Kantaja esittää vaatimukset oikeudelle järjestyksessä ensisijainen, toissijainen jne. Vaatimukset ovat asiallisesti perusteltuja.
Käsitteleekö oikeus asian niin, että ensijainen vaatimus käsitellään ensin ja jos se hylätään jostain syystä, niin vasta sen jälkeen käsitellään toissijaisen vaatimus jne?
Riita-asian käsittely käräjäoikeudessa
Anonyymi-ap
31
407
Vastaukset
- Anonyymi
Kaikki vaatimukset niin kantajan esittämänä ja/tai vastaajan esittämänä käsitellään yhtä aikaa. Esim. voidaan vaatia kaupan purkua ja toissijaisesti hinnan alentamista. Tuomioistuin ottaa vastaan todistelun molempien vaatimusten osalta, kunhan ne vain ovat riitaiset, eli vastaaja on kiistänyt vaatimuksellaan hylätä ne.
- Anonyymi
Väärin. Käsitellään ensisijaisuusjärjestyksessä.
- Anonyymi
Tuossa tapauksessa se menee noin, koska purku tulee kyseeseen silloin kun hinnanalennus on riittävän suuri suhteessa kauppahintaan. Kaikissa riidoissa ei kuitenkaan ole kyse tuollaisesta tilanteesta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Väärin. Käsitellään ensisijaisuusjärjestyksessä.
Itse olet väärässä. Kaikki vaatimukset käsitellään yleensä samanaikaisesti, ellei tuomioistuin toisin päätä erityisestä syystä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itse olet väärässä. Kaikki vaatimukset käsitellään yleensä samanaikaisesti, ellei tuomioistuin toisin päätä erityisestä syystä.
Prosessiekonomisesti tuollainen on resurssien tuhlausta ja loogisesti ajateltuna väärin. Kantaja määrää vaatimukset. Jos ensisijainen vaatimus riittää asian ratkaisemiseen kaikkinensa ja kantajalle se riittää, niin on tarpeetonta käsitellä toissijaisia vaatimuksia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Prosessiekonomisesti tuollainen on resurssien tuhlausta ja loogisesti ajateltuna väärin. Kantaja määrää vaatimukset. Jos ensisijainen vaatimus riittää asian ratkaisemiseen kaikkinensa ja kantajalle se riittää, niin on tarpeetonta käsitellä toissijaisia vaatimuksia.
Prosessiekonomisesti vaatimusten käsittely yhdessä samanaikaisesti on tehokasta. Siksi juuri niin onkin laissa säädetty.
Jos kantaja haluaa, että hänen ensisijainen vaatimus käsitellään ensin, hänen ei pidä tehdä toissijaista vaatimusta, vaan ainoastaan se ensisijainen vaatimus. Sen jälkeen hän voi tehdä myöhemmin [toissijaisen] vaatimuksen uudessa kanteessa ja se käsitellään uudessa oikeudenkäynnissä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Prosessiekonomisesti vaatimusten käsittely yhdessä samanaikaisesti on tehokasta. Siksi juuri niin onkin laissa säädetty.
Jos kantaja haluaa, että hänen ensisijainen vaatimus käsitellään ensin, hänen ei pidä tehdä toissijaista vaatimusta, vaan ainoastaan se ensisijainen vaatimus. Sen jälkeen hän voi tehdä myöhemmin [toissijaisen] vaatimuksen uudessa kanteessa ja se käsitellään uudessa oikeudenkäynnissä.Vaatimukset käsitellään pääsääntöisesti järjestyksessä siten, että ensisijainen vaatimus käsitellään ensin, ja jos se ei menesty, siirrytään toissijaiseen.
Joissakin poikkeustilanteissa rinnakkainen käsittely on mahdollinen, erityisesti silloin kun toissijainen vaatimus on ehdollinen tai molemmat vaatimukset liittyvät samaan oikeustilanteeseen.
