Kasvohalvaus

T-P

Sain riesakseni tämän vasemmanpuoleisen kasvohalvauksen, johon todetaan lähes jokapuolella yksikantaan, ettei hätiä mitiä.
Joten kysyisinkin asiasta tietäviltä
kuinka se parantuminen on käytännössä tullut,pikkuhiljaa vai kerralla ja kuinka voi huomata parentumisen alkaneen, eli ovatko tuntemukset selviä ja liikeet näkyviä vai onko se semmoista musta tuntuu ett nyt liikahti meininkiä.

134

76879

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • minä

      Parantuminen alkaa pikkuhiljaa. Pienin askelin. Peilin edessä kasvoja jumpatessa saatat huomenna huomata, että suupieli alkaa hieman vääntyä hymyyn. Viikon päästä huomaat, että sehän liikkuu jo paljon paremmin taas. Saatat tuntea "elohiiren" ympäri kasvoa. Se on merkki siitä, että hermo toiminta alkaa palailla. Kannattaa jumpata kasvoja ahkerasti sekä syödä b-vitamiinia niin edesauttaa toipumista! Sulla on varmaan diagnoosina "Bellin pareesi"?

      • T-P

        Bellin pareesi= akuutti kasvohalvaus
        (syy tuntematon)
        Eli kyllähän se diagnoosi meni oikein.

        Pääsin mukaan lumekontrolloituun pohjoismaiseeen monikeskustutkimukseen, jossa arvioidaan lääkeiden vaikutusta Bellin pareesin hoidossa.
        Tämän tutkimuksen mukaan ei kasvojumpasta ole voitu näyttää olevan hyötyä.(ei siitä varmaan haittaakaan ole)
        mutta ei lääkäri kyllä antanut minkäänlaisia jumppa ohjeita eli olisi varmaan tarkoitus saada
        naama kuntoon ilman jumppaamista,,vaikkakin kyllähän sitä väkisinkin ihmettelee peilin edessä, että mikä kumma siinä naamassa on vialla.
        itse odotan todella, että silmä alkaisi toimimaan kunnolla, ettei tarvitsisi tippojen kanssa kokoajan turata.
        Vaan mitenkäs se ton B-vitamiinin kanssa, onko se oikeasti hyödyksi vai onko se samanlainen uskomus kuin se, että veto aiheuttaa kasvohalvauksen.


      • minä
        T-P kirjoitti:

        Bellin pareesi= akuutti kasvohalvaus
        (syy tuntematon)
        Eli kyllähän se diagnoosi meni oikein.

        Pääsin mukaan lumekontrolloituun pohjoismaiseeen monikeskustutkimukseen, jossa arvioidaan lääkeiden vaikutusta Bellin pareesin hoidossa.
        Tämän tutkimuksen mukaan ei kasvojumpasta ole voitu näyttää olevan hyötyä.(ei siitä varmaan haittaakaan ole)
        mutta ei lääkäri kyllä antanut minkäänlaisia jumppa ohjeita eli olisi varmaan tarkoitus saada
        naama kuntoon ilman jumppaamista,,vaikkakin kyllähän sitä väkisinkin ihmettelee peilin edessä, että mikä kumma siinä naamassa on vialla.
        itse odotan todella, että silmä alkaisi toimimaan kunnolla, ettei tarvitsisi tippojen kanssa kokoajan turata.
        Vaan mitenkäs se ton B-vitamiinin kanssa, onko se oikeasti hyödyksi vai onko se samanlainen uskomus kuin se, että veto aiheuttaa kasvohalvauksen.

        Itse ainakin uskon, että b-vitamiini auttaa hermotoimintaan. Olen popsinut sitä kuurina. Eipä siitä ainakaan haitta ole! (Olen myös lukenut jostakin netissä, että se auttaisi.) Onpa omituista, että sulle ei ole annettu minkäänmoisia jumppa-ohjeita. Mulle nimenomaan sanottiin, että 5 min. jumppaa useita kertoja päivässä. Täytyy muistaa vaan tervekin puoli, ettei ala korostamaan sitä. Meneekö silmä yhtään kiinni vai "möllöttääkö" koko ajan auki? Silmätippoja käytin itsekin. Roikkuuko halvaantunut suupieli? Tiedän kokemuksesta miltä tuntuu esim. juoda kun toinen puoli falskaa... :(


      • T-P
        minä kirjoitti:

        Itse ainakin uskon, että b-vitamiini auttaa hermotoimintaan. Olen popsinut sitä kuurina. Eipä siitä ainakaan haitta ole! (Olen myös lukenut jostakin netissä, että se auttaisi.) Onpa omituista, että sulle ei ole annettu minkäänmoisia jumppa-ohjeita. Mulle nimenomaan sanottiin, että 5 min. jumppaa useita kertoja päivässä. Täytyy muistaa vaan tervekin puoli, ettei ala korostamaan sitä. Meneekö silmä yhtään kiinni vai "möllöttääkö" koko ajan auki? Silmätippoja käytin itsekin. Roikkuuko halvaantunut suupieli? Tiedän kokemuksesta miltä tuntuu esim. juoda kun toinen puoli falskaa... :(

        Joo kyllä terve puoli korostuu väkisinkin, mitä enemmän puhuu/nauraa sitä vaikeammaksi se muuttuu
        ja vetää kasvoja enemmän vinoon ja tekee puhumisesta suorastaan tuskallista.
        On sanottu että nauru on hyvä lääke, mutta enpä menisi sitä allekirjoittamaan tässä vaiheessa.
        Nyt olisi ollut hyvä tilaisuus lopettaa tupakointi, kun eihän siitä meinannut mitään tulla, vaan ihmeen nopeasti sitä osaa opetella uudet tyylit niin tupakonnin ,syömisen/juomisen suhteen.
        Silmä menee kyllä osittan kiinni kun puristan molempia silmiä yhtä aikaa, mutta muuten se on juuri silmä joka aiheuttaa eniten ongelmia, noilla krokotiilin kyynelillä ja muutenkin hieman arka koville kontrasteille.
        Mutta täytynee kokeilla noita b-vitamiineja tässä makuaistia odotellessa.

        Niin kuinka sitä halvaantunutta kasvonpuoliskoa voi voimistella, kun mitään ei tapahdu vaikka kuinka irvistelisi, käytetäänkö siinä käsiä apuna vai ?


      • kerran itsekin kokenut
        T-P kirjoitti:

        Joo kyllä terve puoli korostuu väkisinkin, mitä enemmän puhuu/nauraa sitä vaikeammaksi se muuttuu
        ja vetää kasvoja enemmän vinoon ja tekee puhumisesta suorastaan tuskallista.
        On sanottu että nauru on hyvä lääke, mutta enpä menisi sitä allekirjoittamaan tässä vaiheessa.
        Nyt olisi ollut hyvä tilaisuus lopettaa tupakointi, kun eihän siitä meinannut mitään tulla, vaan ihmeen nopeasti sitä osaa opetella uudet tyylit niin tupakonnin ,syömisen/juomisen suhteen.
        Silmä menee kyllä osittan kiinni kun puristan molempia silmiä yhtä aikaa, mutta muuten se on juuri silmä joka aiheuttaa eniten ongelmia, noilla krokotiilin kyynelillä ja muutenkin hieman arka koville kontrasteille.
        Mutta täytynee kokeilla noita b-vitamiineja tässä makuaistia odotellessa.

        Niin kuinka sitä halvaantunutta kasvonpuoliskoa voi voimistella, kun mitään ei tapahdu vaikka kuinka irvistelisi, käytetäänkö siinä käsiä apuna vai ?

        Pitää vaan koittaa monta kertaa päivässä, siis todella usein, irvistellä, vääntelehtiä naamaansa sekä kurtistella kulmia ja mutrustella suuta. Mitä ihmeempiä ilmeitä itsestäsi naamalle löydätkin nenänpielten nostamisesta virnistelyyn, niin tee kaikkia.
        Ja mielellään peilin edessä. Se peili vissiin jotenkin auttaa aivoja ymmärtämään mitä pitäisi tehdä ja tapahtua. Ikävää katseltavaa ja kauhean turhauttavaa, kun mitään ei tapahdu siellä halvaantuneella puolella.
        Kuitenkin jos jaksat harjoitella niin jossain vaiheessa huomaat että josssakin kohtaa kasvoja tapahtuu jotain. Sen jälkeen palautuminen vissiin nopeutuu, kun alku on päässyt tapahtumaan.
        Ja jos hermoissa minkäänlaista vauriota tapahtunut harjoittelemisen merkitys palautumiselle on varmasti entistä tärkeämpää.


      • T-P
        kerran itsekin kokenut kirjoitti:

        Pitää vaan koittaa monta kertaa päivässä, siis todella usein, irvistellä, vääntelehtiä naamaansa sekä kurtistella kulmia ja mutrustella suuta. Mitä ihmeempiä ilmeitä itsestäsi naamalle löydätkin nenänpielten nostamisesta virnistelyyn, niin tee kaikkia.
        Ja mielellään peilin edessä. Se peili vissiin jotenkin auttaa aivoja ymmärtämään mitä pitäisi tehdä ja tapahtua. Ikävää katseltavaa ja kauhean turhauttavaa, kun mitään ei tapahdu siellä halvaantuneella puolella.
        Kuitenkin jos jaksat harjoitella niin jossain vaiheessa huomaat että josssakin kohtaa kasvoja tapahtuu jotain. Sen jälkeen palautuminen vissiin nopeutuu, kun alku on päässyt tapahtumaan.
        Ja jos hermoissa minkäänlaista vauriota tapahtunut harjoittelemisen merkitys palautumiselle on varmasti entistä tärkeämpää.

        Ja pitihän se taas kysy lääkäriltä uudestaan
        kasvojumppa ohjeita, johan tuli vastaukseksi
        ettei siitä ole minkäälaista hyötyä hermon
        kannalta, se kuulemma joko toimii tai sitten ei,
        mutta kasvojumppa ei vaikuta siihen.
        Kasvojumpalla on kuulemma ainoastaan vaikutusta
        vain henkiseen puoleen.(sitä tuntee tekevänsä jotain asian eteen)
        Kun yritin kysellä ennustetta parantumiselle
        ei siihenkään tullut oikein mitään vastausta.
        Mutta jos joku kohtalon toveri kertoisi omasta paranemis vauhdista, niin olisi jonkunlainen aikataulu mihin voisi verrata omaa palautumista.

        Halvaukseni on kestänyt noin kuukauden päivät ja
        ainoa muutos mitä on tullut on , että silmää ei tarvitse enään "teipata" kiinni yöksi.


      • Mari
        kerran itsekin kokenut kirjoitti:

        Pitää vaan koittaa monta kertaa päivässä, siis todella usein, irvistellä, vääntelehtiä naamaansa sekä kurtistella kulmia ja mutrustella suuta. Mitä ihmeempiä ilmeitä itsestäsi naamalle löydätkin nenänpielten nostamisesta virnistelyyn, niin tee kaikkia.
        Ja mielellään peilin edessä. Se peili vissiin jotenkin auttaa aivoja ymmärtämään mitä pitäisi tehdä ja tapahtua. Ikävää katseltavaa ja kauhean turhauttavaa, kun mitään ei tapahdu siellä halvaantuneella puolella.
        Kuitenkin jos jaksat harjoitella niin jossain vaiheessa huomaat että josssakin kohtaa kasvoja tapahtuu jotain. Sen jälkeen palautuminen vissiin nopeutuu, kun alku on päässyt tapahtumaan.
        Ja jos hermoissa minkäänlaista vauriota tapahtunut harjoittelemisen merkitys palautumiselle on varmasti entistä tärkeämpää.

