Kumpi kannattaa hankkia ja miksi?
Croppi vai täyskenno?
Anonyymi-ap
36
341
Vastaukset
- Anonyymi
Asia riippuu siitä, mitä kuvaa. Minulla on molemmat, mutta käytän molemmissa kinokoon objektiiveja.
Itse asiassa käyttäisin aina kinokokoa, mutta esim. makrikuvaus on helpompaa pienikennoisella. Ei tarvitse niin voimakkaita makrolaitteita, kuin kino vaatii.
Samoin lintukojaaja pärjää lyhyemmillä polttoväleillä saaden tiiviimmän rajauksen.
Kinossa on taas etua laajkulmapuolella saa huomattavasti laajemman kuva-alan samalla polttovälillä. Maisemakuvaajat käyttää joskus suurempiakin, kuin kinokokoa.
Kinokokoinen ja sen objektiivit on suurempia ja painavampia, mitä monet vieroksuu.
Kuitenkin kinokamerat on enemmän pro laatuisia rakenteeltaan ja mekaanisesti kestävämpiä.
Pienikennoisten, varsinkin perus kitti objektiivit on yleensä rimpuloita ja heikko rakenteisia. Pienikennoisten halvimmista malleista puuttuu usein tärkeitä säätöjä.
Kaikki ammattikäyttöön tarkoitetut kamerat on kinokokoisia tai suurempia.
Jos on täysi noviisi niin silloin ei ole oleellista millä aloittaa,. Ensimmäinen runko yleensä vaihtuu pian parempaan, jos kuvaus todella kiinnostaa.
Ennenkuin hankkii mitään kannattaa miettiä mikä on kuvaamisen tavoite.
Itse aloitin 70-luvulla kino filmillä. Silloin tärkeintä oli hyvät objektiivit. - Anonyymi
Öö... ja nyt puhuttiin ehkä peilittömistä?
Tässähän on vielä sekoittamassa sekin, että löytyy peilittömiä runkoja sekä peilillä varustettuja, sekö croppina että täyskoon kennolla.
Nykyään suunta on kyllä vahvasti peilittömiin.
Croppirungot ovat halvempia ja hitusen pienempiä. Vaaka kallistuu näihin päin, jos kaluston pitää olla mahd. pienikokoinen tai budjetti tiukalla. Tosin oikein pientä kokoa haettessa pitää vielä mennä 4/3 laitteisiin.
Croppi tosiaan antaa "ilmaisia millejä" telepäähän. Aloittelijat helposti sortuvatkin ajattelemaan, että sitä parempi kamera, mitä pidemmät millit. No, lintuharrastajia ym. varmaan ne millit kiinnostaakin, mutta kolikolla on kääntöpuolensa. Oikeasti pitkillä polttoväleillä kuvattaessa pitäisi olla kunnon jalustakin... ja valovoimaiset (=kalliit) objektiivit. Heikon valovoman kanssa on vaikeuksissa jo tarkentamisenkin kanssa, kun käsissä onkin varjoisampi paikka + tuhdisti pilvinen sää tms. Pitkillä etäisyyksillä tulee riesaksi myös ilmakehänkin (turbulenssi tuulisella säällä + lämpöväreily auringon paahteessa tekee kuvista suttua) aiheuttamat häiriöt.
Kun kenno on pienempi, mutta siihen laitetaan saman määrä pikseleitä, objektiivin piirtokykyvaatimus on kovempi. Wanhat (halvemman päädyn) filmikameroille tehdyt objektiivit ei sitten olekaan tarpeeksi hyviä croppirungon kanssa, mutta voi toimia OK täyskennoisessa (ellei sitten lähdetä 50+ megapikselin vehkeisiin). Tämä siis tullut kantapään kautta opiskeltua. Älkää uskoko puheita siitä, miten croppi rajaa vain nurkat pois .... ei se auta, jos kuva ei ole täysin terävä keskialueellakaan.
Ja kuvaahan voi cropata täysikennoisenkin kanssa....
Pienempi kenno = suurempi syväterävyys. Maisemakuvauksessa yms yleensä etu, mutta iso haitta, jos halutaankin kapea terävyysalue esim. muotokuvauksessa.