Tässä on lista Korkeimman oikeuden ennakkotapauksista, joissa on otettu kantaa ensisijaisen ja toissijaisen vaatimuksen käsittelyjärjestykseen, sekä tiivis kuvaus kunkin ratkaisun linjauksesta:
🔹 KKO 2025:27
Aihe: Vuokrasaatavat ja sopimusehdot
Käsittelyjärjestys: KKO käsitteli ensin ensisijaisen vaatimuksen (vähimmäisvuokran olemassaolo) ja siirtyi toissijaiseen (pidätysoikeus), kun ensisijainen ei menestynyt.
➡️ Peräkkäinen käsittely.
🔹 KKO 2020:18
Aihe: Avopuolisoiden hyvitysvaatimus
Käsittelyjärjestys: KKO totesi, että toissijainen vaatimus olisi pitänyt tutkia, kun se perustui samoihin tosiseikkoihin eikä ollut kielletty kanteen muutos.
➡️ Peräkkäinen käsittely (toissijainen tutkittava, jos ensisijainen hylätään).
🔹 KKO 1988:37
Aihe: Yhdistyksen päätöksen kumoaminen
Käsittelyjärjestys: Kantaja esitti ensisijaisesti mitättömyyteen ja toissijaisesti moitteenvaraisuuteen perustuvan vaatimuksen – molemmat liittyivät samaan lopputulokseen.
➡️ Peräkkäinen käsittely hyväksytty (vaatimus pysyy olennaisesti samana).
🔹 KKO 2013:20
Aihe: Yritysvakoilun yritys vs. liikesalaisuuden rikkominen
Käsittelyjärjestys: KKO hylkäsi ensisijaisen syytteen ja siirtyi toissijaiseen, joka perustui samaan tapahtumainkuvaukseen.
➡️ Peräkkäinen käsittely (rikosasia, vaihtoehtoiset syytteet).
🔹 KKO 2015:42
Aihe: Yritysvakoilu vs. liikesalaisuuden rikkominen
Käsittelyjärjestys: KKO käsitteli toissijaisen syytteen, vaikka valituslupa ei ollut sitä koskenut erikseen – osa samaa rikosasiaa.
➡️ Peräkkäinen käsittely, mutta toissijainen otettiin mukaan oikeuden harkinnasta.
🔹 KKO 2020:57
Aihe: Vuokranmaksu ja häätö
Käsittelyjärjestys: KKO käsitteli vaatimuksia rinnakkain – ensisijainen häädön peruste ja toissijainen velvoitus tulevista vuokrista arvioitiin ehdollisena.
➡️ Rinnakkainen käsittely (toissijainen velvoite ehdollinen ensisijaiselle).
🔹 KKO 2009:64 (viitattu 2020:57:ssä)
Aihe: Takaajan vastuu
Käsittelyjärjestys: Takaajan velvoitus asetettiin ehdollisesti päävelallisen maksukyvyttömyyden varalle.
➡️ Rinnakkainen käsittely (toissijainen vastuu ehdollisena). - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vaatimukset käsitellään pääsääntöisesti järjestyksessä siten, että ensisijainen vaatimus käsitellään ensin, ja jos se ei menesty, siirrytään toissijaiseen.
Joissakin poikkeustilanteissa rinnakkainen käsittely on mahdollinen, erityisesti silloin kun toissijainen vaatimus on ehdollinen tai molemmat vaatimukset liittyvät samaan oikeustilanteeseen.
Tässä on lista Korkeimman oikeuden ennakkotapauksista, joissa on otettu kantaa ensisijaisen ja toissijaisen vaatimuksen käsittelyjärjestykseen, sekä tiivis kuvaus kunkin ratkaisun linjauksesta:
🔹 KKO 2025:27
Aihe: Vuokrasaatavat ja sopimusehdot
Käsittelyjärjestys: KKO käsitteli ensin ensisijaisen vaatimuksen (vähimmäisvuokran olemassaolo) ja siirtyi toissijaiseen (pidätysoikeus), kun ensisijainen ei menestynyt.
