Suomen talous ei ole kasvanut 20 vuoteen

No joo, vähän päättäjien tarvitsi pokkuroida, mutta kansan ei. Kansa ei huomannut Venäjän kauppaa kuin parantuneena elintasona. Suomalaisten hokema oli että Suomi on Venäjän porstua mutta Ruotsin ja muun lännen takapiha. Toivottavasti tilanne muuttuu pikkuhiljaa.

Talouskasvuprosentissa ovat menneet suomesta ohi, mutta ei sentään BKT/capitassa. Tosin ei pitkää aikaa mene siihen kunnes menevät ohi siitäkin.
Mutta se näissä talouskasvuasioissa kannattaa muistaa, että talouskasvu velkarahaksi, eli vaihtotaseen vajeesta välittämättä ei ole se kestävä polku. Suomi tarvitsee yrityksiä jotka vievät tavaraa ja palveluita enemmän kuin kansalaiset tilaavat Temusta. Eikä siihen kestävään talouskasvuun riitä pelkät veronalennukset ja sähköautojen hankintatuet...

Anonyymi kirjoitti:

Talouskasvuprosentissa ovat menneet suomesta ohi, mutta ei sentään BKT/capitassa. Tosin ei pitkää aikaa mene siihen kunnes menevät ohi siitäkin.
Mutta se näissä talouskasvuasioissa kannattaa muistaa, että talouskasvu velkarahaksi, eli vaihtotaseen vajeesta välittämättä ei ole se kestävä polku. Suomi tarvitsee yrityksiä jotka vievät tavaraa ja palveluita enemmän kuin kansalaiset tilaavat Temusta. Eikä siihen kestävään talouskasvuun riitä pelkät veronalennukset ja sähköautojen hankintatuet...

Lue lisää

Tarvitaan meritokraattinen hallitus ja oikeistolainen talousajattelu.

Miksikö?

Koska vasurien ideat ei toimi.

No miksei ne toimi?

Kun ME OLLAAN EU:n kautta talousjärjestelmässä, joka toimii ja luo hyvää kapitalistisilla periaatteilla, eikä millään vasurien unelmilla, jotka tekee meistä kaikista jonkun pelkän pohjolan Kainuun EU:lle.

Tämä pitää ymmärtää, nyt.

Jopa Kiinakin on sen jo ymmärtänyt ja ryhtynyt kapitalistiseksi kommunismiksi! Eihän Kiinasta muuten mitään tuotteita, jopa autoja ja Temuja tulisi globaaleille markkinoille!

Herätys suomalaiset! Kommunistinen umpimielinen lakkoilu ei toimi enää edes kotimaassa. Suomi ei vaan pärjää niillä sata vuotta vanhoilla keinoilla jollei sisäinen markkinamme edes pääpiirteissään vastaa globaalia.

Nykyhallitus tämän tietää.

Vielä kun AY-jyrät ja peräkylien Jormat ymmärtäisi työmarkkina kokonaisuuden, eikä ruikuttaisi koko ajan.

Kirjoittaja ilmaisi että koska emme voi devalvoida, emmekä kykene tekemään sisäistä devalvaatiota niin meillä menee kehnosti.

Devalvaation tarve tulee pääosin sisäisistä syistä mutta voi se tietysti tulla ulkoisistakin. Kyvyttömyys tehdä sisäistä devalvaatiota on Suomen sisäinen ongelma.

Anonyymi kirjoitti:

Kirjoittaja ilmaisi että koska emme voi devalvoida, emmekä kykene tekemään sisäistä devalvaatiota niin meillä menee kehnosti.

Devalvaation tarve tulee pääosin sisäisistä syistä mutta voi se tietysti tulla ulkoisistakin. Kyvyttömyys tehdä sisäistä devalvaatiota on Suomen sisäinen ongelma.

Lue lisää

Sisäinen devalvaatio on todellakin vain suomalaisten itsensä käsissä. Ei euro sitä estä mitenkään.

Delvalvaatiohan käytännössä tarkoitti aikanaan kansalaisten ’köyhdyttämistä’ eli ostovoiman leikkausta. Sitähän Suomessa tehtiin noin kymmenen vuoden välein. Menettely oli helppo, kun siitä päätettiin pienessä piirissä ’vallan kammareissa’ ja toteutettiin viikonlopun aikana. Ei tarvinnut neuvotella työmarkkinaosapuolten kanssa eikä kenenkään muunkaan niinkuin sisäisessä delvalvaatiossa joudutaan aina tekemään.
’Köyhdyttämisprosentit’ vaihtelivat noin 10-30%. Tuollaisiin lukuihin ei käytännössä sisäisen devalvaation keinoin ole realistista edes kuvitella, koska tuohon ei palkansaajapuoli suostu missään tilanteessa. Nythän ’kovimmatkin’ toimet ovat olleet nk ’maltilliset’ palkankorotukset, joilla kaiketi tarkoitetaan reaalipalkkojen pysymistä ennallaan ja pienempiä korotuksia kuin kilpailijamaissa.

Koska sisäinen devalvaatio ei onnistu eikä ulkoista devalvaatiota voida tehdä, niin keinoksi jää työvoiman vähentäminen, tehokkuuden nostaminen ja pahimmassa tapauksessa yritystoiminnan lopettaminen. Keinona tuo ’maltillinen’ palkankorotus on erittäin hidas ja sitä pitäisi tehdä vuosikausia ennenkuin siitä olisi merkittävää apua.

Eihän yritysten kannata investoida kun työvoimakustannukset sunteessa tuottavuuteen on pirun surkeaa.
Näiilä palstoilla saa lukea koko ajan kun jankataan että jos ei ole varaa maksaa reilua palkkaa niin yritys pitää lopettaa ja niin on juurikin tehty.
Minä myös lopetin työnatajan hommat.
20 vuoden ajan on palkat koko ajan noussut ja tuottavuus laskenut.
Moni firma on siirtybyt siihen että käyttävät ulkopuolista palvelua eli käytännössä yksinyrittäjät heittävät keikkaa.

Anonyymi kirjoitti:

Eihän yritysten kannata investoida kun työvoimakustannukset sunteessa tuottavuuteen on pirun surkeaa.
Näiilä palstoilla saa lukea koko ajan kun jankataan että jos ei ole varaa maksaa reilua palkkaa niin yritys pitää lopettaa ja niin on juurikin tehty.
Minä myös lopetin työnatajan hommat.
20 vuoden ajan on palkat koko ajan noussut ja tuottavuus laskenut.
Moni firma on siirtybyt siihen että käyttävät ulkopuolista palvelua eli käytännössä yksinyrittäjät heittävät keikkaa.

