Ehdollinen toissijaismääräys

Mistään yhteistestamentista ei ollut puhe. Enkä ymmärrä, miten mahdollinen yhteistestamentti muuttaisi asiaa - jos ko. klausuuli olisi A:n ja B:n keskinäisessä testamentissa, miten se muuttaisi asiaa?

Mistä keksit tuon lainauksen? Missään ei puhuttu aiemmin kuolemisesta.

Kysymys oli ja on siitä, että aiheuttaako toissijaismääräyksessä ehdollisuus mahdollisesti ongelmia. Eli testaattorin tahto on, että omaisuus menee lopuksi Y:lle mutta haluaa jättää X:lle mahdollisuuden määrätä toisin.

Anonyymi kirjoitti:

Mistään yhteistestamentista ei ollut puhe. Enkä ymmärrä, miten mahdollinen yhteistestamentti muuttaisi asiaa - jos ko. klausuuli olisi A:n ja B:n keskinäisessä testamentissa, miten se muuttaisi asiaa?

Mistä keksit tuon lainauksen? Missään ei puhuttu aiemmin kuolemisesta.

Kysymys oli ja on siitä, että aiheuttaako toissijaismääräyksessä ehdollisuus mahdollisesti ongelmia. Eli testaattorin tahto on, että omaisuus menee lopuksi Y:lle mutta haluaa jättää X:lle mahdollisuuden määrätä toisin.

Lue lisää

Aaa, vainaja x testamenttasi itselleen ja määräsi, jollei x tällä testamentilla ole määrännyt toisin tai x testamentillaan toisin määrännyt on omaisuus menevä y:lle.

X siis kuoli.

Erikoista, perin erikoista..

"
"X:n kuoltua, mikäli X ei ole tällä testamentilla saamastaan omaisuudesta toisin testamentillaan määrännyt, on X:n tällä testamentilla saama omaisuus menevä Y:lle.".

Melkoinen komeervenkki kyllä, täytyy sanoa..

Opettelisit ensi kirjoittaan sanomiset oikein.

Tuo kyllä viittaa yhteistestamenttiin.

Anonyymi kirjoitti:

Mistään yhteistestamentista ei ollut puhe. Enkä ymmärrä, miten mahdollinen yhteistestamentti muuttaisi asiaa - jos ko. klausuuli olisi A:n ja B:n keskinäisessä testamentissa, miten se muuttaisi asiaa?

Mistä keksit tuon lainauksen? Missään ei puhuttu aiemmin kuolemisesta.

Kysymys oli ja on siitä, että aiheuttaako toissijaismääräyksessä ehdollisuus mahdollisesti ongelmia. Eli testaattorin tahto on, että omaisuus menee lopuksi Y:lle mutta haluaa jättää X:lle mahdollisuuden määrätä toisin.

Lue lisää

Ehdollistettu testamentti joka ei anna omistusoikeutta, mutta silti antaa oikeuden testamentata jollekkin muulle.

Erikoista, perin erikoista.

Jos te päivät pitkät pähkäilette kuinka koukeroisesti asia ilmaistaan, on mukava hytkyä haudassa

Anonyymi kirjoitti:

Aaa, vainaja x testamenttasi itselleen ja määräsi, jollei x tällä testamentilla ole määrännyt toisin tai x testamentillaan toisin määrännyt on omaisuus menevä y:lle.

X siis kuoli.

Erikoista, perin erikoista..

"
"X:n kuoltua, mikäli X ei ole tällä testamentilla saamastaan omaisuudesta toisin testamentillaan määrännyt, on X:n tällä testamentilla saama omaisuus menevä Y:lle.".

Melkoinen komeervenkki kyllä, täytyy sanoa..

Opettelisit ensi kirjoittaan sanomiset oikein.

Tuo kyllä viittaa yhteistestamenttiin.

Lue lisää

Mitäs jos sinä opettelisit lukemaan? Alkuperäisessä viestissä selkeästi kerrotaan, että on olemassa testamentti, jossa X on saaja. Oletin, että jokaiselle on silloin selvää, että testamentin tekijä ei ole X.

Anonyymi kirjoitti:

Ehdollistettu testamentti joka ei anna omistusoikeutta, mutta silti antaa oikeuden testamentata jollekkin muulle.

Erikoista, perin erikoista.

Jos te päivät pitkät pähkäilette kuinka koukeroisesti asia ilmaistaan, on mukava hytkyä haudassa

Lue lisää

Ja missä näin on sanottu?

Tuo edes ole ollut toissijaismääräys..

Toissijaismääräys annetaan kuolemisvarauksena eli jos testamentilla saava kuoleekin ennemmin kuin testamenttaaja.

Määritelläämpä se testamentti nyt edes kerrankin edes itsellenne. Testamentti on ehdoton omaisuuden luovutuspaperi jolla annetaan määrätylle taholle omaa omaisuutta hyväntahdon eleenä.

Aloittajan ehdollinen omaisuuden antopaperi on testamenttiriitoja aiheuttava ja joka onkin tarkoitus jotta pääsee tienaamaan..

Testamentti on edesmenneen viimeinen tahtotila ja voi määrätä HALLINTAOIKEUDEN määräosaan/koko-osaan ja tämän jälkeen kun hallintaoikeuden saava kuolee siirtyy hallinnanalainen omaisuus hallinan saaneen jälkeen jollekkin muulle joko täydellä omistusoikeudella tai hallinnalla eli voidaan esim. maatilan hallinta ketjuttaa monelle sukupolvelle ja tällöin maatila säilyy lasten jälkeläisille.

Aloittajan kyseinen ehto on hukkaamiskielto eikä mikään muu.

On ihan sama onko kyse yhteistestamentista tai erityistestamentista, niin sama asia.

Lukaseppa nyt se perintökaaren osio testamentista hiukka huolellisemmin ymmärtämisen kera, ehkä tajuat, mutta aloitus jo vaikuttaa ettei asiaa ymmäretä 'dellestikaatioineen'.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo edes ole ollut toissijaismääräys..

Toissijaismääräys annetaan kuolemisvarauksena eli jos testamentilla saava kuoleekin ennemmin kuin testamenttaaja.

Määritelläämpä se testamentti nyt edes kerrankin edes itsellenne. Testamentti on ehdoton omaisuuden luovutuspaperi jolla annetaan määrätylle taholle omaa omaisuutta hyväntahdon eleenä.

Aloittajan ehdollinen omaisuuden antopaperi on testamenttiriitoja aiheuttava ja joka onkin tarkoitus jotta pääsee tienaamaan..

Testamentti on edesmenneen viimeinen tahtotila ja voi määrätä HALLINTAOIKEUDEN määräosaan/koko-osaan ja tämän jälkeen kun hallintaoikeuden saava kuolee siirtyy hallinnanalainen omaisuus hallinan saaneen jälkeen jollekkin muulle joko täydellä omistusoikeudella tai hallinnalla eli voidaan esim. maatilan hallinta ketjuttaa monelle sukupolvelle ja tällöin maatila säilyy lasten jälkeläisille.

Aloittajan kyseinen ehto on hukkaamiskielto eikä mikään muu.

On ihan sama onko kyse yhteistestamentista tai erityistestamentista, niin sama asia.

Lukaseppa nyt se perintökaaren osio testamentista hiukka huolellisemmin ymmärtämisen kera, ehkä tajuat, mutta aloitus jo vaikuttaa ettei asiaa ymmäretä 'dellestikaatioineen'.

Lue lisää

"Toissijaismääräys annetaan kuolemisvarauksena eli jos testamentilla saava kuoleekin ennemmin kuin testamenttaaja."

Asia ei ole näin, vaan avauksen testamentissa määrätään toissijainen saaja, joka perii saamansa omaisuuden vasta sen jälkeen, kun ensisaaja saatuaan testamentin mukaisen omaisuuden kuolee. Ensisaaja on siis ollut elossa testamentin laatijan kuolessa.

Jos kysymys olisi siitä, että testamentissa varaudutaan siihen, että testamentin saaja kuolee ennen testamentin laatijaa, testamentissa määrätään silloin sijaissaaja. Tällöin ensisaajan kuoltua ennen testamentin laatijaa, tulee hänen sijaan myös "ensisaaja". Näin testamentissa voidaan määrätä. Jollei viimeksi mainittua määräystä olisi testamentissa, perintö jakautuisi perintökaaren mukaan, jollei testamentissa olisi (muita) yleisjälkisäädöksen saajia. Yleisjälkisäädöksen saajan osuus kasvaa, jos testamentissa määrätty henkilö kuolee ennen testamentin laatijaa.

Toissijainen saaja Y saa sen, mitä on jäljellä, ellei lahjoituksia tai vähennyksiä voida PK 3:3:n nojalla periä takaisin.

Testamentissa voidaan määritellä, kohdistuuko oikeus tiettyyn omaisuuteen vai sen arvoon. Täyskielto luovuttaa omaisuutta tarkoittaa, että ensisaaja ei saa myydä, vaihtaa, lahjoittaa tai muuten siirtää omaisuutta kenellekään elinaikanaan. Hän voi vain käyttää sitä ja nauttia sen tuotosta eli tämä on käytännössä hyvin lähellä käyttöoikeustestamenttia.

"Ensisaaja ei saa lahjoittaa, luovuttaa vastikkeetta, myydä alle käyvän hinnan tai muutoin toimin vähentää omaisuuden arvoa. Kielto koskee myös oikeustoimia, jotka kiertävät toissijaisen saajan oikeuden."

Kommentoija ei ole ymmärätnyt avauksen testamenttiehtoa oikein. Siinä ei ole mainintaa mistään "täydestä omistusoikeudesta". Eikä siitä olekaan kysymys.

Testamentissa voidaan märätä toissijainen saaja, jolloin ensisaaja saa vain ns. vallintaoikeuden saamaansa omaisuuteen, mikä tarkoittaa, ettei ensisaaja voi laatia testamenttia siitä omaissuudesta, mitä on testamentin perusteella saanut.

Avauksen testamenttiehto on täysin pätevä.

Anonyymi kirjoitti:

Toissijainen saaja Y saa sen, mitä on jäljellä, ellei lahjoituksia tai vähennyksiä voida PK 3:3:n nojalla periä takaisin.

Testamentissa voidaan määritellä, kohdistuuko oikeus tiettyyn omaisuuteen vai sen arvoon. Täyskielto luovuttaa omaisuutta tarkoittaa, että ensisaaja ei saa myydä, vaihtaa, lahjoittaa tai muuten siirtää omaisuutta kenellekään elinaikanaan. Hän voi vain käyttää sitä ja nauttia sen tuotosta eli tämä on käytännössä hyvin lähellä käyttöoikeustestamenttia.

"Ensisaaja ei saa lahjoittaa, luovuttaa vastikkeetta, myydä alle käyvän hinnan tai muutoin toimin vähentää omaisuuden arvoa. Kielto koskee myös oikeustoimia, jotka kiertävät toissijaisen saajan oikeuden."

Lue lisää

Mihin perustuu oletus, että kyseessä olisivat puolisot?

Anonyymi kirjoitti:

Kommentoija ei ole ymmärätnyt avauksen testamenttiehtoa oikein. Siinä ei ole mainintaa mistään "täydestä omistusoikeudesta". Eikä siitä olekaan kysymys.

Testamentissa voidaan märätä toissijainen saaja, jolloin ensisaaja saa vain ns. vallintaoikeuden saamaansa omaisuuteen, mikä tarkoittaa, ettei ensisaaja voi laatia testamenttia siitä omaissuudesta, mitä on testamentin perusteella saanut.

Avauksen testamenttiehto on täysin pätevä.

Lue lisää

Tämä olikin se kysymys. Eli jos nyt väännetään vielä rautalangasta tilanne:
A kuolee. A on tehnyt testamentin, jossa hänen omaisuutensa on menevä X:lle. A haluaa, että X:n testamentilla saama omaisuus menee X:n kuoltua Y:lle mutta haluaa antaa X:lle mahdollisuuden poiketa tästä. A, X tai Y eivät ole aviopuolisoita.

Asian voisi käsittääkseni hoitaa niinkin, että A tekee testamentin X:lle ja X Y:lle mutta tällöin ongelmaksi voisi tulla X:n osalta X:n mahdollisten rintaperillisten lakiosavaatimukset.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä olikin se kysymys. Eli jos nyt väännetään vielä rautalangasta tilanne:
A kuolee. A on tehnyt testamentin, jossa hänen omaisuutensa on menevä X:lle. A haluaa, että X:n testamentilla saama omaisuus menee X:n kuoltua Y:lle mutta haluaa antaa X:lle mahdollisuuden poiketa tästä. A, X tai Y eivät ole aviopuolisoita.

Asian voisi käsittääkseni hoitaa niinkin, että A tekee testamentin X:lle ja X Y:lle mutta tällöin ongelmaksi voisi tulla X:n osalta X:n mahdollisten rintaperillisten lakiosavaatimukset.

Lue lisää

Toki X voiitsekin laatia testamentin, jossa saajana on Y. Mutta silloin se on tehoton siltä osin, kun määräys loukkaisi rintaperillisten lakiosaa.

Avaajan ehdollinen toisiijaismääräys sen sijaan ei voi loukata lakiosaa, sillä sen mukaisesti testamentin saaja ei saa täyttä omistusoikeutta. Vaikka testamentin saajalla kuitenkin on "optio" muuttaa saamansa oikeus täydeksi omistusoikeudeksi laatimalla toissijaimääräyksen kumoava testamentti, hän ei ennen sitä ole oikeutettu täysin päättämään, mitä saamallaan omaisuudella tekee.

Anonyymi kirjoitti:

Toki X voiitsekin laatia testamentin, jossa saajana on Y. Mutta silloin se on tehoton siltä osin, kun määräys loukkaisi rintaperillisten lakiosaa.

Avaajan ehdollinen toisiijaismääräys sen sijaan ei voi loukata lakiosaa, sillä sen mukaisesti testamentin saaja ei saa täyttä omistusoikeutta. Vaikka testamentin saajalla kuitenkin on "optio" muuttaa saamansa oikeus täydeksi omistusoikeudeksi laatimalla toissijaimääräyksen kumoava testamentti, hän ei ennen sitä ole oikeutettu täysin päättämään, mitä saamallaan omaisuudella tekee.

Lue lisää

"hän ei ennen sitä ole oikeutettu täysin päättämään"
Aloittaja ei hölmöillyt tätä osaa. Saaja voi myydä veroihin saamansa ja kuluttaa loput elämiseen hotelleista kumppania etsien. Y selviää veroitta.