➡️ Peräkkäinen käsittely.
🔹 KKO 2020:18
Aihe: Avopuolisoiden hyvitysvaatimus
Käsittelyjärjestys: KKO totesi, että toissijainen vaatimus olisi pitänyt tutkia, kun se perustui samoihin tosiseikkoihin eikä ollut kielletty kanteen muutos.
➡️ Peräkkäinen käsittely (toissijainen tutkittava, jos ensisijainen hylätään).
🔹 KKO 1988:37
Aihe: Yhdistyksen päätöksen kumoaminen
Käsittelyjärjestys: Kantaja esitti ensisijaisesti mitättömyyteen ja toissijaisesti moitteenvaraisuuteen perustuvan vaatimuksen – molemmat liittyivät samaan lopputulokseen.
➡️ Peräkkäinen käsittely hyväksytty (vaatimus pysyy olennaisesti samana).
🔹 KKO 2013:20
Aihe: Yritysvakoilun yritys vs. liikesalaisuuden rikkominen
Käsittelyjärjestys: KKO hylkäsi ensisijaisen syytteen ja siirtyi toissijaiseen, joka perustui samaan tapahtumainkuvaukseen.
➡️ Peräkkäinen käsittely (rikosasia, vaihtoehtoiset syytteet).
🔹 KKO 2015:42
Aihe: Yritysvakoilu vs. liikesalaisuuden rikkominen
Käsittelyjärjestys: KKO käsitteli toissijaisen syytteen, vaikka valituslupa ei ollut sitä koskenut erikseen – osa samaa rikosasiaa.
➡️ Peräkkäinen käsittely, mutta toissijainen otettiin mukaan oikeuden harkinnasta.
🔹 KKO 2020:57
Aihe: Vuokranmaksu ja häätö
Käsittelyjärjestys: KKO käsitteli vaatimuksia rinnakkain – ensisijainen häädön peruste ja toissijainen velvoitus tulevista vuokrista arvioitiin ehdollisena.
➡️ Rinnakkainen käsittely (toissijainen velvoite ehdollinen ensisijaiselle).
🔹 KKO 2009:64 (viitattu 2020:57:ssä)
Aihe: Takaajan vastuu
Käsittelyjärjestys: Takaajan velvoitus asetettiin ehdollisesti päävelallisen maksukyvyttömyyden varalle.
➡️ Rinnakkainen käsittely (toissijainen vastuu ehdollisena).Viittamasi ennakkopäätökset KKO 2025:27, KKO 2020:18, KKO 1988:37 eivät koske sitä, mitä väität niiden koskevan. KKO 2025:27 ja 1988:37 vaatimukset on käsitelty samaan aikaan. KKO 2020:18 toissijaista vaatimusta ei ollut käsitelty alemmissa oikeusasteissa ollenkaan, ja korkein oikeus palautti asian käräjäoikeuteen asian käsittelyn jatkamiseksi, sillä korkein oikeus oli hylännyt ensisijaisen vaatimuksen. Sen prosessuaalinen kysymys on siis täysin eri kuin asian käsittelyjärjestys.
Rikosasiaa koskevat tapaukset eivät kuulu aiheeseen, kun kyse on riita-asian käsittelystä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Viittamasi ennakkopäätökset KKO 2025:27, KKO 2020:18, KKO 1988:37 eivät koske sitä, mitä väität niiden koskevan. KKO 2025:27 ja 1988:37 vaatimukset on käsitelty samaan aikaan. KKO 2020:18 toissijaista vaatimusta ei ollut käsitelty alemmissa oikeusasteissa ollenkaan, ja korkein oikeus palautti asian käräjäoikeuteen asian käsittelyn jatkamiseksi, sillä korkein oikeus oli hylännyt ensisijaisen vaatimuksen. Sen prosessuaalinen kysymys on siis täysin eri kuin asian käsittelyjärjestys.
