Satuin lukemaan juttua analyyttisestä teologiasta ja siinä oli esim. tällaisia lauseita:
"Puolustuspuheista huolimatta analyyttisen teologian projekti voi vaikuttaa vastenmieliseltä niille, jotka varovat sullomasta Jumalaa ihmisen järjen ja kielen laatikkoon."
"Analyyttisen teologian aktiivinen puuhamies, filosofi Michael Rea toteaa, että kyseinen koulukunta kyllä suhtautuu vakavasti ja optimisesti mahdollisuuteen saada ihan oikeaa tietoa Jumalasta ja hänen teoistaan. Mutta Rean mukaan tämä tieto ei koskaan tule olemaan täydellistä, eikä teologian tutkimuskohdetta – Jumalaa – koskaan riisuta kokonaan mysteereistä."
On aika omituista, että ihmiset (ja teologit) eivät enää ymmärrä Jumalaansa, vaikka ihmiset ovat sen itse keksineet.
Täydellinen tieto Jumalasta? Ja Jumalan mysteerit? Ovatko ihmiset itse pudonneet kärryiltä jutuissaan Jumalastaan? Kukaan ei taida enää muistaa, mitä kaikkea on aikojen kuluessa tullut sanottua. Vai onkohan jutut liian ristiriitaisia, ettei niissä ole mitään tolkkua.
Vai eikö uskalleta nähdä totuutta?
"Puolustuspuheista huolimatta analyyttisen teologian projekti voi vaikuttaa vastenmieliseltä niille, jotka varovat sullomasta Jumalaa ihmisen järjen ja kielen laatikkoon."
"Analyyttisen teologian aktiivinen puuhamies, filosofi Michael Rea toteaa, että kyseinen koulukunta kyllä suhtautuu vakavasti ja optimisesti mahdollisuuteen saada ihan oikeaa tietoa Jumalasta ja hänen teoistaan. Mutta Rean mukaan tämä tieto ei koskaan tule olemaan täydellistä, eikä teologian tutkimuskohdetta – Jumalaa – koskaan riisuta kokonaan mysteereistä."
On aika omituista, että ihmiset (ja teologit) eivät enää ymmärrä Jumalaansa, vaikka ihmiset ovat sen itse keksineet.
Täydellinen tieto Jumalasta? Ja Jumalan mysteerit? Ovatko ihmiset itse pudonneet kärryiltä jutuissaan Jumalastaan? Kukaan ei taida enää muistaa, mitä kaikkea on aikojen kuluessa tullut sanottua. Vai onkohan jutut liian ristiriitaisia, ettei niissä ole mitään tolkkua.
Vai eikö uskalleta nähdä totuutta?
Vastaukset 4
Vanhimmat
"Puolustuspuheista huolimatta analyyttisen teologian projekti voi vaikuttaa vastenmieliseltä niille, jotka varovat sullomasta Jumalaa ihmisen järjen ja kielen laatikkoon."
Tuossa lausumassa mielenkiintoinen kohta on tuo Jumalan sullominen ihmisen KIELEN laatikkoon. Etenkin nykymalliset uskonnot ovat abstrakteja, kun Jumalalta on riisuttu kaikki säiden säätämiset ja kulkutautien lähettämiset pois ja Jumalasta on tullut vain idea "jostain niinku sillee korkeimmasta voimasta tai jotain", niin kielipeli eli ns. "kaanaan kieli" on yhtä keskeisemmässä asiassa.
Jos uskontoa yrittäisi selkokielistää, niin siitä katoaisi loputkin sen sisällöstä.
Mainittu on sitä "witgensteinilaista" tulkintaa uskonnosta kielipelinä. Sen keskeinen teema on, että puheen jumalasta ei ole edes tarkoitus kuvat todellisuutta. Kysymys on uskonnollisesta merkityksellisyydestä ja symboleista.
Tavoitteena on "totuus" jumalkuvasta, ei niinkään msitään sellaisesta, minkä uskottaisiin todellisuudessa olevankaan olemassa. Siksi "tosi uskovainen" pitää tällaista tutkimusta ateistisena.
Miten ihmeessä voidaan puhua MINKÄÄNLAISESTA tiedosta jumalan yhteydessä? Usko ei täytä edes epätäydellisen tiedon tunnusmerkkejä.
Olet kysymyksessäsi asian ytimessä. Kukaan tiedemies ei puhu tiedosta, kun käsitellään jumaluuksia. Vaikka tiedemies itse uskoisi jumaliin, hän ei tee sitä (tieteelliseen) tietoon perustuen. Hän vetoaa uskossaan yleensä henkilökohtaiseen kokemukseen tai tunteeseen.
Siksi ainoa oikea asenne jumalan/-ien olemassa olemiseen on agnostismi. Kun tietoa jumalista ei ole/ei voi edes olla kaikenlainen rationaalinen kannan ottaminen jumaliin on perusteetonta.