Lue lisää

Mutta miten todellisuudessa tuottavuutta nostetaan suhteessa palkkakuluihin?
No siinä on todellisuudessa palkansaajan osuus asiaan varsin pieni, erityisesti tuotantoteollisuudessa.
Kysymys on siitä, että Suomessa investoidaan vähemmän kuin niissä maissa joissa tuottavuuskehitys on parempi. Koska se investointi on todellisuudessa suurin ja lähes ainoa tuottavuutta suhteessa palkkakuluihin nostava tekijä. Jos uusi kone tekee vanhaan koneeseen nähden 2x nopeudella tuotteita, samalla henkilökuntamäärällä, kaksinkertaistuu tuottavuus suhteessa palkkakuluihin. Ja tuo kehitys tulee joko kaksinkertaistamalla tuotanto tai jos koneita on useita, niin pitämällä tuotanto samana, mutta puolittamalla henkilökunta.
Hitto...investoidaan reippaasti ja korvataan vanha kone parhaalla tekniikalla mitä rahalla saa ja tuotteita alkaa valmistua 10x nopeudella ja samalla yksi työntekijä voi valvo 3 konetta samanaikaisesti kun vanhassa syteemissä tarvittiin työntekijä jokaiselle koneelle. Alkaako tuottavuuskehitys olla kohdillaan, riippumatta siitä maksetaanko jatkossa 3 koneen hoidosta 25% kovempaa palkkaa yhdelle työntekijälle eikä vain 2,8% korkeampaa palkkaa kolmelle työntekijälle joiden tuottavuus ei noussut....koska...

Palvelualoilla tuottavuuden kasvussa ei investoinnit ole ihan yhtä suoraviivaisesti tuottavuutta parantavia ja siellä puolella perinteinen perseeseen potkiminen on edelleen kohtuullisen merkittävä osa tuottavuuden kohtuu tasolla pitoa ja siellä myös palkkakustannusten vaikutus on ihan toinen kuin aloilla joissa investoinnit lisäävät melko lineaarisesti tuottavuutta.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta miten todellisuudessa tuottavuutta nostetaan suhteessa palkkakuluihin?
No siinä on todellisuudessa palkansaajan osuus asiaan varsin pieni, erityisesti tuotantoteollisuudessa.
Kysymys on siitä, että Suomessa investoidaan vähemmän kuin niissä maissa joissa tuottavuuskehitys on parempi. Koska se investointi on todellisuudessa suurin ja lähes ainoa tuottavuutta suhteessa palkkakuluihin nostava tekijä. Jos uusi kone tekee vanhaan koneeseen nähden 2x nopeudella tuotteita, samalla henkilökuntamäärällä, kaksinkertaistuu tuottavuus suhteessa palkkakuluihin. Ja tuo kehitys tulee joko kaksinkertaistamalla tuotanto tai jos koneita on useita, niin pitämällä tuotanto samana, mutta puolittamalla henkilökunta.
Hitto...investoidaan reippaasti ja korvataan vanha kone parhaalla tekniikalla mitä rahalla saa ja tuotteita alkaa valmistua 10x nopeudella ja samalla yksi työntekijä voi valvo 3 konetta samanaikaisesti kun vanhassa syteemissä tarvittiin työntekijä jokaiselle koneelle. Alkaako tuottavuuskehitys olla kohdillaan, riippumatta siitä maksetaanko jatkossa 3 koneen hoidosta 25% kovempaa palkkaa yhdelle työntekijälle eikä vain 2,8% korkeampaa palkkaa kolmelle työntekijälle joiden tuottavuus ei noussut....koska...

Palvelualoilla tuottavuuden kasvussa ei investoinnit ole ihan yhtä suoraviivaisesti tuottavuutta parantavia ja siellä puolella perinteinen perseeseen potkiminen on edelleen kohtuullisen merkittävä osa tuottavuuden kohtuu tasolla pitoa ja siellä myös palkkakustannusten vaikutus on ihan toinen kuin aloilla joissa investoinnit lisäävät melko lineaarisesti tuottavuutta.

Lue lisää

Se on kiva pyöritellä ajatusta että työntekijä ei voi vaikuttaa tuottavuuteen.
Fakta on kuitenkin se että jos toiseen käteen on liimattu kännykkä niin se jo vie lähes 50% työtehosta pois.
Lisäksi jos ajatus ei ole työnteossa vaan jossakin muualla niin työtehosta on taasen pois iso osa.
Itse olen sanonut että en tee mitään päättömillä ja kädettämillä työntekijöillä.

Lause jota olen kuullut yhä useammin ( en tiiä olen vain töissä) kuvaa hyvin nykyasennetta, ollaan vain töissä.
Töissä ollan tekemässä töitä ei oleilemassa.

Omalla alalla huomasi hyvin miten työn tuottavuus laski vaikka investoin isompiin ja parempiin koneisiin ja laitteisiin.
Edes se että työ oli urakkatyötä ja ahkeruudesta palkittiin paremmalla tilillä ei saanut tuottavuutta paranemaan.
Ammattiylpeyttä ei juurikaan nykyään ole, asiat tehdään vähän sinne päin.

Anonyymi kirjoitti:

Se on kiva pyöritellä ajatusta että työntekijä ei voi vaikuttaa tuottavuuteen.
Fakta on kuitenkin se että jos toiseen käteen on liimattu kännykkä niin se jo vie lähes 50% työtehosta pois.
Lisäksi jos ajatus ei ole työnteossa vaan jossakin muualla niin työtehosta on taasen pois iso osa.
Itse olen sanonut että en tee mitään päättömillä ja kädettämillä työntekijöillä.

Lause jota olen kuullut yhä useammin ( en tiiä olen vain töissä) kuvaa hyvin nykyasennetta, ollaan vain töissä.
Töissä ollan tekemässä töitä ei oleilemassa.

Omalla alalla huomasi hyvin miten työn tuottavuus laski vaikka investoin isompiin ja parempiin koneisiin ja laitteisiin.
Edes se että työ oli urakkatyötä ja ahkeruudesta palkittiin paremmalla tilillä ei saanut tuottavuutta paranemaan.
Ammattiylpeyttä ei juurikaan nykyään ole, asiat tehdään vähän sinne päin.

Lue lisää

Totta kai työntekijä voi vaikuttaa työn tuottavuuteen, esimerkiksi ideoimalla aloitteen, miten työ voidaan tehdä tehokkaammin. Yleensä siihen liittyy myös investointitarve ja investoinnin tekemisestä vastaa yritys. Lähtökohtaisesti työn tuottavuus paranee jos aloite toteutetaan.

