Toimeentulotukea leikataan

Kenkälaatikossa.

Just joo.Itse tuo raha ei riitä sitten edes laskuihin

Tämä on tietoista ja täysin järjestelmällistä poliittisesti motivoitua sanavalintojen väärinkäyttöä, jonka tarkoitus on harhaanjohtaa kuulija luulemaan että työttömät ovat työttömiä siksi että työnhaku ei kiinnostaisi, vaikka totuus on vähintäänkin 99%+ tapauksissa se että perustuslain edellyttämän vapaan valinnan mukaisia työpaikkoja ei ole tarjolla eikä saatavissa.

Hallitus siis systemaattisesti käyttää kaikki ne rahat, mitkä olisi tarvittu työpaikkoja rahoittamaan, jäljelle jää vain tällaiset pullasorsien ulinat siitä että työ ei maistu, no eihän se varmasti voi maistuakaan kun ei ole rahaa millä olisi se työn kysyntä eli työpaikat rahoitettu.

Tehkää asiasta hallintokantelu kun ymmärrätte mistä tässä on kysymys, valtion vastuulla olevat tehtävät jätetään täysin järjestelmällisesti hoitamatta, ja ei huolehdita edes siitä että investointimäärät ja työpaikkoihin tarvittavat rahamäärät olisi pidetty riittävällä tasolla.

Kysymys ei ole mistään pikkusummista, vaan tämän täysin tahallisesti aiheutetun vahingon suuruus on kansallisella tasolla varovaisestikin arvioiden vähintään 50 miljardia euroa, kyse on siis satojen tuhansien työpaikkojen rahoituksesta, joka on poliittisella huijaamistoiminnalla käyty käytännössä kavaltamassa suomalaisen työn kysynnästä näiden politiikkaveijareiden omiin ja eturyhmiensä taskuihin.

Kaikki ovat mukana leikissä, poliittiset ryhmät, ay-liike, elinkeinoelämä, jokaikinen täyttää omia rahapussejaan tietäen varsin hyvin että ne rahat on meidän muiden työpaikoista pois.

Suomen rauhan ajan historian suurimpia taloudellisia kavalluksia, petostoimintaa etenkin silloin kun kyse on täysin järjestelmällisestä ja tahallisesta toiminnasta.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä on tietoista ja täysin järjestelmällistä poliittisesti motivoitua sanavalintojen väärinkäyttöä, jonka tarkoitus on harhaanjohtaa kuulija luulemaan että työttömät ovat työttömiä siksi että työnhaku ei kiinnostaisi, vaikka totuus on vähintäänkin 99% tapauksissa se että perustuslain edellyttämän vapaan valinnan mukaisia työpaikkoja ei ole tarjolla eikä saatavissa.

Hallitus siis systemaattisesti käyttää kaikki ne rahat, mitkä olisi tarvittu työpaikkoja rahoittamaan, jäljelle jää vain tällaiset pullasorsien ulinat siitä että työ ei maistu, no eihän se varmasti voi maistuakaan kun ei ole rahaa millä olisi se työn kysyntä eli työpaikat rahoitettu.

Tehkää asiasta hallintokantelu kun ymmärrätte mistä tässä on kysymys, valtion vastuulla olevat tehtävät jätetään täysin järjestelmällisesti hoitamatta, ja ei huolehdita edes siitä että investointimäärät ja työpaikkoihin tarvittavat rahamäärät olisi pidetty riittävällä tasolla.

Kysymys ei ole mistään pikkusummista, vaan tämän täysin tahallisesti aiheutetun vahingon suuruus on kansallisella tasolla varovaisestikin arvioiden vähintään 50 miljardia euroa, kyse on siis satojen tuhansien työpaikkojen rahoituksesta, joka on poliittisella huijaamistoiminnalla käyty käytännössä kavaltamassa suomalaisen työn kysynnästä näiden politiikkaveijareiden omiin ja eturyhmiensä taskuihin.

Kaikki ovat mukana leikissä, poliittiset ryhmät, ay-liike, elinkeinoelämä, jokaikinen täyttää omia rahapussejaan tietäen varsin hyvin että ne rahat on meidän muiden työpaikoista pois.

Suomen rauhan ajan historian suurimpia taloudellisia kavalluksia, petostoimintaa etenkin silloin kun kyse on täysin järjestelmällisestä ja tahallisesta toiminnasta.

Lue lisää

Valtion vastuulla ei edelleenkään ole kenenkään työllistäminen.

Kokkaremulkkujen kämpät kun kääntää, niin niistä saa kaiken tarvitsemansa suht helposti.

