Ihastumisesta kertominen, mielipiteitä?

Anonyymi-ap

Onko tunteidensa kertominen ihastuksen kohteelle hyvä asia? Onko se rohkeaa, kannattaako se? Haluaisitteko itse kuulla jos teihin olisi ihastuttu? Miten toimisitte sen jälkeen jos olisitteko jonkun ihailun kohde ja hän kertoisi siitä avoimesti? Kunhan pohdin tämmösiä :)

40

779

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Kertominen rohkeaa, no jaa. Tavallista toimintaa. Tunteiden salaaminen on älytöntä, jos toivoo jotain tapahtuvaksi. Silloin tietysti turha kertoa, ellei halua suhdetta syystä tai toisesta. Myös mulle on joskus tunnustettu tunteita ja joskus ne ovat muuten näkyneet. Tunteita on aika vaikeaa peittää, joten yleensä sen huomaa eikä tarvitse heti kertoa mitään.

      • Anonyymi

        Oliko sinusta kiva kuulla toisen tunteista? Mä luulen että kaikista ei ole kertomaan tunteistaan avoimesti, on se aika rohkeaa kuitenkin kun on mahdollista nolata itsensä täysin :|


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oliko sinusta kiva kuulla toisen tunteista? Mä luulen että kaikista ei ole kertomaan tunteistaan avoimesti, on se aika rohkeaa kuitenkin kun on mahdollista nolata itsensä täysin :|

        Kuinka niin nolata, ei tunteista ole mitään noloa. Tietysti voi tulla hetkeksi kiusallinen tilanne, jos vastapuoli yllättyy. Vaikea vastata onko tunteista kuuleminen kivaa. Riippuu pitkälle kokonaistilanteesta. Voi tulla vähän sellainen "mitäs nyt tehdään", jos itsellä ei ole vastaavia tunteita. Toisaalta tunteet tosiaan näkyy halusi tai ei.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuinka niin nolata, ei tunteista ole mitään noloa. Tietysti voi tulla hetkeksi kiusallinen tilanne, jos vastapuoli yllättyy. Vaikea vastata onko tunteista kuuleminen kivaa. Riippuu pitkälle kokonaistilanteesta. Voi tulla vähän sellainen "mitäs nyt tehdään", jos itsellä ei ole vastaavia tunteita. Toisaalta tunteet tosiaan näkyy halusi tai ei.

        Näkyminen ja sanoilla kertominen on silti eri juttu. Kun paljastaa tunteensa verbaalisti, samalla ikään kuin lyö lukkoon jotain. Niin kauan kun ollaan flirtin puolella, ollaan vapaita suhteessa toisiinsa.


    • Anonyymi

      Voi kannattaa tai voi olla kannattamatta. Ei voi tietää, se on aina riskipeliä. Se mikä kannattaa varmasti, on tunteiden näyttäminen ensin teoilla ja elekielellä. Vähentää kummasti riskiä, vaikkei poista täysin. Toisen tunteista kuuleminen suoraan voi olla häkellyttävää, jos ei osaa yhtään arvata etukäteen. Noin muutenhan on imartelevaa olla jonkun ihailun kohde, ellei ihailija ala vaativaksi. Ystävälle varoisin puhumasta tunteistani, ellen olisi hyvin varma vastakaiusta. Muiden suhteen en arkailisi, mutta puhuisin ensin sanoittaa ja myöhemmin vasta sanoin.

      • Anonyymi

        Aika hyviä ajatuksia 👍🏻 Ystävien lisäksi kollegat on vaarallinen alue


      • Anonyymi

        Olen samaa mieltä, ensin muilla keinoilla, teot, flirtti jne. Sitten vasta sanoilla kertominen, kun on jo tunnusteltu maaperää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aika hyviä ajatuksia 👍🏻 Ystävien lisäksi kollegat on vaarallinen alue

        Ystävyyttä ei ainakaan kannata kovin herkästi riskeerata. Se vaikuttaa kuitenkin väleihin jollain lailla, vaikka ystävä suhtautuisikin ihan mukavasti. Ystävyyteen tulee mukaan varomista, ei osata enää olla rennosti yms. Eri jos ystävä vastaa tunteisiin. Pitäisi kyllä olla 99% varmuus, että kertoisin ystävälle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aika hyviä ajatuksia 👍🏻 Ystävien lisäksi kollegat on vaarallinen alue

        Jos aiot lähestyä kollegaa, tee se työpaikan ulkopuolella vapaa-ajalla. Kutsu vaikka kahville.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos aiot lähestyä kollegaa, tee se työpaikan ulkopuolella vapaa-ajalla. Kutsu vaikka kahville.

