Klassinen virhe

Rotille tunnustus siitä, ettei hän sentään floodaa tiedepalstoja saduillaan vaan pysyy huuhaapalstoilla. Kuten nykyisin myös h-huuhari.

//Kysymys on perimän satunnaisista muutoksista ja valinnasta. //

No ei todellakaan ole. Mitäpä jos päivittäisit opintosi tälle vuosituhannelle?

Luonnonvalinta on täysin kuvitteellinen voima. Eliöt adaptoituvat epigeneettisten mekanismien ja tekijöiden vaikutuksesta muuttuneisiin ympäristötekijöihin.

Näytä minulle yksikin satunnaiseen mutaatioon ja valintaan perustuva muutos eliössä. Tutkimuksen pitää olla tuore ja sen tulee ottaa huomioon epigeneettiset mekanismit. Et löydä ainuttakaan.

🌱 1. Subgenomien epigeneettinen dominanssi
Brassica rapa kokee koko genomin kolmoisduplikaation, joka jakaa sille kolme aligenomia (LF, MF1, MF2). Subgenomien ekspressiodominanssi (LF > MF) vaikuttaa runsaasti geeniaktiivisuuteen. Tämä epigenetiikkaa ohjaa transposonien sijoittelu ja 24-nt pieni RNA‑välitteinen metylaatio, jotka yhdessä säätävät geenien ilmentymistä eri alalajien välillä

Merkitys jalostukselle: Jalostuksessa voidaan hyödyntää tätä tilaa korostamalla toivottuja ekspressioprofiileja tietyn aligenomin eri kohdissa.

2. DNA-metylaatio ja tautiresistanssi alalajeissa
Erityisesti B. rapa subsp. perviridis (komatsuna) -lajikkeilla on tunnistettu merkittäviä erilaisia DNA-metylaatioalueita (DMR), jotka eroavat tuki- ja vastustuskykyisillä isovuoroilla. DMR-alueet voivat olla geenien sisällä, niiden ylä-/alapuolella tai siirtogeeneissä, ja yhteys geenin ilmentymiseen on osoitettu valonoorassa sairastumiskonteksteissa

Jalostuskäytännöt: Tautiresistenssiä voidaan tehostaa valitsemalla alalajeja, joilla on edulliset metylaatioprofiilit keskeisillä puolustusgeeneillä.

3. Sukusolujen epigeneettinen reprogramming
Tuore tutkimus B. rapa subsp. chinensis (kiinankaali) meiotteihin keskittyen paljastaa, että DNA-metylaatio CHH-kontekstissa muutosnäkökulma on samanlainen kuin Arabidopsiksessa, mutta CG- ja CHG-konteksteissa on lajikohtaisia piirteitä. Myös siirtotekijöiden ilmaisu lisääntyy metylaatiomuutosten yhteydessä .

Jalostustapa: Tiedetään entistä paremmin, miten sukusolujen epigenetiikka vaikuttaa jälkeläisten perimään – kriittinen tieto modernille epigeneettiselle jalostukselle.

4. Histonimuutokset ja kehityksen säätely
BraA.CLF-entsyymin rooli histoni H3K27-trimetylaation säätelyssä on löydetty vaikuttavan kukintaa säätelevien geenien (kuten FT, SOC1, SEP3) ekspressioon. Tämä korostaa histonimuutosten merkitystä lajikevalinnassa ja kukinta-ajassa eri alalajeissa .

Jalostushyöty: Kukinnan ajoituksen hallinta epigeneettisesti mahdollistaa tuottavuuden ja lajikkeen adaptoitumisen parantamisen erilaisiin viljelyolosuhteisiin.

Yhteenveto ja sovellukset jalostuksessa
Epigeneettinen mekanismi Alalajit & rooli jalostuksessa
Subgenomien dominanssi LF-ominaisuuksia voidaan hyödyntää valitsemalla lapsiperimää korostavia alalajeja
DNA-metylaatioprofiilit Tautivasteiden jalostus alueiden DMR-analyysin kautta
Sukusolujen metylaatiodynamiikka Perinnöllinen stabiliteetti ja epigeneettinen vaihtelevuus jalostusmateriaalina
Histonimuutokset (H3K27me3) Kukinta-ajat voidaan säätää mukautumaan paikallisiin viljelykausiin

Kasvien jalostus johtaa köyhtyvään genomiin.

🧬 1. Geneettinen kuorma (genetic load) Brassica-hybridisaatioissa
Tutkimukset B. rapa × B. napus -risteymillä ovat osoittaneet, että sekä satunnainen että transgeneihin liittyvä geneettinen kuorma voi heikentää hybridien kuntoa (tuotto ja biomassan kasvu) tietyissä olosuhteissa.

Esimerkiksi, kun B. napusin geenit kulkeutuvat vahingossa B. rapaan, ne voivat olla haitallisia erityisesti kilpailutilanteissa – tosin tulokset ovat lajikekohtaisia.

2. Allopolyploidian ja haitallisten mutaatioiden kasaantuminen
Allopolyploidiset lajit, kuten B. napus, keräävät haitallisia (resessiivisiä) mutaatioita nopeammin kuin diploidiset lajit, koska mutaatiot voivat piiloutua homoeologisissa kromosomeissa .

Tämä saattaa laajentaa geneettistä kuormaa jalostuksen myötä.

3. Jalostus ja geneettiset pullonkaulat
Jalostusohjelmat usein rajaavat populaation pieneksi (bottlenecks), mikä vähentää geneettistä vaihtelua ja altistaa haitallisille mutaatioille.