Teidän löpöttinne löysyydestä ei tietoa, mutta ilmeisesti kumpikin päänne yhtä löysiä.

Kyl se niin on, että testamentattu siirtyy täydellä omistusoikeudella, jollei sitä ole rajattu selkeäsanaisesti pois.

Anonyymi kirjoitti:

Teidän löpöttinne löysyydestä ei tietoa, mutta ilmeisesti kumpikin päänne yhtä löysiä.

Kyl se niin on, että testamentattu siirtyy täydellä omistusoikeudella, jollei sitä ole rajattu selkeäsanaisesti pois.

Lue lisää

Onko muuta väitetty?

Anonyymi kirjoitti:

Teidän löpöttinne löysyydestä ei tietoa, mutta ilmeisesti kumpikin päänne yhtä löysiä.

Kyl se niin on, että testamentattu siirtyy täydellä omistusoikeudella, jollei sitä ole rajattu selkeäsanaisesti pois.

Lue lisää

Testamenttisaanto ei tarkoita täyttä omistusoikeutta,ellei niin ole nimenomaisesti tarkoitettu. Testamenttia tulkitaan aina tekijänsä tarkoituksen mukaisesti (PK 11:1).

Anonyymi kirjoitti:

Testamenttisaanto ei tarkoita täyttä omistusoikeutta,ellei niin ole nimenomaisesti tarkoitettu. Testamenttia tulkitaan aina tekijänsä tarkoituksen mukaisesti (PK 11:1).

Kuolleen jälkeen kiinteällä omaisuuden osalla pitää olla uusi omistaja. Testamenttaaja ei oleta sen jäävän kuolinpesän omaisuudeksi. Sama koskee tietenkin muutakin omaisuutta.

Anonyymi kirjoitti:

Testamenttisaanto ei tarkoita täyttä omistusoikeutta,ellei niin ole nimenomaisesti tarkoitettu. Testamenttia tulkitaan aina tekijänsä tarkoituksen mukaisesti (PK 11:1).

Höpö höpö.

Jos ymmärrät lukemaaai, osaat päätellä asioita, niin tää on just sulle.

Pk . 11 lukuTestamentin tulkinnasta
1 §

>>>Testamentti on niin tulkittava, että tulkinnan voidaan otaksua vastaavan testamentin tekijän tahtoa. >>>Sen vuoksi on tämän luvun säännöksiä noudatettava vain !!!!, mikäli ei testamentin määräyksestä,<<< sen tarkoitukseen ja muihin olosuhteisiin nähden, ole katsottava muuta johtuvan.


Pk 12lku 2 §

>>>>Jos testamentissa on jollekin määrätty käyttöoikeus testamentin tekijän jäämistöön tai siihen kuuluvaan omaisuuteen muun henkilön saadessa siihen omistusoikeuden<<<< testamentin tekijän kuollessa tai myöhemmin, on noudatettava, mikäli testamentista ei muuta johdu, mitä jäljempänä tässä luvussa säädetään.
3 §

>>>>Sillä, joka on testamentilla saanut käyttöoikeuden omaisuuteen, on oikeus hallita sitä ja saada sen tuotto<<<."

Lyhyesti, mikäli ei testamentissa ole määräystä käyttö/hallintaoikeudesta, menee omaisuus saajalleen täydellä omistusoikeudella eli määräystä omistukseen menos5a ei erikseen tarvi4a.

Testamentin tulkinnasta pääsit kai jo selvyyteen??


T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Onko muuta väitetty?

Ei ole väitetty. Perustestamentti ilman rajoituksia on täydellä omistusoikeudella.

Anonyymi kirjoitti:

Höpö höpö.

Jos ymmärrät lukemaaai, osaat päätellä asioita, niin tää on just sulle.

Pk . 11 lukuTestamentin tulkinnasta
1 §

>>>Testamentti on niin tulkittava, että tulkinnan voidaan otaksua vastaavan testamentin tekijän tahtoa. >>>Sen vuoksi on tämän luvun säännöksiä noudatettava vain !!!!, mikäli ei testamentin määräyksestä,<<< sen tarkoitukseen ja muihin olosuhteisiin nähden, ole katsottava muuta johtuvan.


Pk 12lku 2 §

>>>>Jos testamentissa on jollekin määrätty käyttöoikeus testamentin tekijän jäämistöön tai siihen kuuluvaan omaisuuteen muun henkilön saadessa siihen omistusoikeuden<<<< testamentin tekijän kuollessa tai myöhemmin, on noudatettava, mikäli testamentista ei muuta johdu, mitä jäljempänä tässä luvussa säädetään.
3 §

>>>>Sillä, joka on testamentilla saanut käyttöoikeuden omaisuuteen, on oikeus hallita sitä ja saada sen tuotto<<<."

Lyhyesti, mikäli ei testamentissa ole määräystä käyttö/hallintaoikeudesta, menee omaisuus saajalleen täydellä omistusoikeudella eli määräystä omistukseen menos5a ei erikseen tarvi4a.

Testamentin tulkinnasta pääsit kai jo selvyyteen??


T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V

Lue lisää

"mikäli ei testamentissa ole määräystä käyttö/hallintaoikeudesta, menee omaisuus saajalleen täydellä omistusoikeudella"

Kommentoijan kästitys ei pidä paikkaansa. Testamnettia tulkitaan kokonaisuutena sen tarkoitus huomioon ottaen. Jollei testamentissa nimenomaisesti anneta omaisuutta täydellä omistusoikeudella, se voi tulla saajalleen oikeudeltaan rajoitettuna. Perusteedelleen PK 11:1.

Anonyymi kirjoitti:

"mikäli ei testamentissa ole määräystä käyttö/hallintaoikeudesta, menee omaisuus saajalleen täydellä omistusoikeudella"

Kommentoijan kästitys ei pidä paikkaansa. Testamnettia tulkitaan kokonaisuutena sen tarkoitus huomioon ottaen. Jollei testamentissa nimenomaisesti anneta omaisuutta täydellä omistusoikeudella, se voi tulla saajalleen oikeudeltaan rajoitettuna. Perusteedelleen PK 11:1.

Lue lisää

Luvun 11 2§ määrittelee, että omistusoikeus siirtyy kuitenkin "henkilölle":
..muun henkilön saadessa siihen omistusoikeuden testamentin tekijän kuollessa tai myöhemmin..

Anonyymi kirjoitti:

Luvun 11 2§ määrittelee, että omistusoikeus siirtyy kuitenkin "henkilölle":
..muun henkilön saadessa siihen omistusoikeuden testamentin tekijän kuollessa tai myöhemmin..

Lue lisää

Tarkoitat PK 12:2. Se ei koske testamentissa määrättyä omistusoikeutta, vaan käyttöoikeutta, joka voidaan nimenomaisesti määrätä testamentissa sen saajalle.

Tuonkin pykälän osalta on huomattava, että PK 12 luvun säännöksiä noudatetaan vain jollei testamentin tulkinnasta muuta johdu. Ks. tark. PK 12:2.

Anonyymi kirjoitti:

Tarkoitat PK 12:2. Se ei koske testamentissa määrättyä omistusoikeutta, vaan käyttöoikeutta, joka voidaan nimenomaisesti määrätä testamentissa sen saajalle.

Tuonkin pykälän osalta on huomattava, että PK 12 luvun säännöksiä noudatetaan vain jollei testamentin tulkinnasta muuta johdu. Ks. tark. PK 12:2.

Lue lisää

Silti omistusoikeus ennen ja jälkeen on jollakin "henkilöllä", vaikka hän olisi oikeushenkilö.

Muutoin kiinteään omaisuuteen Maanmittauslaitos huomaa tarpeen vahvistuslainhuutoon kuolinpesän nimiin. Tämä perustuu tietenkin edellisen omistajan "kuolinpäivään", kunhan omistajalla on ollut henkilötunnus asioidessaan aikanaan.

Ei tuotakaan testamentti määrää.

Anonyymi kirjoitti:

Silti omistusoikeus ennen ja jälkeen on jollakin "henkilöllä", vaikka hän olisi oikeushenkilö.

Muutoin kiinteään omaisuuteen Maanmittauslaitos huomaa tarpeen vahvistuslainhuutoon kuolinpesän nimiin. Tämä perustuu tietenkin edellisen omistajan "kuolinpäivään", kunhan omistajalla on ollut henkilötunnus asioidessaan aikanaan.

Ei tuotakaan testamentti määrää.

Lue lisää

Niin, tiedä häntä, mutta testamentissa voidaan määrätä, ettei kukaan saa omistuoikeutta. Silloin on kyseessä omistajattoman tilan omaisuus.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, tiedä häntä, mutta testamentissa voidaan määrätä, ettei kukaan saa omistuoikeutta. Silloin on kyseessä omistajattoman tilan omaisuus.

Se ei vaan onnistu virallisesti kirjaten, kuten yltä jo selviää. Nykyisin maksut ja viralliset ilmoitukset pitää kulkea perille asti (tarvittaessa kuolinpesän lukuun kirjattuna).

Maaton tila voi olla, kun on vain oikeuksia.

Anonyymi kirjoitti:

Se ei vaan onnistu virallisesti kirjaten, kuten yltä jo selviää. Nykyisin maksut ja viralliset ilmoitukset pitää kulkea perille asti (tarvittaessa kuolinpesän lukuun kirjattuna).

Maaton tila voi olla, kun on vain oikeuksia.

Lue lisää

Kyllä onnistuu.

Ks. KHO 2014:141

"Kahden naimattoman ja lapsettoman sisaruksen A:n ja B:n keskinäisen testamentin mukaan jälkeen elävä sai kaiken ensiksi kuolleen omaisuuden hallintaoikeudella. Molempien kuoltua heidän omaisuutensa oli menevä A:n ja B:n veljen C:n pojan D pojalle ja pojan E kahdelle pojalle pääluvun mukaisin osuuksin. A:lla ja B:llä oli C:n lisäksi myös muita perintökaaren 2 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuja perillisiä. A:n kuoltua mutta B:n vielä eläessä A:lta jäämistönä jääneen omaisuuden katsottiin olevan omistajattomassa tilassa. Siten A:n veljen C:n pojanpojalle ei voitu määrätä perintöveroa A:n jäämistöstä B:n vielä eläessä."

https://kho.fi/fi/index/paatokset/ennakkopaatokset/1411474590509.html

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä onnistuu.

Ks. KHO 2014:141

"Kahden naimattoman ja lapsettoman sisaruksen A:n ja B:n keskinäisen testamentin mukaan jälkeen elävä sai kaiken ensiksi kuolleen omaisuuden hallintaoikeudella. Molempien kuoltua heidän omaisuutensa oli menevä A:n ja B:n veljen C:n pojan D pojalle ja pojan E kahdelle pojalle pääluvun mukaisin osuuksin. A:lla ja B:llä oli C:n lisäksi myös muita perintökaaren 2 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuja perillisiä. A:n kuoltua mutta B:n vielä eläessä A:lta jäämistönä jääneen omaisuuden katsottiin olevan omistajattomassa tilassa. Siten A:n veljen C:n pojanpojalle ei voitu määrätä perintöveroa A:n jäämistöstä B:n vielä eläessä."

https://kho.fi/fi/index/paatokset/ennakkopaatokset/1411474590509.html

Lue lisää

No eipä tuo koske kuin perintöveroa ja vuonna 2014 päätöksin. Tila siis petintöverotuksen kannalta katsottiin olevan omistajattomassa tilassa.
Kuitenkin Maanmittauslaitoksen rekistereissä pysyi vanhan omistajan tiedot ja ehkä kirjattiin kuolinpesän nimiin ylläolevan käytännön mukaan.
Miten sitten on kiinteistöveron, tiemaksujen ja muiden maksamattomina suoraan ulosmitattavien maksujen laita? Vähintään kuolinpesän osoitteella kulkevat. Perukirjasta löytyy verottajalle osoite.

Anonyymi kirjoitti:

No eipä tuo koske kuin perintöveroa ja vuonna 2014 päätöksin. Tila siis petintöverotuksen kannalta katsottiin olevan omistajattomassa tilassa.
Kuitenkin Maanmittauslaitoksen rekistereissä pysyi vanhan omistajan tiedot ja ehkä kirjattiin kuolinpesän nimiin ylläolevan käytännön mukaan.
Miten sitten on kiinteistöveron, tiemaksujen ja muiden maksamattomina suoraan ulosmitattavien maksujen laita? Vähintään kuolinpesän osoitteella kulkevat. Perukirjasta löytyy verottajalle osoite.

Lue lisää

Kiinteistö ei ollut kenekään omistuksessa. Verotus ja muu tietenkin toimii lakien mukaisesti. Perintöverot tosin lykkääntyvät, kun testamentissa määrätään omistukseton tila ja perillinen ei ole suoraan perittävän jälkeläinen.

Kyllä sellainen kommentti oli edellä.

Tässä siitä siteeraus: Testamenttisaanto ei tarkoita täyttä omistusoikeutta,ellei niin ole nimenomaisesti tarkoitettu. Testamenttia tulkitaan aina tekijänsä tarkoituksen mukaisesti (PK 11:1).

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä sellainen kommentti oli edellä.

Tässä siitä siteeraus: Testamenttisaanto ei tarkoita täyttä omistusoikeutta,ellei niin ole nimenomaisesti tarkoitettu. Testamenttia tulkitaan aina tekijänsä tarkoituksen mukaisesti (PK 11:1).

Lue lisää

Aha, eli kun testamenttisaanto luovutetaan saajalle, hän ei tulekkaan omistaan sitä jolleei testamentissa nimenomaisesti ilmoiteta, että siirtyy omistusoikeudellisesti, kuuluu se siis kuolinpesälle.

Erittäin mielenkiintoinen tulkinta PK 11 ja 12 lku on eri mieltä, koska käyttöoikeus eli hallintaoikeus oikein eritellään eli se tulee ilmetä testamentissa, että saajalla on vain käyttöoikeus, eli ei omistusoikeutta.

Erittäin mielenkiintoista, että käyttöoikeutta ei eritellä testamentissa, vaan omistukseen siirtyvä tulee erikseen ilmaista.

Vielä kerran, on erittäin mielenkiintoista.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä sellainen kommentti oli edellä.

Tässä siitä siteeraus: Testamenttisaanto ei tarkoita täyttä omistusoikeutta,ellei niin ole nimenomaisesti tarkoitettu. Testamenttia tulkitaan aina tekijänsä tarkoituksen mukaisesti (PK 11:1).