Mutta siinäkin kyse on pääsääntöisesti investoinnin tuomasta tuottavuusloikasta, ei siitä, että työntekijät tekisivät työtä kovempaa tahtia ja vähemmän kännykkää räpläten. Tietysti tuollainen aloite voi olla myös ihan pelkkä työtapojen muutosaloite, jolloin ilman investointia saadaan lisää tehokkuutta ja varmasti sellaisiakin huomioita työn tuottavuuden nostamiseksi tarvitaan. Tosin yritys jossa työn tuottavuuteen saadaan jonkinnäköisiä loikkia pelkkää työn tekoa tehostamalla, ovat lähtökohtaisesti heikosti johdettuja ja huolimattomasti omistettuja.

Yleensäkin tuollaiset "käteen liimatut kännykät" kertovat huonosta johtamisesta, joka on päästänyt työntekijät lipahtamaan sinne missä aita on matala ja sohvat pehmeitä.

Monelle on kiva myös pyöritellä ajatusta, että työntekijät oikeasti voisivat vaikuttaa työn tuottavuuteen merkittävästi ilman, että investoinnit työn tuottavuuteen olisivat merkittävässä roolissa. Puidaanko vilja sirpillä ja sirpit korjataan vasaralla vai hankitaanko leikkuupuimuri, työn tuottavuudessa on kieltämättä eroa.

Suomen ongelma on liian vähäiset investoinnit. Firma mieluummin myydään kuin siihen investoidaan. Eikä se kerro työn tuottavuusongelmasta vaan yritysten ongelmat ovat niin heikossa johtamisessa kuin myös heikossa omistajuudessa. Ei kaikissa yrityksissä, mutta aika monessa. Ja lisäksi täytyy muistaa, että Suomi on oikeasti aika syrjässä, täällä pitää pystyä tekemään asiat paremmin kuin siellä missä ollaan valmiiksi kaiken keskellä. Tietysti syrjäinen sijainti tuo myös etuja, kuten lähtökohtaisesti Hollantia edullisemman tonttimaan yritykselle, tosin lämpöeristeitä tarvitaan hallissa enemmän, jäähdytyslaitteita vastaavasi vähemmän. Pitää tietää missä on hyvä ja rakentaa tehokasta yritystoimintaa sen varaan ja ratkaista jo suunnitteluvaiheessa, miten työ saadaan riittävän tuottavaksi, jotta se on kilpailukykyistä.

Anonyymi kirjoitti:

Totta kai työntekijä voi vaikuttaa työn tuottavuuteen, esimerkiksi ideoimalla aloitteen, miten työ voidaan tehdä tehokkaammin. Yleensä siihen liittyy myös investointitarve ja investoinnin tekemisestä vastaa yritys. Lähtökohtaisesti työn tuottavuus paranee jos aloite toteutetaan.

Mutta siinäkin kyse on pääsääntöisesti investoinnin tuomasta tuottavuusloikasta, ei siitä, että työntekijät tekisivät työtä kovempaa tahtia ja vähemmän kännykkää räpläten. Tietysti tuollainen aloite voi olla myös ihan pelkkä työtapojen muutosaloite, jolloin ilman investointia saadaan lisää tehokkuutta ja varmasti sellaisiakin huomioita työn tuottavuuden nostamiseksi tarvitaan. Tosin yritys jossa työn tuottavuuteen saadaan jonkinnäköisiä loikkia pelkkää työn tekoa tehostamalla, ovat lähtökohtaisesti heikosti johdettuja ja huolimattomasti omistettuja.

Yleensäkin tuollaiset "käteen liimatut kännykät" kertovat huonosta johtamisesta, joka on päästänyt työntekijät lipahtamaan sinne missä aita on matala ja sohvat pehmeitä.

Monelle on kiva myös pyöritellä ajatusta, että työntekijät oikeasti voisivat vaikuttaa työn tuottavuuteen merkittävästi ilman, että investoinnit työn tuottavuuteen olisivat merkittävässä roolissa. Puidaanko vilja sirpillä ja sirpit korjataan vasaralla vai hankitaanko leikkuupuimuri, työn tuottavuudessa on kieltämättä eroa.

Suomen ongelma on liian vähäiset investoinnit. Firma mieluummin myydään kuin siihen investoidaan. Eikä se kerro työn tuottavuusongelmasta vaan yritysten ongelmat ovat niin heikossa johtamisessa kuin myös heikossa omistajuudessa. Ei kaikissa yrityksissä, mutta aika monessa. Ja lisäksi täytyy muistaa, että Suomi on oikeasti aika syrjässä, täällä pitää pystyä tekemään asiat paremmin kuin siellä missä ollaan valmiiksi kaiken keskellä. Tietysti syrjäinen sijainti tuo myös etuja, kuten lähtökohtaisesti Hollantia edullisemman tonttimaan yritykselle, tosin lämpöeristeitä tarvitaan hallissa enemmän, jäähdytyslaitteita vastaavasi vähemmän. Pitää tietää missä on hyvä ja rakentaa tehokasta yritystoimintaa sen varaan ja ratkaista jo suunnitteluvaiheessa, miten työ saadaan riittävän tuottavaksi, jotta se on kilpailukykyistä.

Lue lisää

Ihan kivasti aloitit kirjoituksesi ja sitten pikku hiljaa aloit sysätä koko ongelman työnatajalle ja työnjohdolle.
Pitääkö suomeen tehdä laki joka rajoittaa kännykän käyttöä töissä kuten koululaisille?
Vai mitä luulet tapahtuvan jos työantaja alkaa kerätä puhelimet pois työntekijöiltä?
Se pirun puhelin on niin tiukasti kasvanut käteen ettei sitä saa irti millään säännöillä ja komennoilla.
On myös olemassa paljon ammatteja joissa ei työnjohtaja ole kyttäämässä koko ajan selän takana.
Näissä ammateissa se työntekijän oma toiminta määrittelee sen mitä päivän aikana saa aikaiseksi.

Edes liukuhinhatyä ei poista työntekijän huolimattomuuksia.

Olin aikoinaan Volvon tehtaalla töissä kokoonpanolinjalla (naittamis kohdassa) yhdessä työpisteessä asennettiin jarruputket.
Linjan loppupäässä oli sitten kontrolli joka kävi läpi kaikki kohdat.
Yksi kaveri ei osannut tai ei halunnut osata laitta jarruputkia oikein ja tilanne ei muuttunut huomautuksista huolimatta.
Tilanne meni siihen että kontrolli kielsi kaveria asentamasta niitä putkia kun oli helpompi.
Eli esimerkkinä ettei lähes 40v sitten saatu esmiesvoimin saatu tunaria tekemään asioita oikein niin miten se onnistuu nykypäivänä.
Jos ei osaa eikä halua tehdä asioita oikein eikä työ kiinnosta ja ammattiylpeydestä ei ole tietoakaan niin ei työnjohto tai investoinnit saa lisää tuottavuutta.
Lisäksi jos nykyään ei ole enään vain muutama tunari vaan kun aletaan puhumaan että se on vallitseva trendi niin ei siinä enään voi selitellä että työnjohdon vika.
Jos rekruissääkin seulotaan kaikki pois joilla vähänkin viitteitä ongelmista niin eihän niitä työntekijöitä silloin ole tarjolla.