Esimerkiksi rapid-cycling B. rapa -populaatioissa tutkittiin kokeneita pullonkauloja: ne lisäsivät perinnöllistä muuntelua, mutta vähensivät pitkän tähtäimen selektiokykyä ja monimuotoisuutta.

4. TILLING-mutaatioresurssit ja mutaatioiden kuorma
B. rapa -kannassa luotuissa EMS-mutanteissa havaittiin mutaatioita runsaasti (esimerkiksi 0,3–0,4 % EMS pitoisuudella), mutta kasvien kunto säilyi osin — mutaatioita kertyi heterotsygoottisessa muodossa, mikä mahdollisti resurssin jalostukseen.

Käytännössä tällaiset mutaatiokannat osoittavat, miten jalostukseen liittyvä mutaatioiden kasaantuminen tapahtuu, ja antavat välineen niiden hallintaan.

5. Mutaatioiden hyödyntäminen ja hallinta
Viimeaikaiset katsaukset kuvaavat, että mutaatioita kertyy nopeammin jalostuksessa (harvinaiset, haitalliset variantit), mutta ne voidaan myös tunnistaa ja poistaa esimerkiksi genomieditoinnilla, kuten CRISPR:llä .

Haitallisia mutaatioita voidaan priorisoida ja poistaa, mikä tehostaa genomipohjaista jalostusta .

Yhteenveto: Brassican genomikuormitus jalostusprosessissa
Mekanismi Vaikutus Esimerkki
Geeni‑kuorma hybridisaatiossa Heikentää hybridikuntoa kilpailutilanteissa B. rapa × B. napus

Allopolyploidia Haitalliset mutaatiot piiloutuvat, kasaantuvat B. napus
Pullonkaulat Vähentävät monimuotoisuutta ja selektio‑resursseja Rapid-cycling B. rapa
EMS-mutaatioresurssit Näyttää mutaatiokuorman kertymisen jalostusmateriaalissa EMS‑populaatiot
Genomipohjainen mutaatioiden hallinta Priorisointi, poisto geneettisellä muokkauksella CRISPR, genomieditointi

🛠 Suositukset jalostukseen
Seuraa geneettistä kuormaa: käytä genotyyppu- ja variantti-analyysia (esim. HapMap, pangenomi) haitallisten mutaatioiden tunnistukseen.

Vältä liian jyrkkiä pullonkauloja, joita aiheutuu pienistä lähtöpopulaatioista – säilytä jalostusmateriaalissa monimuotoisuutta.

Hyödynnä genomieditointia: poista haitalliset mutaatiot ja vahvista geneettistä kestävyyttä.

Hybridien varovainen käyttö, ottaen huomioon geneettinen kuorma, joka voi vaikuttaa tuottavuuteen ja kilpailukykyyn.

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Kasvien jalostus johtaa köyhtyvään genomiin.

🧬 1. Geneettinen kuorma (genetic load) Brassica-hybridisaatioissa
Tutkimukset B. rapa × B. napus -risteymillä ovat osoittaneet, että sekä satunnainen että transgeneihin liittyvä geneettinen kuorma voi heikentää hybridien kuntoa (tuotto ja biomassan kasvu) tietyissä olosuhteissa.

Esimerkiksi, kun B. napusin geenit kulkeutuvat vahingossa B. rapaan, ne voivat olla haitallisia erityisesti kilpailutilanteissa – tosin tulokset ovat lajikekohtaisia.

2. Allopolyploidian ja haitallisten mutaatioiden kasaantuminen
Allopolyploidiset lajit, kuten B. napus, keräävät haitallisia (resessiivisiä) mutaatioita nopeammin kuin diploidiset lajit, koska mutaatiot voivat piiloutua homoeologisissa kromosomeissa .

Tämä saattaa laajentaa geneettistä kuormaa jalostuksen myötä.

3. Jalostus ja geneettiset pullonkaulat
Jalostusohjelmat usein rajaavat populaation pieneksi (bottlenecks), mikä vähentää geneettistä vaihtelua ja altistaa haitallisille mutaatioille.

Esimerkiksi rapid-cycling B. rapa -populaatioissa tutkittiin kokeneita pullonkauloja: ne lisäsivät perinnöllistä muuntelua, mutta vähensivät pitkän tähtäimen selektiokykyä ja monimuotoisuutta.

4. TILLING-mutaatioresurssit ja mutaatioiden kuorma
B. rapa -kannassa luotuissa EMS-mutanteissa havaittiin mutaatioita runsaasti (esimerkiksi 0,3–0,4 % EMS pitoisuudella), mutta kasvien kunto säilyi osin — mutaatioita kertyi heterotsygoottisessa muodossa, mikä mahdollisti resurssin jalostukseen.

Käytännössä tällaiset mutaatiokannat osoittavat, miten jalostukseen liittyvä mutaatioiden kasaantuminen tapahtuu, ja antavat välineen niiden hallintaan.

5. Mutaatioiden hyödyntäminen ja hallinta
Viimeaikaiset katsaukset kuvaavat, että mutaatioita kertyy nopeammin jalostuksessa (harvinaiset, haitalliset variantit), mutta ne voidaan myös tunnistaa ja poistaa esimerkiksi genomieditoinnilla, kuten CRISPR:llä .

Haitallisia mutaatioita voidaan priorisoida ja poistaa, mikä tehostaa genomipohjaista jalostusta .