Esim. halpa 50 mm f/2,8 objektiivi croppirunkoon lätkäistynä toimii kuvakulman ja terävyysallueen suhteen kuten 75 mm f/4,2 objektiivi täyskennoisessa. Valotusaika menee todellisen aukon mukaan, mutta terävyysaluetta tulee suunnilleen saman verran lisää kuin himmennettäessä täyskennoista pykälän verran enemmän.
Em. nurinpäin käännettynä. Jos pitää saada sama kuvakulma ja terävyysalue kuin täyskennoisen 50/2,8 objektiivilla, pitää croppirunkoon ostaa 35/2,0 objektiivi.
Objektiivien hinta, koko ja paino tuppaavat kaikki kasvamaan roimasti, kun mennään zoomeissa alle f/4 ja kiinteäpolttovälisissä alle f/2,8. jolloinka croppirungon etu koon, massan ja hinnan suhteen katoaa.
Tämä myös kantapään kautta opiskeltua. Croppirunko + joku pikkuinen 16-50/4-5.6 on söpön pieni, mutta terävyysalueen hallinnasta ei tämän setin kanssa paljoa puhuta... tämähän vastaa likimain 24-75/5,6-8 zoomia täyskennoisessa. Vaihdetaan tyylilajiksi zoomi f/2.8 valovoimalla... ja sittenkin terävyysalue sama kuin täyskennoisella, jossa nenällä f/4 valovoimainen zoomi.
Aiemmin minulla oli croppirunko ja huomasin, että olisi koko ajan pitänyt katsella objektiivit sieltä kalliimasta päästä, jotta on riittävä valovoima & piirtokyky. Täyskennoisen kanssa toimii wanhat (=halvat) objektiivit paremmin eikä ole pakottavaa tarvetta hamuta joka hommaan f/2,8 lasia.
Jos siis tarkoitus oli hankkia järkkäriin useampi objektiivi.... kas kun rahaa on sen jälkeen enemmän kiinni lasitavarassa kuin rungossa. Joten valita pitää oikeasti tehdäkin sen mukaan, millaisia objektiiveja tarvitaan! Ja mitä on saatavana käytettynä.... tällä tavoin voi myös säästää pitkän pennin.- Anonyymi
Entä jos raha ei ole este?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Entä jos raha ei ole este?
Eikös syväterävyys ole kiinni myös objektiivin suunnittelusta? Eli eikös samalla polttovälillä voi olla erilaisen bokeh-efektin tuottavia linssejä?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eikös syväterävyys ole kiinni myös objektiivin suunnittelusta? Eli eikös samalla polttovälillä voi olla erilaisen bokeh-efektin tuottavia linssejä?
Ja eikös monista croppilinsseistä ole pykälän-pari valovoimaisempia versioita kuin täyskennolinsseistä? Eli pienemmän kennon huonompi kyky kerätä valoa kompensoituu sillä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja eikös monista croppilinsseistä ole pykälän-pari valovoimaisempia versioita kuin täyskennolinsseistä? Eli pienemmän kennon huonompi kyky kerätä valoa kompensoituu sillä.
Esim. Viltroxin ja Sigman viime vuosien julkaisut ovat aika kovaa settiä.
- Anonyymi
Ei pidä paikkaansa että mitä isompi kenno sitä isompi kamera. Esim. Panasonicin Micro Four Thirds (4/3) koon Panasonic G9 ll ja kinokennon/täyskennon S5 ll ovat täsmälleen saman kokoisia, ilmeisesti tehty siis samaan runkoon. Ja Sonyn uudemmat kinokamerat ovat myös pieniä kennon kokoon nähden. Tietysti jos etsitään pienin Micro Four Thirds/APS-C-kamera ja suurin kinokamera niin eroa on "reilusti", esim. Nikon D850 painaa noin kilogramman kun keveimmät APS-C-kamerat alle puoli kiloa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei pidä paikkaansa että mitä isompi kenno sitä isompi kamera. Esim. Panasonicin Micro Four Thirds (4/3) koon Panasonic G9 ll ja kinokennon/täyskennon S5 ll ovat täsmälleen saman kokoisia, ilmeisesti tehty siis samaan runkoon. Ja Sonyn uudemmat kinokamerat ovat myös pieniä kennon kokoon nähden. Tietysti jos etsitään pienin Micro Four Thirds/APS-C-kamera ja suurin kinokamera niin eroa on "reilusti", esim. Nikon D850 painaa noin kilogramman kun keveimmät APS-C-kamerat alle puoli kiloa.
