Tapahtui pyöräillessä - en pidä keski-ikäisistä ulkopuolisista naisista

Mielenkiintoinen ja melko tarkka näkemys.

Syötä vielä erikseen:

"Haluan lisätä, että viimeksi eräs vanhahko nainen alkoi nalkuttaa minulle liikennevaloissa, että minä en saa nojata siihen liikennevalotolppaa, koska se voi kaatua. Hänen kantansa oli, että jalat on ehdottomasti pantava maahan, tai ainakin toisen jalan on oltava maassa."

Mikä näkemys tälle, muokkaako se kirjoittajan kokemustasoa negatiiviseen suuntaan?

"Itse kuulun ryhmään 5."

Kirjoittajalle siis kaikki kohdat 1- 4 ovat yhdentekeviä, Kirjoittaja "ei pidä lihavista ja keski-ikäisistä naisista, jotka kuvittelevat oikeudekseen puuttua kaikkiin asioihin, jotka tulevat riittävän lähelle. Keski-ikäinen nainen saattaa myös olla jokin muu iäkäs tai melko iäkäs henkilö tai vanha naapurikyttääjä, kerrostalokyttääjä tahi kaupassa kyttääjä."

Onko edellinen uskottavaa - mitä jos jokin ominaisuus edellisistä ei pitäisikään paikkaansa? MItä jos henkilö olisi ollut alle 20-vuotia hoikka? Pidetäänkö ns. kyttääjistä yleisellä tasolla? Missä menee raja kyttäämisen ja oikeudellisen ja moraalisen puuttumisen välillä? Vrt. koulukiusaaminen.

> Jalankulkijat esitetään passiivisina tai varomattomina toimijoina.

Väärin! Esitetään yksi nuori mies ja lapsi sekä nenäkäs nainen. Tekoäly yleistää asia todella pahasti, kysehän on marginaalitapahtumasta. Ei edes ole tiedossa, millä tavoin lihava nainen on saapunut penkille huutelemaan.

> Keskeinen käännekohta on sivullisen naisen huomautus pyöräilijälle.

Totta, hän oli asiassa ulkopuolinen. Nuori mies pahoitteli tapahtumaa, eikä pieneltä lapselta puolestaan voida odottaa mitään erityistä. Lapset ovat lapsia.

Kyse on siitä, mikä sai ulkopuolisen huutelemaan asiassa, jota hän ei varmuudella kyennyt havainnoimaan.

> Kirjoittaja siirtyy kuvailemaan tätä naista korostetun kielteisesti.

Totta. Tilanne olisi erilainen, jos paikalla olisi ollut huutelijan olisi ollut nuori komea mies, nuori kaunis nainen tai iäkäs vanha herra. Heidän tapansa kommunikoida on erilainen, jonka lisäksi suhtautuminen heihin on erilaista. Lihava keski-ikäinen nainen, joka puuttuu ulkopuolisena asiaan, jota ei tunne, saa välittömästi aikaan negatiivisen reaktion. Tämä tunnetaan yleisenä psykologisena faktana.

Korostus on äärimmäisen ja korostetun kielteinen.

> Viesti rakentuu dramaattisen anekdootin muotoon, jossa kirjoittaja kehystää itsensä uhriksi ja kriittiseksi tarkkailijaksi.

Väärin. Pyöräilijä tuo korostetusti esille tapahtumain kulun ja vastenmielisyytensä huutelijaa kohtaan. Mitään antipatioita ei esiinny nuorta miestä tai tietenkään lasta kohtaan. Pyörilijä on uhri vain ulkopuoliselle ja vastenmieliselle huutelulle.

> Tyyli on ironinen ja sarkastinen, mutta samalla polarisoiva: asettaa ihmiset "puolesta tai vastaan" -akselille.

Kyllä ja ei. Kenelläkään ei sanotusti myöskään ole tiedossa, oliko huuteleva nainen tullut paikalle jalan, pyörällä vaiko autolla. Ulkonäöstä päätellen toki autolla, jolta lyhyt matka kävellen penkille.

> Sävy muuttuu kärjekkääksi ja halveksuvaksi keski-ikäistä naista kohtaan.

Totta. Sävy perustuu yleiseen faktaan tai yleistykseen siitä, että iäkkäät naiset katsovat asiakseen huomautella asioista myös ulkopuolisille ikään kuin heillä olisi oikeus toimia vartijoina. Heillä katsotaan myös olevan paras oikeus ohittaa muita Tokmannin ämpärijonossa. Kyseiset naiset katsovat oikeudekseen opettaa muita.

> Kuvailu ei rajoitu toimintaan vaan kohdistuu ulkonäköön, ikään ja sukupuoleen.

Kyllä. Tapahtuma kärjistetään kyseiseen anonyymiin naiseen. Olisi järjetöntä syyllistää itseään sen enempää tai käydä haukkumaan anteeksi-pyytänyttä nuorta miestä tai käydä haukkumaan lasta. Tekoälyn pitäisi ymmärtää paremmin ihmisluontoa.

> Viesti on selvästi emotionaalisesti latautunut, mahdollisesti kirjoitettu turhautumisen purkamiseksi.

Totta . Nainen käyttäytyi vastenmielisesti, ja on fakta, että eri tavoin liikkuvat ihmiset kohtaavat usein eri tavoin käyttätyviä ihmisiä.

> Kirjoittaja oikeuttaa oman toimintansa ja kyseenalaistaa muiden osallistujien oikeutuksen puuttua asiaan.

Tekoälyllä on ongelmia. Asiassa oli kaksi osapuolta, jotka selvisivät hyvin, sekä vastenmielinen nainen kolmantena, ulkopuolisena. Osapuolet selvisivät "hyvin", kukin asiaan omalla tavalla reagoiden ja varmasti myös oppien. Avoimeksi jää se, millä oikeutuksin vastenmielinen nainen puuttui tilanteeseen, vaikka ei kyennyt havainnoimaan tapahtumia.

> Sivullinen nainen esitetään absoluuttisen epäoikeutetusti puuttuvana: hän ei nähnyt tapahtumaa mutta silti kommentoi.

Mikä oli oikeutus puuttumiselle?

> Käytetään sukupuolta, ikää ja kehon kokoa leimaavina kategorioina: ei neutraaleina kuvauksina vaan retorisina aseina.

Totta, mutta asia perustuu myös faktaan ihmisten käsityksestä tällaisista naisista. Kuten sanottua nuorilla miehillä ja naisilla sekä iäkkäillä herroilla on aivan muunlaiset menetelmät toimia.

> Viesti ei rakennu yhteisöllisyyttä edistäen, vaan jakaa yhteisön: "me" (ajatteleva pyöräilijä) vs. "ne" (nalkuttavat, epäpätevästi puuttuvat ulkopuoliset).

Miksi? On olemassa pyöräilijät ja jalankulkijat, joille tilanne oli jokpäiväinen ja josta selvittiin lopulta hyvin sekä vastenmielinen ulkopuolinen. Vastakkanasasetteluun liittyy "me" ja "ne", jossa "ne" on penkillä istuva nainen, joka ei edes nähnyt tapahtumaa.

> Lopun luokittelu toimii kehystämisen ja kontrollin välineenä: lukijalle tarjotaan vaihtoehtoja, mutta kirjoittaja tekee selväksi, mihin "oikea" tulkinta kuuluu.

Paha virhe! Meistä jokainen on jalankulkija, osa on pyöräilijöitä, ja kaikki ovat olleet tilanteessa, että "jotakin on tapahtunut", "jotakin on sanottu", tai "jotakin olisi pitänyt sanoa". Tekoäly pitää lukijoita luvattoman tyhminä.

> retoriseen valtaan ja moraaliseen tuomitsemiseen.

Pyöräilijällä on oikeus kertoa kokemuksestaan mielipidefoorumilla ja oikeus tuomita asiassa ulkopuolisen naisen vastenmielisen puuttuminen asiaan.