Yhteenveto: Brassican genomikuormitus jalostusprosessissa
Mekanismi Vaikutus Esimerkki
Geeni‑kuorma hybridisaatiossa Heikentää hybridikuntoa kilpailutilanteissa B. rapa × B. napus

Allopolyploidia Haitalliset mutaatiot piiloutuvat, kasaantuvat B. napus
Pullonkaulat Vähentävät monimuotoisuutta ja selektio‑resursseja Rapid-cycling B. rapa
EMS-mutaatioresurssit Näyttää mutaatiokuorman kertymisen jalostusmateriaalissa EMS‑populaatiot
Genomipohjainen mutaatioiden hallinta Priorisointi, poisto geneettisellä muokkauksella CRISPR, genomieditointi

🛠 Suositukset jalostukseen
Seuraa geneettistä kuormaa: käytä genotyyppu- ja variantti-analyysia (esim. HapMap, pangenomi) haitallisten mutaatioiden tunnistukseen.

Vältä liian jyrkkiä pullonkauloja, joita aiheutuu pienistä lähtöpopulaatioista – säilytä jalostusmateriaalissa monimuotoisuutta.

Hyödynnä genomieditointia: poista haitalliset mutaatiot ja vahvista geneettistä kestävyyttä.

Hybridien varovainen käyttö, ottaen huomioon geneettinen kuorma, joka voi vaikuttaa tuottavuuteen ja kilpailukykyyn.

Lue lisää

Epätoivoista maalitolppien siirtelyä tekoälytuubalka.

Nauris, rypsi ja kiinankaali ovat syntyneet satunnaisten mutaatioiden ja valinnan avulla eikä palvomallasi epigenetiikka-taikuudella. Peltokaalista ei saa rypsiä vain ympäristötekijöitä muuttamalla, vaikka niin aloituksessasi valehtelet.

Anonyymi kirjoitti:

Epätoivoista maalitolppien siirtelyä tekoälytuubalka.

Nauris, rypsi ja kiinankaali ovat syntyneet satunnaisten mutaatioiden ja valinnan avulla eikä palvomallasi epigenetiikka-taikuudella. Peltokaalista ei saa rypsiä vain ympäristötekijöitä muuttamalla, vaikka niin aloituksessasi valehtelet.

Lue lisää

AI:

Epigeneettiset lajikkeet tarkoittavat kasvilajikkeita, joiden ominaisuuksiin vaikuttavat epigeneettiset muutokset – eli geenien ilmentymisen muutokset, jotka eivät muuta itse DNA:n emäsjärjestystä. Nämä muutokset voivat olla ympäristötekijöiden aiheuttamia ja vaikuttaa moniin kasvin kehityksen osa-alueisiin, kuten stressivasteisiin ja fenotyyppiseen vaihteluun.

Tarkempi selitys:
Mitä ovat epigeneettiset muutokset?
Epigeneettiset muutokset ovat DNA:han tai siihen liittyviin proteiineihin kohdistuvia muutoksia, jotka vaikuttavat geenien ilmentymiseen muuttamatta itse DNA-sekvenssiä. Tavallisimpia epigeneettisiä muutoksia ovat:

DNA:n metylaatio:
Metyyliryhmän lisääminen DNA-emäkseen, mikä usein vaikuttaa geenien luentaan (transkriptioon).

Histonimuokkaukset:
Histoniproteiinien muutokset, jotka vaikuttavat siihen, kuinka tiiviisti DNA on pakattuna ja kuinka helposti se on luettavissa.

Ei-koodaavat RNA:t:
Pienet RNA-molekyylit, jotka voivat säädellä geenien ilmentymistä vuorovaikuttamalla DNA:n tai lähetti-RNA:n (mRNA) kanssa.

Miten epigeneettiset muutokset vaikuttavat kasvilajikkeisiin?
Epigeneettiset vaihtelut voivat aiheuttaa fenotyyppisiä (ulkonäköön ja toimintaan liittyviä) eroja lajikkeiden välillä, vaikka niiden perimä olisi sama. Näitä vaihteluita voivat olla:

Periytyvät muutokset:
Jotkin epigeneettiset muutokset voivat siirtyä jälkeläisille ja vaikuttaa niiden ominaisuuksiin.

Ympäristön aiheuttamat muutokset:
Ympäristötekijät voivat laukaista epigeneettisiä muutoksia, joiden avulla kasvi voi sopeutua erilaisiin olosuhteisiin.

Ominaisuuksiin liittyvät muutokset:
Epigeneettiset muutokset voivat vaikuttaa esimerkiksi stressinsietoon, kasvuun tai taudinkestävyyteen.

Epigenetiikka kasvinjalostuksessa:
Epigeneettinen vaihtelu tarjoaa uusia mahdollisuuksia viljelykasvien parantamiseen:

Hyödyllisten ominaisuuksien tunnistaminen:
Epigeneettisten muutosten tutkiminen voi auttaa tunnistamaan geenejä tai säätelyreittejä, jotka liittyvät hyödyllisiin ominaisuuksiin.

Stressinsietokyvyn parantaminen:
Epigeneettisiä muutoksia voidaan hyödyntää parantamaan kasvin kykyä kestää esimerkiksi kuivuutta tai suolapitoista maaperää.

Jalostuksen nopeuttaminen:
Epigeneettisiä menetelmiä voidaan käyttää solukkolisäyksessä nopeuttamaan haluttujen ominaisuuksien valintaa.

Esimerkkejä epigeneettisistä lajikkeista:
Lajikkeet, joilla on parempi typen hyväksikäyttö:
Joissain vehnälajikkeissa juurten kehityksessä ja typen aineenvaihdunnassa on havaittu eroja, jotka johtuvat epigeneettisistä muutoksista.

Kasvit, joilla on parantunut stressinsietokyky:
Epigeneettistä vaihtelua voidaan hyödyntää kehittämällä lajikkeita, jotka kestävät paremmin ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

Yhteenvetona:
Epigeneettiset muutokset vaikuttavat merkittävästi kasvien fenotyyppiin ja niitä voidaan hyödyntää viljelykasvien jalostuksessa. Ymmärtämällä ja muokkaamalla näitä muutoksia tutkijat voivat kehittää kestävämpiä ja tuottavampia lajikkeita vastaamaan maailman ruokaturvan haasteisiin.

