Tuleeko velkajarrun takia niin suuret leikkaukset,

Eikö yritystuet voisi lopettaa ja jakaa rahat työläisille joskus edes kerran

Pian hävittäjien laskut alkavat juosta. Hinta sen kun nousee, eikä koneita saada kunnolla toimimaan edelleenkään.

Eli niin kuin eräässä naapurimaassa.

Tämä maa olisi autio ja tyhjä ilman velkarahaa.
Yritykset ja sen työntekijät tarvitsevat lainaa joka maksetaan takaisin jopa vuosikymmeniä, työllä.

Suomen Pankin tehtävä on huolehtia siitä, että taloudessa on riittävästi euroja.
Jolla pankit sitten rahoittavat velkarahalla taloutta, ettei se talous hyydy ja tyystin kupsahda.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä maa olisi autio ja tyhjä ilman velkarahaa.
Yritykset ja sen työntekijät tarvitsevat lainaa joka maksetaan takaisin jopa vuosikymmeniä, työllä.

Suomen Pankin tehtävä on huolehtia siitä, että taloudessa on riittävästi euroja.
Jolla pankit sitten rahoittavat velkarahalla taloutta, ettei se talous hyydy ja tyystin kupsahda.

Lue lisää

Velkarahaa käytetään paljon muuhun kuin tuottaviin yrityksiin, esim. sosiaalisiin vastikkeettomiin rahanjakoihin ilman mitään vastinetta kuten työtä! Vanha kunnon hätäaputyö olisikin taas valjastettava käyttöön. Urkin aikanahan riitti muistaakseni noin 70'000 työtöntä saamaan aikaan tuon hätäaputyö ratkaisun jolla silloin tehtiin teitä ja uusia lentokenttiä. Nyt voitaisiin lapio menetelmällä ennallistaa kuivatettuja soita ja saada taas hiilinielut toimimaan.

Extyökkäri kirjoitti:

Velkarahaa käytetään paljon muuhun kuin tuottaviin yrityksiin, esim. sosiaalisiin vastikkeettomiin rahanjakoihin ilman mitään vastinetta kuten työtä! Vanha kunnon hätäaputyö olisikin taas valjastettava käyttöön. Urkin aikanahan riitti muistaakseni noin 70'000 työtöntä saamaan aikaan tuon hätäaputyö ratkaisun jolla silloin tehtiin teitä ja uusia lentokenttiä. Nyt voitaisiin lapio menetelmällä ennallistaa kuivatettuja soita ja saada taas hiilinielut toimimaan.

Lue lisää

Nykyään ei kaiveta lapiolla edes hautoja, suokuokista sitten puhumattakaan.

Hyvinvointia pidetään yllä lähinnä palkkakertymällä josta sitten muodostuu verotulot.
Tarkoittaa sitä, että mitä parempi ansiotaso, sitä paremmin yhteiskunta pärjää ja hyvinvointi lisääntyy.
Suomi ei etene sillä, että koulutetut ihmiset muodostavat kivenpyörittäjien yhteisöjä.

Kokoomuksen varastelu on naamioitu termiksi sopeutus. Aika veijareita nämä despoottiset mafialaiset

Extyökkäri kirjoitti:

Velkarahaa käytetään paljon muuhun kuin tuottaviin yrityksiin, esim. sosiaalisiin vastikkeettomiin rahanjakoihin ilman mitään vastinetta kuten työtä! Vanha kunnon hätäaputyö olisikin taas valjastettava käyttöön. Urkin aikanahan riitti muistaakseni noin 70'000 työtöntä saamaan aikaan tuon hätäaputyö ratkaisun jolla silloin tehtiin teitä ja uusia lentokenttiä. Nyt voitaisiin lapio menetelmällä ennallistaa kuivatettuja soita ja saada taas hiilinielut toimimaan.

Lue lisää

Hätäaputyöt eivät sovellu markkinatalous ja kilpailuyhteiskuntaan.Firmat pillastuvat heti jos joku/jotkut tekevät työtä liian halvalla. Extyökkäri ei näytä ymmärtävän näitä asioita, kuten kokoomuskommarit ei yleensäkään

Anonyymi kirjoitti:

Nykyään ei kaiveta lapiolla edes hautoja, suokuokista sitten puhumattakaan.