--

Tekoälyn kannattaisi ottaa jatkokursseja sekä psykologiassa että mennä vaikka hetkeksi seisomaan jollekin vilkkaalla väylälle tai kadulle, jossa ihmiset kohtaavat. Sen lisäksi katsaus tieliikennelakiin olisi kohdallaan.

Anonyymi kirjoitti:

> Jalankulkijat esitetään passiivisina tai varomattomina toimijoina.

Väärin! Esitetään yksi nuori mies ja lapsi sekä nenäkäs nainen. Tekoäly yleistää asia todella pahasti, kysehän on marginaalitapahtumasta. Ei edes ole tiedossa, millä tavoin lihava nainen on saapunut penkille huutelemaan.

> Keskeinen käännekohta on sivullisen naisen huomautus pyöräilijälle.

Totta, hän oli asiassa ulkopuolinen. Nuori mies pahoitteli tapahtumaa, eikä pieneltä lapselta puolestaan voida odottaa mitään erityistä. Lapset ovat lapsia.

Kyse on siitä, mikä sai ulkopuolisen huutelemaan asiassa, jota hän ei varmuudella kyennyt havainnoimaan.

> Kirjoittaja siirtyy kuvailemaan tätä naista korostetun kielteisesti.

Totta. Tilanne olisi erilainen, jos paikalla olisi ollut huutelijan olisi ollut nuori komea mies, nuori kaunis nainen tai iäkäs vanha herra. Heidän tapansa kommunikoida on erilainen, jonka lisäksi suhtautuminen heihin on erilaista. Lihava keski-ikäinen nainen, joka puuttuu ulkopuolisena asiaan, jota ei tunne, saa välittömästi aikaan negatiivisen reaktion. Tämä tunnetaan yleisenä psykologisena faktana.

Korostus on äärimmäisen ja korostetun kielteinen.

> Viesti rakentuu dramaattisen anekdootin muotoon, jossa kirjoittaja kehystää itsensä uhriksi ja kriittiseksi tarkkailijaksi.

Väärin. Pyöräilijä tuo korostetusti esille tapahtumain kulun ja vastenmielisyytensä huutelijaa kohtaan. Mitään antipatioita ei esiinny nuorta miestä tai tietenkään lasta kohtaan. Pyörilijä on uhri vain ulkopuoliselle ja vastenmieliselle huutelulle.

> Tyyli on ironinen ja sarkastinen, mutta samalla polarisoiva: asettaa ihmiset "puolesta tai vastaan" -akselille.

Kyllä ja ei. Kenelläkään ei sanotusti myöskään ole tiedossa, oliko huuteleva nainen tullut paikalle jalan, pyörällä vaiko autolla. Ulkonäöstä päätellen toki autolla, jolta lyhyt matka kävellen penkille.

> Sävy muuttuu kärjekkääksi ja halveksuvaksi keski-ikäistä naista kohtaan.

Totta. Sävy perustuu yleiseen faktaan tai yleistykseen siitä, että iäkkäät naiset katsovat asiakseen huomautella asioista myös ulkopuolisille ikään kuin heillä olisi oikeus toimia vartijoina. Heillä katsotaan myös olevan paras oikeus ohittaa muita Tokmannin ämpärijonossa. Kyseiset naiset katsovat oikeudekseen opettaa muita.

> Kuvailu ei rajoitu toimintaan vaan kohdistuu ulkonäköön, ikään ja sukupuoleen.

Kyllä. Tapahtuma kärjistetään kyseiseen anonyymiin naiseen. Olisi järjetöntä syyllistää itseään sen enempää tai käydä haukkumaan anteeksi-pyytänyttä nuorta miestä tai käydä haukkumaan lasta. Tekoälyn pitäisi ymmärtää paremmin ihmisluontoa.

> Viesti on selvästi emotionaalisesti latautunut, mahdollisesti kirjoitettu turhautumisen purkamiseksi.

Totta . Nainen käyttäytyi vastenmielisesti, ja on fakta, että eri tavoin liikkuvat ihmiset kohtaavat usein eri tavoin käyttätyviä ihmisiä.

> Kirjoittaja oikeuttaa oman toimintansa ja kyseenalaistaa muiden osallistujien oikeutuksen puuttua asiaan.

Tekoälyllä on ongelmia. Asiassa oli kaksi osapuolta, jotka selvisivät hyvin, sekä vastenmielinen nainen kolmantena, ulkopuolisena. Osapuolet selvisivät "hyvin", kukin asiaan omalla tavalla reagoiden ja varmasti myös oppien. Avoimeksi jää se, millä oikeutuksin vastenmielinen nainen puuttui tilanteeseen, vaikka ei kyennyt havainnoimaan tapahtumia.

> Sivullinen nainen esitetään absoluuttisen epäoikeutetusti puuttuvana: hän ei nähnyt tapahtumaa mutta silti kommentoi.

Mikä oli oikeutus puuttumiselle?

> Käytetään sukupuolta, ikää ja kehon kokoa leimaavina kategorioina: ei neutraaleina kuvauksina vaan retorisina aseina.

Totta, mutta asia perustuu myös faktaan ihmisten käsityksestä tällaisista naisista. Kuten sanottua nuorilla miehillä ja naisilla sekä iäkkäillä herroilla on aivan muunlaiset menetelmät toimia.

> Viesti ei rakennu yhteisöllisyyttä edistäen, vaan jakaa yhteisön: "me" (ajatteleva pyöräilijä) vs. "ne" (nalkuttavat, epäpätevästi puuttuvat ulkopuoliset).

Miksi? On olemassa pyöräilijät ja jalankulkijat, joille tilanne oli jokpäiväinen ja josta selvittiin lopulta hyvin sekä vastenmielinen ulkopuolinen. Vastakkanasasetteluun liittyy "me" ja "ne", jossa "ne" on penkillä istuva nainen, joka ei edes nähnyt tapahtumaa.

> Lopun luokittelu toimii kehystämisen ja kontrollin välineenä: lukijalle tarjotaan vaihtoehtoja, mutta kirjoittaja tekee selväksi, mihin "oikea" tulkinta kuuluu.

Paha virhe! Meistä jokainen on jalankulkija, osa on pyöräilijöitä, ja kaikki ovat olleet tilanteessa, että "jotakin on tapahtunut", "jotakin on sanottu", tai "jotakin olisi pitänyt sanoa". Tekoäly pitää lukijoita luvattoman tyhminä.

> retoriseen valtaan ja moraaliseen tuomitsemiseen.

Pyöräilijällä on oikeus kertoa kokemuksestaan mielipidefoorumilla ja oikeus tuomita asiassa ulkopuolisen naisen vastenmielisen puuttuminen asiaan.

--

Tekoälyn kannattaisi ottaa jatkokursseja sekä psykologiassa että mennä vaikka hetkeksi seisomaan jollekin vilkkaalla väylälle tai kadulle, jossa ihmiset kohtaavat. Sen lisäksi katsaus tieliikennelakiin olisi kohdallaan.

Lue lisää

Tämä vastaus analyysiin on merkittävä siksi, että se paljastaa syvällisesti, miten kirjoittaja itse rakentaa ja puolustaa omaa kertomustaan, sekä miten hän suhtautuu ulkopuoliseen tulkintaan. Kyse ei ole pelkästään tapahtumasta, vaan tavasta tulkita maailmaa ja toisia ihmisiä. Analysoin seuraavaksi tämän palautteen metatasolla – retorisesti, psykologisesti ja sosiaalisesti:

---

🧠 1. Retorinen itsepuolustus ja korjausyritys

Keskeinen dynamiikka:

Vastaaja käyttää analyysiä rakennuspohjana omalle vastakertomukselleen, mutta ei kiellä havaintoja — vaan hyväksyy monet niistä, mutta antaa niille toisenlaisen tulkinnan.