Mihin muuhun RoT pystyy kuin lapselliseen vänkäämiseen. Hän katsoo jostain nuppineulanpiston kokoisesta reiästä tarkkaan valitsemaansa aiheetta ja vääntelemällä ja kääntelemällä yrittää selittää mustan valkoiseksi tai ainakin vaalean harmaaksi.

Onko RoT koskaan edes yrittänyt selittää mitään suurempaa kokonaisuutta? Miksi eliöt on luokiteltavissa yksikäsitteiseen hierarkiseen taksonomiaan? Miksi selkärankaisilla luukaloista ihmiseen on samat sisäelimet, osin samat aivohermot reitteineen jne? Miksi liki kaikki monisoluiset eliöt lisääntyvät suvullisesti?

Anonyymi kirjoitti:

Mihin muuhun RoT pystyy kuin lapselliseen vänkäämiseen. Hän katsoo jostain nuppineulanpiston kokoisesta reiästä tarkkaan valitsemaansa aiheetta ja vääntelemällä ja kääntelemällä yrittää selittää mustan valkoiseksi tai ainakin vaalean harmaaksi.

Onko RoT koskaan edes yrittänyt selittää mitään suurempaa kokonaisuutta? Miksi eliöt on luokiteltavissa yksikäsitteiseen hierarkiseen taksonomiaan? Miksi selkärankaisilla luukaloista ihmiseen on samat sisäelimet, osin samat aivohermot reitteineen jne? Miksi liki kaikki monisoluiset eliöt lisääntyvät suvullisesti?

Lue lisää

Miksi eliöt on luokiteltavissa yksikäsitteiseen hierarkiseen taksonomiaan? Miksi selkärankaisilla luukaloista ihmiseen on samat sisäelimet, osin samat aivohermot reitteineen jne? Miksi liki kaikki monisoluiset eliöt lisääntyvät suvullisesti?

Koko eliökunnan taksonominen luokittelu on mahdollista, koska eliöt voidaan ryhmitellä heimoihin eli eräänlaisiin perusryhmiin, lajityyppeihin (hepr. min, engl. kind). Tämä luokittelu on tarkasti kerrottu Raamatun luomiskertomuksessa, jossa kuvataan luomisen periaate; Jumala loi eliöt perusryhmittäin ja suunnitteli ne kokemaan lajityypin sisäistä muuntelua.

Eliöissä on samanlaisia rakenteita ja toimintoja, koska kaikki elämme samalla planeetalla samojen fysiikan ja kemian lainalaisuuksien alla. Lähes kaikki eliöt ovat osa ravintoketjua. Saamme siis solujemme DNA:lle rakennusaineitä käyttämällä hyödyksemme muita eliöitä.

Lisääntyminen, sekä suvullinen että suvuton, ovat evoluutiouskovaisen painajainen. Ja jos monisoluisuudesta puhutaan, on kaikkein pahin painajainen evoluutiouskovaiselle yrittää löytää todisteita yksisoluisen oletetusta kehittymisestä monisoluiseksi.

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Miksi eliöt on luokiteltavissa yksikäsitteiseen hierarkiseen taksonomiaan? Miksi selkärankaisilla luukaloista ihmiseen on samat sisäelimet, osin samat aivohermot reitteineen jne? Miksi liki kaikki monisoluiset eliöt lisääntyvät suvullisesti?

Koko eliökunnan taksonominen luokittelu on mahdollista, koska eliöt voidaan ryhmitellä heimoihin eli eräänlaisiin perusryhmiin, lajityyppeihin (hepr. min, engl. kind). Tämä luokittelu on tarkasti kerrottu Raamatun luomiskertomuksessa, jossa kuvataan luomisen periaate; Jumala loi eliöt perusryhmittäin ja suunnitteli ne kokemaan lajityypin sisäistä muuntelua.

Eliöissä on samanlaisia rakenteita ja toimintoja, koska kaikki elämme samalla planeetalla samojen fysiikan ja kemian lainalaisuuksien alla. Lähes kaikki eliöt ovat osa ravintoketjua. Saamme siis solujemme DNA:lle rakennusaineitä käyttämällä hyödyksemme muita eliöitä.

Lisääntyminen, sekä suvullinen että suvuton, ovat evoluutiouskovaisen painajainen. Ja jos monisoluisuudesta puhutaan, on kaikkein pahin painajainen evoluutiouskovaiselle yrittää löytää todisteita yksisoluisen oletetusta kehittymisestä monisoluiseksi.

Lue lisää

"Raamatun luomiskertomuksessa"

Kummassa niistä? Ja uskotko muihinkin satuihin?

"evoluutiouskovaisen"

Onko sinulla muitakin mielikuvituskavereita?

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Miksi eliöt on luokiteltavissa yksikäsitteiseen hierarkiseen taksonomiaan? Miksi selkärankaisilla luukaloista ihmiseen on samat sisäelimet, osin samat aivohermot reitteineen jne? Miksi liki kaikki monisoluiset eliöt lisääntyvät suvullisesti?

Koko eliökunnan taksonominen luokittelu on mahdollista, koska eliöt voidaan ryhmitellä heimoihin eli eräänlaisiin perusryhmiin, lajityyppeihin (hepr. min, engl. kind). Tämä luokittelu on tarkasti kerrottu Raamatun luomiskertomuksessa, jossa kuvataan luomisen periaate; Jumala loi eliöt perusryhmittäin ja suunnitteli ne kokemaan lajityypin sisäistä muuntelua.