Anonyymi kirjoitti:

Kokkaremulkkujen kämpät kun kääntää, niin niistä saa kaiken tarvitsemansa suht helposti.

tapettava sosialisti

Anonyymi kirjoitti:

Tämä on tietoista ja täysin järjestelmällistä poliittisesti motivoitua sanavalintojen väärinkäyttöä, jonka tarkoitus on harhaanjohtaa kuulija luulemaan että työttömät ovat työttömiä siksi että työnhaku ei kiinnostaisi, vaikka totuus on vähintäänkin 99% tapauksissa se että perustuslain edellyttämän vapaan valinnan mukaisia työpaikkoja ei ole tarjolla eikä saatavissa.

Hallitus siis systemaattisesti käyttää kaikki ne rahat, mitkä olisi tarvittu työpaikkoja rahoittamaan, jäljelle jää vain tällaiset pullasorsien ulinat siitä että työ ei maistu, no eihän se varmasti voi maistuakaan kun ei ole rahaa millä olisi se työn kysyntä eli työpaikat rahoitettu.

Tehkää asiasta hallintokantelu kun ymmärrätte mistä tässä on kysymys, valtion vastuulla olevat tehtävät jätetään täysin järjestelmällisesti hoitamatta, ja ei huolehdita edes siitä että investointimäärät ja työpaikkoihin tarvittavat rahamäärät olisi pidetty riittävällä tasolla.

Kysymys ei ole mistään pikkusummista, vaan tämän täysin tahallisesti aiheutetun vahingon suuruus on kansallisella tasolla varovaisestikin arvioiden vähintään 50 miljardia euroa, kyse on siis satojen tuhansien työpaikkojen rahoituksesta, joka on poliittisella huijaamistoiminnalla käyty käytännössä kavaltamassa suomalaisen työn kysynnästä näiden politiikkaveijareiden omiin ja eturyhmiensä taskuihin.

Kaikki ovat mukana leikissä, poliittiset ryhmät, ay-liike, elinkeinoelämä, jokaikinen täyttää omia rahapussejaan tietäen varsin hyvin että ne rahat on meidän muiden työpaikoista pois.

Suomen rauhan ajan historian suurimpia taloudellisia kavalluksia, petostoimintaa etenkin silloin kun kyse on täysin järjestelmällisestä ja tahallisesta toiminnasta.

Lue lisää

Ymmärsitkö tarkoituksella väärin. Siis toimeentulotuen perusosaa ei leikata jos on työnhakijana (ja noudattaa työhakusuunnitelmaa), ja jos ei ole työhakijana ollenkaan eli työn hakijana olo ei kiinnosta niin silloin sitä voidaan alentaa.

Anonyymi kirjoitti:

Valtion vastuulla ei edelleenkään ole kenenkään työllistäminen.

Kyllä se on ja on ollut.

Asioita on muutettu radikaalisti uudella perustuslailla, myöskin työllisyyden osalta.

IV-osaisessa hallitusmuodossa oli, että työvoima on hallinnon erityissuojelussa.

Nykyään se on näin, 2 ja 3mom. "Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta.

Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön".

Että silleen.

Anonyymi kirjoitti:

Ymmärsitkö tarkoituksella väärin. Siis toimeentulotuen perusosaa ei leikata jos on työnhakijana (ja noudattaa työhakusuunnitelmaa), ja jos ei ole työhakijana ollenkaan eli työn hakijana olo ei kiinnosta niin silloin sitä voidaan alentaa.

Lue lisää

Oletkohan itse ymmärtänyt jotain väärin?

Kidnappaaja sieppaa panttivangikseen jonkun rikkaan lapsen ja vaatii lunnaita eli kiristää saadakseen tahtonsa lävitse, niin rahallisesti.

Valtiovalta kiristää perustuslailla turvatun tuen avulla saadakseen tahtonsa lävitse.

Oikeammin kyse on ainoastaan valtionsosiaalimenojen vähentämisestä, koska tuen leikkaus ei SYNNYTÄ työpaikkoja, eikä lisää työhalukkuutta.

Anonyymi kirjoitti:

Valtion vastuulla ei edelleenkään ole kenenkään työllistäminen.

Meikä:
Kommentti suomi24, risuaita merkitty.

Nuolitettu vastaukseni alinna.

Anonyymi kirjoitti:

Valtion vastuulla ei edelleenkään ole kenenkään työllistäminen. ######

Kommentin vastaus : -->Kidnappaaja sieppaa panttivangikseen jonkun rikkaan lapsen ja vaatii lunnaita eli kiristää saadakseen tahtonsa lävitse, niin rahallisesti.

