Tekoäly vastaan suuri musiikillinen nero. Kumpi voittaa?

Tekoälyllä ohjelmoidulla tietokoneella ei ole "sielua" tai tunteita, joista se voisi ammentaa teoksiinsa emotionaalista sisältöä, kuten nero, jolla sieluntilat muuttuvat säveliksi. Tietokone voi tekoälyllä ohjelmoituna vain tehdä nopeita laskutoimituksia ja jäljitellä ihmisälyn luomuksia ohjelmoituna ja säveltää varsin mekaanista musiikkia ilman neroille ominaista melodista mielikuvitusta ja aiheiden välistä logiikkaa.

Tekoälyllä ohjelmoitu tietokone ei voi kokea Ashkanazyn käyttämän termin mukaan "korkeimmanasteisia henkisfyysisiä tiloja" ja ilmaista niiden sisintä ydintä teokseen valettuina objektivoituina tunteina missään älyn pakenemisen vuoksi ja jonkinlaisen vaistomaisen välttämättömyyden johdosta aivoissa alkunsa saavassa luomistapahtumassa tiedostamattomien motiivien yhtyessä tietoiseen metodiikkaan, koska sillä ei ole tahtoa, jonka aikeiden herruudesta irti tempautunut ja vapaasti toimiva äly voisi luoda aitoa, sillä se on ohjelmoinnin tuloksena ja ihmisen sille antamien käskyjen pohjalta toimiva mikropiiriensä nojalla täysin mekaanisesti kykenemättä omaamaan nerojen psyykkistä suorituskykyä ja heidän luoman musiikkinsa laajaa tunneskaalaa, puhumattakaan älyn puhtaudesta ja objektiivisuudesta, joka on nerouden edellytys.

Eikä mittaamatonta emotionaalista syvyysperspektiiviä voisi edes mitata, muuten kuin vain tuntemalla sen sisimmässään tahdon liikkeiden heijastuessa puhtaan mielteen alueelle, jolloin vain älyn mukaisia tahdon liikkeiden vastineita kiihdytetään, tahdon tyydytyksen tai tuskan kuvana ja joka ei ole mitään mitattavissa ja a priori määriteltävissä olevaa ja ilmiöön kuuluvaa, joten emme pysty vertailemaan millään ns. objektiivisilla mittareilla kuulijan kokemaa ja musiikin aikaan saamaa tunnetilan voimakkuutta aivosähkökäyrän osoittaessa vain musiikin aktivoimat alueet aivoissa, ei niiden elämyksellisen vaikutuksen suuruutta ja kokonaisvaltaisuutta ihmisen psyykessä ja kehossa.

Tietokoneelta puuttuu tunne elämää rikastuttavat elämänkokemukset ja elämän vastoinkäymisten aikaan saamat ja henkistä kokemuspiiriä kasvattavat tunnejärkytykset, jotka nero sublimoi ja jalostaa sävelteoksissaan subliimiksi säveltaiteeksi, josta voimme kokea katharsiksen.

Se ei myöskään ole voinut kyetä lyhyessä ajassa yhtäkkiä omaksumaan vain harjoittelun myötä saavutettavaa mestarillista sävellysteknistä taitoa ja muodontajua, temaattisesta kehittelystä puhumattakaan.

Eikä sille ole myöskään ole voinut kehittyä lyhyessä ajassa persoonallista tyyliä, joka edellyttää vuosikymmenten harjoittelua ja kypsymistä taiteilijana, ja jollaisesta yhä uusille sielullisille alueille yltävästä luovan neron uraa leimaavasta musiikillisesta kehitysprosessista suuret säveltäjänerot tunnetaan varsinkin ihmiskunnan suurimpiin neroihin kuuluvien Schubertin, Mozartin, Haydnin, Bachin ja Beethovenin kohdalla.