Eliöissä on samanlaisia rakenteita ja toimintoja, koska kaikki elämme samalla planeetalla samojen fysiikan ja kemian lainalaisuuksien alla. Lähes kaikki eliöt ovat osa ravintoketjua. Saamme siis solujemme DNA:lle rakennusaineitä käyttämällä hyödyksemme muita eliöitä.

Lisääntyminen, sekä suvullinen että suvuton, ovat evoluutiouskovaisen painajainen. Ja jos monisoluisuudesta puhutaan, on kaikkein pahin painajainen evoluutiouskovaiselle yrittää löytää todisteita yksisoluisen oletetusta kehittymisestä monisoluiseksi.

Lue lisää

"Koko eliökunnan taksonominen luokittelu on mahdollista, koska eliöt voidaan ryhmitellä heimoihin eli eräänlaisiin perusryhmiin, lajityyppeihin (hepr. min, engl. kind)."

Mistä löytyy tämä sinun taksonomia. En ole ikinä nähnyt sitä. Olisi kiva päästä tutustumaan mokomaan tarkemmin.
Jos se olisi mahdollista tehdä teidän nuoren maan kreationistejen taksonomia, niin olisitte jo tehneet sen ajat sitten.

" Tämä luokittelu on tarkasti kerrottu Raamatun luomiskertomuksessa, jossa kuvataan luomisen periaate; Jumala loi eliöt perusryhmittäin ja suunnitteli ne kokemaan lajityypin sisäistä muuntelua."

Ai oikein Raamatusta löytyy tarkasti? En ole nähnyt tarkkaa taksonomiaa Raamatussa. Kun tuo sinun epämääräinen käsite ei ole tarkkaa nähnytkään.

"Eliöissä on samanlaisia rakenteita ja toimintoja, koska kaikki elämme samalla planeetalla samojen fysiikan ja kemian lainalaisuuksien alla."

Mitenkä sitten erilaiset rakenteet ja toiminnat? Kai tiedät ettei esimerkiksi selkärankaisilla ja selkärangattomilla ole samanlaisia rakenteita?

"Lähes kaikki eliöt ovat osa ravintoketjua."

En tiedä yhtään eliötä, joka ei olisi osa ravintoketjua.

"Saamme siis solujemme DNA:lle rakennusaineitä käyttämällä hyödyksemme muita eliöitä."

Kun tuosta pinnistelet vielä tarkempaan tietoon, niin ymmärtäisit abiogenesiksen.

"Lisääntyminen, sekä suvullinen että suvuton, ovat evoluutiouskovaisen painajainen."

Et sitten selittänyt mitenkä? Eikös tuo suvuton lisääntyminen ole juuri sinun painajainen.
Puhumattakaan noiden välivaiheet? Eli luonnosta näkyy siirtymävaiheita vieläkin.

"Ja jos monisoluisuudesta puhutaan, on kaikkein pahin painajainen evoluutiouskovaiselle yrittää löytää todisteita yksisoluisen oletetusta kehittymisestä monisoluiseksi."

Kuten Origins of multicellular evolvability in snowflake yeast, joka löytyy Nature lehdestä?

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Miksi eliöt on luokiteltavissa yksikäsitteiseen hierarkiseen taksonomiaan? Miksi selkärankaisilla luukaloista ihmiseen on samat sisäelimet, osin samat aivohermot reitteineen jne? Miksi liki kaikki monisoluiset eliöt lisääntyvät suvullisesti?

Koko eliökunnan taksonominen luokittelu on mahdollista, koska eliöt voidaan ryhmitellä heimoihin eli eräänlaisiin perusryhmiin, lajityyppeihin (hepr. min, engl. kind). Tämä luokittelu on tarkasti kerrottu Raamatun luomiskertomuksessa, jossa kuvataan luomisen periaate; Jumala loi eliöt perusryhmittäin ja suunnitteli ne kokemaan lajityypin sisäistä muuntelua.

Eliöissä on samanlaisia rakenteita ja toimintoja, koska kaikki elämme samalla planeetalla samojen fysiikan ja kemian lainalaisuuksien alla. Lähes kaikki eliöt ovat osa ravintoketjua. Saamme siis solujemme DNA:lle rakennusaineitä käyttämällä hyödyksemme muita eliöitä.

Lisääntyminen, sekä suvullinen että suvuton, ovat evoluutiouskovaisen painajainen. Ja jos monisoluisuudesta puhutaan, on kaikkein pahin painajainen evoluutiouskovaiselle yrittää löytää todisteita yksisoluisen oletetusta kehittymisestä monisoluiseksi.

Lue lisää

Youtubessa oli ainakin muutama vuosi sitten video jossa nopeutettuna näytetään yksisoluisen eliön kehittyminen monisoluiseksi. Siis tosielämän video, ei mikään animaatio.

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Miksi eliöt on luokiteltavissa yksikäsitteiseen hierarkiseen taksonomiaan? Miksi selkärankaisilla luukaloista ihmiseen on samat sisäelimet, osin samat aivohermot reitteineen jne? Miksi liki kaikki monisoluiset eliöt lisääntyvät suvullisesti?

Koko eliökunnan taksonominen luokittelu on mahdollista, koska eliöt voidaan ryhmitellä heimoihin eli eräänlaisiin perusryhmiin, lajityyppeihin (hepr. min, engl. kind). Tämä luokittelu on tarkasti kerrottu Raamatun luomiskertomuksessa, jossa kuvataan luomisen periaate; Jumala loi eliöt perusryhmittäin ja suunnitteli ne kokemaan lajityypin sisäistä muuntelua.