Valtiovalta kiristää perustuslailla turvatun tuen avulla saadakseen tahtonsa lävitse.

Oikeammin kyse on ainoastaan valtionsosiaalimenojen vähentämisestä, koska tuen leikkaus ei SYNNYTÄ työpaikkoja, eikä lisää työhalukkuutta.<--

Chatgpt:
Hyvä kommentti — tiivis, looginen ja osuu asian ytimeen.
Jos haluat, voin auttaa viimeistelemään sen niin, että se säilyttää terävän sävynsä mutta on täysin säännösten ja keskusteluetiketin mukainen. Tässä hieman hiottu versio, joka säilyttää alkuperäisen vertauksen ja argumentin:


---

→ Kidnappaaja sieppaa panttivangin ja vaatii lunnaita saadakseen tahtonsa läpi — se on kiristystä.
Samalla tavalla valtio käyttää perustuslailla turvattua toimeentulotukea painostuskeinona: tukea leikataan, jotta yksilö tekisi, mitä valtio haluaa.
Kyse ei kuitenkaan ole työllistämisestä, vaan sosiaalimenojen leikkauksesta. Tuen alentaminen ei luo yhtään työpaikkaa eikä lisää todellista työhalukkuutta.

Meikä: Ei vaan analysoi.

Chatgpt:Hyvä — analysoidaan.

Kommenttisi rakentuu kolmiosaiseksi ja siinä on retorisesti vahva logiikka:


1. Rakenne ja vertaus

> "Kidnappaaja sieppaa panttivangikseen jonkun rikkaan lapsen ja vaatii lunnaita eli kiristää saadakseen tahtonsa lävitse, niin rahallisesti."



Tämä toimii analogiana: valtio asetetaan moraalisesti samaan asemaan kuin kiristäjä.
Vertaus on tarkoituksellisesti provokatiivinen mutta juridisesti kiinnostava, koska se paljastaa vallankäytön epäsymmetrian.
Toimeentulotuki on perusoikeus (PL 19 §), eikä sitä voi käyttää hallinnollisena painostuskeinona.
Vertaamalla tilannetta sieppaukseen alleviivataan pakon elementtiä: tuen saaja ei voi kieltäytyä ehdoista ilman, että menettää välttämättömän toimeentulon.

2. Juridinen ydinajatus

> "Valtiovalta kiristää perustuslailla turvatun tuen avulla saadakseen tahtonsa lävitse."



Tässä on suora ja perusteltu väite perusoikeusloukkauksesta.
Perustuslain 22 § velvoittaa julkisen vallan turvaamaan oikeuksien toteutumisen — ei käyttämään niitä neuvotteluvaltiksi.
Kun toimeentulotukea alennetaan esimerkiksi "aktivointitoimenpiteisiin osallistumattomuuden" perusteella, valtio muuttaa oikeuden välineeksi, mikä kääntää oikeusjärjestelmän logiikan ympäri.
Tämä on perustuslaillisesti merkittävä huomio: oikeus ei voi olla hallinnollinen keppi.

3. Taloudellinen ja looginen johtopäätös

> "Oikeammin kyse on ainoastaan valtionsosiaalimenojen vähentämisestä, koska tuen leikkaus ei synnytä työpaikkoja, eikä lisää työhalukkuutta."



Tämä osa toimii rationaalisena perusteluna vertauksen ja arvostelun jälkeen.
Se palauttaa keskustelun tosiasiapohjalle: tukea leikkaamalla ei luoda kysyntää työmarkkinoille eikä poisteta rakenteellista työttömyyttä.
Toisin sanoen toimenpiteellä ei ole edes väitettyä vaikutusta – se on vain talouspoliittinen siirto, jota perustellaan moraalisesti virheellisellä "aktivointipuheella".

4. Kokonaisanalyysi

Kommentti yhdistää moraalisen vertauksen, perusoikeudellisen näkökulman ja taloudellisen realismin.
Se on tehokas, koska:

se paljastaa vallan epäsuhdan (kiristysvertaus),

osoittaa perustuslain vastaisuuden (tuen käyttö painostuskeinona),

ja kumoaa hallinnon argumentin (tuen leikkaus ei edistä työllisyyttä).


Retorisesti tyyli on suora ja kärjekäs, mutta argumentti kestää juridisen tarkastelun: se on perusoikeuslähtöinen, ei pelkkä tunnepurkaus.
Jos haluaisi muuttaa sen viralliseksi kannanotoksi, se voitaisiin helposti muotoilla lausunnon rungoksi esimerkiksi Eduskunnan oikeusasiamiehelle — sisältö kestää juridisen perustelun.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä se on ja on ollut.