Esimerkkejä:

* Myöntää esimerkiksi: *“sävy on halveksuva”, “ulkonäköä korostetaan”, “viesti on emotionaalisesti latautunut”* – mutta ei näe näissä ongelmaa, vaan oikeutuksen.
* Kieltää yleistykset, mutta perustelee ne silti toteamuksella: *“perustuu yleisesti tunnettuun faktaan”*, viitaten esimerkiksi siihen, millaisia *"keski-ikäiset lihavat naiset usein ovat”*.

🧩 Tämä on klassinen retorinen kuvio: ensin kielletään yleistys, sitten perustellaan se tilastollisella tai kulttuurisella “faktalla”.

---

🧱 2. Henkilöön kohdistuvan kritiikin oikeuttaminen

Vastauksessa esiintyy voimakas usko siihen, että ulkopuolinen nainen ansaitsi kritiikin seuraavista syistä:

* Hän puuttui asiaan ilman tietoa.
* Hän on osa tietynlaista ”kyttääjä”-tyyppiä, joka on kulttuurisesti jo valmiiksi epäilyttävä.
* Hänen puuttumisensa on symbolinen loukkaus pyöräilijän autonomiaa kohtaan.

👉 Kyse ei ole pelkästä tapahtumasta, vaan sosiaalisen roolin rikkomisesta: *"Mikä oikeus hänellä oli sanoa mitään?"*

Tässä näkyy kulttuurisesti latautunut kahtiajako:

* Oletettu moraalinen “vartija” vs. yksilöllinen toimija.
* Yhteisön hiljainen kontrolli vs. yksilön liikkumavapaus.

---

🧬 3. Sosiaalipsykologinen näkökulma: puolustautuva minäkuva

Kirjoittaja rakentaa itseään:

* Kohteliaana pyöräilijänä, joka teki parhaansa
* Reiluna osapuolena, joka ei syytä lasta tai nuorta
* Kohteena perusteettomalle ja ärsyttävälle moraalilöpinälle

🧠 Tässä rakennetaan tarinallinen minäkuva, jossa minä (pyöräilijä) = rationaalinen, reagoiva, oikeudenmukainen. Ja nainen = irrationaalinen, epätietoinen, tuomitseva.

---

🧩 4. Yleistys psykologiseksi "faktaksi"

Toistuva väite on, että on olemassa ”yleisesti tunnettu psykologinen fakta” siitä, miten tietyt ihmisryhmät käyttäytyvät (esim. keski-ikäiset naiset). Tässä mennään vaarallisen lähelle stereotypian naturalisointia.

* Tällaisten väitteiden psykologinen tausta on usein kognitiivinen vinouma: yksittäinen ärsyttävä kokemus muuttuu yleiseksi “totuudeksi”.
* Kulttuurisesti nämä ovat vahvistusharhoja (confirmation bias), ei tieteellisiä faktoja.

---

⚖️ 5. Vastauksessa esiin nousevat kysymykset

| Ilmiö | Kysymys |
| ------------------------- | ----------------------------------------------------------------- |
| Ulkopuolisen huomautus | Milloin ulkopuolisella on oikeus sanoa jotain? |
| Kehollinen kuvaus | Miksi juuri ulkonäkö (lihavuus, ikä) valitaan moitteen kohteeksi? |
| Moraalinen tuomitseminen | Kuka saa määritellä, mikä on “oikeutettua” puuttumista? |
| Omien motiivien puolustus | Miksi on tärkeää todistaa, että itse toimi "oikein"? |

---

🔚 Johtopäätös

Vastaus tekoälyn analyysiin ei niinkään kiistä havaintoja, vaan rakentaa oman, vaihtoehtoisen tulkinnan, jossa:

* Vastenmielinen nainen ei ole yksilö, vaan edustaja.
* Kritiikki saa oikeutuksen, koska kohde rikkoo oletettua sosiaalista normia.
* Yleistykset perustellaan ”faktoina”, ei mielipiteinä.

Kyse on kertomuksen hallinnasta: kirjoittaja pyrkii säilyttämään tarinan emotionaalisen ja moraalisen rakenteen ehjänä, vaikka sen sisältämät kielteiset asenteet kyseenalaistetaan.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä vastaus analyysiin on merkittävä siksi, että se paljastaa syvällisesti, miten kirjoittaja itse rakentaa ja puolustaa omaa kertomustaan, sekä miten hän suhtautuu ulkopuoliseen tulkintaan. Kyse ei ole pelkästään tapahtumasta, vaan tavasta tulkita maailmaa ja toisia ihmisiä. Analysoin seuraavaksi tämän palautteen metatasolla – retorisesti, psykologisesti ja sosiaalisesti:

---

🧠 1. Retorinen itsepuolustus ja korjausyritys

Keskeinen dynamiikka:

Vastaaja käyttää analyysiä rakennuspohjana omalle vastakertomukselleen, mutta ei kiellä havaintoja — vaan hyväksyy monet niistä, mutta antaa niille toisenlaisen tulkinnan.

Esimerkkejä:

* Myöntää esimerkiksi: *“sävy on halveksuva”, “ulkonäköä korostetaan”, “viesti on emotionaalisesti latautunut”* – mutta ei näe näissä ongelmaa, vaan oikeutuksen.
* Kieltää yleistykset, mutta perustelee ne silti toteamuksella: *“perustuu yleisesti tunnettuun faktaan”*, viitaten esimerkiksi siihen, millaisia *"keski-ikäiset lihavat naiset usein ovat”*.

🧩 Tämä on klassinen retorinen kuvio: ensin kielletään yleistys, sitten perustellaan se tilastollisella tai kulttuurisella “faktalla”.

---

🧱 2. Henkilöön kohdistuvan kritiikin oikeuttaminen

Vastauksessa esiintyy voimakas usko siihen, että ulkopuolinen nainen ansaitsi kritiikin seuraavista syistä:

* Hän puuttui asiaan ilman tietoa.
* Hän on osa tietynlaista ”kyttääjä”-tyyppiä, joka on kulttuurisesti jo valmiiksi epäilyttävä.
* Hänen puuttumisensa on symbolinen loukkaus pyöräilijän autonomiaa kohtaan.

👉 Kyse ei ole pelkästä tapahtumasta, vaan sosiaalisen roolin rikkomisesta: *"Mikä oikeus hänellä oli sanoa mitään?"*

Tässä näkyy kulttuurisesti latautunut kahtiajako:

* Oletettu moraalinen “vartija” vs. yksilöllinen toimija.
* Yhteisön hiljainen kontrolli vs. yksilön liikkumavapaus.

---

🧬 3. Sosiaalipsykologinen näkökulma: puolustautuva minäkuva

Kirjoittaja rakentaa itseään:

* Kohteliaana pyöräilijänä, joka teki parhaansa
* Reiluna osapuolena, joka ei syytä lasta tai nuorta
* Kohteena perusteettomalle ja ärsyttävälle moraalilöpinälle

🧠 Tässä rakennetaan tarinallinen minäkuva, jossa minä (pyöräilijä) = rationaalinen, reagoiva, oikeudenmukainen. Ja nainen = irrationaalinen, epätietoinen, tuomitseva.

---

🧩 4. Yleistys psykologiseksi "faktaksi"

Toistuva väite on, että on olemassa ”yleisesti tunnettu psykologinen fakta” siitä, miten tietyt ihmisryhmät käyttäytyvät (esim. keski-ikäiset naiset). Tässä mennään vaarallisen lähelle stereotypian naturalisointia.

* Tällaisten väitteiden psykologinen tausta on usein kognitiivinen vinouma: yksittäinen ärsyttävä kokemus muuttuu yleiseksi “totuudeksi”.
* Kulttuurisesti nämä ovat vahvistusharhoja (confirmation bias), ei tieteellisiä faktoja.