        Moi
        Mulla halvaantu vasen naamanpuolisko 30.7.Kortisonikuuri on päällä, mutta vielä ei ole minkäänlaista paranemisen merkkiä näkyvissä. Lisäksi korvan alueella on ajoittain kovaakin särkyä. Tuskallista on T: Mari


      • lääkäristä juuri tullut
        Mari kirjoitti:

        Moi
        Mulla halvaantu vasen naamanpuolisko 30.7.Kortisonikuuri on päällä, mutta vielä ei ole minkäänlaista paranemisen merkkiä näkyvissä. Lisäksi korvan alueella on ajoittain kovaakin särkyä. Tuskallista on T: Mari

        no hei vaan. ajattelin kirjoittaa juttua tähän lisäksi. tulin juuri lekurista ja minullakin on kuulemma kasvohalvaus. syöminenja juominen on aikasta vaikeaa kun suupieli ei tule mukana ja silmäkään ei mene kiinni. kaikkea sitä tulee kun kolmekymmentä täyttää.
        mietin vaan että voikohan tämä pahentua päivien kuluessa vai pysyykö tämä ennallaan ja paranee sitten joskus............

        kertoilkaa kokemuksista


      • T-P
        lääkäristä juuri tullut kirjoitti:

        no hei vaan. ajattelin kirjoittaa juttua tähän lisäksi. tulin juuri lekurista ja minullakin on kuulemma kasvohalvaus. syöminenja juominen on aikasta vaikeaa kun suupieli ei tule mukana ja silmäkään ei mene kiinni. kaikkea sitä tulee kun kolmekymmentä täyttää.
        mietin vaan että voikohan tämä pahentua päivien kuluessa vai pysyykö tämä ennallaan ja paranee sitten joskus............

        kertoilkaa kokemuksista

        Kyllähän se on alkanut minullakin paranemaan, otsa rypistyy, silmäkulma toimii ja makuaistikin on palautunut.
        Välillä jo unohtaa kokohomman vaan kunnes alkaa silmä vuotamaan kuin muistutukseksi.
        Eli noin kolme kuukautta sitten alkanut lähes täydellinen vas puoleinen kasvohalvaus alkaa olla voitettu kanta tosin poski on vieläkin liikkumaton ja silmä ei sulkeudu täydellisesti joten tippojen kanssa saa turata tämän tästä.
        Itselläni halvaus paheni ensimmäisen kolmenpäivän aikana ja noin kuukausi siitä alkoi ensimmäiset elon merkit(otsaan tuli rypistäessä ensimmäin juovan poikanen)
        Omasta kokemuksesta voisin sanoa, että se on silmän kuivuminen suurin ongelma näin pitkässä juoksussa josta jo todellakin toivoisi jo pääsevän eroon.


      • juuri lääkäristä tulleena
        T-P kirjoitti:

        Kyllähän se on alkanut minullakin paranemaan, otsa rypistyy, silmäkulma toimii ja makuaistikin on palautunut.
        Välillä jo unohtaa kokohomman vaan kunnes alkaa silmä vuotamaan kuin muistutukseksi.
        Eli noin kolme kuukautta sitten alkanut lähes täydellinen vas puoleinen kasvohalvaus alkaa olla voitettu kanta tosin poski on vieläkin liikkumaton ja silmä ei sulkeudu täydellisesti joten tippojen kanssa saa turata tämän tästä.
        Itselläni halvaus paheni ensimmäisen kolmenpäivän aikana ja noin kuukausi siitä alkoi ensimmäiset elon merkit(otsaan tuli rypistäessä ensimmäin juovan poikanen)
        Omasta kokemuksesta voisin sanoa, että se on silmän kuivuminen suurin ongelma näin pitkässä juoksussa josta jo todellakin toivoisi jo pääsevän eroon.

        no niin. viikko kulunut eikä muutosta mihinkään. paitsi että eilen sain kuulla että tämä johtuikin borrelia bagteerin tuhosta. eli siis lymen-tauti, mutta kuulemma nujerrettavissa.
        alkaa tähän jo tottumaan mutta puheen puuroutuminen pistää hermot riekaleiksi. neurologi antoi ohjeet että irvistele peilin edessä mutta mitenkäs irvistelet jos se ei onnistu.

        tuo kolmenkuukauden paranemisaika tuntuu olevan aika yleinen. lekurikin sanoi että kenties ole jouluksi suht koht parantunut. no ei kamalasti lohduttanut kun vit.................. on niin suuri.
        kaikkea paskaa sitä pitää ihmiselle tullakkin. ihan kuin tässä lyhyessä elämän kaaressa ei olisi paljon kaikkea muutakin niin sitten lyödään vielä tälläiselläkin.

        no mutta se taas siitä valituksesta. kirjoittelen taas kuulumisia muutaman päivän päästä mikäli ketään kiinnostaa :))


      • juuri lääkäristä tulleena
        juuri lääkäristä tulleena kirjoitti:

        no niin. viikko kulunut eikä muutosta mihinkään. paitsi että eilen sain kuulla että tämä johtuikin borrelia bagteerin tuhosta. eli siis lymen-tauti, mutta kuulemma nujerrettavissa.
        alkaa tähän jo tottumaan mutta puheen puuroutuminen pistää hermot riekaleiksi. neurologi antoi ohjeet että irvistele peilin edessä mutta mitenkäs irvistelet jos se ei onnistu.

        tuo kolmenkuukauden paranemisaika tuntuu olevan aika yleinen. lekurikin sanoi että kenties ole jouluksi suht koht parantunut. no ei kamalasti lohduttanut kun vit.................. on niin suuri.
        kaikkea paskaa sitä pitää ihmiselle tullakkin. ihan kuin tässä lyhyessä elämän kaaressa ei olisi paljon kaikkea muutakin niin sitten lyödään vielä tälläiselläkin.

        no mutta se taas siitä valituksesta. kirjoittelen taas kuulumisia muutaman päivän päästä mikäli ketään kiinnostaa :))

        no niin, ja taas todettiin että kylläpä on omituista toimintaa tuolta lekurien puolelta. selailin tätä nettiä ja tajusin että minulle on määrätty vika lääkitys. voi jeesus sentään. otin sitten la iltana yhteyttä tuonne ensiavun päivystykseen ja oikeassa olin. nyt sitten tähän borreliaan saan suonen sisäistä antibioottihoitoa kaksi viikkoa ja sen jälkeen sata päivää vielä tablettina. eli huh huh

        kasvot eivät ole palautuneet vaan päinvastoin ne ovat hieman huonontuneet. meinaa hieman takkuilla tuo vasenkin puoli kasvoista. olisinkin varmaan tuon vika lääkkeen jälkeen ollut kokonaan paketissa. on se kumma että potilas itse tajuaa mikä vaivaa ja mitä lääkkeitä siihen tarvitaan. lääkärit sitten myötäilee perässä.

        on taas aikoihin eletty.

        mutta nyt päivän hommiin vielä kun jaksan :))


      • kadri
        juuri lääkäristä tulleena kirjoitti:

        no niin, ja taas todettiin että kylläpä on omituista toimintaa tuolta lekurien puolelta. selailin tätä nettiä ja tajusin että minulle on määrätty vika lääkitys. voi jeesus sentään. otin sitten la iltana yhteyttä tuonne ensiavun päivystykseen ja oikeassa olin. nyt sitten tähän borreliaan saan suonen sisäistä antibioottihoitoa kaksi viikkoa ja sen jälkeen sata päivää vielä tablettina. eli huh huh

        kasvot eivät ole palautuneet vaan päinvastoin ne ovat hieman huonontuneet. meinaa hieman takkuilla tuo vasenkin puoli kasvoista. olisinkin varmaan tuon vika lääkkeen jälkeen ollut kokonaan paketissa. on se kumma että potilas itse tajuaa mikä vaivaa ja mitä lääkkeitä siihen tarvitaan. lääkärit sitten myötäilee perässä.

        on taas aikoihin eletty.

        mutta nyt päivän hommiin vielä kun jaksan :))

        Jeps jeps..
        En tiedä pitäiskö itkeä vai nauraa,kun lukee näitä muitten kokemuksia.Iteltäni lähti makuaisti kielen vasemmalta puolelta n. viikko sitten ja naaman vasen puoli on ollut tunnoton pari 3 päivää.
        Onneksi vanhemmat on lääkäreitä ja muutaman puhelun jälkeen(kolleegoille) saivat tietää että pareesihan se.Nyt syön toista päivää lääkketiä ja maanantaina pitäis lääkäriin mennä.
        Saan hermoromahduksen,jos paraneminen kestää oikeesti kolme kuukautta.On nimittäin ollut sata muutakin ongelmaa elimistön kanssa viime aikoina.

        Toisaalta eihän tässä auta muu kuin odottaa.Kokeilen kaikkia mahollisia keinoja,joista voisi olla apua(lääke,b-vitamiini,kasvojumppa jne.)
        Tuo on muuten totta,että nauraminen ja puhuminen tuntuu vain pahentavan asiaa,eikä oloa helpota se,että kaverit tahallaan yrittää naurattaa kun on kuulemma niin hassun näköistä.

        Mitens muilla paraneminen edistyy?


      • juuri lääkäristä tulleena
        kadri kirjoitti:

        Jeps jeps..
        En tiedä pitäiskö itkeä vai nauraa,kun lukee näitä muitten kokemuksia.Iteltäni lähti makuaisti kielen vasemmalta puolelta n. viikko sitten ja naaman vasen puoli on ollut tunnoton pari 3 päivää.
        Onneksi vanhemmat on lääkäreitä ja muutaman puhelun jälkeen(kolleegoille) saivat tietää että pareesihan se.Nyt syön toista päivää lääkketiä ja maanantaina pitäis lääkäriin mennä.
        Saan hermoromahduksen,jos paraneminen kestää oikeesti kolme kuukautta.On nimittäin ollut sata muutakin ongelmaa elimistön kanssa viime aikoina.

        Toisaalta eihän tässä auta muu kuin odottaa.Kokeilen kaikkia mahollisia keinoja,joista voisi olla apua(lääke,b-vitamiini,kasvojumppa jne.)
        Tuo on muuten totta,että nauraminen ja puhuminen tuntuu vain pahentavan asiaa,eikä oloa helpota se,että kaverit tahallaan yrittää naurattaa kun on kuulemma niin hassun näköistä.

        Mitens muilla paraneminen edistyy?

        no heips kaikille!

        nyt sitten alkaa olla kohta vuosi siitä kun naama meni elottomaksi.
        punkki pirulainen teki minulle kepposet josta paraneminen vei aikaa. jouluksi en ollut kokonaan kunnossa, joten kuten kylläkin. Täytyy teidän kiusaksenne kertoa ettei kunnossa olla vieläkään kokonaan eikä varmaan koskaan tullakkaan. Kylmillä tuulilla huomaa että suupieli tahmii ja toinen luomi silmässä jäi laiskemmaksi. silmä on pienempi kuin toinen ja meikatessa sen eritoten tuntee että ei ole ihan ok.

        mutta mikäli nämä pikku vaivat eivät parane niin viis siitä. kaiken tuon kokeman jälkeen ei haittaa yhtään. kyllä oli niin kamala kokemus kun kasvot eivät toimi etten ikänä toivo kenellekkään sellaista vaivaa.

        En tainnut tuolla edellä kertoa että myös minulla hävisi makuaisti. kaikki maistui samalle paskalle tai oikeastaa ei yhtään millekkään.

        ja vielä haluan sanoa kaikille että mikäli teille tulee outoja lihaskipuja,tulehduksia niveloireita jotka tulevat yht äkkiä ja vaihtavat paikkaa tai sitten makuaisti ongelmia ja kasvojen tunnottomuutta ja toimimattomuutta niin MENKÄÄ LÄÄKÄRIIN JA VAATIKAA ETTÄ TEISTÄ OTETAAN VERIKOE JOSSA TUTKITAAN PUNKIN VASTA-AINEPITOISUUS.

        itselläni en ollut tavannut punkkia mutta oli tuo pikku pirulainen jossain vaiheessa minulla ollut koska oli veressä korkeat vasta-aine pitoisuudet.
        Pahimmillaan se bakteeri aiheuttaa rytmihäiriöitä ja sydänpussin tulehdusta ja eipä nuo vaivat kuullosta ainakaan minusta kovin turvallisilta.

        kertoilkaa miten teillä jaksellaan ( etenkin kadri)

        hauskaa syksyä!!!!!


      • <H>

        Liekköhän kennellekkään ollut mitään hyötyä tuosta kortisoonikuurista?