        Tämä. Työkaverille ehdotetaan aina työpaikan ulkopuolella. Työpaikalla voi toki flirttailla ja muuten antaa ymmärtää. Sopivuuden rajoissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos aiot lähestyä kollegaa, tee se työpaikan ulkopuolella vapaa-ajalla. Kutsu vaikka kahville.

        Voi ku mun ihana työkaveri kutsuis mut kahville! Haaveilen hänestä kaiken aikaa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voi ku mun ihana työkaveri kutsuis mut kahville! Haaveilen hänestä kaiken aikaa

        Mullakin oli vastaava tilanne aikoinaan ja parihan meistä lopulta tuli. Toisen täytyy viedä tapaamiset työpaikan ulkopuolellekin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mullakin oli vastaava tilanne aikoinaan ja parihan meistä lopulta tuli. Toisen täytyy viedä tapaamiset työpaikan ulkopuolellekin.

        Ihana juttu! Parasta! ❤️ Valitettavasti tässä minun tapauksessani hän ei näe minua samaan tapaan ☹️


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihana juttu! Parasta! ❤️ Valitettavasti tässä minun tapauksessani hän ei näe minua samaan tapaan ☹️

        Kiitos ❤️ Toivottavasti tilanne alkaa kehittyä suotuisaan suuntaan teidänkin kohdalla. Joskus se vain kestää kauemmin, varsinkin työpaikalla kun on muutakin siinä meneillään koko ajan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos ❤️ Toivottavasti tilanne alkaa kehittyä suotuisaan suuntaan teidänkin kohdalla. Joskus se vain kestää kauemmin, varsinkin työpaikalla kun on muutakin siinä meneillään koko ajan.

        Kiitos! Toivotaan! Mä voisin odottaa ihan loputtomiin häntä ❤️


    • Anonyymi

      Minusta on parempi osoittaa teoilla kuin sanoilla alkuun

      • Anonyymi

        Se on ilman muuta turvallisempi vaihtoehto. Sitä voi jatkaa kauankin, jos vaikuttaa epäselvältä.


    • Anonyymi

      Kannattaa hoitaa homma huolellisesti. Etenkin jos aikoo vakavaa suhdetta. Kiirehtiminen sotkee yleensä koko jutun. Katsasta ensin rauhassa missä mennään.

      • Anonyymi

        Joo mutta ei niin pidä hidastella, että koko asia menee sivu suun. Vähitellen vie eteenpäin, kuitenkin niin ettei jää pysähtynyttä kohtaa pitkäksi aikaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo mutta ei niin pidä hidastella, että koko asia menee sivu suun. Vähitellen vie eteenpäin, kuitenkin niin ettei jää pysähtynyttä kohtaa pitkäksi aikaa.

        Totta tuokin. Enemmän on liiallista hidastelua kuin hosumista, keskimäärin.


    • Anonyymi

      Haluisin totta kai tietää jos joku ois muhun ihastunut en tajuu miksei joku haluaisi, sehän vain imartelee

    • Anonyymi

      Riippuu minkälaiset välit tähän ihailijaan on. Ei ole ongelma, jos joku puolituttu mainitsee olevansa kiinnostunut. Ei ole minkäänlaista suhdetta edeltävästi. Jos taas joku läheisempi jonka kanssa on paljon tekemisissä tunnustaa yhtäkkiä tunteensa, voi mennä joksikin aikaa pasmat sekaisin. Olen ollutkin sen tyyppisessä tilanteessa kummassakin roolissa. Molemmissa oli takana väärinkäsitys, oli olemassa vahva kuvitelma että tunteet ovat molemminpuolisia. Todellisuudessa kuvitelma perustui toisessa tapauksessa flirttiin, jolla ei haettu mitään ja toisessa tavanomaisen ystävällisyyden käsittämiseksi ihastumiseksi.

