300wat polkuteho

Jos watit vastaavat kuntotestissä (pajulahti, Vierumäki)ajettuja tuloksia, voin kertoa, että kilpapyöräilijällä (hyvällä) tuo teho vastaa n. aerobisen kynnyksen tehoa (ei vielä hengästy ja pystyy tuolla teholla ajamaan tuntitolkulla), mutta tavallisella kuntoilijalla on ihan kohtuu hyvä tulos, sillä usein jo 150 wattia riittää useimmille hengästymiseen asti. Suomen huippumiehet ajavat testeissä n. 450 W. (aloitetaan 150watista ja nostetaan tehoa 2-3 minuutin välein kunnes sippaa)

Pyörähullu kirjoitti:

Jos watit vastaavat kuntotestissä (pajulahti, Vierumäki)ajettuja tuloksia, voin kertoa, että kilpapyöräilijällä (hyvällä) tuo teho vastaa n. aerobisen kynnyksen tehoa (ei vielä hengästy ja pystyy tuolla teholla ajamaan tuntitolkulla), mutta tavallisella kuntoilijalla on ihan kohtuu hyvä tulos, sillä usein jo 150 wattia riittää useimmille hengästymiseen asti. Suomen huippumiehet ajavat testeissä n. 450 W. (aloitetaan 150watista ja nostetaan tehoa 2-3 minuutin välein kunnes sippaa)

Lue lisää

Jos lukemat on saatu kuntotestissä niin eiköhän joku ole jo kertunut hieman mitä nuo tehot tarkoittavat :)

Totta ! Täytyy muistaa suhteellinen teho ! 50 kiloiselle 300 watin teho on kilpapyöräilyssäkin aivan huipputeho. Tuo 6 wattia kiloa kohden on sellainen raja, johon moni ei pysty ! Yleensä miesajajat ovat useimmiten tuossa 65-75 kilon haarukassa, jolloin 75 kilosen täytyy ajaa 450 wattia saadakseen saman suhteellisen tehon kuin 50 kiloinen 300 watilla. Käytännössä 75 kiloisella on vain paljon enemmän abosluuttista tehoa, minkä takia pyörä kulkee lyhyen matkan huomattavasti kovempaa.

Kuntoilijalle ei varmastikaan tehdy mitää maksitestejä edes ns. suorassa testissä vaan 3x4 minuutin testi nousevalla teholla. Kilpailjóille testi tehdään nousevalla teholla 2-3 minuutin välein nostettavalla teholla, jolloin maxtehoa ei saadakan koneesta (hetkellistä)ulos. Noista Ullrcihin wateista on vaikea sanoa mitään, kun laitteita on laidasta laitaan, eivätkä ne ole vertailukelpoisia. Samoin myös esittämäsi nopeudet/ tehot ovat laskennallisia eivätkä luonnossa päde. Ajajan (pituus/pyörä/renkaat/vanteet, tuuli, maasto)vaikuttavat erittäin paljon tehoon.

Pyörähullu kirjoitti:

Kuntoilijalle ei varmastikaan tehdy mitää maksitestejä edes ns. suorassa testissä vaan 3x4 minuutin testi nousevalla teholla. Kilpailjóille testi tehdään nousevalla teholla 2-3 minuutin välein nostettavalla teholla, jolloin maxtehoa ei saadakan koneesta (hetkellistä)ulos. Noista Ullrcihin wateista on vaikea sanoa mitään, kun laitteita on laidasta laitaan, eivätkä ne ole vertailukelpoisia. Samoin myös esittämäsi nopeudet/ tehot ovat laskennallisia eivätkä luonnossa päde. Ajajan (pituus/pyörä/renkaat/vanteet, tuuli, maasto)vaikuttavat erittäin paljon tehoon.

Lue lisää

Saksassa, Sveitsissä ja Itävallassa ajetaan kilpailuja rullilla ja polkupyöräergometrillä. Ergometrejä saa lainaksi ja eri tapahtumat sekä liikelaitokset ja seurat järjestävät kuntotestejä sekä kisoja. Kisoissa on palkintoina rahaa, hienoja maantiepyöriä jne. Tämän lajin "kunkku" on Guinnessin ennätysten kirjaan päässyt sveitsiläinen Manfred Nüscheler. Yhden kampikierroksen aikainen teho 3164 W, 5 s teho 2378 W, 30 s jakso 1450 W, 60 s jakso 1020 W, pyöritysnopeus maks. 271 r/min (kammet 170 mm).

