Epäpätevän ja kaikin tavoin kelvottoman johtamisen malliesimerkki. Sotilaiden hiellä ja verellä yritettiin paikata täysin kelvottoman johdon epäpätevyys, piittaamattomuus ja ylimielisyys. Koko tuon operaation johto olisi pitänyt Stalinin toimintamallin mukaisesti ampua joukon edessä.
Varmasti yksi 2. Maailmansodan kammottavimpia taisteluita.
Kiestinki 1941 - kammottava paikka
Anonyymi-ap
32
467
Vastaukset
- Anonyymi
Siellä sai itänaapurimme loistavan torjuntavoiton. Siitä he voisivat elämöidä mutta eivät viitsi Suomen mieltä pahottaa.
- Anonyymi
Jos oikein muistan lukeneeni niin hyökkäyksessä oli mukana saksalainen osasto ja omalla osallaan suomalainen. Vuosia sitten luin aiheesta kirjan. Myöskin Kalle Päätalo kertoo rivimiehen ominaisuudessa tuosta taistelusta. Kapustanajoki on jäänyt mieleen myös. Kertokaa viisaamat lisää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos oikein muistan lukeneeni niin hyökkäyksessä oli mukana saksalainen osasto ja omalla osallaan suomalainen. Vuosia sitten luin aiheesta kirjan. Myöskin Kalle Päätalo kertoo rivimiehen ominaisuudessa tuosta taistelusta. Kapustanajoki on jäänyt mieleen myös. Kertokaa viisaamat lisää.
"Vuosia sitten luin aiheesta kirjan."
Minkä kirjan?
"Myöskin Kalle Päätalo kertoo rivimiehen ominaisuudessa tuosta taistelusta."
Mikä Kalle Päätalon teos? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Vuosia sitten luin aiheesta kirjan."
Minkä kirjan?
"Myöskin Kalle Päätalo kertoo rivimiehen ominaisuudessa tuosta taistelusta."
Mikä Kalle Päätalon teos?Muistaakseni Liekkejä laulumailla on se Päätalon teos jossa hän kertoo sotakokemuksiaan Kiestingistä.
- Anonyymi00022
Anonyymi kirjoitti:
Muistaakseni Liekkejä laulumailla on se Päätalon teos jossa hän kertoo sotakokemuksiaan Kiestingistä.
Kiitos Päätalon teoksen täsmennyksestä. Pitääpä lisätä 'Liekkejä laulumailla' lukulistalle. Ehkäpä selonteko ei puhu kovin imartelevia asioita Suomenkaan sotajohdosta.
- Anonyymi00023
Kiestingin motti (elo-syyskuu 1941) syntyi, kun suomalais-saksalaiset joukot etenivät nopeasti itään kohti Louhea ja Muurmannin rataa, mutta Neuvostoliiton lisäjoukot iskivät vastapalloon, saarsivat heidät, katkaisivat huoltolinjat ja aiheuttivat suuria tappioita, joista joukko pääsi lopulta vetäytymään, mutta merkittävin syy oli liian aggressiivinen ja nopea eteneminen ilman riittävää tukea syvälle vihollisen selustaan, mikä johti saarrostukseen ja motitukseen.
Miksi Kiestingin motti syntyi?
Nopea alkuperäinen menestys: Suomalais-saksalainen hyökkäys eteni tehokkaasti kohti Kiestinkiä ja sen pohjoispuolta, saaden aluksi vahvaa vastustusta, mutta saavuttaen merkittäviä voittoja ja edeten kohti Louhea.
Vihollisen vastahyökkäys: Neuvostoliitto toi alueelle runsaasti lisäjoukkoja, erityisesti vahvistamaan rintamaa Louhen ja Kiestingin välillä rautatietä pitkin, ja onnistui katkaisemaan eteenpäin edenneiden suomalaisten ja saksalaisten huoltolinjat ja saartamaan heidät.
Liian pitkälle tunkeutuminen: Eteenpäin tunkeutunut suomalais-saksalainen osasto, vaikka aluksi menestyksekäs, joutui eristetyksi vihollisen vahvistusten puristukseen ja kärsi suuria tappioita taistellessaan ulos mottitilanteesta.
Saksalais-suomalainen yhteistyö (ja sen haasteet): Mottiin joutui sekä suomalaisia että saksalaisia joukkoja, ja vaikka yhteistyötä tehtiin, tilanne oli kaoottinen ja vaikea, ja motista ulos pääseminen vaati sitkeää taistelua.
Lopulta suurin osa joukoista pääsi vetäytymään mottitilanteesta, mutta Kiestingin motti oli yksi jatkosodan alkuvaiheen merkittävimmistä ja verisimmistä taisteluista. - Anonyymi00028
” Siitä he voisivat elämöidä mutta eivät viitsi Suomen mieltä pahottaa.”
