vartijan nimen näytöstä

senhän näkee siitä kortista... se kun pitää pyydettäessä esittää...

mikä-se-mun-nimi-systeemi-n... kirjoitti:

senhän näkee siitä kortista... se kun pitää pyydettäessä esittää...

"senhän näkee siitä kortista... se kun pitää pyydettäessä esittää... "

Mulla ainakaan mitään kortteja oon töissä mukana.
Mulla on oikeemaihari ja vasenmaihari, ja niitä voin näyttää vaikka lähietäisyydeltä ja montaa kertaa.

Vartijakortti on esitettävä toimenpiteen kohteelle. Totta.

Mutta mikä on toimenpide? Onko se julkisen vallan käyttöä? Eli jos pyydän sinua lopettamaan valokuvauksen ja kerron siihen syyn, niin en ole suorittanut mielestäni mitään toimenpidettä. Eli kaikissa mainitsemissasi tilanteissa vartijalla ei ole syytä edes näyttää vartijakorttia, nimestä ja voimassaoloajasta puhumattakaan.

Toki jos otan sinut kiinni tai käytän vartijan poisto-oikeutta joudun näyttämään kortin.

Vartija kirjoitti:

Vartijakortti on esitettävä toimenpiteen kohteelle. Totta.

Mutta mikä on toimenpide? Onko se julkisen vallan käyttöä? Eli jos pyydän sinua lopettamaan valokuvauksen ja kerron siihen syyn, niin en ole suorittanut mielestäni mitään toimenpidettä. Eli kaikissa mainitsemissasi tilanteissa vartijalla ei ole syytä edes näyttää vartijakorttia, nimestä ja voimassaoloajasta puhumattakaan.

Toki jos otan sinut kiinni tai käytän vartijan poisto-oikeutta joudun näyttämään kortin.

Lue lisää

Kyllä on toimenpide, mikäli yrität kieltää kuvaamista. Ei toimenpiteen mittarina ole voimankäyttö. Kun otat minkä tahansa asiakaskontaktin, jonka tarkoituksena on suoraan vaikuttaa asiakkaan käyttäytymiseen tai tekemisiin on kyseessä toimenpide. Ja kortti on ilman muuta näytettävä nimineen kaikkineen. Kuvaustilanteessa toimenpide ei tietenkään ole laillinen, joten sitä suuremmalla syyllä. Ja tähän on turha vastata, että sananvapaus takaa, että voit pyytää mitä tahansa. Julkista valtaa käyttävän henkilön kannattaa olla tässä kohtaa todella tarkkana. Toimenpide on toimenpide, vaikka toteutustapa voi vaihdella.

Kuvaajakin kirjoitti:

Kyllä on toimenpide, mikäli yrität kieltää kuvaamista. Ei toimenpiteen mittarina ole voimankäyttö. Kun otat minkä tahansa asiakaskontaktin, jonka tarkoituksena on suoraan vaikuttaa asiakkaan käyttäytymiseen tai tekemisiin on kyseessä toimenpide. Ja kortti on ilman muuta näytettävä nimineen kaikkineen. Kuvaustilanteessa toimenpide ei tietenkään ole laillinen, joten sitä suuremmalla syyllä. Ja tähän on turha vastata, että sananvapaus takaa, että voit pyytää mitä tahansa. Julkista valtaa käyttävän henkilön kannattaa olla tässä kohtaa todella tarkkana. Toimenpide on toimenpide, vaikka toteutustapa voi vaihdella.

Lue lisää

Periaatteessa tähän voisi soveltaa voimankäytön kaavaa, eli toimenpiteitä on litannia joka alkaa: neuvot, kehoitukset, käskyt, jne...

Oman oikeustajuni mukaan pyyntö lopettaa kuvaaminen syihin vedoten ei ole toimenpide eikä siten ole julkisen vallan käyttöä, siitä huolimatta että tiettyjä oikeuksia vartijalla onkin.

Joten kehoittaisinkin kuvaajia olemaan provosoitumatta vartijan kyselyistä ja pyynnöistä, niillä ei pyritä loukkaamaan henkilökohtaisesti eikä syrjimään ammattikuntaa. Jos kuvaaja "vetää herneen nenään" pyynnöstä, on konflikti väistämätön (tietysti vartijakin on osasyyllinen).

Joten yrittäkää nyt niin vartijat kuin kuvaajatkin ymmärtää toista osapuolta niin on kaikkien helpompi tehdä työnsä!

Vartija kirjoitti:

Periaatteessa tähän voisi soveltaa voimankäytön kaavaa, eli toimenpiteitä on litannia joka alkaa: neuvot, kehoitukset, käskyt, jne...

Oman oikeustajuni mukaan pyyntö lopettaa kuvaaminen syihin vedoten ei ole toimenpide eikä siten ole julkisen vallan käyttöä, siitä huolimatta että tiettyjä oikeuksia vartijalla onkin.

Joten kehoittaisinkin kuvaajia olemaan provosoitumatta vartijan kyselyistä ja pyynnöistä, niillä ei pyritä loukkaamaan henkilökohtaisesti eikä syrjimään ammattikuntaa. Jos kuvaaja "vetää herneen nenään" pyynnöstä, on konflikti väistämätön (tietysti vartijakin on osasyyllinen).

Joten yrittäkää nyt niin vartijat kuin kuvaajatkin ymmärtää toista osapuolta niin on kaikkien helpompi tehdä työnsä!

Lue lisää

Mikäli kyseessä ei ole mielestäsi toimenpide, tarkoittaa se sitä, että luovut kuvaamisen kieltämisestä, kun kuvaaja ilmoittaa sinulle, että aikoo jatkaa pyynnöstäsi huolimatta? Täytyy toki muistaa, että mitään laissa säädettyjä syitä lopettaa kuvaaminen ei ole olemassa. Miten siis ajattelet, että "vartija"-lappu rinnassa kulkevan univormupukuisen henkilön pyyntöön tulisi suhtautua? Eiköhän se kohdehenkilö ajattele, että vartija yrittää sanoa, että "kuvaaminen ei ole sallittua" vaikka kuinka kohteliaan pyynnön muodossa esitettäisiinkin. Siviili-ihmiseltä tällainen pyyntö ei ole julkisen vallan käyttöä, mutta vartijan asemassa toimivan, aseman ulkoisin tunnusmerkein varustetun henkilön kohdalla asia on toinen.

Kuvaajakin kirjoitti:

Mikäli kyseessä ei ole mielestäsi toimenpide, tarkoittaa se sitä, että luovut kuvaamisen kieltämisestä, kun kuvaaja ilmoittaa sinulle, että aikoo jatkaa pyynnöstäsi huolimatta? Täytyy toki muistaa, että mitään laissa säädettyjä syitä lopettaa kuvaaminen ei ole olemassa. Miten siis ajattelet, että "vartija"-lappu rinnassa kulkevan univormupukuisen henkilön pyyntöön tulisi suhtautua? Eiköhän se kohdehenkilö ajattele, että vartija yrittää sanoa, että "kuvaaminen ei ole sallittua" vaikka kuinka kohteliaan pyynnön muodossa esitettäisiinkin. Siviili-ihmiseltä tällainen pyyntö ei ole julkisen vallan käyttöä, mutta vartijan asemassa toimivan, aseman ulkoisin tunnusmerkein varustetun henkilön kohdalla asia on toinen.

Lue lisää

Ymmärsit lähtökohtani väärin.

Tarkoitin sitä, että vartijan on noudatettava kaksia sääntöjä pyrkiessä vaikuttamaan valokuvaajiin. Ensinnäkin toimeksiantajan ohjeet kieltää kuvaaminen kaikissa olosuhteissa ja toisaalta olla puuttumatta toisen oikeuksiin oikeudettomasti. En siis ole väittänyt että lähtökohtaisesti kuvaaminen on kielletty, halusin vain selvittää niin itselleni, kuin ehkä tietämättömille kesähessuille mikä luokitellaan toimenpiteeksi, sitä kun ei ole missään määritelty.

Jos kuvaaminen on laillisesti sallittua, mutta ei toimeksiantajan mukaan suotavaa tai jopa kiellettyä, pyydän kuvaajaa lopettamaan ja jos hän ilmoittaa jatkavansa niin asia on loppuunkäsitelty ainakin omasta puolestani. En aio puuttua oikeudettomasti kenenkään perusoikeuksiin, mutta toimeksiantajan "mieliksi" on käytävä keskustelemassa kuvaajan kanssa ja todettava toiminta lailliseksi.

Mitä siviileihin tulee, ei toki voida edellyttää LYT:n tuntemusta tai edes vartijoiden toimintaa ohjaavien normien tietämystä. Tästä syystä vartijan on tuotava selkeästi esille omat tarkoitusperänsä, eli että kyseessä on pyyntö ja pitää vartijakortti taskussa.

Toisaalta vartija ei voi työssään aina lähteä siitä oletuksesta, että asiakas ei tiedä vartijan oikeuksista. Eli jos asiakas pitää pyyntöä vallan käyttönä, on kyse asiakkaan valveutumattomuudesta.

vartijakake kirjoitti:

"senhän näkee siitä kortista... se kun pitää pyydettäessä esittää... "

Mulla ainakaan mitään kortteja oon töissä mukana.
Mulla on oikeemaihari ja vasenmaihari, ja niitä voin näyttää vaikka lähietäisyydeltä ja montaa kertaa.

Lue lisää

Siinäpä on herralla (oletan) asenne kohdallaan. Jatka samaan malliin, niin tulet pääsemään elämässäsi vielä pitkälle.

34 §
Vartijakortti
Vartijan kotikunnan poliisilaitos antaa vartijaksi hyväksytylle vartijakortin. Vartijan on pidettävä kortti vartioimistehtävissä mukana ja esitettävä se pyydettäessä.
Vartijan on viipymättä haettava kotikuntansa poliisilaitokselta vartijakortin kaksoiskappaletta, jos hänen henkilötietonsa ovat muuttuneet, vartija on ensimmäisen kerran suorittanut hyväksytysti 29 §:n 2 momentissa tai 31 §:n 2 momentissa säädetyn koulutuksen, eikä kyseisiä tietoja ole merkitty vartijakortille, vartijakortille merkityt 29 §:n 2 momentissa tai 31 §:n 2 momentissa säädettyä koulutusta koskevat suorittamistiedot ovat vanhentuneet, taikka jos kortti on kadonnut tai turmeltunut.
Vartijakortti on heti luovutettava poliisille, jos vartijaksi hyväksyminen on peruutettu tai vartijalle luovutetaan uusi vartijakortti aikaisempaan korttiin merkityn hyväksymisen voimassaoloaikana.
3

Lakimiäs kirjoitti:

34 §
Vartijakortti
Vartijan kotikunnan poliisilaitos antaa vartijaksi hyväksytylle vartijakortin. Vartijan on pidettävä kortti vartioimistehtävissä mukana ja esitettävä se pyydettäessä.
Vartijan on viipymättä haettava kotikuntansa poliisilaitokselta vartijakortin kaksoiskappaletta, jos hänen henkilötietonsa ovat muuttuneet, vartija on ensimmäisen kerran suorittanut hyväksytysti 29 §:n 2 momentissa tai 31 §:n 2 momentissa säädetyn koulutuksen, eikä kyseisiä tietoja ole merkitty vartijakortille, vartijakortille merkityt 29 §:n 2 momentissa tai 31 §:n 2 momentissa säädettyä koulutusta koskevat suorittamistiedot ovat vanhentuneet, taikka jos kortti on kadonnut tai turmeltunut.
Vartijakortti on heti luovutettava poliisille, jos vartijaksi hyväksyminen on peruutettu tai vartijalle luovutetaan uusi vartijakortti aikaisempaan korttiin merkityn hyväksymisen voimassaoloaikana.
3

Lue lisää

" Vartijan on pidettävä kortti vartioimistehtävissä mukana ja esitettävä se pyydettäessä. "

eli siinä ei oo mitään että miten ja mitä siitä on esitettävä. KUVA JA VOIMASSAOLOAIKA RIITTÄÄ ! ! !

Tässä kyseisen lain 34 §:n perustelut hallituksen esityksestä:

---

34 §. Vartijakortti. Vartijan asemaa osoittavan pukeutumisen lisäksi myös
vartijakortilla lisättäisiin vartijan toimenpiteiden kohteeksi joutuvien
oikeusturvaa. Vartijakortti osoittaisi, millaisilla valtuuksilla varustettu
henkilö on, ja lisäksi vartija olisi sen avulla yksilöitävissä. Vertailun vuoksi
todettakoon, että järjestyksenvalvojista annetun lain 11 §:n 2 momentissa
myös järjestyksenvalvojille on asetettu omia järjestyksenvalvojakorttia tai
järjestyksenvalvojaksi hyväksymistä tarkoittavaa päätöstä koskevia vaati-
muksia.

1 mom. Vartijan kotikunnan poliisilaitos antaisi vartijaksi hyväksytylle
vartijakortin. Vartijalle annettaisiin hyväksymisen lisäksi uusi vartijakortti
silloin, kun vartijaksi hyväksymiseen liitettäisiin jälkikäteen ehtoja tai
rajoituksia, tai aikaisemmin liitettyjä ehtoja tai rajoituksia muutettaisiin
vartijakorttiin merkittävien tietojen osalta. Aiemmin tuli jo esille, että
käytännössä vartijaksi hyväksymiseen liitettäisiin harvoin ehtoja tai
rajoituksia.

Toisin kuin nykyisin, vartijakortti olisi voimassa saman ajan kuin vartijaksi
hyväksyminen eli viisi vuotta. Viimeksi mainitun johdosta ei enää olisi tar-
peen säätää erillisestä vartijakortin uusimismenettelystä kortin voimassa-
oloajan päätyttyä. Nykyisin vartijaksi hyväksyminen on voimassa tois-
taiseksi, mutta vartijakortti enintään viisi vuotta.

Vartijan olisi nykyiseen tapaan pidettävä kortti vartioimistehtävissä mu-
kanaan ja esitettävä se pyydettäessä. Kortin esittämistä voisi pyytää niin
toimintaa valvova viranomainen kuin toimenpiteiden kohteeksi joutunutkin.
Sen sijaan täysin sivullisella ei olisi tällaista oikeutta. Luonnollisesti korttia
ei tarvitsisi esittää myöskään silloin, jos olojen perusteella olisi
pääteltävissä vartijakortin esittämisvelvollisuuden välityksellä pyritään
saamaan vain vartijan henkilötiedot esimerkiksi kiusantekoa tai painostusta
varten. Lain 12 §:n 1 momentissa tarkoitettuna asiallisena toimintana olisi
yleensäkin pidettävä sitä, että toimenpiteitä suorittava vartija esittäytyy ja
esittää pyydettäessä vartijakortin sekä 13 §:n mukaisesti ilmoittaa toimenpi-
teensä perusteen ja antaa ohjausta siitä, kuka vastaa toiminnasta.

