Heinolan kaupunki päätti yhtiöittää v. 1923 perustetun energialaitoksensa sähkömarkkinoiden avauduttua v. 1997. Pian tämän jälkeen kaupunginjohtaja Paavo Rotko ilmoitti johtoryhmälleen, että hän ei halua jäädä kaupunginjohtajaksi, joka ei myy monopolilaitostaan. Kauppa tehtiin Vattenfallin kanssa 1999. Kauppahinta oli noin 50 miljoonaa euroa. Monopolin saanut Vattenfall peri maksamansa kauppasumman kaupunkilaisilta takaisin noin viidessä vuodessa. Vain neljä valtuutettua vastusti kauppaa.
Myymättä jäi vielä johtojen sijainnit. Näiden arvo oli 17 milj. euroa ja ne tuottivat kaupungille 0,6 miljj. euroa vuodessa.
Verkkoyhtiö halusi ostaa johdot ja sijoitusoikeudet 2020.
Kaupunginvaltuustoa johti Niina Varjo (kok), kaupunginhallitusta Kirsi Lehtimäki (sdp) ja johtavana virkamiehenä oli Heikki Mäkilä (kok), jotka kaikki arvioivat, että kaupunki hyötyy ”lypsävän lehmän teurastamisesta”.
Hyöty oli Elenialle 9,5 milj. euroa.
Samat henkilöt junailivat terveyskeskuksen kiinteistön myymisen. Kaupunki sai 7,8 miljoonaa euroa ja ostaja saa vuotuista tuottoa noin miljoonan vuodessa, jonka maksaa hyvinvointialue 24 miljoonan arvoisesta kiinteistöstä
Hallinto-oikeus kumosi myyntipäätöksen.
Em. henkilöt eivät osanneet harkita, eikä ymmärtää, mikä on kaupunkilaisten etu, koska muutkin kunnat tekivät niin - näin sanoi Kirsi Lehtimäki somessa
Heinolaa johdetaan kuntaliitokseen ja korruptioon
8
313
Vastaukset
- Anonyymi
Ja kohta ollaan veronkorotuksien tiellä ja omaisuus myyty.
- Anonyymi
Sama itku vuodesta toiseen, koskahan se toteutuu? Onneksi juna kulkee, koirat räksyttää!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sama itku vuodesta toiseen, koskahan se toteutuu? Onneksi juna kulkee, koirat räksyttää!
Ei mene pitkään. Itseasiassa tapahtuu paraikaa ja tapahtunut jo. Suomalaiset syö enemmän kuin tienaa jos ymmärrät valtion taloudesta johon kunnat kuuluvat.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sama itku vuodesta toiseen, koskahan se toteutuu? Onneksi juna kulkee, koirat räksyttää!
Pelkkää itkua ja kurjuuttahan siellä jo on vai iloitseeko joku kun menee niin hyvin?
- Anonyymi
Varikon Jouko takuumiehenä hölmöilyille.
- Anonyymi
Olikos kaupunginjohtajan Paavo Rotko poliitikko Raili Jäppisen/Raili Hildenin puoliso?
Ei Paavo Rotko voinut vastustaa Vattenfallin kauppoja, kun Raili oli vallassa. - Anonyymi
Tuo johtojen myynti vaikutti ja vaikuttaa edelleen kyllä aivan järjettömältä päätökseltä.
Toki niin vaikuttaa koko energiayhtiön myyntikin.
Suurin kärsijä on Heinolan asukas. Onkohan muualla Suomessa tehty yhtä tyhmiä päätöksiä?- Anonyymi
Juurikin näin ja samoja hölmöilyjä muuallakin. Miettikääpä tulevaisuutta kasvavan työttömyyden, väestön ikääntymisen ja olemattoman syntyvyyden näkökulmasta verraten yhteiskuntaan jossa täystyöllisyys, syntyvyys kasvavaa ja ikärakenne nuorta ja työikäistä. Pitäisikö tehdä asioille jotain? Paremmin, enemmän jne?
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin
Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http2774722Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi
se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?1343050Miten löydän sinut
Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit452941Miksei Björn Wahlroos jaa rahaa köyhille?
Esimerkiksi Nordean tiloissa? Vai tuovatko ne köyhät hiekkaa marmorilattioille ja siksi ei pysty mursunviiksi pystyyn k412911Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla
Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?771826Vaikea tilanne
Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te1061694Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?
Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn281531- 641471
- 971322
Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!
Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En2271222