Lue lisää

"Testamenttisaanto ei tarkoita täyttä omistusoikeutta,ellei niin ole nimenomaisesti tarkoitettu. Testamenttia tulkitaan aina tekijänsä tarkoituksen mukaisesti (PK 11:1)."

Ei pidä sotkea heinää ja heinäseipäitä keskenään.

Ellei niin ole tarkoitettu? Perustestamentti on niin yksinkertainen, ettei sitä tarvitse lähteä tulkitsemaan ja testaattorin tahtoa miettimään. On itsestään selvää, että testamentti dokumenttina tai sanana ei automaattisesti anna täyttä omistusoikeutta, ellei tekijän tarkoitus sitä osoita.

MUTTA perustestamentti tarkoittaa käytännössä aina tavallisinta ja yksinkertaisinta testamenttimuotoa. Perustestamentti on AINA yksinkertainen omistusoikeustestamentti, jossa testamentintekijä määrää omaisuutensa suoraan testamentinsaajalle ilman ehtoja, rajoituksia tai toissijaismääräyksiä. Saaja saa sekä hallinta- että omistusoikeuden heti perittävän kuolinhetkellä, jolloin hän voi vapaasti käyttää, luovuttaa ja määrätä omaisuudesta haluamallaan tavalla.

Perustestamenttia voi tietenkin moittia ja se saa lainvoiman täysin tavanomaisesti. Testamentin sen sijaan voi laatia niin monimutkaiseksi kuin haluaa, ja jos niin haluaa.

Anonyymi kirjoitti:

"Testamenttisaanto ei tarkoita täyttä omistusoikeutta,ellei niin ole nimenomaisesti tarkoitettu. Testamenttia tulkitaan aina tekijänsä tarkoituksen mukaisesti (PK 11:1)."

Ei pidä sotkea heinää ja heinäseipäitä keskenään.

Ellei niin ole tarkoitettu? Perustestamentti on niin yksinkertainen, ettei sitä tarvitse lähteä tulkitsemaan ja testaattorin tahtoa miettimään. On itsestään selvää, että testamentti dokumenttina tai sanana ei automaattisesti anna täyttä omistusoikeutta, ellei tekijän tarkoitus sitä osoita.

MUTTA perustestamentti tarkoittaa käytännössä aina tavallisinta ja yksinkertaisinta testamenttimuotoa. Perustestamentti on AINA yksinkertainen omistusoikeustestamentti, jossa testamentintekijä määrää omaisuutensa suoraan testamentinsaajalle ilman ehtoja, rajoituksia tai toissijaismääräyksiä. Saaja saa sekä hallinta- että omistusoikeuden heti perittävän kuolinhetkellä, jolloin hän voi vapaasti käyttää, luovuttaa ja määrätä omaisuudesta haluamallaan tavalla.

Perustestamenttia voi tietenkin moittia ja se saa lainvoiman täysin tavanomaisesti. Testamentin sen sijaan voi laatia niin monimutkaiseksi kuin haluaa, ja jos niin haluaa.

Lue lisää

Tavanomaisessa testamentissa on käytäntönä syystä, että nimenomaisesti mainitaan saajan saavan omaisuuden täydellä omistusoikeudella. Niin tehdään, koska tällöin ei jää mitään tulkinnanvaraa testamnetin tekijän tarkoituksesta.

Testamenttia laadittaessa kannattaa aina pyrkiä mahdollisimman yksiselitteiseen ja täsmälliseen kielenkäyttöön.

Anonyymi kirjoitti:

Tavanomaisessa testamentissa on käytäntönä syystä, että nimenomaisesti mainitaan saajan saavan omaisuuden täydellä omistusoikeudella. Niin tehdään, koska tällöin ei jää mitään tulkinnanvaraa testamnetin tekijän tarkoituksesta.

Testamenttia laadittaessa kannattaa aina pyrkiä mahdollisimman yksiselitteiseen ja täsmälliseen kielenkäyttöön.

Lue lisää

Totta.

Mutta laaditpa minkä tahansa mielestäsi yksiselitteisen sanamuodon, varakkaassa ja "monimutkaisessa" tai riitaisassa pesässä löytyy aina joku, joka on asiasta eri mieltä. Tarvittaessa pitkälle saakka.

Kukin voi siis yrittää laatia "täydellisen" sanamuodon, mutta se tuskin on sitä. Voi siis olla kaikista helpointa käyttää vain vähän sanoja.

Anonyymi kirjoitti:

"Testamenttisaanto ei tarkoita täyttä omistusoikeutta,ellei niin ole nimenomaisesti tarkoitettu. Testamenttia tulkitaan aina tekijänsä tarkoituksen mukaisesti (PK 11:1)."

Ei pidä sotkea heinää ja heinäseipäitä keskenään.

Ellei niin ole tarkoitettu? Perustestamentti on niin yksinkertainen, ettei sitä tarvitse lähteä tulkitsemaan ja testaattorin tahtoa miettimään. On itsestään selvää, että testamentti dokumenttina tai sanana ei automaattisesti anna täyttä omistusoikeutta, ellei tekijän tarkoitus sitä osoita.

MUTTA perustestamentti tarkoittaa käytännössä aina tavallisinta ja yksinkertaisinta testamenttimuotoa. Perustestamentti on AINA yksinkertainen omistusoikeustestamentti, jossa testamentintekijä määrää omaisuutensa suoraan testamentinsaajalle ilman ehtoja, rajoituksia tai toissijaismääräyksiä. Saaja saa sekä hallinta- että omistusoikeuden heti perittävän kuolinhetkellä, jolloin hän voi vapaasti käyttää, luovuttaa ja määrätä omaisuudesta haluamallaan tavalla.

Perustestamenttia voi tietenkin moittia ja se saa lainvoiman täysin tavanomaisesti. Testamentin sen sijaan voi laatia niin monimutkaiseksi kuin haluaa, ja jos niin haluaa.

Lue lisää

Perplexity vastailee: "Olet täysin oikeassa: omistuksen siirtymistä testamentissa ei tarvitse erikseen merkitä, koska laki (Perintökaari) ei aseta tällaista velvollisuutta, ja perustuslain 80 § 3 momentin mukaan velvollisuudet voivat syntyä vain laista – ei tavasta, käytännöstä tai julkisista vaatimuksista. Siksi julkisella foorumilla esitetty väite, että omistuksen siirtyminen pitäisi aina ilmetä testamentista, ei pidä paikkaansa, ellei laki niin edellytä.

Säädösten keskinäinen suhde
Perintökaari: Ei velvoita erillistä omistuksen siirron merkintää, vaan omistusoikeus siirtyy lain nojalla testamentin saajalle, ellei testamentissa ole muuta määrätty (esim. käyttöoikeus/hallinta).

PL 80 § 3 mom.: Vain laissa (ei käytännössä tai ohjeissa) voidaan asettaa velvollisuuksia – julkinen väite ei siis luo velvollisuutta testamentin sisällölle, jos laissa ei niin sanota.

Omistuksen siirtyminen on siis automaattinen ja lain mukainen ilman erityistä merkintää testamentissa.

Julkinen käsitys vs. todellinen velvollisuus
Julkinen käsitys, että testamentin "oikea" tulkinta edellyttäisi omistuksen siirron nimenomaista mainintaa, ei perustu lakiin vaan väärinkäsityksiin.

Ainoastaan lakiin pohjautuvat velvollisuudet ja vaatimukset ovat relevantteja – Perintökaari ei vaadi omistuksen siirron merkintää.

Perustuslaki tukee tätä: velvollisuus testamenttimerkintään voisi syntyä vain suoraan laista, eikä sellaisesta ole säädetty, joten erityistä merkintää ei vaadita".

Anonyymi kirjoitti:

Perplexity vastailee: "Olet täysin oikeassa: omistuksen siirtymistä testamentissa ei tarvitse erikseen merkitä, koska laki (Perintökaari) ei aseta tällaista velvollisuutta, ja perustuslain 80 § 3 momentin mukaan velvollisuudet voivat syntyä vain laista – ei tavasta, käytännöstä tai julkisista vaatimuksista. Siksi julkisella foorumilla esitetty väite, että omistuksen siirtyminen pitäisi aina ilmetä testamentista, ei pidä paikkaansa, ellei laki niin edellytä.

Säädösten keskinäinen suhde
Perintökaari: Ei velvoita erillistä omistuksen siirron merkintää, vaan omistusoikeus siirtyy lain nojalla testamentin saajalle, ellei testamentissa ole muuta määrätty (esim. käyttöoikeus/hallinta).

PL 80 § 3 mom.: Vain laissa (ei käytännössä tai ohjeissa) voidaan asettaa velvollisuuksia – julkinen väite ei siis luo velvollisuutta testamentin sisällölle, jos laissa ei niin sanota.

Omistuksen siirtyminen on siis automaattinen ja lain mukainen ilman erityistä merkintää testamentissa.

Julkinen käsitys vs. todellinen velvollisuus
Julkinen käsitys, että testamentin "oikea" tulkinta edellyttäisi omistuksen siirron nimenomaista mainintaa, ei perustu lakiin vaan väärinkäsityksiin.

Ainoastaan lakiin pohjautuvat velvollisuudet ja vaatimukset ovat relevantteja – Perintökaari ei vaadi omistuksen siirron merkintää.

Perustuslaki tukee tätä: velvollisuus testamenttimerkintään voisi syntyä vain suoraan laista, eikä sellaisesta ole säädetty, joten erityistä merkintää ei vaadita".

Lue lisää

Testamentin perusteella ei ole mitään automaattisia "omistuksen siirtymisiä". Testamenttia tulkitaan aina sen tekijän tarkoittamalla ja tahtomalla tavalla. Ks. tark. PK 11:1.

Jostestamentin tekijä haluaa saajan saavan täyden omistusoikeuden, niin kannattaa se testamenttiin nimenomaisesti kirjoittaa.

Anonyymi kirjoitti:

Testamentin perusteella ei ole mitään automaattisia "omistuksen siirtymisiä". Testamenttia tulkitaan aina sen tekijän tarkoittamalla ja tahtomalla tavalla. Ks. tark. PK 11:1.

Jostestamentin tekijä haluaa saajan saavan täyden omistusoikeuden, niin kannattaa se testamenttiin nimenomaisesti kirjoittaa.

Lue lisää

Ja tuokaan lisäys ei tee asiasta yksiselitteistä.

On todella vaikea lähteä vääntämään eroa näillä:

"Määrään koko omaisuuteni siirtyvän kuolemani jälkeen X;n omistukseen täydellä omistusoikeudella".

TAI

"Määrään koko omaisuuteni siirtyvän kuolemani jälkeen X:n omistukseen."

TAI

"Määrään koko omaisuuteni siirtyvän kuolemani jälkeen X:lle."

Laki ei edellytä mitään lisäyksiä mistään, vaan käytäntö saattaa edellyttää tai riitojen välttäminen saattaa edellyttää.

Jotta asian erot selviäisi, se edellyttäisi moitekannetta ja ja juttukohtaista riitelyä. Suurin osa kansaa ei halua riidellä.

Anonyymi kirjoitti:

Ja tuokaan lisäys ei tee asiasta yksiselitteistä.

On todella vaikea lähteä vääntämään eroa näillä:

"Määrään koko omaisuuteni siirtyvän kuolemani jälkeen X;n omistukseen täydellä omistusoikeudella".

TAI

"Määrään koko omaisuuteni siirtyvän kuolemani jälkeen X:n omistukseen."

TAI

"Määrään koko omaisuuteni siirtyvän kuolemani jälkeen X:lle."

Laki ei edellytä mitään lisäyksiä mistään, vaan käytäntö saattaa edellyttää tai riitojen välttäminen saattaa edellyttää.

Jotta asian erot selviäisi, se edellyttäisi moitekannetta ja ja juttukohtaista riitelyä. Suurin osa kansaa ei halua riidellä.

Lue lisää

Noinkin voit testamenttiin kirjoitella. Yleensä kuitenkin kirjoitetaan: "Määrään, että kaiken omaisuuteni saa täydellä omistusoikeudella X."

Pointti on kuitenkin, että kunhan tekijän tarkoitus selviää.

Anonyymi kirjoitti:

Noinkin voit testamenttiin kirjoitella. Yleensä kuitenkin kirjoitetaan: "Määrään, että kaiken omaisuuteni saa täydellä omistusoikeudella X."

Pointti on kuitenkin, että kunhan tekijän tarkoitus selviää.

Lue lisää

Kaksi täysin toisistaan poikkeavaa testamenttiklausuulista.

A. Tällä testamentilla määrään koko omaisuuteni menevän x:lle.

B. Tällä testamentilla määrään koko omaisuuteni menevän x:n haltuun.

A on omistusoikeustestamentti.

B on hallintaoikeustestamentti.

Jollette osaa erottaa sanojen merkityksiäkään, ei teistä ole edes juridiikan apuoppilaiksikaan.



T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via. V

Anonyymi kirjoitti:

Kaksi täysin toisistaan poikkeavaa testamenttiklausuulista.

A. Tällä testamentilla määrään koko omaisuuteni menevän x:lle.

B. Tällä testamentilla määrään koko omaisuuteni menevän x:n haltuun.

A on omistusoikeustestamentti.

B on hallintaoikeustestamentti.

Jollette osaa erottaa sanojen merkityksiäkään, ei teistä ole edes juridiikan apuoppilaiksikaan.



T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via. V

Lue lisää

Eipä edes riipu tavarasta, jota testamentissa tarkoitat. Kuten yllä on jo kerrottu, niin omistaja pitää myös ilmoittaa, mikäli lauseesi ei siirrä myös omistusoikeutta.
Tavarakaupassakin esine voi olla hallussasi pitkään ja loppusumman maksettuasi sinulla on lopullinen omistusoikeus.

Hallussa olo omistusoikeutena
ChatGPT sanoi:

"Hallussaolo omistusoikeutena" tarkoittaa tilannetta, jossa henkilöllä on esine tai omaisuus hallussaan ja hänen katsotaan omistavan sen — eli hänellä on sekä faktinen hallinta että siihen liittyvä oikeus (omistusoikeus).

Oikeudellisessa mielessä:

Hallussapito tarkoittaa fyysistä määräysvaltaa esineeseen (esimerkiksi henkilö pitää esinettä kotonaan tai käyttää sitä).

Omistusoikeus tarkoittaa laajempaa oikeudellista valtaa esineeseen — omistaja voi esimerkiksi myydä, pantata, lahjoittaa tai hävittää esineen.