2 mom. Vartijan tulisi hakea vartijakortin kaksoiskappaletta, jos hänen
henkilötietonsa olisivat muuttuneet taikka vartija on ensimmäisen kerran
suorittanut hyväksytysti 29 §:n 2 momentissa tai 31 §:n 2 momentissa
säädetyn koulutuksen eikä kyseisiä tietoja ole merkitty vartijakortille.
Vartijakortin kaksoiskappaletta tulisi hakea myös silloin, jos vartijakortti
olisi kadonnut tai turmeltunut. Uuden vartijakortin hakemiseen liittyvän
velvollisuuden välityksellä pyrittäisiin varmistautumaan siitä, että
vartijakorttiin merkittävät keskeisimmät tiedot olisivat ajan tasalla.
Vartijakorttiin merkittävillä tiedoilla ja niiden oikeellisuudella olisi erityistä
merkitystä sekä toimenpiteiden kohteena oleville henkilöille että
valvontaviranomaisille.

Vartijakorttiin merkittävillä henkilötiedoilla tarkoitettaisiin tässä yhteydessä
vartijan etu- ja sukunimiä sekä henkilötunnusta. Viittauksilla lain 29 §:n 2
momenttiin sekä 31 §:n 2 momenttiin tarkoitettaisiin tiettyjen
voimankäyttövälineiden kantamisen sekä koiran mukana pitämisen
edellytyksenä olevaa koulutusta. Vartijakorttiin voitaisiin merkitä kyseisten
koulutusten suorittamistiedot, jotka olisivat näin yksinkertaisesti
tarkastettavissa muun muassa poliisin suorittamassa kenttävalvonnassa.
Voimankäyttökoulutus voisi muodostua useammasta osasta, jolloin vartijan
olisi haettava vartijakortin kaksoiskappaletta uuden osan suorittamisen
johdosta. Vartijan koiranohjaajakoulutus suoritettaisiin aina tietyn
yksilöidyn koiran kanssa, jolloin vartijan olisi haettava vartijakortin
kaksoiskappaletta myös silloin, jos hän suorittaisi kyseisen koulutuksen
ensimmäisen kerran toisen koiran kanssa, eikä kyseisiä tietoja ole merkitty
vartijakortille.

Vartijakortin kaksoiskappaletta olisi haettava edellä mainittujen
koulutustietojen muutosten johdosta ainoastaan silloin, kun vartija
suorittaisi hyväksytysti ensimmäisen kerran kyseisen koulutuksen. Lisäksi
edellytettäisiin, ettei koulutuksen suoritustietoja ole merkitty vartijakortille.
Vartijan ei siten edellytettäisi hakevan vartijakortin kaksoiskappaletta
esimerkiksi vuosittain suoritettavan ampuma-aseen käsittelyyn ja
ampumistaitoon liittyvän kokeen hyväksytyn suorittamisen johdosta. Tältä
osin kokeen hyväksytystä suorittamisesta voitaisiin tehdä merkintä 44 §:n
mukaiseen turvallisuusalan valvontarekisteriin. Vartijakortin tiedot
pysyisivät nykyistä paremmin ajan tasalla myös sen seikan johdosta, että
vartijalle annettaisiin aina viiden vuoden välein tapahtuvan vartijaksi
hyväksymisen yhteydessä uusi vartijakortti.

Vartijakortin kaksoiskappaletta olisi haettava viipymättä. Hakemuksen
jättämiselle ei säädettäisi ehdotonta aikarajaa, koska esimerkiksi
katoamistapauksissa asiakirjan katoamisajankohta olisi vaikeasti
määriteltävissä. Käytännössä vartijan olisi haettava vartijakortin
kaksoiskappaletta viipymättä, koska vartijakortti olisi pidettävä 1 momentin
mukaan vartioimistehtävissä mukana ja esitettävä pyydettäessä.
Vartijakortin kaksoiskappaleen antaisi vartijan kotikunnan poliisilaitos,
mutta hakemus voitaisiin jättää myös muulle poliisilaitokselle.
Vartijakorttien mahdollinen väärinkäyttö estettäisiin merkitsemällä tiedot
vartijakortin kaksoiskappaleen antamisesta 44 §:ssä tarkoitettuun
turvallisuusalan valvontarekisteriin. Hakijalta edellytettäisiin myös vartija-
kortin kaksoiskappaleen hakemisen yhteydessä selvitystä, jos kortti
ilmoitettaisiin kadonneeksi tai turmeltuneeksi.

3 mom. Vartijakortti olisi nykyiseen tapaan heti luovutettava poliisille, jos
vartijaksi hyväksyminen on peruutettu. Vaikka korttia ei saataisikaan
viranomaisten haltuun, vartijaksi hyväksymisen peruuttaminen ja siten
myös vartijakortin voimassaolon lakkaaminen ilmenisi joka tapauksessa
turvallisuusalan valvontarekisteristä.
Vartijakortti olisi luovutettava poliisille myös silloin, kun vartijalle
luovutettaisiin uusi vartijakortti aikaisempaan korttiin merkityn
hyväksymisen voimassaoloaikana. Säännöksen välityksellä varmistuttaisiin
siitä, ettei vartijalla olisi hallussaan kahta hyväksymisajaltaan voimassa
olevaa vartijakorttia. Kortin luovuttamisvelvollisuus koskisi uudelleen
vartijaksi hyväksymisen ohella myös tilanteita, joissa vartijalle
luovutettaisiin uusi vartijakortti korttiin merkittävien koulutustietojen tai
hyväksymiseen mahdollisesti liitettyjen ehtojen ja rajoitusten muutosten
johdosta.

Vartijakortin luovuttamatta jättäjä syyllistyisi myös vartioi-
misliikerikkomukseen (56 §:n 3 momentti). Tämän rikosnimikkeen nojalla
ei tosin voitaisi suorittaa kotietsintää vartijakortin löytämiseksi.
Vartijaksi hyväksymisen väliaikaisesta peruuttamisesta ja siihen liittyvästä
vartijakortin pois ottamisesta säädettäisiin 50 §:ssä, jonka nojalla
vartijakortin pois ottamiseksi voitaisiin tehdä myös henkilöntarkastus.

---

Kyllä tuosta minun mielestäni aivan selvästi tulee ilmi, että nimi on kohdehenkilölle pyydettäessä ilmoitettava.

He:stä kirjoitti:

Tässä kyseisen lain 34 §:n perustelut hallituksen esityksestä:

---

34 §. Vartijakortti. Vartijan asemaa osoittavan pukeutumisen lisäksi myös
vartijakortilla lisättäisiin vartijan toimenpiteiden kohteeksi joutuvien
oikeusturvaa. Vartijakortti osoittaisi, millaisilla valtuuksilla varustettu
henkilö on, ja lisäksi vartija olisi sen avulla yksilöitävissä. Vertailun vuoksi
todettakoon, että järjestyksenvalvojista annetun lain 11 §:n 2 momentissa
myös järjestyksenvalvojille on asetettu omia järjestyksenvalvojakorttia tai
järjestyksenvalvojaksi hyväksymistä tarkoittavaa päätöstä koskevia vaati-
muksia.

1 mom. Vartijan kotikunnan poliisilaitos antaisi vartijaksi hyväksytylle
vartijakortin. Vartijalle annettaisiin hyväksymisen lisäksi uusi vartijakortti
silloin, kun vartijaksi hyväksymiseen liitettäisiin jälkikäteen ehtoja tai
rajoituksia, tai aikaisemmin liitettyjä ehtoja tai rajoituksia muutettaisiin
vartijakorttiin merkittävien tietojen osalta. Aiemmin tuli jo esille, että
käytännössä vartijaksi hyväksymiseen liitettäisiin harvoin ehtoja tai
rajoituksia.

Toisin kuin nykyisin, vartijakortti olisi voimassa saman ajan kuin vartijaksi
hyväksyminen eli viisi vuotta. Viimeksi mainitun johdosta ei enää olisi tar-
peen säätää erillisestä vartijakortin uusimismenettelystä kortin voimassa-
oloajan päätyttyä. Nykyisin vartijaksi hyväksyminen on voimassa tois-
taiseksi, mutta vartijakortti enintään viisi vuotta.

Vartijan olisi nykyiseen tapaan pidettävä kortti vartioimistehtävissä mu-
kanaan ja esitettävä se pyydettäessä. Kortin esittämistä voisi pyytää niin
toimintaa valvova viranomainen kuin toimenpiteiden kohteeksi joutunutkin.
Sen sijaan täysin sivullisella ei olisi tällaista oikeutta. Luonnollisesti korttia
ei tarvitsisi esittää myöskään silloin, jos olojen perusteella olisi
pääteltävissä vartijakortin esittämisvelvollisuuden välityksellä pyritään
saamaan vain vartijan henkilötiedot esimerkiksi kiusantekoa tai painostusta
varten. Lain 12 §:n 1 momentissa tarkoitettuna asiallisena toimintana olisi
yleensäkin pidettävä sitä, että toimenpiteitä suorittava vartija esittäytyy ja
esittää pyydettäessä vartijakortin sekä 13 §:n mukaisesti ilmoittaa toimenpi-
teensä perusteen ja antaa ohjausta siitä, kuka vastaa toiminnasta.

2 mom. Vartijan tulisi hakea vartijakortin kaksoiskappaletta, jos hänen
henkilötietonsa olisivat muuttuneet taikka vartija on ensimmäisen kerran
suorittanut hyväksytysti 29 §:n 2 momentissa tai 31 §:n 2 momentissa
säädetyn koulutuksen eikä kyseisiä tietoja ole merkitty vartijakortille.
Vartijakortin kaksoiskappaletta tulisi hakea myös silloin, jos vartijakortti
olisi kadonnut tai turmeltunut. Uuden vartijakortin hakemiseen liittyvän
velvollisuuden välityksellä pyrittäisiin varmistautumaan siitä, että
vartijakorttiin merkittävät keskeisimmät tiedot olisivat ajan tasalla.
Vartijakorttiin merkittävillä tiedoilla ja niiden oikeellisuudella olisi erityistä
merkitystä sekä toimenpiteiden kohteena oleville henkilöille että
valvontaviranomaisille.

Vartijakorttiin merkittävillä henkilötiedoilla tarkoitettaisiin tässä yhteydessä
vartijan etu- ja sukunimiä sekä henkilötunnusta. Viittauksilla lain 29 §:n 2
momenttiin sekä 31 §:n 2 momenttiin tarkoitettaisiin tiettyjen
voimankäyttövälineiden kantamisen sekä koiran mukana pitämisen
edellytyksenä olevaa koulutusta. Vartijakorttiin voitaisiin merkitä kyseisten
koulutusten suorittamistiedot, jotka olisivat näin yksinkertaisesti
tarkastettavissa muun muassa poliisin suorittamassa kenttävalvonnassa.
Voimankäyttökoulutus voisi muodostua useammasta osasta, jolloin vartijan
olisi haettava vartijakortin kaksoiskappaletta uuden osan suorittamisen
johdosta. Vartijan koiranohjaajakoulutus suoritettaisiin aina tietyn
yksilöidyn koiran kanssa, jolloin vartijan olisi haettava vartijakortin
kaksoiskappaletta myös silloin, jos hän suorittaisi kyseisen koulutuksen
ensimmäisen kerran toisen koiran kanssa, eikä kyseisiä tietoja ole merkitty
vartijakortille.

Vartijakortin kaksoiskappaletta olisi haettava edellä mainittujen
koulutustietojen muutosten johdosta ainoastaan silloin, kun vartija
suorittaisi hyväksytysti ensimmäisen kerran kyseisen koulutuksen. Lisäksi
edellytettäisiin, ettei koulutuksen suoritustietoja ole merkitty vartijakortille.
Vartijan ei siten edellytettäisi hakevan vartijakortin kaksoiskappaletta
esimerkiksi vuosittain suoritettavan ampuma-aseen käsittelyyn ja
ampumistaitoon liittyvän kokeen hyväksytyn suorittamisen johdosta. Tältä
osin kokeen hyväksytystä suorittamisesta voitaisiin tehdä merkintä 44 §:n
mukaiseen turvallisuusalan valvontarekisteriin. Vartijakortin tiedot
pysyisivät nykyistä paremmin ajan tasalla myös sen seikan johdosta, että
vartijalle annettaisiin aina viiden vuoden välein tapahtuvan vartijaksi
hyväksymisen yhteydessä uusi vartijakortti.

Vartijakortin kaksoiskappaletta olisi haettava viipymättä. Hakemuksen
jättämiselle ei säädettäisi ehdotonta aikarajaa, koska esimerkiksi
katoamistapauksissa asiakirjan katoamisajankohta olisi vaikeasti
määriteltävissä. Käytännössä vartijan olisi haettava vartijakortin
kaksoiskappaletta viipymättä, koska vartijakortti olisi pidettävä 1 momentin
mukaan vartioimistehtävissä mukana ja esitettävä pyydettäessä.
Vartijakortin kaksoiskappaleen antaisi vartijan kotikunnan poliisilaitos,
mutta hakemus voitaisiin jättää myös muulle poliisilaitokselle.
Vartijakorttien mahdollinen väärinkäyttö estettäisiin merkitsemällä tiedot
vartijakortin kaksoiskappaleen antamisesta 44 §:ssä tarkoitettuun
turvallisuusalan valvontarekisteriin. Hakijalta edellytettäisiin myös vartija-
kortin kaksoiskappaleen hakemisen yhteydessä selvitystä, jos kortti
ilmoitettaisiin kadonneeksi tai turmeltuneeksi.

3 mom. Vartijakortti olisi nykyiseen tapaan heti luovutettava poliisille, jos
vartijaksi hyväksyminen on peruutettu. Vaikka korttia ei saataisikaan
viranomaisten haltuun, vartijaksi hyväksymisen peruuttaminen ja siten
myös vartijakortin voimassaolon lakkaaminen ilmenisi joka tapauksessa
turvallisuusalan valvontarekisteristä.
Vartijakortti olisi luovutettava poliisille myös silloin, kun vartijalle
luovutettaisiin uusi vartijakortti aikaisempaan korttiin merkityn
hyväksymisen voimassaoloaikana. Säännöksen välityksellä varmistuttaisiin
siitä, ettei vartijalla olisi hallussaan kahta hyväksymisajaltaan voimassa
olevaa vartijakorttia. Kortin luovuttamisvelvollisuus koskisi uudelleen
vartijaksi hyväksymisen ohella myös tilanteita, joissa vartijalle
luovutettaisiin uusi vartijakortti korttiin merkittävien koulutustietojen tai
hyväksymiseen mahdollisesti liitettyjen ehtojen ja rajoitusten muutosten
johdosta.

Vartijakortin luovuttamatta jättäjä syyllistyisi myös vartioi-
misliikerikkomukseen (56 §:n 3 momentti). Tämän rikosnimikkeen nojalla
ei tosin voitaisi suorittaa kotietsintää vartijakortin löytämiseksi.
Vartijaksi hyväksymisen väliaikaisesta peruuttamisesta ja siihen liittyvästä
vartijakortin pois ottamisesta säädettäisiin 50 §:ssä, jonka nojalla
vartijakortin pois ottamiseksi voitaisiin tehdä myös henkilöntarkastus.

---

Kyllä tuosta minun mielestäni aivan selvästi tulee ilmi, että nimi on kohdehenkilölle pyydettäessä ilmoitettava.