Pahoittaa ilolla ja halulla aina kun vain voivat ja sinäö heidän edusmiehenään! Valitettavasi TODELLISIA PAIKKOJA tukee eteen vain niin nharvoin!🤡😂🤪🤣😅👏
- Anonyymi
Olihan se karseeta kun niin tärkeään kohteeseen lähdettiin niin pienin voimin joukot hajotettuina pitkin P-Suomea.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiestingin_taistelut
Tuosta saa melko hyvän kuvauksen tapahtumista. - Anonyymi
Saksalaisista ei korpisodassa ollut mihinkään, lisäksi Siilasvuo sotkeutui alaistensa tehtäviin ja teki epäonnistuneita henkilövalintoja. Hyvän kuvan hänen toiminnastaan saa Turtolan kirjassa "Kyllä täällä kuollakin voidaan".
- Anonyymi
Sotaheroismitarinat ovatkin juuri niitä, tarinoita.
- Anonyymi
siilasvuo mokasi jo Suomussalmella, kun mm. laski venäläiset pakenemaan Juntusrantaan. Keskeytti myös Hulkonniemen operaation juuri tärkeällä hetkellä. Kaikkialla kerrotaan hänen mokistaan ja kauhutarinoita hänestä. Yritti omia kaiken kunnian Suomussalmen ja Raatteentien taisteluista itselleen, vaikka Tuompo ja Siilasvuon alaiset tekivät ison osan
- Anonyymi
Taidottomat johtajat yrittivät näyttää osaamistaan saksalaisille,ja mikä oli tulos.Olen samaa mieltä aloittajan kanssa,komentajat olisi pitänyt ampua välittömästi taistelun jälkeen.
- Anonyymi
Korpien kautta koukanneen suomalaisporukan haavottuneilla oli julmaakin julmempi kohtalo. Vain harva selvisi purilaskyydillä omien puolelle hoitoon. Jos haavottui niin lähtö toiseen maailmaan oli lähes varma.
- Anonyymi
Ihmetys oli suuri, kun ei voitu koukata saksalaisten avuksi, vaan lhdettiin ilman tykkejäkohti Pinkoslamea ja Louhea
- Anonyymi
Osmo Hyvönen on myös kirjoittanut hyvän kirjan Kiestingin motti, Kiestingin suunnan taisteluista -41.
- Anonyymi00024
Kiitos sinullekin teosvinkistä.
Pitää lisätä Kalle Päätalon 'Liekkejä laulumailla' tavoin lukulistalle myös mainittu Osmo Hyvösen 'Kiestingin motti'.
Todellakin, vihollisen inhottavuus ei itsessään tee oman puolen johdosta kunnian arvoista ja sen valitettavasti joutuivat suomalaiset rivimiehetkin kokemaan monet kerrat sodan aikana.
- Anonyymi
Tietojeni mukaan syksyn -41 taistelut aiheuttivat enemmän miestappioita kuin kesän -44 torjuntataistelut. Suomen armeija halusi edetä kovaa vauhtia itään. Jälkeenpäin on pohdittu, kannattiko se.
- Anonyymi
Takaisin tultiin kyllä kovempaa kuin mitä mentiin.
- Anonyymi
Mannerheim oli Venäjällä tottunut siihen, että ei musikoita suuremmin surtu.
- Anonyymi
---- Suomen armeija halusi edetä kovaa vauhtia itään. Jälkeenpäin on pohdittu, kannattiko se.----
Suur-Suomi piti saada hinnalla millä hyvänsä ja vähän äkkiä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
---- Suomen armeija halusi edetä kovaa vauhtia itään. Jälkeenpäin on pohdittu, kannattiko se.----
Suur-Suomi piti saada hinnalla millä hyvänsä ja vähän äkkiä.Näköjään Suur-Suomi-aatteellisten keskitysleireillä kuoli enemmän itäkarjalaisia kuin Nikolai Ezhovin vainoissa joten se siitä ansiokkuudesta.
- Anonyymi
Parempi taistella siellä kuin vetäytä 1944 Savomnlinnaan ja Mikkeliin
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Takaisin tultiin kyllä kovempaa kuin mitä mentiin.
Koska Mannerheim halusi kansna tottuvan antautumisen ajatukseen pikaisesti
- Anonyymi00029
Anonyymi kirjoitti:
Mannerheim oli Venäjällä tottunut siihen, että ei musikoita suuremmin surtu.
Marskin ja Kiestingin sotilaan välissä oli useampikin esikunta! Tiltun marski-vihassa on marski vastuussa kaikesta?