Eliöissä on samanlaisia rakenteita ja toimintoja, koska kaikki elämme samalla planeetalla samojen fysiikan ja kemian lainalaisuuksien alla. Lähes kaikki eliöt ovat osa ravintoketjua. Saamme siis solujemme DNA:lle rakennusaineitä käyttämällä hyödyksemme muita eliöitä.

Lisääntyminen, sekä suvullinen että suvuton, ovat evoluutiouskovaisen painajainen. Ja jos monisoluisuudesta puhutaan, on kaikkein pahin painajainen evoluutiouskovaiselle yrittää löytää todisteita yksisoluisen oletetusta kehittymisestä monisoluiseksi.

Lue lisää

"Koko eliökunnan taksonominen luokittelu on mahdollista, koska eliöt voidaan ryhmitellä heimoihin eli eräänlaisiin perusryhmiin, lajityyppeihin (hepr. min, engl. kind). Tämä luokittelu on tarkasti kerrottu Raamatun luomiskertomuksessa, jossa kuvataan luomisen periaate; Jumala loi eliöt perusryhmittäin ja suunnitteli ne kokemaan lajityypin sisäistä muuntelua."

Moraalittomuutesi sallii näemmä myös valehtelun Raamatun sisällöstä. Raamatussa eliöt luotiin lajeittain. Tuo "kind" sepustus on naurettavaa, koska englanti ei ollut Raamatun alkukieli. Raamatun mukaan Jumala loi ERIKSEEN karjaeläinten JA villieläinten lajit. Hevonen siis ei ole samaa raamatullista perusryhmää kuin seepra, koska toinen on "karjaeläin" ja toinen "villieläin".

Taksonomiassa oleellista on se, että se on hierarkinen - taksonomiset ryhmät ovat asteittain tarkentuvia. Etelänkiisla on kiisla, ja kiislat ovat ruokkeja, ruokit ovat lintuja ja linnut ovat seläkärankaisia. Tämä on SOVITTOMASSA RISTIRIIDASSA Raamatun satujen kanssa. Se, että turskalla, etelänkiislalla ja ihmisellä kaikilla vagus-aivohermo hoitaa samoja tehtäviä ja kulkee samaa reittiä aivan erilaisissa kehoissa EI SELITY MITENKÄÄN GENESIKSEN ALKUKANTAISILLA SEPUSTUKSILLA. Sen selittää vain lajien yhteinen evoluutiohistoria.

Yrität kretujen vakiosumutusta: "Eliöissä on samanlaisia rakenteita ja toimintoja, koska kaikki elämme samalla planeetalla samojen fysiikan ja kemian lainalaisuuksien alla. "
Kyse EI OLE vain siitä, että joillakin lajeilla on samanlaisia rakenteita, kuten turskalla ja kimalaiskolibrilla on molemmilla perna, haima, kaksi munuaista, kilpirauhanen, hemoglobiinia veressään jne - vaan myös siitä, että turskan kanssa samoissa vesissä elävällä tursaalla ei ole NÄISTÄ RAKENTEISTA AINOTTAKAAN. Pohjanmeren tursas (Eledone cirrhosa) elää paljon enemmän turskan kanssa samanlaisten olosuhteiden armoilla kuin mitä kimalaiskolibri elää. Silti turskan ja kimalaiskolibrin sisäelimet vastaavattoisiaan, mutta tursas on jotain ihan muuta.
Ja toki tursaankin elintoiminnot hoituvat, mutta ilman munuaisia, kilpirauhasta, hemoglobiinia jne ja siis aivan erilaisten rakenteiden varassa. Selityksesi samoista fysiikan ja kemian lainalaisuuksista on kestämätön ja joutaa roskakoriin.

Eläimillä on samanlaisia rakenteita samaan tarkoitukseen ja toisaalta taas aivan erilaisia rakenteita samaan tarkoitukseen. AINOA mikä selittää miksi joskus rakenteet ovat samaan tarkoitukseen ihan erilaiset (kuten turskan ja tursaan) ja joskus samat (kuten vaikka turskan ja kimalaiskolibrin haima, vagus-hermo, hemoglobiini jne) on TAKSONOMIA ja ainoa mikä selittää taksonomian on lajien evoluutiohistoria.

Selittelette, että eläinlajeilla on samanlaisia rakenteita samaan tarkoitukseen, koska niilä on sama luoja, mutta samalla väitätte, että lajeilla on sama luoja vaikka rakenteet ovat täysin erilaisia. Eli teille on ihan sama millaisia rakenteet ovat mutta te pidätte kiinni täysin perustettomasta uskostanne ja vain selittelette hätäpäissänne.

Uskonne ei perustu todellisuuteen eikä kestä vertailua todellisuudesta tehtyihin havaintoihin.

Anonyymi kirjoitti:

"Koko eliökunnan taksonominen luokittelu on mahdollista, koska eliöt voidaan ryhmitellä heimoihin eli eräänlaisiin perusryhmiin, lajityyppeihin (hepr. min, engl. kind)."

Mistä löytyy tämä sinun taksonomia. En ole ikinä nähnyt sitä. Olisi kiva päästä tutustumaan mokomaan tarkemmin.
Jos se olisi mahdollista tehdä teidän nuoren maan kreationistejen taksonomia, niin olisitte jo tehneet sen ajat sitten.

" Tämä luokittelu on tarkasti kerrottu Raamatun luomiskertomuksessa, jossa kuvataan luomisen periaate; Jumala loi eliöt perusryhmittäin ja suunnitteli ne kokemaan lajityypin sisäistä muuntelua."

Ai oikein Raamatusta löytyy tarkasti? En ole nähnyt tarkkaa taksonomiaa Raamatussa. Kun tuo sinun epämääräinen käsite ei ole tarkkaa nähnytkään.