Lue lisää

juu näinhän siinä ESITYKSESSÄ sanotaan, mutta itse lakipykälässä vaaditaan vain esittämään vartijakortti sitä pyydettäessä eikä mitään nimi tietoja etc.Jos lakipykälä ei suoraan vaadi esittämään nimi tietoja on myös sallittua olla näyttämättä niitä!Ja pidän myös tunteja vartijakursseilla ja tiedän että siellä opetetaan näin eli näytä vaan kuva ja teksti "vartijakortti" ,se riittää sekä yhteystietoina firman numero mikäli niitä joku kaipaa!

polliisi kirjoitti:

juu näinhän siinä ESITYKSESSÄ sanotaan, mutta itse lakipykälässä vaaditaan vain esittämään vartijakortti sitä pyydettäessä eikä mitään nimi tietoja etc.Jos lakipykälä ei suoraan vaadi esittämään nimi tietoja on myös sallittua olla näyttämättä niitä!Ja pidän myös tunteja vartijakursseilla ja tiedän että siellä opetetaan näin eli näytä vaan kuva ja teksti "vartijakortti" ,se riittää sekä yhteystietoina firman numero mikäli niitä joku kaipaa!

Lue lisää

Sinäkö sitä väärää oppia siis osaltasi jaat vartijoille? Tarkoitushan on että vartija on toimenpiteen kohteen yksilöitävissä. Kuvan avulla se ei tietenkään onnistu. Julkista valtaa käyttävä henkilö ei voi toimia nimettömästi, poliisina luulisi sinun sen perusasian tietävän. Jos lakipykälässä ei puhuta nimen näyttämisestä, niin miten perustelet kuvan näyttämisen, kun siitäkään ei puhuta? Ehkä koko kortin voisi peittää kämmenellä, koska laki ei kiellä sitä? No, oikeassa maailmassa lakia ei lueta tällä tavoin. Peruslähtökohta on toimenpiteen kohteen oikeusturva ja julkista valtaa käyttävän henkilön yksilöimismahdollisuus. Tämä tarkoittaa juuri sitä, miltä kuulostaakin, eli kortti on esitettävä nimineen päivineen. Ehkä poliisienkin koulutukseen olisi syytä saada korjausta?

Ammattikuvaaja kirjoitti:

Sinäkö sitä väärää oppia siis osaltasi jaat vartijoille? Tarkoitushan on että vartija on toimenpiteen kohteen yksilöitävissä. Kuvan avulla se ei tietenkään onnistu. Julkista valtaa käyttävä henkilö ei voi toimia nimettömästi, poliisina luulisi sinun sen perusasian tietävän. Jos lakipykälässä ei puhuta nimen näyttämisestä, niin miten perustelet kuvan näyttämisen, kun siitäkään ei puhuta? Ehkä koko kortin voisi peittää kämmenellä, koska laki ei kiellä sitä? No, oikeassa maailmassa lakia ei lueta tällä tavoin. Peruslähtökohta on toimenpiteen kohteen oikeusturva ja julkista valtaa käyttävän henkilön yksilöimismahdollisuus. Tämä tarkoittaa juuri sitä, miltä kuulostaakin, eli kortti on esitettävä nimineen päivineen. Ehkä poliisienkin koulutukseen olisi syytä saada korjausta?

Lue lisää

saatana on saatu uus lakimies paikalle , muuttamassa jo poliisienkin koulutusta.
Jatka vaan vitsipalstanmaine senkun vahvistuu.

Ammattikuvaaja kirjoitti:

Sinäkö sitä väärää oppia siis osaltasi jaat vartijoille? Tarkoitushan on että vartija on toimenpiteen kohteen yksilöitävissä. Kuvan avulla se ei tietenkään onnistu. Julkista valtaa käyttävä henkilö ei voi toimia nimettömästi, poliisina luulisi sinun sen perusasian tietävän. Jos lakipykälässä ei puhuta nimen näyttämisestä, niin miten perustelet kuvan näyttämisen, kun siitäkään ei puhuta? Ehkä koko kortin voisi peittää kämmenellä, koska laki ei kiellä sitä? No, oikeassa maailmassa lakia ei lueta tällä tavoin. Peruslähtökohta on toimenpiteen kohteen oikeusturva ja julkista valtaa käyttävän henkilön yksilöimismahdollisuus. Tämä tarkoittaa juuri sitä, miltä kuulostaakin, eli kortti on esitettävä nimineen päivineen. Ehkä poliisienkin koulutukseen olisi syytä saada korjausta?

Lue lisää

Asiahan on niin että nimeä vartijan ei tarvitse ilmoittaa. Se miten vartija voidaan yksilöidä on se että vartija kortissa on lupanumero jonka voi antaa. ammattikuvaajalle vielä vartija ei ole henkilö joka käyttää julkista valtaa missään tilanteessa.

saatte pähkinöitä kirjoitti:

Asiahan on niin että nimeä vartijan ei tarvitse ilmoittaa. Se miten vartija voidaan yksilöidä on se että vartija kortissa on lupanumero jonka voi antaa. ammattikuvaajalle vielä vartija ei ole henkilö joka käyttää julkista valtaa missään tilanteessa.

Lue lisää

"Se miten vartija voidaan yksilöidä on se että vartija kortissa on lupanumero jonka voi antaa."

Ei riitä. Miksi sinun mielestäsi vartija olisi millään lailla eri asemassa kuin poliisi, jonka on nimi kerrottava? Siksi, että vartija tarvitsee suojelua, mutta poliisi ei?? Kuukauden vitsi senkun jatkuu.

"ammattikuvaajalle vielä vartija ei ole henkilö joka käyttää julkista valtaa missään tilanteessa. "

Olet vissiin vartija kun et edes tätä tiedä? Kaikki joilla on annettu lailla mahdollisuus puuttua perusoikeuksiin, käyttävät julkista valtaa.

Ammattikuvaaja kirjoitti:

"Se miten vartija voidaan yksilöidä on se että vartija kortissa on lupanumero jonka voi antaa."

Ei riitä. Miksi sinun mielestäsi vartija olisi millään lailla eri asemassa kuin poliisi, jonka on nimi kerrottava? Siksi, että vartija tarvitsee suojelua, mutta poliisi ei?? Kuukauden vitsi senkun jatkuu.

"ammattikuvaajalle vielä vartija ei ole henkilö joka käyttää julkista valtaa missään tilanteessa. "

Olet vissiin vartija kun et edes tätä tiedä? Kaikki joilla on annettu lailla mahdollisuus puuttua perusoikeuksiin, käyttävät julkista valtaa.

Lue lisää

Lukisitpa sinäkin vähän tarkemmin sitä lakia yksityissitä turvallisuuspalveluista. Vartijalla ei missään tilanteessa oikeutta puuttua ihmisen perusoikeuksiin. Raudoitukset sekä muut voimankäyttö tilanteet perustuvat joko hiukan laajennettuihin joka miehen oikeuksiin (kiinni-otto) taikka toisaalta hätävarjelu pykäliin. Että siinä ammattikuvaajalle pureskeltavaa.

saatte pähkinöitä!!! kirjoitti:

Lukisitpa sinäkin vähän tarkemmin sitä lakia yksityissitä turvallisuuspalveluista. Vartijalla ei missään tilanteessa oikeutta puuttua ihmisen perusoikeuksiin. Raudoitukset sekä muut voimankäyttö tilanteet perustuvat joko hiukan laajennettuihin joka miehen oikeuksiin (kiinni-otto) taikka toisaalta hätävarjelu pykäliin. Että siinä ammattikuvaajalle pureskeltavaa.

Lue lisää

Arvasin, että olet vartija. Ainoastaan vartija ei voi tietää näin selvää asiaa. Otapa nyt selvää kiireenvilkkaa mitä perusoikeudet oikein ovat. Sellaista ei olekaan kuin "hiukan laajennettu jokamiehen oikeus". Kaikenlainen voimankäyttö tai estäminen puuttuu suoraan perusoikeuksiin.

Ammattikuvaaja kirjoitti:

Arvasin, että olet vartija. Ainoastaan vartija ei voi tietää näin selvää asiaa. Otapa nyt selvää kiireenvilkkaa mitä perusoikeudet oikein ovat. Sellaista ei olekaan kuin "hiukan laajennettu jokamiehen oikeus". Kaikenlainen voimankäyttö tai estäminen puuttuu suoraan perusoikeuksiin.

Lue lisää

Ammattikuvaaja, tunge se liittymän kylkiäisenä saatu megapixelikamera hanuriis ja äkkiä. Kuvaajille on oma palsta. Mene sinne. Hus hus.

saatte pähkinöitä!!! kirjoitti:

Lukisitpa sinäkin vähän tarkemmin sitä lakia yksityissitä turvallisuuspalveluista. Vartijalla ei missään tilanteessa oikeutta puuttua ihmisen perusoikeuksiin. Raudoitukset sekä muut voimankäyttö tilanteet perustuvat joko hiukan laajennettuihin joka miehen oikeuksiin (kiinni-otto) taikka toisaalta hätävarjelu pykäliin. Että siinä ammattikuvaajalle pureskeltavaa.

Lue lisää

Oikeusasiamies:

"Edellä esitetyn perusteella niin järjestyksenvalvojien kuin vartijoidenkin
toimivaltuuksiin sisältyy kuitenkin sellaisia julkisen vallan käytön elementtejä..."

ja

"Mielestäni juuri tämä korostaa vartijoiden ja järjestyksenvalvojien
ammattitaitovaatimusten merkitystä. Julkista valtaa käyttäessään heidän on
kyettävä itsenäiseen toimivaltuuksien käyttöedellytysten harkintaan, vaikka
tämä joissakin tilanteissa tarkoittaisi sitä, että he eivät voi toimia
toimeksiantajansa edellyttämällä tavalla."

Siinä vartiointialan "ammattilaiselle" purtavaa.

ei vartijaksi koskaan kirjoitti:

Oikeusasiamies:

"Edellä esitetyn perusteella niin järjestyksenvalvojien kuin vartijoidenkin
toimivaltuuksiin sisältyy kuitenkin sellaisia julkisen vallan käytön elementtejä..."

ja

"Mielestäni juuri tämä korostaa vartijoiden ja järjestyksenvalvojien
ammattitaitovaatimusten merkitystä. Julkista valtaa käyttäessään heidän on
kyettävä itsenäiseen toimivaltuuksien käyttöedellytysten harkintaan, vaikka
tämä joissakin tilanteissa tarkoittaisi sitä, että he eivät voi toimia
toimeksiantajansa edellyttämällä tavalla."

Siinä vartiointialan "ammattilaiselle" purtavaa.

Lue lisää

sul ei taidakkaan olla valtaa ja et sitä vastuuta tuskin kykenisi kantamaankaan!Joten älä sitten ala vartijaksi koskaan!parempi niin!

He:stä kirjoitti:

Tässä kyseisen lain 34 §:n perustelut hallituksen esityksestä:

---

34 §. Vartijakortti. Vartijan asemaa osoittavan pukeutumisen lisäksi myös
vartijakortilla lisättäisiin vartijan toimenpiteiden kohteeksi joutuvien
oikeusturvaa. Vartijakortti osoittaisi, millaisilla valtuuksilla varustettu
henkilö on, ja lisäksi vartija olisi sen avulla yksilöitävissä. Vertailun vuoksi
todettakoon, että järjestyksenvalvojista annetun lain 11 §:n 2 momentissa
myös järjestyksenvalvojille on asetettu omia järjestyksenvalvojakorttia tai
järjestyksenvalvojaksi hyväksymistä tarkoittavaa päätöstä koskevia vaati-
muksia.

1 mom. Vartijan kotikunnan poliisilaitos antaisi vartijaksi hyväksytylle
vartijakortin. Vartijalle annettaisiin hyväksymisen lisäksi uusi vartijakortti
silloin, kun vartijaksi hyväksymiseen liitettäisiin jälkikäteen ehtoja tai
rajoituksia, tai aikaisemmin liitettyjä ehtoja tai rajoituksia muutettaisiin
vartijakorttiin merkittävien tietojen osalta. Aiemmin tuli jo esille, että
käytännössä vartijaksi hyväksymiseen liitettäisiin harvoin ehtoja tai
rajoituksia.

Toisin kuin nykyisin, vartijakortti olisi voimassa saman ajan kuin vartijaksi
hyväksyminen eli viisi vuotta. Viimeksi mainitun johdosta ei enää olisi tar-
peen säätää erillisestä vartijakortin uusimismenettelystä kortin voimassa-
oloajan päätyttyä. Nykyisin vartijaksi hyväksyminen on voimassa tois-
taiseksi, mutta vartijakortti enintään viisi vuotta.

Vartijan olisi nykyiseen tapaan pidettävä kortti vartioimistehtävissä mu-
kanaan ja esitettävä se pyydettäessä. Kortin esittämistä voisi pyytää niin
toimintaa valvova viranomainen kuin toimenpiteiden kohteeksi joutunutkin.
Sen sijaan täysin sivullisella ei olisi tällaista oikeutta. Luonnollisesti korttia
ei tarvitsisi esittää myöskään silloin, jos olojen perusteella olisi
pääteltävissä vartijakortin esittämisvelvollisuuden välityksellä pyritään
saamaan vain vartijan henkilötiedot esimerkiksi kiusantekoa tai painostusta
varten. Lain 12 §:n 1 momentissa tarkoitettuna asiallisena toimintana olisi
yleensäkin pidettävä sitä, että toimenpiteitä suorittava vartija esittäytyy ja
esittää pyydettäessä vartijakortin sekä 13 §:n mukaisesti ilmoittaa toimenpi-
teensä perusteen ja antaa ohjausta siitä, kuka vastaa toiminnasta.

2 mom. Vartijan tulisi hakea vartijakortin kaksoiskappaletta, jos hänen
henkilötietonsa olisivat muuttuneet taikka vartija on ensimmäisen kerran
suorittanut hyväksytysti 29 §:n 2 momentissa tai 31 §:n 2 momentissa
säädetyn koulutuksen eikä kyseisiä tietoja ole merkitty vartijakortille.
Vartijakortin kaksoiskappaletta tulisi hakea myös silloin, jos vartijakortti
olisi kadonnut tai turmeltunut. Uuden vartijakortin hakemiseen liittyvän
velvollisuuden välityksellä pyrittäisiin varmistautumaan siitä, että
vartijakorttiin merkittävät keskeisimmät tiedot olisivat ajan tasalla.
Vartijakorttiin merkittävillä tiedoilla ja niiden oikeellisuudella olisi erityistä
merkitystä sekä toimenpiteiden kohteena oleville henkilöille että
valvontaviranomaisille.