Aika monet Fujin aps-c kamerat ovat todella pieniä ja kevyitä. Massaa ja kokoa on paljon vähemmän kuin monilla MFT-kameroissa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja eikös monista croppilinsseistä ole pykälän-pari valovoimaisempia versioita kuin täyskennolinsseistä? Eli pienemmän kennon huonompi kyky kerätä valoa kompensoituu sillä.
On valovoimaisempia versioita, mutta valovoimaiset objektiivit tuppaa sitten olemaan 1) kalliimpia 2) isompia 3) painavampia. Joten enää ei näiden suhteen olekaan etulyöntiasemaa.
Huom. pieni koko on ISO etu. Viimeksi saa taas tämän nähdä työkeikalla. Kun lyhyttä matkaa varten ei viitsi raahata lentokoneen ruumaan laitettavaa laukkua ja pitää kuitenkin olla vaihtovaatetta yms. mukana, niin kamerakalusto ei laukkuineen saa painaa kuin pari kiloa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Entä jos raha ei ole este?
Jos raha ei ole este... silloin voi hankkia monta erilaista runkoa & objektiivia eri käyttötarkoituksiin. Eri rungoissakin on mieltä - ison & painavan objektiivin kanssa käytettävä rungossa pitäisi olla relun kokoinen otekahva, mutta tästä ei synny taskukoista kameraa pienenkään objektiivin kanssa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eikös syväterävyys ole kiinni myös objektiivin suunnittelusta? Eli eikös samalla polttovälillä voi olla erilaisen bokeh-efektin tuottavia linssejä?
Syväterävyys(alue) riippuu vain ja ainoastaan kuvakulmasta (joka taas riippuu polttovälistä ja kennon koosta), aukon koosta, tarkennusetäisyydestä + etäisyydestä taustaan.
Isompi kenno -> pitää käyttää pidempää polttoväliä -> kapeampi terävyysalue. Jos halutaan pienemmällä kennolla = lyhyemmällä polttovälillä yhtä kapea terävyysalue, pitää aukon olla suurempi. Tämä siis haluttaessa nimenomaan kapea terävyysalue.
Objektiivin suunnittelu vaikuttaa sitten siihen, miten nätisti se epäterävä alue, etenkin pistemäiset valonlähteet kuvan taustalla, toistuvat. Tätä kuvataan käsiteellä bokeh. Ei ole kovin nättiä, jos etäällä olevat katulamput toistuvatkin sumean pallon sijaan renkaina, soikiona, monikulmioina tms. Hupaisia ovat myös erilaiset värivirheet tarkennustason edessä/takana.
Hard core muotokuvausobjektiiveissa on nimenomaan panostettu kauniiseen bokehiin (joka ei siis ole mitattavissa, kuten piirtokyky, vaan on subjektiivinen arvo).
Sitten tilanne on käänteinen, kun halutaankin laaja terävyysalue, esim. maisema/katukuvauksessa. Croppi antaa ilmaiseksi lisää terävyysaluetta ja oman kokemukseni mukaan sai croppirungolla yleensä paukuttaa huolella objektiivin täydellä aukolla (kun puhutaan zoomeista yms), kun täyskennoisen kanssa pitää himmentää ainakin pykälän verran. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Syväterävyys(alue) riippuu vain ja ainoastaan kuvakulmasta (joka taas riippuu polttovälistä ja kennon koosta), aukon koosta, tarkennusetäisyydestä etäisyydestä taustaan.
Isompi kenno -> pitää käyttää pidempää polttoväliä -> kapeampi terävyysalue. Jos halutaan pienemmällä kennolla = lyhyemmällä polttovälillä yhtä kapea terävyysalue, pitää aukon olla suurempi. Tämä siis haluttaessa nimenomaan kapea terävyysalue.
Objektiivin suunnittelu vaikuttaa sitten siihen, miten nätisti se epäterävä alue, etenkin pistemäiset valonlähteet kuvan taustalla, toistuvat. Tätä kuvataan käsiteellä bokeh. Ei ole kovin nättiä, jos etäällä olevat katulamput toistuvatkin sumean pallon sijaan renkaina, soikiona, monikulmioina tms. Hupaisia ovat myös erilaiset värivirheet tarkennustason edessä/takana.
