nainen
Aina eniten lähetyssaarnaajassa, muistan miten nautit!😎😚 meidän pitää päästä vielä kokemaan se.36695