"Hallussaolo omistusoikeutena" viittaa oletukseen:

Jos henkilöllä on jokin esine hallussaan ilman, että kukaan muu osoittaa parempaa oikeutta siihen, oletetaan, että hän on esineen omistaja. Tätä kutsutaan joskus omistajaolettamaksi.

Esimerkki:

Henkilö A ajaa autoa ja säilyttää sitä pihallaan. Ellei ole todisteita siitä, että auto on vuokrattu, varastettu tai lainattu, hänen katsotaan omistavan auton — eli hänellä on hallussaolo omistusoikeutena.

Jos tarvitset tätä esimerkiksi oikeudellisessa tekstissä tai tutkielmassa, voin auttaa sinua muotoilemaan sen tarkasti. Haluatko tiiviin juridisen määritelmän, esimerkin oikeustapauksesta tai lainkohtia?

Sinä sanoit:
Kyllä
ChatGPT sanoi:

Kiitos! Tässä on tiivis ja juridisesti täsmällinen määritelmä, esimerkki ja keskeinen lainkohta:

Hallussaolo omistusoikeutena – määritelmä:

Hallussaolo omistusoikeutena tarkoittaa tilannetta, jossa henkilön katsotaan olevan omaisuuden omistaja sen perusteella, että hänellä on omaisuus hallussaan, eikä kukaan muu esitä parempaa oikeutta siihen. Kyse on oikeudellisesta olettamasta, jonka mukaan hallussapitäjällä oletetaan olevan omistusoikeus.

Lainkohta:

Oikeustoimilain (OikTL) 3 luku 1 §:ssä viitataan vilpittömän mielen suojasta ja omistuksen siirtymisestä. Vaikka laki ei suoraan määrittele termiä "hallussaolo omistusoikeutena", omistajaolettama perustuu yleisesti todistustaakan jakautumiseen:

"Se, joka esittää parempaa oikeutta esineeseen, kantaa todistustaakan."

Esimerkki käytännöstä:

Henkilö B pitää hallussaan polkupyörää kotonaan ja käyttää sitä päivittäin. Ellei joku toinen esitä todisteita siitä, että pyörä on hänen omansa (esim. kuitti tai ilmoitus varkaudesta), B:n katsotaan olevan pyörän omistaja — hallussaolo synnyttää omistajaolettaman.

Oikeustapauksia ja oikeuskirjallisuutta:

Suomen oikeuskäytännössä hallussaoloa omistusoikeuden osoituksena on tarkasteltu erityisesti irtaimen kaupassa, ulosotossa ja rikosoikeudellisissa varkaus- ja kavallustapauksissa.

Esimerkiksi KKO:n tapauksissa on korostettu sitä, että hallussapitäjällä on vahva näyttöasema, mutta se voidaan kumota, jos vastapuoli osoittaa parempaa oikeutta.

Haluatko, että muotoilen tästä esimerkiksi osion esseeseen, oikeudellisen lausunnon tai selityksen opiskelumateriaaliin?

Anonyymi kirjoitti:

Kaksi täysin toisistaan poikkeavaa testamenttiklausuulista.

A. Tällä testamentilla määrään koko omaisuuteni menevän x:lle.

B. Tällä testamentilla määrään koko omaisuuteni menevän x:n haltuun.

A on omistusoikeustestamentti.

B on hallintaoikeustestamentti.

Jollette osaa erottaa sanojen merkityksiäkään, ei teistä ole edes juridiikan apuoppilaiksikaan.



T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via. V

Lue lisää

Miksi et osaa lukea, LöpöNöpö?

--

Suora lainaus:

On todella vaikea lähteä vääntämään eroa näillä:

"Määrään koko omaisuuteni siirtyvän kuolemani jälkeen X;n omistukseen täydellä omistusoikeudella".

TAI

"Määrään koko omaisuuteni siirtyvän kuolemani jälkeen X:n omistukseen."

TAI

"Määrään koko omaisuuteni siirtyvän kuolemani jälkeen X:lle."

Laki ei edellytä mitään lisäyksiä mistään.

--

Missään ei puhuta pelkästä hallinnasta. Lasit päähän tai Aapinen esille.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi et osaa lukea, LöpöNöpö?

--

Suora lainaus:

On todella vaikea lähteä vääntämään eroa näillä:

"Määrään koko omaisuuteni siirtyvän kuolemani jälkeen X;n omistukseen täydellä omistusoikeudella".

TAI

"Määrään koko omaisuuteni siirtyvän kuolemani jälkeen X:n omistukseen."

TAI

"Määrään koko omaisuuteni siirtyvän kuolemani jälkeen X:lle."

Laki ei edellytä mitään lisäyksiä mistään.

--

Missään ei puhuta pelkästä hallinnasta. Lasit päähän tai Aapinen esille.

Lue lisää

Luehan laista, testamentista ja KÄYTTÖOIKEUSTESTAMENTISTA.

Pk 12 lku " 3 §

Sillä, joka on testamentilla saanut käyttöoikeuden omaisuuteen, on oikeus hallita sitä ja saada sen tuotto. Omaisuutta hallitessaan hänen on otettava varteen myös omistajan oikeus ja etu".

Allekirjoittanut: Meneekö oikein?

Kaksi täysin toisistaan poikkeavaa testamenttiklausuulista.

A. Tällä testamentilla määrään koko omaisuuteni menevän x:lle.

B. Tällä testamentilla määrään koko omaisuuteni menevän x:n haltuun.

A on omistusoikeustestamentti.

B on hallintaoikeustestamentti.

Jollette osaa erottaa sanojen merkityksiäkään, ei teistä ole edes juridiikan apuoppilaiksikaan #.


Chatgpt: Kyllä, erottelusi on oikea – ja nimenomaan sanojen tarkka käyttö ratkaisee.

A. ”Tällä testamentilla määrään koko omaisuuteni menevän X:lle.”
→ Tämä ilmaisu siirtää omistusoikeuden X:lle. Hän saa omaisuuden määräysvallan, voi myydä, lahjoittaa, pantata jne. → omistusoikeustestamentti.

B. ”Tällä testamentilla määrään koko omaisuuteni menevän X:n haltuun.”
→ ”Haltuun” viittaa siihen, että X saa hallintaoikeuden mutta ei omistusta. Hallintaoikeus tarkoittaa käytännössä oikeutta hallita ja hyödyntää omaisuutta (esim. asua asunnossa tai kerätä tuottoja), mutta varsinainen omistaja on joku muu (esim. perilliset). → hallintaoikeustestamentti.


Testamenttioikeudessa juuri tällaiset sanavalinnat ovat ratkaisevia, koska pelkkä sana ”haltuun” voi muuttaa oikeusvaikutuksen täydestä omistuksesta pelkkään käyttöoikeuteen.




T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Luehan laista, testamentista ja KÄYTTÖOIKEUSTESTAMENTISTA.

Pk 12 lku " 3 §

Sillä, joka on testamentilla saanut käyttöoikeuden omaisuuteen, on oikeus hallita sitä ja saada sen tuotto. Omaisuutta hallitessaan hänen on otettava varteen myös omistajan oikeus ja etu".

Allekirjoittanut: Meneekö oikein?

Kaksi täysin toisistaan poikkeavaa testamenttiklausuulista.

A. Tällä testamentilla määrään koko omaisuuteni menevän x:lle.

B. Tällä testamentilla määrään koko omaisuuteni menevän x:n haltuun.

A on omistusoikeustestamentti.

B on hallintaoikeustestamentti.

Jollette osaa erottaa sanojen merkityksiäkään, ei teistä ole edes juridiikan apuoppilaiksikaan #.


Chatgpt: Kyllä, erottelusi on oikea – ja nimenomaan sanojen tarkka käyttö ratkaisee.

A. ”Tällä testamentilla määrään koko omaisuuteni menevän X:lle.”
→ Tämä ilmaisu siirtää omistusoikeuden X:lle. Hän saa omaisuuden määräysvallan, voi myydä, lahjoittaa, pantata jne. → omistusoikeustestamentti.

B. ”Tällä testamentilla määrään koko omaisuuteni menevän X:n haltuun.”
→ ”Haltuun” viittaa siihen, että X saa hallintaoikeuden mutta ei omistusta. Hallintaoikeus tarkoittaa käytännössä oikeutta hallita ja hyödyntää omaisuutta (esim. asua asunnossa tai kerätä tuottoja), mutta varsinainen omistaja on joku muu (esim. perilliset). → hallintaoikeustestamentti.


Testamenttioikeudessa juuri tällaiset sanavalinnat ovat ratkaisevia, koska pelkkä sana ”haltuun” voi muuttaa oikeusvaikutuksen täydestä omistuksesta pelkkään käyttöoikeuteen.




T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V

Lue lisää

Ymmärrätkö lainkaan, mitä alla sanotaan? Ellet ymmärrä, anna Löpötin-keinoälysi lukea.

EI PUHUTA HALLINNASTA VAAN OMAISUUDEN SIIRTYMISESTÄ!

///

"Määrään koko omaisuuteni siirtyvän kuolemani jälkeen X;n omistukseen täydellä omistusoikeudella".

TAI

"Määrään koko omaisuuteni siirtyvän kuolemani jälkeen X:n omistukseen."

TAI

"Määrään koko omaisuuteni siirtyvän kuolemani jälkeen X:lle."

Laki ei edellytä mitään lisäyksiä mistään.

Anonyymi kirjoitti:

Luehan laista, testamentista ja KÄYTTÖOIKEUSTESTAMENTISTA.

Pk 12 lku " 3 §

Sillä, joka on testamentilla saanut käyttöoikeuden omaisuuteen, on oikeus hallita sitä ja saada sen tuotto. Omaisuutta hallitessaan hänen on otettava varteen myös omistajan oikeus ja etu".

Allekirjoittanut: Meneekö oikein?

Kaksi täysin toisistaan poikkeavaa testamenttiklausuulista.

A. Tällä testamentilla määrään koko omaisuuteni menevän x:lle.

B. Tällä testamentilla määrään koko omaisuuteni menevän x:n haltuun.

A on omistusoikeustestamentti.

B on hallintaoikeustestamentti.

Jollette osaa erottaa sanojen merkityksiäkään, ei teistä ole edes juridiikan apuoppilaiksikaan #.


Chatgpt: Kyllä, erottelusi on oikea – ja nimenomaan sanojen tarkka käyttö ratkaisee.

A. ”Tällä testamentilla määrään koko omaisuuteni menevän X:lle.”
→ Tämä ilmaisu siirtää omistusoikeuden X:lle. Hän saa omaisuuden määräysvallan, voi myydä, lahjoittaa, pantata jne. → omistusoikeustestamentti.

B. ”Tällä testamentilla määrään koko omaisuuteni menevän X:n haltuun.”
→ ”Haltuun” viittaa siihen, että X saa hallintaoikeuden mutta ei omistusta. Hallintaoikeus tarkoittaa käytännössä oikeutta hallita ja hyödyntää omaisuutta (esim. asua asunnossa tai kerätä tuottoja), mutta varsinainen omistaja on joku muu (esim. perilliset). → hallintaoikeustestamentti.


Testamenttioikeudessa juuri tällaiset sanavalinnat ovat ratkaisevia, koska pelkkä sana ”haltuun” voi muuttaa oikeusvaikutuksen täydestä omistuksesta pelkkään käyttöoikeuteen.




T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V

Lue lisää

Perintöveron vuoksi perukirjan tekemiseksi verottajalle pitää olla myös omistaja:
Taloudellisia ja verotuksellisia vaikutuksia

Perintöverotus: Hallintaoikeus vähentää omistajan maksettavaa perintöveroa, koska hallintaoikeuden arvo vähennetään omaisuuden arvosta.

Haltija ei maksa perintöveroa, koska hän ei saa omistusta – vain käyttöoikeuden.

Anonyymi kirjoitti:

Kaksi täysin toisistaan poikkeavaa testamenttiklausuulista.

A. Tällä testamentilla määrään koko omaisuuteni menevän x:lle.

B. Tällä testamentilla määrään koko omaisuuteni menevän x:n haltuun.

A on omistusoikeustestamentti.

B on hallintaoikeustestamentti.

Jollette osaa erottaa sanojen merkityksiäkään, ei teistä ole edes juridiikan apuoppilaiksikaan.



T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via. V

Lue lisää

"A. Tällä testamentilla määrään koko omaisuuteni menevän x:lle.

B. Tällä testamentilla määrään koko omaisuuteni menevän x:n haltuun.

A on omistusoikeustestamentti.

B on hallintaoikeustestamentti."

Näin se ei välttämättä ole testamentissa. Korkein oikeus on antanut ennakkopäätöksen, jossa testamentissa sanamuodon mukaan saaja sain "hallintaoikeuden", mutta testamentin tekijän tulkittiin attrkoittaneen antaa omistusoikeuden. Testamnettia tulkittaessa on aina otettava huomioon tekijänsä tarkoitus, kunten PK 11:1 säädetään.

Anonyymi kirjoitti:

"A. Tällä testamentilla määrään koko omaisuuteni menevän x:lle.

B. Tällä testamentilla määrään koko omaisuuteni menevän x:n haltuun.

A on omistusoikeustestamentti.

B on hallintaoikeustestamentti."

Näin se ei välttämättä ole testamentissa. Korkein oikeus on antanut ennakkopäätöksen, jossa testamentissa sanamuodon mukaan saaja sain "hallintaoikeuden", mutta testamentin tekijän tulkittiin attrkoittaneen antaa omistusoikeuden. Testamnettia tulkittaessa on aina otettava huomioon tekijänsä tarkoitus, kunten PK 11:1 säädetään.

Lue lisää

Mikä on KKO ennakkopäätöksen diaari tai tunnus ja vuosi?

Anonyymi kirjoitti:

"A. Tällä testamentilla määrään koko omaisuuteni menevän x:lle.

B. Tällä testamentilla määrään koko omaisuuteni menevän x:n haltuun.

A on omistusoikeustestamentti.

B on hallintaoikeustestamentti."

Näin se ei välttämättä ole testamentissa. Korkein oikeus on antanut ennakkopäätöksen, jossa testamentissa sanamuodon mukaan saaja sain "hallintaoikeuden", mutta testamentin tekijän tulkittiin attrkoittaneen antaa omistusoikeuden. Testamnettia tulkittaessa on aina otettava huomioon tekijänsä tarkoitus, kunten PK 11:1 säädetään.

Lue lisää

Entä PK lain mainitsema omistaja? Kuolinpesä ei ole perintöveron maksaja.