Vartijakorttiin merkittävillä henkilötiedoilla tarkoitettaisiin tässä yhteydessä
vartijan etu- ja sukunimiä sekä henkilötunnusta. Viittauksilla lain 29 §:n 2
momenttiin sekä 31 §:n 2 momenttiin tarkoitettaisiin tiettyjen
voimankäyttövälineiden kantamisen sekä koiran mukana pitämisen
edellytyksenä olevaa koulutusta. Vartijakorttiin voitaisiin merkitä kyseisten
koulutusten suorittamistiedot, jotka olisivat näin yksinkertaisesti
tarkastettavissa muun muassa poliisin suorittamassa kenttävalvonnassa.
Voimankäyttökoulutus voisi muodostua useammasta osasta, jolloin vartijan
olisi haettava vartijakortin kaksoiskappaletta uuden osan suorittamisen
johdosta. Vartijan koiranohjaajakoulutus suoritettaisiin aina tietyn
yksilöidyn koiran kanssa, jolloin vartijan olisi haettava vartijakortin
kaksoiskappaletta myös silloin, jos hän suorittaisi kyseisen koulutuksen
ensimmäisen kerran toisen koiran kanssa, eikä kyseisiä tietoja ole merkitty
vartijakortille.

Vartijakortin kaksoiskappaletta olisi haettava edellä mainittujen
koulutustietojen muutosten johdosta ainoastaan silloin, kun vartija
suorittaisi hyväksytysti ensimmäisen kerran kyseisen koulutuksen. Lisäksi
edellytettäisiin, ettei koulutuksen suoritustietoja ole merkitty vartijakortille.
Vartijan ei siten edellytettäisi hakevan vartijakortin kaksoiskappaletta
esimerkiksi vuosittain suoritettavan ampuma-aseen käsittelyyn ja
ampumistaitoon liittyvän kokeen hyväksytyn suorittamisen johdosta. Tältä
osin kokeen hyväksytystä suorittamisesta voitaisiin tehdä merkintä 44 §:n
mukaiseen turvallisuusalan valvontarekisteriin. Vartijakortin tiedot
pysyisivät nykyistä paremmin ajan tasalla myös sen seikan johdosta, että
vartijalle annettaisiin aina viiden vuoden välein tapahtuvan vartijaksi
hyväksymisen yhteydessä uusi vartijakortti.

Vartijakortin kaksoiskappaletta olisi haettava viipymättä. Hakemuksen
jättämiselle ei säädettäisi ehdotonta aikarajaa, koska esimerkiksi
katoamistapauksissa asiakirjan katoamisajankohta olisi vaikeasti
määriteltävissä. Käytännössä vartijan olisi haettava vartijakortin
kaksoiskappaletta viipymättä, koska vartijakortti olisi pidettävä 1 momentin
mukaan vartioimistehtävissä mukana ja esitettävä pyydettäessä.
Vartijakortin kaksoiskappaleen antaisi vartijan kotikunnan poliisilaitos,
mutta hakemus voitaisiin jättää myös muulle poliisilaitokselle.
Vartijakorttien mahdollinen väärinkäyttö estettäisiin merkitsemällä tiedot
vartijakortin kaksoiskappaleen antamisesta 44 §:ssä tarkoitettuun
turvallisuusalan valvontarekisteriin. Hakijalta edellytettäisiin myös vartija-
kortin kaksoiskappaleen hakemisen yhteydessä selvitystä, jos kortti
ilmoitettaisiin kadonneeksi tai turmeltuneeksi.

3 mom. Vartijakortti olisi nykyiseen tapaan heti luovutettava poliisille, jos
vartijaksi hyväksyminen on peruutettu. Vaikka korttia ei saataisikaan
viranomaisten haltuun, vartijaksi hyväksymisen peruuttaminen ja siten
myös vartijakortin voimassaolon lakkaaminen ilmenisi joka tapauksessa
turvallisuusalan valvontarekisteristä.
Vartijakortti olisi luovutettava poliisille myös silloin, kun vartijalle
luovutettaisiin uusi vartijakortti aikaisempaan korttiin merkityn
hyväksymisen voimassaoloaikana. Säännöksen välityksellä varmistuttaisiin
siitä, ettei vartijalla olisi hallussaan kahta hyväksymisajaltaan voimassa
olevaa vartijakorttia. Kortin luovuttamisvelvollisuus koskisi uudelleen
vartijaksi hyväksymisen ohella myös tilanteita, joissa vartijalle
luovutettaisiin uusi vartijakortti korttiin merkittävien koulutustietojen tai
hyväksymiseen mahdollisesti liitettyjen ehtojen ja rajoitusten muutosten
johdosta.

Vartijakortin luovuttamatta jättäjä syyllistyisi myös vartioi-
misliikerikkomukseen (56 §:n 3 momentti). Tämän rikosnimikkeen nojalla
ei tosin voitaisi suorittaa kotietsintää vartijakortin löytämiseksi.
Vartijaksi hyväksymisen väliaikaisesta peruuttamisesta ja siihen liittyvästä
vartijakortin pois ottamisesta säädettäisiin 50 §:ssä, jonka nojalla
vartijakortin pois ottamiseksi voitaisiin tehdä myös henkilöntarkastus.

---

Kyllä tuosta minun mielestäni aivan selvästi tulee ilmi, että nimi on kohdehenkilölle pyydettäessä ilmoitettava.

Lue lisää

Eduskuntakin on jo puuttunut HE 265/2004:ssä tähän nykyisten kouluttajien epäpätevyyteen. Valitettavan moni kouluttaja on tähän asti ollut poliisi (tms.) joka sivutoimenaan tehnyt näitä keikkoja.

Aivan kuten poliisinkin on esittäydyttävä nimeltä, on myös vartijan yksilöidyttävä nimenomaan nimellä joka on vartijakortissa.

TAVY:stä on myös asialle kysytty vahvistus

Mutta viimeiset "jääräpäät" luultavasti uskovat vasta kun ovat saaneet sakot asiasta.

Ammattikuvaaja kirjoitti:

Sinäkö sitä väärää oppia siis osaltasi jaat vartijoille? Tarkoitushan on että vartija on toimenpiteen kohteen yksilöitävissä. Kuvan avulla se ei tietenkään onnistu. Julkista valtaa käyttävä henkilö ei voi toimia nimettömästi, poliisina luulisi sinun sen perusasian tietävän. Jos lakipykälässä ei puhuta nimen näyttämisestä, niin miten perustelet kuvan näyttämisen, kun siitäkään ei puhuta? Ehkä koko kortin voisi peittää kämmenellä, koska laki ei kiellä sitä? No, oikeassa maailmassa lakia ei lueta tällä tavoin. Peruslähtökohta on toimenpiteen kohteen oikeusturva ja julkista valtaa käyttävän henkilön yksilöimismahdollisuus. Tämä tarkoittaa juuri sitä, miltä kuulostaakin, eli kortti on esitettävä nimineen päivineen. Ehkä poliisienkin koulutukseen olisi syytä saada korjausta?

Lue lisää

Valitan toistopostausta (meni edelliseenkin ketjuun), mutta koska pari yksityiskohtaa tuntuu olevan kummallakin "näkökannalla" kateissa, niin selvennetään:

Laissa tarkoitettu kortin näyttäminen, tarkoittaa (jenkkityyliin ilmaistuna) Kortin, Koko kortin ja Ei muun kuin kortin näyttämistä. Niin että kaikki kortissa olevat tiedot ovat havaittavissa.

Olennaisempaa on oikeasti se, miten kortti näytetään niin että työturvallisuus säilyy myös sitä esiin kaivaessa ja asiakkaalle esittäessä, koska luultavasti asiakas on jo tuohtunut jostakin korttia pyytäessään.

Tässä tilanteessa, ja viittaan alkuperäisen viestin kohtaan "Ja ihan tiedoksi, että vartijan on pyydettäessä esitettävä vartijakorttinsa, josta nimi selviää", tulee kuitenkin ratkaisevaksi se, että kortti pitää esittää tehtävää suorittaessa. Kuvauskieltoidean välittäminen asiakkaalle ei tavallisesti ole vartioimistehtävän suorittamista, joten tällaisen toimen yhteydessä ei vartijakortia tarvitse näyttää pyydettäessäkään.
Vartijan tehtävähän on laissa määritelty: "vartioimistehtävällä [tarkoitetaan] omaisuuden vartioimista, henkilön koskemattomuuden suojaamista sekä vartioimiskohteeseen tai toimeksiantajaan kohdistuneiden rikosten paljastamista samoin kuin näiden tehtävien valvomista"
Vartijakortista säädetään, että: "Vartijan on pidettävä kortti vartioimistehtävissä mukana ja esitettävä se pyydettäessä."

Kuten tuosta käy selvästi ilmi, ei kortin esittämisen velvollisuus ulotu pelkkään vartijana töissä olemiseen tai muiden kuin laissa tarkoitettujen vartioimistehtävien hoitamiseen. Jos vartija pyytää jotakuta olemaan kuvaamatta, hän ei suorita vartioimistehtävää (ellei kuvaaminen aiheuta vaaraa/vahinkoa ihmisille/omaisuudelle), vaan hän suorittaa muuta palvelutehtävää, josta toimeksiantaja on vartioimisliikkeen kanssa sopinut. Sama koskee ostoskärryjen työntämistä kaupassa silloin kun kärryt eivät ole vaarassa joutua varastetuksi tai ne eivät aiheuta vaaraa suojattaville henkilöille eli henkilökunnalle.

Koska kyseessä ei ole vartioimistehtävä, ei korttia tarvitse esittää. Yksinkertainen juttu sinänsä.

Julkisesta vallasta: vartija käyttää julkista valtaa vain suorittaessaan sellaista vartioimistehtävää, jonka osana hänellä on lakisääteinen oikeus antaa velvoittavia käskyjä. Esimerkiksi poistessaan asiakasta kohteesta. Muussa yhteydessä - kuten kuvausrajoituksen kertomisessa - vartija ei käytä julkista valtaa.

sgl-kouluttaja kirjoitti:

Valitan toistopostausta (meni edelliseenkin ketjuun), mutta koska pari yksityiskohtaa tuntuu olevan kummallakin "näkökannalla" kateissa, niin selvennetään:

Laissa tarkoitettu kortin näyttäminen, tarkoittaa (jenkkityyliin ilmaistuna) Kortin, Koko kortin ja Ei muun kuin kortin näyttämistä. Niin että kaikki kortissa olevat tiedot ovat havaittavissa.

Olennaisempaa on oikeasti se, miten kortti näytetään niin että työturvallisuus säilyy myös sitä esiin kaivaessa ja asiakkaalle esittäessä, koska luultavasti asiakas on jo tuohtunut jostakin korttia pyytäessään.

Tässä tilanteessa, ja viittaan alkuperäisen viestin kohtaan "Ja ihan tiedoksi, että vartijan on pyydettäessä esitettävä vartijakorttinsa, josta nimi selviää", tulee kuitenkin ratkaisevaksi se, että kortti pitää esittää tehtävää suorittaessa. Kuvauskieltoidean välittäminen asiakkaalle ei tavallisesti ole vartioimistehtävän suorittamista, joten tällaisen toimen yhteydessä ei vartijakortia tarvitse näyttää pyydettäessäkään.
Vartijan tehtävähän on laissa määritelty: "vartioimistehtävällä [tarkoitetaan] omaisuuden vartioimista, henkilön koskemattomuuden suojaamista sekä vartioimiskohteeseen tai toimeksiantajaan kohdistuneiden rikosten paljastamista samoin kuin näiden tehtävien valvomista"
Vartijakortista säädetään, että: "Vartijan on pidettävä kortti vartioimistehtävissä mukana ja esitettävä se pyydettäessä."

Kuten tuosta käy selvästi ilmi, ei kortin esittämisen velvollisuus ulotu pelkkään vartijana töissä olemiseen tai muiden kuin laissa tarkoitettujen vartioimistehtävien hoitamiseen. Jos vartija pyytää jotakuta olemaan kuvaamatta, hän ei suorita vartioimistehtävää (ellei kuvaaminen aiheuta vaaraa/vahinkoa ihmisille/omaisuudelle), vaan hän suorittaa muuta palvelutehtävää, josta toimeksiantaja on vartioimisliikkeen kanssa sopinut. Sama koskee ostoskärryjen työntämistä kaupassa silloin kun kärryt eivät ole vaarassa joutua varastetuksi tai ne eivät aiheuta vaaraa suojattaville henkilöille eli henkilökunnalle.

Koska kyseessä ei ole vartioimistehtävä, ei korttia tarvitse esittää. Yksinkertainen juttu sinänsä.

Julkisesta vallasta: vartija käyttää julkista valtaa vain suorittaessaan sellaista vartioimistehtävää, jonka osana hänellä on lakisääteinen oikeus antaa velvoittavia käskyjä. Esimerkiksi poistessaan asiakasta kohteesta. Muussa yhteydessä - kuten kuvausrajoituksen kertomisessa - vartija ei käytä julkista valtaa.

Lue lisää

Kuvauskieltoidean välittäminen (siis kuvauksen kieltäminen) ei ole mitään "muuta palvelutehtävää", vaan vartija puuttuu perustuslaillisiin oikeuksiin. Tämän hän tekee varijan aseman turvin, ulkoisilla tunnusmerkeillä varustautuneena. YKSIKÄÄN vartija ei ole todellakaan tullut sanomaan, että "minulla olisi pyyntö, mutta sitä ei tarvitse noudattaa, koska minulla ei ole oikeutta asiaa kieltää". Vartija katsoo kuvauksen estämisen kuuluvan toimivbaltansa rajoihin ja myös antaa tällaisen kuvan pelkällä univormullaan kohdehenkilölle. Pykälässä mainittu vartioimistehtävä koskee kauppakeskuksissa toimittaessa ajallisesti koko työvuoroa. Siis yksi työvuoro on yksi vartioimistehtävä. Kun vartija työvuoronsa aikana kieltää kuvaamista, menee tuo kortin näyttämisen kannalta vartioimistehtävään, vaikka toimenpiden sinänsä ei perustukaan lakiin. Vartijakortin esittämisvelvollisuus perustuu toimenpiteen KOHTEEN OIKEUSTURVAAN ja vartijan on ehdottomasti esitettävä kortti pyydettäessä puuttuessaan perustuslaillisiin oikeuksiin työvuoronsa aikana, oli toiminnallaan laissa perusteet tai ei. Kärryt eivät liity asiaan mitenkään, niiden lykkiminen ei puutu kenenkään perustuslaillisiin oikeuksiin.

Kuvaajakin kirjoitti:

Kuvauskieltoidean välittäminen (siis kuvauksen kieltäminen) ei ole mitään "muuta palvelutehtävää", vaan vartija puuttuu perustuslaillisiin oikeuksiin. Tämän hän tekee varijan aseman turvin, ulkoisilla tunnusmerkeillä varustautuneena. YKSIKÄÄN vartija ei ole todellakaan tullut sanomaan, että "minulla olisi pyyntö, mutta sitä ei tarvitse noudattaa, koska minulla ei ole oikeutta asiaa kieltää". Vartija katsoo kuvauksen estämisen kuuluvan toimivbaltansa rajoihin ja myös antaa tällaisen kuvan pelkällä univormullaan kohdehenkilölle. Pykälässä mainittu vartioimistehtävä koskee kauppakeskuksissa toimittaessa ajallisesti koko työvuoroa. Siis yksi työvuoro on yksi vartioimistehtävä. Kun vartija työvuoronsa aikana kieltää kuvaamista, menee tuo kortin näyttämisen kannalta vartioimistehtävään, vaikka toimenpiden sinänsä ei perustukaan lakiin. Vartijakortin esittämisvelvollisuus perustuu toimenpiteen KOHTEEN OIKEUSTURVAAN ja vartijan on ehdottomasti esitettävä kortti pyydettäessä puuttuessaan perustuslaillisiin oikeuksiin työvuoronsa aikana, oli toiminnallaan laissa perusteet tai ei. Kärryt eivät liity asiaan mitenkään, niiden lykkiminen ei puutu kenenkään perustuslaillisiin oikeuksiin.