Tiedän kyllä sen mistä tehontarve pyöräilyssä muodostuu. Asian selvittäminen vaan on liian laaja teema tälle palstalle. Kuvaamasi Vierumäen testi vastannee (?) linkeissä mainittua saksalaista testiä "Stufentest", jossa vastusta lisätään 10 tai 20 W. Usein kuntoilijoilla aloitetaan 50 tai 100 W:lla ja tehoa lisätään 10 W joka alkava minuutti ja kilpaurheilijoilla aloitustehon ollessa 100 W, jota nostetaan 20 W kolmen minuutein välein. Suurimpaan teholukemaan päästään, kun vastus muuttuu tasaisesti suuremmaksi. Jan Ullrichin (500 W) ja Uwe Ampelin (510 W) lukemat ovat arvoja "Stufentestissä" yhden tunnin kestäneen testin lopussa. Epähuomiossa nimitin tehoa "keskimääräiseksi" vaikka kyse oli tehosta testin loppuun suoritetun viimeisen 3 min aikana.

Harrastajapyöräilijät ja naiskilpa-ajajat saavuttavat 30 min jaksolla keskimäärin ominaistehon 4,0 – 4,4 W/kg . Parhaiten ajoteho pyöräillessä tulee esille jyrkissä nousuissa. Pienen ajonopeuden vuoksi tehontarve pääosin muodostuu korkeuseron voittamisesta ja laskennallinen mallinnus on helpompaa kuin tasamaa-ajossa. Mittalaitteita tehon määrittelyyn nykyään on ja ammattimaisesti ajavat tietävät tarkkaan oman suorituskykynsä, mutta julkisuuteen arvoja ei anneta. Laskennallinen malli on sivulliselle ainoa mahdollisuus saada jotain selville.

Esim. laskelma: 2004 TdF 16. etappi, aika-ajo L'Alpe d'Huez. Korkeusero 1130 m, ajomatka 15,5 km, keskimääräinen nousu 7,3%.
- 1. Lance Armstrong (178 cm 77kg) ajoaika 39 min 41 s kokonaisteho 502 W (6,5 W/kg) josta korkeuseroon 391 W
- 2. Jan Ullrich (183 cm 73 kg) ajoaika 40 min 42 s kokonaisteho 467 W (6,4 W/kg) josta korkeuseroon 363 W
Suoritusteho laskettu 25 % hyötysuhteella, joka saattaa olla liian korkea.

En epäile yhtään asiantuntemustasi ja tietojasi suomalaisten kilpapyöräilijöiden suorituskyvystä. Alkuperäinen kysymys oli aivan riittävän epämääräinen, jotta siihen voisi sen kummemmin vastata, kuin sinä tai minä olemme tehneet. Ja hyvinhän näytämme olevan samoilla linjoilla pyöräilijöiden suorituskyvystä. Ergometrillä 150 W jatkuvana tehona 0,5 tunnin ajan on suoritus, johon harjoittelemattoman 70...75 kg painoisen on vaikea päästä. Polarin sivuilta löytyy ammattilaisten maantiekisoista mitattuja arvoja, joissa teho 4...5 tunnin ajoissa pyörii 300 W yläpuolella.

imettelijä kirjoitti:

Saksassa, Sveitsissä ja Itävallassa ajetaan kilpailuja rullilla ja polkupyöräergometrillä. Ergometrejä saa lainaksi ja eri tapahtumat sekä liikelaitokset ja seurat järjestävät kuntotestejä sekä kisoja. Kisoissa on palkintoina rahaa, hienoja maantiepyöriä jne. Tämän lajin "kunkku" on Guinnessin ennätysten kirjaan päässyt sveitsiläinen Manfred Nüscheler. Yhden kampikierroksen aikainen teho 3164 W, 5 s teho 2378 W, 30 s jakso 1450 W, 60 s jakso 1020 W, pyöritysnopeus maks. 271 r/min (kammet 170 mm).