Hyvinvointia pidetään yllä lähinnä palkkakertymällä josta sitten muodostuu verotulot.
Tarkoittaa sitä, että mitä parempi ansiotaso, sitä paremmin yhteiskunta pärjää ja hyvinvointi lisääntyy.
Suomi ei etene sillä, että koulutetut ihmiset muodostavat kivenpyörittäjien yhteisöjä.

Lue lisää

Voidaan alkaa uudelleen, kyllä Billnäs niitä tekee tarpeeseen. Siinä saa raitista ilmaa ja kunto nousee ja ainahan voi sitten hakea siinä samalla työtä joka enemmän miellyttää!

Saatat olla se tarkoittamasi Lyyli itse, kun et ymmärrä monestakaan asiasta pätkän vertaa. Ajattelusi ontuu pahasti tässä velkakysymyksessäkin.

Velkaahan ei tarvitse ottaa lainkaan, jos julkisen talouden tulot ja menot ovat tasapainossa. Taspaino horjuu aina silloin tällöin yllättävien syiden vuoksi. Esim. vuoden 2020 budjetti päätettiin vuonna 2019 syksyllä. Näin toimitaan joka vuosi. Se on siis talousarvio tulevan vuoden menoista ja tuloista. Kun arvio pettää, joudutaan taloutta paikkaamaan usein velalla. Näin kävi juuri vuonna 2020, kun koronaepidemia hyydytti talouden. Valtio ja kunnat eivät saaneetkaan arvion mukaisia tuloja. Ja samaan aikaan menoja piti lisätä yritysten tukemiseksi, jottei seuraisi suurta konkurssiaaltoa ja jättimäistä massatyöttömyyttä. Tähän tilanteeseen oli mahdoton varautua etukäteen. Sen seurauksena valtio velkaantui sinä vuonna lähes 20 miljardia euroa. Sopeuttaminen tässä tilanteessa olisi voinut tarkoittaa esim. terveydenhuollon kovaa alasajoa, joka olisi vain pahentanut koronan seurauksia. Oli parempi ottaa velkaa kuin ajaa yhteiskunta alas kertarytinällä. Nämä olivat siinä tilanteessa ne realistiset vaihtoehdot. Kukaan ei ehdottanut silloin yhteiskunnan alasjajoa. Velkaantuminen siunattiin niin hallituksessa ja kuin oppositiossa ilman mitään soraääniä.

Valtio on ottaa niin meillä kuin muualla velkaa myös elvyttääkseen taloutta. Tapoja voi olla monia. Meillä suosittu tapa on velkaelvytys, koska esim. valuutan devalvoiminen ei ole enää mahdollista. Ne kohdentuvat toki eri lailla, velkaelvytys nostaa maan sisäistä taloutta ja devalvaatio ulkomaan kauppaa. USAssa suositaan vähän joka sortin elvytystä. 2010-luku oli FEDIin massiivista rahapoliittista elvystä eli käytännössä vaan painettiin lisää rahaa markkinoille. Trump käytti ensimmäisellä kaudella jopa ns. helikopterirahaa eli kansalaisille jaettiin dollareita ilmaiseksi. Valtiot panevat vireille usein velkarahan avulla julkisia infrahankkeita kuten teiden, rautateiden ja muiden väylien rakentamisia elvyttääkseen taloutta ja luodakseen työpaikkoja. Näillä toimilla on sitten kerrannaisvaikutuksia eli panevat talouskehitykseen vauhtia. Usein käytetty keino on verojen alentaminen, joka lyhyellä tähtäimellä vähentää valtion tuloja, mutta voi pitkällä aikavälillä tuoda niitä lisää. Tässä onkin kaiken elvytyksen pointti. Lisäämällä valtion menoja ja/vähentämällä tuloja voidaan saada aikaan kehitys, joka vähän pitemmällä aikavälillä lisääkin valtion tuloja ja vähentää menoja. Tämä on se, mitä et näytä tajuavan sitten yhtään, vaikka julkiset taloudet eri puolilla maailmaa ovat käyttäneet näitä temppuja maailman sivu, käyttävät tänäkin päivänä ja tulevat käyttämään jatkossakin.