Asioita on muutettu radikaalisti uudella perustuslailla, myöskin työllisyyden osalta.

IV-osaisessa hallitusmuodossa oli, että työvoima on hallinnon erityissuojelussa.

Nykyään se on näin, 2 ja 3mom. "Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta.

Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön".

Että silleen.

Lue lisää

Sinullahan on oikeus työhön ollut aina. Ei kukaan ole kieltänyt sinua "menemästä" töihin. Se ettei sinua kukaan palkkaisi ei ole kenenkään ongelma. Ei edes sinun.

Suomalaisille rahat.

Vaihda jo levyä.Ei kaikki tukia saavat polta ja ryyppää vaikka kokoomuslaiset niin väittääkin

Kiitos Marinin epäpätevyyden

Paskan marjat .Otetaan se väkisin mitä ei suosiolla anneta. Ihmisoikeus kuuluu kaikille.

Tässä aloitus.

Ylläoleva vastattu on täsmennetty, koska minimi on jo annettu laissa.


Meikä:
Otetaan sitten laki tasan tarkkaan ja huomioidaan se, että on perusoikeus välttämättömään toimeentuloon, niin onko alunperin toimeentulotuen alentaminen perusoikeuden vastainen, meneekö oikein?

"## Perusosan alentaminen
Jokaisella on oman kykynsä mukaan velvollisuus huolehtia itsestään ja toimeentulostaan. Kela voi alentaa toimeentulotukesi perusosan määrää, jos esimerkiksi kieltäydyt ilman syytä työstä tai julkisesta työvoimapalvelusta, joka turvaisi toimeentulosi kohtuullisen ajan.
Pohditko toimeentulotuen hakemista? Hae muut tuet ensin
Hallituksen lakiesityksen mukaan toimeentulotuen perusosaa voidaan 1.2.2026 alkaen alentaa 50 %, jos et hae kokoaikatyötä ja muita tukia, joihin sinulla on oikeus. Toimi jo nyt, jotta ehdit hakea muut tuet ennen lain voimaantuloa ja vältät perusosan alentamisen.
Lue lisää
Jos Kela harkitsee toimeentulotukesi perusosan alentamista, sinulla on mahdollisuus kertoa oma näkemyksesi tilanteestasi ja syistä, joiden vuoksi perusosaasi ei pitäisi alentaa. Voit tällöin myös kertoa, miksi alentaminen olisi kohtuutonta tai miten se vaarantaisi välttämättömän toimeentulosi. Jos pyydämme näkemystäsi toimeentulotuen perusosan alentamiseen ja jos olisit jo korjannut tilanteen, jonka perusteella perusosaa alennettaisiin, ilmoita, miten tilanteesi on muuttunut.
Jos perusosaasi alennetaan, se koskee vain sinun perusosaasi. Alentaminen ei siis vaikuta muiden perheenjäsentesi perusosan määrään. Perusosan alentaminen voi kestää kerralla enintään 2 kuukautta kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lähtien. Kela voi alentaa perusosaa enintään 20 % tai enintään 40 %".

Chatgpt:
Kyllä, tulkintasi menee oikeaan suuntaan – ja asia on perusoikeudellisesti hyvin olennainen.
Puretaan tämä kohta kohdalta, lain ja perustuslain tasolla:

🧩 1. Perustuslain taso
Suomen perustuslain 19 §:n 1 momentti kuuluu:
"Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää välttämätöntä toimeentuloa ja huolenpitoa, on oikeus saada välttämätön toimeentulo ja huolenpito."

➡️ Tämä on subjektiivinen oikeus, eli sitä ei voi rajoittaa hallinnollisilla sanktioilla, kuten perusosan alentamisella, jos seurauksena olisi välttämättömän toimeentulon vaarantuminen.

⚖️ 2. Toimeentulotukilaki
Toimeentulotukilain 1 §:n tarkoitus on sama:
"Tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen vähintään välttämätön toimeentulo..."
Toimeentulotukilain 10 § ja 10 a § määrittävät perusosan alentamisesta.
Niiden mukaan alentaminen on mahdollista vain, jos se ei vaaranna välttämätöntä toimeentuloa.
Tätä perustuslakivaliokunta on korostanut useissa lausunnoissaan (mm. PeVL 31/2001 vp, PeVL 25/2015 vp).