Hard core muotokuvausobjektiiveissa on nimenomaan panostettu kauniiseen bokehiin (joka ei siis ole mitattavissa, kuten piirtokyky, vaan on subjektiivinen arvo).
Sitten tilanne on käänteinen, kun halutaankin laaja terävyysalue, esim. maisema/katukuvauksessa. Croppi antaa ilmaiseksi lisää terävyysaluetta ja oman kokemukseni mukaan sai croppirungolla yleensä paukuttaa huolella objektiivin täydellä aukolla (kun puhutaan zoomeista yms), kun täyskennoisen kanssa pitää himmentää ainakin pykälän verran."bokehiin (joka ei siis ole mitattavissa, kuten piirtokyky, vaan on subjektiivinen arvo). "
Mikä tahansa joka on fysikaalisesti olemassa, on mitattavissa. Kaikelle ei kuitenkaan ole kehitetty mittaria. Sanoisin että huonon/ruman bokeen näkee puusilmäkin huonoksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aika monet Fujin aps-c kamerat ovat todella pieniä ja kevyitä. Massaa ja kokoa on paljon vähemmän kuin monilla MFT-kameroissa.
Kyllä mutta tällöin puhutaan järkkäreistä joissa ei ole etsintä eikä otekahvaa ja kun tuommoiseen laitetaan objektiivi niin eipä olekaan enää pieni. Ilman objektiivi menee johonkin talvitakin povitaskuun mutta mitä sillä tekee ilman objektiivia, tässä mielessä en ole oikein koskaan ymmärtänyt pieniä runkoja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä mutta tällöin puhutaan järkkäreistä joissa ei ole etsintä eikä otekahvaa ja kun tuommoiseen laitetaan objektiivi niin eipä olekaan enää pieni. Ilman objektiivi menee johonkin talvitakin povitaskuun mutta mitä sillä tekee ilman objektiivia, tässä mielessä en ole oikein koskaan ymmärtänyt pieniä runkoja.
On se silti etsinmöykkyä ja otekahvaa pienempi. Sitäpaitsi, useat aps-c vastineet täyskennolinsseille ovat huomattavasti niitä pienempiä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Syväterävyys(alue) riippuu vain ja ainoastaan kuvakulmasta (joka taas riippuu polttovälistä ja kennon koosta), aukon koosta, tarkennusetäisyydestä etäisyydestä taustaan.
Isompi kenno -> pitää käyttää pidempää polttoväliä -> kapeampi terävyysalue. Jos halutaan pienemmällä kennolla = lyhyemmällä polttovälillä yhtä kapea terävyysalue, pitää aukon olla suurempi. Tämä siis haluttaessa nimenomaan kapea terävyysalue.
Objektiivin suunnittelu vaikuttaa sitten siihen, miten nätisti se epäterävä alue, etenkin pistemäiset valonlähteet kuvan taustalla, toistuvat. Tätä kuvataan käsiteellä bokeh. Ei ole kovin nättiä, jos etäällä olevat katulamput toistuvatkin sumean pallon sijaan renkaina, soikiona, monikulmioina tms. Hupaisia ovat myös erilaiset värivirheet tarkennustason edessä/takana.
Hard core muotokuvausobjektiiveissa on nimenomaan panostettu kauniiseen bokehiin (joka ei siis ole mitattavissa, kuten piirtokyky, vaan on subjektiivinen arvo).
Sitten tilanne on käänteinen, kun halutaankin laaja terävyysalue, esim. maisema/katukuvauksessa. Croppi antaa ilmaiseksi lisää terävyysaluetta ja oman kokemukseni mukaan sai croppirungolla yleensä paukuttaa huolella objektiivin täydellä aukolla (kun puhutaan zoomeista yms), kun täyskennoisen kanssa pitää himmentää ainakin pykälän verran.Jep, viittasin tuossa etenkin aukon koon merkitykseen. Esim. tietyillä F 0,95 aps-c linsseillä tulee täydellä aukolla aika kiva bokeh verrattuna muutamaa aukkoa himmeämpiin polttovälivastaaviin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jep, viittasin tuossa etenkin aukon koon merkitykseen. Esim. tietyillä F 0,95 aps-c linsseillä tulee täydellä aukolla aika kiva bokeh verrattuna muutamaa aukkoa himmeämpiin polttovälivastaaviin.