Esim. Saksa on tullut tunnetuksi tiukan talouden maana, joka ei mielellään elä "yli varojensa" lyhyelläkään aikavälillä. Nyt Saksassa on huomattu, että talouskasvua ei saada aikaan ilman suuren luokan elvystä. Saksassa ei enää pelätä velkaantumista samassa määrin kuin aiemmin. Rahaa pannaan nyt elvytykseen ennätysmäärällä. Tämä on myös meille suomalaisille ilouutinen, koska se lisää vientituotteidemme kysyntää. Ottamalla lisää velkaa Saksakin haluaa nostaa bruttokansantuotettaan. Jos se nousee tarpeeksi, voi käydä niin, että velan suhde BKT:hen pienenee nopeasti, vaikka velkaa ei lyhenntäisi. Tämä tarkoittaa velan inflatoitumista eli sen takaisinmaksu tulee helpommaksi velalliselle. Asuntovelallisille tämä on ollut tuttu ilmiö jo vuosikymmenten takaa.

Velka ei tule siis aina vaan kalliimmaksi vaan yleensä on käynyt päinvastoin. Se tulee aina vain halvemmaksi riippumatta siitä, lyhennetäänkö velkaa vai ei. Velan korko ei riipu siitä, lyhennetäänkö velkaa vai ei. Inflaation taso ja siihen perustuvat keskuspankkien korkopolitiikka määrittää korkotason.

Extyökkäri kirjoitti:

Velkarahaa käytetään paljon muuhun kuin tuottaviin yrityksiin, esim. sosiaalisiin vastikkeettomiin rahanjakoihin ilman mitään vastinetta kuten työtä! Vanha kunnon hätäaputyö olisikin taas valjastettava käyttöön. Urkin aikanahan riitti muistaakseni noin 70'000 työtöntä saamaan aikaan tuon hätäaputyö ratkaisun jolla silloin tehtiin teitä ja uusia lentokenttiä. Nyt voitaisiin lapio menetelmällä ennallistaa kuivatettuja soita ja saada taas hiilinielut toimimaan.

Lue lisää

Höpöhöpö. Mistä olet saanut päähäsi, että velkaa otetaan sosiaaliturvaan yms. Velka ei ole yleensä mitenkään korvamerkittyä. Sitä otetaan valtion talouden tasapainottamiseksi ja talouden elvyttämiseksi.

Hätäaputöitä tehtiin enemmäti 1860-luvulla eli 165 vuotta sitten ja 1930-luvulla eli lähes sata vuotta sitten. Viimeiset hätäaputyöt tehtiin 1960-luvulla. Niiden teettämisessä ei olisi järjen hiventäkään nykyaikana eikä enää pitkiin aikoihin historiassa taaksepäin. Syynä on se, että ne tulisivat paljon kalliimmaksi yhteiskunnalle kuin työn teettäminen jollakin yrityksellä. Työkoneet tekevät lapiohommat satoja kertoja nopeammin. Työvoimaa jouduttaisiin kuljettamaan ja ruokkimaan pitkien etäisyyksien päässä. Työhön pitäisi opastaa ja kouluttaa ja sitä pitäisi valvoa. Hätäaputyötä tehneillekin maksettiin aikoinaan palkkaa, mikä oli 80 % sekatyömiehen palkasta. Ei ole mitään järkeä teettää sellaista työtä, jonka kustannukset tulevat yhteiskunnalle kalliimmiksi kuin työn teettäminen markkinaehtoisesti. Tämäkin ehdotuksesti on niin järjetön kuin olla ja voi.

Hätäaputyöhön soveltuvia töitä on aika harvassa. Lähinnä voisi kai ajatella sellaisia töitä, joita teetäteen siviilipalvelumiehillä. Yleensä ne eivät ole mitään suurten massojen työpaikkoja vaan aika räätälöityjä kohteita harvoille ja valituille. Ehkä vanhusten ulkoiluttaminen ja sen kaltaiset tehtävät voisivat soveltua vähän suuremmille määrille. Nekään eivät toisi mitään taloudellista lisäarvoa vaan parantaisivat lähinnä vanhusten elämänlaatua.

mielipidepankki kirjoitti:

Höpöhöpö. Mistä olet saanut päähäsi, että velkaa otetaan sosiaaliturvaan yms. Velka ei ole yleensä mitenkään korvamerkittyä. Sitä otetaan valtion talouden tasapainottamiseksi ja talouden elvyttämiseksi.