Anonyymi kirjoitti:

Luehan laista, testamentista ja KÄYTTÖOIKEUSTESTAMENTISTA.

Pk 12 lku " 3 §

Sillä, joka on testamentilla saanut käyttöoikeuden omaisuuteen, on oikeus hallita sitä ja saada sen tuotto. Omaisuutta hallitessaan hänen on otettava varteen myös omistajan oikeus ja etu".

Allekirjoittanut: Meneekö oikein?

Kaksi täysin toisistaan poikkeavaa testamenttiklausuulista.

A. Tällä testamentilla määrään koko omaisuuteni menevän x:lle.

B. Tällä testamentilla määrään koko omaisuuteni menevän x:n haltuun.

A on omistusoikeustestamentti.

B on hallintaoikeustestamentti.

Jollette osaa erottaa sanojen merkityksiäkään, ei teistä ole edes juridiikan apuoppilaiksikaan #.


Chatgpt: Kyllä, erottelusi on oikea – ja nimenomaan sanojen tarkka käyttö ratkaisee.

A. ”Tällä testamentilla määrään koko omaisuuteni menevän X:lle.”
→ Tämä ilmaisu siirtää omistusoikeuden X:lle. Hän saa omaisuuden määräysvallan, voi myydä, lahjoittaa, pantata jne. → omistusoikeustestamentti.

B. ”Tällä testamentilla määrään koko omaisuuteni menevän X:n haltuun.”
→ ”Haltuun” viittaa siihen, että X saa hallintaoikeuden mutta ei omistusta. Hallintaoikeus tarkoittaa käytännössä oikeutta hallita ja hyödyntää omaisuutta (esim. asua asunnossa tai kerätä tuottoja), mutta varsinainen omistaja on joku muu (esim. perilliset). → hallintaoikeustestamentti.


Testamenttioikeudessa juuri tällaiset sanavalinnat ovat ratkaisevia, koska pelkkä sana ”haltuun” voi muuttaa oikeusvaikutuksen täydestä omistuksesta pelkkään käyttöoikeuteen.




T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V

Lue lisää

Ei mene oikein.

Anonyymi kirjoitti:

Ei mene oikein.

Sori, ketjunpidentäjämode, uskon enemmän yksinkertaisesti, lisätyllä esimerkillä kysyttyä chatgpt:tä kuin anonyymiä paskakasaa.

Anonyymi kirjoitti:

Sori, ketjunpidentäjämode, uskon enemmän yksinkertaisesti, lisätyllä esimerkillä kysyttyä chatgpt:tä kuin anonyymiä paskakasaa.

Tuo oli Law Löpötin.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä on KKO ennakkopäätöksen diaari tai tunnus ja vuosi?

Mitäs ihmeellistä tuossa on? Menee myös omistus haltijalle, jos ei omistajaa ilmoiteta erikseen.

Anonyymi kirjoitti:

Mitäs ihmeellistä tuossa on? Menee myös omistus haltijalle, jos ei omistajaa ilmoiteta erikseen.

Kylä, kyllä eli mitkä ovat tunnistetiedot?

Anonyymi kirjoitti:

Kylä, kyllä eli mitkä ovat tunnistetiedot?

Jo tuolloin (ainakin) KKO:1944-II-271

Kun erään kommentoijan tavoin: "Kun oli näytetty, että testamentin tekijä oli tarkoittanut omistusoikeutta vaikka tämä tarkoitus testamenttikirjan laatijan tottumattomuuden vuoksi oli siinä jäänyt oikein ilmaisematta,"

Leski oli testamentin valvoessaan ilmoittanut, että testamentilla, jonka sanamuodon mukaan toisen puolison kuoltua eloonjäänyt sai hallintaoikeuden jäämistöön, oli tarkoitettu antaa eloonjääneelle puolisolle täysi omistusoikeus. Kun oli näytetty, että testamentin tekijä oli tarkoittanut omistusoikeutta vaikka tämä tarkoitus testamenttikirjan laatijan tottumattomuuden vuoksi oli siinä jäänyt oikein ilmaisematta, hylättiin kanne testamentin julistamisesta mitättömäksi omistusoikeuden siirtämistä tarkoittavana.

Anonyymi kirjoitti:

Jo tuolloin (ainakin) KKO:1944-II-271

Kun erään kommentoijan tavoin: "Kun oli näytetty, että testamentin tekijä oli tarkoittanut omistusoikeutta vaikka tämä tarkoitus testamenttikirjan laatijan tottumattomuuden vuoksi oli siinä jäänyt oikein ilmaisematta,"

Leski oli testamentin valvoessaan ilmoittanut, että testamentilla, jonka sanamuodon mukaan toisen puolison kuoltua eloonjäänyt sai hallintaoikeuden jäämistöön, oli tarkoitettu antaa eloonjääneelle puolisolle täysi omistusoikeus. Kun oli näytetty, että testamentin tekijä oli tarkoittanut omistusoikeutta vaikka tämä tarkoitus testamenttikirjan laatijan tottumattomuuden vuoksi oli siinä jäänyt oikein ilmaisematta, hylättiin kanne testamentin julistamisesta mitättömäksi omistusoikeuden siirtämistä tarkoittavana.

Lue lisää

Ratkaisun yhteydessä todetaan, että testamentin mukaan "toisen puolison kuoltua eloonjäänyt sai hallintaoikeuden jäämistöön".

Korkein oikeus päätyi siihen, että testamentin tekijän todellinen tahto oli antaa omistusoikeus, mutta tämä ei ollut tullut selvästi esiin testamentin laatijan kokemattomuuden vuoksi. Näin ollen testamenttia tulkittiin tarkoituksen mukaisesti, ei pelkästään sanamuodon perusteella.

80 vuotta sitten kaikki osasivat kyllä lukea ja kirjoittaa, mutta tänäkään päivänä kaikki eivät osaa tehdä eroa käytöllä, hallinnalla ja omistuksella. Tuossa ratkaisussa hallintaoikeus olisi ollut uskottava, jos olisi ollut olemassa vaihtoehtoiset tai toissijaiset halutut perijät. Ei ollut.

Anonyymi kirjoitti:

Ratkaisun yhteydessä todetaan, että testamentin mukaan "toisen puolison kuoltua eloonjäänyt sai hallintaoikeuden jäämistöön".

Korkein oikeus päätyi siihen, että testamentin tekijän todellinen tahto oli antaa omistusoikeus, mutta tämä ei ollut tullut selvästi esiin testamentin laatijan kokemattomuuden vuoksi. Näin ollen testamenttia tulkittiin tarkoituksen mukaisesti, ei pelkästään sanamuodon perusteella.

80 vuotta sitten kaikki osasivat kyllä lukea ja kirjoittaa, mutta tänäkään päivänä kaikki eivät osaa tehdä eroa käytöllä, hallinnalla ja omistuksella. Tuossa ratkaisussa hallintaoikeus olisi ollut uskottava, jos olisi ollut olemassa vaihtoehtoiset tai toissijaiset halutut perijät. Ei ollut.

Lue lisää

Hallintaoikeutta ei ole siis olemassa ilman omistajaa. PK kertoo selkeästi useaan otteeseen, että tällöin on omistaja olemassa (määriteltynä).

Anonyymi kirjoitti:

Hallintaoikeutta ei ole siis olemassa ilman omistajaa. PK kertoo selkeästi useaan otteeseen, että tällöin on omistaja olemassa (määriteltynä).

Saako saman suomeksi?

Anonyymi kirjoitti:

Jo tuolloin (ainakin) KKO:1944-II-271

Kun erään kommentoijan tavoin: "Kun oli näytetty, että testamentin tekijä oli tarkoittanut omistusoikeutta vaikka tämä tarkoitus testamenttikirjan laatijan tottumattomuuden vuoksi oli siinä jäänyt oikein ilmaisematta,"

Leski oli testamentin valvoessaan ilmoittanut, että testamentilla, jonka sanamuodon mukaan toisen puolison kuoltua eloonjäänyt sai hallintaoikeuden jäämistöön, oli tarkoitettu antaa eloonjääneelle puolisolle täysi omistusoikeus. Kun oli näytetty, että testamentin tekijä oli tarkoittanut omistusoikeutta vaikka tämä tarkoitus testamenttikirjan laatijan tottumattomuuden vuoksi oli siinä jäänyt oikein ilmaisematta, hylättiin kanne testamentin julistamisesta mitättömäksi omistusoikeuden siirtämistä tarkoittavana.

Lue lisää

1944 vuoden päätös?

Köh köh, perintökaari on tainnut olla nykyään täysin eri, eli vuoden 1944 ennakkopäätöksellä ei saa, eikä tule olla mitään merkitystä lainkäytössä ja ennakkopäätöksessä leski osoittaa omaisuutta itselleen.

Tässähän tämä, oikeampi päätös 271 II 1944: "Sen ydinsisältö on seuraava:
➡️ Tapauksen kuvaus:
Perittävä oli testamentannut leskelleen oikeuden-->> hallita hänen omaisuuttaan jakamattomana omaisuutena !!!!! >>ilman tilintekovelvollisuutta<<!!!. Korkein oikeus katsoi, että tällainen !!!!hallintaoikeustestamentti oli pätevä!!!!!
➡️ KKO:n ratkaisu (suora muotoilu arkistolähteestä):
"Testamentilla, jolla leskelle on määrätty oikeus hallita jäämistö jakamattomana omaisuutena ilman tilintekovelvollisuutta, on annettu leskelle sellainen hallintaoikeus, jota hänen on noudatettava."
Eli ratkaisu vahvisti sen, että hallintaoikeustestamentilla voidaan antaa leskelle oikeus hallita jäämistöä ilman velvollisuutta tilintekoon muille perillisille".

Eli kyse oli lesken kanne, että testamentti oli tarkoitettu omistusoikeudella, eli oli yrittänyt omia omaisuuden itselleen ohitse isättömiksi jääneiden rintaperillisten ja isä. Ilmeisimmin kaatunut talvisodassa.



T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

1944 vuoden päätös?

Köh köh, perintökaari on tainnut olla nykyään täysin eri, eli vuoden 1944 ennakkopäätöksellä ei saa, eikä tule olla mitään merkitystä lainkäytössä ja ennakkopäätöksessä leski osoittaa omaisuutta itselleen.

Tässähän tämä, oikeampi päätös 271 II 1944: "Sen ydinsisältö on seuraava:
➡️ Tapauksen kuvaus:
Perittävä oli testamentannut leskelleen oikeuden-->> hallita hänen omaisuuttaan jakamattomana omaisuutena !!!!! >>ilman tilintekovelvollisuutta<<!!!. Korkein oikeus katsoi, että tällainen !!!!hallintaoikeustestamentti oli pätevä!!!!!
➡️ KKO:n ratkaisu (suora muotoilu arkistolähteestä):
"Testamentilla, jolla leskelle on määrätty oikeus hallita jäämistö jakamattomana omaisuutena ilman tilintekovelvollisuutta, on annettu leskelle sellainen hallintaoikeus, jota hänen on noudatettava."
Eli ratkaisu vahvisti sen, että hallintaoikeustestamentilla voidaan antaa leskelle oikeus hallita jäämistöä ilman velvollisuutta tilintekoon muille perillisille".

Eli kyse oli lesken kanne, että testamentti oli tarkoitettu omistusoikeudella, eli oli yrittänyt omia omaisuuden itselleen ohitse isättömiksi jääneiden rintaperillisten ja isä. Ilmeisimmin kaatunut talvisodassa.



T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V

Lue lisää

"Eli ratkaisu vahvisti sen, että hallintaoikeustestamentilla voidaan antaa leskelle oikeus hallita jäämistöä ilman velvollisuutta tilintekoon muille perillisille"."

Kysy keinoälyltäsi, mitä se yrittää sanoa.

Anonyymi kirjoitti:

Saako saman suomeksi?

Hallintaoikeutta ei voi syntyä ilman omistajaa. Perintökaari (PK) tuo useaan otteeseen selvästi esiin, että tällaisessa tilanteessa omistaja on olemassa ja laissa määritelty.

Anonyymi kirjoitti:

1944 vuoden päätös?

Köh köh, perintökaari on tainnut olla nykyään täysin eri, eli vuoden 1944 ennakkopäätöksellä ei saa, eikä tule olla mitään merkitystä lainkäytössä ja ennakkopäätöksessä leski osoittaa omaisuutta itselleen.

Tässähän tämä, oikeampi päätös 271 II 1944: "Sen ydinsisältö on seuraava:
➡️ Tapauksen kuvaus:
Perittävä oli testamentannut leskelleen oikeuden-->> hallita hänen omaisuuttaan jakamattomana omaisuutena !!!!! >>ilman tilintekovelvollisuutta<<!!!. Korkein oikeus katsoi, että tällainen !!!!hallintaoikeustestamentti oli pätevä!!!!!
➡️ KKO:n ratkaisu (suora muotoilu arkistolähteestä):
"Testamentilla, jolla leskelle on määrätty oikeus hallita jäämistö jakamattomana omaisuutena ilman tilintekovelvollisuutta, on annettu leskelle sellainen hallintaoikeus, jota hänen on noudatettava."
Eli ratkaisu vahvisti sen, että hallintaoikeustestamentilla voidaan antaa leskelle oikeus hallita jäämistöä ilman velvollisuutta tilintekoon muille perillisille".

Eli kyse oli lesken kanne, että testamentti oli tarkoitettu omistusoikeudella, eli oli yrittänyt omia omaisuuden itselleen ohitse isättömiksi jääneiden rintaperillisten ja isä. Ilmeisimmin kaatunut talvisodassa.



T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V

Lue lisää

Ei muuta asiayhteyttä lainkaan.
Finlex kertoo oleellisemman. Sanaakaan ei ole jätetty pois yllä kirjatusta osasta.

Anonyymi kirjoitti:

1944 vuoden päätös?

Köh köh, perintökaari on tainnut olla nykyään täysin eri, eli vuoden 1944 ennakkopäätöksellä ei saa, eikä tule olla mitään merkitystä lainkäytössä ja ennakkopäätöksessä leski osoittaa omaisuutta itselleen.