Ja nykyään aps-c linssejä on tarjolla mukavan valovoimaisina - esim. Viltroxin F 1.4 13 mm ja Sigma F 1.4 12 mm - etenkin jälkimmäinen taitaa olla optisesti huippuluokkaa. Kehitys tasoittaa eroa melkoisesti täyskennokameroihin ja jopa medium-format-laitteisiin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"bokehiin (joka ei siis ole mitattavissa, kuten piirtokyky, vaan on subjektiivinen arvo). "
Mikä tahansa joka on fysikaalisesti olemassa, on mitattavissa. Kaikelle ei kuitenkaan ole kehitetty mittaria. Sanoisin että huonon/ruman bokeen näkee puusilmäkin huonoksi.Ei ole mitattavissa, koska ei puusilmät ei ole standardoitu.
Vrt yhtä hyvin voitaisiin ihmisen pituus mitata käyttäen mittayksikkönä ao. yksilön pituutta. Sen jälkeen voisimme todeta, että kaikki ihmiset ovat 1,0 pituusyksikön mittaisia eli täsmälleen yhtä pitkiä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja eikös monista croppilinsseistä ole pykälän-pari valovoimaisempia versioita kuin täyskennolinsseistä? Eli pienemmän kennon huonompi kyky kerätä valoa kompensoituu sillä.
Lähinnä päinvastoin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Syväterävyys(alue) riippuu vain ja ainoastaan kuvakulmasta (joka taas riippuu polttovälistä ja kennon koosta), aukon koosta, tarkennusetäisyydestä etäisyydestä taustaan.
Isompi kenno -> pitää käyttää pidempää polttoväliä -> kapeampi terävyysalue. Jos halutaan pienemmällä kennolla = lyhyemmällä polttovälillä yhtä kapea terävyysalue, pitää aukon olla suurempi. Tämä siis haluttaessa nimenomaan kapea terävyysalue.
Objektiivin suunnittelu vaikuttaa sitten siihen, miten nätisti se epäterävä alue, etenkin pistemäiset valonlähteet kuvan taustalla, toistuvat. Tätä kuvataan käsiteellä bokeh. Ei ole kovin nättiä, jos etäällä olevat katulamput toistuvatkin sumean pallon sijaan renkaina, soikiona, monikulmioina tms. Hupaisia ovat myös erilaiset värivirheet tarkennustason edessä/takana.
Hard core muotokuvausobjektiiveissa on nimenomaan panostettu kauniiseen bokehiin (joka ei siis ole mitattavissa, kuten piirtokyky, vaan on subjektiivinen arvo).
Sitten tilanne on käänteinen, kun halutaankin laaja terävyysalue, esim. maisema/katukuvauksessa. Croppi antaa ilmaiseksi lisää terävyysaluetta ja oman kokemukseni mukaan sai croppirungolla yleensä paukuttaa huolella objektiivin täydellä aukolla (kun puhutaan zoomeista yms), kun täyskennoisen kanssa pitää himmentää ainakin pykälän verran.Täyskennolla saa saman kun himmentää hieman. Toki kroppi jollakin f/4.5 objektiivilla on aloittajalle helppo, ei syväterävyys jää liian pieneksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lähinnä päinvastoin.
Kuinka niin?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Täyskennolla saa saman kun himmentää hieman. Toki kroppi jollakin f/4.5 objektiivilla on aloittajalle helppo, ei syväterävyys jää liian pieneksi.
No, esim. F 0.95 25 mm aps-c-linssi antaa kivan bokehin, jos sellaista jostain syystä kaipaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eikös syväterävyys ole kiinni myös objektiivin suunnittelusta? Eli eikös samalla polttovälillä voi olla erilaisen bokeh-efektin tuottavia linssejä?