Lue lisää

Lopettakaa jo tuo väsynyt valitus ja menkää omille sivuille!Kouluttaja tuossa nyt toi totuuden esiin ja siitä voi lisäksi rivienvälistä lukea että turhaan te kuvaajat täällä taistelette "oikeuksienne" puolesta!Menkää oikeuteen taistelemaan jos olette kerran niin varmoja asioistanne.Menkää kuvaajat rannalle ja ottakaa rennosti ;)

Kuvaajakin kirjoitti:

Kuvauskieltoidean välittäminen (siis kuvauksen kieltäminen) ei ole mitään "muuta palvelutehtävää", vaan vartija puuttuu perustuslaillisiin oikeuksiin. Tämän hän tekee varijan aseman turvin, ulkoisilla tunnusmerkeillä varustautuneena. YKSIKÄÄN vartija ei ole todellakaan tullut sanomaan, että "minulla olisi pyyntö, mutta sitä ei tarvitse noudattaa, koska minulla ei ole oikeutta asiaa kieltää". Vartija katsoo kuvauksen estämisen kuuluvan toimivbaltansa rajoihin ja myös antaa tällaisen kuvan pelkällä univormullaan kohdehenkilölle. Pykälässä mainittu vartioimistehtävä koskee kauppakeskuksissa toimittaessa ajallisesti koko työvuoroa. Siis yksi työvuoro on yksi vartioimistehtävä. Kun vartija työvuoronsa aikana kieltää kuvaamista, menee tuo kortin näyttämisen kannalta vartioimistehtävään, vaikka toimenpiden sinänsä ei perustukaan lakiin. Vartijakortin esittämisvelvollisuus perustuu toimenpiteen KOHTEEN OIKEUSTURVAAN ja vartijan on ehdottomasti esitettävä kortti pyydettäessä puuttuessaan perustuslaillisiin oikeuksiin työvuoronsa aikana, oli toiminnallaan laissa perusteet tai ei. Kärryt eivät liity asiaan mitenkään, niiden lykkiminen ei puutu kenenkään perustuslaillisiin oikeuksiin.

Lue lisää

Kuvaamisen kieltämisen pyytämällä voi tehdä ketä tahansa ja näin usein tapahtuukin monissa paikoissa. Esimerkiksi huoltomiehet olivat ennen vartijoita yleensä asialla.

Missä sanotaan että jos toista pyytää niin pitää kertoa ettei ole pakko näin tehdä? Ei siis vain vartija tai järjestyksenvalvojan vaan kenenkään.

Vartioimistehtävät on tyhjentävästi lueteltu laissa kuten SGL-kouluttaja kirjoitti eikä tässä mainita kuvaamisen estämistä.

Kyse nimenomaan laissa määritellyn TOIMENPITEEN
-joka poikkeaa jokamiehen oikeudesta- suorittamisesta. Lailliset toimenpiteet on lueteltu yhtä tyhentävästi laissa (kohta vartijan oikeudet, eikä tässä mainita kuvaamisen estämistä).

Jo se että kuvaaja uhkailee muilla toimenpiteillään kuten eräs "ammattikuvaaja" täällä aiemmin oikeuttaa vartijan olematta esittämästä vartijakorttia tälle koska lain perusteluissa tästä nimenomainen maininta "...henkilötiedot esimerkiksi kiusantekoa tai painostusta varten".

Susi kirjoitti:

Kuvaamisen kieltämisen pyytämällä voi tehdä ketä tahansa ja näin usein tapahtuukin monissa paikoissa. Esimerkiksi huoltomiehet olivat ennen vartijoita yleensä asialla.

Missä sanotaan että jos toista pyytää niin pitää kertoa ettei ole pakko näin tehdä? Ei siis vain vartija tai järjestyksenvalvojan vaan kenenkään.

Vartioimistehtävät on tyhjentävästi lueteltu laissa kuten SGL-kouluttaja kirjoitti eikä tässä mainita kuvaamisen estämistä.

Kyse nimenomaan laissa määritellyn TOIMENPITEEN
-joka poikkeaa jokamiehen oikeudesta- suorittamisesta. Lailliset toimenpiteet on lueteltu yhtä tyhentävästi laissa (kohta vartijan oikeudet, eikä tässä mainita kuvaamisen estämistä).

Jo se että kuvaaja uhkailee muilla toimenpiteillään kuten eräs "ammattikuvaaja" täällä aiemmin oikeuttaa vartijan olematta esittämästä vartijakorttia tälle koska lain perusteluissa tästä nimenomainen maininta "...henkilötiedot esimerkiksi kiusantekoa tai painostusta varten".

Lue lisää

"Kuvaamisen kieltämisen pyytämällä voi tehdä ketä tahansa ja näin usein tapahtuukin monissa paikoissa. Esimerkiksi huoltomiehet olivat ennen vartijoita yleensä asialla."

Huoltomiehet ja muut siviilit eivät pukeudu laissa määriteltyyn toimiasuun, joka kertoo kohteelle, että henkilöllä on lain suomia valtuuksia tehdä tiettyjä juttuja.

"Missä sanotaan että jos toista pyytää niin pitää kertoa ettei ole pakko näin tehdä? Ei siis vain vartija tai järjestyksenvalvojan vaan kenenkään."

Ihan sama mitä siviilit pyytävät, ei liity tähän kovinkaan olennaisesti. Vartijan sen sijaan on syytä tehdä kohdehenkilölle selväksi, että hänelllä ei ole oikeutta kieltää, mutta hän nyt kuitenkin pyytää. Ai miksi? Siksi, että muutoin kohdehenkilö saattaa luopua perustuslaillisista oikeuksistaan pelkästään siksi, että julkista valtaa käyttävä henkilö pyytää (=kehoittaa), vaikka mitään tarvetta ei olisi.

"Vartioimistehtävät on tyhjentävästi lueteltu laissa kuten SGL-kouluttaja kirjoitti eikä tässä mainita kuvaamisen estämistä."

Niinkuin kirjoitin, vartioimistehtävä on yhtä kuin työvuoro. Työvuoro voi toimeksiantosopimuksen mukaisesti liittyä esimerkiksi omaisuuden suojelemiseen. Mutta tämä on vartijakortin näyttämisen kannalta aivan sama, koska puuttuessaan millä tahansa tavalla perustuslaillisiin oikeuksiin, vartija on velvollinen pyydettäessä identifioimaan itsensä kohdehenkilön oikeusturvan takaamiseksi.

"Kyse nimenomaan laissa määritellyn TOIMENPITEEN
-joka poikkeaa jokamiehen oikeudesta- suorittamisesta. Lailliset toimenpiteet on lueteltu yhtä tyhentävästi laissa (kohta vartijan oikeudet, eikä tässä mainita kuvaamisen estämistä)."

On erittäin kummallinen ajatus, että kohdehenkilön oikeusturvan vuoksi vartijan tulee esiintyä nimellään vain silloin kuin vartijan toiminnassa ei ole mitään lainvastaista. Oikeusturvahan ei ole millään tavalla tällöin vaarassa, mutta sinun mielestäsi vain tällöin tarvitsee nimi ilmoittaa? Onpa omituinen ja hyödytön laki saatu aikaiseksi! No, näinhän asia ei onneksi ole. Vartijan tulee esittää vartijakortti aina kohdistaessaan mitä tahansa perustuslaillisiin oikeuksiin puuttuvia toimenpiteitä ystävällisestä pyynnöstä voimankäyttöön. Ystävällinen pyyntökin on toimenpiteenä tehokas, mikäli kohdehenkilö erehdytetään luulemaan, että vartijan pyyntö on laillisen toimivallan käyttöä. Kohdehenkilön oikeusturva on tällöin oikeasti vaarassa, eikä laissa todellakaan tarkoiteta sitä, että vartijakortin voisi jättää näyttämättä tilanteessa, jossa siihen oikeasti on tarvetta.

sgl-kouluttaja kirjoitti:

Valitan toistopostausta (meni edelliseenkin ketjuun), mutta koska pari yksityiskohtaa tuntuu olevan kummallakin "näkökannalla" kateissa, niin selvennetään:

Laissa tarkoitettu kortin näyttäminen, tarkoittaa (jenkkityyliin ilmaistuna) Kortin, Koko kortin ja Ei muun kuin kortin näyttämistä. Niin että kaikki kortissa olevat tiedot ovat havaittavissa.

Olennaisempaa on oikeasti se, miten kortti näytetään niin että työturvallisuus säilyy myös sitä esiin kaivaessa ja asiakkaalle esittäessä, koska luultavasti asiakas on jo tuohtunut jostakin korttia pyytäessään.

Tässä tilanteessa, ja viittaan alkuperäisen viestin kohtaan "Ja ihan tiedoksi, että vartijan on pyydettäessä esitettävä vartijakorttinsa, josta nimi selviää", tulee kuitenkin ratkaisevaksi se, että kortti pitää esittää tehtävää suorittaessa. Kuvauskieltoidean välittäminen asiakkaalle ei tavallisesti ole vartioimistehtävän suorittamista, joten tällaisen toimen yhteydessä ei vartijakortia tarvitse näyttää pyydettäessäkään.
Vartijan tehtävähän on laissa määritelty: "vartioimistehtävällä [tarkoitetaan] omaisuuden vartioimista, henkilön koskemattomuuden suojaamista sekä vartioimiskohteeseen tai toimeksiantajaan kohdistuneiden rikosten paljastamista samoin kuin näiden tehtävien valvomista"
Vartijakortista säädetään, että: "Vartijan on pidettävä kortti vartioimistehtävissä mukana ja esitettävä se pyydettäessä."

Kuten tuosta käy selvästi ilmi, ei kortin esittämisen velvollisuus ulotu pelkkään vartijana töissä olemiseen tai muiden kuin laissa tarkoitettujen vartioimistehtävien hoitamiseen. Jos vartija pyytää jotakuta olemaan kuvaamatta, hän ei suorita vartioimistehtävää (ellei kuvaaminen aiheuta vaaraa/vahinkoa ihmisille/omaisuudelle), vaan hän suorittaa muuta palvelutehtävää, josta toimeksiantaja on vartioimisliikkeen kanssa sopinut. Sama koskee ostoskärryjen työntämistä kaupassa silloin kun kärryt eivät ole vaarassa joutua varastetuksi tai ne eivät aiheuta vaaraa suojattaville henkilöille eli henkilökunnalle.

Koska kyseessä ei ole vartioimistehtävä, ei korttia tarvitse esittää. Yksinkertainen juttu sinänsä.

Julkisesta vallasta: vartija käyttää julkista valtaa vain suorittaessaan sellaista vartioimistehtävää, jonka osana hänellä on lakisääteinen oikeus antaa velvoittavia käskyjä. Esimerkiksi poistessaan asiakasta kohteesta. Muussa yhteydessä - kuten kuvausrajoituksen kertomisessa - vartija ei käytä julkista valtaa.

Lue lisää

"Koska kyseessä ei ole vartioimistehtävä, ei korttia tarvitse esittää. Yksinkertainen juttu sinänsä."

Onko siis niin, että kieltäessään kuvaamista, vartija ei saa olla pukeutunut vartijan asuun?

"32 §

Vartijan on vartioimistehtävissä oltava pukeutunut vartijan asuun.

...

Vartijan asua saa käyttää vain vartija vartioimistehtävissä. "

sgl-kouluttaja kirjoitti:

Valitan toistopostausta (meni edelliseenkin ketjuun), mutta koska pari yksityiskohtaa tuntuu olevan kummallakin "näkökannalla" kateissa, niin selvennetään:

Laissa tarkoitettu kortin näyttäminen, tarkoittaa (jenkkityyliin ilmaistuna) Kortin, Koko kortin ja Ei muun kuin kortin näyttämistä. Niin että kaikki kortissa olevat tiedot ovat havaittavissa.

Olennaisempaa on oikeasti se, miten kortti näytetään niin että työturvallisuus säilyy myös sitä esiin kaivaessa ja asiakkaalle esittäessä, koska luultavasti asiakas on jo tuohtunut jostakin korttia pyytäessään.

Tässä tilanteessa, ja viittaan alkuperäisen viestin kohtaan "Ja ihan tiedoksi, että vartijan on pyydettäessä esitettävä vartijakorttinsa, josta nimi selviää", tulee kuitenkin ratkaisevaksi se, että kortti pitää esittää tehtävää suorittaessa. Kuvauskieltoidean välittäminen asiakkaalle ei tavallisesti ole vartioimistehtävän suorittamista, joten tällaisen toimen yhteydessä ei vartijakortia tarvitse näyttää pyydettäessäkään.
Vartijan tehtävähän on laissa määritelty: "vartioimistehtävällä [tarkoitetaan] omaisuuden vartioimista, henkilön koskemattomuuden suojaamista sekä vartioimiskohteeseen tai toimeksiantajaan kohdistuneiden rikosten paljastamista samoin kuin näiden tehtävien valvomista"
Vartijakortista säädetään, että: "Vartijan on pidettävä kortti vartioimistehtävissä mukana ja esitettävä se pyydettäessä."

Kuten tuosta käy selvästi ilmi, ei kortin esittämisen velvollisuus ulotu pelkkään vartijana töissä olemiseen tai muiden kuin laissa tarkoitettujen vartioimistehtävien hoitamiseen. Jos vartija pyytää jotakuta olemaan kuvaamatta, hän ei suorita vartioimistehtävää (ellei kuvaaminen aiheuta vaaraa/vahinkoa ihmisille/omaisuudelle), vaan hän suorittaa muuta palvelutehtävää, josta toimeksiantaja on vartioimisliikkeen kanssa sopinut. Sama koskee ostoskärryjen työntämistä kaupassa silloin kun kärryt eivät ole vaarassa joutua varastetuksi tai ne eivät aiheuta vaaraa suojattaville henkilöille eli henkilökunnalle.

Koska kyseessä ei ole vartioimistehtävä, ei korttia tarvitse esittää. Yksinkertainen juttu sinänsä.

Julkisesta vallasta: vartija käyttää julkista valtaa vain suorittaessaan sellaista vartioimistehtävää, jonka osana hänellä on lakisääteinen oikeus antaa velvoittavia käskyjä. Esimerkiksi poistessaan asiakasta kohteesta. Muussa yhteydessä - kuten kuvausrajoituksen kertomisessa - vartija ei käytä julkista valtaa.

Lue lisää

Saako vartija sakot, kun hän käyttää vartijan asua kieltäessään kuvaamista?

"56 §

...