      • Anonyymi

        Tota on tosi paljon että tavallinen ystävällisyys ymmärretään ihastumiseksi. Kerrankin yksi kaveri luuli mun ihastuneen häneen vaikka oli tavanomaista kaverimeininkiä. Alussa en huomannut mitään mutta sitten hän alkoi käyttäytyä kuin olisi jo jotain meneillään. Kyseli outoon sävyyn mun treffeistä ja kritisoi yhtä naista turhanpäiten. Siinä huomasin ettei kaikki ole kunnossa meidän välillä. Sitten hän kutsui kahdestaan mökilleen mutta sanoin etten ole tulossa. Hän ei siitä ymmärtänyt torjuntaa vaikka luulisi jokaisen tajuavan että ihastunut ilman muuta tarttuu joka kutsuun. Otin sitten vähän etäisyyttä häneen kun en suoraankaan voinut sanoa kun hän ei puhunut mitään tunteistaan. Sitten hän soitti ja kysyi miksi olen etäinen. Silloin sanoin etten pidä hänen asenteestaan mun muihin kavereihin ja treffeihin. Siitäpä sukeutui riita ja hän sanoi mulle rumasti ja katkaisi puhelun. Sen jälkeen ei olla oltu kummemmissa tekemisissä. Moikataan jos vastaan tullaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tota on tosi paljon että tavallinen ystävällisyys ymmärretään ihastumiseksi. Kerrankin yksi kaveri luuli mun ihastuneen häneen vaikka oli tavanomaista kaverimeininkiä. Alussa en huomannut mitään mutta sitten hän alkoi käyttäytyä kuin olisi jo jotain meneillään. Kyseli outoon sävyyn mun treffeistä ja kritisoi yhtä naista turhanpäiten. Siinä huomasin ettei kaikki ole kunnossa meidän välillä. Sitten hän kutsui kahdestaan mökilleen mutta sanoin etten ole tulossa. Hän ei siitä ymmärtänyt torjuntaa vaikka luulisi jokaisen tajuavan että ihastunut ilman muuta tarttuu joka kutsuun. Otin sitten vähän etäisyyttä häneen kun en suoraankaan voinut sanoa kun hän ei puhunut mitään tunteistaan. Sitten hän soitti ja kysyi miksi olen etäinen. Silloin sanoin etten pidä hänen asenteestaan mun muihin kavereihin ja treffeihin. Siitäpä sukeutui riita ja hän sanoi mulle rumasti ja katkaisi puhelun. Sen jälkeen ei olla oltu kummemmissa tekemisissä. Moikataan jos vastaan tullaan.

        Ikävä tilanne ☹️ Mutta eipä tuota olisi voinut oikeen muutenkaan hoitaa kuin miten hoiditkin. Se suhun ihastunut ei vaan halunnut nähdä selviä merkkejä, sekin on aika tavallista valitettavasti


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ikävä tilanne ☹️ Mutta eipä tuota olisi voinut oikeen muutenkaan hoitaa kuin miten hoiditkin. Se suhun ihastunut ei vaan halunnut nähdä selviä merkkejä, sekin on aika tavallista valitettavasti

        Joo niin taitaa olla vaikka luulisi ymmärtävän jos ei ota kahdenkeskistä mökkikutsua vastaan. Kävin muutenkin treffeillä siinä samaan aikaan kun oltiin kavereita enkä olisi käynyt jos olisin ihastunut häneen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo niin taitaa olla vaikka luulisi ymmärtävän jos ei ota kahdenkeskistä mökkikutsua vastaan. Kävin muutenkin treffeillä siinä samaan aikaan kun oltiin kavereita enkä olisi käynyt jos olisin ihastunut häneen.

        Jatkoa. Mitä varten olisin juossut treffeillä jos olisin ollut kiinnostunut hänestä kun oli kerran siinä ihan tarjolla suoraan. Kuka muka niin tekee ihastuneena kun saisi vastakaikua. Hän ei miettinyt tilannetta yhtään järjen kanssa ja alkoi jo omia mua itselleen vaikkei mitään ollut. Se rikkoi meidän kaveruuden turhaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jatkoa. Mitä varten olisin juossut treffeillä jos olisin ollut kiinnostunut hänestä kun oli kerran siinä ihan tarjolla suoraan. Kuka muka niin tekee ihastuneena kun saisi vastakaikua. Hän ei miettinyt tilannetta yhtään järjen kanssa ja alkoi jo omia mua itselleen vaikkei mitään ollut. Se rikkoi meidän kaveruuden turhaan.