      • <H>
        T-P kirjoitti:

        Kyllähän se on alkanut minullakin paranemaan, otsa rypistyy, silmäkulma toimii ja makuaistikin on palautunut.
        Välillä jo unohtaa kokohomman vaan kunnes alkaa silmä vuotamaan kuin muistutukseksi.
        Eli noin kolme kuukautta sitten alkanut lähes täydellinen vas puoleinen kasvohalvaus alkaa olla voitettu kanta tosin poski on vieläkin liikkumaton ja silmä ei sulkeudu täydellisesti joten tippojen kanssa saa turata tämän tästä.
        Itselläni halvaus paheni ensimmäisen kolmenpäivän aikana ja noin kuukausi siitä alkoi ensimmäiset elon merkit(otsaan tuli rypistäessä ensimmäin juovan poikanen)
        Omasta kokemuksesta voisin sanoa, että se on silmän kuivuminen suurin ongelma näin pitkässä juoksussa josta jo todellakin toivoisi jo pääsevän eroon.

        Onko sinulla koskaan tuntunut ns. nykimistä halvaantuneella alueella?
        Voisiko olla merkki parempaan suuntaan menemiststä?

        Itselläni tosin vasta 4 päivää kyseinen halvaus.

        Tunnetteko/tiedättekö ketään joka olisi parantunut kyseisetä taudista täysin?


      • toipumista odotellessa
        juuri lääkäristä tulleena kirjoitti:

        no heips kaikille!

        nyt sitten alkaa olla kohta vuosi siitä kun naama meni elottomaksi.
        punkki pirulainen teki minulle kepposet josta paraneminen vei aikaa. jouluksi en ollut kokonaan kunnossa, joten kuten kylläkin. Täytyy teidän kiusaksenne kertoa ettei kunnossa olla vieläkään kokonaan eikä varmaan koskaan tullakkaan. Kylmillä tuulilla huomaa että suupieli tahmii ja toinen luomi silmässä jäi laiskemmaksi. silmä on pienempi kuin toinen ja meikatessa sen eritoten tuntee että ei ole ihan ok.

        mutta mikäli nämä pikku vaivat eivät parane niin viis siitä. kaiken tuon kokeman jälkeen ei haittaa yhtään. kyllä oli niin kamala kokemus kun kasvot eivät toimi etten ikänä toivo kenellekkään sellaista vaivaa.

        En tainnut tuolla edellä kertoa että myös minulla hävisi makuaisti. kaikki maistui samalle paskalle tai oikeastaa ei yhtään millekkään.

        ja vielä haluan sanoa kaikille että mikäli teille tulee outoja lihaskipuja,tulehduksia niveloireita jotka tulevat yht äkkiä ja vaihtavat paikkaa tai sitten makuaisti ongelmia ja kasvojen tunnottomuutta ja toimimattomuutta niin MENKÄÄ LÄÄKÄRIIN JA VAATIKAA ETTÄ TEISTÄ OTETAAN VERIKOE JOSSA TUTKITAAN PUNKIN VASTA-AINEPITOISUUS.

        itselläni en ollut tavannut punkkia mutta oli tuo pikku pirulainen jossain vaiheessa minulla ollut koska oli veressä korkeat vasta-aine pitoisuudet.
        Pahimmillaan se bakteeri aiheuttaa rytmihäiriöitä ja sydänpussin tulehdusta ja eipä nuo vaivat kuullosta ainakaan minusta kovin turvallisilta.

        kertoilkaa miten teillä jaksellaan ( etenkin kadri)

        hauskaa syksyä!!!!!

        Sain jokseenkin pahan halvauksen viime vuoden heinäkuussa. Puhuttiin täydellisestä kolmihermohalvauksesta jolloin kaikki hermoradat oikealla puolella kasvoja oli lamaantuneet. Silmän kanssa oli vaikeinta. Se kipeytyi, kun ei sulkeutunut. Tippoja koko ajan ja yöksi teipattiin kiinni ja "rosvolappu" päälle. Päivällä sisälläkin tummat aurinkolasit.
        Kulmakarvat oli useamman sentin eri korkeudella ja suukin aika pystyssä,juomat join n. 3kk pillin kanssa. Olin mielestäni aika pahan näköinen.
        Hoidoksi määrättiin kasvojumppaa monta kertaa päivässä.
        Nyt käytän edelleen silmätippoja. Silmä sulkeutuu, mutta luomi roikkuu edelleen ja hankaa helposti silmäkulmaa. Suu on hymyillessä toispuoleinen ja toisinaan tuntuu muutenkin jäykältä. Syödessäkin purenta menee automaattisesti terveelle puolelle.
        Enempää paranemista ei kai enää tule, joten opettelen elämään vaivani kanssa.
        Aiheuttajaa ei varmuudella tiedetä monista tutkimuksista huolimatta. Eräs epäily on herpes-virus. Sama, joka aiheuttaa mm. vyöruusua. Juuri niihin kuulemma liittyy hidas paraneminen; eivätkä kaikki toivu kokonaan. Herpes epäilyä vahvistaa se, että muutamana päivänä ennen halvausta korvaani vihloi ilkeästi, mutta sitten ei tulehdusta kuitenkaan ollut.
        On ollut myös puhetta luomen madollisesta leikkauksesta, mutta siinä riskinä se, ettei se sitten ehkä sulkeudu enää yöksi tarpeeksi hyvin. Täytyy vielä miettiä.
        Tsemppiä kaikille. Kurja vaiva, mutta näköjään kaikkeen tottuu kun on pakko.


      • Ultsi
        Mari kirjoitti:

        Moi
        Mulla halvaantu vasen naamanpuolisko 30.7.Kortisonikuuri on päällä, mutta vielä ei ole minkäänlaista paranemisen merkkiä näkyvissä. Lisäksi korvan alueella on ajoittain kovaakin särkyä. Tuskallista on T: Mari

        Onko joku ollut sairaslomalla tämän vaivan takia? Kaipa saa harrastaa rajuakin liikuntaa, kun en tullut kysyneeksi asiasta lääkäriltä. Silmäoire on tosiaan kiusallinen, joten epäilen, miten kykenen töissä näyttöpäätteellä työskentelemään. Taitaa ainoa vaihtoehto olla silmän teippaaminen. Onneksi en tee mallin töitä ;)
        Lapin loma tiedossa ja silloin taitaa olla kovasti tarpeen hyvät aurinkolasit. Toivottavasti niiden avulla pystyy keväthangilla hiihtämään. Mua on muuten auttanut silmäsuojakupu, jossa teipit ympärillä. Silmä pysyy yön kiinni, eikä niin pahasti kuivu.

        Tsemppiä teille kaikille kanssasisarille ja -veljille!


      • mr_petri
        Ultsi kirjoitti:

        Onko joku ollut sairaslomalla tämän vaivan takia? Kaipa saa harrastaa rajuakin liikuntaa, kun en tullut kysyneeksi asiasta lääkäriltä. Silmäoire on tosiaan kiusallinen, joten epäilen, miten kykenen töissä näyttöpäätteellä työskentelemään. Taitaa ainoa vaihtoehto olla silmän teippaaminen. Onneksi en tee mallin töitä ;)
        Lapin loma tiedossa ja silloin taitaa olla kovasti tarpeen hyvät aurinkolasit. Toivottavasti niiden avulla pystyy keväthangilla hiihtämään. Mua on muuten auttanut silmäsuojakupu, jossa teipit ympärillä. Silmä pysyy yön kiinni, eikä niin pahasti kuivu.

        Tsemppiä teille kaikille kanssasisarille ja -veljille!

        Mulle tuli kyseiset oireet viime lauantaina. Se meni sillain etta illalla oli suun tienoo vasemmalla puolella tunnoton ja aamulla naps ja kops koko kasvojen vasen puoli. Asun Jakartassa mika tuo oman suolan soppaan, kavin paikallisella poppamiehella ja se anto b vitamiinia ja sarkylaaketta. Naureskelin vahan, et aha,mutta ihme kylla tais olla oikeassa.Olen nyt tassa ihmetellyt etta pitaako lahtea laakariin Singaporeen tai Suomeen. Minkalainen se punkki vastaaine tutkimus on? Tutkittiinko sita/jotain muuta/aiheuttajaa sulta? Mulla ei varsinaista aiheuttajaa tutkittu, tavallaan "arvattiin" et se on toi ja "laakkeet" mukaan. Se punkkihomma kai voi olla pysyva jos sita ei laakitse...

        Edelleen tsemppia kaikille.


      • ante^^
        juuri lääkäristä tulleena kirjoitti:

        no niin, ja taas todettiin että kylläpä on omituista toimintaa tuolta lekurien puolelta. selailin tätä nettiä ja tajusin että minulle on määrätty vika lääkitys. voi jeesus sentään. otin sitten la iltana yhteyttä tuonne ensiavun päivystykseen ja oikeassa olin. nyt sitten tähän borreliaan saan suonen sisäistä antibioottihoitoa kaksi viikkoa ja sen jälkeen sata päivää vielä tablettina. eli huh huh

        kasvot eivät ole palautuneet vaan päinvastoin ne ovat hieman huonontuneet. meinaa hieman takkuilla tuo vasenkin puoli kasvoista. olisinkin varmaan tuon vika lääkkeen jälkeen ollut kokonaan paketissa. on se kumma että potilas itse tajuaa mikä vaivaa ja mitä lääkkeitä siihen tarvitaan. lääkärit sitten myötäilee perässä.

        on taas aikoihin eletty.

        mutta nyt päivän hommiin vielä kun jaksan :))

        minulla todettiin oikeanpuolen kasvohermohalvaus, ja minulle aloitettiin lääkitys heti borreliaa vastaan, ja myöhemmin tuli ilmi, että olen syönyt turhaan antibioottia, kohka selkäydinnäytteestäni ei ollut löytynyt vastaainetta..


      • kauhea!!!!!!!!!!!!!
        T-P kirjoitti:

        Joo kyllä terve puoli korostuu väkisinkin, mitä enemmän puhuu/nauraa sitä vaikeammaksi se muuttuu
        ja vetää kasvoja enemmän vinoon ja tekee puhumisesta suorastaan tuskallista.
        On sanottu että nauru on hyvä lääke, mutta enpä menisi sitä allekirjoittamaan tässä vaiheessa.
        Nyt olisi ollut hyvä tilaisuus lopettaa tupakointi, kun eihän siitä meinannut mitään tulla, vaan ihmeen nopeasti sitä osaa opetella uudet tyylit niin tupakonnin ,syömisen/juomisen suhteen.
        Silmä menee kyllä osittan kiinni kun puristan molempia silmiä yhtä aikaa, mutta muuten se on juuri silmä joka aiheuttaa eniten ongelmia, noilla krokotiilin kyynelillä ja muutenkin hieman arka koville kontrasteille.
        Mutta täytynee kokeilla noita b-vitamiineja tässä makuaistia odotellessa.

        Niin kuinka sitä halvaantunutta kasvonpuoliskoa voi voimistella, kun mitään ei tapahdu vaikka kuinka irvistelisi, käytetäänkö siinä käsiä apuna vai ?

        mielestäni kasvohalvaus ei parane jumppaa tekemäälä.. se paranee omia aikojaan jos on parantuakseen.. itselläni on ollut vasta puoli vuotta enkä voi olla miettimättä sitä koko aika!!!!!!! ihan kauhea! olen kuullut paljon juttuja kokonaan parantuneista.. on varmaan hyvin yksilöllistä milloin se paranee! pakko tottua siihen niin kauan kun se on... vieläkin heräilen tunnin välein yöllä kun en saa nukutuksi mietteiltäni!!!!!!!!! täytyy vaan uskoa että se paranee!!!!!!!!!!! onkos olemassa jotain -henkinentuki kasvohalvauksen saaneille- systeemiä??????!!!!!!!!


