Kantaja esittää vaatimukset oikeudelle järjestyksessä ensisijainen, toissijainen jne. Vaatimukset ovat asiallisesti perusteltuja.
Käsitteleekö oikeus asian niin, että ensijainen vaatimus käsitellään ensin ja jos se hylätään jostain syystä, niin vasta sen jälkeen käsitellään toissijaisen vaatimus jne?
Riita-asian käsittely käräjäoikeudessa
Anonyymi-ap
12
178
Vastaukset
- Anonyymi
Kaikki vaatimukset niin kantajan esittämänä ja/tai vastaajan esittämänä käsitellään yhtä aikaa. Esim. voidaan vaatia kaupan purkua ja toissijaisesti hinnan alentamista. Tuomioistuin ottaa vastaan todistelun molempien vaatimusten osalta, kunhan ne vain ovat riitaiset, eli vastaaja on kiistänyt vaatimuksellaan hylätä ne.
- Anonyymi
Väärin. Käsitellään ensisijaisuusjärjestyksessä.
- Anonyymi
Tuossa tapauksessa se menee noin, koska purku tulee kyseeseen silloin kun hinnanalennus on riittävän suuri suhteessa kauppahintaan. Kaikissa riidoissa ei kuitenkaan ole kyse tuollaisesta tilanteesta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Väärin. Käsitellään ensisijaisuusjärjestyksessä.
Itse olet väärässä. Kaikki vaatimukset käsitellään yleensä samanaikaisesti, ellei tuomioistuin toisin päätä erityisestä syystä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itse olet väärässä. Kaikki vaatimukset käsitellään yleensä samanaikaisesti, ellei tuomioistuin toisin päätä erityisestä syystä.
Prosessiekonomisesti tuollainen on resurssien tuhlausta ja loogisesti ajateltuna väärin. Kantaja määrää vaatimukset. Jos ensisijainen vaatimus riittää asian ratkaisemiseen kaikkinensa ja kantajalle se riittää, niin on tarpeetonta käsitellä toissijaisia vaatimuksia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Prosessiekonomisesti tuollainen on resurssien tuhlausta ja loogisesti ajateltuna väärin. Kantaja määrää vaatimukset. Jos ensisijainen vaatimus riittää asian ratkaisemiseen kaikkinensa ja kantajalle se riittää, niin on tarpeetonta käsitellä toissijaisia vaatimuksia.
Prosessiekonomisesti vaatimusten käsittely yhdessä samanaikaisesti on tehokasta. Siksi juuri niin onkin laissa säädetty.
Jos kantaja haluaa, että hänen ensisijainen vaatimus käsitellään ensin, hänen ei pidä tehdä toissijaista vaatimusta, vaan ainoastaan se ensisijainen vaatimus. Sen jälkeen hän voi tehdä myöhemmin [toissijaisen] vaatimuksen uudessa kanteessa ja se käsitellään uudessa oikeudenkäynnissä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Prosessiekonomisesti vaatimusten käsittely yhdessä samanaikaisesti on tehokasta. Siksi juuri niin onkin laissa säädetty.
Jos kantaja haluaa, että hänen ensisijainen vaatimus käsitellään ensin, hänen ei pidä tehdä toissijaista vaatimusta, vaan ainoastaan se ensisijainen vaatimus. Sen jälkeen hän voi tehdä myöhemmin [toissijaisen] vaatimuksen uudessa kanteessa ja se käsitellään uudessa oikeudenkäynnissä.Vaatimukset käsitellään pääsääntöisesti järjestyksessä siten, että ensisijainen vaatimus käsitellään ensin, ja jos se ei menesty, siirrytään toissijaiseen.
Joissakin poikkeustilanteissa rinnakkainen käsittely on mahdollinen, erityisesti silloin kun toissijainen vaatimus on ehdollinen tai molemmat vaatimukset liittyvät samaan oikeustilanteeseen.