Syväterävyys ei ei riipu objektiivin yksityiskohdista. Bokeh toki riippuu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei pidä paikkaansa että mitä isompi kenno sitä isompi kamera. Esim. Panasonicin Micro Four Thirds (4/3) koon Panasonic G9 ll ja kinokennon/täyskennon S5 ll ovat täsmälleen saman kokoisia, ilmeisesti tehty siis samaan runkoon. Ja Sonyn uudemmat kinokamerat ovat myös pieniä kennon kokoon nähden. Tietysti jos etsitään pienin Micro Four Thirds/APS-C-kamera ja suurin kinokamera niin eroa on "reilusti", esim. Nikon D850 painaa noin kilogramman kun keveimmät APS-C-kamerat alle puoli kiloa.
Kyllä se nyt pitää paikkaansa. yksittäiset poikkeukset eivät muuta trendiä. Noissakin esimerkeissä S5 II on 744 g ja G9 II 658 g. Jos katsoo Canonin kameroita, niin yksittäisiä poikkeuksia lukuunottamatta ero on selvä:
R100 403 g
R50 376 g
R10 429 g
R7 612 g
R8 461 g
R6 II 670 g
R5 II 746 g
Lisäksi toki pitää ottaa myös objektiivi, joka lisää eroa.
- Anonyymi
Lähinnä ap siis pohtii, saavuttaako täyskennolla mitään todellista hyötyä verrattuna croppiin. Myös medium format on käynyt mielessä, mutta siinä taitaa olla vielä onnettomampi tilanne syväterävyyden kanssa.
Pimeäkuvauksessa parin huntin käytetty aps-c räpsytin on toiminut ihmeen hyvin, ja kohinan voi poistaa Fotarissa tai päällekkäisillä valotuksilla.
Olisi kiehtovaa mähdä jossain kuvia, joista selviää tuo ns. dynamic range ero. Croppi vs. mefium format vertailukuvia löysin, mutta en ole vakuuttunut siitä, riittääkö se perusteeksi hintaerolle.- Anonyymi
Mikä mielestäsi on "onnetonta" syvyysterävyydessä?
Hyvä bokeh ominaisuus eli lyhyt syväterävyysalue saavutetaan kun kuvasensori on mahdollisimman suuri ja kakkulan aukko mahdollisimman valovoimainen. Kamerapuhelimissa siis kaikista huonin bokeh. - Anonyymi
Tyypillisesti dynaamisen aluetta voi arvioida erittäin heikosti valaistusta kohteista otetuista kuvista, kun kamerat ovat todellisesti samoilla asetuksilla. Kamera jonka kuvissa erottuu vähiten kohinaa omaa suuremman dynaamisen alueen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä mielestäsi on "onnetonta" syvyysterävyydessä?
Hyvä bokeh ominaisuus eli lyhyt syväterävyysalue saavutetaan kun kuvasensori on mahdollisimman suuri ja kakkulan aukko mahdollisimman valovoimainen. Kamerapuhelimissa siis kaikista huonin bokeh.Mun kännykällä saa tosi hyvän bokehin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä mielestäsi on "onnetonta" syvyysterävyydessä?
Hyvä bokeh ominaisuus eli lyhyt syväterävyysalue saavutetaan kun kuvasensori on mahdollisimman suuri ja kakkulan aukko mahdollisimman valovoimainen. Kamerapuhelimissa siis kaikista huonin bokeh.Huono bokeh ominaisuus eli lyhyt syväterävyysalue saavutetaan kun kuvasensori on mahdollisimman suuri ja kakkulan aukko mahdollisimman valovoimainen. Kamerapuhelimissa siis kaikista paras bokeh.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Huono bokeh ominaisuus eli lyhyt syväterävyysalue saavutetaan kun kuvasensori on mahdollisimman suuri ja kakkulan aukko mahdollisimman valovoimainen. Kamerapuhelimissa siis kaikista paras bokeh.
Teinix kännyköillä ei oteta valokuvia, vaan käskytetään kinkkien tekoälyohjelmaa laatimaan karamelliväritetty kuva, joka etäisesti muistuttaa näkymää tilassa, jossa teini painoi AI ohjelmiston käynnistyspainiketta.