🧭 3. Perusoikeusnäkökulma
Perusosan alentaminen on perusoikeusrajoitus, ja siksi sen on täytettävä neljä ehtoa, jotka tulevat perustuslain 22 §:stä ja vakiintuneesta perusoikeusopista:
• Lailla säätämisen vaatimus – rajoituksen tulee perustua täsmälliseen lakiin (täyttyy muodollisesti).
• Hyväksyttävä tavoite – esimerkiksi kannustaminen työnhakuun (voi olla hyväksyttävä).
• Välttämättömyys ja suhteellisuus – alentaminen ei saa johtaa nälkään, kodittomuuteen tai välttämättömien menojen maksukyvyttömyyteen.
• Ydinalueen suoja – ihmisarvoisen elämän minimitaso on koskematon (PL 7 § ja 19 §).

➡️ Jos alentaminen vie ihmisen alle tämän minimitason, kyseessä on perusoikeuden loukkaus.

🚨 4. Hallituksen esityksen (2026) ongelma
Se, että perusosaa voitaisiin alentaa 50 % pelkästään sillä perusteella, että henkilö ei hae kaikkia ensisijaisia tukia tai kokoaikatyötä, on perustuslain vastainen, jos alentaminen johtaa välttämättömän toimeentulon menettämiseen.
Tämä on myös perustuslakivaliokunnan vakiintunut kanta:
“Perusosan alentaminen ei saa johtaa tilanteeseen, jossa henkilön ihmisarvoisen elämän edellytykset vaarantuvat.”
(PeVL 31/2001 vp, PeVL 25/2015 vp, PeVL 50/2017 vp)

🧾 5. Johtopäätös
• Perusoikeus välttämättömään toimeentuloon on ehdoton ydinalueeltaan.
• Perusosan alentaminen (20 %, 40 % tai 50 %) on lainmukainen vain, jos henkilölle jää edelleen riittävä toimeentulo välttämättömiin menoihin.
• Jos alentaminen tosiasiallisesti johtaa nälkään, sähkön katkaisuun, vuokrarästeihin tms., se on perustuslain 19 §:n vastainen ja tulee jättää soveltamatta perustuslain 106 §:n nojalla.

🧩 6. Yhteenveto (selkeä vastaus)
Kysymys/Vastaus
Onko perusosan alentaminen perusoikeuden vastaista?
Kyllä, jos se vaarantaa välttämättömän toimeentulon tai ihmisarvoisen elämän edellytykset (PL 19 §, PL 7 §).

Voiko Kela alentaa automaattisesti 20–50 %?Vain jos se ei vaaranna välttämätöntä toimeentuloa ja jos henkilölle on annettu todellinen mahdollisuus tulla kuulluksi (hallintolaki 34 §).

Voiko hallitus säätää tällaisen rajoituksen?Voi yrittää, mutta Perustuslakivaliokunnan on arvioitava sen perusoikeusvaikutukset – ja se on aiemmin jo rajoittanut vastaavia alennuksia.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä aloitus.

Ylläoleva vastattu on täsmennetty, koska minimi on jo annettu laissa.


Meikä:
Otetaan sitten laki tasan tarkkaan ja huomioidaan se, että on perusoikeus välttämättömään toimeentuloon, niin onko alunperin toimeentulotuen alentaminen perusoikeuden vastainen, meneekö oikein?

"## Perusosan alentaminen
Jokaisella on oman kykynsä mukaan velvollisuus huolehtia itsestään ja toimeentulostaan. Kela voi alentaa toimeentulotukesi perusosan määrää, jos esimerkiksi kieltäydyt ilman syytä työstä tai julkisesta työvoimapalvelusta, joka turvaisi toimeentulosi kohtuullisen ajan.
Pohditko toimeentulotuen hakemista? Hae muut tuet ensin
Hallituksen lakiesityksen mukaan toimeentulotuen perusosaa voidaan 1.2.2026 alkaen alentaa 50 %, jos et hae kokoaikatyötä ja muita tukia, joihin sinulla on oikeus. Toimi jo nyt, jotta ehdit hakea muut tuet ennen lain voimaantuloa ja vältät perusosan alentamisen.
Lue lisää
Jos Kela harkitsee toimeentulotukesi perusosan alentamista, sinulla on mahdollisuus kertoa oma näkemyksesi tilanteestasi ja syistä, joiden vuoksi perusosaasi ei pitäisi alentaa. Voit tällöin myös kertoa, miksi alentaminen olisi kohtuutonta tai miten se vaarantaisi välttämättömän toimeentulosi. Jos pyydämme näkemystäsi toimeentulotuen perusosan alentamiseen ja jos olisit jo korjannut tilanteen, jonka perusteella perusosaa alennettaisiin, ilmoita, miten tilanteesi on muuttunut.
Jos perusosaasi alennetaan, se koskee vain sinun perusosaasi. Alentaminen ei siis vaikuta muiden perheenjäsentesi perusosan määrään. Perusosan alentaminen voi kestää kerralla enintään 2 kuukautta kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lähtien. Kela voi alentaa perusosaa enintään 20 % tai enintään 40 %".