      • halvaus ollut puoli vuotta
        toipumista odotellessa kirjoitti:

        Sain jokseenkin pahan halvauksen viime vuoden heinäkuussa. Puhuttiin täydellisestä kolmihermohalvauksesta jolloin kaikki hermoradat oikealla puolella kasvoja oli lamaantuneet. Silmän kanssa oli vaikeinta. Se kipeytyi, kun ei sulkeutunut. Tippoja koko ajan ja yöksi teipattiin kiinni ja "rosvolappu" päälle. Päivällä sisälläkin tummat aurinkolasit.
        Kulmakarvat oli useamman sentin eri korkeudella ja suukin aika pystyssä,juomat join n. 3kk pillin kanssa. Olin mielestäni aika pahan näköinen.
        Hoidoksi määrättiin kasvojumppaa monta kertaa päivässä.
        Nyt käytän edelleen silmätippoja. Silmä sulkeutuu, mutta luomi roikkuu edelleen ja hankaa helposti silmäkulmaa. Suu on hymyillessä toispuoleinen ja toisinaan tuntuu muutenkin jäykältä. Syödessäkin purenta menee automaattisesti terveelle puolelle.
        Enempää paranemista ei kai enää tule, joten opettelen elämään vaivani kanssa.
        Aiheuttajaa ei varmuudella tiedetä monista tutkimuksista huolimatta. Eräs epäily on herpes-virus. Sama, joka aiheuttaa mm. vyöruusua. Juuri niihin kuulemma liittyy hidas paraneminen; eivätkä kaikki toivu kokonaan. Herpes epäilyä vahvistaa se, että muutamana päivänä ennen halvausta korvaani vihloi ilkeästi, mutta sitten ei tulehdusta kuitenkaan ollut.
        On ollut myös puhetta luomen madollisesta leikkauksesta, mutta siinä riskinä se, ettei se sitten ehkä sulkeudu enää yöksi tarpeeksi hyvin. Täytyy vielä miettiä.
        Tsemppiä kaikille. Kurja vaiva, mutta näköjään kaikkeen tottuu kun on pakko.

        kyllä se varmasti parantuu. olen kuullut juttuja pelkistä parantuneista. on vaan niin yksilöllistä millon se parantuu.. itselläni ollut halvaus vasta puoli vuotta ja hulluksi meinaa tulla!! kokoajan mielessä vaan halvaus.. kauheaa kun ei kehtaa hymyillä ihmisille, tai jos joku juttu rupeaa väkisinkin naurattamaan! varmasti sinullakin helpompaa nyt, kun alussa, kun miettii itseään!: silmä ei mennyt kiinni ja yöllä valui kuola tyynylle! ;D täytyy miettiä että joka päivä on aina parempi, vaik ei sitä itse huomaisikaan!


      • Tutina
        T-P kirjoitti:

        Bellin pareesi= akuutti kasvohalvaus
        (syy tuntematon)
        Eli kyllähän se diagnoosi meni oikein.

        Pääsin mukaan lumekontrolloituun pohjoismaiseeen monikeskustutkimukseen, jossa arvioidaan lääkeiden vaikutusta Bellin pareesin hoidossa.
        Tämän tutkimuksen mukaan ei kasvojumpasta ole voitu näyttää olevan hyötyä.(ei siitä varmaan haittaakaan ole)
        mutta ei lääkäri kyllä antanut minkäänlaisia jumppa ohjeita eli olisi varmaan tarkoitus saada
        naama kuntoon ilman jumppaamista,,vaikkakin kyllähän sitä väkisinkin ihmettelee peilin edessä, että mikä kumma siinä naamassa on vialla.
        itse odotan todella, että silmä alkaisi toimimaan kunnolla, ettei tarvitsisi tippojen kanssa kokoajan turata.
        Vaan mitenkäs se ton B-vitamiinin kanssa, onko se oikeasti hyödyksi vai onko se samanlainen uskomus kuin se, että veto aiheuttaa kasvohalvauksen.

        Kerrotko tarkemmin kenen tekemästä tutkimuksesta on kyse, vieläkö ehtii mukaan?


      • Ollessani sairaalassa
        Mari kirjoitti:

        Moi
        Mulla halvaantu vasen naamanpuolisko 30.7.Kortisonikuuri on päällä, mutta vielä ei ole minkäänlaista paranemisen merkkiä näkyvissä. Lisäksi korvan alueella on ajoittain kovaakin särkyä. Tuskallista on T: Mari

        Siellä oli samaan aikaan osastolla nainen aivoinfarktiepäilyn takia. Varmaan oli jo mennyt viikon päivät sillä epäilyllä sairaalassa kun paikalle tuli osaston ylilääkäri. Hän totesi heti, että kyseessä on perifeerinen kasvohalvaus-> korvalääkärille. Potilaalla oli suuri vaikkuklöntti korvassa.
        Että sillä tavalla sillä kertaa. Kannattaa tutkituttaa korvatkin, jos kipu kerran niissä tuntuu.


      • Anonyymi
        T-P kirjoitti:

        Bellin pareesi= akuutti kasvohalvaus
        (syy tuntematon)
        Eli kyllähän se diagnoosi meni oikein.

        Pääsin mukaan lumekontrolloituun pohjoismaiseeen monikeskustutkimukseen, jossa arvioidaan lääkeiden vaikutusta Bellin pareesin hoidossa.
        Tämän tutkimuksen mukaan ei kasvojumpasta ole voitu näyttää olevan hyötyä.(ei siitä varmaan haittaakaan ole)
        mutta ei lääkäri kyllä antanut minkäänlaisia jumppa ohjeita eli olisi varmaan tarkoitus saada
        naama kuntoon ilman jumppaamista,,vaikkakin kyllähän sitä väkisinkin ihmettelee peilin edessä, että mikä kumma siinä naamassa on vialla.
        itse odotan todella, että silmä alkaisi toimimaan kunnolla, ettei tarvitsisi tippojen kanssa kokoajan turata.
        Vaan mitenkäs se ton B-vitamiinin kanssa, onko se oikeasti hyödyksi vai onko se samanlainen uskomus kuin se, että veto aiheuttaa kasvohalvauksen.

        Millaisia silmätippoja sulle suositeltiin? Mulla ei mene silmä kuin vain osittain kiinni. Sairaalassa käskettiin vain teipata se yöksi kiinni. Kotona mulla on vain Bebanthen-tippoja.


      • Anonyymi
        T-P kirjoitti:

        Kyllähän se on alkanut minullakin paranemaan, otsa rypistyy, silmäkulma toimii ja makuaistikin on palautunut.
        Välillä jo unohtaa kokohomman vaan kunnes alkaa silmä vuotamaan kuin muistutukseksi.
        Eli noin kolme kuukautta sitten alkanut lähes täydellinen vas puoleinen kasvohalvaus alkaa olla voitettu kanta tosin poski on vieläkin liikkumaton ja silmä ei sulkeudu täydellisesti joten tippojen kanssa saa turata tämän tästä.
        Itselläni halvaus paheni ensimmäisen kolmenpäivän aikana ja noin kuukausi siitä alkoi ensimmäiset elon merkit(otsaan tuli rypistäessä ensimmäin juovan poikanen)
        Omasta kokemuksesta voisin sanoa, että se on silmän kuivuminen suurin ongelma näin pitkässä juoksussa josta jo todellakin toivoisi jo pääsevän eroon.

        Mulla tuli vas puoleinen halvaus aivoinfarktin tuloksena ja on ollut jo 5 vuotta. Pahinta on kun oikea puoli on puuduksissa ja kireä joko ajan ja silmät kuivuu ja täytyy laittaa silmävoidetta kun tipat ei auta mitään. Mistään ei ole apua ja se masentaa!!


    • Peks

      Mulla on ollut noin viikon välein kaksi kertaa aamulla vasen puoli kasvoista turrana. Ensimmäisellä kerralla kesti noin 15-20 min. ja oli lähinnä suupielen ympärillä. Tänä aamuna uusiutui ja kesti noin 1,5 tuntia. Jälleen vasen puoli. Nyt tunnoton alue oli koko vasemmalla puolella. Silmäluometkin toimivat heikosti. Syöminen ja juominen oli aika hankalaa. Kävin lääkärissä ja pisti lähetteen tarkempiin tutkimuksiin. Onkohan tämä esioire kasvohalvauksesta?

    • naama vinossa

      Mulle tuli kuukausi sitten vasemmalle puolelle kasvohalvaus. Sain sen ilmeisesti vedosta autossa. Paraneminen on hidasta edistymistä. Minulle luvattiin, että kasvoni palautuvat ennalleen kuukaudessa, mutta silmäni ei mene edelleenkään kiinni; yläluomi toimii jo hiukan ja alaluomi pysyy täysin paikallaan. Suu sen sijaan on pikkuhiljaa löytänyt entisen asentonsa, mutta ei toimi kunnolla. Pystyn nostamaan vasenta suupieltä kovin ponnisteluin pari milliä ja nauru on edelleen toispuolinen irvistys. Olen jumpannut ja hieronut kasvojani säännöllisesti monta kertaa päivässä ja vetänyt suupieliä sormilla oikeaan asentoon. Silmä on hankalin, koska se kuivuu ja sitä pitää kostuttaa joka välissä. Kontrollilääkäri oli realistisempi ja sanoi että puoli vuottakin voi mennä toipumiseen.

    • seija

      Hei kaikille kohtalotovereille!
      Minulla alkoi oikealta puolelta tämä vaiva kuusi pivää sitten, makuaistissa huomasin jotain outoa. Seuraavana aamuna tunsin ylähuulessa taas ihmeellisiä tuntemuksia.Sitten seuraavana aamuna vasta tajusin että nyt ie ole asiat kunnossa. sen unohdin kertoa että minulla oli kun huomasin nuo ensimmäiset oireet niin pää ollut kipeänä viikon verran korvan takaa noin kämmenen kokoiselta alueelta.Se oli maanantai kun huomasin tuon halvauksen ja menin silloin Työterveyskeskukseen ja siellä lääkäri ei kyllä välittänyt yhtään mitään sanoi vain ettei sille mitään voi ja jos mahdollista niin älä käytä särkylääkkeitäkään, no minä uskoin tietysti lääkäriä enkä ottanut niin johan oli pää sitten seuraavana päivänä niin armottoman kipeä, no sitten menin Terveyskeskukseen ja siellä sanottiin että mitään ei voida mutta täällä lääkäri sanoi että voin syödä buranaa.Nyt aloin käydä sähköhoidossa se on sellaista jossa annetaan akupisteisiin sähköä ja tänään olen tuntenut huulessa ja alaluomessa elohiiren, joten toivon hartaasti että paraneminen olisi alkanut.Kirjoittelen myöhemmin lisää kun huomaan parantumista.

      • ihmeellä

        Miten sä oot noin nopsaan päässy sähköhoitoon?? Mä pääsen Yliopistollisen keskussairaalan kautta vasta piolen vuoden päästä. Sitä ennen on kuulemma parempi antaa kehon itse parantaa itseään. tahtoo kans sähköö...


      • Anonyymi

        Olen myös kuullut, että akupunktiosta voi olla apua tähän vaivaan. En ole vielä ollut, vaiva vasta 3 päivää. Olen menossa.. ja jos joku pätevä henkilö opettaa ko.vaivaan tarkoitetut akupisteet, niitä voi itsekin painella.


    • ante^^

      minulla on myös kasvohermohalvaus, oiken puolen vain.. sairastumisestani on aikaa n. 3 viikkoa ja minulla oli se oli lievä, mutta huomattava! enää sitä ei huomaa lähes ollenkaan! korkeintaan vain silloin kun nauran leveästi!

      • giulie

        Miehelleni tuli tämä tauti 3.3. Kasvot ovat ulkoisesti parantuneet hyvin, mutta "sisäisesti" ei. On päänsärkyä, silmien eriparisuutta, huimausta jne. Miten kauan tällaiset oireet kestävät, onkokenelläkään kokemusta?
        Hyvää jaaurinkoista kevättä!


      • halvaantunut
        giulie kirjoitti:

        Miehelleni tuli tämä tauti 3.3. Kasvot ovat ulkoisesti parantuneet hyvin, mutta "sisäisesti" ei. On päänsärkyä, silmien eriparisuutta, huimausta jne. Miten kauan tällaiset oireet kestävät, onkokenelläkään kokemusta?
        Hyvää jaaurinkoista kevättä!

