Vapaa-ajattelijat vastustavat moraalia

Voi toki olla tekoja jotka ovat pahoja mutta seuraukset hyviä. Tai teko hyvä mutta seuraukset pahat.
Mitä mieltä itse olet jos vapaa-ajattelijain tavoitteita yllättäen toteutuisi ja seuraukset olisivat enemmistölle pahoja?
Tai oletko onnellinen jos ihminen kääntyy ateismiin mutta hänen elämässään seuraukset eivät ole hyvät. Onko ateismi tavoiteltava itseisarvo?

Anonyymi kirjoitti:

Voi toki olla tekoja jotka ovat pahoja mutta seuraukset hyviä. Tai teko hyvä mutta seuraukset pahat.
Mitä mieltä itse olet jos vapaa-ajattelijain tavoitteita yllättäen toteutuisi ja seuraukset olisivat enemmistölle pahoja?
Tai oletko onnellinen jos ihminen kääntyy ateismiin mutta hänen elämässään seuraukset eivät ole hyvät. Onko ateismi tavoiteltava itseisarvo?

Lue lisää

Syvimmillään siis kysyt onko totuudella itseisarvoa. Siinä on oikeastaan hyvä aihe VA-lehden puheenjohtajan palstalle, vaatii miettimistä. Kiitos tästä! Erinomaisen hyvä kysymys.

Alustavasti pohdin, että kysymys on melko teoreettinen. Ehkä syöpäpotilas elää viimeiset päivänsä tyytyväisempänä, jos hänelle on uskoteltu että kohta paranee. Mutta tällöin seuraava potilas, joka oikeasti olisi paranemassa, eläisi koko ajan epävarmuudessa siitä, puhutaanko hänelle totta. Samoin ehkä usko antaaa voimaa irtautua rikoskierteestä -- mutta vankiloissa on vähän ateisteja, joten ilmeisesti usko myös (paradoksaalisesti?) johtaa rikoksiin.

Mutta toisaalta en tässäkään osaa olla ehdoton, en voi sanoa että ateismi (tai totuus laajemmin) olisi ehdottomasti aina ja kaikkialla hyvä asia eikä poikkeuksia voi ollakaan.

Miten tämä eroaa siitä, että usein käytettynä on esimerkkinä vaikkapa valehtelu, jos vaparisossu kysyy missä gazassa on juutalaisia?

Entä jos? Entä jos Tampereen yliopisto pitää taas yt:t? Viime aikoina tapetilla on enemmän ollut leikkauksia ja heikennyksiä. Julkisen hallinnon talousahdinko eikä yksityiselläkään puolella kaikilta osin hyvin mene. Jos hingutaan muutoksia vapaisiin se kannaisi ainakin tehdä noususuhdanteen aikaan? Ettei mennä ojasta allikkoon. Työntekijän kannalta.
Vuorotyötä tekevän kannalta on yksi ja hailea onko arkipyhä torstaina vai perjantaina. Säännöllisessä työssä voi uhrata yhden lomapäivän niin saa haluamansa pitkän vapaan.

Entä jos saisi? No entä jos ei saakaan? Jos jos. Mitä vaparit tekevät sen eteen ettei ihmisten etuuksia leikata? Ja tarkoitan nyt tässä kohden vain noita arkipyhiä ja niihin liittyviä asioita.

Anonyymi kirjoitti:

Entä jos saisi? No entä jos ei saakaan? Jos jos. Mitä vaparit tekevät sen eteen ettei ihmisten etuuksia leikata? Ja tarkoitan nyt tässä kohden vain noita arkipyhiä ja niihin liittyviä asioita.

Lue lisää

Rakenneuudistus tai kansakunnan kuolema. Saavutettuja etuja ei ole. Tai sitten jokainen pyrkii pelastautumaan. Silloin muista: Viis muista

jori.mantysalo kirjoitti:

Syvimmillään siis kysyt onko totuudella itseisarvoa. Siinä on oikeastaan hyvä aihe VA-lehden puheenjohtajan palstalle, vaatii miettimistä. Kiitos tästä! Erinomaisen hyvä kysymys.

Alustavasti pohdin, että kysymys on melko teoreettinen. Ehkä syöpäpotilas elää viimeiset päivänsä tyytyväisempänä, jos hänelle on uskoteltu että kohta paranee. Mutta tällöin seuraava potilas, joka oikeasti olisi paranemassa, eläisi koko ajan epävarmuudessa siitä, puhutaanko hänelle totta. Samoin ehkä usko antaaa voimaa irtautua rikoskierteestä -- mutta vankiloissa on vähän ateisteja, joten ilmeisesti usko myös (paradoksaalisesti?) johtaa rikoksiin.

Mutta toisaalta en tässäkään osaa olla ehdoton, en voi sanoa että ateismi (tai totuus laajemmin) olisi ehdottomasti aina ja kaikkialla hyvä asia eikä poikkeuksia voi ollakaan.

Lue lisää

En kysy, koska en ajattele ateismin olevan totuus vaan yksi katsomus katsomusten joukossa ja kaikki erehtyvät luultavasti aika paljon ja monessa asiassa.

Henkilökohtaisella tasolla minuun on enemmän tehnyt vaikutuksen "hän oli täynnä armoa ja totuutta." Ihminen tarvitsee paljon armoa koska totuus on usein raaka. Ja mielellään armoa ennenkuin kohtaa totuuden.

Ovatko vapaa-ajattelijat täynnä tietoa ja totuutta? Tiedon täytyy kai kulkea ennen totuutta tai kyseessä on uskomus?

Vangille usko voi olla viimeinen oljenkorsi joka pelastaisi huonosta kierteestä. Muutos vaatii paljon omaa sisäistä työtä joskin usko voi joskus olla hyvänä katalyyttinä. Uimamaisteri taisi tehdä jotain hieman puolueelliselta vaikuttavaa tutkimusta vankien katsomuksista. Vai oliko pelkkä haastattelu va-lehdessä, en muista.

Kuolevan osalta toivon aina että ihminen olisi käynyt läpi elämänsä ja löytänyt rauhan. On vaikea hetki kun hätä iskee mutta aika on lopussa. Liittyy ihmisen eri-ikäkausien kehitystehtäviin mutta vakavan sairauden kohdalla voi joutua työnalle nuorempanakin.

Mutta muistutan vielä, en kysynyt ateismin suhdetta totuuteen vaan kysyin onko ateismi itseisarvo.