Joitakin vuosia sitten oli juttua että nuret kaipasivat työjohdolta sellaista kaverisuhdetta eihän kaverille voi sanoa että perseeseen se kännykkä ja lisää tuottavuutta 60% ja virheet pois.

Perusteletko, miten työttömien niskaan? Eihän työtön tuota valtiolle, yksityisen sektorin yritykset ja heidän työntekijät tuottaa. Ja näistä otetaan 1/2 siivu valtion ylläpitoon

Suomen julkisen talouden pulmana ovat liian suuret julkiset menot jotka ovat 57% suhteessa BKT:hen ! Katsokaa tilastoja jotka valitettavasti löytyvät vain Englannin kielellä !

Anonyymi kirjoitti:

Suomen julkisen talouden pulmana ovat liian suuret julkiset menot jotka ovat 57% suhteessa BKT:hen ! Katsokaa tilastoja jotka valitettavasti löytyvät vain Englannin kielellä !

Lue lisää

Liian suuret julkiset menot ovat seurausta vuosikymmenien aikana eduskunnassa tehdyistä menopäätöksistä lainsäädännön kautta !

Jos emme saa näitä Suomen sisäisiä ongelmia muutettua, mutta asia korjaantuisi valuuttamme ulkoista arvoa laskemalla, niin miksi emme sitä tekisi?

Anonyymi kirjoitti:

Jos emme saa näitä Suomen sisäisiä ongelmia muutettua, mutta asia korjaantuisi valuuttamme ulkoista arvoa laskemalla, niin miksi emme sitä tekisi?

Ei onnistu enää kansalaisten tulojen leikkaukset devalvaation keinoin, koska olemme euromaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei onnistu enää kansalaisten tulojen leikkaukset devalvaation keinoin, koska olemme euromaa.

No sitten köyhdymme.

Anonyymi kirjoitti:

No sitten köyhdymme.

Kirjoittajan kannattaa perehtyä talouteen !
Suomen talouden pulmat eivät ole Suomen ulkopuolella vaan ne ovat Suomessa !
Valuutta ei myöskään ole pulma !

Suomen julkisen talouden pulmana ovat liian suuret julkiset menot jotka ovat 57% suhteessa BKT:hen ! Katsokaa tilastoja jotka valitettavasti löytyvät Englannin kiel

Anonyymi kirjoitti:

No sitten köyhdymme.

Kyllä kansalaisten tulojen leikkauksille on vaihtoehtoja. Devalvaatiohan oli varsin rankka toimi, josta päätettiin pienen piirin kesken ja se toteutettiin poikkeuksetta viikonlopun aikana.
Teknisesti tietysti helppo, kun ei tarvinnut neuvotella työmarkkinaosapuolten kanssa eikä myöskään poliittisten puolueiden kanssa, kansalaisista nyt puhumattakaan.

Vastaavaan lopputulokseen päästään periaatteessa palkanalennuksilla ja eräillä muilla talouden kiristämiskeinoilla. Ja onhan niitä yritettykin ja neuvoteltu työmarkkinaosapuolten kanssa, mutta kukaan ei suostu mihinkään. Tätä ongelmaahan ei devalvaatioiden kanssa ollut, kun kenenkään kanssa ei neuvoteltu..

Kyllä, köyhdytään, kun neuvotteluteitse ei edistystä eikä talouskasvu tuo apua.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä kansalaisten tulojen leikkauksille on vaihtoehtoja. Devalvaatiohan oli varsin rankka toimi, josta päätettiin pienen piirin kesken ja se toteutettiin poikkeuksetta viikonlopun aikana.
Teknisesti tietysti helppo, kun ei tarvinnut neuvotella työmarkkinaosapuolten kanssa eikä myöskään poliittisten puolueiden kanssa, kansalaisista nyt puhumattakaan.

Vastaavaan lopputulokseen päästään periaatteessa palkanalennuksilla ja eräillä muilla talouden kiristämiskeinoilla. Ja onhan niitä yritettykin ja neuvoteltu työmarkkinaosapuolten kanssa, mutta kukaan ei suostu mihinkään. Tätä ongelmaahan ei devalvaatioiden kanssa ollut, kun kenenkään kanssa ei neuvoteltu..

Kyllä, köyhdytään, kun neuvotteluteitse ei edistystä eikä talouskasvu tuo apua.

Lue lisää

Kun julkiset menot ovat liian suuret niin verotus on korkeata ja talouskasvu on olematonta sekä varallisuustasot ovat matalat ! Kuten Suomessa on !

Siis, talous ei kasva riittävästi Suomessa, koska julkiset menot ovat 57% suhteessa BKT:hen !
Luku on teollisuusmaiden kärkipäässä eli huonossa päässä !

Sveitsin luku on 32% ja Yhdysvaltojen luku on 36%

Toinen tilasto vahvistaa kuvaa....

Kotitalouksien keskim varallisuus aikuista kohti

Suomi 186000 USD, Yhdysvallat 579000 USD, Sveitsi 696000 USD

Anonyymi kirjoitti:

Kun julkiset menot ovat liian suuret niin verotus on korkeata ja talouskasvu on olematonta sekä varallisuustasot ovat matalat ! Kuten Suomessa on !

Siis, talous ei kasva riittävästi Suomessa, koska julkiset menot ovat 57% suhteessa BKT:hen !
Luku on teollisuusmaiden kärkipäässä eli huonossa päässä !

Sveitsin luku on 32% ja Yhdysvaltojen luku on 36%

Toinen tilasto vahvistaa kuvaa....

Kotitalouksien keskim varallisuus aikuista kohti

Suomi 186000 USD, Yhdysvallat 579000 USD, Sveitsi 696000 USD

Lue lisää

Suomi on ’ulkoistanut’ monet kansalaisten perustoiminnot ja -tarpeet julkisen sektorin vastuulle. Esim terveydenhuolto, koulutus, jotka ovat julkisen sektorin suurimmat kustannuserät. Ja monta muutakin hyvinvointiin liittyviä juttuja. Se on kallista, totta ja kustannukset peritään veronmaksajilta.