        Minulla todettiin vasemman puolen kasvohermon halvaus tiistaina. Tapahtumaa edelsi melkein kuuden viikon päänsärky, mutta silti lääkärit eivät löytäneet syy-yhteyttä asioiden välillä. Se toi onneksi sen puolen, että minut tutkittiin perusteellisesti. Otettiin ensin korvapolille ja sieltä neurolle ja sitten magneettikuviin ja selkäydinnäytteeseen ja heti silloin ma-ti välisenä yönä päivystyksessä otettiin sydänfilmi, sokerit, happitasapaino ja punkkivasta-aineet.

        Magneettikuvissa ei onneksi ollut mitään, muista en ole saanut vielä vastauksia. Tässä sitten olen vaan jumpannut ahkeraan ja yrittänyt henkisesti sopetua asiaan. Nyt olen pelokas, koska minulla on kovaa viiltävää kipua vasemman korvan ympärillä ja kaulalla, korvan alue on kipeä ulkopuolelta kun sormella koskettaa. Pitää aamulla soittaa korvapolille ja kysyä kuuluuko asiaan.

        Kihelmöintiä tuntuu huulessa ja "elohiiri" on sairaaalla puolella silmässä... olenkin toiveikas että alkaisiko lähteä jollain tavalla paranemaan. =) En ole vielä henkisesti valmis menemään töihin, vaan aion hakea viikon lisää saikkua ja jos se tälleen koskee niin en kykenisikään menemään. Kävin eilen saunassa, toivotaan että ei pahentunut siitä. Lääkäri ei ole maininnut ettei saisi saunoa tai ottaa alkoholia.. keskustelupalstoilta olen näin vaan lukenut.

        Lääkitystä tällä hetkellä asiaan ei ole, muuta kuin syön B-vitamiinia kuurina... ei siitä kai ainakaan haittaa ole.

        Kertokaa kokemuksistanne ja kannustakaa hyvät ihmiset, että tästä pääsee vielä jaloilleen. Olen kuitenkin 38-vuotias mielestäni aiemmin kaunis nainen, nyt tunnen olevani ihan jotain muuta...


      • giulie
        halvaantunut kirjoitti:

        Minulla todettiin vasemman puolen kasvohermon halvaus tiistaina. Tapahtumaa edelsi melkein kuuden viikon päänsärky, mutta silti lääkärit eivät löytäneet syy-yhteyttä asioiden välillä. Se toi onneksi sen puolen, että minut tutkittiin perusteellisesti. Otettiin ensin korvapolille ja sieltä neurolle ja sitten magneettikuviin ja selkäydinnäytteeseen ja heti silloin ma-ti välisenä yönä päivystyksessä otettiin sydänfilmi, sokerit, happitasapaino ja punkkivasta-aineet.

        Magneettikuvissa ei onneksi ollut mitään, muista en ole saanut vielä vastauksia. Tässä sitten olen vaan jumpannut ahkeraan ja yrittänyt henkisesti sopetua asiaan. Nyt olen pelokas, koska minulla on kovaa viiltävää kipua vasemman korvan ympärillä ja kaulalla, korvan alue on kipeä ulkopuolelta kun sormella koskettaa. Pitää aamulla soittaa korvapolille ja kysyä kuuluuko asiaan.

        Kihelmöintiä tuntuu huulessa ja "elohiiri" on sairaaalla puolella silmässä... olenkin toiveikas että alkaisiko lähteä jollain tavalla paranemaan. =) En ole vielä henkisesti valmis menemään töihin, vaan aion hakea viikon lisää saikkua ja jos se tälleen koskee niin en kykenisikään menemään. Kävin eilen saunassa, toivotaan että ei pahentunut siitä. Lääkäri ei ole maininnut ettei saisi saunoa tai ottaa alkoholia.. keskustelupalstoilta olen näin vaan lukenut.

        Lääkitystä tällä hetkellä asiaan ei ole, muuta kuin syön B-vitamiinia kuurina... ei siitä kai ainakaan haittaa ole.

        Kertokaa kokemuksistanne ja kannustakaa hyvät ihmiset, että tästä pääsee vielä jaloilleen. Olen kuitenkin 38-vuotias mielestäni aiemmin kaunis nainen, nyt tunnen olevani ihan jotain muuta...

        Itselläni ei ole kasvohermohalvausta, vaan miehelläni, kuten aikaisemmasta kirjoituksesta ilmenee.
        Tämä vaiva on ollut 3.3. alkaen. Kasvot ovat parantuneet täydellisesti. Päällepäin ei mitään huomaa. Mutta pään sisällä on tuntemuksia. On käyty magneettikuvauksissa ja CT kuvauksessa. Magneetista ei tuloksia ole tullut, mutta CT:ssä ei poikkeavaa.
        Meitä harmittaa kun lääkäri ei ole selvittänyt mitä kaikkea tähän voi kuulla. On soitettu ja laitettu s-postia. Parhaiten tukea on saanut näistä keskustelupalstoilta ja netistä muutenkin.

        Minne tämä terveydnhuolto on menossa? Annettaisiin kunnolla aikaa potilaalle. Ei tarvitsisi "hypätä" turhaan lääkärissä kun kertaalleen otettaisiin oikein asiaksi ja keskusteltaisiin, vastattaisiin potilaan kysymyksiin.... Tulis järjestelmällekin halvemmaksi kun kertaalleen tutkittaisiin ja keskusteltaisiin kunnolla.

        Olen työskennellyt terveyskeskuksessa 20 vuotta. Tapasin perjantaina erään vanhan kokeneen lääkärin ja kysyin häneltä, mistä nämä korvaoireet voivat johtua. Hän meinasi, että entinen tinnitus on vain muuttanut muotoaan, mutta ihmetteli huimausta (joka nyt onneksi on mennyt ohi). Silmät ovat olleet "eriparia", sekin on parantunut ja silmälääkäri totesi, että silmissä ei ole mitään vikaa. Onneksi, sillä ensimmäinen lääkäri ei kertonut, että silmään pitää laittaa tippoja kuivumisen estämiseksi. Mieheni käyttää Viscotearsia päivällä ja yöksi A-vita silmävoidetta (taitaa olla reseptillä).

        Suurin osa näistä potilaista paranee entiselleen. Paraneminen vie kuukausia ja kaikenlaisia ikäviä korva, silmä ja huimausoireita saattaa olla. Päänsärkyä on monesti heti amusta jne... Kaikki olemme yksilöitä, eli mikä pätee yhdelle ei päde toiselle.

        Onneksi olet hyvässä hoidossa ja tilannettasi seurataan. Mieheni on myös seurannassa ja seuraava lääkäriaika on 14.5.

        Jotkut kehuivat kirjaa Method Putkisto Kasvokoulu. Kirjastosta varmaan löytyy. Sehän saattaisi naiselle muutenkin olla hyvä. Hankin sen kirjastosta, emme tosin ole sitä kokeilleet, vaan sairaalasta saatuja jumppaohjeita.

        Tsemppiä vain sinulle ja hyvää kevättä.


      • minulla myös halvaus
        giulie kirjoitti:

        Itselläni ei ole kasvohermohalvausta, vaan miehelläni, kuten aikaisemmasta kirjoituksesta ilmenee.
        Tämä vaiva on ollut 3.3. alkaen. Kasvot ovat parantuneet täydellisesti. Päällepäin ei mitään huomaa. Mutta pään sisällä on tuntemuksia. On käyty magneettikuvauksissa ja CT kuvauksessa. Magneetista ei tuloksia ole tullut, mutta CT:ssä ei poikkeavaa.
        Meitä harmittaa kun lääkäri ei ole selvittänyt mitä kaikkea tähän voi kuulla. On soitettu ja laitettu s-postia. Parhaiten tukea on saanut näistä keskustelupalstoilta ja netistä muutenkin.

        Minne tämä terveydnhuolto on menossa? Annettaisiin kunnolla aikaa potilaalle. Ei tarvitsisi "hypätä" turhaan lääkärissä kun kertaalleen otettaisiin oikein asiaksi ja keskusteltaisiin, vastattaisiin potilaan kysymyksiin.... Tulis järjestelmällekin halvemmaksi kun kertaalleen tutkittaisiin ja keskusteltaisiin kunnolla.

        Olen työskennellyt terveyskeskuksessa 20 vuotta. Tapasin perjantaina erään vanhan kokeneen lääkärin ja kysyin häneltä, mistä nämä korvaoireet voivat johtua. Hän meinasi, että entinen tinnitus on vain muuttanut muotoaan, mutta ihmetteli huimausta (joka nyt onneksi on mennyt ohi). Silmät ovat olleet "eriparia", sekin on parantunut ja silmälääkäri totesi, että silmissä ei ole mitään vikaa. Onneksi, sillä ensimmäinen lääkäri ei kertonut, että silmään pitää laittaa tippoja kuivumisen estämiseksi. Mieheni käyttää Viscotearsia päivällä ja yöksi A-vita silmävoidetta (taitaa olla reseptillä).

        Suurin osa näistä potilaista paranee entiselleen. Paraneminen vie kuukausia ja kaikenlaisia ikäviä korva, silmä ja huimausoireita saattaa olla. Päänsärkyä on monesti heti amusta jne... Kaikki olemme yksilöitä, eli mikä pätee yhdelle ei päde toiselle.

        Onneksi olet hyvässä hoidossa ja tilannettasi seurataan. Mieheni on myös seurannassa ja seuraava lääkäriaika on 14.5.

        Jotkut kehuivat kirjaa Method Putkisto Kasvokoulu. Kirjastosta varmaan löytyy. Sehän saattaisi naiselle muutenkin olla hyvä. Hankin sen kirjastosta, emme tosin ole sitä kokeilleet, vaan sairaalasta saatuja jumppaohjeita.

        Tsemppiä vain sinulle ja hyvää kevättä.

        Moi

        Kiitos kannustuksesta. Juuri tulin itse lääkäristä, kun sairaslomani loppui tähän päivään ja en ole valmis menemään töihin vielä. Saan sen punkki vasta-aine tuloksen vasta 10.5. siihen saakka nyt sairaslomaa.

        Tällä hetkellä olen iloinen, että saan huulet yhteen niin kuin laittain huulirasvaa hieroen tai huulipunaa.. se on edistystä se. Mutta sitten nyt on kovasti kipuja vasemmalla puolella kaulalla ja sitten korvan ympärillä... kuuluu kai asiaan.

        Kuljen iso kaulahuivi kaulalla koko ajan ja se on kuulema hyväksi, saa lämpöä yms.

        Työterveyslääkäri näytti minulle magneettikuvauksen kuvat, joita polilla ei sitten näytetty. oli ihan mukava nähdä, että mulla on aivot =) hän oli muutenkin jotenkin kivan oloinen ja ensimmäistä kertaa pystyin käymään lääkärissä ilman itkua tämän tapauksen aikana.

        Aamulla kun soitin korvapolille ja kysyin tästä särystä, niin siellä oltiin sitä mieltä, että "syö buranaa, ei sille mitään voi kuitenkaan tehdä ja sehän voi olla halvaus leviämässä".. kuulosti tosi kamalalle. Työlääkäri taas sanoi, että ei ole mitään näyttöä siitä että se olis leviämässä yhtään mihinkään.

        Hyvää vappua sinulle ja lämpimämpää kevättä odotellen!!

        Terveisiä tämän läpikäyneelle miehellesi!!


      • giulie
        minulla myös halvaus kirjoitti:

        Moi

        Kiitos kannustuksesta. Juuri tulin itse lääkäristä, kun sairaslomani loppui tähän päivään ja en ole valmis menemään töihin vielä. Saan sen punkki vasta-aine tuloksen vasta 10.5. siihen saakka nyt sairaslomaa.

        Tällä hetkellä olen iloinen, että saan huulet yhteen niin kuin laittain huulirasvaa hieroen tai huulipunaa.. se on edistystä se. Mutta sitten nyt on kovasti kipuja vasemmalla puolella kaulalla ja sitten korvan ympärillä... kuuluu kai asiaan.

        Kuljen iso kaulahuivi kaulalla koko ajan ja se on kuulema hyväksi, saa lämpöä yms.