Tässä on lista Korkeimman oikeuden ennakkotapauksista, joissa on otettu kantaa ensisijaisen ja toissijaisen vaatimuksen käsittelyjärjestykseen, sekä tiivis kuvaus kunkin ratkaisun linjauksesta:
🔹 KKO 2025:27
Aihe: Vuokrasaatavat ja sopimusehdot
Käsittelyjärjestys: KKO käsitteli ensin ensisijaisen vaatimuksen (vähimmäisvuokran olemassaolo) ja siirtyi toissijaiseen (pidätysoikeus), kun ensisijainen ei menestynyt.
➡️ Peräkkäinen käsittely.
🔹 KKO 2020:18
Aihe: Avopuolisoiden hyvitysvaatimus
Käsittelyjärjestys: KKO totesi, että toissijainen vaatimus olisi pitänyt tutkia, kun se perustui samoihin tosiseikkoihin eikä ollut kielletty kanteen muutos.
➡️ Peräkkäinen käsittely (toissijainen tutkittava, jos ensisijainen hylätään).
🔹 KKO 1988:37
Aihe: Yhdistyksen päätöksen kumoaminen
Käsittelyjärjestys: Kantaja esitti ensisijaisesti mitättömyyteen ja toissijaisesti moitteenvaraisuuteen perustuvan vaatimuksen – molemmat liittyivät samaan lopputulokseen.
➡️ Peräkkäinen käsittely hyväksytty (vaatimus pysyy olennaisesti samana).
🔹 KKO 2013:20
Aihe: Yritysvakoilun yritys vs. liikesalaisuuden rikkominen
Käsittelyjärjestys: KKO hylkäsi ensisijaisen syytteen ja siirtyi toissijaiseen, joka perustui samaan tapahtumainkuvaukseen.
➡️ Peräkkäinen käsittely (rikosasia, vaihtoehtoiset syytteet).
🔹 KKO 2015:42
Aihe: Yritysvakoilu vs. liikesalaisuuden rikkominen
Käsittelyjärjestys: KKO käsitteli toissijaisen syytteen, vaikka valituslupa ei ollut sitä koskenut erikseen – osa samaa rikosasiaa.
➡️ Peräkkäinen käsittely, mutta toissijainen otettiin mukaan oikeuden harkinnasta.
🔹 KKO 2020:57
Aihe: Vuokranmaksu ja häätö
Käsittelyjärjestys: KKO käsitteli vaatimuksia rinnakkain – ensisijainen häädön peruste ja toissijainen velvoitus tulevista vuokrista arvioitiin ehdollisena.
➡️ Rinnakkainen käsittely (toissijainen velvoite ehdollinen ensisijaiselle).
🔹 KKO 2009:64 (viitattu 2020:57:ssä)
Aihe: Takaajan vastuu
Käsittelyjärjestys: Takaajan velvoitus asetettiin ehdollisesti päävelallisen maksukyvyttömyyden varalle.
➡️ Rinnakkainen käsittely (toissijainen vastuu ehdollisena). - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vaatimukset käsitellään pääsääntöisesti järjestyksessä siten, että ensisijainen vaatimus käsitellään ensin, ja jos se ei menesty, siirrytään toissijaiseen.
Joissakin poikkeustilanteissa rinnakkainen käsittely on mahdollinen, erityisesti silloin kun toissijainen vaatimus on ehdollinen tai molemmat vaatimukset liittyvät samaan oikeustilanteeseen.
Tässä on lista Korkeimman oikeuden ennakkotapauksista, joissa on otettu kantaa ensisijaisen ja toissijaisen vaatimuksen käsittelyjärjestykseen, sekä tiivis kuvaus kunkin ratkaisun linjauksesta:
🔹 KKO 2025:27
Aihe: Vuokrasaatavat ja sopimusehdot
Käsittelyjärjestys: KKO käsitteli ensin ensisijaisen vaatimuksen (vähimmäisvuokran olemassaolo) ja siirtyi toissijaiseen (pidätysoikeus), kun ensisijainen ei menestynyt.
➡️ Peräkkäinen käsittely.
🔹 KKO 2020:18
Aihe: Avopuolisoiden hyvitysvaatimus
Käsittelyjärjestys: KKO totesi, että toissijainen vaatimus olisi pitänyt tutkia, kun se perustui samoihin tosiseikkoihin eikä ollut kielletty kanteen muutos.