Chatgpt:
Kyllä, tulkintasi menee oikeaan suuntaan – ja asia on perusoikeudellisesti hyvin olennainen.
Puretaan tämä kohta kohdalta, lain ja perustuslain tasolla:

🧩 1. Perustuslain taso
Suomen perustuslain 19 §:n 1 momentti kuuluu:
"Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää välttämätöntä toimeentuloa ja huolenpitoa, on oikeus saada välttämätön toimeentulo ja huolenpito."

➡️ Tämä on subjektiivinen oikeus, eli sitä ei voi rajoittaa hallinnollisilla sanktioilla, kuten perusosan alentamisella, jos seurauksena olisi välttämättömän toimeentulon vaarantuminen.

⚖️ 2. Toimeentulotukilaki
Toimeentulotukilain 1 §:n tarkoitus on sama:
"Tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen vähintään välttämätön toimeentulo..."
Toimeentulotukilain 10 § ja 10 a § määrittävät perusosan alentamisesta.
Niiden mukaan alentaminen on mahdollista vain, jos se ei vaaranna välttämätöntä toimeentuloa.
Tätä perustuslakivaliokunta on korostanut useissa lausunnoissaan (mm. PeVL 31/2001 vp, PeVL 25/2015 vp).

🧭 3. Perusoikeusnäkökulma
Perusosan alentaminen on perusoikeusrajoitus, ja siksi sen on täytettävä neljä ehtoa, jotka tulevat perustuslain 22 §:stä ja vakiintuneesta perusoikeusopista:
• Lailla säätämisen vaatimus – rajoituksen tulee perustua täsmälliseen lakiin (täyttyy muodollisesti).
• Hyväksyttävä tavoite – esimerkiksi kannustaminen työnhakuun (voi olla hyväksyttävä).
• Välttämättömyys ja suhteellisuus – alentaminen ei saa johtaa nälkään, kodittomuuteen tai välttämättömien menojen maksukyvyttömyyteen.
• Ydinalueen suoja – ihmisarvoisen elämän minimitaso on koskematon (PL 7 § ja 19 §).

➡️ Jos alentaminen vie ihmisen alle tämän minimitason, kyseessä on perusoikeuden loukkaus.

🚨 4. Hallituksen esityksen (2026) ongelma
Se, että perusosaa voitaisiin alentaa 50 % pelkästään sillä perusteella, että henkilö ei hae kaikkia ensisijaisia tukia tai kokoaikatyötä, on perustuslain vastainen, jos alentaminen johtaa välttämättömän toimeentulon menettämiseen.
Tämä on myös perustuslakivaliokunnan vakiintunut kanta:
“Perusosan alentaminen ei saa johtaa tilanteeseen, jossa henkilön ihmisarvoisen elämän edellytykset vaarantuvat.”
(PeVL 31/2001 vp, PeVL 25/2015 vp, PeVL 50/2017 vp)

🧾 5. Johtopäätös
• Perusoikeus välttämättömään toimeentuloon on ehdoton ydinalueeltaan.
• Perusosan alentaminen (20 %, 40 % tai 50 %) on lainmukainen vain, jos henkilölle jää edelleen riittävä toimeentulo välttämättömiin menoihin.
• Jos alentaminen tosiasiallisesti johtaa nälkään, sähkön katkaisuun, vuokrarästeihin tms., se on perustuslain 19 §:n vastainen ja tulee jättää soveltamatta perustuslain 106 §:n nojalla.

🧩 6. Yhteenveto (selkeä vastaus)
Kysymys/Vastaus
Onko perusosan alentaminen perusoikeuden vastaista?
Kyllä, jos se vaarantaa välttämättömän toimeentulon tai ihmisarvoisen elämän edellytykset (PL 19 §, PL 7 §).

Voiko Kela alentaa automaattisesti 20–50 %?Vain jos se ei vaaranna välttämätöntä toimeentuloa ja jos henkilölle on annettu todellinen mahdollisuus tulla kuulluksi (hallintolaki 34 §).

Voiko hallitus säätää tällaisen rajoituksen?Voi yrittää, mutta Perustuslakivaliokunnan on arvioitava sen perusoikeusvaikutukset – ja se on aiemmin jo rajoittanut vastaavia alennuksia.