Näinhän ei esim USAssa ole, vaan siellä jokainen maksaa itse omilla tuloillaan nuo kustannukset tarpeen ilmaantuessa. Tämä tietysti näkyy myös tuossa kotitalouksien varallisuustilastoissa, kun nuo kustannukset niissä rasittavat vain suomalaisia koska ne maksetaan veroissa. USAssa ihmisillä on oltava varaa itse hankkia suomalaisittain katsottuna järjettömän kalliita vakuutuksia ja varautua lasten hurjiin koulutuskustannuksiin. Ja pienemmät verot toki sen mahdollistavatkin monille.

En nyt ota lainkaan kantaa kumpi on ’parempi’ järjestely, mutta se on erilainen ja siksi suora vertailu vain julkisen sektorin kuluissa ja kansalaisten varallisuuksista ei anna tasapuolista ja oikeaa kuvaa. Näin, koska vertailukohteet sisältävät eri asioita.

Siinä olen samaa mieltä, että julkinen sektori on Suomessa kallis, kun se sisältää niin paljon asioita, joita ei niiden maiden julkiset sektorit sisällä, joilla julkisen sektorin koko on huomattavasti pienempi.

Anonyymi kirjoitti:

Suomi on ’ulkoistanut’ monet kansalaisten perustoiminnot ja -tarpeet julkisen sektorin vastuulle. Esim terveydenhuolto, koulutus, jotka ovat julkisen sektorin suurimmat kustannuserät. Ja monta muutakin hyvinvointiin liittyviä juttuja. Se on kallista, totta ja kustannukset peritään veronmaksajilta.

Näinhän ei esim USAssa ole, vaan siellä jokainen maksaa itse omilla tuloillaan nuo kustannukset tarpeen ilmaantuessa. Tämä tietysti näkyy myös tuossa kotitalouksien varallisuustilastoissa, kun nuo kustannukset niissä rasittavat vain suomalaisia koska ne maksetaan veroissa. USAssa ihmisillä on oltava varaa itse hankkia suomalaisittain katsottuna järjettömän kalliita vakuutuksia ja varautua lasten hurjiin koulutuskustannuksiin. Ja pienemmät verot toki sen mahdollistavatkin monille.

En nyt ota lainkaan kantaa kumpi on ’parempi’ järjestely, mutta se on erilainen ja siksi suora vertailu vain julkisen sektorin kuluissa ja kansalaisten varallisuuksista ei anna tasapuolista ja oikeaa kuvaa. Näin, koska vertailukohteet sisältävät eri asioita.

Siinä olen samaa mieltä, että julkinen sektori on Suomessa kallis, kun se sisältää niin paljon asioita, joita ei niiden maiden julkiset sektorit sisällä, joilla julkisen sektorin koko on huomattavasti pienempi.

Lue lisää

Suurin ero julkisen talouden taustalla on julkinen velkaantuminen ja nimenomaan minne se velkaantuminen tapahtuu ??

Yhdysvaltojen julkinen velka on noin 75% peräisin kotimaasta eri instituutioiden kautta kokonaisvelasta laskien !
Suomen julkisen velan tausta on arviolta 80-90% ulkomailta kokonaisvelasta laskien !

Yhdysvalloissa tuo tieto on julkista, mutta Suomessa ei joten se täytyy arvioida !

Anonyymi kirjoitti:

Suurin ero julkisen talouden taustalla on julkinen velkaantuminen ja nimenomaan minne se velkaantuminen tapahtuu ??

Yhdysvaltojen julkinen velka on noin 75% peräisin kotimaasta eri instituutioiden kautta kokonaisvelasta laskien !
Suomen julkisen velan tausta on arviolta 80-90% ulkomailta kokonaisvelasta laskien !

Yhdysvalloissa tuo tieto on julkista, mutta Suomessa ei joten se täytyy arvioida !

Lue lisää

Osin tuo julkisen sektorin velkaantuminenkin johtuu siitä, myös velkaantuminenkin on ulkoistettu julkiselle sektorille. Esim vielä minun aikanani lukioissa oli lukukausimaksut, oppimateriaalit piti itse hankkia. Koulukuljetuksista yhteiskunnan piikkiin ei ollut. Yliopistossa opiskeltiin henkilökohtaisilla opintolainoilla. Nyt maksetaan opintorahaa.

Kenenkään ei tarvitse velkaantua kun tarvitsee isompia terveydenhoitotoimia, esim leikkauksia. Joku kymmenkunta vuotta sitten minulta leikattiin sappikivet. Se maksoi minulle noin satasen. Kysyin tuolloin mielenkiinnosta mitä ko suhteellisen yksinkertainen ja nopea noin tunnin pari kestänyt leikkaus oikeasti maksoi, välittömät kustannukset olivat muistaakseni noin 5000€.

Suomessa ei ole tiemaksuja, siltamaksuja, tunnelimaksuja jne…

Kaikki nuokin esimerkit, ja lisää löytyy vaikka kuinka, kyllä maksetaan Suomessa julkisen sektorin rahoista. Näinhän ei noissa pienten julkisen sektorin maissa juurikaan ole.

Velkaantuminen on haaste ja kova. Varmasti joutuu tosissaan miettimään, onko Suomella varaa nykyisen kaltaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan, jossa hyvinvointiyhteiskunta perustuu julkisen sektorin tuottamiin palveluihin. Ja onko vaihtoehto tosiaan palaaminen siihen, että ihmiset itse huolehtivat esim em kustannusten maksamisen. Vaikka sitten henkilökohtaisilla veloilla.

Anonyymi kirjoitti:

Osin tuo julkisen sektorin velkaantuminenkin johtuu siitä, myös velkaantuminenkin on ulkoistettu julkiselle sektorille. Esim vielä minun aikanani lukioissa oli lukukausimaksut, oppimateriaalit piti itse hankkia. Koulukuljetuksista yhteiskunnan piikkiin ei ollut. Yliopistossa opiskeltiin henkilökohtaisilla opintolainoilla. Nyt maksetaan opintorahaa.

Kenenkään ei tarvitse velkaantua kun tarvitsee isompia terveydenhoitotoimia, esim leikkauksia. Joku kymmenkunta vuotta sitten minulta leikattiin sappikivet. Se maksoi minulle noin satasen. Kysyin tuolloin mielenkiinnosta mitä ko suhteellisen yksinkertainen ja nopea noin tunnin pari kestänyt leikkaus oikeasti maksoi, välittömät kustannukset olivat muistaakseni noin 5000€.

Suomessa ei ole tiemaksuja, siltamaksuja, tunnelimaksuja jne…

Kaikki nuokin esimerkit, ja lisää löytyy vaikka kuinka, kyllä maksetaan Suomessa julkisen sektorin rahoista. Näinhän ei noissa pienten julkisen sektorin maissa juurikaan ole.