        Hän ei selvästi halunnut katsoa totuutta silmiin ☹️ Ei olisi tainnut olla enää pelastettavissa tuo kaveruus. Ja tuollainen omistushalu tilanteessa jossa ei edes ole mitään meneillään ei vaikuta hyvältä , todellisessa suhteessa olisi varmasti vielä omistavampi


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tota on tosi paljon että tavallinen ystävällisyys ymmärretään ihastumiseksi. Kerrankin yksi kaveri luuli mun ihastuneen häneen vaikka oli tavanomaista kaverimeininkiä. Alussa en huomannut mitään mutta sitten hän alkoi käyttäytyä kuin olisi jo jotain meneillään. Kyseli outoon sävyyn mun treffeistä ja kritisoi yhtä naista turhanpäiten. Siinä huomasin ettei kaikki ole kunnossa meidän välillä. Sitten hän kutsui kahdestaan mökilleen mutta sanoin etten ole tulossa. Hän ei siitä ymmärtänyt torjuntaa vaikka luulisi jokaisen tajuavan että ihastunut ilman muuta tarttuu joka kutsuun. Otin sitten vähän etäisyyttä häneen kun en suoraankaan voinut sanoa kun hän ei puhunut mitään tunteistaan. Sitten hän soitti ja kysyi miksi olen etäinen. Silloin sanoin etten pidä hänen asenteestaan mun muihin kavereihin ja treffeihin. Siitäpä sukeutui riita ja hän sanoi mulle rumasti ja katkaisi puhelun. Sen jälkeen ei olla oltu kummemmissa tekemisissä. Moikataan jos vastaan tullaan.

        Sama. Oli alkujaankin vain kaveri, hän itse varattu ja itse olin ihastunut toiseen sillä hetkellä. Hänen puolisonsa valitteli, että hän ei rakasta ja onko meillä jotain menossa. Omasta mielestäni meillä ei ole koskaan ollut menossa mitään ja hän on sen tyylinen, etten koskaan ihastuisi tipan tippaa ihan sama olenko vapaa vai varattu, ihastunut johonkin vai en, minulla on vaan aivan toisenlainen maku, ei siis yhtään minun tyyppiä edes. Eli varattuna itse koittanut ilmeisesti iskeä minua enkä ole edes huomannut koko asiaa enkä edes kiinnostuisi ja muutenkin saanut sellaisen kuvan, että varattuna juoksee paljon vieraissa eikä minun mielestä meillä tässä asiassa olisi muutenkaan mitään yhteistä kemiaa. Sitten alkoi ihmeellinen utelu ja myöhemmin ihmeen ilkeä, outo ja välinpitämätön käytös. Haukku kaikkia ja kaikkea ja aina syy on muissa. Itse olen yrittänyt olla vain ystävällinen ja toisaalta minua suretti hänen puolisonsa, kun meillä ei oikeasti todellakaan ollut menossa mitään, ei ainakaan minun puolelta yhtään mitään.


      • Anonyymi

        Naulan kantaan. Mitä kauemmin välit ehtii vakiintua tiettyyn muotoon ja dynamiikat syntyy, sitä kovemmin matto menee alta kun toinen tunnustaakin yhtäkkiä että on kokenut homman täysin eri tavalla. Siispä, tämän vuoksi kannustaisinkin ihmisiä sanomaan melko suoraan kun kiinnostus on syttynyt (toisinaan se syttyy noin viikossa parissa, toisinaan taas alle 0,3s ensinuuhkaisusta, mitä näistä ihmisaivoista ja feromooneista nyt ikinä voikaan edes yleistää).

        Ja siis, paino sanalla 'sanomaan', eli _sanoja on käytettävä sillä vaikka flirtillä ja huomion osoituksilla pääsee pitkälle, ei niillä pääse maaliin asti. Pitää puhua, jos haluaa että se kiinnostus ja kemia saadaan kehkeytymään joksikin enemmäksi.

        Niin sanottu kaverivyöhyke mistä kultaisessa nuoruudessani paljon vaahdottiin on oikeastaan mielenkiintoaan jotenkin häpeilevien ihmisten kyhäelmä kun eivät uskalla pistää motiivejaan sanoiksi ja mennä suoraan asiaan.