"Eliöissä on samanlaisia rakenteita ja toimintoja, koska kaikki elämme samalla planeetalla samojen fysiikan ja kemian lainalaisuuksien alla."

Mitenkä sitten erilaiset rakenteet ja toiminnat? Kai tiedät ettei esimerkiksi selkärankaisilla ja selkärangattomilla ole samanlaisia rakenteita?

"Lähes kaikki eliöt ovat osa ravintoketjua."

En tiedä yhtään eliötä, joka ei olisi osa ravintoketjua.

"Saamme siis solujemme DNA:lle rakennusaineitä käyttämällä hyödyksemme muita eliöitä."

Kun tuosta pinnistelet vielä tarkempaan tietoon, niin ymmärtäisit abiogenesiksen.

"Lisääntyminen, sekä suvullinen että suvuton, ovat evoluutiouskovaisen painajainen."

Et sitten selittänyt mitenkä? Eikös tuo suvuton lisääntyminen ole juuri sinun painajainen.
Puhumattakaan noiden välivaiheet? Eli luonnosta näkyy siirtymävaiheita vieläkin.

"Ja jos monisoluisuudesta puhutaan, on kaikkein pahin painajainen evoluutiouskovaiselle yrittää löytää todisteita yksisoluisen oletetusta kehittymisestä monisoluiseksi."

Kuten Origins of multicellular evolvability in snowflake yeast, joka löytyy Nature lehdestä?

Lue lisää

Onko poikkeuksia ravintoketjusta?

1. Endosymbionttiset eliöt (sisäloiset tai mutualistit)
Jotkut eliöt elävät koko elämänsä toisen eliön sisällä eivätkä koskaan elä itsenäisesti luonnossa. Esimerkiksi:

Endosymbioottiset bakteerit, kuten ihmisen suolistossa elävät Bacteroides-lajit, voivat olla niin erikoistuneita, että niiden merkitys ravintoketjussa on vaikeasti määriteltävissä. Ne eivät yleensä ole itse ravintoa, eivätkä ne tuota energiaa muille eliöille. Mutta toisaalta ne auttavat toisia eliöitä, mikä vaikuttaa epäsuorasti ravintoketjuun.

2. Ihmisen laboratorio-oloissa ylläpitämät kannat
Jotkut mikrobit tai pieneliöt elävät vain laboratorioissa tai viljelmissä. Jos ne eivät elä luonnossa eikä niillä ole luonnollisia vihollisia tai saalistajia, niitä ei käytännössä voida liittää mihinkään luonnolliseen ravintoketjuun. Mutta ne ovatkin ihmisen keinotekoisesti ylläpitämiä.

3. Jotkin loiset, joilla ei ole tunnettuja saalistajia
On olemassa erittäin pieniä loisia, kuten jotkin alkueläimet tai virukset, joiden saalistajia ei tunneta. Ne kuitenkin elävät isännistään, jotka kuuluvat ravintoketjuun, joten loiset ovat tavallaan ravintoverkon "varjossa".

4. Viruspartikkelit
Viruksia ei yleensä luokitella eliöiksi, mutta jos huomioidaan ne, ne eivät kuulu perinteiseen ravintoketjuun, koska ne eivät syö mitään eivätkä tuota energiaa. Ne kuitenkin vaikuttavat eliöyhteisöihin voimakkaasti, ja uusia tutkimuksia viruksia syövistä virofageista ja jopa viruksia ravinnoksi käyttävistä ameeboista on olemassa.

Anonyymi kirjoitti:

"Koko eliökunnan taksonominen luokittelu on mahdollista, koska eliöt voidaan ryhmitellä heimoihin eli eräänlaisiin perusryhmiin, lajityyppeihin (hepr. min, engl. kind). Tämä luokittelu on tarkasti kerrottu Raamatun luomiskertomuksessa, jossa kuvataan luomisen periaate; Jumala loi eliöt perusryhmittäin ja suunnitteli ne kokemaan lajityypin sisäistä muuntelua."

Moraalittomuutesi sallii näemmä myös valehtelun Raamatun sisällöstä. Raamatussa eliöt luotiin lajeittain. Tuo "kind" sepustus on naurettavaa, koska englanti ei ollut Raamatun alkukieli. Raamatun mukaan Jumala loi ERIKSEEN karjaeläinten JA villieläinten lajit. Hevonen siis ei ole samaa raamatullista perusryhmää kuin seepra, koska toinen on "karjaeläin" ja toinen "villieläin".

Taksonomiassa oleellista on se, että se on hierarkinen - taksonomiset ryhmät ovat asteittain tarkentuvia. Etelänkiisla on kiisla, ja kiislat ovat ruokkeja, ruokit ovat lintuja ja linnut ovat seläkärankaisia. Tämä on SOVITTOMASSA RISTIRIIDASSA Raamatun satujen kanssa. Se, että turskalla, etelänkiislalla ja ihmisellä kaikilla vagus-aivohermo hoitaa samoja tehtäviä ja kulkee samaa reittiä aivan erilaisissa kehoissa EI SELITY MITENKÄÄN GENESIKSEN ALKUKANTAISILLA SEPUSTUKSILLA. Sen selittää vain lajien yhteinen evoluutiohistoria.