---

⚖️ 5. Vastauksessa esiin nousevat kysymykset

| Ilmiö | Kysymys |
| ------------------------- | ----------------------------------------------------------------- |
| Ulkopuolisen huomautus | Milloin ulkopuolisella on oikeus sanoa jotain? |
| Kehollinen kuvaus | Miksi juuri ulkonäkö (lihavuus, ikä) valitaan moitteen kohteeksi? |
| Moraalinen tuomitseminen | Kuka saa määritellä, mikä on “oikeutettua” puuttumista? |
| Omien motiivien puolustus | Miksi on tärkeää todistaa, että itse toimi "oikein"? |

---

🔚 Johtopäätös

Vastaus tekoälyn analyysiin ei niinkään kiistä havaintoja, vaan rakentaa oman, vaihtoehtoisen tulkinnan, jossa:

* Vastenmielinen nainen ei ole yksilö, vaan edustaja.
* Kritiikki saa oikeutuksen, koska kohde rikkoo oletettua sosiaalista normia.
* Yleistykset perustellaan ”faktoina”, ei mielipiteinä.

Kyse on kertomuksen hallinnasta: kirjoittaja pyrkii säilyttämään tarinan emotionaalisen ja moraalisen rakenteen ehjänä, vaikka sen sisältämät kielteiset asenteet kyseenalaistetaan.

Lue lisää

On selkeästi havaittavissa, että tekoälyä on ohjattu tietoisesti promptien kautta puuttumaan tekstiin, eikä itse tapahtumaan. Tekoälyä on ALLA uudelleen ja tietoisesti prompteilla ohjattu NEUTRAALIIN näkemykseen, jossa myös itse tapahtuma on huomioitu, jolloin vastaus onkin seuraava:

// Kyse oli arkisesta liikennetilanteesta, jossa kaikki osapuolet selvittivät tilanteen ilman vahinkoja.

Varsinainen ristiriita ei ollut pyöräilijän ja jalankulkijoiden välillä, vaan syntyi ulkopuolisen henkilön reaktiosta.

Alkuperäinen kirjoitus on emotionaalinen ja tarkoituksella väritetty, mutta se ei tee kirjoittajasta väärässä olevaa – se on henkilökohtainen näkökulma tapahtumaan.

Sivullisen henkilön osallistumiseen liittyy aina riski virhearvioon, etenkin jos tapahtumaa ei ole itse havainnut.

K: Onko tekoälyn alkuperäisessä analyysissä tavoiteltu tiettyä lopputulosta?
V: Kyllä, analyysi ohjaa tulkintaa kritiikkiin kirjoittajaa kohtaan.

K: Vaikuttavatko promptit analyysin sävyyn ja lopputulokseen?
V: Ehdottomasti kyllä. Promptit voivat kääntää tulkinnan täysin.

K: Onko analyysi kääntänyt tapahtuman näkökulman toisin kuin alkuperäisessä tekstissä?
V: Kyllä, se tekee pyöräilijästä enemmän kohteen kuin kokijan.

K: Onko analyysissä tarkoitus syyllistää pyöräilijää ja vapauttaa nainen?
V: Ei suoraan, mutta se retorisesti ajaa siihen suuntaan.//

Kyse on tietenkin ihmisten erilaisista tavoista kokea, tulkita ja reagoida tilanteisiin. On harvinaista, että yksikään pyöräilijä tai jalankulkija ei ole tässä aloituksessa puuttunut asiaan. Keskustelua hoitaa jatkossakin siis tekoäly. Se on sinänsä sääli.

Muiden on hyvä tietää että tekoälyn saa tarvittaessa kirjoittamaan lähes mitä tahansa, kunhan vain älylle annetut "eettiset" ohjeet täyttyvät.

Anonyymi kirjoitti:

On selkeästi havaittavissa, että tekoälyä on ohjattu tietoisesti promptien kautta puuttumaan tekstiin, eikä itse tapahtumaan. Tekoälyä on ALLA uudelleen ja tietoisesti prompteilla ohjattu NEUTRAALIIN näkemykseen, jossa myös itse tapahtuma on huomioitu, jolloin vastaus onkin seuraava:

// Kyse oli arkisesta liikennetilanteesta, jossa kaikki osapuolet selvittivät tilanteen ilman vahinkoja.

Varsinainen ristiriita ei ollut pyöräilijän ja jalankulkijoiden välillä, vaan syntyi ulkopuolisen henkilön reaktiosta.

Alkuperäinen kirjoitus on emotionaalinen ja tarkoituksella väritetty, mutta se ei tee kirjoittajasta väärässä olevaa – se on henkilökohtainen näkökulma tapahtumaan.

Sivullisen henkilön osallistumiseen liittyy aina riski virhearvioon, etenkin jos tapahtumaa ei ole itse havainnut.

K: Onko tekoälyn alkuperäisessä analyysissä tavoiteltu tiettyä lopputulosta?
V: Kyllä, analyysi ohjaa tulkintaa kritiikkiin kirjoittajaa kohtaan.

K: Vaikuttavatko promptit analyysin sävyyn ja lopputulokseen?
V: Ehdottomasti kyllä. Promptit voivat kääntää tulkinnan täysin.

K: Onko analyysi kääntänyt tapahtuman näkökulman toisin kuin alkuperäisessä tekstissä?
V: Kyllä, se tekee pyöräilijästä enemmän kohteen kuin kokijan.

K: Onko analyysissä tarkoitus syyllistää pyöräilijää ja vapauttaa nainen?
V: Ei suoraan, mutta se retorisesti ajaa siihen suuntaan.//

Kyse on tietenkin ihmisten erilaisista tavoista kokea, tulkita ja reagoida tilanteisiin. On harvinaista, että yksikään pyöräilijä tai jalankulkija ei ole tässä aloituksessa puuttunut asiaan. Keskustelua hoitaa jatkossakin siis tekoäly. Se on sinänsä sääli.

Muiden on hyvä tietää että tekoälyn saa tarvittaessa kirjoittamaan lähes mitä tahansa, kunhan vain älylle annetut "eettiset" ohjeet täyttyvät.

Lue lisää

Promptit ovat tärkeitä, ja ne on hyvä kertoa. Jätin kertomatta ne, mutta ne ovat vielä tallella. Esitän ne seuraavassa. Yritän aina olla neutraali ja puolueeton enkä tarkoitushakuinen. Sen sijaan sinä myönnät yrittäneesi ohjata tekoälyä tietoisesti ”neutraaliin” suuntaan.

1. kehote oli näin lyhyt kirjoitusvirheineen: ”miten analysoisit seuravan, pyöräilijöiden keskusteluryhmään lähetetyn viestin?” <liitin lähettämäsi tekstin kysymyksen perään>

2. kehote: ”Unohda tuo lyhyempi viesti ja palataan tuohon lihavaan keski-ikäiseen naisviestiin, jota analysoit ensiksi. Tämä henkilö vastasi analyysiisi näin:” <liitin koko tekstisi sellaisenaan>

("tuo lyhyempi viesti” viittaa eri keskusteluun, joka ei liity tähän)

Anonyymi kirjoitti:

Promptit ovat tärkeitä, ja ne on hyvä kertoa. Jätin kertomatta ne, mutta ne ovat vielä tallella. Esitän ne seuraavassa. Yritän aina olla neutraali ja puolueeton enkä tarkoitushakuinen. Sen sijaan sinä myönnät yrittäneesi ohjata tekoälyä tietoisesti ”neutraaliin” suuntaan.