        Työterveyslääkäri näytti minulle magneettikuvauksen kuvat, joita polilla ei sitten näytetty. oli ihan mukava nähdä, että mulla on aivot =) hän oli muutenkin jotenkin kivan oloinen ja ensimmäistä kertaa pystyin käymään lääkärissä ilman itkua tämän tapauksen aikana.

        Aamulla kun soitin korvapolille ja kysyin tästä särystä, niin siellä oltiin sitä mieltä, että "syö buranaa, ei sille mitään voi kuitenkaan tehdä ja sehän voi olla halvaus leviämässä".. kuulosti tosi kamalalle. Työlääkäri taas sanoi, että ei ole mitään näyttöä siitä että se olis leviämässä yhtään mihinkään.

        Hyvää vappua sinulle ja lämpimämpää kevättä odotellen!!

        Terveisiä tämän läpikäyneelle miehellesi!!

        Kiitos viestistä!
        Tässä on toinen vertaistukiryhmä jossa olen myös käväissyt.
        http://groups.msn.com/Kasvohalvausvertaistuki/
        Täättä oli hyviä kuvia kasvoista ja kasvohermosta.
        Tämä vertaistuki on tosi tärkeä kanava, jossa voi kuulla toisten kokemuksia.
        Me odotamme vielä magneettikuvauksen tuloksia ja sitten on seuraavaksi korvapolilla käynti.

        Olisi hienoa, jos lääkärit antaisivat enemmän aikaa potilaille, että saisi tukea ja pystyisi kysymään siitä, mikä mieltä vaivaa. Tällainen juttu on potilaalle ainutlaatuinen ja kysymyksiä on paljon. Empatiaa kaipaisi enemmän. Onneksi sellaisiakin lääkäreitä löytyy, niinkuin sinun työlääkärisi.
        Huomenna on tasan 2 kuukautta tapahtumasta. Varmasti sinulla kasvot palautuvat ainakin siinä ajassa kun olet paljon nuorempi kuin me. Mieheni on 62 -vuotias ja kasvot palautuivat näin nopeasti. Toivottavasti hänellä korvaongelmatkin korjantuisivat, sillä kilinä ja kolina päässä on varmasti inhottavaa entisen tinnituksen lisäksi.
        Kiitos terveisistä! Lämpimiä kevätpäiviä odotellen ja paranemista!


      • giulie
        halvaantunut kirjoitti:

        Minulla todettiin vasemman puolen kasvohermon halvaus tiistaina. Tapahtumaa edelsi melkein kuuden viikon päänsärky, mutta silti lääkärit eivät löytäneet syy-yhteyttä asioiden välillä. Se toi onneksi sen puolen, että minut tutkittiin perusteellisesti. Otettiin ensin korvapolille ja sieltä neurolle ja sitten magneettikuviin ja selkäydinnäytteeseen ja heti silloin ma-ti välisenä yönä päivystyksessä otettiin sydänfilmi, sokerit, happitasapaino ja punkkivasta-aineet.

        Magneettikuvissa ei onneksi ollut mitään, muista en ole saanut vielä vastauksia. Tässä sitten olen vaan jumpannut ahkeraan ja yrittänyt henkisesti sopetua asiaan. Nyt olen pelokas, koska minulla on kovaa viiltävää kipua vasemman korvan ympärillä ja kaulalla, korvan alue on kipeä ulkopuolelta kun sormella koskettaa. Pitää aamulla soittaa korvapolille ja kysyä kuuluuko asiaan.

        Kihelmöintiä tuntuu huulessa ja "elohiiri" on sairaaalla puolella silmässä... olenkin toiveikas että alkaisiko lähteä jollain tavalla paranemaan. =) En ole vielä henkisesti valmis menemään töihin, vaan aion hakea viikon lisää saikkua ja jos se tälleen koskee niin en kykenisikään menemään. Kävin eilen saunassa, toivotaan että ei pahentunut siitä. Lääkäri ei ole maininnut ettei saisi saunoa tai ottaa alkoholia.. keskustelupalstoilta olen näin vaan lukenut.

        Lääkitystä tällä hetkellä asiaan ei ole, muuta kuin syön B-vitamiinia kuurina... ei siitä kai ainakaan haittaa ole.

        Kertokaa kokemuksistanne ja kannustakaa hyvät ihmiset, että tästä pääsee vielä jaloilleen. Olen kuitenkin 38-vuotias mielestäni aiemmin kaunis nainen, nyt tunnen olevani ihan jotain muuta...

        Hei!
        Mieheni kävi eilen korvalääkärissä ja sai terveen paperit. On palautunut hyvin vaikka korvissa vielä kilisee. Saattaa kestää ennenkuin tasapaino palautuu, sanoi lääkäri. Muuten on parantunt nopeasti ja hyvin. Ulkonäkö melkein ennallaan, vieras ei huomaa mitään.
        Tsemppiä kaikille ja hyvää kesän odotusta!


      • halvaantunut pelokas
        giulie kirjoitti:

        Hei!
        Mieheni kävi eilen korvalääkärissä ja sai terveen paperit. On palautunut hyvin vaikka korvissa vielä kilisee. Saattaa kestää ennenkuin tasapaino palautuu, sanoi lääkäri. Muuten on parantunt nopeasti ja hyvin. Ulkonäkö melkein ennallaan, vieras ei huomaa mitään.
        Tsemppiä kaikille ja hyvää kesän odotusta!

        Moi

        Onneksi olkoon!! Huippuhieno juttu, että on parantunut niin hyvin. Itselläni on myös ulkonäkö jo sellainen, että vieras ei huomaa... tunnossa on vähän ongelmaa vielä. Oikea korva on altistunut äänille (vaikka vasen puoli halvaantunut) joten se on välillä aika ongelmallinen asia.
        Odottelen tietoa kontrolliajasta, jonka tulisi olla noin 2 viikon päästä.

        Hyvää kesän odotusta kaikille!!


      • ja syyä
        halvaantunut kirjoitti:

        Minulla todettiin vasemman puolen kasvohermon halvaus tiistaina. Tapahtumaa edelsi melkein kuuden viikon päänsärky, mutta silti lääkärit eivät löytäneet syy-yhteyttä asioiden välillä. Se toi onneksi sen puolen, että minut tutkittiin perusteellisesti. Otettiin ensin korvapolille ja sieltä neurolle ja sitten magneettikuviin ja selkäydinnäytteeseen ja heti silloin ma-ti välisenä yönä päivystyksessä otettiin sydänfilmi, sokerit, happitasapaino ja punkkivasta-aineet.

        Magneettikuvissa ei onneksi ollut mitään, muista en ole saanut vielä vastauksia. Tässä sitten olen vaan jumpannut ahkeraan ja yrittänyt henkisesti sopetua asiaan. Nyt olen pelokas, koska minulla on kovaa viiltävää kipua vasemman korvan ympärillä ja kaulalla, korvan alue on kipeä ulkopuolelta kun sormella koskettaa. Pitää aamulla soittaa korvapolille ja kysyä kuuluuko asiaan.

        Kihelmöintiä tuntuu huulessa ja "elohiiri" on sairaaalla puolella silmässä... olenkin toiveikas että alkaisiko lähteä jollain tavalla paranemaan. =) En ole vielä henkisesti valmis menemään töihin, vaan aion hakea viikon lisää saikkua ja jos se tälleen koskee niin en kykenisikään menemään. Kävin eilen saunassa, toivotaan että ei pahentunut siitä. Lääkäri ei ole maininnut ettei saisi saunoa tai ottaa alkoholia.. keskustelupalstoilta olen näin vaan lukenut.

        Lääkitystä tällä hetkellä asiaan ei ole, muuta kuin syön B-vitamiinia kuurina... ei siitä kai ainakaan haittaa ole.

        Kertokaa kokemuksistanne ja kannustakaa hyvät ihmiset, että tästä pääsee vielä jaloilleen. Olen kuitenkin 38-vuotias mielestäni aiemmin kaunis nainen, nyt tunnen olevani ihan jotain muuta...

        Yliopistollisen keskussairaalan lääkärit sanoivat että saa syödä, ja juoda niinkuin ennenkin (eli alkoholia esim. ei kielletty). saa myös urheilla rankastikin, saunoa jne tehä kaikkea mitä ennenkin. Ja normaali elämä on suositeltavaa kun silloin ei stressi pääse pahentamaan halvausta :)


      • hymyhuuli
        halvaantunut kirjoitti:

        Minulla todettiin vasemman puolen kasvohermon halvaus tiistaina. Tapahtumaa edelsi melkein kuuden viikon päänsärky, mutta silti lääkärit eivät löytäneet syy-yhteyttä asioiden välillä. Se toi onneksi sen puolen, että minut tutkittiin perusteellisesti. Otettiin ensin korvapolille ja sieltä neurolle ja sitten magneettikuviin ja selkäydinnäytteeseen ja heti silloin ma-ti välisenä yönä päivystyksessä otettiin sydänfilmi, sokerit, happitasapaino ja punkkivasta-aineet.

        Magneettikuvissa ei onneksi ollut mitään, muista en ole saanut vielä vastauksia. Tässä sitten olen vaan jumpannut ahkeraan ja yrittänyt henkisesti sopetua asiaan. Nyt olen pelokas, koska minulla on kovaa viiltävää kipua vasemman korvan ympärillä ja kaulalla, korvan alue on kipeä ulkopuolelta kun sormella koskettaa. Pitää aamulla soittaa korvapolille ja kysyä kuuluuko asiaan.

        Kihelmöintiä tuntuu huulessa ja "elohiiri" on sairaaalla puolella silmässä... olenkin toiveikas että alkaisiko lähteä jollain tavalla paranemaan. =) En ole vielä henkisesti valmis menemään töihin, vaan aion hakea viikon lisää saikkua ja jos se tälleen koskee niin en kykenisikään menemään. Kävin eilen saunassa, toivotaan että ei pahentunut siitä. Lääkäri ei ole maininnut ettei saisi saunoa tai ottaa alkoholia.. keskustelupalstoilta olen näin vaan lukenut.

        Lääkitystä tällä hetkellä asiaan ei ole, muuta kuin syön B-vitamiinia kuurina... ei siitä kai ainakaan haittaa ole.

        Kertokaa kokemuksistanne ja kannustakaa hyvät ihmiset, että tästä pääsee vielä jaloilleen. Olen kuitenkin 38-vuotias mielestäni aiemmin kaunis nainen, nyt tunnen olevani ihan jotain muuta...

        Olen selaillut erilaisia sivustoja ja kirjoja yrittääkseni saada tietoa käsiini tästä mysteerisestä kasvohalvausasiasta. Itse olin täysin tietämätön vastaavanlaisesta,kunnes se sattui omalle kohdalleni.

        Noin viikko sitten se alkoi. Ruoka maistui oudolta ja jokseenkin mauttomalta. Kuvittelin asian olevan vain ohimenevää enkä päättänyt tehdä siitä numeroa. Muutama päivä myöhemmin,makuhermojeni yhä ollessa turta, alkoi ylähuuleni tuntumilla tapahtua outoja. Vasemman puoleisen suun alueen lihasten liikutus ei enää ollut tahdonalaista, tuntui,kuin olisi juuri hammaslääkärin puudutuksesta marssinut ulos.
        Vielä muutama päivä ja tunnottomuus levisi kaikkialle vasemmalle puolelle kasvojani. Hymy oli vain toispuolinen irve,silmä ei mahtanut pysyä kunnolla kiinni ja kulmakarvani ei liikkunut kuten ennen.En ymmärtänyt laisinkaan,mistä tämä kaikki mahtoi johtua,ja ensireaktioni peiliin katsoessani olivat aika järkyttävät.

        Tänään tuli kolmas päivä,kun olen käynyt peräkkäin lääkärissä. Näin joulun aikaan sairaalassa kaipaamani neurot sun muut osaajat eivät kuitenkaan olleet tavoitettavissa,vaan lomilla.Olin todella turhautunut,varsinkin kun syyksi sanottiin,ettei ole syytä. Uskon,että moni muukin kasvohalvauksen kokeneista ovat tunteneet samoin aikoinaan,jolleivat vieläkin.