Hätäaputöitä tehtiin enemmäti 1860-luvulla eli 165 vuotta sitten ja 1930-luvulla eli lähes sata vuotta sitten. Viimeiset hätäaputyöt tehtiin 1960-luvulla. Niiden teettämisessä ei olisi järjen hiventäkään nykyaikana eikä enää pitkiin aikoihin historiassa taaksepäin. Syynä on se, että ne tulisivat paljon kalliimmaksi yhteiskunnalle kuin työn teettäminen jollakin yrityksellä. Työkoneet tekevät lapiohommat satoja kertoja nopeammin. Työvoimaa jouduttaisiin kuljettamaan ja ruokkimaan pitkien etäisyyksien päässä. Työhön pitäisi opastaa ja kouluttaa ja sitä pitäisi valvoa. Hätäaputyötä tehneillekin maksettiin aikoinaan palkkaa, mikä oli 80 % sekatyömiehen palkasta. Ei ole mitään järkeä teettää sellaista työtä, jonka kustannukset tulevat yhteiskunnalle kalliimmiksi kuin työn teettäminen markkinaehtoisesti. Tämäkin ehdotuksesti on niin järjetön kuin olla ja voi.

Hätäaputyöhön soveltuvia töitä on aika harvassa. Lähinnä voisi kai ajatella sellaisia töitä, joita teetäteen siviilipalvelumiehillä. Yleensä ne eivät ole mitään suurten massojen työpaikkoja vaan aika räätälöityjä kohteita harvoille ja valituille. Ehkä vanhusten ulkoiluttaminen ja sen kaltaiset tehtävät voisivat soveltua vähän suuremmille määrille. Nekään eivät toisi mitään taloudellista lisäarvoa vaan parantaisivat lähinnä vanhusten elämänlaatua.

Lue lisää

Extyökkäri kulkee yhtä hitaalla kuin Keskustan palstan pankkomajuri sekä "Oikeistodemari". Liekö kysymyksessä yksi ja sama hyypiö.

mielipidepankki kirjoitti:

Saatat olla se tarkoittamasi Lyyli itse, kun et ymmärrä monestakaan asiasta pätkän vertaa. Ajattelusi ontuu pahasti tässä velkakysymyksessäkin.

Velkaahan ei tarvitse ottaa lainkaan, jos julkisen talouden tulot ja menot ovat tasapainossa. Taspaino horjuu aina silloin tällöin yllättävien syiden vuoksi. Esim. vuoden 2020 budjetti päätettiin vuonna 2019 syksyllä. Näin toimitaan joka vuosi. Se on siis talousarvio tulevan vuoden menoista ja tuloista. Kun arvio pettää, joudutaan taloutta paikkaamaan usein velalla. Näin kävi juuri vuonna 2020, kun koronaepidemia hyydytti talouden. Valtio ja kunnat eivät saaneetkaan arvion mukaisia tuloja. Ja samaan aikaan menoja piti lisätä yritysten tukemiseksi, jottei seuraisi suurta konkurssiaaltoa ja jättimäistä massatyöttömyyttä. Tähän tilanteeseen oli mahdoton varautua etukäteen. Sen seurauksena valtio velkaantui sinä vuonna lähes 20 miljardia euroa. Sopeuttaminen tässä tilanteessa olisi voinut tarkoittaa esim. terveydenhuollon kovaa alasajoa, joka olisi vain pahentanut koronan seurauksia. Oli parempi ottaa velkaa kuin ajaa yhteiskunta alas kertarytinällä. Nämä olivat siinä tilanteessa ne realistiset vaihtoehdot. Kukaan ei ehdottanut silloin yhteiskunnan alasjajoa. Velkaantuminen siunattiin niin hallituksessa ja kuin oppositiossa ilman mitään soraääniä.

