Kuolinsiivous kannattaa tehdä .

Aloitettu on, ja jatkuu edelleen, sitä mukaa kuin turhaa kamaa kertyy.
Sisareni ja veljeni ovat myös saaneet inspiraation kun muutama vuosi sitten
sanoin tekeväni kuolinsiivousta. - Luen esim. viimeisen kerran vuosia säilytetyt
kirjeet ja kortit. Roskasäkki on vieressä ja lukemisen jälkeen vanha posti lentää säkkiin.
Olen lajitellut vaatteet: vaatteet, joita voin edelleen käyttää, vaatteet jotka menevät
kirpparille ja vaatteet, jotka menevät kaatopaikan säilöön lopullista hajottamista varten.
Samaa olen tehnyt liinavaatteitten suhteen, ylimääräiset olen antanut eräälle autokorjaamolle räteiksi. Pöytäliinoja olen antanut läheisille, jos on kelvannut, loput vienyt kirpparille.
Astiat olen antanut pois jo vuosia sitten. Jäljellä on astiasto 4 hengelle, keittiön pöytä on pieni, enkä enää jaksaisi laittaa ruokaa suuremmalle seurueelle. Arvokkaimmat lasiesineet olen antanut aikoja sitten pojalle ja miniälle. Loppu sälä kirpparille.

Paperit hyvässä järjestyksessä attachealaukussa, niin myös toivomus mahdollisimman
yksinkertaisesta siunaustilaisuudesta mahdollisimman yksinkertaisessa arkussa. Eikä niin, että annetaan myyjän yrittää myydä mahdollisimman kallis arkku "eikö äitisi ole enemmän arvoinen"- myyntipuheella. Olen kirjoittanut, mitä musiikkia voitaisiin kuunnella ja sitten krematorioon. Tuhkat muistolehtoon. Kenenkään ei tarvitse murehtia haudan hoitamisesta.

Loistavaa, tuo on aivan täydellistä. Pyrin itse samaan, vielä ei asia ole noin hyvin järjestyksessä.

Joka vuosi on 2 x tämä sama aloituksen aihe: Kuolinsiivous.
Haitanneeko tuo mittään, mutta mitä uuttaa se tuo asiaan ?

Ajattelin niin että
kun kuolen
jälkeläiset ottaa sen mikä he itse katsovat haluavansa

sitten HE tielaavat kierrätyskeskuksesta henkilön tyhjentämään koko huuhollin,

kodissani saataa olla heille mielenkiintoisia romuja,
ja he saavat siitä raakaaki,
joten he mielellään tyhjentää vanhusten jäännön,

ON TIETOA ASIASTA

onhan nimienomaan firmosja sitävarten suomessa,
se on heidän työtään ja siitä saavat elantonsa ja toimeentulonsa !

mielipide !

Juteltiin tyttären kanssa sitää mikä urakka heillä on kahden täyden asunnon tyhjentämisessä.
Sekä mökki että osake asunto ovat todellakin kuolinsiivouksen tarpeessa.
Sanoin tyttärelle että sieltä pilvien päältä katselen ja naureskelen kun hikoilevat.
Oikeasti olen harkinnut aloittavani puhdistuksen, se vain siirtyy....

Et saa siitä yhtään enempää kunniaa kuoltuasi, vaikka hoitaisit asiasi miten tahansa. Jos sukulaiset eivät hoida, niin niitä perkaajia kyllä löytyy, kun haistavat pienenkin tulolähteen.

Ajoin torstain helteessä Lapista kohti pääkaupunkia.
Pysähdyin jopa tankkaamaan Iissä Kärkkäisellä, söin kotona tehtyjä eväitä odottaessa vapautuvaa tankkauspistettä. Tein siinä pienen kävely ja jumppasession, istui autoon ja taas matka jatkui. Rekkajonot saivat muutamat autoilijat hermostumaan ja kun oli menty viiden pitkän rekan perässä alkoivat järjettömät ohitukset.
Turvallisuuden vuoksi ajoin seuraavalle P paikalle, tuli siihen muutama muukin jonosta pois, pieni hermolepo, sanoi joku.
Ennen Jyväskylää on sitä uuden tiepohjan tekoa, nopeusrajoituksia, jonoja, päättömiä ohituksia ja alle 80 rajoituskaan ei tunnu missään kun ratin takana on hermoheikko ja liian kireällä aikataululla liikkeelle lähtenyt. Minulla ei ole koskaan aikatauklua, poistuin taas seuraavalle P paikalle, pidin puolen tunnin tauon , tain metsälenkin ja jalat saivat tarpeellista liikuntaa.
Jyväskylän jälkeen rekkoja vähemmän, hujasttelijat olivat kai päässeet perille, kun sai ajella ihan omaa vauhtia ja juoda kahvia termarista, taukoa pitäessä.
Muitakin poikkeamisia oli, mutta perille pääsy tärkein.
Täällä nyt olen tänään tehnyt inventaariota muuttolaatikoista, jotka ovat olleet täällä avaamatta tänne muutosta asti, eli siitä on jo 12 vuotta kun tänne muutin, sen jälkeen olen muuttanut, mutta kun täälläkin on koti, milksi kaikkia tavaroita olisin tarvinnut, lähinnä käsitöitä, kankaita, asusteita vaatteita liinoja, verhoja... ja toki tärkeitä papereitakin, tänään avasin sen muuttolaatikon kannen. Liinavaatteita otin koneeseen, kuivumassa ovat, mutta ilman niitä täällä olen selvinnyt ja vierillekin on aina ollut puhtaat lakanat ja petit.

Paljon, tosi paljon on pois heitettävää, pari laatikkoa lemmiikkihoitolaan, kissoille petiä, ja siivousrättejä, lakanalaatikko, ja toisessa pyyheliinoja.
Kuolinsiivoustako?
En ihan vielä haluasis kuolla, mutta huutokauppaa pitää nyt suunnitella, jommassa kummassa kodissa,. Sieluni kyllä vaeltaa pohjoisimmilla tuntureilla, täällä on yötkin niin pimeitä.
Törmäsin viime yönä keinutuoliin, en viitsinyt kävellä valokatkaisijalle, ja oikaisin olohuoneen läpi keittiöön., Onneksi vain törmäys ei tömähdys.
Jos täällä huudan, kukaan ei kuule, kun naapuriasunnoissa ei nyt ole ketään kotona.
Lomilla... Saan huuhailla suuressa talossa yksin.
Nyt menen kellariin, ykjsi paperikansiolaatikko pitää inventoiga, mutta roskiin siitä ei mene mitään..
Terveisin siivouksesta innostunut, lajittelua huutokauppaa varten.
Kai tässä toista viikoa saa ajan kulumaan, etelän houkutuksissakin.