        Minulle siis todettiin myös kasvohalvaus, omalta osaltani se oli kuitenkin lievä. Silmäni ei vuotanut ja se meni kiinni,mutta erittäin hankalasti. Pystyin myös n.2mm verran nostamaan poskipäätäni "hymyyn". Viheltäminen,kaikenmoinen irvistely,kulmien yhtäaikainen nostaminen ja p-äänteen muodostaminen eivät enää onnistuneet.
        Näin jouluaattona minut otettiin tutkimuksiin Porin Keskussairaalaan,jossa pääsin neuron vastaanotolle. Hän tutki minut ja totesi,ettei kyse ollut sen koommin aivoperäisestä vauriosta,punkin puremasta kuin herpeksestäkään.
        Syynä oli vain kasvohermon toiminnan häiriö kolmessa eri haarakkeessa,eli koko kasvoissa.

        Olen 17-vuotias,toisella lukiovuodella opiskeleva porilainen nuori tyttö. En olisi koskaan odottanut kohdalleni tällaista,mutta tuskinpa olisi kukaan muukaan. Minulle ennustettiin paranemista noin kuukaudessa parissa. Tämä on ensimmäinen päivä,joka tuntuu jo nyt ikuisuudelta. Kun luen kirjoituksia täältä,joissa kerrotaan puolen vuoden tai jopa vuodenkin jälkeen tapahtuneesta muuttumattomasta halvaantuneesta naamasta, tekee se kyllä erittäin hiljaiseksi. Eräs vanhempieni tuttava,noin. 40-vuoden iällään sai halvauksen,ja parani siitä kuukaudessa,toisilla se menee kuulemma parissa viikossakin. Täytyy myöntää,että epätietoisuus omalla kohdalla on todella turhauttavaa. Mutta kenelläpä ei olisi.

        Kaipa siihen ajanmyötä tottuu,että peilistä virnistelee iloinen naamapuoli. Mutta kuinka kauan? Lääkärit kertoivat nuoren ikäni olevan minulle etulyöntiasema paranemisprosessissani,mutta jotenkin tuntuu siltä,että asia olisi päinvastoin.

        Olipa minulla ja muilla tämä kasvohalvaus sitten hiljattain paranevaa tai pysyvää,on aina muistettava ettei koskaan saa menettää toivoaan! On lohduttavaa huomata,että en ole yksin tässä maailmassa näiden oireideni kanssa. Toisaalta saa olla kiitollinen myös siitä,ettei halvaus ollut aivoperäistä ja näin ollen levinnyt käsiin tai jalkoihin.

        Voimia ja jaksamisia kaikille ilmerajoitteisille! ja ennen kaikkea,hyvää joulua! :)


      • Saman läpikäynyt
        hymyhuuli kirjoitti:

        Olen selaillut erilaisia sivustoja ja kirjoja yrittääkseni saada tietoa käsiini tästä mysteerisestä kasvohalvausasiasta. Itse olin täysin tietämätön vastaavanlaisesta,kunnes se sattui omalle kohdalleni.

        Noin viikko sitten se alkoi. Ruoka maistui oudolta ja jokseenkin mauttomalta. Kuvittelin asian olevan vain ohimenevää enkä päättänyt tehdä siitä numeroa. Muutama päivä myöhemmin,makuhermojeni yhä ollessa turta, alkoi ylähuuleni tuntumilla tapahtua outoja. Vasemman puoleisen suun alueen lihasten liikutus ei enää ollut tahdonalaista, tuntui,kuin olisi juuri hammaslääkärin puudutuksesta marssinut ulos.
        Vielä muutama päivä ja tunnottomuus levisi kaikkialle vasemmalle puolelle kasvojani. Hymy oli vain toispuolinen irve,silmä ei mahtanut pysyä kunnolla kiinni ja kulmakarvani ei liikkunut kuten ennen.En ymmärtänyt laisinkaan,mistä tämä kaikki mahtoi johtua,ja ensireaktioni peiliin katsoessani olivat aika järkyttävät.

        Tänään tuli kolmas päivä,kun olen käynyt peräkkäin lääkärissä. Näin joulun aikaan sairaalassa kaipaamani neurot sun muut osaajat eivät kuitenkaan olleet tavoitettavissa,vaan lomilla.Olin todella turhautunut,varsinkin kun syyksi sanottiin,ettei ole syytä. Uskon,että moni muukin kasvohalvauksen kokeneista ovat tunteneet samoin aikoinaan,jolleivat vieläkin.

        Minulle siis todettiin myös kasvohalvaus, omalta osaltani se oli kuitenkin lievä. Silmäni ei vuotanut ja se meni kiinni,mutta erittäin hankalasti. Pystyin myös n.2mm verran nostamaan poskipäätäni "hymyyn". Viheltäminen,kaikenmoinen irvistely,kulmien yhtäaikainen nostaminen ja p-äänteen muodostaminen eivät enää onnistuneet.
        Näin jouluaattona minut otettiin tutkimuksiin Porin Keskussairaalaan,jossa pääsin neuron vastaanotolle. Hän tutki minut ja totesi,ettei kyse ollut sen koommin aivoperäisestä vauriosta,punkin puremasta kuin herpeksestäkään.
        Syynä oli vain kasvohermon toiminnan häiriö kolmessa eri haarakkeessa,eli koko kasvoissa.

        Olen 17-vuotias,toisella lukiovuodella opiskeleva porilainen nuori tyttö. En olisi koskaan odottanut kohdalleni tällaista,mutta tuskinpa olisi kukaan muukaan. Minulle ennustettiin paranemista noin kuukaudessa parissa. Tämä on ensimmäinen päivä,joka tuntuu jo nyt ikuisuudelta. Kun luen kirjoituksia täältä,joissa kerrotaan puolen vuoden tai jopa vuodenkin jälkeen tapahtuneesta muuttumattomasta halvaantuneesta naamasta, tekee se kyllä erittäin hiljaiseksi. Eräs vanhempieni tuttava,noin. 40-vuoden iällään sai halvauksen,ja parani siitä kuukaudessa,toisilla se menee kuulemma parissa viikossakin. Täytyy myöntää,että epätietoisuus omalla kohdalla on todella turhauttavaa. Mutta kenelläpä ei olisi.

        Kaipa siihen ajanmyötä tottuu,että peilistä virnistelee iloinen naamapuoli. Mutta kuinka kauan? Lääkärit kertoivat nuoren ikäni olevan minulle etulyöntiasema paranemisprosessissani,mutta jotenkin tuntuu siltä,että asia olisi päinvastoin.

        Olipa minulla ja muilla tämä kasvohalvaus sitten hiljattain paranevaa tai pysyvää,on aina muistettava ettei koskaan saa menettää toivoaan! On lohduttavaa huomata,että en ole yksin tässä maailmassa näiden oireideni kanssa. Toisaalta saa olla kiitollinen myös siitä,ettei halvaus ollut aivoperäistä ja näin ollen levinnyt käsiin tai jalkoihin.

        Voimia ja jaksamisia kaikille ilmerajoitteisille! ja ennen kaikkea,hyvää joulua! :)

        Itse sairastin kasvohalvauksen kolmekymppisenä, vajaat pari vuotta sitten. Ensin tuntui kielen toisella puolella outoa kihelmöintiä, etenkin juodessa hiilihappopitoista juomaa. Kielen tuntoaisti siis oli epänormaali. Pian sen jälkeen huomasin, että en saa oikeanpuoleista silmääni kiinni, jos en sulje myös vasemmanpuoleista. Tämä tapahtui illemmalla, ja ajattelin, että nukun yön yli ja katson aamulla tilanteen uudelleen.

        Aamulla sitten tilanne oli se, että oikeanpuoleinen silmä ei mennyt kiinni enää ollenkaan ja suupieli roikkui. Puhuminen alkoi olla hankalaa, samoin syöminen ja juominen, mutta silmä oli kaikkein ikävin. Räpyttely ei toiminut, joten silmä kuivui ja alkoi sitten vuotaa vettä. Ei siinä muu auttanut kuin mennä terveyskeskukseen.

        Terveyskeskuksessa lääkäri totesi tilanteen nopeasti ja selitti sen minulle pääpiirteissään. Sain lähetteen TAYS:iin (asun siis Tampereella) ja siellä korvalääkäri teki virallisen diagnoosin. Toispuoleinen kasvohalvaus, joka johtuu kasvojen motorisen hermon katkeamisesta. Minullakaan ei löydetty mitään syytä tapahtuneelle. Se vaan tapahtui, kuten kuulemma suurin osa vastaavista tapauksista. Se voi tulla kenelle vaan koska vaan.

        Loppujen lopuksi en voinut enää liikuttaa kasvojeni oikeaa puolta ollenkaan. En räpyttää yhtään, en liikuttaa suupieltä yhtään. Ei liene vaikea arvata, miten helppoa elämä oli. Silmäluomi lukittui yläasentoon ja minun piti sormilla painaa se alas silmää kostuttaakseni. Ruokaillessa olisi tarvinnut ruokalappua. Unien ajaksi piti teipata silmä kiinni.

        Minulla oireet kehittyivät paljon nopeammin kuin sinulla, ja ainakin tuon kertomuksesi perusteella oireeni olivat myös paljon voimakkaammat. Hyvä puoli tapauksessani oli se, että toivuin siitä käytännössä ennalleni. Pahin vaihe kesti pari viikkoa, jonka jälkeen toipuminen hiljalleen alkoi. Entiselleni toivuin hieman reilussa neljässä viikossa. Ainoa, mitä tuosta jäi muistoksi, on hieman laiska silmän räpytys eli silmäni saattaa ajoittain kuivua, sekä satunnaiset lyhytaikaiset häiriöt tuntoaistissa.

        Minäkään en tiennyt etukäteen, että tuollaista voi ihmiselle tapahtua. Tapahtuipa kuitenkin. Säikäytti kyllä oikein kunnolla, mutta onneksi lääkärit kertoilivat edes jotain ja vastasivat niihin kysymyksiin, jotka osasin kysyä. Tuli sitten oltua kolme viikkoa sairauslomalla. Ystävät, sukulaiset ja työkaverit suhtautuivat ymmärryksellä kun kerroin, miksi nyt vielä ainakin vähän aikaa syön ja puhun vähän hassusti ja saatan räplätä silmääni.

        En tiedä, mikä tilanteesi on nyt, mutta toivotan paljon tsemppiä. Jaksat vaan voimistella kasvojasi, vaikka ne eivät tunnu tottelevankaan, etkä liikaa rasita silmääsi. Ja pidä positiivinen asenne, vaikka joulun ja uudenvuoden aika toipilaana meneekin. Nuori ikä tosiaan on plussaa, nuori toipuu tästäkin paremmin kuin vanha. Jos kolmekymppinen toipuu käytännössä entiselleen, niin eiköhän 17-vuotiaskin!


      • eräs äiti kyselee
        hymyhuuli kirjoitti:

        Olen selaillut erilaisia sivustoja ja kirjoja yrittääkseni saada tietoa käsiini tästä mysteerisestä kasvohalvausasiasta. Itse olin täysin tietämätön vastaavanlaisesta,kunnes se sattui omalle kohdalleni.

        Noin viikko sitten se alkoi. Ruoka maistui oudolta ja jokseenkin mauttomalta. Kuvittelin asian olevan vain ohimenevää enkä päättänyt tehdä siitä numeroa. Muutama päivä myöhemmin,makuhermojeni yhä ollessa turta, alkoi ylähuuleni tuntumilla tapahtua outoja. Vasemman puoleisen suun alueen lihasten liikutus ei enää ollut tahdonalaista, tuntui,kuin olisi juuri hammaslääkärin puudutuksesta marssinut ulos.
        Vielä muutama päivä ja tunnottomuus levisi kaikkialle vasemmalle puolelle kasvojani. Hymy oli vain toispuolinen irve,silmä ei mahtanut pysyä kunnolla kiinni ja kulmakarvani ei liikkunut kuten ennen.En ymmärtänyt laisinkaan,mistä tämä kaikki mahtoi johtua,ja ensireaktioni peiliin katsoessani olivat aika järkyttävät.