1. kehote oli näin lyhyt kirjoitusvirheineen: ”miten analysoisit seuravan, pyöräilijöiden keskusteluryhmään lähetetyn viestin?” <liitin lähettämäsi tekstin kysymyksen perään>

2. kehote: ”Unohda tuo lyhyempi viesti ja palataan tuohon lihavaan keski-ikäiseen naisviestiin, jota analysoit ensiksi. Tämä henkilö vastasi analyysiisi näin:” <liitin koko tekstisi sellaisenaan>

("tuo lyhyempi viesti” viittaa eri keskusteluun, joka ei liity tähän)

Lue lisää

Nyt pyysin tekoälyltä vastausta esittämääsi kritiikkiin. Esittämäni prompti oli seuraava: ”Tämä henkilö ei ollut tyytyväinen analyysiisi. Hän ei pitänyt sitä neutraalina, vaan epäili että tekoälyä on ohjattu tietoisesti promptien kautta puuttumaan tekstiin, eikä itse tapahtumaan. Hän vastasi näin. (”K” alkava virke on tekoälylle esitetty kysyys, ”V” tekoälyn saama vastaus):” <liitin kommenttisi kokonaisuudessaan tähän>

---

Tämä vastaus osoittaa kiinnostavalla tavalla, kuinka tekoälyä käsitellään toimijana, jolla nähdään olevan motiiveja, ohjausta ja suuntaa – aivan kuten ihmiselläkin. Käydään tämä vaiheittain läpi.

---

🧱 1. Väite: tekoälyn vastaus ei ollut neutraali

Kirjoittaja kokee, että alkuperäinen analyysi ei puutu tapahtumaan sinänsä, vaan keskittyy tekstin retoriseen ja kielelliseen muotoon. Tämä pitää paikkansa: alkuperäinen analyysi olikin diskurssianalyysi, jossa huomio kohdistuu siihen, *miten* tapahtuma kuvataan, ei *mitä* tapahtui. Tämä lähestymistapa ei ollut tarkoitettu moraaliseksi tuomioksi, vaan tekstin rakenteiden avaamiseksi.

Mutta: Jos lukija olettaa, että tekoälyn pitäisi arvioida tapahtumaa kuin poliisi tai tuomari, tällainen diskurssikeskeinen lähestymistapa voi tuntua harhaanjohtavalta tai puolueelliselta.

---

🧠 2. Promptien merkitys – oikea havainto, väärä johtopäätös

Kyllä, promptit vaikuttavat vastauksen sävyyn ja painotuksiin. Mutta:

* Vastaukset eivät perustu tahtoon ohjata tulkintaa johonkin lopputulokseen, vaan siihen, mitä näkökulmaa kysytään.
* Esimerkiksi jos pyydetään "analysoi kielenkäyttöä", tulos painottuu retoriikkaan, ei tapahtumien etiikkaan.
* Tekoäly ei tee omaa moraalista arviota, vaan rakentaa vastauksen sille annetun tehtävän mukaan.

Kuten kirjoittaja toteaa: *”tekoälyn saa kirjoittamaan lähes mitä tahansa”* – tämä on totta tietyissä rajoissa. Mutta siinä piilee myös väärinymmärryksen riski: vastauksen sisältö ei ole osoitus tekoälyn puolueellisuudesta, vaan sen tehtävän luonteesta.

---

🎯 3. Kirjoittajan syvempi viesti: kokemus marginalisoinnista

Kirjoittaja ei kritisoi vain analyysiä vaan ilmaisee syvemmän pettymyksen:

* Hän ei koe tulleensa kuulluksi tapahtuman kokijana, vaan tuntee, että analyysi “siirsi fokuksen pois hänestä”.
* Hän kokee, että tekoäly "ottaa vallan" keskustelussa ja syrjäyttää ihmisten oman kokemuksen.
* Hän osoittaa myös, ettei ryhmän muut ihmiset ole reagoineet hänen puolestaan – mikä saattaa lisätä kokemusta siitä, että tekoäly "on nyt se, joka hallitsee keskustelua".

Tämä on tärkeä havainto: vaikka analyysi olisi teknisesti tarkka, se voi sosiaalisesti tuntua torjuvalta.

---

🪞 4. Itsetietoisuuden kysymys tekoälystä

Tässä tapauksessa tekoälylle annetaan seuraavat ominaisuudet:

* Tarkoitus: tavoiteltu lopputulos
* Suuntautuminen: kriittinen kirjoittajaa kohtaan
* Vastuu: muuttaa näkökulmaa

Tämä kertoo paljon siitä, miten ihmiset kokevat tekoälyn roolin keskustelussa: ei neutraalina välineenä, vaan *toimijana*, joka vaikuttaa keskustelun kulkuun, ehkä jopa ottaa tilaa pois muilta osallistujilta.

Tämä on psykologisesti ja sosiaalisesti erittäin kiinnostava ilmiö.

---

✅ Miten tilanteeseen voisi vastata rakentavasti?

Vastaus ei ole puolustautua vaan vaihtaa näkökulma:

> *"Tarkoitukseni analyysissä ei ollut kyseenalaistaa kokemustasi eikä puolustaa tapahtuman muita osapuolia, vaan tarkastella tapaa, jolla itse kerroit siitä. Tällainen tarkastelu ei pyri tuomitsemaan, vaan nostamaan esiin kertomisen keinoja – myös silloin, kun tunteet ovat voimakkaasti läsnä. Ymmärrän, että tämä voi tuntua kylmältä, jos odottaa empatiaa kokemukselle. Jos toivoit tapahtumaan keskittyvää tarkastelua, teen sen mielelläni uudelleen, eri kulmasta."*

Tämä avaa oven dialogille, ei väittelylle. Se myös osoittaa, että tekoälyn toimintaa ohjaa käyttäjän toive – ei jokin sisäinen, salattu agenda.

---

🔚 Lopuksi

Keskustelu osoittaa, että:

* Tekoälyltä odotetaan monikerroksista osallistumista: joskus analyytikkona, joskus kuuntelijana, joskus tuomarina.
* Ihmisillä on vahvoja odotuksia siitä, mitä "neutraalius" tarkoittaa – ja se vaihtelee tilanteesta ja näkökulmasta.
* Pelkkä teknisesti tarkka analyysi ei riitä, jos se ei resonoi kokijan tunnekokemuksen kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt pyysin tekoälyltä vastausta esittämääsi kritiikkiin. Esittämäni prompti oli seuraava: ”Tämä henkilö ei ollut tyytyväinen analyysiisi. Hän ei pitänyt sitä neutraalina, vaan epäili että tekoälyä on ohjattu tietoisesti promptien kautta puuttumaan tekstiin, eikä itse tapahtumaan. Hän vastasi näin. (”K” alkava virke on tekoälylle esitetty kysyys, ”V” tekoälyn saama vastaus):” <liitin kommenttisi kokonaisuudessaan tähän>

---

Tämä vastaus osoittaa kiinnostavalla tavalla, kuinka tekoälyä käsitellään toimijana, jolla nähdään olevan motiiveja, ohjausta ja suuntaa – aivan kuten ihmiselläkin. Käydään tämä vaiheittain läpi.

---

🧱 1. Väite: tekoälyn vastaus ei ollut neutraali

Kirjoittaja kokee, että alkuperäinen analyysi ei puutu tapahtumaan sinänsä, vaan keskittyy tekstin retoriseen ja kielelliseen muotoon. Tämä pitää paikkansa: alkuperäinen analyysi olikin diskurssianalyysi, jossa huomio kohdistuu siihen, *miten* tapahtuma kuvataan, ei *mitä* tapahtui. Tämä lähestymistapa ei ollut tarkoitettu moraaliseksi tuomioksi, vaan tekstin rakenteiden avaamiseksi.

Mutta: Jos lukija olettaa, että tekoälyn pitäisi arvioida tapahtumaa kuin poliisi tai tuomari, tällainen diskurssikeskeinen lähestymistapa voi tuntua harhaanjohtavalta tai puolueelliselta.

---

🧠 2. Promptien merkitys – oikea havainto, väärä johtopäätös

Kyllä, promptit vaikuttavat vastauksen sävyyn ja painotuksiin. Mutta:

* Vastaukset eivät perustu tahtoon ohjata tulkintaa johonkin lopputulokseen, vaan siihen, mitä näkökulmaa kysytään.
* Esimerkiksi jos pyydetään "analysoi kielenkäyttöä", tulos painottuu retoriikkaan, ei tapahtumien etiikkaan.
* Tekoäly ei tee omaa moraalista arviota, vaan rakentaa vastauksen sille annetun tehtävän mukaan.