- Anonyymi00030
Anonyymi kirjoitti:
Näköjään Suur-Suomi-aatteellisten keskitysleireillä kuoli enemmän itäkarjalaisia kuin Nikolai Ezhovin vainoissa joten se siitä ansiokkuudesta.
Suomalaisten miehittämälle alueelle on arvioitu jääneen runsaat 86 000 neuvostokansalaista, joista noin 36 000 (42%) oli suomensukuisia ja loput venäläisiä tai muiden kansallisuuksien edustajia. Ylipäällikön 8.7.1941 antaman päiväkäskyn mukaan ns. ei-kansallinen väestö oli vangittava. Tämän perusteella suljettiin enimmillään 27% alueen asukkaista keskitysleireille. Suurimmillaan internoitujen määrä oli maaliskuussa 1942, kun 23 984 henkilöä oli leireillä. Kaiken kaikkiaan lienee noin 25 000 saanut leiriläisen väestökortin. Kuolleita Itä-Karjalan siviilileireillä vuosina 1941-44 oli kaikkiaan 4 279.
Levashovo sijaitsee parisenkymmentä kilometriä Pietarin ydinkeskustasta pohjoiseen alueella, joka tunnettiin aikoinaan inkeriläisenä Haapakankaan pitäjänä. Tänne syrjäiselle metsäalueelle Sisäasiain kansankomissariaatti, paremmin tunnettu nimellä NKVD, perusti huippusalaisen joukkohautapaikan. Tänne tuotiin kaikkiaan 40-60.000 entistä kulakkia, rikollisia ja muiden neuvostovastaisten elementtien jäseniä. Käytännöllisesti siis kuka tahansa saattoi tulla pidätetyksi ja ammutuksi niskalaukauksella haudan pohjalle. Jotenkin ajatukset kävellessä täällä joukkohautojen keskellä, eivät olleet meillä kummallakaan kaikkien hilpeimmät. Kauheus veti suorastaan sanattomaksi!!!
- Anonyymi
Sinne olisi pitänyt keskittää paljon enemmän joukkoja.
- Anonyymi00025
Suomalaisilla oli liian kapeat hartiat.
- Anonyymi00021
-----Parempi taistella siellä kuin vetäytä 1944 Savomnlinnaan ja Mikkeliin-----
Kuka noin käski? Älä levittele harhojasi.- Anonyymi00031
Kun Venäjä käynnisti kesällä 1944 suurhyökkäyksen Kannaksella niin suomalaiset joukot vetäyvät n. 100 km kymmenessä päivässä!
Vihollinen seurasi perässä, mutta ei onnistunut edetessään saartamaan tai tuhoamaan yhtäkään merkittävää joukko-osastoa puolustajalta!
Viipurin menetyksen jälkeen 20.6.1944 puolustus sitkistyi ja vihollinen epäonnistui hyökkäyksissään Tienhaarassa, Viipurin lahdella, Tali-Ihantalassa, Vuosalmella ja koki lopuksi täystyrmäyksen Ilomantsissa!
Aselepo solmittiin 4.9.1944 ja rauhanehdoissa Neuvostoliitto joutui pudottamaan sotakorvaukset puoleen kevään vaatimuksiin verrattuna.
Rauhanteon jälkeen Suomi toipui, maksoi sotakorvaukset ja vähitellen vaurastui pohjoimaiseksi hyvinvointivaltioksi!
Voittajalle kävi huonommin. Se köyhtyi ja riutui kunnes romahti 1991!
- Anonyymi00026
Tuosta kun luet, niin pääset hyvin tunnelmaan. Parjasen kirjaa on vaikeaa löytää, mutta hän teki hienon teon painoksen loppuessa, eli julkaisi kirjansa netissä. Lähteenä on kaikki allamainitut kirjat ja paljon muitakin. Lottien muistelmat jätin pois. Erään lääkintälotan muistelmissa kuvataan Jsp:n kauhuja.
Toki nuo kaikki kirjat on itselläni kokokelmissani.
Marskin ritari Paavo Koli : Itseään käskenyt mies. Parjanen, Matti (2009).
Linkki kirjan pdf-tiedostoon.
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/95465/marskin_ritari_paavo_koli_2009.pdf?sequence=8&isAllowed=y
Kirjoja Kiestingin taisteluista 1941 ja Kiestingin motista:
Pohjamo Eino : Jänkäjääkärit JR 12:n taisteluja napapiirillä 1941-42
Karisto, 1979, 304 s., 1. painos
Osmo Hyvönen : Kiestingin motti Sota Vienan Karjalassa 1941, Kiestingin sotatoimet 1941, 1.p 1986 224s, 68 valokuvaa , 12 karttaa, kaatuneet ja kadonneet lista
Pertti Tamminen : Vienan tykit. Tykistön taistelut Kiestingin ja Uhtuan suunnilla 1941-44.