Tässähän tämä, oikeampi päätös 271 II 1944: "Sen ydinsisältö on seuraava:
➡️ Tapauksen kuvaus:
Perittävä oli testamentannut leskelleen oikeuden-->> hallita hänen omaisuuttaan jakamattomana omaisuutena !!!!! >>ilman tilintekovelvollisuutta<<!!!. Korkein oikeus katsoi, että tällainen !!!!hallintaoikeustestamentti oli pätevä!!!!!
➡️ KKO:n ratkaisu (suora muotoilu arkistolähteestä):
"Testamentilla, jolla leskelle on määrätty oikeus hallita jäämistö jakamattomana omaisuutena ilman tilintekovelvollisuutta, on annettu leskelle sellainen hallintaoikeus, jota hänen on noudatettava."
Eli ratkaisu vahvisti sen, että hallintaoikeustestamentilla voidaan antaa leskelle oikeus hallita jäämistöä ilman velvollisuutta tilintekoon muille perillisille".

Eli kyse oli lesken kanne, että testamentti oli tarkoitettu omistusoikeudella, eli oli yrittänyt omia omaisuuden itselleen ohitse isättömiksi jääneiden rintaperillisten ja isä. Ilmeisimmin kaatunut talvisodassa.



T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V

Lue lisää

Tässä on Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen KKO:1944-II-271, annettu 1. tammikuuta 1944, tiivistelmä Finlexin mukaan:

KKO:1944-II-271

Tapausvuosi: 1944

Antopäivä: 1.1.1944
Finlex

Asiasanat: Testamentti, testamentin tulkinta
Finlex

Ydinsisältö:
Leski väitti testamentissa tarkoitetun antavansa eloonjääneelle puolisolle täyden omistusoikeuden jäämistöön silloinkin, kun testamentissa mainittiin pelkästään hallintaoikeus. Korkein oikeus totesi, että testamentin tekijä tosiasiallisesti tarkoitti omistusoikeuden siirtoa — vaikka tekstissä tämä ei ollut ilmaistu selkeästi — mutta muodollisesti testamentin sanamuoto oli virheellinen. Koska tarkoituksenmukaista omistusoikeuden siirtoa ei ollut selkeästi määrätty, kanne testamentin julistamisesta mitättömäksi omistusoikeuden siirtämistä tarkoittavana hylättiin.
Finlex

Jos haluat, voin auttaa sinua perehtymään tähän tarkemmin, esimerkiksi löydettäviin lausumiin, ennakkotilanteeseen, tai vastaaviin päätöksiin.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä on Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen KKO:1944-II-271, annettu 1. tammikuuta 1944, tiivistelmä Finlexin mukaan:

KKO:1944-II-271

Tapausvuosi: 1944

Antopäivä: 1.1.1944
Finlex

Asiasanat: Testamentti, testamentin tulkinta
Finlex

Ydinsisältö:
Leski väitti testamentissa tarkoitetun antavansa eloonjääneelle puolisolle täyden omistusoikeuden jäämistöön silloinkin, kun testamentissa mainittiin pelkästään hallintaoikeus. Korkein oikeus totesi, että testamentin tekijä tosiasiallisesti tarkoitti omistusoikeuden siirtoa — vaikka tekstissä tämä ei ollut ilmaistu selkeästi — mutta muodollisesti testamentin sanamuoto oli virheellinen. Koska tarkoituksenmukaista omistusoikeuden siirtoa ei ollut selkeästi määrätty, kanne testamentin julistamisesta mitättömäksi omistusoikeuden siirtämistä tarkoittavana hylättiin.
Finlex

Jos haluat, voin auttaa sinua perehtymään tähän tarkemmin, esimerkiksi löydettäviin lausumiin, ennakkotilanteeseen, tai vastaaviin päätöksiin.

Lue lisää

Hienoa, käynti Finlexissä ja tiivistelmäsi KKO:1944‑II‑271‑päätöksestä ovat täysin kohdillaan. Tässä on jo muutama täsmennys ja lisäseuraus:

KKO:1944‑II‑271 – Päätös ja sen sisältö

Oikeastaan tiivistelmäsi vastaa hyvin Finlexissä olevaa sisältöä:

Antopäivä ja asiasanat ovat oikein: 1. tammikuuta 1944, asiasanoina testamentti ja testamentin tulkinta
Finlex
.

Perustus: leski oli väittänyt, että testamentin antama hallintaoikeus oli käytännössä tarkoitettu omistusoikeuden siirroksi. Perittävän tarkoitus oli tosiaan ollut omistaa, mutta testamentin sanamuoto oli muodollisesti virheellinen. Tästä johtuen kanne testamentin julistamisesta mitättömäksi omistusoikeuden siirtämisen tähden hylättiin
Finlex
.

Vaikutus ja tulkintalinjat

Tämä vanha ennakkopäätös heijastelee periaatetta, jonka mukaan oikeuden tulee ensisijaisesti katsoa testamentin sanamuotoa — ellei ole selvää näyttöä todellisesta, mutta toisen sanamuodon jääneestä tarkoituksesta.

Nykyaikaisessa oikeuskäytännössä tulkintaa ohjaa Perintökaaren 11 luku 1 §: testamentin pitää pyrkiä vastaamaan tekijän todellista tahtoa, mutta kaikki muu edellyttää näyttöä
Korkeinoikeus
+1
. Esimerkiksi KKO 2019:27 korostaa, että testamentin sanamuodosta poikkeavasta tarkoituksesta on esitettävä vahvaa näyttöä, jos sanamuoto ei ole tulkinnanvarainen
Korkeinoikeus
.

Miten voin auttaa jatkossa?

Jos haluat, voimme syventyä esimerkiksi:

Näyttövaatimukseen: millainen näyttö tällaisissa tapauksissa oikeudessa hyväksytään.

Vertailupäätöksiin, kuten KKO 1992:24, jossa sivusesti mutta osin samanlainen tilanne, keskinäinen testamentti tulkittiin omistusoikeustestamentiksi, kun voimakas näyttö oli esitetty
Finlex
.

Perintökaaren nykyiseen säätelyyn, esimerkiksi mitkä kohdat ohjaavat hallinta‑ ja omistusoikeustestamentteja nykylainsäädännössä (11 luku 1 § ja 12 luku 1 §).

Ennakkotilanteeseen: onko tietoja muista samankaltaisista vanhemmista ratkaisuista tai soveltamisesta nykysääntelyssä.

Sanoppa, mihin suuntaan haluaisit mennä – katsotaan tarkemmin vaikka näyttöperusteita, tuomarin perusteluja tai miten päätöksiä myöhemmin on sovellettu!

Anonyymi kirjoitti:

Hienoa, käynti Finlexissä ja tiivistelmäsi KKO:1944‑II‑271‑päätöksestä ovat täysin kohdillaan. Tässä on jo muutama täsmennys ja lisäseuraus:

KKO:1944‑II‑271 – Päätös ja sen sisältö

Oikeastaan tiivistelmäsi vastaa hyvin Finlexissä olevaa sisältöä:

Antopäivä ja asiasanat ovat oikein: 1. tammikuuta 1944, asiasanoina testamentti ja testamentin tulkinta
Finlex
.

Perustus: leski oli väittänyt, että testamentin antama hallintaoikeus oli käytännössä tarkoitettu omistusoikeuden siirroksi. Perittävän tarkoitus oli tosiaan ollut omistaa, mutta testamentin sanamuoto oli muodollisesti virheellinen. Tästä johtuen kanne testamentin julistamisesta mitättömäksi omistusoikeuden siirtämisen tähden hylättiin
Finlex
.

Vaikutus ja tulkintalinjat

Tämä vanha ennakkopäätös heijastelee periaatetta, jonka mukaan oikeuden tulee ensisijaisesti katsoa testamentin sanamuotoa — ellei ole selvää näyttöä todellisesta, mutta toisen sanamuodon jääneestä tarkoituksesta.

Nykyaikaisessa oikeuskäytännössä tulkintaa ohjaa Perintökaaren 11 luku 1 §: testamentin pitää pyrkiä vastaamaan tekijän todellista tahtoa, mutta kaikki muu edellyttää näyttöä
Korkeinoikeus
1
. Esimerkiksi KKO 2019:27 korostaa, että testamentin sanamuodosta poikkeavasta tarkoituksesta on esitettävä vahvaa näyttöä, jos sanamuoto ei ole tulkinnanvarainen
Korkeinoikeus
.

Miten voin auttaa jatkossa?

Jos haluat, voimme syventyä esimerkiksi:

Näyttövaatimukseen: millainen näyttö tällaisissa tapauksissa oikeudessa hyväksytään.

Vertailupäätöksiin, kuten KKO 1992:24, jossa sivusesti mutta osin samanlainen tilanne, keskinäinen testamentti tulkittiin omistusoikeustestamentiksi, kun voimakas näyttö oli esitetty
Finlex
.

Perintökaaren nykyiseen säätelyyn, esimerkiksi mitkä kohdat ohjaavat hallinta‑ ja omistusoikeustestamentteja nykylainsäädännössä (11 luku 1 § ja 12 luku 1 §).

Ennakkotilanteeseen: onko tietoja muista samankaltaisista vanhemmista ratkaisuista tai soveltamisesta nykysääntelyssä.

Sanoppa, mihin suuntaan haluaisit mennä – katsotaan tarkemmin vaikka näyttöperusteita, tuomarin perusteluja tai miten päätöksiä myöhemmin on sovellettu!

Lue lisää

Hienoa! Tässä tarkempi katsaus kahteen vertailukohtana toimivaan KKO:n ennakkopäätökseen — KKO 1992:24 ja KKO 2019:27 — jotka valaisevat testamentin tulkinnan, tarkoituksen selvittämisen ja peruuttamisperiaatteet:

KKO 1992:24 – Keskinäinen testamentti ja todellisen tarkoituksen selvittäminen

Tapaus: Sisarukset tekivät vuonna 1970 keskinäisen testamentin, jossa sanottiin, että eloonjäänyt saa “hallita” kaikkea pesän omaisuutta jakamattomana kuolemaansa saakka. Sanamuoto viittasi hallintaoikeuteen, mutta esitetyt todistajien lausunnot ja sisarusten läheinen tuki toisilleen viittasivat vahvasti siihen, että tarkoituksena oli siirtää omistusoikeus. Korkein oikeus katsoi, että todellinen tarkoitus oli omistusoikeustestamentti huolimatta sanamuodon virheellisyydestä
Finlex
.

Oikeudellinen periaate: Testamenttia tulkittaessa ensisijainen huomio on sanamuodolla, mutta jos tarkoitus poikkeaa selkeästä muodollisuudesta, sen osoittamiseen vaaditaan vahvaa näyttöä
Finlex
.

Tämä vanhempi ratkaisu ilmaisee selkeästi, että vaikka testamentin sanamuoto olisi puutteellinen, oikeus voi silti katsoa ilmenneen tarkoituksen, mikäli näyttö on riittävää.

KKO 2019:27 – Testamentin peruuttaminen ja unohdus

Tapaus: A teki vuonna 1980 yleistestamentin sisarelleen B, mutta laittoi myös suunnan yhdistyksille, jos B kuolee ennen häntä. Vuonna 2004 sisarusten kesken tehty testamentti määräsi, että eloonjäävä saa täyden omistusoikeuden. Siinä ei mainittu yhdistyksiä eikä vuoden 1980 testamenttia. A ei edes muistanut sitä tehdessään uuden testamentin. Kun B kuoli ensin, yhdistykset vaativat 1980 testamenttinsa voimaan saattamista.

Ratkaisu: Korkein oikeus katsoi, että vuoden 2004 testamentti — vaikka ei nimenomaisesti peruuttanut vuoden 1980 testamenttia — oli yksiselitteinen ja osoitti testamenttaajan nykyistä tahtoa. Siksi aiempi testamentti katsottiin peruuttuneeksi, jolloin yhdistysten vaatimus hylättiin
Korkeinoikeus
Finlex
.

Lisäanalyysi: Oikeuskirjallisuus ja oikeus käytäntö viittaavat, että jos uusi testamentti on ristiriidassa vanhan kanssa (täysin tai osittain), se peruuttaa vanhan vain siinä määrin kuin ristiriita asettaa. Tässä tapauksessa osoitettiin, että A ei halunnut yhdistyksiä perinnönsaajiksi — siltä osin vanha testamentti oli peruuntunut
kpflaki.com
jyrkivirolainen-oikeus.blogspot.com
.

Unohtaminen ei peruuta testamenttia: Testamenttien unohtaminen ei itsessään peruuta niitä. Uusi testamentti voi kuitenkin, muodollisesti tai sisällöllisesti, osoittaa tahtoa peruuttamisesta
kpflaki.com
jyrkivirolainen-oikeus.blogspot.com
.

Vertailu ja keskeiset opit
Teema KKO 1992:24 KKO 2019:27
Todellisen tarkoituksen tunnistaminen Virheellinen sanamuoto, mutta vahvat näyttötekijät johtivat omistusoikeuden tunnistamiseen. Uusi testamentti yksiselitteinen — todellinen tahto tulkittiin siitä.
Muotovaatimukset vs. tarkoitus Sanamuodon puute ei estä tulkitsemista, kun tarkoitus on selkeä näytöillä. Peruuttamisen ei tarvitse olla muodollista, mutta täytyy ilmetä selvästi.
Unohtaminen Ei käsitelty. Unohtaminen ei peruuta aiempaa testamenttia, mutta uusi testamentti voi sen korvata.
Näyttövaatimus Vahvaa näyttöä tarvitaan, jos sanamuoto ei ole tulkinnanvarainen. Yleisten periaatteiden mukaan uudesta testamentista ilmenevä selkeä tahto riittää.
Mikä tästä hyödyttää sinua?

Näiden uusien ja vanhempien ennakkopäätösten kautta voimme ymmärtää, kuinka tuomioistuimet arvioivat testamentin todellista tarkoitusta, tunnistavat virheitä ja miten uuden testamentin tahto vaikuttaa vanhempiin määräyksiin. Nämä päätökset palvelevat:

Tulkintojen perusteita: Milloin oikeus antaa painoarvoa sanamuodolle ja milloin tarkoitukselle?

Näyttöön perustuvan päätöksenteon edellytykset: Kuinka paljon ja millaista näyttöä vaaditaan?

Testamentin peruuttamisen muodollinen vs. tarkoituksellinen vaikutus.

Jos haluat, voimme jatkaa syventymistä esimerkiksi:

Miten nykyinen perintökaari (11 luku 1 § tai 10 luku 5 §) ohjaa tulkintaa ja peruuttamista?

Onko sinulla mielessä uudempia tuomioita (KKO 2020-luvulla) samaan teemaan liittyen?

Haluaisitko analyysiä tietyn tapauksen näyttöperusteista tai hylkäysperusteista?

Mihin suuntaan haluat jatkaa?