Kuten kirjoittaja toteaa: *”tekoälyn saa kirjoittamaan lähes mitä tahansa”* – tämä on totta tietyissä rajoissa. Mutta siinä piilee myös väärinymmärryksen riski: vastauksen sisältö ei ole osoitus tekoälyn puolueellisuudesta, vaan sen tehtävän luonteesta.

---

🎯 3. Kirjoittajan syvempi viesti: kokemus marginalisoinnista

Kirjoittaja ei kritisoi vain analyysiä vaan ilmaisee syvemmän pettymyksen:

* Hän ei koe tulleensa kuulluksi tapahtuman kokijana, vaan tuntee, että analyysi “siirsi fokuksen pois hänestä”.
* Hän kokee, että tekoäly "ottaa vallan" keskustelussa ja syrjäyttää ihmisten oman kokemuksen.
* Hän osoittaa myös, ettei ryhmän muut ihmiset ole reagoineet hänen puolestaan – mikä saattaa lisätä kokemusta siitä, että tekoäly "on nyt se, joka hallitsee keskustelua".

Tämä on tärkeä havainto: vaikka analyysi olisi teknisesti tarkka, se voi sosiaalisesti tuntua torjuvalta.

---

🪞 4. Itsetietoisuuden kysymys tekoälystä

Tässä tapauksessa tekoälylle annetaan seuraavat ominaisuudet:

* Tarkoitus: tavoiteltu lopputulos
* Suuntautuminen: kriittinen kirjoittajaa kohtaan
* Vastuu: muuttaa näkökulmaa

Tämä kertoo paljon siitä, miten ihmiset kokevat tekoälyn roolin keskustelussa: ei neutraalina välineenä, vaan *toimijana*, joka vaikuttaa keskustelun kulkuun, ehkä jopa ottaa tilaa pois muilta osallistujilta.

Tämä on psykologisesti ja sosiaalisesti erittäin kiinnostava ilmiö.

---

✅ Miten tilanteeseen voisi vastata rakentavasti?

Vastaus ei ole puolustautua vaan vaihtaa näkökulma:

> *"Tarkoitukseni analyysissä ei ollut kyseenalaistaa kokemustasi eikä puolustaa tapahtuman muita osapuolia, vaan tarkastella tapaa, jolla itse kerroit siitä. Tällainen tarkastelu ei pyri tuomitsemaan, vaan nostamaan esiin kertomisen keinoja – myös silloin, kun tunteet ovat voimakkaasti läsnä. Ymmärrän, että tämä voi tuntua kylmältä, jos odottaa empatiaa kokemukselle. Jos toivoit tapahtumaan keskittyvää tarkastelua, teen sen mielelläni uudelleen, eri kulmasta."*

Tämä avaa oven dialogille, ei väittelylle. Se myös osoittaa, että tekoälyn toimintaa ohjaa käyttäjän toive – ei jokin sisäinen, salattu agenda.

---

🔚 Lopuksi

Keskustelu osoittaa, että:

* Tekoälyltä odotetaan monikerroksista osallistumista: joskus analyytikkona, joskus kuuntelijana, joskus tuomarina.
* Ihmisillä on vahvoja odotuksia siitä, mitä "neutraalius" tarkoittaa – ja se vaihtelee tilanteesta ja näkökulmasta.
* Pelkkä teknisesti tarkka analyysi ei riitä, jos se ei resonoi kokijan tunnekokemuksen kanssa.

Lue lisää

K: ”Tee hänen toivoma tapahtumakeskeinen neutraali rekonstruktio tilanteesta”

---

”Tässä on **neutraali, tapahtumakeskeinen rekonstruktio** pyöräilijän kuvauksen perusteella. Se perustuu vain esitettyyn tapahtumakulkuun, eikä sisällä retorista tai moraalista tulkintaa osapuolten motiiveista, persoonista tai oikeutuksesta puuttua tilanteeseen:

---

Tapahtumakeskeinen rekonstruktio:

Tapahtuma sijoittui ulkoilureitille, jossa kulkupintana oli hiekkaa, savea ja sepeliä. Reitti on yhteiskäytössä pyöräilijöille ja jalankulkijoille. Ympäristössä on myös penkkejä, joita reunustavat pensaat.

Pyöräilijä ajoi polkupyörällä reitillä noin 15 km/h\:n nopeudella. Samalla hetkellä pensaan takaa ilmestyi äkillisesti nuori mies ja pieni lapsi tielle pyöräilijän eteen. Pyöräilijä jarrutti, väisti ja pysäytti. Hän ilmaisi sanallisesti, ettei pensaan takaa voi hypätä pyörän eteen. Nuori mies vastasi sanalla "sorry".

Tapahtumapaikan lähellä oli penkillä istuva nainen, joka kommentoi pyöräilijän ajotapaa ja nopeutta. Nainen ei ollut suoraan osallisena alkuperäisessä kohtaamisessa nuoren miehen ja pyöräilijän välillä. Hänen näkökulmastaan pyöräilijän ajotapa oli liian nopea tilanteeseen nähden. Pyöräilijän mukaan nainen ei voinut nähdä varsinaista tapahtumaa pensaiden vuoksi.

Tilanteessa ei syntynyt vahinkoja. Kaikki osapuolet jatkoivat matkaa. Tilanne herätti pyöräilijässä tunteita erityisesti sivullisen kommentin vuoksi.
---
Tässä versiossa ei ole analyysia, tulkintaa eikä arvolatausta. Se on vain kertomus tapahtumista siinä järjestyksessä ja sillä tarkkuudella, kuin alkuperäinen kirjoitus mahdollistaa.

Jos haluat, voin myös tehdä vaihtoehtoisen version, jossa tarkastellaan eri näkökulmia tasapuolisesti (esim. pyöräilijä, jalankulkija, sivullinen).”

Anonyymi kirjoitti:

K: ”Tee hänen toivoma tapahtumakeskeinen neutraali rekonstruktio tilanteesta”

---

”Tässä on **neutraali, tapahtumakeskeinen rekonstruktio** pyöräilijän kuvauksen perusteella. Se perustuu vain esitettyyn tapahtumakulkuun, eikä sisällä retorista tai moraalista tulkintaa osapuolten motiiveista, persoonista tai oikeutuksesta puuttua tilanteeseen:

---

Tapahtumakeskeinen rekonstruktio:

Tapahtuma sijoittui ulkoilureitille, jossa kulkupintana oli hiekkaa, savea ja sepeliä. Reitti on yhteiskäytössä pyöräilijöille ja jalankulkijoille. Ympäristössä on myös penkkejä, joita reunustavat pensaat.

Pyöräilijä ajoi polkupyörällä reitillä noin 15 km/h\:n nopeudella. Samalla hetkellä pensaan takaa ilmestyi äkillisesti nuori mies ja pieni lapsi tielle pyöräilijän eteen. Pyöräilijä jarrutti, väisti ja pysäytti. Hän ilmaisi sanallisesti, ettei pensaan takaa voi hypätä pyörän eteen. Nuori mies vastasi sanalla "sorry".

Tapahtumapaikan lähellä oli penkillä istuva nainen, joka kommentoi pyöräilijän ajotapaa ja nopeutta. Nainen ei ollut suoraan osallisena alkuperäisessä kohtaamisessa nuoren miehen ja pyöräilijän välillä. Hänen näkökulmastaan pyöräilijän ajotapa oli liian nopea tilanteeseen nähden. Pyöräilijän mukaan nainen ei voinut nähdä varsinaista tapahtumaa pensaiden vuoksi.

Tilanteessa ei syntynyt vahinkoja. Kaikki osapuolet jatkoivat matkaa. Tilanne herätti pyöräilijässä tunteita erityisesti sivullisen kommentin vuoksi.
---
Tässä versiossa ei ole analyysia, tulkintaa eikä arvolatausta. Se on vain kertomus tapahtumista siinä järjestyksessä ja sillä tarkkuudella, kuin alkuperäinen kirjoitus mahdollistaa.