Valtio on ottaa niin meillä kuin muualla velkaa myös elvyttääkseen taloutta. Tapoja voi olla monia. Meillä suosittu tapa on velkaelvytys, koska esim. valuutan devalvoiminen ei ole enää mahdollista. Ne kohdentuvat toki eri lailla, velkaelvytys nostaa maan sisäistä taloutta ja devalvaatio ulkomaan kauppaa. USAssa suositaan vähän joka sortin elvytystä. 2010-luku oli FEDIin massiivista rahapoliittista elvystä eli käytännössä vaan painettiin lisää rahaa markkinoille. Trump käytti ensimmäisellä kaudella jopa ns. helikopterirahaa eli kansalaisille jaettiin dollareita ilmaiseksi. Valtiot panevat vireille usein velkarahan avulla julkisia infrahankkeita kuten teiden, rautateiden ja muiden väylien rakentamisia elvyttääkseen taloutta ja luodakseen työpaikkoja. Näillä toimilla on sitten kerrannaisvaikutuksia eli panevat talouskehitykseen vauhtia. Usein käytetty keino on verojen alentaminen, joka lyhyellä tähtäimellä vähentää valtion tuloja, mutta voi pitkällä aikavälillä tuoda niitä lisää. Tässä onkin kaiken elvytyksen pointti. Lisäämällä valtion menoja ja/vähentämällä tuloja voidaan saada aikaan kehitys, joka vähän pitemmällä aikavälillä lisääkin valtion tuloja ja vähentää menoja. Tämä on se, mitä et näytä tajuavan sitten yhtään, vaikka julkiset taloudet eri puolilla maailmaa ovat käyttäneet näitä temppuja maailman sivu, käyttävät tänäkin päivänä ja tulevat käyttämään jatkossakin.

Esim. Saksa on tullut tunnetuksi tiukan talouden maana, joka ei mielellään elä "yli varojensa" lyhyelläkään aikavälillä. Nyt Saksassa on huomattu, että talouskasvua ei saada aikaan ilman suuren luokan elvystä. Saksassa ei enää pelätä velkaantumista samassa määrin kuin aiemmin. Rahaa pannaan nyt elvytykseen ennätysmäärällä. Tämä on myös meille suomalaisille ilouutinen, koska se lisää vientituotteidemme kysyntää. Ottamalla lisää velkaa Saksakin haluaa nostaa bruttokansantuotettaan. Jos se nousee tarpeeksi, voi käydä niin, että velan suhde BKT:hen pienenee nopeasti, vaikka velkaa ei lyhenntäisi. Tämä tarkoittaa velan inflatoitumista eli sen takaisinmaksu tulee helpommaksi velalliselle. Asuntovelallisille tämä on ollut tuttu ilmiö jo vuosikymmenten takaa.

Velka ei tule siis aina vaan kalliimmaksi vaan yleensä on käynyt päinvastoin. Se tulee aina vain halvemmaksi riippumatta siitä, lyhennetäänkö velkaa vai ei. Velan korko ei riipu siitä, lyhennetäänkö velkaa vai ei. Inflaation taso ja siihen perustuvat keskuspankkien korkopolitiikka määrittää korkotason.

Lue lisää

Minä olen Extyökkäri, en Lyyli!

Ymmärtääkseni eniten korona aikaan tuettiin niitä yrityksiä joiden toimintaa silloisen hallituksen komento esti toimimasta normaalisti ja kuitenkin niiden kulut kuten vuokrat ja velat piti maksaa! Olisi vaan pitänyt säästää enemmän muista kuluista kun kassan pohja paistoi eikä ollut omaa rahaa!

Velan korkomiljardit ovat aina pois normaalista rahoitusvarasta! Siksi velkaa pitää ottaa vain projekteihin joiden katsotaan tuottavan toimiessaan vähintään korot mutta toivon mukaan myös lyhennykset! Muutoin pitää toimia tulojen mukaan!

Röh röh. Lyyli kertoi että vaippakustannukseni tulevat päivä päivältä suuremmiksi. Ei haittaa koska kokoomus maksaa ne kiitoksena puolue uskollisuudestani KVIIIK.

Extyökkäri kirjoitti:

Voidaan alkaa uudelleen, kyllä Billnäs niitä tekee tarpeeseen. Siinä saa raitista ilmaa ja kunto nousee ja ainahan voi sitten hakea siinä samalla työtä joka enemmän miellyttää!