➡️ Peräkkäinen käsittely (toissijainen tutkittava, jos ensisijainen hylätään).
🔹 KKO 1988:37
Aihe: Yhdistyksen päätöksen kumoaminen
Käsittelyjärjestys: Kantaja esitti ensisijaisesti mitättömyyteen ja toissijaisesti moitteenvaraisuuteen perustuvan vaatimuksen – molemmat liittyivät samaan lopputulokseen.
➡️ Peräkkäinen käsittely hyväksytty (vaatimus pysyy olennaisesti samana).
🔹 KKO 2013:20
Aihe: Yritysvakoilun yritys vs. liikesalaisuuden rikkominen
Käsittelyjärjestys: KKO hylkäsi ensisijaisen syytteen ja siirtyi toissijaiseen, joka perustui samaan tapahtumainkuvaukseen.
➡️ Peräkkäinen käsittely (rikosasia, vaihtoehtoiset syytteet).
🔹 KKO 2015:42
Aihe: Yritysvakoilu vs. liikesalaisuuden rikkominen
Käsittelyjärjestys: KKO käsitteli toissijaisen syytteen, vaikka valituslupa ei ollut sitä koskenut erikseen – osa samaa rikosasiaa.
➡️ Peräkkäinen käsittely, mutta toissijainen otettiin mukaan oikeuden harkinnasta.
🔹 KKO 2020:57
Aihe: Vuokranmaksu ja häätö
Käsittelyjärjestys: KKO käsitteli vaatimuksia rinnakkain – ensisijainen häädön peruste ja toissijainen velvoitus tulevista vuokrista arvioitiin ehdollisena.
➡️ Rinnakkainen käsittely (toissijainen velvoite ehdollinen ensisijaiselle).
🔹 KKO 2009:64 (viitattu 2020:57:ssä)
Aihe: Takaajan vastuu
Käsittelyjärjestys: Takaajan velvoitus asetettiin ehdollisesti päävelallisen maksukyvyttömyyden varalle.
➡️ Rinnakkainen käsittely (toissijainen vastuu ehdollisena).Viittamasi ennakkopäätökset KKO 2025:27, KKO 2020:18, KKO 1988:37 eivät koske sitä, mitä väität niiden koskevan. KKO 2025:27 ja 1988:37 vaatimukset on käsitelty samaan aikaan. KKO 2020:18 toissijaista vaatimusta ei ollut käsitelty alemmissa oikeusasteissa ollenkaan, ja korkein oikeus palautti asian käräjäoikeuteen asian käsittelyn jatkamiseksi, sillä korkein oikeus oli hylännyt ensisijaisen vaatimuksen. Sen prosessuaalinen kysymys on siis täysin eri kuin asian käsittelyjärjestys.
Rikosasiaa koskevat tapaukset eivät kuulu aiheeseen, kun kyse on riita-asian käsittelystä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Viittamasi ennakkopäätökset KKO 2025:27, KKO 2020:18, KKO 1988:37 eivät koske sitä, mitä väität niiden koskevan. KKO 2025:27 ja 1988:37 vaatimukset on käsitelty samaan aikaan. KKO 2020:18 toissijaista vaatimusta ei ollut käsitelty alemmissa oikeusasteissa ollenkaan, ja korkein oikeus palautti asian käräjäoikeuteen asian käsittelyn jatkamiseksi, sillä korkein oikeus oli hylännyt ensisijaisen vaatimuksen. Sen prosessuaalinen kysymys on siis täysin eri kuin asian käsittelyjärjestys.
Rikosasiaa koskevat tapaukset eivät kuulu aiheeseen, kun kyse on riita-asian käsittelystä.Tuomioistuin ratkaisee kantajan vaatimukset esitysjärjestyksessä: ensin ensisijainen, ja jos se hylätään, vasta sitten toissijainen. Tämä perustuu OK 24:4 §:ään ja vakiintuneeseen prosessikäytäntöön.
On tärkeää erottaa, että ”käsitellä” ei tarkoita ”ratkaista”. Tuomioistuin voi ottaa vastaan näyttöä kaikista vaatimuksista jo valmistelussa, mutta ratkaisu annetaan vain siihen vaatimukseen, joka on voimassa tilanteessa. Jos ensisijainen hyväksytään, toissijainen jää tutkimatta.