        Naisten kesken tuntuu että melkein enemmän pitää käyttää hyvin konkreettisia ilmaisuja ja suorasukaisia avauksia, ettei mene ihan schrödingeriksi ja negatiivisen kautta ("no ei se kuitenkaan sitä silleen meinannut, eihän se edes ole sanonut pitävänsä naisista, minä hölmö kuvittelen niin olenpa nyt hiljaa kunnes on hyvä..." <- ja lopulta hiljaa ei tule hyvä, kuten tiedämme jo).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Naulan kantaan. Mitä kauemmin välit ehtii vakiintua tiettyyn muotoon ja dynamiikat syntyy, sitä kovemmin matto menee alta kun toinen tunnustaakin yhtäkkiä että on kokenut homman täysin eri tavalla. Siispä, tämän vuoksi kannustaisinkin ihmisiä sanomaan melko suoraan kun kiinnostus on syttynyt (toisinaan se syttyy noin viikossa parissa, toisinaan taas alle 0,3s ensinuuhkaisusta, mitä näistä ihmisaivoista ja feromooneista nyt ikinä voikaan edes yleistää).

        Ja siis, paino sanalla 'sanomaan', eli _sanoja on käytettävä sillä vaikka flirtillä ja huomion osoituksilla pääsee pitkälle, ei niillä pääse maaliin asti. Pitää puhua, jos haluaa että se kiinnostus ja kemia saadaan kehkeytymään joksikin enemmäksi.

        Niin sanottu kaverivyöhyke mistä kultaisessa nuoruudessani paljon vaahdottiin on oikeastaan mielenkiintoaan jotenkin häpeilevien ihmisten kyhäelmä kun eivät uskalla pistää motiivejaan sanoiksi ja mennä suoraan asiaan.

        Naisten kesken tuntuu että melkein enemmän pitää käyttää hyvin konkreettisia ilmaisuja ja suorasukaisia avauksia, ettei mene ihan schrödingeriksi ja negatiivisen kautta ("no ei se kuitenkaan sitä silleen meinannut, eihän se edes ole sanonut pitävänsä naisista, minä hölmö kuvittelen niin olenpa nyt hiljaa kunnes on hyvä..." <- ja lopulta hiljaa ei tule hyvä, kuten tiedämme jo).

        Oon kyl samaa mieltä. Naisten kesken myös on tavallista halailu ja kaikenlainen söpistely yleisestikin niin ei siinä ehkä toinen erota milloin kyse olisikin jostain enemmästä jos ei sanota ihan suoraan!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oon kyl samaa mieltä. Naisten kesken myös on tavallista halailu ja kaikenlainen söpistely yleisestikin niin ei siinä ehkä toinen erota milloin kyse olisikin jostain enemmästä jos ei sanota ihan suoraan!

        Juhh, ja tavallaan ihanaa että onkin, tälleen ihmisenä joka tykkää hyvin avoimesti ilmaista positiivisia tunteita ja ei-romanttista toveruutta myös kosketuksin (saatan joskus sanoa kaverillekin ihan suoraan että 'rakastan sinua' koska totta se vaan on, rakastan ystäviäni), plus että arvaisin sen olevan avain muutenkin emotionaalisesti tervee(mmä)lle elämälle, mutta... Voi juku sitten miten todella suoraan ja nopeaan pitää toimia kun kyseessä on joku jonka kanssa ihan todellakin haluaisi olla pari kahdestaan. Ei auta tässä pelissä olla arka ja torjua itse itseään etukäteen. Pitää vaan mennä kohti, tälleen hyvinkin paljon pelkistettynä.


    • Anonyymi

      Miksi usein toistellaan, että toisen kiinnostus on automaattisesti imartelevaa? Mielestäni ei ole kun ei henkilöstä pidä/ole viehättynyt sillä tavoin.
      Onko tää joku naisille opetettu tai odotettu pikkusievistelevä vakivastaus? :D

      Olet antanut joko asialliset pakit tai esittänyt etten huomaa jonkun ei-minua-kiinnostavan lähentelyjä, mitä tulee välillä vastaan.

      • Anonyymi

        Kaikki eivät koe asioita samalla tavalla kuin sinä.