5) ei käytä vartijan asua tai käyttää vartijan asua vastoin 32 §:n säännöksiä tai käyttää vartijan asua, joka on 33 §:n vastainen, taikka

6) laiminlyö 34 §:ssä säädetyn vartijakortin mukana pitämistä, esittämistä tai poliisille luovuttamista koskevan velvollisuuden.

Vartioimisliikerikkomuksesta tuomitaan myös ... sekä se, joka oikeudettomasti käyttää vartijan asua."

Palveluesimies kirjoitti:

Saako vartija sakot, kun hän käyttää vartijan asua kieltäessään kuvaamista?

"56 §

...

5) ei käytä vartijan asua tai käyttää vartijan asua vastoin 32 §:n säännöksiä tai käyttää vartijan asua, joka on 33 §:n vastainen, taikka

6) laiminlyö 34 §:ssä säädetyn vartijakortin mukana pitämistä, esittämistä tai poliisille luovuttamista koskevan velvollisuuden.

Vartioimisliikerikkomuksesta tuomitaan myös ... sekä se, joka oikeudettomasti käyttää vartijan asua."

Lue lisää

Työntää se vartija monessa paikassa kärryjäkin ja Turvatiimillä on oma palvelukonsepti talonmiespalveluista.

Vartijan asun käyttäminen on sallittua näissäkin tehtävissä mikäli toimeksiantosopimus jossa mainitaan laissa mainittuja oikeita vartioimistehtäviä samassa kohteessa jossa näitä muita tehtäviä suoritetaan.

Jos pääasiallinen ja ainoa tehtävä olisi tuo kuvaamisen kieltäminen ei todella saisi vartijan asua käyttää tässä.

Ehkä tämä oli palveluesimiehen itse ironiaa mutta tippui kyllä aika kauas alkuperäisestä.

Susi kirjoitti:

Työntää se vartija monessa paikassa kärryjäkin ja Turvatiimillä on oma palvelukonsepti talonmiespalveluista.

Vartijan asun käyttäminen on sallittua näissäkin tehtävissä mikäli toimeksiantosopimus jossa mainitaan laissa mainittuja oikeita vartioimistehtäviä samassa kohteessa jossa näitä muita tehtäviä suoritetaan.

Jos pääasiallinen ja ainoa tehtävä olisi tuo kuvaamisen kieltäminen ei todella saisi vartijan asua käyttää tässä.

Ehkä tämä oli palveluesimiehen itse ironiaa mutta tippui kyllä aika kauas alkuperäisestä.

Lue lisää

"Työntää se vartija monessa paikassa kärryjäkin ja Turvatiimillä on oma palvelukonsepti talonmiespalveluista."

Näissä tehtävissä ei puututa muiden ihmisten tekemiisiin, joten niillä ei käsittääkseni ole kummoistakaan esimerkkiarvoa tässä keskustelussa. Sivujuonteena voidaan tosin pohtia, onko vartijan asun käyttö näissä tehtävissä laillista. En nyt kuitenkan käsittele asiaa tässä ketjussa sen enempää.

Kirjoitit aikaisemmin:
"Vartioimistehtävät on tyhjentävästi lueteltu laissa kuten SGL-kouluttaja kirjoitti eikä tässä mainita kuvaamisen estämistä."

SGL-kouluttaja:
"Koska kyseessä ei ole vartioimistehtävä, ei korttia tarvitse esittää. Yksinkertainen juttu sinänsä."

"32 §

Vartijan on vartioimistehtävissä oltava pukeutunut vartijan asuun.
...
Vartijan asua saa käyttää vain vartija vartioimistehtävissä. "

"56 §

5) ei käytä vartijan asua tai käyttää vartijan asua vastoin 32 §:n säännöksiä tai käyttää vartijan asua, joka on 33 §:n vastainen, taikka

6) laiminlyö 34 §:ssä säädetyn vartijakortin mukana pitämistä, esittämistä tai poliisille luovuttamista koskevan velvollisuuden.

Vartioimisliikerikkomuksesta tuomitaan myös ... sekä se, joka oikeudettomasti käyttää vartijan asua."


Nyt ollaan siis tilanteessa, jossa väitetään vartioimistehtävän tarkoittavan yksittäistä toimenpidettä. Tällä on perusteltu sitä, että vartijakorttia ei tarvitse näyttää kuvausta kiellettäessä, koska kyse ei ole toimenpiteenä vartioimistehtävästä, vaan pikemminkin "palvelutehtävästä".

Laki on täysin selvä tässä kohtaa: vartijan asua saa käyttää vain vartioimistehtävissä. Mikäli siis katsotte, että kuvaamisen kieltäminen ei ole vartioimistehtävä, ei siinä saa käyttää lain mukaan vartijan asua. Joko määritelmänne vartioimistehtävästä on väärä, tai sitten vartijat toimivat useissa tehtävissä laittomasti vartijan asussa.

Kirjoitit: "Vartijan asun käyttäminen on sallittua näissäkin tehtävissä mikäli toimeksiantosopimus jossa mainitaan laissa mainittuja oikeita vartioimistehtäviä samassa kohteessa jossa näitä muita tehtäviä suoritetaan."

Edellä olevat pykälät huomioiden kysynkin nyt: missä tällainen valtuutus annetaan, kun ko. pykäliä ei voi millään tavalla tulkita näin? Pykälissähän ei ole edes tulkinnanvaraa. Asua saa käyttää vain vartioimistehtävissä, jotka siis ovat teidän mukaanne luonteeltaan yksittäisiä toimenpiteitä, jotka on lueteltu tyhjentävästi laissa.

Palveluesimies kirjoitti:

"Työntää se vartija monessa paikassa kärryjäkin ja Turvatiimillä on oma palvelukonsepti talonmiespalveluista."

Näissä tehtävissä ei puututa muiden ihmisten tekemiisiin, joten niillä ei käsittääkseni ole kummoistakaan esimerkkiarvoa tässä keskustelussa. Sivujuonteena voidaan tosin pohtia, onko vartijan asun käyttö näissä tehtävissä laillista. En nyt kuitenkan käsittele asiaa tässä ketjussa sen enempää.

Kirjoitit aikaisemmin:
"Vartioimistehtävät on tyhjentävästi lueteltu laissa kuten SGL-kouluttaja kirjoitti eikä tässä mainita kuvaamisen estämistä."

SGL-kouluttaja:
"Koska kyseessä ei ole vartioimistehtävä, ei korttia tarvitse esittää. Yksinkertainen juttu sinänsä."

"32 §

Vartijan on vartioimistehtävissä oltava pukeutunut vartijan asuun.
...
Vartijan asua saa käyttää vain vartija vartioimistehtävissä. "

"56 §

5) ei käytä vartijan asua tai käyttää vartijan asua vastoin 32 §:n säännöksiä tai käyttää vartijan asua, joka on 33 §:n vastainen, taikka

6) laiminlyö 34 §:ssä säädetyn vartijakortin mukana pitämistä, esittämistä tai poliisille luovuttamista koskevan velvollisuuden.

Vartioimisliikerikkomuksesta tuomitaan myös ... sekä se, joka oikeudettomasti käyttää vartijan asua."


Nyt ollaan siis tilanteessa, jossa väitetään vartioimistehtävän tarkoittavan yksittäistä toimenpidettä. Tällä on perusteltu sitä, että vartijakorttia ei tarvitse näyttää kuvausta kiellettäessä, koska kyse ei ole toimenpiteenä vartioimistehtävästä, vaan pikemminkin "palvelutehtävästä".

Laki on täysin selvä tässä kohtaa: vartijan asua saa käyttää vain vartioimistehtävissä. Mikäli siis katsotte, että kuvaamisen kieltäminen ei ole vartioimistehtävä, ei siinä saa käyttää lain mukaan vartijan asua. Joko määritelmänne vartioimistehtävästä on väärä, tai sitten vartijat toimivat useissa tehtävissä laittomasti vartijan asussa.

Kirjoitit: "Vartijan asun käyttäminen on sallittua näissäkin tehtävissä mikäli toimeksiantosopimus jossa mainitaan laissa mainittuja oikeita vartioimistehtäviä samassa kohteessa jossa näitä muita tehtäviä suoritetaan."

Edellä olevat pykälät huomioiden kysynkin nyt: missä tällainen valtuutus annetaan, kun ko. pykäliä ei voi millään tavalla tulkita näin? Pykälissähän ei ole edes tulkinnanvaraa. Asua saa käyttää vain vartioimistehtävissä, jotka siis ovat teidän mukaanne luonteeltaan yksittäisiä toimenpiteitä, jotka on lueteltu tyhjentävästi laissa.

Lue lisää

Vastaan tähän vaikkei minulle ollutkaan. Mielestäni tässä kirjoituksessa tuli esille hyvä pointti, joka valottaa omia ajatuksiani. Tämä on osoitettu lähinnä SGL-kouluttajalle ja Sudelle.


Tarkastellaan rinnakkain kolmea pykälää:

13 §
Vartijan on vartioimistehtävässä ilmoitettava henkilöön kohdistuvan toimenpiteen peruste toimenpiteen kohteena olevalle...

32 §
Vartijan on vartioimistehtävissä oltava pukeutunut vartijan asuun.
...
Vartijan asua saa käyttää vain vartija vartioimistehtävissä.

34 §
...Vartijan on pidettävä kortti vartioimistehtävissä mukana ja esitettävä se pyydettäessä.


Ajatellaan nyt, että vartioimistehtävä on luonteeltaan aikaisemmin poissulkevasti lueteltu yksittäinen toimenpide, eikä kuvaamisen kieltäminen ole siis vartioimistehtävä.

Ei vartioimistehtävä:
-> toimenpiteen perustetta ei tarvitse ilmoittaa
-> vartijakorttia ei tarvitse esittää
-> vartijan asua EI saa käyttää

Ajatellaan nyt, että vartioimistehtävä on luonteeltaan yksittäistä toimenpidettä laveampi käsite, esim. yksittäisen vartijan kohdalla työvuoro tietyn toimeksiantosopimuksen piirissä.

On vartioimistehtävä:
-> toimenpiteen peruste on ilmoitettava
-> vartijakortti on pyydettäessä esitettävä
-> saa ja pitää olla pukeutunut vartijan asuun


Tässä ovat siis käytettävissä olevat vaihtoehdot. Homma ei toimi niin, että vartijakortin kohdalla kyse EI ole vartioimistehtävästä, mutta vartijan asun kohdalla ON. Toimenpide joko on, tai sitten ei ole, vartioimistehtävän suorittamiseksi katsottava toimenpide. Itse seison lujasti sen takana, että kyseessä on vartioimistehtävään liittyvä toimenpide, vaikkakin laillisesti perusteeton.

Kuvaajakin kirjoitti:

Vastaan tähän vaikkei minulle ollutkaan. Mielestäni tässä kirjoituksessa tuli esille hyvä pointti, joka valottaa omia ajatuksiani. Tämä on osoitettu lähinnä SGL-kouluttajalle ja Sudelle.


Tarkastellaan rinnakkain kolmea pykälää:

13 §
Vartijan on vartioimistehtävässä ilmoitettava henkilöön kohdistuvan toimenpiteen peruste toimenpiteen kohteena olevalle...

32 §
Vartijan on vartioimistehtävissä oltava pukeutunut vartijan asuun.
...
Vartijan asua saa käyttää vain vartija vartioimistehtävissä.

34 §
...Vartijan on pidettävä kortti vartioimistehtävissä mukana ja esitettävä se pyydettäessä.


Ajatellaan nyt, että vartioimistehtävä on luonteeltaan aikaisemmin poissulkevasti lueteltu yksittäinen toimenpide, eikä kuvaamisen kieltäminen ole siis vartioimistehtävä.

Ei vartioimistehtävä:
-> toimenpiteen perustetta ei tarvitse ilmoittaa
-> vartijakorttia ei tarvitse esittää
-> vartijan asua EI saa käyttää

Ajatellaan nyt, että vartioimistehtävä on luonteeltaan yksittäistä toimenpidettä laveampi käsite, esim. yksittäisen vartijan kohdalla työvuoro tietyn toimeksiantosopimuksen piirissä.

On vartioimistehtävä:
-> toimenpiteen peruste on ilmoitettava
-> vartijakortti on pyydettäessä esitettävä
-> saa ja pitää olla pukeutunut vartijan asuun


Tässä ovat siis käytettävissä olevat vaihtoehdot. Homma ei toimi niin, että vartijakortin kohdalla kyse EI ole vartioimistehtävästä, mutta vartijan asun kohdalla ON. Toimenpide joko on, tai sitten ei ole, vartioimistehtävän suorittamiseksi katsottava toimenpide. Itse seison lujasti sen takana, että kyseessä on vartioimistehtävään liittyvä toimenpide, vaikkakin laillisesti perusteeton.

Lue lisää

vaan ihan vapaasti , minä istuskelen terassilla bissellä

Palveluesimies kirjoitti:

"Työntää se vartija monessa paikassa kärryjäkin ja Turvatiimillä on oma palvelukonsepti talonmiespalveluista."

Näissä tehtävissä ei puututa muiden ihmisten tekemiisiin, joten niillä ei käsittääkseni ole kummoistakaan esimerkkiarvoa tässä keskustelussa. Sivujuonteena voidaan tosin pohtia, onko vartijan asun käyttö näissä tehtävissä laillista. En nyt kuitenkan käsittele asiaa tässä ketjussa sen enempää.

Kirjoitit aikaisemmin:
"Vartioimistehtävät on tyhjentävästi lueteltu laissa kuten SGL-kouluttaja kirjoitti eikä tässä mainita kuvaamisen estämistä."

SGL-kouluttaja:
"Koska kyseessä ei ole vartioimistehtävä, ei korttia tarvitse esittää. Yksinkertainen juttu sinänsä."

"32 §

Vartijan on vartioimistehtävissä oltava pukeutunut vartijan asuun.
...
Vartijan asua saa käyttää vain vartija vartioimistehtävissä. "

"56 §

5) ei käytä vartijan asua tai käyttää vartijan asua vastoin 32 §:n säännöksiä tai käyttää vartijan asua, joka on 33 §:n vastainen, taikka

6) laiminlyö 34 §:ssä säädetyn vartijakortin mukana pitämistä, esittämistä tai poliisille luovuttamista koskevan velvollisuuden.

Vartioimisliikerikkomuksesta tuomitaan myös ... sekä se, joka oikeudettomasti käyttää vartijan asua."


Nyt ollaan siis tilanteessa, jossa väitetään vartioimistehtävän tarkoittavan yksittäistä toimenpidettä. Tällä on perusteltu sitä, että vartijakorttia ei tarvitse näyttää kuvausta kiellettäessä, koska kyse ei ole toimenpiteenä vartioimistehtävästä, vaan pikemminkin "palvelutehtävästä".

Laki on täysin selvä tässä kohtaa: vartijan asua saa käyttää vain vartioimistehtävissä. Mikäli siis katsotte, että kuvaamisen kieltäminen ei ole vartioimistehtävä, ei siinä saa käyttää lain mukaan vartijan asua. Joko määritelmänne vartioimistehtävästä on väärä, tai sitten vartijat toimivat useissa tehtävissä laittomasti vartijan asussa.