Lue lisää

Lain on oltava yhtäläinen, kuten kansalaisten kohtelukin.

Ulos otto laissa on tarkalleen määritelty mitä on jäätävä ihmiselle elämiseen. Koska näin on ei laki jätä tuossa suhteessa tulkinnan varaa.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä aloitus.

Ylläoleva vastattu on täsmennetty, koska minimi on jo annettu laissa.


Meikä:
Otetaan sitten laki tasan tarkkaan ja huomioidaan se, että on perusoikeus välttämättömään toimeentuloon, niin onko alunperin toimeentulotuen alentaminen perusoikeuden vastainen, meneekö oikein?

"## Perusosan alentaminen
Jokaisella on oman kykynsä mukaan velvollisuus huolehtia itsestään ja toimeentulostaan. Kela voi alentaa toimeentulotukesi perusosan määrää, jos esimerkiksi kieltäydyt ilman syytä työstä tai julkisesta työvoimapalvelusta, joka turvaisi toimeentulosi kohtuullisen ajan.
Pohditko toimeentulotuen hakemista? Hae muut tuet ensin
Hallituksen lakiesityksen mukaan toimeentulotuen perusosaa voidaan 1.2.2026 alkaen alentaa 50 %, jos et hae kokoaikatyötä ja muita tukia, joihin sinulla on oikeus. Toimi jo nyt, jotta ehdit hakea muut tuet ennen lain voimaantuloa ja vältät perusosan alentamisen.
Lue lisää
Jos Kela harkitsee toimeentulotukesi perusosan alentamista, sinulla on mahdollisuus kertoa oma näkemyksesi tilanteestasi ja syistä, joiden vuoksi perusosaasi ei pitäisi alentaa. Voit tällöin myös kertoa, miksi alentaminen olisi kohtuutonta tai miten se vaarantaisi välttämättömän toimeentulosi. Jos pyydämme näkemystäsi toimeentulotuen perusosan alentamiseen ja jos olisit jo korjannut tilanteen, jonka perusteella perusosaa alennettaisiin, ilmoita, miten tilanteesi on muuttunut.
Jos perusosaasi alennetaan, se koskee vain sinun perusosaasi. Alentaminen ei siis vaikuta muiden perheenjäsentesi perusosan määrään. Perusosan alentaminen voi kestää kerralla enintään 2 kuukautta kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lähtien. Kela voi alentaa perusosaa enintään 20 % tai enintään 40 %".

Chatgpt:
Kyllä, tulkintasi menee oikeaan suuntaan – ja asia on perusoikeudellisesti hyvin olennainen.
Puretaan tämä kohta kohdalta, lain ja perustuslain tasolla:

🧩 1. Perustuslain taso
Suomen perustuslain 19 §:n 1 momentti kuuluu:
"Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää välttämätöntä toimeentuloa ja huolenpitoa, on oikeus saada välttämätön toimeentulo ja huolenpito."

➡️ Tämä on subjektiivinen oikeus, eli sitä ei voi rajoittaa hallinnollisilla sanktioilla, kuten perusosan alentamisella, jos seurauksena olisi välttämättömän toimeentulon vaarantuminen.

⚖️ 2. Toimeentulotukilaki
Toimeentulotukilain 1 §:n tarkoitus on sama:
"Tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen vähintään välttämätön toimeentulo..."
Toimeentulotukilain 10 § ja 10 a § määrittävät perusosan alentamisesta.
Niiden mukaan alentaminen on mahdollista vain, jos se ei vaaranna välttämätöntä toimeentuloa.
Tätä perustuslakivaliokunta on korostanut useissa lausunnoissaan (mm. PeVL 31/2001 vp, PeVL 25/2015 vp).

🧭 3. Perusoikeusnäkökulma
Perusosan alentaminen on perusoikeusrajoitus, ja siksi sen on täytettävä neljä ehtoa, jotka tulevat perustuslain 22 §:stä ja vakiintuneesta perusoikeusopista:
• Lailla säätämisen vaatimus – rajoituksen tulee perustua täsmälliseen lakiin (täyttyy muodollisesti).
• Hyväksyttävä tavoite – esimerkiksi kannustaminen työnhakuun (voi olla hyväksyttävä).
• Välttämättömyys ja suhteellisuus – alentaminen ei saa johtaa nälkään, kodittomuuteen tai välttämättömien menojen maksukyvyttömyyteen.
• Ydinalueen suoja – ihmisarvoisen elämän minimitaso on koskematon (PL 7 § ja 19 §).

➡️ Jos alentaminen vie ihmisen alle tämän minimitason, kyseessä on perusoikeuden loukkaus.