Anonyymi kirjoitti:

Hallintaoikeutta ei voi syntyä ilman omistajaa. Perintökaari (PK) tuo useaan otteeseen selvästi esiin, että tällaisessa tilanteessa omistaja on olemassa ja laissa määritelty.

Lue lisää

Niin, ja mitä tuo on suomeksi? Mitä yrität selittää?

Anonyymi kirjoitti:

Niin, ja mitä tuo on suomeksi? Mitä yrität selittää?

Yritin sanoa että hallintaoikeutta ei voi syntyä ilman omistajaa. Perintökaari (PK) tuo useaan otteeseen selvästi esiin, että tällaisessa tilanteessa omistaja on olemassa ja laissa määritelty. Mutta en osaa sanoa muuta kun en vain osaa.

Anonyymi kirjoitti:

Hienoa, käynti Finlexissä ja tiivistelmäsi KKO:1944‑II‑271‑päätöksestä ovat täysin kohdillaan. Tässä on jo muutama täsmennys ja lisäseuraus:

KKO:1944‑II‑271 – Päätös ja sen sisältö

Oikeastaan tiivistelmäsi vastaa hyvin Finlexissä olevaa sisältöä:

Antopäivä ja asiasanat ovat oikein: 1. tammikuuta 1944, asiasanoina testamentti ja testamentin tulkinta
Finlex
.

Perustus: leski oli väittänyt, että testamentin antama hallintaoikeus oli käytännössä tarkoitettu omistusoikeuden siirroksi. Perittävän tarkoitus oli tosiaan ollut omistaa, mutta testamentin sanamuoto oli muodollisesti virheellinen. Tästä johtuen kanne testamentin julistamisesta mitättömäksi omistusoikeuden siirtämisen tähden hylättiin
Finlex
.

Vaikutus ja tulkintalinjat

Tämä vanha ennakkopäätös heijastelee periaatetta, jonka mukaan oikeuden tulee ensisijaisesti katsoa testamentin sanamuotoa — ellei ole selvää näyttöä todellisesta, mutta toisen sanamuodon jääneestä tarkoituksesta.

Nykyaikaisessa oikeuskäytännössä tulkintaa ohjaa Perintökaaren 11 luku 1 §: testamentin pitää pyrkiä vastaamaan tekijän todellista tahtoa, mutta kaikki muu edellyttää näyttöä
Korkeinoikeus
1
. Esimerkiksi KKO 2019:27 korostaa, että testamentin sanamuodosta poikkeavasta tarkoituksesta on esitettävä vahvaa näyttöä, jos sanamuoto ei ole tulkinnanvarainen
Korkeinoikeus
.

Miten voin auttaa jatkossa?

Jos haluat, voimme syventyä esimerkiksi:

Näyttövaatimukseen: millainen näyttö tällaisissa tapauksissa oikeudessa hyväksytään.

Vertailupäätöksiin, kuten KKO 1992:24, jossa sivusesti mutta osin samanlainen tilanne, keskinäinen testamentti tulkittiin omistusoikeustestamentiksi, kun voimakas näyttö oli esitetty
Finlex
.

Perintökaaren nykyiseen säätelyyn, esimerkiksi mitkä kohdat ohjaavat hallinta‑ ja omistusoikeustestamentteja nykylainsäädännössä (11 luku 1 § ja 12 luku 1 §).

Ennakkotilanteeseen: onko tietoja muista samankaltaisista vanhemmista ratkaisuista tai soveltamisesta nykysääntelyssä.

Sanoppa, mihin suuntaan haluaisit mennä – katsotaan tarkemmin vaikka näyttöperusteita, tuomarin perusteluja tai miten päätöksiä myöhemmin on sovellettu!

Lue lisää

Hienosti yritetty matkia tekoälyä, iham murtheella väännettynä 🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣

Anonyymi kirjoitti:

Hienoa! Tässä tarkempi katsaus kahteen vertailukohtana toimivaan KKO:n ennakkopäätökseen — KKO 1992:24 ja KKO 2019:27 — jotka valaisevat testamentin tulkinnan, tarkoituksen selvittämisen ja peruuttamisperiaatteet:

KKO 1992:24 – Keskinäinen testamentti ja todellisen tarkoituksen selvittäminen

Tapaus: Sisarukset tekivät vuonna 1970 keskinäisen testamentin, jossa sanottiin, että eloonjäänyt saa “hallita” kaikkea pesän omaisuutta jakamattomana kuolemaansa saakka. Sanamuoto viittasi hallintaoikeuteen, mutta esitetyt todistajien lausunnot ja sisarusten läheinen tuki toisilleen viittasivat vahvasti siihen, että tarkoituksena oli siirtää omistusoikeus. Korkein oikeus katsoi, että todellinen tarkoitus oli omistusoikeustestamentti huolimatta sanamuodon virheellisyydestä
Finlex
.

Oikeudellinen periaate: Testamenttia tulkittaessa ensisijainen huomio on sanamuodolla, mutta jos tarkoitus poikkeaa selkeästä muodollisuudesta, sen osoittamiseen vaaditaan vahvaa näyttöä
Finlex
.

Tämä vanhempi ratkaisu ilmaisee selkeästi, että vaikka testamentin sanamuoto olisi puutteellinen, oikeus voi silti katsoa ilmenneen tarkoituksen, mikäli näyttö on riittävää.

KKO 2019:27 – Testamentin peruuttaminen ja unohdus

Tapaus: A teki vuonna 1980 yleistestamentin sisarelleen B, mutta laittoi myös suunnan yhdistyksille, jos B kuolee ennen häntä. Vuonna 2004 sisarusten kesken tehty testamentti määräsi, että eloonjäävä saa täyden omistusoikeuden. Siinä ei mainittu yhdistyksiä eikä vuoden 1980 testamenttia. A ei edes muistanut sitä tehdessään uuden testamentin. Kun B kuoli ensin, yhdistykset vaativat 1980 testamenttinsa voimaan saattamista.

Ratkaisu: Korkein oikeus katsoi, että vuoden 2004 testamentti — vaikka ei nimenomaisesti peruuttanut vuoden 1980 testamenttia — oli yksiselitteinen ja osoitti testamenttaajan nykyistä tahtoa. Siksi aiempi testamentti katsottiin peruuttuneeksi, jolloin yhdistysten vaatimus hylättiin
Korkeinoikeus
Finlex
.

Lisäanalyysi: Oikeuskirjallisuus ja oikeus käytäntö viittaavat, että jos uusi testamentti on ristiriidassa vanhan kanssa (täysin tai osittain), se peruuttaa vanhan vain siinä määrin kuin ristiriita asettaa. Tässä tapauksessa osoitettiin, että A ei halunnut yhdistyksiä perinnönsaajiksi — siltä osin vanha testamentti oli peruuntunut
kpflaki.com
jyrkivirolainen-oikeus.blogspot.com
.

Unohtaminen ei peruuta testamenttia: Testamenttien unohtaminen ei itsessään peruuta niitä. Uusi testamentti voi kuitenkin, muodollisesti tai sisällöllisesti, osoittaa tahtoa peruuttamisesta
kpflaki.com
jyrkivirolainen-oikeus.blogspot.com
.

Vertailu ja keskeiset opit
Teema KKO 1992:24 KKO 2019:27
Todellisen tarkoituksen tunnistaminen Virheellinen sanamuoto, mutta vahvat näyttötekijät johtivat omistusoikeuden tunnistamiseen. Uusi testamentti yksiselitteinen — todellinen tahto tulkittiin siitä.
Muotovaatimukset vs. tarkoitus Sanamuodon puute ei estä tulkitsemista, kun tarkoitus on selkeä näytöillä. Peruuttamisen ei tarvitse olla muodollista, mutta täytyy ilmetä selvästi.
Unohtaminen Ei käsitelty. Unohtaminen ei peruuta aiempaa testamenttia, mutta uusi testamentti voi sen korvata.
Näyttövaatimus Vahvaa näyttöä tarvitaan, jos sanamuoto ei ole tulkinnanvarainen. Yleisten periaatteiden mukaan uudesta testamentista ilmenevä selkeä tahto riittää.
Mikä tästä hyödyttää sinua?

Näiden uusien ja vanhempien ennakkopäätösten kautta voimme ymmärtää, kuinka tuomioistuimet arvioivat testamentin todellista tarkoitusta, tunnistavat virheitä ja miten uuden testamentin tahto vaikuttaa vanhempiin määräyksiin. Nämä päätökset palvelevat:

Tulkintojen perusteita: Milloin oikeus antaa painoarvoa sanamuodolle ja milloin tarkoitukselle?

Näyttöön perustuvan päätöksenteon edellytykset: Kuinka paljon ja millaista näyttöä vaaditaan?

Testamentin peruuttamisen muodollinen vs. tarkoituksellinen vaikutus.

Jos haluat, voimme jatkaa syventymistä esimerkiksi:

Miten nykyinen perintökaari (11 luku 1 § tai 10 luku 5 §) ohjaa tulkintaa ja peruuttamista?

Onko sinulla mielessä uudempia tuomioita (KKO 2020-luvulla) samaan teemaan liittyen?

Haluaisitko analyysiä tietyn tapauksen näyttöperusteista tai hylkäysperusteista?

Mihin suuntaan haluat jatkaa?

Lue lisää

Eli kun testamentilla saava sanoo, että testamentilla oli tarkoitus siirtää omistus ja testamentilla saavan lapset vahvistaa, että juu, niin oli tarkoitettu, että omistus tulee meille. KKO, sheelvää..

Jep jep.

Anonyymi kirjoitti:

Yritin sanoa että hallintaoikeutta ei voi syntyä ilman omistajaa. Perintökaari (PK) tuo useaan otteeseen selvästi esiin, että tällaisessa tilanteessa omistaja on olemassa ja laissa määritelty. Mutta en osaa sanoa muuta kun en vain osaa.

Lue lisää

Testamnetissa voidaan määrätä hallintaoikeus ilman, että omistusoikeutta saa kukaan. Kysymys on silooin omistuksettoman tilan testamenttisaannosta. Kun tällöin saajana EI OLE testamentintekijän suora jälkeläinen, testamnentin saaja ei maksa perintöveroa, vaan perintövero lyykkääntyy siihen asti, kun perintö siirtyy jollekin perilliselle omistusoikeudella.

Perittävän suora jälkeläinen joutuu sen sijaan maksamaan perintöveron, vaikka hän ei saisikaan omistusoikeutta.

Anonyymi kirjoitti:

Testamnetissa voidaan määrätä hallintaoikeus ilman, että omistusoikeutta saa kukaan. Kysymys on silooin omistuksettoman tilan testamenttisaannosta. Kun tällöin saajana EI OLE testamentintekijän suora jälkeläinen, testamnentin saaja ei maksa perintöveroa, vaan perintövero lyykkääntyy siihen asti, kun perintö siirtyy jollekin perilliselle omistusoikeudella.

Perittävän suora jälkeläinen joutuu sen sijaan maksamaan perintöveron, vaikka hän ei saisikaan omistusoikeutta.

Lue lisää

Niin mutta esimerkissä aiemmin oli tuleva omistaja myöhemmin. Perintöveron joutuu joku maksamaan aina ja siltä ei voi välttyä. Tähän asti sitten omistaja on kuolinpesä.

Anonyymi kirjoitti:

Niin mutta esimerkissä aiemmin oli tuleva omistaja myöhemmin. Perintöveron joutuu joku maksamaan aina ja siltä ei voi välttyä. Tähän asti sitten omistaja on kuolinpesä.

Olipa lyhyessä tekstissä paljon virheitä.

> Testamnetissa voidaan määrätä hallintaoikeus ilman, että omistusoikeutta saa kukaan.

Väärä tulkinta. Jos pelkästä hallintaoikeudesta määrätään testamentilla, omistusoikeus siirtyy perimysoikeuden mukaisesti.

> Kysymys on silooin omistuksettoman tilan testamenttisaannosta.

Väärä tulkinta, eli ei ole. Ja mistä tuo tila terminä tulee mukaan?

> testamnentin saaja ei maksa perintöveroa, vaan perintövero lyykkääntyy siihen asti, kun perintö siirtyy jollekin perilliselle omistusoikeudella.

Perintövero maksetaan normaalisti, mutta siitä tehdään hallintaoikeusvähennys. Perillisen asemassa oleva joutuu maksamaan perintöveron, jos on perimyskaaren mukaisen omistajan asemassa.

--

Hallintaoikeus on rasite. Perillinen maksaa veroa siitä verotusarvosta, joka jäljelle jää hallintaoikeusvähennyksen jälkeen. Hallintaoikeusrasite pienentää verotettavaa omaisuusarvoa, mikä usein alentaa perintöveroluokkaa ja veroasteikkoa.

Testamentilla saatu hallintaoikeus verotetaan perintöverolla hallintaoikeuden rahamääräisestä pääomitetusta arvosta. Verotuksen perusteena on kohdeomaisuuden käypä verotusarvo perintökaaren ja verotusarvoasetuksen mukaan. Hallintaoikeuden arvo lasketaan Verohallinnon ohjeella.

Anonyymi kirjoitti:

Olipa lyhyessä tekstissä paljon virheitä.

> Testamnetissa voidaan määrätä hallintaoikeus ilman, että omistusoikeutta saa kukaan.

Väärä tulkinta. Jos pelkästä hallintaoikeudesta määrätään testamentilla, omistusoikeus siirtyy perimysoikeuden mukaisesti.

> Kysymys on silooin omistuksettoman tilan testamenttisaannosta.

Väärä tulkinta, eli ei ole. Ja mistä tuo tila terminä tulee mukaan?

> testamnentin saaja ei maksa perintöveroa, vaan perintövero lyykkääntyy siihen asti, kun perintö siirtyy jollekin perilliselle omistusoikeudella.

Perintövero maksetaan normaalisti, mutta siitä tehdään hallintaoikeusvähennys. Perillisen asemassa oleva joutuu maksamaan perintöveron, jos on perimyskaaren mukaisen omistajan asemassa.

--

Hallintaoikeus on rasite. Perillinen maksaa veroa siitä verotusarvosta, joka jäljelle jää hallintaoikeusvähennyksen jälkeen. Hallintaoikeusrasite pienentää verotettavaa omaisuusarvoa, mikä usein alentaa perintöveroluokkaa ja veroasteikkoa.

Testamentilla saatu hallintaoikeus verotetaan perintöverolla hallintaoikeuden rahamääräisestä pääomitetusta arvosta. Verotuksen perusteena on kohdeomaisuuden käypä verotusarvo perintökaaren ja verotusarvoasetuksen mukaan. Hallintaoikeuden arvo lasketaan Verohallinnon ohjeella.