Rikosasiaa koskevat tapaukset eivät kuulu aiheeseen, kun kyse on riita-asian käsittelystä.Tuomioistuin ratkaisee kantajan vaatimukset esitysjärjestyksessä: ensin ensisijainen, ja jos se hylätään, vasta sitten toissijainen. Tämä perustuu OK 24:4 §:ään ja vakiintuneeseen prosessikäytäntöön.
On tärkeää erottaa, että ”käsitellä” ei tarkoita ”ratkaista”. Tuomioistuin voi ottaa vastaan näyttöä kaikista vaatimuksista jo valmistelussa, mutta ratkaisu annetaan vain siihen vaatimukseen, joka on voimassa tilanteessa. Jos ensisijainen hyväksytään, toissijainen jää tutkimatta.
Korkeimman oikeuden ratkaisut (esim. KKO 1988:37) tukevat tätä – vaikka vaatimukset liittyvät samaan asiaan, ratkaisujärjestys määräytyy esityksen mukaan.
Eli: rinnakkainen valmistelu voi olla tarpeen, mutta ratkaisut tehdään aina järjestyksessä, ellei kantaja ole jättänyt toissijaisia kokonaan esittämättä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuomioistuin ratkaisee kantajan vaatimukset esitysjärjestyksessä: ensin ensisijainen, ja jos se hylätään, vasta sitten toissijainen. Tämä perustuu OK 24:4 §:ään ja vakiintuneeseen prosessikäytäntöön.
On tärkeää erottaa, että ”käsitellä” ei tarkoita ”ratkaista”. Tuomioistuin voi ottaa vastaan näyttöä kaikista vaatimuksista jo valmistelussa, mutta ratkaisu annetaan vain siihen vaatimukseen, joka on voimassa tilanteessa. Jos ensisijainen hyväksytään, toissijainen jää tutkimatta.
Korkeimman oikeuden ratkaisut (esim. KKO 1988:37) tukevat tätä – vaikka vaatimukset liittyvät samaan asiaan, ratkaisujärjestys määräytyy esityksen mukaan.
Eli: rinnakkainen valmistelu voi olla tarpeen, mutta ratkaisut tehdään aina järjestyksessä, ellei kantaja ole jättänyt toissijaisia kokonaan esittämättä.Juuri näin. Kommentoija on ymmärätnyt oikein ratkaisujärjestyksen ja käsittelyjärjestyksen eron. Edelliseltä kommentoijalta tämä ymmärrys puuttui.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Prosessiekonomisesti tuollainen on resurssien tuhlausta ja loogisesti ajateltuna väärin. Kantaja määrää vaatimukset. Jos ensisijainen vaatimus riittää asian ratkaisemiseen kaikkinensa ja kantajalle se riittää, niin on tarpeetonta käsitellä toissijaisia vaatimuksia.
Näin asia menee.
Jos ensisijainen vaatimus vastaa tai on vastaamatta sopivasti seuraaviin kohtiin, niitä ei käsitellä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Prosessiekonomisesti vaatimusten käsittely yhdessä samanaikaisesti on tehokasta. Siksi juuri niin onkin laissa säädetty.
Jos kantaja haluaa, että hänen ensisijainen vaatimus käsitellään ensin, hänen ei pidä tehdä toissijaista vaatimusta, vaan ainoastaan se ensisijainen vaatimus. Sen jälkeen hän voi tehdä myöhemmin [toissijaisen] vaatimuksen uudessa kanteessa ja se käsitellään uudessa oikeudenkäynnissä.Tuo henkilö on pihalla pelistä kuin lumiukko.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Näin asia menee.
Jos ensisijainen vaatimus vastaa tai on vastaamatta sopivasti seuraaviin kohtiin, niitä ei käsitellä.Ei mene. Kaikki asianosaisen tekemät vaatimukset tuomiostuimen on käsiteltävä. Laki ei anna tuomioistuimelle muuta vaihtoehtoa, ellei ole joki erityinen syy, miksi jokin vaatimus voitaisiin lykätä myöhempään käsittelyyn.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei mene. Kaikki asianosaisen tekemät vaatimukset tuomiostuimen on käsiteltävä. Laki ei anna tuomioistuimelle muuta vaihtoehtoa, ellei ole joki erityinen syy, miksi jokin vaatimus voitaisiin lykätä myöhempään käsittelyyn.