Kirjassa on valokuvia ja karttapiiroksia Vienan saloilta. Tykistön veteraanin kirjoittama kirja.
Karhunen, Veikko: Vienan sissit - Sissipataljoona 3 Jatkosodassa 1941 - 1943
Karhunen, Veikko: Raatteen tieltä Kostamukseen. Rajajääkäripataljoona 8 Jatkosodassa
Lakeuden sissien sota
Sissipataljoona 3:n ja 15.prikaatin I pataljoonan taistelujen tie
Kalevi Kiviniitty 2007
Marskin ritari Paavo Koli : Itseään käskenyt mies. Parjanen, Matti (2009).
Pioneeripataljoona 15, 1941-1944 · Paarma, Heikki · Päällysaho, Erkki · Virkkunen, Seppo · Savela, Veikko · Ylöstalo, Matti · Roudasmaa, Stig
Wolf H. Halsti kirjoittaa laajasti Kiestingin suunnan tapahtumista muistelmiensa II osassa "Aika vaatii veronsa".
Martti Turtola: Kyllä täällä kaatuakin voidaan.
Suomalainen upseerinkohtalo 1941, Otava, 2000
Suomen rintamamiehet 1939-45. 3 Div. (1972)
Johannes Heilala (1982): Eldanka. Rintamalääkärinä Vienan sotatiellä.
Timo Kallioniemi (1992): Prikaati K. Heimosoturit Jatkosodassa
Jukka Nevakivi: Hyökkäys Kiestinkiin 1941
40 vuotta Jatkosodan ensimmäisestä vaiheesta Kuusamo-Louhen suunnalla. Artikkelisarja Kaleva-lehdestä vihkoksi koottuna.
Pohjan Prikaatin Kilta: JR 11 (Arkistoitu – Internet Archive)
https://web.archive.org/web/20091111022833/http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/perinnejoukot/JR11.htm
Hyvönen Osmo: Kenttätykistörykmentti 16:n I Patteristo Jatkosodassa 1941-1944. Pohjois-Suomen tykkimieskilta.
Hyvönen Osmo: Kenttätykistörykmentti 16:n II Patteristo Jatkosodassa 1941-1944. Pohjois-Suomen tykkimieskilta.
Piirto Lauri: Kenttätykistörykmentti 16:n III Patteristo Jatkosodassa 1941-1944. Pohjois-Suomen tykkimieskilta.
Tämä on hieno sivusto mm. Kiestingin taisteluista ja Ihantalan taisteluista on myöskin aika hyvä kuvaus:
http://www.metsapirtti.net/artikkelit/penttiahtiainen/jankajaakarit.htm - Anonyymi00027
Juurisyy Kiestingin katastrofiin oli juurikin se,että hyökättiin yhdessä sakujen kanssa!
Korkeiden komentajien piti saada glooriaa sakujen edessä näyttämällä,miten "korpisoturi" jyrää!
No rahkeet kertakaikkiaan eivät riittäneet!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Riikka runnoo: datakeskuksille tulee UUSI yritystuki
"Suomen valtio erikseen tukee esimerkiksi kryptovaluuttaan tai aikuisviihteeseen tai muuhun keskittyviä datakeskuksia."472192Eläkeläiset siirrettävä muuttotappioalueille
Joutoväki pois ruuhkauttamasta elättäjien arkea. Samalla putoaa jokaisen asumiskulut ja rahaa jää enemmän kuluttamiseen.1912009- 1161382
En kerro nimeäsi nainen
Sillä olet nyt salaisuus jota kannan sydämessäni. Tämä mitä tunnen ja kuinka sinuun vahvasti ihastuin on jo niin erikoin711170- 96982
Olet kiva ihminen
En kiellä sitä yhtään. Sinussa on hyvin paljon erinomaisia puolia, enemmän varmasti kun meissä muissa. Sitten on puoli73929Auta mua mies
Ota vielä yhteyttä, keksi oikeat sanat että vuosien ajan kasvanut muuri murtuu meidän väliltä vaikka aluksi vain vähän.78879Uuden upotuskasteen vaiettu ongelma
Alkuseurakunnan kaste oli useamman vuosisadan upotuskaste, joka toimitettiin joko ulkona luonnon vesistöissä tai kasteki45857Ja tääkin vielä...
Kukakohan on valittanut, Salmiko itse? https://www.viiskunta.fi/rehtori-valittiin-ahtarissa-ilman-hakumenettelya-o/1347933835- 61736