Uuden kissan "tuputtaminen"

Eli otsikkokin kertoo hieman aiheesta.
Jouduin luopumaan reilu 2 viikkoa sitten kissastani sen vuoksi, kun se alkoi yhdessä vaiheessa oireilemaan aika laillakin ja diagnoosiksi sai sen, että sillä on kasvain vatsassa/vatsaontelossa aiheuttaen ajoittaista pahoinvointia sekä kipuja.
Ja kun kissalla oli ikää jo yli 16v ellei enemmänkin, niin ei ollut mitään järkeä alkaa edes yrittämään mitään syöpähoitoja. Enkä nyt olisi siihen suostunut muutenkaan, vaikka kissa olisi ollut nuorempikin. Olisi kuitenkin ollut enemmänkin rääkkäystä kuin järkevää hoitoa.
Niin tuo, mikä on jäänyt jo ihan viimeisen puolen vuoden jäljiltä hieman vaivaamaan, on se, kun hiton moni on jo kissani vielä eläessä hössöttänyt mulle uuden kissan hankintaa. Mikä nyt ei ole tuntunut kovin mukavalta ja pidän sitä hieman tällaisena "asiattomana" tuppaamisena kuin muuna, vaikka tarkoitusperät eivät ehkä olleet pahat.
Vielä kun otin kissani aikanaan 13 vuotta sitten ihan sillä, koska se oli aika hitosti kiusattu ja laiminlyöty edellisessä kodissaan edellisten omistajien toimesta ja se tuli työpaikkani tontille omistajiaan karkuun, kun oli karannut heiltä.
Eli annoin sille turvallisen ja rauhallisen kodin sillä asenteella, että saisi mahdollisimman pitkän ja hyvän loppuelämän, kuten se saikin, vaikka en ollut tuolloin mitenkään erityisemmin hankkimassa lemmikkiä. Ja meillä tosiaan oli todella hyvät 13 vuotta yhdessä.
Niin viime jouluna juurikin eräs perhetuttavani kysyi vähän töksäyttäen joulunvieton lomassa, että meinaatkos hommata sitten uutta kissaa jossain vaiheessa? Katsoin hieman yllättyneenä häntä, johon hän jatkoi että niin kun ajattelin vain, ettei tuo nykyinen kissasi nyt kuitenkaan tule olemaan ikuisuuksia sulla enää...
Selitin nyt tuon tilanteemme hänelle, minkä nyt tiesi ennestäänkin jo, että otin kissani nyt turvaan huonon elämän keskeltä jne, joten eiköhän nyt voisi antaa sen elää rauhassa sen aikaa, mitä sillä nyt onkin vielä elämää jäljellä ja luopua siitä sitten kun sen aika tulee ilman, että hössötetään uuden kissan hankintaa..?
No, äitini kyseli samaa reilu kuukausi ennen kissani eutanasiaa, että otatko uutta kissaa sitten, kun tuo on poissa?
Pisti jotenkin vituttamaan kysymys ja sanoinkin suoraan, että jos nyt annettaisiin tämänkin elää elämänsä loppuun ensin.
Lisäsin vielä, että tosiaan kun halusin vain aikanaan huolehtia tästä kissasta, niin haluan rauhassa tehdäkin sen. Ja eri asia olisi, jos olisin oppinut/opetellut siihen, että haen kasvattajalta uutta kissaa sitä mukaa, kun entisestä aika jättää ja mahdollisesti jo hyvissä ajoin, ettei tarvitsisi olla päivääkään ilman lemmikkiä. Mutta kun tässä asiassa ainakaan mulla ei ole tällaista "uutta suoleen kun vanha kuolee"-asennetta.
Ja töissä eräs kollega kyseli jo kovinkin viikko eutanasian jälkeen, kun olin vasta saanut kissani tuhkat takaisin haudattavakseni, että "Onko liian aikaista kysyä, vai oletko jo hankkimassa uutta kissaa?"
Meillä nyt on ollut töissä muutenkin ilmapiiriongelmia vuosien ajan ja kiusaamista ym, ja tuo nyt tuntui jotenkin enempikin ikävältä. Vielä kun olin sanonut asiasta ainoastaan eräälle pikkupomolle, jonka kautta yleensä kysytään pekkasia ym vapaata omien asioiden hoitamiseen. Joten hän oli juorunnut tuon ympäri taloa.
Siinä kävi vielä niin, että kun eutanasian aika oli lähellä, niin sanoin pikkupomolle asiasta, että joudun varmaankin viemään lähiaikoina kissani eläinlääkärille jonain päivänä, joten joudun sitten varmaan pyytämään sen verran vapaata aika lyhyelläkin varoajalla...
Siihen hän totesi että no joo, katsotaan mitä aikaa ne ehdottavat klinikalta ja katsotaan siitä, miten onnistuu. Siinä vaiheessa sanoin kyllä aika kaunistelematta, että niin sehän on se eka aika, minkä sanovat eli "ehdottavat" ja sen mukaan mennään. Ja jos firma menee konkkaan mun muutaman tunnin poissaolon vuoksi, niin minkäs teet, eläimiä en ala kiusaamaan enkä rääkkäämään töiden takia.
No, vapaa tuli sitten kuin Manulle illallinen, kun ilmoitin asiasta, mutta vastineeksi tosiaan tämä oli juoruttu sitten kaikille, vaikka juuri viime vuonna otin asian tj:n kanssa oikein puheeksi, ettei nyt lainkaan mukaan saisi juoruilla kenenkään yksityismenoja pitkin työmaata. Niin tosiaan, ensin tämä uuden kissan hankinnasta kysellyt kollega kailotti pari päivää kissani eutanasian jälkeen taukotilassa eläinlääkärillä käynnistäni sen verran kovin, että multa tuli nyt väkisinkin itku ja tosiaan muutama päivä sen jälkeen alkoi jo kovasti kyselemään kissan hankintaa.
Mutta ikävimmältä tuntui eläinlääkäreiden käytös, joista toinen suoritti kissani eutanasian, vaikka klinikka muuten on ihan asiallinen, kun kävimme siellä muutaman kerran ennen eutanasiaa.