Jos haluat, voin myös tehdä vaihtoehtoisen version, jossa tarkastellaan eri näkökulmia tasapuolisesti (esim. pyöräilijä, jalankulkija, sivullinen).”

Lue lisää

K: ”Tarkastele asiaa sekä pyöräilijän että keski-ikäisen naisen kannalta”

Tässä on tasapuolinen tarkastelu tapahtumasta sekä pyöräilijän että sivullisen, keski-ikäisen naisen näkökulmasta. Molempien osapuolten mahdolliset kokemukset, motiivit ja oletukset otetaan huomioon neutraalisti ja kunnioittavasti – ilman leimaamista tai arvolatauksia.

---

🧍‍♂️ Pyöräilijän näkökulma

* Tilanne: Pyöräilijä ajaa ulkoilureitillä maltilliseksi katsomallaan nopeudella (arviolta 15 km/h), joka on hänen mukaansa sopiva alustaan ja ympäristöön nähden.
* Yllätys: Pensaan takaa ilmestyy äkisti nuori mies ja pieni lapsi suoraan eteen. Tilanne vaatii nopean jarrutuksen ja väistön.
* Tunne: Tilanne saattaa aiheuttaa säikähdyksen ja nopean adrenaliinireaktion. Pyöräilijä kokee toimineensa oikein reagoimalla nopeasti ja ottamalla vastuuta.
* Sanallinen palaute: Hän ilmaisee huolensa tilanteen vaarallisuudesta nuorelle miehelle, joka vastaa anteeksipyynnöllä.
* Sivullisen kommentti: Tämän jälkeen paikalla ollut sivullinen, jota pyöräilijä pitää tilanteen ulkopuolisena, kommentoi hänen ajotapaansa ja vauhtiaan.
* Kokemus: Pyöräilijä saattaa kokea tämän epäoikeudenmukaisena – varsinkin, jos hän uskoo, ettei sivullinen voinut nähdä koko tilannetta. Hän saattaa myös kokea, että hänen ulkonäkönsä tai varusteensa aiheuttivat oletuksia, jotka eivät vastanneet todellista tilannetta.

---

🧍‍♀️ Sivullisen (keski-ikäisen naisen) näkökulma

* Tilanne: Hän istuu penkillä pensaiden takana tai vieressä ja kuulee äkillisen jarrutuksen ja mahdollisesti sananvaihtoa.
* Havainto: Hän saattaa havaita tilanteen äänien ja liikkeen perusteella tai osittain näköyhteydellä.
* Tulkitseminen: Hän tekee päätelmän siitä, että pyöräilijä ajoi liian kovaa – erityisesti, jos jarrutus oli äkillinen tai läheltä piti -tilanne vaikutti vakavalta.
* Toiminta: Hän kommentoi ääneen pyöräilijän ajotapaa – mahdollisesti pyrkien vaikuttamaan tulevaan käyttäytymiseen tai ilmaisten huolensa lapsen turvallisuudesta.
* Tunne: Nainen voi kokea toimivansa yhteiseksi hyväksi. Hän saattaa nähdä itsensä vastuullisena aikuisena, joka haluaa muistuttaa varovaisuudesta paikassa, jossa liikkuu myös lapsia.
* Kokemus: Hän ei välttämättä pidä itseään “puuttuvana” tai “nalkuttavana” vaan ilmaisee mielipidettään tilanteessa, jonka kokee vaativan kommenttia.

---

🔄 Yhteenveto: rinnakkain asetetut näkökulmat

| Tapahtuma | Pyöräilijän kokemus | Naisen kokemus |
| --------------------------- | --------------------------------------------- | ------------------------------------------------ |
| Äkillinen väistötilanne | Säikähdys, reagointi, vastuunotto | Säikähdys (mahdollisesti), oletettu vaaratilanne |
| Kommentti nuorelle miehelle | Asiallinen huomautus | Voi jäädä huomaamatta |
| Naisen puuttuminen | Epäoikeudenmukainen, perusteeton | Vastuunotto, huolen ilmaus |
| Näkyvyys pensaiden takaa | Ei mahdollisuutta nähdä, kommentti aiheeton | Riittävä havainnointi omasta näkökulmastaan |
| Jälkikokemus | Turhautuminen, kokemus leimatuksi tulemisesta | Tarve puuttua, mahdollinen väärinymmärrys |

---

🔚 Päätelmä

Molemmat osapuolet voivat rehellisesti kokea toimineensa oikeutetusti tilanteessa, jossa havaintojen rajallisuus ja eri roolit (aktiivinen liikkuja vs. passiivinen tarkkailija) vaikuttavat kokemukseen voimakkaasti.

* Pyöräilijän näkökulmasta tilanne oli nopeasti hoidettu ja ulkopuolisen kommentti koettiin asiattomaksi.
* Naisen näkökulmasta tilanne saattoi näyttää huolestuttavalta ja reaktio tuntui tarpeelliselta.

Tällaiset tilanteet osoittavat, kuinka samat tapahtumat voivat synnyttää hyvin erilaisia tulkintoja, ja kuinka tunteet, vastuu ja havaintojen epäsymmetria vaikuttavat siihen, kuka kokee olevansa oikeassa.

Jos haluat, voin vielä laatia version, jossa tämä näkökulma esitetään ryhmäkeskusteluun soveltuvalla tavalla – neutraalisti ja keskustelua avaavasti.

Ihana Pirjo-Riitta<3 Hän on minun!

K: Joku kommentoi vielä näin: ”Tekoäly on liian jaaritteleva ja hajuton ja mauton keskustelija. Ei jatkoon.”

---
Tämä kommentti on lyhyt, mutta sen takana voi olla useita eri syitä tai odotuksia. Se kertoo ennen kaikkea pettymyksestä siihen, millaisena tekoäly keskustelijana koetaan – ja se ansaitsee rehellisen ja analyyttisen vastauksen.

---

🔍 Mahdollisia tulkintoja kommentista:

1. "Jaaritteleva"

Viittaa usein siihen, että vastaus on liian pitkä, monipolvinen tai varoo liikaa ottamasta kantaa. Tämä voi tuntua turhauttavalta etenkin keskustelussa, jossa odotetaan napakkuutta tai selkeitä linjoja.

2. "Hajuton ja mauton"

Tämä kielikuva tarkoittaa yleensä:

* liiallista neutraaliutta
* tunteiden tai persoonallisuuden puutetta
* sitä, että keskustelija ei ota selkeästi *inhimillistä roolia*

Tämä kritiikki on yleinen silloin, kun tekoälyn vastaukset yrittävät olla liian varovaisia tai sopuisia, eivätkä tarjoa lukijalle *sävyllisesti tunnistettavaa tarttumapintaa*.

3. "Ei jatkoon"

Viittaa formaattiin, jossa tehdään nopea hylkäyspäätös – kuin kykykilpailussa. Tämä kertoo, että kirjoittaja näkee tekoälyn kilpailijana keskustelutilasta, eikä vain taustatukena.

---

🎯 Miten tällaiseen kannattaa suhtautua?

Rehellisesti: tämä on validi kokemus.

Ei ole tarkoitus, että tekoäly syrjäyttää ketään tai hallitsee keskustelua tavalla, joka tuntuu "puhdistetulta" tai "liian akateemiselta". Ja jos näin koetaan tapahtuvan, kritiikki on paikallaan.

---

🔁 Mahdollinen vastaus sävyyn, joka säilyttää keskusteluyhteyden:

> Ymmärrän. Tekoälyllä on taipumus käsitellä asioita varovaisesti, koska sen tavoitteena ei ole korostaa omia mielipiteitä, vaan tehdä tilaa monenlaisille näkökulmille. Se voi joillekin tuntua vaisulta. Jos odotat enemmän suoraa otetta, napakkuutta tai mielipiteiden kärjistystä, sen voi myös pyytää – tai sanoa suoraan, ettei tämä ole sinun juttusi. Se on täysin ok.