      • Anonyymi

        Jos ei ole joku täysin vastenmielinen asiattomasti lähentelevä oksetus, niin kyllä minusta on söpöä jos minuun ollaan ihastuneita. Onhan se tietysti harmi jos ei tunne itse samoin ja joutuu toisen torjumaan mutta yleensä on mukava kuulla jos minusta pidetään


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos ei ole joku täysin vastenmielinen asiattomasti lähentelevä oksetus, niin kyllä minusta on söpöä jos minuun ollaan ihastuneita. Onhan se tietysti harmi jos ei tunne itse samoin ja joutuu toisen torjumaan mutta yleensä on mukava kuulla jos minusta pidetään

        Näinpä. Usein lähestyjät ovat tuttuja. Jopa kavereita tai töistä tai opiskelupaikasta. Harvemmin nämä ovat vastenmielisiä ihmisiä kohteelle. Varsinkin itse valittuja kavereita ja ystäviä tavallisesti pitää miellyttävinä jollain tavalla. Silloin se ei ole vastenmielistä jos kiinnostuvat. Toinen juttu sitten mitä siitä seuraa kaveruudelle.


    • Anonyymi

      Itse pidän kyllä kavereita vaan kavereina ja ystäviä vaan ystävinä (riippumatta heidän seksuaalisesta suuntautumisestaan, sukupuolestaan tai siitä ovatko varattuja vai vapaita). Pidän heitä miellyttävinä ystävinä tai kavereina, mutta en seksuaalisessa mielessä ollenkaan, siksihän he ovatkin pelkkiä kavereita tai ystäviä eivätkä sen enempää, koska seksuaalinen vetovoima puuttuu täysin. (Ja ainahan kavereissa ja ystävissäkin on piirteitä, joista ei tykkää, mutta silloin plussia on enemmän kuin miinuksia). Jos ei puuttuisi niin eivät he pelkkiä kavereita tai ystäviä olisi.

      Toisaalta on todella vaikea olla kenenkään kaveri tai ystävä jos ovat jotenkin seksuaalisella tavalla hyvin yksipuolisesti kiinnostuneita ja kyttäävät vaan yhtä asiaa eli milloin saa seksiä tai milloin alkaa seurustelemaan hänen kanssaan. Ei siitä ystävyydestä tai kaveruudesta tule tällaisen kanssa yhtään mitään. Ei sitten mitään. Toinen roikkuu kuin löysässä hirressä odottaen koko ajan jotain enemmän eikä sitä päivää koskaan tule.

      Tämä aiheuttaa pelkkää katkeruutta, mustasukkaisuutta, kateutta, vihaa ja kostonhimoa. Se kaverillinen mielllyttävyyskin tuppaa katoamaan täysin ja kaverista onkin yhtäkkiä tullut epämiellyttävä limainen ällöttävä hirviö, jonka kanssa ei halua olla missään tekemisissä enää koskaan ikinä ja yhtäkkiä kaverissa onkin pelkkiä miinuksia eikä yhtään plussia.

      Parempi sitten olla kokonaan niin ettei ole ollenkaan yhteyksissä. Molemmille puolille parempi. Toiselle siksi ettei odota turhaan sellaista mitä ei koskaan tule ja toiselle osapuolelle siksi ettei tarvitse sietää epämiellyttävää ehdottelua, lääppimistä tms. eikä jatkuvaa haukkumista, alistamista, naljailua, kostoa jne.

      Jos on alunperinkin sovittu vaan pelkästä kaveruudesta eikä toinen osapuoli ole yhtään osoittanut minkäänlaista seksuaalista kiinnostusta niin kavereitahan siinä ollaan enintään tai vähintään ei ollenkaan edes kavereita. Jos ei pysty olemaan pelkkä kaveri niin sitten ei pysty. Sitten elää ilman kavereita. Eipä siinä mitään. Veikkaan kuitenkin, että useimmille tekee vaan hyvää, että ylipäätänsä on kavereita olemassa, mutta toki, voihan niitä erakkojakin olla, jotka ei tarvitse yhden ainuttakaan kaveria tai ystävää. Omasta mielestäni aika sääli ja aika surullista, mutta kukin tyylillään.

      • Anonyymi

        Lisään vielä, että itse en lähestyisi ketään kaveria siinä mielessä. Kaveri on kaveri ja sillä sipuli. Sitä mitä on sovittu niin se pitää. Ollaan kavereita niin ollaan kavereita tai sitten ei olla ollenkaan kavereita, mutta ei myöskään mitään muutakaan. Jos ensivaikutelma ja ensitunne on pelkkä kaveri niin harvoinpa se enää siitä muuttuu miksikään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lisään vielä, että itse en lähestyisi ketään kaveria siinä mielessä. Kaveri on kaveri ja sillä sipuli. Sitä mitä on sovittu niin se pitää. Ollaan kavereita niin ollaan kavereita tai sitten ei olla ollenkaan kavereita, mutta ei myöskään mitään muutakaan. Jos ensivaikutelma ja ensitunne on pelkkä kaveri niin harvoinpa se enää siitä muuttuu miksikään.