Kirjoitit: "Vartijan asun käyttäminen on sallittua näissäkin tehtävissä mikäli toimeksiantosopimus jossa mainitaan laissa mainittuja oikeita vartioimistehtäviä samassa kohteessa jossa näitä muita tehtäviä suoritetaan."

Edellä olevat pykälät huomioiden kysynkin nyt: missä tällainen valtuutus annetaan, kun ko. pykäliä ei voi millään tavalla tulkita näin? Pykälissähän ei ole edes tulkinnanvaraa. Asua saa käyttää vain vartioimistehtävissä, jotka siis ovat teidän mukaanne luonteeltaan yksittäisiä toimenpiteitä, jotka on lueteltu tyhjentävästi laissa.

Lue lisää

Esittämäsi kysymykset ovat hyviä ja kielivät LYTP:n laatimisessa lakiin jääneistä epäselvyyksistä ja ristiriidoista, joita on muitakin. Surullisen kuuluisin on vaatimus osoittaa vuosittain ampumataito, jos kantaa teleskooppipatukkaa.

Vartijan ollessa vartioimiskohteessa hän suorittaa pääsääntöisesti vartioimistehtävää, koska hän samalla suojaa vartioitavaa omaisuutta ja henkilöstöä. Kuitenkin esimerkiksi tauolla ollessaan vartija joutuu lopettamaan tämän toiminnan, eikä vartija myöskään vartíoi mitään ollessaan matkalla kotoa töihin tai töistä takaisin kotiin. Samoin esimerkiksi piirivartija on vartija vasta saapuessaan vartioimisalueelle, sen ulkopuolella hän on vain "ihminen matkalla työpaikalle".

Samalla kun vartija esittää kuvaajalle pyynnön olla kuvaamatta, hän toivottavasti (jos on ammattilainen) tarkkailee myös ympäristöä eli jatkaa meneillään olevaa vartioimistehtävää - siis omaisuuden ja henkilöiden suojaamista tai rikosten paljastamista. Nimimerkki Kuvaajakin on siis sikäli aivan oikeassa, että yksi työvuoro on pääsääntöisesti alusta loppuun saakka yksi vartioimistehtävä. Siinä hän sen sijaan on väärässä, mihin ja keihin se tehtävä kohdistuu, eli ketkä ovat sellaisia tehtävän ja toimenpiteen kohteeksi joutuvia tahoja joille kortti tulee esittää.

Vartijan tarvitsee esittää vartijakortti vain jos se liittyy vartioimistehtävään eli siihen suojaamiseen tai rikosten paljastamiseen. Kaikki muu mitä vartija tekee siinä samalla, on muuta työtä, ja vaikka vartijalla onkin sitä suorittaessaan päällään vartijan asu, ei se vaikuta tilanteeseen tai vartijan asemaan. Jokaisella kansalaisella on oma velvollisuutensa tuntea tarvittava lainsäädäntö ja tietää milloin vartija suorittaa tehtäväänsä ja milloin hän solmii kengännauhojaan. No, valitettavasti maailma on täynnä niitä jotka luulevat tietävänsä vartijan oikeudet ja hehän ovat tyypillisesti niitä hankalia "sulla ei oo mitään oikeutta koskea muhun" -asiakkaita. Heillekin matka lakipykälien uumeniin olisi toivottava, viimeistään putkasta pääsyn jälkeen.

Vartijalla ei ole velvollisuutta esittää vartijakorttia sivulliselle, eli henkilölle johon vartijan toimenpide (siis vartiointitehtävä) ei kohdistu. Tämä kattaa myös kuvaajat. Samalla tavalla vartijalla ei ole velvollisuutta esittää vartijakorttiaan, jos hän itse näpistää kaupasta omaisuutta, koska sekään ei ole vartioimistehtävän suorittamista vaan varsin päinvastainen toimi.

Oikeusvaltion perusperiaatteita: Ei kenelläkään ole velvollisuutta todistaa itseään vastaan tai antaa todistusaineistoa itseään vastaan, joten mikäli tulee rikkoneeksi jonkin tahon perustuslaillisia oikeuksia, ei se aiheuta velvollisuutta näyttää korttia.

sgl-kouluttaja kirjoitti:

Esittämäsi kysymykset ovat hyviä ja kielivät LYTP:n laatimisessa lakiin jääneistä epäselvyyksistä ja ristiriidoista, joita on muitakin. Surullisen kuuluisin on vaatimus osoittaa vuosittain ampumataito, jos kantaa teleskooppipatukkaa.

Vartijan ollessa vartioimiskohteessa hän suorittaa pääsääntöisesti vartioimistehtävää, koska hän samalla suojaa vartioitavaa omaisuutta ja henkilöstöä. Kuitenkin esimerkiksi tauolla ollessaan vartija joutuu lopettamaan tämän toiminnan, eikä vartija myöskään vartíoi mitään ollessaan matkalla kotoa töihin tai töistä takaisin kotiin. Samoin esimerkiksi piirivartija on vartija vasta saapuessaan vartioimisalueelle, sen ulkopuolella hän on vain "ihminen matkalla työpaikalle".

Samalla kun vartija esittää kuvaajalle pyynnön olla kuvaamatta, hän toivottavasti (jos on ammattilainen) tarkkailee myös ympäristöä eli jatkaa meneillään olevaa vartioimistehtävää - siis omaisuuden ja henkilöiden suojaamista tai rikosten paljastamista. Nimimerkki Kuvaajakin on siis sikäli aivan oikeassa, että yksi työvuoro on pääsääntöisesti alusta loppuun saakka yksi vartioimistehtävä. Siinä hän sen sijaan on väärässä, mihin ja keihin se tehtävä kohdistuu, eli ketkä ovat sellaisia tehtävän ja toimenpiteen kohteeksi joutuvia tahoja joille kortti tulee esittää.

Vartijan tarvitsee esittää vartijakortti vain jos se liittyy vartioimistehtävään eli siihen suojaamiseen tai rikosten paljastamiseen. Kaikki muu mitä vartija tekee siinä samalla, on muuta työtä, ja vaikka vartijalla onkin sitä suorittaessaan päällään vartijan asu, ei se vaikuta tilanteeseen tai vartijan asemaan. Jokaisella kansalaisella on oma velvollisuutensa tuntea tarvittava lainsäädäntö ja tietää milloin vartija suorittaa tehtäväänsä ja milloin hän solmii kengännauhojaan. No, valitettavasti maailma on täynnä niitä jotka luulevat tietävänsä vartijan oikeudet ja hehän ovat tyypillisesti niitä hankalia "sulla ei oo mitään oikeutta koskea muhun" -asiakkaita. Heillekin matka lakipykälien uumeniin olisi toivottava, viimeistään putkasta pääsyn jälkeen.

Vartijalla ei ole velvollisuutta esittää vartijakorttia sivulliselle, eli henkilölle johon vartijan toimenpide (siis vartiointitehtävä) ei kohdistu. Tämä kattaa myös kuvaajat. Samalla tavalla vartijalla ei ole velvollisuutta esittää vartijakorttiaan, jos hän itse näpistää kaupasta omaisuutta, koska sekään ei ole vartioimistehtävän suorittamista vaan varsin päinvastainen toimi.

Oikeusvaltion perusperiaatteita: Ei kenelläkään ole velvollisuutta todistaa itseään vastaan tai antaa todistusaineistoa itseään vastaan, joten mikäli tulee rikkoneeksi jonkin tahon perustuslaillisia oikeuksia, ei se aiheuta velvollisuutta näyttää korttia.

Lue lisää

Tulkintasi on pielessä. Julkista valtaa käyttävä henkilö (tässä tapauksessa vartija), jolla on asemaa esittävä tunnus tai virka/toimiasu, ei voi toimia yhtä aikaa kahdessa "roolissa" kohdistaessaan henkilöihin toimenpiteitä. Toimenpiteenä voidaan käsittää vaikka vain ystävällistä pyyntöä, mikäli tarkoituksena on vaikuttaa kohdehenkilön käyttäytymiseen. Lähtökohtaisesti julkista valtaa käyttävä henkilö, jonka asema on ulkoisesti nähtävillä, toimii kohdehenkilön kannalta siinä tehtävässä, joka laissa kulloinkin määritellään. Tästä lähtee myös lainsäädäntö, jossa kohdehenkilön oikeusturvan varmistamiseksi on rakennettu tiettyjä valvontaelementtejä, kuten tässä tapauksessa vartijakortin esittämisvelvollisuus. Oikeusvaltion periaatteisiin ehkä vielä keskeisemmin kuuluu se, että julkista valtaa käyttävät henkilöt eivät toimi mielivaltaisesti. Mikäli vartija haluaa kieltää kuvaamisen, on hänen viisainta ilmoittaa kohdehenkilölle heti kättelyssä, että hänellä ei ole varsinaista toimivaltaa kieltämiseen ja että pyyntö perustuu johonkin muuhun. Muutoin hän on selkeästi velvollinen esittämään pyydettäessä korttinsa, koska lainsäädäntö lähtee siitä, että kohdehenkilö voi olettaa vartijan toimivan laissa määritellyssä tehtävässään. Olet siis väärässä siinäkin, että kohdehenkilön pitäisi itse tunnistaa tämänkaltainen tilanne, jossa vartija ei toimi toimivaltansa mukaisesti.

Vielä tuohon loppuun itseään vastaan todistamisesta: sehän ei sovellu lainkaan tähän asiaan, koska vartijakortin näyttäminen ei ole itseään vastaan todistamista. Vartijakortti ei sisällä näyttöä vartijan laittomasta toimenpiteestä, vaikka henkilö onkin tunnistettavissa. Tätä ei kuitenkaan katsota itseään vastaan todistamiseksi, vaan vartijan tulee joka tapauksessa noudattaa lainsäädäntöä, jonka tarkoitus on se, että vartija voidaan yksilöidä. Ei yhden pykälän rikkominen vapauta toisen pykälän noudattamisesta.

sgl-kouluttaja kirjoitti:

Esittämäsi kysymykset ovat hyviä ja kielivät LYTP:n laatimisessa lakiin jääneistä epäselvyyksistä ja ristiriidoista, joita on muitakin. Surullisen kuuluisin on vaatimus osoittaa vuosittain ampumataito, jos kantaa teleskooppipatukkaa.

Vartijan ollessa vartioimiskohteessa hän suorittaa pääsääntöisesti vartioimistehtävää, koska hän samalla suojaa vartioitavaa omaisuutta ja henkilöstöä. Kuitenkin esimerkiksi tauolla ollessaan vartija joutuu lopettamaan tämän toiminnan, eikä vartija myöskään vartíoi mitään ollessaan matkalla kotoa töihin tai töistä takaisin kotiin. Samoin esimerkiksi piirivartija on vartija vasta saapuessaan vartioimisalueelle, sen ulkopuolella hän on vain "ihminen matkalla työpaikalle".

Samalla kun vartija esittää kuvaajalle pyynnön olla kuvaamatta, hän toivottavasti (jos on ammattilainen) tarkkailee myös ympäristöä eli jatkaa meneillään olevaa vartioimistehtävää - siis omaisuuden ja henkilöiden suojaamista tai rikosten paljastamista. Nimimerkki Kuvaajakin on siis sikäli aivan oikeassa, että yksi työvuoro on pääsääntöisesti alusta loppuun saakka yksi vartioimistehtävä. Siinä hän sen sijaan on väärässä, mihin ja keihin se tehtävä kohdistuu, eli ketkä ovat sellaisia tehtävän ja toimenpiteen kohteeksi joutuvia tahoja joille kortti tulee esittää.

Vartijan tarvitsee esittää vartijakortti vain jos se liittyy vartioimistehtävään eli siihen suojaamiseen tai rikosten paljastamiseen. Kaikki muu mitä vartija tekee siinä samalla, on muuta työtä, ja vaikka vartijalla onkin sitä suorittaessaan päällään vartijan asu, ei se vaikuta tilanteeseen tai vartijan asemaan. Jokaisella kansalaisella on oma velvollisuutensa tuntea tarvittava lainsäädäntö ja tietää milloin vartija suorittaa tehtäväänsä ja milloin hän solmii kengännauhojaan. No, valitettavasti maailma on täynnä niitä jotka luulevat tietävänsä vartijan oikeudet ja hehän ovat tyypillisesti niitä hankalia "sulla ei oo mitään oikeutta koskea muhun" -asiakkaita. Heillekin matka lakipykälien uumeniin olisi toivottava, viimeistään putkasta pääsyn jälkeen.

Vartijalla ei ole velvollisuutta esittää vartijakorttia sivulliselle, eli henkilölle johon vartijan toimenpide (siis vartiointitehtävä) ei kohdistu. Tämä kattaa myös kuvaajat. Samalla tavalla vartijalla ei ole velvollisuutta esittää vartijakorttiaan, jos hän itse näpistää kaupasta omaisuutta, koska sekään ei ole vartioimistehtävän suorittamista vaan varsin päinvastainen toimi.

Oikeusvaltion perusperiaatteita: Ei kenelläkään ole velvollisuutta todistaa itseään vastaan tai antaa todistusaineistoa itseään vastaan, joten mikäli tulee rikkoneeksi jonkin tahon perustuslaillisia oikeuksia, ei se aiheuta velvollisuutta näyttää korttia.

Lue lisää

"Kaikki muu mitä vartija tekee siinä samalla, on muuta työtä, ja vaikka vartijalla onkin sitä suorittaessaan päällään vartijan asu, ei se vaikuta tilanteeseen tai vartijan asemaan."

Mikäli vartija tämän "muun työn" yhteydessä kohdistaa kansalaiseen toimenpiteitä, joilla ei ole laillista perustaa, mutta joihin kansalainen myöntyy vartijan asun vuoksi oletetun toimivallan perusteella, tulee hyvin äkkiä kyseeseen virkavallan anastus. On hieman oudoksuttavaa, että annat lausuntoja, että vartija voisi toimia kansalaisiin nähden miten haluaa, jos toiminta ei ole vartavasten määriteltävissä "vartioimistehtäväksi."

"Jokaisella kansalaisella on oma velvollisuutensa tuntea tarvittava lainsäädäntö ja tietää milloin vartija suorittaa tehtäväänsä ja milloin hän solmii kengännauhojaan."

Tämä on totta, mutta kohdistaessaan toimenpiteitä kansalaiseen, vartija ei "sido kengännauhojaan", joten siltä osin esimerkki ei toimi alkuunkaan. Lainsäädäntö on rakennettu kansalaisen oikeusturvan näkökulmasta, eikä ajatus ole se, että vartija voisi toimia kansalaiseen nähden miten haluaa ja kansalaisen tulisi itse osata aina tunnistaa milloin toimitaan lain pohjalta. Tällainen ei olisi oikeusturvalähtöistä. Vartijan on oman oikeusturvansakin vuoksi pidettävä huoli siitä, että kohteena oleva kansalainen tietää milloin toimenpide perustuu lakiin, milloin taas kyseessä on vartijan oma (tai välittämä) mielipide, jolla ei ole kansalaisen oikeuksiin sinänsä vaikutusta.