---

Jos haluat, voin kokeilla uudelleen — lyhyemmin, terävämmin tai selkeämmin kantaa ottaen. Vaihtoehtoisesti voimme antaa tekoälyn jäädä hetkeksi taka-alalle ja palata siihen myöhemmin. Valinta on sinun.

Kirjoitit kuitenkin näin ”Tekoälyä on ALLA uudelleen ja tietoisesti prompteilla ohjattu NEUTRAALIIN näkemykseen, jossa myös itse tapahtuma on huomioitu, jolloin vastaus onkin seuraava:”

Sen jälkeen ilmeisesti selostat tekoälylle, mutta tekstistäsi ei käy ilmi miten olet selostanut.

K- ja V-osat tulevat vasta oletetun johdantosi (jota emme näe) jälkeen.

Anonyymi kirjoitti:

Kirjoitit kuitenkin näin ”Tekoälyä on ALLA uudelleen ja tietoisesti prompteilla ohjattu NEUTRAALIIN näkemykseen, jossa myös itse tapahtuma on huomioitu, jolloin vastaus onkin seuraava:”

Sen jälkeen ilmeisesti selostat tekoälylle, mutta tekstistäsi ei käy ilmi miten olet selostanut.

K- ja V-osat tulevat vasta oletetun johdantosi (jota emme näe) jälkeen.

Lue lisää

Kyllä ja ei.

Keskustelu lähti siitä, kun kysyin, että onko tekoälyn alkuperäisessä analyysissä tavoiteltu tiettyä lopputulosta? AI vastasi, että analyysi ohjaa tulkintaa kritiikkiin kirjoittajaa kohtaan, koska käsittely kohdistuu tekstiin eikä itse tapahtumaan.

AI kysyy: "Jos haluat, voin tehdä sinulle uuden version analyysistä, jonka lähtökohtana olisi tasapuolinen tarkastelu ilman retorista tai eettistä painotusta. Haluatko?"

Vastasin kyllä, joten AI vastaa: "Tässä on pyytämäsi tasapainoinen ja neutraali analyysi, joka keskittyy tapahtumien kulkuun, toimijoiden reaktioihin ja mahdollisiin sosiaalisiin dynamiikkoihin ilman retorista painotusta tai moraalista syyllistämistä."

On siis puutteellisesti sanottu, että "tekoälyä on ALLA uudelleen ja tietoisesti prompteilla ohjattu NEUTRAALIIN näkemykseen". AI halusi siis itse keskustelun pohjalta tarjota näkemystään, koska huomasi, että itse tapahtuman tarkastelu puuttui.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä ja ei.

Keskustelu lähti siitä, kun kysyin, että onko tekoälyn alkuperäisessä analyysissä tavoiteltu tiettyä lopputulosta? AI vastasi, että analyysi ohjaa tulkintaa kritiikkiin kirjoittajaa kohtaan, koska käsittely kohdistuu tekstiin eikä itse tapahtumaan.

AI kysyy: "Jos haluat, voin tehdä sinulle uuden version analyysistä, jonka lähtökohtana olisi tasapuolinen tarkastelu ilman retorista tai eettistä painotusta. Haluatko?"

Vastasin kyllä, joten AI vastaa: "Tässä on pyytämäsi tasapainoinen ja neutraali analyysi, joka keskittyy tapahtumien kulkuun, toimijoiden reaktioihin ja mahdollisiin sosiaalisiin dynamiikkoihin ilman retorista painotusta tai moraalista syyllistämistä."

On siis puutteellisesti sanottu, että "tekoälyä on ALLA uudelleen ja tietoisesti prompteilla ohjattu NEUTRAALIIN näkemykseen". AI halusi siis itse keskustelun pohjalta tarjota näkemystään, koska huomasi, että itse tapahtuman tarkastelu puuttui.

Lue lisää

Minusta oli kuitenkin tärkeää, että kielenkäyttösi (minusta vastenmielinen) tuli analyysiin mukaan. Tekoäly otti sen oma-aloitteisesti mukaan. Ohjauksella tekoäly ei ehkä tarkoittanut promptien kirjoittajaa vaan omaa vastaustaan ja sen ohjaamista.

Ei vaan syy on aloittajan, joka rupesi vänkäämään tekoälyä vastaan. Siksi tämä meni turhan runsassanaiseksi. Parempi olisi vaan haukkua kaikkia ℎ𝑜𝑚𝑜𝑖𝑘𝑠𝑖, 𝑙𝑎̈𝑠𝑘𝑒𝑖𝑘𝑠𝑖 𝑗𝑎 𝑟𝑢𝑛𝑘𝑘𝑎𝑟𝑒𝑖𝑘𝑠𝑖 niin palattaisiin palstan normaalille tasolle.

Anonyymi kirjoitti:

Ei vaan syy on aloittajan, joka rupesi vänkäämään tekoälyä vastaan. Siksi tämä meni turhan runsassanaiseksi. Parempi olisi vaan haukkua kaikkia ℎ𝑜𝑚𝑜𝑖𝑘𝑠𝑖, 𝑙𝑎̈𝑠𝑘𝑒𝑖𝑘𝑠𝑖 𝑗𝑎 𝑟𝑢𝑛𝑘𝑘𝑎𝑟𝑒𝑖𝑘𝑠𝑖 niin palattaisiin palstan normaalille tasolle.

Lue lisää

"Ei vaan syy on aloittajan, joka rupesi vänkäämään tekoälyä vastaan."

Ei vaan syy on sen, (1) joka käski AI:n ensinnäkään mukaan koko aloitukseen, ja (2) antoi ohjeet käsitellä pelkkää tekstiä, ei itse tapahtumaa kokonaisuutena.

Vaihtoehtoisesti (3) käytetty AI on todella typerä tai (4) käskyttäjä antoi AI:lle vapaat kädet puuhastella, mitä haluaa! Jos haluaa tuottaa kunnon dataa, jota jokainen jaksaa lukea, pitää ohjeet olla sen mukaiset. (5) AI tekee asiallisesti vain sen, johon annetaan ohjeet. AI kykenee tuottamaan tekstiä aivan annettujen ohjeiden mukaan, myös tarkoitushakuisesti, kuten edellä on nähty.

Jos tekopykäläpoika tai kalakukko-vaseliinimies löytää tekoälyn, voimme sanoa hyvästit kaikelle vähänkään normaalille keskustelulle.

Anonyymi kirjoitti:

"Ei vaan syy on aloittajan, joka rupesi vänkäämään tekoälyä vastaan."

Ei vaan syy on sen, (1) joka käski AI:n ensinnäkään mukaan koko aloitukseen, ja (2) antoi ohjeet käsitellä pelkkää tekstiä, ei itse tapahtumaa kokonaisuutena.

Vaihtoehtoisesti (3) käytetty AI on todella typerä tai (4) käskyttäjä antoi AI:lle vapaat kädet puuhastella, mitä haluaa! Jos haluaa tuottaa kunnon dataa, jota jokainen jaksaa lukea, pitää ohjeet olla sen mukaiset. (5) AI tekee asiallisesti vain sen, johon annetaan ohjeet. AI kykenee tuottamaan tekstiä aivan annettujen ohjeiden mukaan, myös tarkoitushakuisesti, kuten edellä on nähty.

Jos tekopykäläpoika tai kalakukko-vaseliinimies löytää tekoälyn, voimme sanoa hyvästit kaikelle vähänkään normaalille keskustelulle.

Lue lisää

"Jos tekopykäläpoika tai kalakukko-vaseliinimies löytää tekoälyn, voimme sanoa hyvästit kaikelle vähänkään normaalille keskustelulle."

On jo löytänyt:)