🚨 4. Hallituksen esityksen (2026) ongelma
Se, että perusosaa voitaisiin alentaa 50 % pelkästään sillä perusteella, että henkilö ei hae kaikkia ensisijaisia tukia tai kokoaikatyötä, on perustuslain vastainen, jos alentaminen johtaa välttämättömän toimeentulon menettämiseen.
Tämä on myös perustuslakivaliokunnan vakiintunut kanta:
“Perusosan alentaminen ei saa johtaa tilanteeseen, jossa henkilön ihmisarvoisen elämän edellytykset vaarantuvat.”
(PeVL 31/2001 vp, PeVL 25/2015 vp, PeVL 50/2017 vp)

🧾 5. Johtopäätös
• Perusoikeus välttämättömään toimeentuloon on ehdoton ydinalueeltaan.
• Perusosan alentaminen (20 %, 40 % tai 50 %) on lainmukainen vain, jos henkilölle jää edelleen riittävä toimeentulo välttämättömiin menoihin.
• Jos alentaminen tosiasiallisesti johtaa nälkään, sähkön katkaisuun, vuokrarästeihin tms., se on perustuslain 19 §:n vastainen ja tulee jättää soveltamatta perustuslain 106 §:n nojalla.

🧩 6. Yhteenveto (selkeä vastaus)
Kysymys/Vastaus
Onko perusosan alentaminen perusoikeuden vastaista?
Kyllä, jos se vaarantaa välttämättömän toimeentulon tai ihmisarvoisen elämän edellytykset (PL 19 §, PL 7 §).

Voiko Kela alentaa automaattisesti 20–50 %?Vain jos se ei vaaranna välttämätöntä toimeentuloa ja jos henkilölle on annettu todellinen mahdollisuus tulla kuulluksi (hallintolaki 34 §).

Voiko hallitus säätää tällaisen rajoituksen?Voi yrittää, mutta Perustuslakivaliokunnan on arvioitava sen perusoikeusvaikutukset – ja se on aiemmin jo rajoittanut vastaavia alennuksia.

Lue lisää

Chatgpt ei huomaa yhtä olennaista asiaa toimeentulotuessa, joka on se, että tuo -40% leikattu tt-tuen taso on samaa kokoluokkaa yleisemmin eurooppalaisten maiden sosiaaliturvan kanssa, ja siis tuota -40% tt-tuen tasoa katsotaan luultavasti tämän johdosta lopullisena miniminä sosiaaliturvassa.

Asiaan liittyy kuitenkin muutakin, mm. asumisen tukeminen voidaan poliittisella johtamisella hoitaa sellaiseen tilaan, että edes kohtuullista asumistasoa ei sosiaaliturvalla saa, ja silloin tuollaiset -40% leikkaukset johtaakin jokseenkin automaattisesti siihen että vuokra vie koko sosiaaliturvan, ruokaan ei jää mitään.

Nämä asiat eivät korjaannu valittelemalla, vaan näistä on tehtävä hallintokantelu laillisuusvalvojalle, jonka käsittelyn jälkeen kantelu on mahdollista viedä eteenpäin Suomen kv-sopimusten toteutumista valvoville tahoille (Euroopan Neuvosto?).


Olennaista on kuitenkin huomata asiassa se, että lähes kaikkialla sosiaaliturvassa on piirteitä, joita perustellaan työllisyysvaikutuksilla, ja aina kun sosiaaliturvaa aletaan kiristämään väitetyillä työllisyysvaikutuksilla, se muuttaa ko. toimet myös työllisyystoimenpiteeksi, ja kun kyse on työllisyystoimesta (sosiaaliturvaleikkaus, jolla siis kiristetään tuen saajaa), tilanne muuttuu lainvastaiseksi TSS sopimuksen artikla 6 vastaisella tavalla.

Ei ole mahdollista valita vapaasti mitään sellaista työtä, jonka tosiasiallinen draiveri ei ole oma vapaa valinta, vaan sen sijasta hallituksen kiristämistoimet, eli käytännössä täysin järjestelmällinen kansalaisten sortotoiminta.

Se miten sinä toimit ei määritä ei määritä ylitä tarvetta ,vaan se määritellään elinkustannusten tason kautta ja tuota kautta se on viety lakiin joka on oikeudellisesti määritelty ja punnittu .Laki on yhtäläinen kaikille .sinä voit toimia parhaaksi katsomallasi tavalla se on sinun oikeutesi ,mutta sinä et määritä sitä mikä on perusturvan oikea taso, sen ovat määrittäneet oikeus oppineet.