Tiedän kyllä sen mistä tehontarve pyöräilyssä muodostuu. Asian selvittäminen vaan on liian laaja teema tälle palstalle. Kuvaamasi Vierumäen testi vastannee (?) linkeissä mainittua saksalaista testiä "Stufentest", jossa vastusta lisätään 10 tai 20 W. Usein kuntoilijoilla aloitetaan 50 tai 100 W:lla ja tehoa lisätään 10 W joka alkava minuutti ja kilpaurheilijoilla aloitustehon ollessa 100 W, jota nostetaan 20 W kolmen minuutein välein. Suurimpaan teholukemaan päästään, kun vastus muuttuu tasaisesti suuremmaksi. Jan Ullrichin (500 W) ja Uwe Ampelin (510 W) lukemat ovat arvoja "Stufentestissä" yhden tunnin kestäneen testin lopussa. Epähuomiossa nimitin tehoa "keskimääräiseksi" vaikka kyse oli tehosta testin loppuun suoritetun viimeisen 3 min aikana.

Harrastajapyöräilijät ja naiskilpa-ajajat saavuttavat 30 min jaksolla keskimäärin ominaistehon 4,0 – 4,4 W/kg . Parhaiten ajoteho pyöräillessä tulee esille jyrkissä nousuissa. Pienen ajonopeuden vuoksi tehontarve pääosin muodostuu korkeuseron voittamisesta ja laskennallinen mallinnus on helpompaa kuin tasamaa-ajossa. Mittalaitteita tehon määrittelyyn nykyään on ja ammattimaisesti ajavat tietävät tarkkaan oman suorituskykynsä, mutta julkisuuteen arvoja ei anneta. Laskennallinen malli on sivulliselle ainoa mahdollisuus saada jotain selville.

Esim. laskelma: 2004 TdF 16. etappi, aika-ajo L'Alpe d'Huez. Korkeusero 1130 m, ajomatka 15,5 km, keskimääräinen nousu 7,3%.
- 1. Lance Armstrong (178 cm 77kg) ajoaika 39 min 41 s kokonaisteho 502 W (6,5 W/kg) josta korkeuseroon 391 W
- 2. Jan Ullrich (183 cm 73 kg) ajoaika 40 min 42 s kokonaisteho 467 W (6,4 W/kg) josta korkeuseroon 363 W
Suoritusteho laskettu 25 % hyötysuhteella, joka saattaa olla liian korkea.

En epäile yhtään asiantuntemustasi ja tietojasi suomalaisten kilpapyöräilijöiden suorituskyvystä. Alkuperäinen kysymys oli aivan riittävän epämääräinen, jotta siihen voisi sen kummemmin vastata, kuin sinä tai minä olemme tehneet. Ja hyvinhän näytämme olevan samoilla linjoilla pyöräilijöiden suorituskyvystä. Ergometrillä 150 W jatkuvana tehona 0,5 tunnin ajan on suoritus, johon harjoittelemattoman 70...75 kg painoisen on vaikea päästä. Polarin sivuilta löytyy ammattilaisten maantiekisoista mitattuja arvoja, joissa teho 4...5 tunnin ajoissa pyörii 300 W yläpuolella.

Lue lisää

-> Ihmettelijä ! Juu tekninen tietämyksesi on hienoa luettavaa. Varmastikaan ei olla eri mieltä em. asioista. Sinä vaan näköjään osaat tämän teoreettsen puolen hienosti. Meikäläinen on ollut valmentajana ja aikanaan kilpapyöräilijänä pyöräilyssä mukana vajaat 30 vuotta, jona aikana on nähty ja kuultu kaikennäköistä. Onhan kova poika tuo Nuscheler, mitenkähän pyörä luonnossa kulkee. Pyöritysnopeus on ilmiömäinen 277 ? Olen nähnyt nopeita junioreita, jotka pökkäävät 220 krs minuutissa, mikä on jo kova saavutus (rullilla tosin)Vielä Vierumäen testeistä sen verran, että kilpaurheiljan testi alkaa yleensä 150 watista (2xkertaa omapaino wateissa)ja vastusta lisätään 2 minuutin välein 25 wattia kerrallaan, joten testi ei kestä 30 minuuttia, kuten jutussasi oli jossain ajettu.