Velkaantuminen on haaste ja kova. Varmasti joutuu tosissaan miettimään, onko Suomella varaa nykyisen kaltaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan, jossa hyvinvointiyhteiskunta perustuu julkisen sektorin tuottamiin palveluihin. Ja onko vaihtoehto tosiaan palaaminen siihen, että ihmiset itse huolehtivat esim em kustannusten maksamisen. Vaikka sitten henkilökohtaisilla veloilla.

Lue lisää

Ei tietenkään ole varaa, koska Suomi velkaantuu ulkomaille !!
Tätä vaan ei Suomessa julkaista ! Mutta sen pystyy päättelemään !

Anonyymi kirjoitti:

Osin tuo julkisen sektorin velkaantuminenkin johtuu siitä, myös velkaantuminenkin on ulkoistettu julkiselle sektorille. Esim vielä minun aikanani lukioissa oli lukukausimaksut, oppimateriaalit piti itse hankkia. Koulukuljetuksista yhteiskunnan piikkiin ei ollut. Yliopistossa opiskeltiin henkilökohtaisilla opintolainoilla. Nyt maksetaan opintorahaa.

Kenenkään ei tarvitse velkaantua kun tarvitsee isompia terveydenhoitotoimia, esim leikkauksia. Joku kymmenkunta vuotta sitten minulta leikattiin sappikivet. Se maksoi minulle noin satasen. Kysyin tuolloin mielenkiinnosta mitä ko suhteellisen yksinkertainen ja nopea noin tunnin pari kestänyt leikkaus oikeasti maksoi, välittömät kustannukset olivat muistaakseni noin 5000€.

Suomessa ei ole tiemaksuja, siltamaksuja, tunnelimaksuja jne…

Kaikki nuokin esimerkit, ja lisää löytyy vaikka kuinka, kyllä maksetaan Suomessa julkisen sektorin rahoista. Näinhän ei noissa pienten julkisen sektorin maissa juurikaan ole.

Velkaantuminen on haaste ja kova. Varmasti joutuu tosissaan miettimään, onko Suomella varaa nykyisen kaltaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan, jossa hyvinvointiyhteiskunta perustuu julkisen sektorin tuottamiin palveluihin. Ja onko vaihtoehto tosiaan palaaminen siihen, että ihmiset itse huolehtivat esim em kustannusten maksamisen. Vaikka sitten henkilökohtaisilla veloilla.

Lue lisää

Kun julkiset menot ovat liian suuret niin verotus on korkeata ja talouskasvu on olematonta sekä varallisuustasot ovat matalat ! Kuten Suomessa on !

Anonyymi kirjoitti:

Kun julkiset menot ovat liian suuret niin verotus on korkeata ja talouskasvu on olematonta sekä varallisuustasot ovat matalat ! Kuten Suomessa on !

Näinpä.
Keskustelua kannattaisikin siirtää siihen mitä julkisen sektorin tehtäviä pitäisi karsia sen sijaan, että taivastellaan julkisen sektorin suuruutta.
Taivastelu ei johda mihinkään eikä ole hedelmällistä….

Anonyymi kirjoitti:

Kun julkiset menot ovat liian suuret niin verotus on korkeata ja talouskasvu on olematonta sekä varallisuustasot ovat matalat ! Kuten Suomessa on !

Ja varallisuustasojen mataluudesta seuraa tietysti se, että jottei Suomessa ala kuolla ihmisiä hoitamattomuuteen, joutuu valtio ja hyvinvointialueet kantamaan edelleen päävastuun ihmisten terveydestä ja hengissä pysymisestä.
Suomen mallia ei voi muuttaa hetkessä, yleensä maissa (poislukien kehitysmaat), on palkkataso selvästi Suomea korkeampi, mikäli terveydenhuollon rahoitus on lähelläkään Yhdysvaltain mallia. Lisäksi vaikka julkiset menot BKT:stä ovat suomessa korkeat, niin terveydenhoitomenenot ovat aika maltilliset, ainakin mikäli tilastoihin on uskominen.

Suomessa kansa pitäisi päästää vaurastumaan, vain siten kansalaisten taloudellinen napanuora valtioon saadaan katkaistua.

Anonyymi kirjoitti:

Ja varallisuustasojen mataluudesta seuraa tietysti se, että jottei Suomessa ala kuolla ihmisiä hoitamattomuuteen, joutuu valtio ja hyvinvointialueet kantamaan edelleen päävastuun ihmisten terveydestä ja hengissä pysymisestä.
Suomen mallia ei voi muuttaa hetkessä, yleensä maissa (poislukien kehitysmaat), on palkkataso selvästi Suomea korkeampi, mikäli terveydenhuollon rahoitus on lähelläkään Yhdysvaltain mallia. Lisäksi vaikka julkiset menot BKT:stä ovat suomessa korkeat, niin terveydenhoitomenenot ovat aika maltilliset, ainakin mikäli tilastoihin on uskominen.

Suomessa kansa pitäisi päästää vaurastumaan, vain siten kansalaisten taloudellinen napanuora valtioon saadaan katkaistua.

Lue lisää

Kirjoittaja ei ymmärrä tilannetta, kuten ei monet muutkaan Suomalaiset !
Suomen julkinen velka on noin 230 miljardia Euroa ! Velka kasvaa vuosittain !
Velka on peräisin ulkomailta !

Ilman EKP:n takausta Suomi ei saisi käytännössä yhtään lainaa ulkomaisilta sijoitusyhtiöiltä ! Koska heidän näkökulmastaan Suomen riski on liian suuri !

Eli, olennaista on, kuinka kauan EKP ja IMF jaksavat katsella Suomen kasvavaa velkaantumista ulkomaille !?

Kiteytettynä !

Suomen julkiset menot ovat liian suuret ja kotitalouksien keskim varallisuus aikuista liian matala !

Anonyymi kirjoitti:

Kirjoittaja ei ymmärrä tilannetta, kuten ei monet muutkaan Suomalaiset !
Suomen julkinen velka on noin 230 miljardia Euroa ! Velka kasvaa vuosittain !
Velka on peräisin ulkomailta !

Ilman EKP:n takausta Suomi ei saisi käytännössä yhtään lainaa ulkomaisilta sijoitusyhtiöiltä ! Koska heidän näkökulmastaan Suomen riski on liian suuri !

Eli, olennaista on, kuinka kauan EKP ja IMF jaksavat katsella Suomen kasvavaa velkaantumista ulkomaille !?

Kiteytettynä !

Suomen julkiset menot ovat liian suuret ja kotitalouksien keskim varallisuus aikuista liian matala !

Lue lisää

Kotitalouksien keskim varallisuus aikuista kohti on liian matala Suomessa !