Lue lisää

Mutta se ei ole tuottavaa työtä. Raha ei pyöri eikä verotuloja kerry.

mielipidepankki kirjoitti:

Höpöhöpö. Mistä olet saanut päähäsi, että velkaa otetaan sosiaaliturvaan yms. Velka ei ole yleensä mitenkään korvamerkittyä. Sitä otetaan valtion talouden tasapainottamiseksi ja talouden elvyttämiseksi.

Hätäaputöitä tehtiin enemmäti 1860-luvulla eli 165 vuotta sitten ja 1930-luvulla eli lähes sata vuotta sitten. Viimeiset hätäaputyöt tehtiin 1960-luvulla. Niiden teettämisessä ei olisi järjen hiventäkään nykyaikana eikä enää pitkiin aikoihin historiassa taaksepäin. Syynä on se, että ne tulisivat paljon kalliimmaksi yhteiskunnalle kuin työn teettäminen jollakin yrityksellä. Työkoneet tekevät lapiohommat satoja kertoja nopeammin. Työvoimaa jouduttaisiin kuljettamaan ja ruokkimaan pitkien etäisyyksien päässä. Työhön pitäisi opastaa ja kouluttaa ja sitä pitäisi valvoa. Hätäaputyötä tehneillekin maksettiin aikoinaan palkkaa, mikä oli 80 % sekatyömiehen palkasta. Ei ole mitään järkeä teettää sellaista työtä, jonka kustannukset tulevat yhteiskunnalle kalliimmiksi kuin työn teettäminen markkinaehtoisesti. Tämäkin ehdotuksesti on niin järjetön kuin olla ja voi.

Hätäaputyöhön soveltuvia töitä on aika harvassa. Lähinnä voisi kai ajatella sellaisia töitä, joita teetäteen siviilipalvelumiehillä. Yleensä ne eivät ole mitään suurten massojen työpaikkoja vaan aika räätälöityjä kohteita harvoille ja valituille. Ehkä vanhusten ulkoiluttaminen ja sen kaltaiset tehtävät voisivat soveltua vähän suuremmille määrille. Nekään eivät toisi mitään taloudellista lisäarvoa vaan parantaisivat lähinnä vanhusten elämänlaatua.

Lue lisää

Niin eli hätäaputöiden kaipaaja taitaa kaivata Venäjän suuriruhtinaskuntaa ja 1800-lukiua. Muutenkin silloin valtionhallinnon työtkin oli valjastettu Venäjän tarpeita palvelemaan.

Extyökkäri kirjoitti:

Minä olen Extyökkäri, en Lyyli!

Ymmärtääkseni eniten korona aikaan tuettiin niitä yrityksiä joiden toimintaa silloisen hallituksen komento esti toimimasta normaalisti ja kuitenkin niiden kulut kuten vuokrat ja velat piti maksaa! Olisi vaan pitänyt säästää enemmän muista kuluista kun kassan pohja paistoi eikä ollut omaa rahaa!

Velan korkomiljardit ovat aina pois normaalista rahoitusvarasta! Siksi velkaa pitää ottaa vain projekteihin joiden katsotaan tuottavan toimiessaan vähintään korot mutta toivon mukaan myös lyhennykset! Muutoin pitää toimia tulojen mukaan!

Lue lisää

Haista home, olet kusipäisin kokoomuslainen, teet kommentoinnillasi vain haluaa kokoomuspuolueelletteko, eli oleko kommari???

On opittava tulemaan toimeen tuloillaan. Saattaa sinulle ehkä KELA asiakkaana olla vierasta, mutta jonkun tulothan ne sinunkin kaljasi rahoittaa, raha vaan kiertää KELA:n kautta!

Extyökkäri kirjoitti:

On opittava tulemaan toimeen tuloillaan. Saattaa sinulle ehkä KELA asiakkaana olla vierasta, mutta jonkun tulothan ne sinunkin kaljasi rahoittaa, raha vaan kiertää KELA:n kautta!

Lue lisää

Seniili . . . .

extyökkäri eli satosen arskat, diggaa orpopaskasta!