Teinix kännyköissä kun on kärpäsen kakan kokoinen sensori, jote syväterävyys tehdään ihan täysin tekoälyttömyysohjelmalla, sumentamalla osa kuvasta. Ja se "valokuvakin" on koostettu usemmasta otoksesta ja/tai usean eri kameran ottamasta kuvasta. Välillä toimii, välillä ei ja silloin on värit ei-edes-sinnepäin tai on ylimääräisiä/puuttuvia raajoaja/sormia (kun kohde ehti liikkua kuvien välillä) ihmisillä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Teinix kännyköillä ei oteta valokuvia, vaan käskytetään kinkkien tekoälyohjelmaa laatimaan karamelliväritetty kuva, joka etäisesti muistuttaa näkymää tilassa, jossa teini painoi AI ohjelmiston käynnistyspainiketta.
Teinix kännyköissä kun on kärpäsen kakan kokoinen sensori, jote syväterävyys tehdään ihan täysin tekoälyttömyysohjelmalla, sumentamalla osa kuvasta. Ja se "valokuvakin" on koostettu usemmasta otoksesta ja/tai usean eri kameran ottamasta kuvasta. Välillä toimii, välillä ei ja silloin on värit ei-edes-sinnepäin tai on ylimääräisiä/puuttuvia raajoaja/sormia (kun kohde ehti liikkua kuvien välillä) ihmisillä.Siksi se bokeh niin hieno onkin, ei siinä vanhanaikaiset linssit pärjää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Teinix kännyköillä ei oteta valokuvia, vaan käskytetään kinkkien tekoälyohjelmaa laatimaan karamelliväritetty kuva, joka etäisesti muistuttaa näkymää tilassa, jossa teini painoi AI ohjelmiston käynnistyspainiketta.
Teinix kännyköissä kun on kärpäsen kakan kokoinen sensori, jote syväterävyys tehdään ihan täysin tekoälyttömyysohjelmalla, sumentamalla osa kuvasta. Ja se "valokuvakin" on koostettu usemmasta otoksesta ja/tai usean eri kameran ottamasta kuvasta. Välillä toimii, välillä ei ja silloin on värit ei-edes-sinnepäin tai on ylimääräisiä/puuttuvia raajoaja/sormia (kun kohde ehti liikkua kuvien välillä) ihmisillä.Ne värit voi kätevästi säätää laitteella heti kuvan ottamisen jälkeen
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siksi se bokeh niin hieno onkin, ei siinä vanhanaikaiset linssit pärjää.
Teinille kelpaa kinkkien karkkikuvat. Ei keskittymiskyky kuitenkaan riitä paria sekuntia pidemmälle. Eikä lukutaito...
- Anonyymi
Kun vain yksi parametri muuttuu, kuvasensorin pinta-ala, niin mitä suurempi se on, sen parempi on kuvanlaatu.
Minua on jo pitkään himottanut 44x33 mm kennolla varustetut: https://www.dpreview.com/products/search/cameras#criterias=SpecsSensorSize¶mSpecsSensorSize=MediumFormat - Anonyymi
Joillekin tuo valokuvan ottaminen on sitten vaikeaa.
- Anonyymi
Täällä on aika kiintoisa vertailu:
https://www.thephoblographer.com/2021/10/02/aps-c-vs-full-frame-guess-which-photo-came-from-a-crop-sensor/ - Anonyymi
Croppi on tosiaan nykyään järkevin valinta.
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Sannan kirja USA:n bestseller!
"Congratulations to Sanna Marin's HOPE IN ACTION, officially a USA TODAY bestseller!" Kertoo Scribner. Mitäs persut tä15111436- 288112
Metsäalan rikolliset
Jokohan alkaa vähitellen kaatua kulissit näillä ihmiskauppaa harjoittavilla firmoilla.565924Ruotsalaistoimittaja: "Sanna Marinin saunominen saa minut häpeämään"
Sanna Marinin kirja saa täyslaidallisen ruotsalaislehti Expressenissä perjantaina julkaistussa kolumnissa.....voi itku..1644890- 164697
Suomen kaksikielisyys - täyttä huuhaata
Eivätkö muuten yksilöt pysty arvioimaan mitä kieliä he tarvitsevat? Ulkomaalaiselle osaajalle riittää Suomessa kielitai364345Työeläkeloisinta 27,5 mrd. per vuosi
Tuo kaikki on pois palkansaajien ostovoimasta. Ja sitten puupäät ihmettelee miksei Suomen talous kasva. No eihän se kas864223- 853512
- 803260
- 481771