"Oikeusvaltion perusperiaatteita: Ei kenelläkään ole velvollisuutta todistaa itseään vastaan tai antaa todistusaineistoa itseään vastaan, joten mikäli tulee rikkoneeksi jonkin tahon perustuslaillisia oikeuksia, ei se aiheuta velvollisuutta näyttää korttia."

Kuten jo jossakin viestissä mainittu, vartijakortin esittämisvelvollisuus perustuu lakiin, eikä mahdollinen vartijan lainvastainen toiminta poista ko. pykälän velvoittavuutta. Samalla tavalla esim. kuka tahansa rikollinen on velvollinen kertomaan poliisille henkilötietonsa. Väärien tietojen antaminen on jopa rangaistavaa, aivan riippumatta siitä millaiseen rikokseen henkilö on syyllistynyt. Kyseessä ei ole näyttö rikoksesta, vaan prosessin itsensä kannalta olennainen tieto.

Poliisikouluttaja kirjoitti:

"Kaikki muu mitä vartija tekee siinä samalla, on muuta työtä, ja vaikka vartijalla onkin sitä suorittaessaan päällään vartijan asu, ei se vaikuta tilanteeseen tai vartijan asemaan."

Mikäli vartija tämän "muun työn" yhteydessä kohdistaa kansalaiseen toimenpiteitä, joilla ei ole laillista perustaa, mutta joihin kansalainen myöntyy vartijan asun vuoksi oletetun toimivallan perusteella, tulee hyvin äkkiä kyseeseen virkavallan anastus. On hieman oudoksuttavaa, että annat lausuntoja, että vartija voisi toimia kansalaisiin nähden miten haluaa, jos toiminta ei ole vartavasten määriteltävissä "vartioimistehtäväksi."

"Jokaisella kansalaisella on oma velvollisuutensa tuntea tarvittava lainsäädäntö ja tietää milloin vartija suorittaa tehtäväänsä ja milloin hän solmii kengännauhojaan."

Tämä on totta, mutta kohdistaessaan toimenpiteitä kansalaiseen, vartija ei "sido kengännauhojaan", joten siltä osin esimerkki ei toimi alkuunkaan. Lainsäädäntö on rakennettu kansalaisen oikeusturvan näkökulmasta, eikä ajatus ole se, että vartija voisi toimia kansalaiseen nähden miten haluaa ja kansalaisen tulisi itse osata aina tunnistaa milloin toimitaan lain pohjalta. Tällainen ei olisi oikeusturvalähtöistä. Vartijan on oman oikeusturvansakin vuoksi pidettävä huoli siitä, että kohteena oleva kansalainen tietää milloin toimenpide perustuu lakiin, milloin taas kyseessä on vartijan oma (tai välittämä) mielipide, jolla ei ole kansalaisen oikeuksiin sinänsä vaikutusta.

"Oikeusvaltion perusperiaatteita: Ei kenelläkään ole velvollisuutta todistaa itseään vastaan tai antaa todistusaineistoa itseään vastaan, joten mikäli tulee rikkoneeksi jonkin tahon perustuslaillisia oikeuksia, ei se aiheuta velvollisuutta näyttää korttia."

Kuten jo jossakin viestissä mainittu, vartijakortin esittämisvelvollisuus perustuu lakiin, eikä mahdollinen vartijan lainvastainen toiminta poista ko. pykälän velvoittavuutta. Samalla tavalla esim. kuka tahansa rikollinen on velvollinen kertomaan poliisille henkilötietonsa. Väärien tietojen antaminen on jopa rangaistavaa, aivan riippumatta siitä millaiseen rikokseen henkilö on syyllistynyt. Kyseessä ei ole näyttö rikoksesta, vaan prosessin itsensä kannalta olennainen tieto.

Lue lisää

Hyvä pointti tuo virkavallan anastus. Enpä ole tullut ennen sitä ajatelleeksikaan, mutta näinhän se on. Oli kuvauskieltotilanteessa sitten vartijakortin näyttöpakko tai vartijan asun käyttökielto voimassa tai ei, niin tämänkin perusteella vartijalle saattaa tulla paskaa ko. hommasta. Toki vaikuttaa aika selvältä, että myös vartijakortti on esitettävä pyydettäessä. Onhan laissa selvästi kriminalisoitu "kaksoisroolissa" toimiminen.

Poliisikouluttaja kirjoitti:

"Kaikki muu mitä vartija tekee siinä samalla, on muuta työtä, ja vaikka vartijalla onkin sitä suorittaessaan päällään vartijan asu, ei se vaikuta tilanteeseen tai vartijan asemaan."

Mikäli vartija tämän "muun työn" yhteydessä kohdistaa kansalaiseen toimenpiteitä, joilla ei ole laillista perustaa, mutta joihin kansalainen myöntyy vartijan asun vuoksi oletetun toimivallan perusteella, tulee hyvin äkkiä kyseeseen virkavallan anastus. On hieman oudoksuttavaa, että annat lausuntoja, että vartija voisi toimia kansalaisiin nähden miten haluaa, jos toiminta ei ole vartavasten määriteltävissä "vartioimistehtäväksi."

"Jokaisella kansalaisella on oma velvollisuutensa tuntea tarvittava lainsäädäntö ja tietää milloin vartija suorittaa tehtäväänsä ja milloin hän solmii kengännauhojaan."

Tämä on totta, mutta kohdistaessaan toimenpiteitä kansalaiseen, vartija ei "sido kengännauhojaan", joten siltä osin esimerkki ei toimi alkuunkaan. Lainsäädäntö on rakennettu kansalaisen oikeusturvan näkökulmasta, eikä ajatus ole se, että vartija voisi toimia kansalaiseen nähden miten haluaa ja kansalaisen tulisi itse osata aina tunnistaa milloin toimitaan lain pohjalta. Tällainen ei olisi oikeusturvalähtöistä. Vartijan on oman oikeusturvansakin vuoksi pidettävä huoli siitä, että kohteena oleva kansalainen tietää milloin toimenpide perustuu lakiin, milloin taas kyseessä on vartijan oma (tai välittämä) mielipide, jolla ei ole kansalaisen oikeuksiin sinänsä vaikutusta.

"Oikeusvaltion perusperiaatteita: Ei kenelläkään ole velvollisuutta todistaa itseään vastaan tai antaa todistusaineistoa itseään vastaan, joten mikäli tulee rikkoneeksi jonkin tahon perustuslaillisia oikeuksia, ei se aiheuta velvollisuutta näyttää korttia."

Kuten jo jossakin viestissä mainittu, vartijakortin esittämisvelvollisuus perustuu lakiin, eikä mahdollinen vartijan lainvastainen toiminta poista ko. pykälän velvoittavuutta. Samalla tavalla esim. kuka tahansa rikollinen on velvollinen kertomaan poliisille henkilötietonsa. Väärien tietojen antaminen on jopa rangaistavaa, aivan riippumatta siitä millaiseen rikokseen henkilö on syyllistynyt. Kyseessä ei ole näyttö rikoksesta, vaan prosessin itsensä kannalta olennainen tieto.

Lue lisää

Taisi olla Samin tekstiä, oli sen verran asiallista ja hyvin perustelevaa.

sgl-kouluttaja kirjoitti:

Esittämäsi kysymykset ovat hyviä ja kielivät LYTP:n laatimisessa lakiin jääneistä epäselvyyksistä ja ristiriidoista, joita on muitakin. Surullisen kuuluisin on vaatimus osoittaa vuosittain ampumataito, jos kantaa teleskooppipatukkaa.

Vartijan ollessa vartioimiskohteessa hän suorittaa pääsääntöisesti vartioimistehtävää, koska hän samalla suojaa vartioitavaa omaisuutta ja henkilöstöä. Kuitenkin esimerkiksi tauolla ollessaan vartija joutuu lopettamaan tämän toiminnan, eikä vartija myöskään vartíoi mitään ollessaan matkalla kotoa töihin tai töistä takaisin kotiin. Samoin esimerkiksi piirivartija on vartija vasta saapuessaan vartioimisalueelle, sen ulkopuolella hän on vain "ihminen matkalla työpaikalle".

Samalla kun vartija esittää kuvaajalle pyynnön olla kuvaamatta, hän toivottavasti (jos on ammattilainen) tarkkailee myös ympäristöä eli jatkaa meneillään olevaa vartioimistehtävää - siis omaisuuden ja henkilöiden suojaamista tai rikosten paljastamista. Nimimerkki Kuvaajakin on siis sikäli aivan oikeassa, että yksi työvuoro on pääsääntöisesti alusta loppuun saakka yksi vartioimistehtävä. Siinä hän sen sijaan on väärässä, mihin ja keihin se tehtävä kohdistuu, eli ketkä ovat sellaisia tehtävän ja toimenpiteen kohteeksi joutuvia tahoja joille kortti tulee esittää.

Vartijan tarvitsee esittää vartijakortti vain jos se liittyy vartioimistehtävään eli siihen suojaamiseen tai rikosten paljastamiseen. Kaikki muu mitä vartija tekee siinä samalla, on muuta työtä, ja vaikka vartijalla onkin sitä suorittaessaan päällään vartijan asu, ei se vaikuta tilanteeseen tai vartijan asemaan. Jokaisella kansalaisella on oma velvollisuutensa tuntea tarvittava lainsäädäntö ja tietää milloin vartija suorittaa tehtäväänsä ja milloin hän solmii kengännauhojaan. No, valitettavasti maailma on täynnä niitä jotka luulevat tietävänsä vartijan oikeudet ja hehän ovat tyypillisesti niitä hankalia "sulla ei oo mitään oikeutta koskea muhun" -asiakkaita. Heillekin matka lakipykälien uumeniin olisi toivottava, viimeistään putkasta pääsyn jälkeen.

Vartijalla ei ole velvollisuutta esittää vartijakorttia sivulliselle, eli henkilölle johon vartijan toimenpide (siis vartiointitehtävä) ei kohdistu. Tämä kattaa myös kuvaajat. Samalla tavalla vartijalla ei ole velvollisuutta esittää vartijakorttiaan, jos hän itse näpistää kaupasta omaisuutta, koska sekään ei ole vartioimistehtävän suorittamista vaan varsin päinvastainen toimi.

Oikeusvaltion perusperiaatteita: Ei kenelläkään ole velvollisuutta todistaa itseään vastaan tai antaa todistusaineistoa itseään vastaan, joten mikäli tulee rikkoneeksi jonkin tahon perustuslaillisia oikeuksia, ei se aiheuta velvollisuutta näyttää korttia.

Lue lisää

Alkuperäinen kysymys TAVYlle:

"Hei,

Pyytäisin lukaisemaan oheisen linkin takaa Suomi24-palvelun vartijapalstalla
käytävää keskustelua vartijakortin näyttämisestä vartioimistehtävissä.
Keskustelu liittyy kuvaamisen kieltämiseen esim. kauppakeskuksissa ja siihen,
onko vartijan suorittama kuvaamisen kieltäminen vartioimistehtävään liittyvä
toimenpide. Kuvaamisen kieltäminen sinänsä on todettu lakiin perustumattomaksi
toimenpiteeksi, koska kuvaaminen on yleisellä paikalla sallittua.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=123&con ference=4500000000000240&posting=22000000009290731

Palstalla esitetään, että koska toimenpide ei väittämän mukaan liity laissa
määriteltyyn vartioimistehtävään, ei vartijakorttiakaan tarvitse pyydettäessä
esittää. Kysymys on myös siitä, saako kuvausta kiellettäessä olla pukeutuneena
vartijan asuun, mikäli toimenpide ei väitetysti liity juridisesti
vartioimistehtävään.

Vartijan asua koskeva LYT:n 32 §:n vaatimus siitä, että asua ei saa käyttää
kuin vartija vartioimistehtävässä, esitetään tilanteeseen soveltumattomaksi
sillä perusteella, että vartija voisi olla vartioimistehtävää suorittaessaan
ikään kuin kahdessa roolissa yhtä aikaa; vartijan asua käyttävänä vartijana,
jota koskevat vartijan oikeudet ja velvollisuudet, sekä vartijan asua
käyttävänä "siviilinä", jota oikeudet ja velvollisuudet eivät koske. Vartijan
roolissaan henkilö suorittaisi vartioimistehtävää samanaikaisesti kun hän
"siviili"-roolissaan kieltäisi kuvaamisen. Koska "siviili"-roolin toiminta ei
liittyisi vartioimistehtävään, ei esimerkiksi vartijakorttia tarvitsisi esittää
pyydettäessä.

Tiedustelisin teidän kantaanne edellä esitettyyn tilanteeseen. Voiko vartijan
asuun pukeutunut, vartioimisalueella työvuorossa oleva vartija toimia tällä
tavoin roolissa, jossa hän ei olekaan vartija, ja jota eivät koske toimenpiteen
kohteeksi joutuneen kansalaisen oikeusturvan varmistamiseksi rakennetut
velvollisuudet? Mielestäni tämä saattaisi tavallisen kansalaisen oikeusturvan
toteutumisen kyseenalaiseksi.

Kunnioittavasti,
X"


TAVYn vastaus:

"From: SM PO TAVY VIRKAPOSTI [mailto:[email protected]]
Sent:
To:
Subject: Vast:Vartijakortin näyttäminen ja vartioimistehtävä

(Ellonen Vesa):

Tervehdys,

Vartija suorittaa vartioimistehtävää koko sen ajan, jonka hän on työvuorossa
toimialueellaan. Vartijakortti on pyynnöstä esitettävä, jos pyyntöä ei esitä
vartijan suorittamiin toimenpiteisiin nähden sivullinen henkilö. Pääsääntö on
siis se, että vartijakortti on esitettävä vartijan toimepiteen kohteeksi
joutuneelle. Henkilöä, esim. kuvaajaa, jota vartija kehottaa/käskee olemaan
kuvaamatta toimeksiantajan pyynnöstä toimialueellaan, ei voida pitää vartijan
tosiasialliseen toimintaan nähden sivullisena.

Keskustelu kortin esittämistavasta on mielestäni lähinnä akateemista. Lakia ei
voida säätää sillä tavalla aukottomasti, että siinä yksityiskohtaisesti
esitetään kuinka korttia tulee pitä kädessä ja mitä sitä näytettäessä tulee
näkyä. LYTP:n säännöksiä tulkittaessa on toki voimassa myös muu lainsäädäntömme
ja lainsäädäntömme tulkintasäännöt. Siten pidän selvänä, että vartijakortti
tulee näyttää siten, että se on näkyvillä kokonaan ja kaikki siihen merkityt
tekstit ja kuva ovat korttia katsovan nähtävissä.

ystävällisin terveisin

ylitarkastaja Vesa Ellonen,

Turvallisuusalan valvontayksikkö"

ex-secu kirjoitti:

" Vartijan on pidettävä kortti vartioimistehtävissä mukana ja esitettävä se pyydettäessä. "

eli siinä ei oo mitään että miten ja mitä siitä on esitettävä. KUVA JA VOIMASSAOLOAIKA RIITTÄÄ ! ! !

Lue lisää

Missä kohtaa lukee että nimen saa peittää?

sellasia noi KUVAAJAT tahtoo olla , kuuluvat kerhoon ei omaa elämää.