Yrität kretujen vakiosumutusta: "Eliöissä on samanlaisia rakenteita ja toimintoja, koska kaikki elämme samalla planeetalla samojen fysiikan ja kemian lainalaisuuksien alla. "
Kyse EI OLE vain siitä, että joillakin lajeilla on samanlaisia rakenteita, kuten turskalla ja kimalaiskolibrilla on molemmilla perna, haima, kaksi munuaista, kilpirauhanen, hemoglobiinia veressään jne - vaan myös siitä, että turskan kanssa samoissa vesissä elävällä tursaalla ei ole NÄISTÄ RAKENTEISTA AINOTTAKAAN. Pohjanmeren tursas (Eledone cirrhosa) elää paljon enemmän turskan kanssa samanlaisten olosuhteiden armoilla kuin mitä kimalaiskolibri elää. Silti turskan ja kimalaiskolibrin sisäelimet vastaavattoisiaan, mutta tursas on jotain ihan muuta.
Ja toki tursaankin elintoiminnot hoituvat, mutta ilman munuaisia, kilpirauhasta, hemoglobiinia jne ja siis aivan erilaisten rakenteiden varassa. Selityksesi samoista fysiikan ja kemian lainalaisuuksista on kestämätön ja joutaa roskakoriin.

Eläimillä on samanlaisia rakenteita samaan tarkoitukseen ja toisaalta taas aivan erilaisia rakenteita samaan tarkoitukseen. AINOA mikä selittää miksi joskus rakenteet ovat samaan tarkoitukseen ihan erilaiset (kuten turskan ja tursaan) ja joskus samat (kuten vaikka turskan ja kimalaiskolibrin haima, vagus-hermo, hemoglobiini jne) on TAKSONOMIA ja ainoa mikä selittää taksonomian on lajien evoluutiohistoria.

Selittelette, että eläinlajeilla on samanlaisia rakenteita samaan tarkoitukseen, koska niilä on sama luoja, mutta samalla väitätte, että lajeilla on sama luoja vaikka rakenteet ovat täysin erilaisia. Eli teille on ihan sama millaisia rakenteet ovat mutta te pidätte kiinni täysin perustettomasta uskostanne ja vain selittelette hätäpäissänne.

Uskonne ei perustu todellisuuteen eikä kestä vertailua todellisuudesta tehtyihin havaintoihin.

Lue lisää

"Kaikki maapallon eliöt elävät samojen fysiikan ja kemian lainalaisuuksien alla."

✅ Totta – aineenvaihdunta ja energiatarve vahvistavat tämän väitteen.
1. 🔁 Aineenvaihdunta (metabolia) perustuu samoihin kemiallisiin perusperiaatteisiin
Kaikkien eliöiden aineenvaihdunta:

Perustuu kemiallisiin reaktioihin, joita ohjaavat termodynamiikan lait (esim. energian säilymisen laki).

Käyttää samoja perusrakennusaineita: hiiltä, vetyä, happea, typpeä, fosforia, rikkiä (CHONPS).

Käyttää entsyymejä, jotka nopeuttavat reaktioita tietyissä lämpö- ja pH-olosuhteissa.

Perustuu ATP-molekyyliin (adenosiinitrifosfaatti) energian välittäjänä – kaikissa tunnetuissa eliöissä.

Esimerkkejä:
Kasvit sitovat Auringon energiaa fotosynteesissä → kemialliseksi energiaksi.

Eläimet ja sienet hajottavat orgaanisia aineita soluhengityksessä → vapauttavat energiaa.

Bakteerit voivat käyttää myös epäorgaanisia aineita, mutta reaktiot ovat silti kemiallisesti samanlaisia ja perustuvat samoihin lakeihin.

2. ⚡ Energiantarve ja energian käyttö noudattavat fysiikan lakeja
Kaikki eliöt:

Tarvitsevat vapaaenergiaa ylläpitääkseen elintoimintoja (liike, kasvu, lisääntyminen, korjaus).

Eivät voi luoda tai hävittää energiaa, vaan muuttavat sitä muodosta toiseen (esim. valoenergia → kemiallinen energia).

Tuottavat lämpöä hukkatuotteena, koska mikään energiaa muuntava prosessi ei ole täysin tehokas (2. pääsääntö, entropian kasvu).

Esimerkkejä:
Lihasten toiminta, entsyymireaktiot ja hermoston sähköimpulssit noudattavat klassisen fysiikan ja biofysiikan lakeja (mm. sähkövaraukset, diffuusio, osmoosi, lämpöliike).

3. 🌍 Yhtenäisyys kaikkien eliöiden kesken
Vaikka eliöiden muodot, elintavat ja rakenteet vaihtelevat valtavasti, perusmekanismit ovat yhteisiä:

Ilmiö Esimerkkejä Fysiikan/kemian periaate
Soluhengitys Glukoosi + happi → CO₂ + H₂O + energia Reaktiolaki, energian säilyminen
Fotosynteesi Valoenergia → glukoosi Valon absorptio, sähkökemiallinen energia
Entsyymien toiminta Reaktioiden katalysointi Aktivaatioenergia, molekyylien liike
Solun osmoosi Veden virtaus puoliläpäisevän kalvon läpi Diffuusio, osmoottinen paine

🔎 Johtopäätös
Väitteesi on oikea:

Kaikki maapallon eliöt elävät samojen fysiikan ja kemian lakien alaisina.
Eliöiden monimuotoisuus ei muuta sitä, että niiden aineenvaihdunta ja energiankäyttö noudattavat universaaleja luonnonlakeja. Tämä antaa biologialle luonnontieteellisen perustan ja yhdistää sen saumattomasti fysiikkaan ja kemiaan.

On klassinen virhe edes lukea tuon pölvästin aloituksia.

Anonyymi kirjoitti:

On klassinen virhe edes lukea tuon pölvästin aloituksia.

Uliuliuliuli!Uliuliuliuliluu!

Anonyymi kirjoitti:

Uliuliuliuli!Uliuliuliuliluu!

Tuollaiseksi se jeesustelu sitten tekee.