Erityinen syy on se, että ensisijainen vaatimus ratkaisee koko asian.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Erityinen syy on se, että ensisijainen vaatimus ratkaisee koko asian.
Se ei ole erityinen syy lykätä käsittelyä, jos arveltaisiin ensisijaisen vaatimuksen menestyvän. Silloinhan tuomioistuin ratkaisisi asian ennen asian lopullista käsittelyä, mikä ei ole sallittua, ellei kysymys ole väli- tai osatuomiosta.
Jos väli- tai osatuomio annetaan, asin käsittely ei pääty, vaan sitä jatketaan myöhemmin. Välituomiossa tuomioistuin voi määrätä, että käsittelyä jatketaan vasta, kun välituomio on saanut lainvoiman [eli muutoksenhaun jälkeen]. Ks. OK 24 luku 5 § ja 6 §. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se ei ole erityinen syy lykätä käsittelyä, jos arveltaisiin ensisijaisen vaatimuksen menestyvän. Silloinhan tuomioistuin ratkaisisi asian ennen asian lopullista käsittelyä, mikä ei ole sallittua, ellei kysymys ole väli- tai osatuomiosta.
Jos väli- tai osatuomio annetaan, asin käsittely ei pääty, vaan sitä jatketaan myöhemmin. Välituomiossa tuomioistuin voi määrätä, että käsittelyä jatketaan vasta, kun välituomio on saanut lainvoiman [eli muutoksenhaun jälkeen]. Ks. OK 24 luku 5 § ja 6 §.Tuolla on ketjussa aiemmin selitetty jo käsittelyn ja ratkaisun eroa. Keskustelun avaaja on käyttänyt sanaa "käsittely", vaikka lienee tarkoittanut "ratkaisu".
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuolla on ketjussa aiemmin selitetty jo käsittelyn ja ratkaisun eroa. Keskustelun avaaja on käyttänyt sanaa "käsittely", vaikka lienee tarkoittanut "ratkaisu".
Emme tiedä, mitä avaaja on tarkoittanut. Luultavasti hän on kuvitellut, ettei toissijaista vaatimusta käsitellä, jos ensisijainen menestyisi. Jos siis vaikka vaadittaisiin kaupan purkua, joka näyttäisi selvältä, niin tuomioistuin purkaisi kaupan, eikä ottaisi laajaa todistelua kauppahinnan alennuksesta vastaankaan. Näin asia ei ole.
Juttu vaatii todistelun kaikkiin vaatimuksiin, joita on esitetty. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Emme tiedä, mitä avaaja on tarkoittanut. Luultavasti hän on kuvitellut, ettei toissijaista vaatimusta käsitellä, jos ensisijainen menestyisi. Jos siis vaikka vaadittaisiin kaupan purkua, joka näyttäisi selvältä, niin tuomioistuin purkaisi kaupan, eikä ottaisi laajaa todistelua kauppahinnan alennuksesta vastaankaan. Näin asia ei ole.
Juttu vaatii todistelun kaikkiin vaatimuksiin, joita on esitetty.Ymmärrätkö käsittelyn ja ratkaisun eron?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ymmärrätkö käsittelyn ja ratkaisun eron?
Ymmärrätkö sinä niiden eron?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ymmärrätkö käsittelyn ja ratkaisun eron?
En ymmärrä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ymmärrätkö sinä niiden eron?
Minäkään en ymmärrä mistään mitään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ymmärrätkö sinä niiden eron?
Ymmärrän.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ymmärrätkö käsittelyn ja ratkaisun eron?
Ymmärrän.
- Anonyymi
Poliisin mukaan kunnianloukkaus on riita-asia.