Korkeimman oikeuden ratkaisut (esim. KKO 1988:37) tukevat tätä – vaikka vaatimukset liittyvät samaan asiaan, ratkaisujärjestys määräytyy esityksen mukaan.
Eli: rinnakkainen valmistelu voi olla tarpeen, mutta ratkaisut tehdään aina järjestyksessä, ellei kantaja ole jättänyt toissijaisia kokonaan esittämättä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuomioistuin ratkaisee kantajan vaatimukset esitysjärjestyksessä: ensin ensisijainen, ja jos se hylätään, vasta sitten toissijainen. Tämä perustuu OK 24:4 §:ään ja vakiintuneeseen prosessikäytäntöön.
On tärkeää erottaa, että ”käsitellä” ei tarkoita ”ratkaista”. Tuomioistuin voi ottaa vastaan näyttöä kaikista vaatimuksista jo valmistelussa, mutta ratkaisu annetaan vain siihen vaatimukseen, joka on voimassa tilanteessa. Jos ensisijainen hyväksytään, toissijainen jää tutkimatta.
Korkeimman oikeuden ratkaisut (esim. KKO 1988:37) tukevat tätä – vaikka vaatimukset liittyvät samaan asiaan, ratkaisujärjestys määräytyy esityksen mukaan.
Eli: rinnakkainen valmistelu voi olla tarpeen, mutta ratkaisut tehdään aina järjestyksessä, ellei kantaja ole jättänyt toissijaisia kokonaan esittämättä.Juuri näin. Kommentoija on ymmärätnyt oikein ratkaisujärjestyksen ja käsittelyjärjestyksen eron. Edelliseltä kommentoijalta tämä ymmärrys puuttui.
- AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Prosessiekonomisesti tuollainen on resurssien tuhlausta ja loogisesti ajateltuna väärin. Kantaja määrää vaatimukset. Jos ensisijainen vaatimus riittää asian ratkaisemiseen kaikkinensa ja kantajalle se riittää, niin on tarpeetonta käsitellä toissijaisia vaatimuksia.
Näin asia menee.
Jos ensisijainen vaatimus vastaa tai on vastaamatta sopivasti seuraaviin kohtiin, niitä ei käsitellä. - AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Prosessiekonomisesti vaatimusten käsittely yhdessä samanaikaisesti on tehokasta. Siksi juuri niin onkin laissa säädetty.
Jos kantaja haluaa, että hänen ensisijainen vaatimus käsitellään ensin, hänen ei pidä tehdä toissijaista vaatimusta, vaan ainoastaan se ensisijainen vaatimus. Sen jälkeen hän voi tehdä myöhemmin [toissijaisen] vaatimuksen uudessa kanteessa ja se käsitellään uudessa oikeudenkäynnissä.Tuo henkilö on pihalla pelistä kuin lumiukko.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Persut romahti Haapaveellä, kiitos Ilkka!
Persut saivat historiallisen tappion haapaveellä! Kiitos Ilkka!1082264- 841975
- 531566
Nyt tiedän
Että joku on lahjonut jonkun tai olemme idiootteja. Nuo kokkareiden päsmärit tuli valituksi valtuustoon. Onnea vaan kai501506- 1531476
Sanna Ukkolan kolumni: Rautarouva, joka unohti joukkonsa - Riikka Purran pitäisi katsoa peiliin
"Historialliset tappiot eivät synny vahingossa. Ne syntyvät, kun johtaja unohtaa, ketä hänen piti palvella, kirjoittaa I481384Oletko ymmärtänyt
Oletko ymmärtänyt jotain kaivatustasi lähiaikoina tai oletko muuttanut mielipidettäsi kaivatustasi?1441314Kepun hegemonia jatkumassa vankkana Puolangalla
Tuuliviirien vallankumous jäi pahasti piippuun!261156- 1111128
Paraneeko ilmapiiri nyt?
Paraneeko kunnallispolitiikan ilmapiiri nyt kun persuilla meni vaalit päin pers3ttä ja änkyräpersut tipahtivat vilttiket251084