Anonyymi kirjoitti:

Kirjoittaja ei ymmärrä tilannetta, kuten ei monet muutkaan Suomalaiset !
Suomen julkinen velka on noin 230 miljardia Euroa ! Velka kasvaa vuosittain !
Velka on peräisin ulkomailta !

Ilman EKP:n takausta Suomi ei saisi käytännössä yhtään lainaa ulkomaisilta sijoitusyhtiöiltä ! Koska heidän näkökulmastaan Suomen riski on liian suuri !

Eli, olennaista on, kuinka kauan EKP ja IMF jaksavat katsella Suomen kasvavaa velkaantumista ulkomaille !?

Kiteytettynä !

Suomen julkiset menot ovat liian suuret ja kotitalouksien keskim varallisuus aikuista liian matala !

Lue lisää

No, kotitalouksien varallisuuspuoleen ei saada muutosta noin 30 vuoteen vaikka työt aloitettaisiin tänään. Joten sieltä ei apuja tule kovin nopeasti.

Julkisiin menoihin vaikuttaminen sen sijaan on mahdollista, mutta ei se tapahdu niin, että jukinen terveyden huolto yksityistetään 1.1.2026, eikä edes niin, että 1.1.2026 alkaen julkisesta terveydenhuollosta perittäisiin kustannuksia vastaavat asiakasmaksut.

Talouden rakenne hyvinvointiyhteiskunnassa on sellainen, että se ei taivu ihan noin radikaaleihin ratkaisuihin hajoamatta siinä projektissa. Ja hajoaminen on tässä tapauksessa sellaista magnitudia, että siitä ei yhteiskunta selviäisi ilman isoa kumiluoti ja kyynelkaasutilausta. Ja sen jälkeen alkaisi kulua jo nikkelivaippaisiakin.

No joo, täytyyhän tuo velkaantumiskehitys ensin pysäyttää ja sitten kääntää laskuun. Laskuun sen takia, että tulevissa lamoissa on kuitenkin oltava maltillinen velkaantumisvara käytettävissä. Nyt sitä on niin vähän jäljellä, että juuri mitään iskuja talouskehitykseen ei enää voi paikata julkisia menoja tilapäisesti lisäämällä.

Anonyymi kirjoitti:

No, kotitalouksien varallisuuspuoleen ei saada muutosta noin 30 vuoteen vaikka työt aloitettaisiin tänään. Joten sieltä ei apuja tule kovin nopeasti.

Julkisiin menoihin vaikuttaminen sen sijaan on mahdollista, mutta ei se tapahdu niin, että jukinen terveyden huolto yksityistetään 1.1.2026, eikä edes niin, että 1.1.2026 alkaen julkisesta terveydenhuollosta perittäisiin kustannuksia vastaavat asiakasmaksut.

Talouden rakenne hyvinvointiyhteiskunnassa on sellainen, että se ei taivu ihan noin radikaaleihin ratkaisuihin hajoamatta siinä projektissa. Ja hajoaminen on tässä tapauksessa sellaista magnitudia, että siitä ei yhteiskunta selviäisi ilman isoa kumiluoti ja kyynelkaasutilausta. Ja sen jälkeen alkaisi kulua jo nikkelivaippaisiakin.

No joo, täytyyhän tuo velkaantumiskehitys ensin pysäyttää ja sitten kääntää laskuun. Laskuun sen takia, että tulevissa lamoissa on kuitenkin oltava maltillinen velkaantumisvara käytettävissä. Nyt sitä on niin vähän jäljellä, että juuri mitään iskuja talouskehitykseen ei enää voi paikata julkisia menoja tilapäisesti lisäämällä.

Lue lisää

Terveydenhoito edustaa julkisissa menoissa suurta osaa koska Länsimaisessa terveydenhoidossa on kaksi pää-ominaisuutta !

1. Se on erittäin kallista !
2. Se on erittäin tehokasta !

Näinollen on aivan selvää, että Suomessa täytyy verotukseen perustuvaa terveydenhoitoa osittain siirtää yksityisten henkilöiden maksettavaksi, yksityisten vakuutusten kautta !

Osuus riippuisi henkilön tuloista ja terveydestä !

Anonyymi kirjoitti:

No, kotitalouksien varallisuuspuoleen ei saada muutosta noin 30 vuoteen vaikka työt aloitettaisiin tänään. Joten sieltä ei apuja tule kovin nopeasti.

Julkisiin menoihin vaikuttaminen sen sijaan on mahdollista, mutta ei se tapahdu niin, että jukinen terveyden huolto yksityistetään 1.1.2026, eikä edes niin, että 1.1.2026 alkaen julkisesta terveydenhuollosta perittäisiin kustannuksia vastaavat asiakasmaksut.

Talouden rakenne hyvinvointiyhteiskunnassa on sellainen, että se ei taivu ihan noin radikaaleihin ratkaisuihin hajoamatta siinä projektissa. Ja hajoaminen on tässä tapauksessa sellaista magnitudia, että siitä ei yhteiskunta selviäisi ilman isoa kumiluoti ja kyynelkaasutilausta. Ja sen jälkeen alkaisi kulua jo nikkelivaippaisiakin.

No joo, täytyyhän tuo velkaantumiskehitys ensin pysäyttää ja sitten kääntää laskuun. Laskuun sen takia, että tulevissa lamoissa on kuitenkin oltava maltillinen velkaantumisvara käytettävissä. Nyt sitä on niin vähän jäljellä, että juuri mitään iskuja talouskehitykseen ei enää voi paikata julkisia menoja tilapäisesti lisäämällä.

Lue lisää

Varallisuus tulee kehittymään 'automaattisesti' kunhan julkisen talouden menoja suhteessa BKT:hen pienennetään !

Muun muassa terveydenhoidon osittainen maksaminen vakuutusyhtiöiden kautta toteuttaa juuri tuon !

Anonyymi kirjoitti:

Terveydenhoito edustaa julkisissa menoissa suurta osaa koska Länsimaisessa terveydenhoidossa on kaksi pää-ominaisuutta !

1. Se on erittäin kallista !
2. Se on erittäin tehokasta !

Näinollen on aivan selvää, että Suomessa täytyy verotukseen perustuvaa terveydenhoitoa osittain siirtää yksityisten henkilöiden maksettavaksi, yksityisten vakuutusten kautta !

Osuus riippuisi henkilön tuloista ja terveydestä !