Tällä tasolla Suomessa ollaan.- Anonyymi
Okei. Miksi siitä sitten säädetään rikoslaissa?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Okei. Miksi siitä sitten säädetään rikoslaissa?
En tiedä mutta pidän asian mielessä aina poliiseista puhuessani.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Okei. Miksi siitä sitten säädetään rikoslaissa?
RL 24:9 § (13.12.2013/879) Kunnianloukkaus
Joka
1)
esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka
2)
muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista,
on tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon.
Kunnianloukkauksesta tuomitaan myös se, joka esittää kuolleesta henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ihmiselle, jolle vainaja oli erityisen läheinen.
Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.
Kunnianloukkauksena ei myöskään pidetä yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitettyä ilmaisua, jos sen esittäminen, huomioon ottaen sen sisältö, toisten oikeudet ja muut olosuhteet, ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.
RL 24:10 § (13.12.2013/879) Törkeä kunnianloukkaus
Jos 9 §:n 1 momentissa tarkoitetussa kunnianloukkauksessa aiheutetaan suurta kärsimystä tai erityisen suurta vahinkoa ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
RL 24:9 § (13.12.2013/879) Kunnianloukkaus
Joka
1)
esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka
2)
muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista,
on tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon.
Kunnianloukkauksesta tuomitaan myös se, joka esittää kuolleesta henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ihmiselle, jolle vainaja oli erityisen läheinen.
Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.
Kunnianloukkauksena ei myöskään pidetä yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitettyä ilmaisua, jos sen esittäminen, huomioon ottaen sen sisältö, toisten oikeudet ja muut olosuhteet, ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.
RL 24:10 § (13.12.2013/879) Törkeä kunnianloukkaus
Jos 9 §:n 1 momentissa tarkoitetussa kunnianloukkauksessa aiheutetaan suurta kärsimystä tai erityisen suurta vahinkoa ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.Tämä on riita-asia.
t. Suomen poliisi - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tämä on riita-asia.
t. Suomen poliisiKaikenlainen toisen elämän tuhoava valehtelu on riita-asia.
Pitäkää mielessä koko kansa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tämä on riita-asia.
t. Suomen poliisiPoliisi on osa Suomen rakenteellista korruptiota.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Poliisi on osa Suomen rakenteellista korruptiota.
Aivan totta, kyseessä on järjestäytynyt poliisin organisaation vallannut rikollisuus.
Toisin sanoen Suomessa ei ole poliisia ja lainvalvontaa sellaisena kuin se oikeusvaltiorakenteellisesti on tarkoitettu olemaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Moikka rakas
Oon miettinyt meidän välistä yhteyttä viime aikoina. En ihan osaa pukea sanoiksi, mitä kaikkea tunnen, mutta halusin vaa3510361Malmin tapaus on järkyttävä
Kolme ulkomaalaistaustaista miestä raiskasi nuoren tytön tavalla, jota ei meinaa uskoa todeksi. Mikä voisi olla oikeampi6162920- 1522063
HS: Kuka vielä uskaltaa mennä sairaalan ensiapuun?
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011212025.html Tässä on hyvin ajankohtainen mielipidekirjoitus koskien Malmin sairaa1661646- 1051509
Ökyrikas Kurkilahti mussuttaa veroistaan
Pakeni aikoinaan veroja Portugaliin mutta joutui palaamaan takaisin kun Suomi teki verotussopimuksen Portugalin kanssa.1091242- 751127
Yhdysvalloissa työllisyys paranee, Suomessa työttömyys kasvaa, missä vika?
Miten tämä on mahdollista että 177 000 uutta työllistä tuli USAssa yhdessä kuukaudessa, vaikka Trump on ruorissa? Orpon2601098- 371034
Jos tämän vaan sulkee ja avaa 5 vuoden päästä
Täällä on luultavasti edelleen näitä ihan samoja juttuja. On kuin kauniit ja rohkeat samat jutut junnaa. Heips. 👋🏻 E101013