Lue lisää

Ei kaikessa ollut virhettä!

Perinnönjättäjä on voinut antaa hallintaoikeudesta testamentilla. Hallintaoikeustestamentilla voi saada hallintaoikeuden perinnönjättäjän koko omaisuuteen, osaan siitä tai yksittäiseen esineeseen.

Kun saat testamentilla vain hallintaoikeuden etkä omistusoikeutta:

Asia merkitään perukirjaan tai erilliseen testamentin tiedoksiantotodistukseen.
Hallintaoikeudesta ei tule sinulle perintöveroa.
Omistusoikeuden saaja saa perintöverotuksessa hallintaoikeusvähennyksen.

--

Joskus kyseessä voi olla myös omistajattoman tilan testamentti.

Omaisuuden hallintaoikeus ja omistusoikeus voivat siirtyä testamentilla perinnönsaajille eri tavoin:

Sama henkilö saa sekä hallintaoikeuden että omistusoikeuden heti perinnönjättäjän kuoleman jälkeen (omistusoikeustestamentti).
Joku saa hallintaoikeuden ja joku toinen saa samanaikaisesti omistusoikeuden heti perinnönjättäjän kuoleman jälkeen (hallintaoikeustestamentti). Tässä tilanteessa kuolinpesän osakkaat voivat hallintaoikeuden haltijan suostumuksella esimerkiksi myydä omaisuuden.
Kukaan ei saa omistusoikeutta heti perinnönjättäjän kuoleman jälkeen. Omistusoikeus siirtyy vasta testamentissa määrättynä hetkenä (omistajattoman tilan testamentti). Jollakin voi kuitenkin olla omaisuuteen hallintaoikeus, vaikka omistusoikeutta ei ole kenelläkään.

Lähde on Verohallinto,

Anonyymi kirjoitti:

Ei kaikessa ollut virhettä!

Perinnönjättäjä on voinut antaa hallintaoikeudesta testamentilla. Hallintaoikeustestamentilla voi saada hallintaoikeuden perinnönjättäjän koko omaisuuteen, osaan siitä tai yksittäiseen esineeseen.

Kun saat testamentilla vain hallintaoikeuden etkä omistusoikeutta:

Asia merkitään perukirjaan tai erilliseen testamentin tiedoksiantotodistukseen.
Hallintaoikeudesta ei tule sinulle perintöveroa.
Omistusoikeuden saaja saa perintöverotuksessa hallintaoikeusvähennyksen.

--

Joskus kyseessä voi olla myös omistajattoman tilan testamentti.

Omaisuuden hallintaoikeus ja omistusoikeus voivat siirtyä testamentilla perinnönsaajille eri tavoin:

Sama henkilö saa sekä hallintaoikeuden että omistusoikeuden heti perinnönjättäjän kuoleman jälkeen (omistusoikeustestamentti).
Joku saa hallintaoikeuden ja joku toinen saa samanaikaisesti omistusoikeuden heti perinnönjättäjän kuoleman jälkeen (hallintaoikeustestamentti). Tässä tilanteessa kuolinpesän osakkaat voivat hallintaoikeuden haltijan suostumuksella esimerkiksi myydä omaisuuden.
Kukaan ei saa omistusoikeutta heti perinnönjättäjän kuoleman jälkeen. Omistusoikeus siirtyy vasta testamentissa määrättynä hetkenä (omistajattoman tilan testamentti). Jollakin voi kuitenkin olla omaisuuteen hallintaoikeus, vaikka omistusoikeutta ei ole kenelläkään.

Lähde on Verohallinto,

Lue lisää

Testamentilla annettu pelkkä hallintaoikeus ei aiheuta perintöveroa hallintaoikeuden saajalle. Perintöverovelvolliseksi tulee se, jolle omistusoikeus perimysoikeuden perusteella siirtyy – yleensä kuolinhetkellä suora jälkeläinen. Kun omistusoikeus myöhemmin alkaa, Verohallinto vähentää omistusoikeuden verotusarvosta hallintaoikeuden elinikäisen arvon (ikäkerroin × käypä verotusarvo × tuottokerroin) hallintaoikeusvähennyksenä, minkä ansiosta perintöveron määrä pienenee.

Anonyymi kirjoitti:

Testamentilla annettu pelkkä hallintaoikeus ei aiheuta perintöveroa hallintaoikeuden saajalle. Perintöverovelvolliseksi tulee se, jolle omistusoikeus perimysoikeuden perusteella siirtyy – yleensä kuolinhetkellä suora jälkeläinen. Kun omistusoikeus myöhemmin alkaa, Verohallinto vähentää omistusoikeuden verotusarvosta hallintaoikeuden elinikäisen arvon (ikäkerroin × käypä verotusarvo × tuottokerroin) hallintaoikeusvähennyksenä, minkä ansiosta perintöveron määrä pienenee.

Lue lisää

Eli annettu kommentti oli täysin oikein olettaen että testamentilla määrätään aluksi vain hallinnasta ja omistuksesta siirtymäajalla tai ajalla T.

Pahoittelut itse tekemistäni virheistä, en ymmärtänyt sanamuotoja tarkoitusta!

Väitteissä 2, 3, 4,5...taisi kuitenkin olla omistaja omaisuudelle
...
Omistajattoman tilan testamentti ja perintövero
Jos olet perillinen suoraan alenevassa tai ylenevässä polvessa eli lapsi, lapsenlapsi, vanhempi tai isovanhempi:

Omistajattoman tilan testamentista huolimatta maksat perintöveroa heti perinnönjättäjän kuoleman jälkeen. Perintövero määräytyy sen mukaan, mikä on omaisuuden käypä arvo perinnönjättäjän kuolinhetkellä.
Verohallinto vähentää kuolinpesän varoista mahdollisen hallintaoikeuden arvon.
Verohallinto vahvistaa omaisuudelle arvon, jota käytetään perintöverotuksessa ja luovutusvoittoverotuksessa.
Jos olet muu perillinen:

Maksat perintöveroa vasta sen jälkeen kun omistusoikeus alkaa. Perintövero määräytyy sen mukaan, mikä on omaisuuden käypä arvo sillä hetkellä, kun omistusoikeus alkaa.
Hallintaoikeusvähennystä ei tehdä, koska yleensä hallintaoikeus päättyy samalla hetkellä kun omistusoikeus alkaa.
Omaisuuden perintöverotusarvo luovutusvoittoverotusta varten muodostuu vasta sitten, kun perintöverotus omaisuudesta on toimitettu.
Ilmoita omistusoikeuden alkamisesta
Kun saat omaisuuden omistusoikeuden, ilmoita siitä meille vapaamuotoisesti. Omistajattoman tilan testamenteissa omistusoikeus alkaa tyypillisesti silloin kun hallintaoikeus päättyy. Kerro ilmoituksessasi seuraavat asiat:

milloin omistusoikeus alkoi (eli omaisuuden omistajaton tila päättyi)
mitkä varat ja velat eivät ole enää ilman omistajaa
mikä oli näiden varojen ja velkojen käypä arvo, kun omistusoikeus alkoi
kuka tai ketkä saavat omistusoikeuden näihin varoihin ja velkoihin ja miltä osin
miten mahdollinen ositus aiotaan toteuttaa.
Ilmoituksen sisältö on yleensä samankaltainen kuin perukirjassa.

Kaikkien omistusoikeuden saajien pitää allekirjoittaa ilmoitus itse tai valtuuttaa kirjallisella valtakirjalla toinen henkilö allekirjoittamaan ilmoitus.

Anna ilmoitus 3 kuukauden kuluessa siitä, kun omistusoikeus alkoi. Lähetä ilmoitus postitse mihin tahansa Verohallinnon toimipisteeseen.

Lisätietoa:

Verohallinnon päätös perintö- ja lahjaverotusta varten annettavista tiedoista

Kannanotto: Omistajattoman tilan testamentti perintöverotuksessa

No kuitenkin väite 2, 3,4,5 ja 6 on väärin. Väite 1 on oikein. Kaikkeen kun seuraa oheista Verohallinnon ohjetta.

ChatGTP ottamatta Verohallinnon kyseistä ohjetta huomioon ainakaan kaikessa.
Ja erinäiset tapaukset listaten...
Tässä on tiivistetty arvio väitteistä, jotka koskevat hallintaoikeuden ja omistusoikeuden eroja, testamentteja, verotusta ja perintökaaren sääntöjä. Olen pyrkinyt analysoimaan väitteet lain ja käytännön näkökulmasta:

Väite 1:

"Hallintaoikeutta ei voi syntyä ilman omistajaa. Perintökaari (PK) tuo useaan otteeseen selvästi esiin, että tällaisessa tilanteessa omistaja on olemassa ja laissa määritelty."

Oikea arvio: Väite on osittain harhaanjohtava. Hallintaoikeus voi syntyä ilman, että hallintaoikeuden saaja on samalla omistaja. Tämä ilmenee esimerkiksi perintökaaren (PK) säännöksistä, joissa hallintaoikeus voi määräytyä testamentilla tai perintönä, vaikka omistusoikeus menee toiselle perilliselle. Hallintaoikeus voi olla rajoitettu, ja omistusoikeus voi kuulua toiselle, mutta ei ole este hallintaoikeuden syntymiselle.

Väite 2:

"Testamentissa voidaan määrätä hallintaoikeus ilman, että omistusoikeutta saa kukaan."

Oikea arvio: Väite on periaatteessa oikein, mutta sillä on rajoituksia. Testamentissa voidaan määrätä hallintaoikeus, mutta omistusoikeus ei siirry hallintaoikeuden saajalle. Esimerkiksi perintökaaren mukaan hallintaoikeus voi olla rajoitettu tietyn ajan tai määrätyn ehtojen mukaan, mutta omistusoikeus ei siirry ennenkuin hallintaoikeus päättyy.

Väite 3:

"Jos pelkästä hallintaoikeudesta määrätään testamentilla, omistusoikeus siirtyy perimysoikeuden mukaisesti."

Oikea arvio: Tämä väite on oikea. Jos testamentilla määrätään vain hallintaoikeus (esimerkiksi puoliso voi saada hallintaoikeuden), omistusoikeus siirtyy perimysoikeuden mukaisesti eli perintökaaren sääntöjen mukaan omistusoikeus menee toiselle henkilölle, joka saattaa olla muu perillinen.

Väite 4:

"Perintövero maksetaan normaalisti, mutta siitä tehdään hallintaoikeusvähennys. Perillisen asemassa oleva joutuu maksamaan perintöveron, jos on perimyskaaren mukaisen omistajan asemassa."

Oikea arvio: Väite on oikea siinä mielessä, että perintöveroa maksetaan perintökaaren mukaisen omistusoikeuden perusteella. Hallintaoikeusvähennys pienentää verotettavaa arvoa, mutta perintövero määrätään omistusoikeuden siirtymisen mukaan. Hallintaoikeuden saajalle ei yleensä jää omistusoikeutta, mutta hän voi käyttää omaisuutta hallintaoikeutensa puitteissa.

Väite 5:

"Hallintaoikeus on rasite. Perillinen maksaa veroa siitä verotusarvosta, joka jäljelle jää hallintaoikeusvähennyksen jälkeen. Hallintaoikeusrasite pienentää verotettavaa omaisuusarvoa, mikä usein alentaa perintöveroluokkaa ja veroasteikkoa."

Oikea arvio: Väite on osittain oikein. Hallintaoikeus voi toimia eräänlaisena rasitteena, sillä hallintaoikeuden saaja ei ole täysivaltainen omistaja. Hallintaoikeuden vaikutus perintöverotuksessa on se, että verotusarvoa pienennetään hallintaoikeusvähennyksen perusteella, mikä voi johtaa alhaisempaan verotettavan omaisuuden arvoon. Tämä voi hyvinkin alentaa perintöveroluokkaa ja veroasteikkoa, mutta on huomioitava, että vero määräytyy monesti myös omaisuuden arvojen perusteella.

Väite 6:

"Testamentilla saatu hallintaoikeus verotetaan perintöverolla hallintaoikeuden rahamääräisestä pääomitetusta arvosta. Verotuksen perusteena on kohdeomaisuuden käypä verotusarvo perintökaaren ja verotusarvoasetuksen mukaan. Hallintaoikeuden arvo lasketaan Verohallinnon ohjeella."

Oikea arvio: Väite on oikea. Testamentilla saatu hallintaoikeus verotetaan perintöverolla hallintaoikeuden rahamääräisestä arvosta, joka lasketaan Verohallinnon ohjeiden mukaan. Tämä arvio perustuu hallintaoikeuden käypään verotusarvoon, joka määräytyy perintökaaren ja verotusarvoasetuksen sääntöjen mukaan. Verohallinto antaa tarkempia ohjeita arvojen laskemiseksi.

Yhteenveto:

Väitteet käsittelevät hallintaoikeuden ja omistusoikeuden eroja, perintöverotusta ja testamentin vaikutuksia. Useimmat väitteet pitävät paikkansa osittain, mutta niihin liittyy myös tarkempia sääntöjä ja rajoituksia, jotka kannattaa huomioida erityisesti verotuksen ja omistusoikeuden näkökulmasta. Perintökaari ja verohallinnon ohjeet ovat keskeisiä sääntöjä, jotka määrittelevät, kuinka hallintaoikeus ja omistusoikeus vaikuttavat verotukseen ja omaisuuden hallintaan.

Anonyymi kirjoitti:

No kuitenkin väite 2, 3,4,5 ja 6 on väärin. Väite 1 on oikein. Kaikkeen kun seuraa oheista Verohallinnon ohjetta.

Mitä tuossa yritettiin sanoa?

Anonyymi kirjoitti:

Mitä tuossa yritettiin sanoa?

Mitäs tänne tulet kyselemään?

Anonyymi kirjoitti:

Mitäs tänne tulet kyselemään?

Lainaus: "No kuitenkin väite 2, 3,4,5 ja 6 on väärin. Väite 1 on oikein. Kaikkeen kun seuraa oheista Verohallinnon ohjetta."

https://www.hs.fi/suomi/art-2000011407667.html

Tuo artikkeli vastaa aiheeseen. "N:n mukaan pahinta on hakemusten huono kielioppi. Lauseet ovat lyhyitä ja rakenteeltaan takkuisia, pilkkuja ei käytetä eikä erisnimiä kirjoiteta isolla alkukirjaimella. ”Se on ihan käsittämätöntä. Eikö koulussa opeteta enää lukemaan ja kirjoittamaan?”

Kun ei vaan osata!