Lue lisää

Olisiko näin että tuo terveysvakuutus tulisi pakolliseksi ja se perittäisiin veroluontoisesti kaikilta.
Nythän tilanne on se että sotumaksut maksetaan vain ja ainoastaan palkan sivukuluina ja maksun suuruus on suoraan verrannollinen tienattuun palkkaan.
Suuri joukko ihmisiä ei maksa ollenkaan sosialiturvamaksua ja osa ihmisistä maksaa niin vähän ettei heidän hampaita edes pystytä hoitamaan kyseisellä hinnalla.
Lätkäistään jokailelle suomalaiselle jotka ovat sairasvakuutuksen piirissä vaikka 500€ pakollinen vakuutusmaksu niin tilanne korjaantusi.
Tällä tavalla veroja voitaisiin keventää ja työn tekemisestä saataisiin kannattavampaa.

Anonyymi kirjoitti:

Olisiko näin että tuo terveysvakuutus tulisi pakolliseksi ja se perittäisiin veroluontoisesti kaikilta.
Nythän tilanne on se että sotumaksut maksetaan vain ja ainoastaan palkan sivukuluina ja maksun suuruus on suoraan verrannollinen tienattuun palkkaan.
Suuri joukko ihmisiä ei maksa ollenkaan sosialiturvamaksua ja osa ihmisistä maksaa niin vähän ettei heidän hampaita edes pystytä hoitamaan kyseisellä hinnalla.
Lätkäistään jokailelle suomalaiselle jotka ovat sairasvakuutuksen piirissä vaikka 500€ pakollinen vakuutusmaksu niin tilanne korjaantusi.
Tällä tavalla veroja voitaisiin keventää ja työn tekemisestä saataisiin kannattavampaa.

Lue lisää

Tuohan olisi juuri siirtymistä esim USAn kaltaiseen järjestelmään, jossa itse kukin huolehtii vakuutuksin sairauden hoitokustannustensa osalta. Ottamatta kantaa olisiko se nyt parempi muutoin kuin pienentämään julkisen sektorin vastuuta ja sitä myöden tietysti kustannuksiakin.

Ja luonnollisesti, jos kustannuksia siirretään palkansaajille itselleen sen sijaan, että niitä maksettaisiin palkan sivukuluina kuten nykyään, niin nuo sivukulutkin niiltä osin maksettaisiin palkansaajalle. Sivukuluthan ovat osa palkkaa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuohan olisi juuri siirtymistä esim USAn kaltaiseen järjestelmään, jossa itse kukin huolehtii vakuutuksin sairauden hoitokustannustensa osalta. Ottamatta kantaa olisiko se nyt parempi muutoin kuin pienentämään julkisen sektorin vastuuta ja sitä myöden tietysti kustannuksiakin.

Ja luonnollisesti, jos kustannuksia siirretään palkansaajille itselleen sen sijaan, että niitä maksettaisiin palkan sivukuluina kuten nykyään, niin nuo sivukulutkin niiltä osin maksettaisiin palkansaajalle. Sivukuluthan ovat osa palkkaa.

Lue lisää

Ilman muuta kaikki sivukulutkin pitää maksaa palkansaajalle, jos ne toiminnot, joita niillä kustannetaan, siirtyy palkanmaksajan itsensä hoidettavaksi. Sillä palkansaajien nettotulot nousisivat ja se näkyisi tietysti noissa vertailutilastoissakin. Kuten julkisen sektorin pieneneminenkin, kun ihmiset ostaisivat erilaisia vakuutuksia kuka miltäkin vakuutusyhtiöltä eikä ne enää olisi rasittamasta julkista sektoria.

Toisin sanoen ipalkansaajien nettopalkan kasvu näkyisi vaurastumisena noissa em vertailutilastoissa samoin kuin julkisen sektorin pienentyminenkin.

15 miljardin jäsenmaksut? Nykyinen jäsenmaksu on jotain 40-50 miljoonaa. Mistä tuon 15 miljardia keksit?

EU:lla on jäsenyyskriteerit eikä niihin kuulu se, että Suomen tai kenenkään muunkaan pitää ottaa lisää velkaa Ukrainan jäsenyyden vuoksi. Ei Ukrainasta tule EU:n jäsentä ellei se täytä samoja kriteerejä kuin muutkin hakijat.
Ukrainaa tottakai tuetaan ihan riippumatta onko se EU-maa vai ei.

Ukrainaa autetaan tietysti sen käydessä puolustussotaa olemassaolonsa edestä ja jos joskus Venäjä lopettaisi hyökkäyssotansa, niin jälleenrakennus on edessä. Venäjähän ei koskaanmole osallistunut mihinkään jälleenrakennusprojekteihin, saati että olisi jotenkin korvannut aiheuttamiaan tuhoja ja niinpä,sivistysmaiden on se tehtävä. Venäjän sijoituksia ja niiden tuottoja Euroopan maissa pyritään mahdollisimman paljon saamaan käyttöön ja korvaamaan Venäjän Ukrainalle aiheuttamia vahinkoja. Se ei ole helppoa, koska länsimaat ovat oikeusvaltioita eikä niin vain voi tehdä kuten Venäjällä eli vain otetaan väkipakolla ulkomaisten yritysten omaisuus valtiovallan käyttöön.
Venäjän 11-vuotinen hyökkäyssotahan on tuonut paljon vaikeuksia paitsi Ukrainan taloudellekin, (muusta puhumattakaan) niin myös koko Euroopan taloudelle.

Aloin tuossa laskea oman ammattini tyypillisen työpäivän tuntipalkkaa.
Homma on urakkatyötä ja muut asiat määrittelevät työpäivän pituuden.
Usein se kuitenkin pyörii siinä 10-15 tunnin mittaisena.
Kun urakka jaetaan tunneilla ja otetaan laskelmissa huomioon ylityöt niin urakan keskituntipalkka ei juurikaan poikkea tuosta 12€/h.
Moni on vain kateellinen kokonaistienestistä mutta itse ei ole valmis tekemään 15 tuntisia päiviä, joskus jopa 20 tuntisia päiviä.

Totta helvetissä jos haaveilee 6 tunnin työpäivää niin eihan tuo 12€/h riitä mihinkään.
Mutta kun työpäivän pituus ylityöt humioiden vastaa 18 normituntia niin saahan sitä 3 kertaa enemmän palkkaa.

Tavalla tai toisella jotenkin talous tasapainottuu aina.

Devalvaatio oli tietysti helpoo, kun siinä pieni porukka vallan kammareissa päätti sen salaa ja se toteutettiin viikonlopun aikana. Tätähän Suomi käytti noin 10 vuoden välein ennen euroa.

Neuvottelemalla etujärjestöjen kanssa on se vaikein tie saada tuloksia aikaiseksi. Kuten nähty on viime vuosina.

Yritykset ja elinkeinoelämä sitten joutuu sopeutumaan ’väkivalloin’, kun muuta keinoa ei ole. Se merkitsee irtisanomisia, tuotannon siirtoa ulkomaille ja tuotannon lopettamista Suomessa, konkursseina, jne.