Pyörähullu kirjoitti:

-> Ihmettelijä ! Juu tekninen tietämyksesi on hienoa luettavaa. Varmastikaan ei olla eri mieltä em. asioista. Sinä vaan näköjään osaat tämän teoreettsen puolen hienosti. Meikäläinen on ollut valmentajana ja aikanaan kilpapyöräilijänä pyöräilyssä mukana vajaat 30 vuotta, jona aikana on nähty ja kuultu kaikennäköistä. Onhan kova poika tuo Nuscheler, mitenkähän pyörä luonnossa kulkee. Pyöritysnopeus on ilmiömäinen 277 ? Olen nähnyt nopeita junioreita, jotka pökkäävät 220 krs minuutissa, mikä on jo kova saavutus (rullilla tosin)Vielä Vierumäen testeistä sen verran, että kilpaurheiljan testi alkaa yleensä 150 watista (2xkertaa omapaino wateissa)ja vastusta lisätään 2 minuutin välein 25 wattia kerrallaan, joten testi ei kestä 30 minuuttia, kuten jutussasi oli jossain ajettu.

Lue lisää

onko noi max kierrokset (277rpm nuschler ja 220rpm junnut) ajettu millaisella vastuksella? vai vapaalla? mietin vaan et onkohan vertailukelpoinen jos testaa esim kuntopyörän pienimmällä vastuksella? meni 236.... tunturin joku magneettivehje...

grillo kirjoitti:

onko noi max kierrokset (277rpm nuschler ja 220rpm junnut) ajettu millaisella vastuksella? vai vapaalla? mietin vaan et onkohan vertailukelpoinen jos testaa esim kuntopyörän pienimmällä vastuksella? meni 236.... tunturin joku magneettivehje...

Lue lisää

Kuntopyörällä ja rullilla vedettyjä maxkierroksia ei voida vertailla keskenään, koska kuntopyörän polkeminen ei vaadi sellaista teknikkaa, mikä rajoittaa kierroksia. Rullilla täytyy tekniikka säilyttää hyvänä, muuteen lähdetään ja kovaa !

Pyörähullu kirjoitti:

-> Ihmettelijä ! Juu tekninen tietämyksesi on hienoa luettavaa. Varmastikaan ei olla eri mieltä em. asioista. Sinä vaan näköjään osaat tämän teoreettsen puolen hienosti. Meikäläinen on ollut valmentajana ja aikanaan kilpapyöräilijänä pyöräilyssä mukana vajaat 30 vuotta, jona aikana on nähty ja kuultu kaikennäköistä. Onhan kova poika tuo Nuscheler, mitenkähän pyörä luonnossa kulkee. Pyöritysnopeus on ilmiömäinen 277 ? Olen nähnyt nopeita junioreita, jotka pökkäävät 220 krs minuutissa, mikä on jo kova saavutus (rullilla tosin)Vielä Vierumäen testeistä sen verran, että kilpaurheiljan testi alkaa yleensä 150 watista (2xkertaa omapaino wateissa)ja vastusta lisätään 2 minuutin välein 25 wattia kerrallaan, joten testi ei kestä 30 minuuttia, kuten jutussasi oli jossain ajettu.

Lue lisää

Juu, yhden sortin "pyörähullu" se olen minäkin. ;) Numerolappu ajopaidassa ja porukassa menoksi milloin missäkin päin Suomea on tuttua hommaa myös minulle. Mutta aikansa kutakin.
Paljon on käsitykset muuttuneet ja tieto lisääntynyt harjoittelusta ja ravitsemuksesta minun aktiiviajoista. Välineet ovat aivan eri luokkaa ja nopeuksien kasvaessa ilmanvastuksen merkityksen ymmärtäminen on tullut korostetusti esille. Valmentaminen ja harjoittelu on muuttunut tieteelliseksi.

Nüschelerin pyöritysnopeusennätykset on ajettu ajorullilla. 16.9.2000 näytösajo ajorullilla; välitys 54/11, suurin nopeus 164 km/h joka vastaa 261 r/min. Pyörä UCI-määräykset täyttävä teräsrunkoinen maantiepyörä "Moser-Campagnolo".
Nüscheler (s. 1956) oli aktiiviajajana Sveitsin kansallista tasoa, minun tiedossa ei mitään kummempia meriittejä. Hänen suorituskykynsä watteina ergometriajossa perustuu osin suureen lihasmassaan (181 cm, 103 kg), tehokkaaseen polkemistekniikkaan ja suureen pyöritysnopeuteen. Tehokkaan pyöritystekniikan sanoo oppineensa vasta aktiiviuran jälkeen.
N. on hyvä esimerkki siitä, ettei ergometriarvoja voi suoraan "siirtää" radalla tapahtuvaan ajoon.