        Sulla on aiheesta voimakkaita mielipiteitä. En siis itsekään nää kavereita missään muussa kuin kaverimielessä. Mutta noi lääppiminen ja alistaminen on kyllä aika isoja sanoja ja ei onneksi kaikki ihastuneet, olivat sitten mistä ympyröistä tahansa, käytöstapojaan unohda. Kuulostaa jo rikolliselta. Mutta joo muuten samaa mieltä että ei se kaveruus voisi varmaankaan jatkua jos paljastuisi että toisen odotukset ovat ihan jotain muuta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lisään vielä, että itse en lähestyisi ketään kaveria siinä mielessä. Kaveri on kaveri ja sillä sipuli. Sitä mitä on sovittu niin se pitää. Ollaan kavereita niin ollaan kavereita tai sitten ei olla ollenkaan kavereita, mutta ei myöskään mitään muutakaan. Jos ensivaikutelma ja ensitunne on pelkkä kaveri niin harvoinpa se enää siitä muuttuu miksikään.

        En ole törmännyt koskaan siihen, että sovittaisiin heti mitä ollaan toisilleen. Tilanteet kehittyy mihin kehittyy. Jonkun kanssa ystävyydeksi ja jonkun kanssa joksikin muuksi, tai ei miksikään.


    • Anonyymi

      Mun mielestä on rohkeaa ja jonkun on tehtävä aloite. Enemmän on niitä jotka ei toimi millään lailla ja potentiaalisia suhteita menee ohi pelkän ujostelun takia

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Yksi päävastuullinen heitti lusikan nurkkaan.

      Toivottavasti omaisuuden hukkaamiskielto tulee välittömästi.
      Ähtäri
      18
      2572
    2. Purrasta tehty huoli-ilmoitus

      Näin lehti kertoo https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/0f1cfaf0-d4e4-4a97-9568-c27b3199b016
      Maailman menoa
      208
      1909
    3. Naiseni on todellinen seksipeto

      Vaikka pukeutuu ihan kasuaalisti julkisilla paikoilla. Mutta näin tämän läpi ensisilmäyksellä ja sain seksipedon kaivatu
      Ikävä
      59
      1589
    4. Pelottaa kohdata hänet

      En tiedä jaksanko tai kykenenkö. Tuntuu jättimäiselle vuorelle kiipeämiseltä. Pitäisikö luovuttaa. Pitäisi. En jaksa nyt
      Ikävä
      102
      1521
    5. Olisin halunnu vaan tutustua

      Ja kevyttä olemista... Mutta ei sitten. Ehkä mies säikähti, että haluan heti kaiken. 😅 Kävisi ihan sellainen kevyt meno
      Ikävä
      49
      1446
    6. Kokoomus haluaa leikata vielä lisää sosiaaliturvasta

      Kokoomuksen Sanni-Granhn Laasonen pyytänyt KELA:aa selvittämään mistä leikataan vähäosaisilta vielä lisää sosiaaliturvas
      Maailman menoa
      198
      1289
    7. Mitä tapahtuu

      Syksyllä?
      Ikävä
      96
      1216
    8. Totuus Sofian miljonääristä :miljoonien velkataakka painaa miestä.

      Näin se totuus tulee jokaisesta ja seiskalehden uutiset kertoo totuuden vihdoinkin.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      151
      1105
    9. Nina Mikkonen avoimena "vapinataudistaan"- Demonstroi oireet yllättäen tv-kameroiden edessä: "Se..."

      Nina Mikkonen oli Viiden jälkeen -ohjelmassa ti 12.8. ja kertoi perinnöllisestä sairaudestaan ja mm. sairauden vaikutuks
      Suomalaiset julkkikset
      17
      1015
    10. Kaupunginjohtaja ja kehitysjohtaja erotettava !

      Mokia tulee mokien perään. Nyt viimeksi tämä valtavaa mainehaittaa aiheuttanut päätös häätää Mikkeliläiset asukkaat pako
      Mikkeli
      136
      878
    Aihe