        Tänään tuli kolmas päivä,kun olen käynyt peräkkäin lääkärissä. Näin joulun aikaan sairaalassa kaipaamani neurot sun muut osaajat eivät kuitenkaan olleet tavoitettavissa,vaan lomilla.Olin todella turhautunut,varsinkin kun syyksi sanottiin,ettei ole syytä. Uskon,että moni muukin kasvohalvauksen kokeneista ovat tunteneet samoin aikoinaan,jolleivat vieläkin.

        Minulle siis todettiin myös kasvohalvaus, omalta osaltani se oli kuitenkin lievä. Silmäni ei vuotanut ja se meni kiinni,mutta erittäin hankalasti. Pystyin myös n.2mm verran nostamaan poskipäätäni "hymyyn". Viheltäminen,kaikenmoinen irvistely,kulmien yhtäaikainen nostaminen ja p-äänteen muodostaminen eivät enää onnistuneet.
        Näin jouluaattona minut otettiin tutkimuksiin Porin Keskussairaalaan,jossa pääsin neuron vastaanotolle. Hän tutki minut ja totesi,ettei kyse ollut sen koommin aivoperäisestä vauriosta,punkin puremasta kuin herpeksestäkään.
        Syynä oli vain kasvohermon toiminnan häiriö kolmessa eri haarakkeessa,eli koko kasvoissa.

        Olen 17-vuotias,toisella lukiovuodella opiskeleva porilainen nuori tyttö. En olisi koskaan odottanut kohdalleni tällaista,mutta tuskinpa olisi kukaan muukaan. Minulle ennustettiin paranemista noin kuukaudessa parissa. Tämä on ensimmäinen päivä,joka tuntuu jo nyt ikuisuudelta. Kun luen kirjoituksia täältä,joissa kerrotaan puolen vuoden tai jopa vuodenkin jälkeen tapahtuneesta muuttumattomasta halvaantuneesta naamasta, tekee se kyllä erittäin hiljaiseksi. Eräs vanhempieni tuttava,noin. 40-vuoden iällään sai halvauksen,ja parani siitä kuukaudessa,toisilla se menee kuulemma parissa viikossakin. Täytyy myöntää,että epätietoisuus omalla kohdalla on todella turhauttavaa. Mutta kenelläpä ei olisi.

        Kaipa siihen ajanmyötä tottuu,että peilistä virnistelee iloinen naamapuoli. Mutta kuinka kauan? Lääkärit kertoivat nuoren ikäni olevan minulle etulyöntiasema paranemisprosessissani,mutta jotenkin tuntuu siltä,että asia olisi päinvastoin.

        Olipa minulla ja muilla tämä kasvohalvaus sitten hiljattain paranevaa tai pysyvää,on aina muistettava ettei koskaan saa menettää toivoaan! On lohduttavaa huomata,että en ole yksin tässä maailmassa näiden oireideni kanssa. Toisaalta saa olla kiitollinen myös siitä,ettei halvaus ollut aivoperäistä ja näin ollen levinnyt käsiin tai jalkoihin.

        Voimia ja jaksamisia kaikille ilmerajoitteisille! ja ennen kaikkea,hyvää joulua! :)

        Miten sinä olet mahtanut nyt toipua? Kevät jo pitkällä. Sain äsken tietää tyttärelläni 17v. tapahtuneen saman. Hän on pitkällä ulkomaan matkalla ja tietenkin välimatka huolettaa. Oletko sinä toipunut hyvin? Kai elämän intosi on tolpillaan? Kaikkea hyvää teille jotka olette sairastuneet ja toivottavasti toipumaan päin jo ja toivon iloista kesää kaikille!


      • maiju17
        eräs äiti kyselee kirjoitti:

        Miten sinä olet mahtanut nyt toipua? Kevät jo pitkällä. Sain äsken tietää tyttärelläni 17v. tapahtuneen saman. Hän on pitkällä ulkomaan matkalla ja tietenkin välimatka huolettaa. Oletko sinä toipunut hyvin? Kai elämän intosi on tolpillaan? Kaikkea hyvää teille jotka olette sairastuneet ja toivottavasti toipumaan päin jo ja toivon iloista kesää kaikille!

        Halvauksestani on nyt kulunut noin puoli vuotta.
        Viimeinen kontrollini oli viime maaliskuussa, ja lääkäri totesi minun parantuneen ennalleni. Toipumista nopeutti myös nuori ikäni, joka on siis sinunkin tyttärellesi suuri plussa!

        Ensimmäinen viikko halvauksen jälkeen oli rehellisesti sanottuna melko pelonsekainen- jäisinkö ikuisesti toiselta naamapuoliskoltani toimintakyvyttömäksi? Kasvohalvaukseni oli kuitenkin diagnosoitu tavalliseksi Bellin pareesiksi, joka johtui korvaperäisistä syistä eikä aivoperäisistä. Aivoperäisenä pareesin halvauttava voima olisi saattanut levitä muualle kehooni, mutta kyse olikin vain tulehtuneesta kasvohermosta, joka ei ollut sidoksissa kuulemma aivoihin millään tavalla. Paranemisennusteeni olivat siis hyvät, mutta itselle se kaikki odottaminen ja epävarmuus aiheutti sekavia tunteita.

        Toisella viikolla kasvopuoliskossani alkoi näkyä elon merkkejä- suupieli nyki jo hieman, silmä ei enää tarvinnut tippoja ja pystyin pitämään nesteitä suussani ilman,että ne olisivat valuneet suupielestä. Niin minä sitten aloin parantua- hitaasti, mutta varmasti. Noin kolmen ja puolen viikon kuluttua halvauksesta en huomannut enää suuria poikkeavuuksia kasvoissani verratessani niitä aikaan ennen halvausta. Kuuloni tosin oli herkkä vielä jonkin aikaa,mutta vähitellen halvaus katosi korvienkin lihaksista kokonaan.

        En tänä päiväkään vielä tiedä tarkalleen, mistä olisi kyseinen halvaukseni johtunut. Olen kuitenkin erittäin iloinen, että siitä on nyt selvitty! Toisinaan saattaa pieni elohiiri ilmestyä silmäkulmaani, jolloin pelko joskus hiipii takaisin mieleeni uutta kasvohalvausta epäillen. Tämä lihasten kramppaaminen kasvohalvausalueella kuitenkin on kuulemma normaalia, sillä lääkärini mukaan kasvohalvauksesta selvinnyt/parantuva kasvopuoli saattaa nykiä ja tuntua jäykältä vielä kuukausia halvaantumisen jälkeen. Olen kuitenkin toipunut erittäin hyvin, enkä ole menettänyt monivaiheisen parantumisprosessin aikana milloinkaan toivoani. Se piti mielen virkeänä, kun hoki itselleen "minä paranen vielä", ja uskoi siihen. Olen sitä mieltä, että olosuhteista huolimatta positiivisen mielen ylläpitäminen on suuri edesauttaja parantumiselle- toivotan siis suuresti tsemppiä tyttärellesi ja pikaista paranemista! Jos hänellä on kyse samanlaisesta halvauksesta kuin minulla (eli korvaperäisestä) niin eihän hänellä ja sinulla ole mitään syytä huoleen! :)
        Kirjoituksestasi tulee kuluneeksi kuukausi, joten olisi mielenkiintoista tietää, mitä tyttärellesi tänä päivänä kuuluu? Onko hänen kasvoissaan jo paljon parantumisen merkkejä? Millä mielellä hän on nykyään?
        Tiedän,ettei kasvohalvaus ole aina hirveän helppo asia kohdata- varsinkaan nuorelle. Mutta voisihan asiat olla huonomminkin. Toivon tyttärellenne kaikkea parasta toipumisen suhteen ja positiivistä mieltä- ehdota häntä nauramaan paljon, ystävien läsnäolo ja hauska seura auttoivat uskoakseni ainakin minua kohti liikkuvampia kasvoja!
        Voimia ja hyvää kesää myös sinullekin!


    • Kasvohalvaus

      Hei poikani sai kasvohalvauksen ja mitään lääkettä ei annettu mutta se minua ihmetyttää kun töihin on autokuski ja repii painavia lavoja ajaa yötä päivää outoa ettei sairaslomaa annettu? Saitteko te sairaslomaa??

      • kasvohalvaus

        Moi

        minä sain sairaslomaa ensin viikon ja sitten menin työterveyslääkärille ja sanoin, että en ole henkisesti valmis menemään töihin ja minulla on ollut koko ajan kovia kipujakin korvan takana ja kipeä korvan ympäriltä. työterveyslääkäri kirjoitti heti reilun viikon lisää... tähän päivään saakka, jolloin saan borrelius tulokset.

        paraneminen on ollut mielestäni yllättävän vauhdikasta. en odottanut ollenkaan tällaista nopeutta, sitten kun jotain alkoi tapahtumaan. Nyt kadulla vastaantulevat eivät välttämättä enää huomaa, ennen kuin alan nauramaan "koko naamalla" ym. Mut halvaatunut puolikin on jo ns. herännyt henkiin... toiveita elättelen, että paranee joskus kokonaan.

        hassuahan tässä on se, että eilen illalla minua sitten puri punkki... jos siinä borrelius-arvossa ei ole mitään outoa, niin joskus tulevaisuudessa saattaa sitten ollakin. Se purema oli aika hento ku ei jäänyt edes jälkeä, mutta puri kuitenkin...

        Sano pojallesi, että marssii työlääkärille ja ottaa kunnon sairasloman, se auttaa niin fyysisesti kuin henkisestikin.

        Hyvää jatkoa!!


      • snnss

        Hei,
        tänään todettiin Bellin pareesi ja lääkäri määräsi viikon saikulle. Totesi, ettei tämä nyt vuodelepoa kaipaa mutta mikäli halvaus ei kokonaan paranekaan, ei ainakaan tarvitse myöhemmin itkeskellä ja pohdiskella, että olisiko sairauslomasta ollut paranemisen kannalta apua.

        Joten vaikka työtilanteeni ei lomaa nyt oikein suvaitsisikaan, päätin pysyä kotona koko viikon.

        Kerro pojallesi terveisiä, että saa ainakin tulevaisuutta ajatellen mielenrauhan, että ainakin itse teki kaikkensa paranemisen eteen! Ei siitä ainakaan haittaa ole, sanoi sairaalan lääkärikin.


      • ISOÄITI 63v
        snnss kirjoitti:

        Hei,
        tänään todettiin Bellin pareesi ja lääkäri määräsi viikon saikulle. Totesi, ettei tämä nyt vuodelepoa kaipaa mutta mikäli halvaus ei kokonaan paranekaan, ei ainakaan tarvitse myöhemmin itkeskellä ja pohdiskella, että olisiko sairauslomasta ollut paranemisen kannalta apua.

        Joten vaikka työtilanteeni ei lomaa nyt oikein suvaitsisikaan, päätin pysyä kotona koko viikon.

        Kerro pojallesi terveisiä, että saa ainakin tulevaisuutta ajatellen mielenrauhan, että ainakin itse teki kaikkensa paranemisen eteen! Ei siitä ainakaan haittaa ole, sanoi sairaalan lääkärikin.

        Varmaan huomaat itsekin ettei viikko riitä, pahenee alkupäiviä vielä lisää.
        Olen tässä hoitanyt miestäni joka sai bellin pareesin 18.05 ja kyllä silmä on vaivannut todella paljon.
        Yöksi on pitänyt laittaa silmä teipatuksi ja salvaa ensin paljon silmään.
        Lääkärien pitäis itse saada ko. tauti niin tietäisivät miltä se tuntuu.
        Aurinkolasit pitää olla edottomasti käytössä sillä silmä on hyvin arka auringon paisteelle.


    • tiedote

      Lukeeko tätä palstaa enää kukaan... Yksi mikä aiheuttaa kasvohalvausta on kolesteatooma eli helmiäiskasvain korvassa! Eli jos joku ei ole aivan varma halvauksen aiheuttajasta, niin kannattaa tutkituttaa myös tämän varalta. Silloin korva leikataan ja kasvohalvaus paranee.

      Olen tämän kuullut korvalääkäriltä, joten asia lienee faktaa.

    • hesus

      Mulla kans alko neljä päivää sitten oleen vasen puoli naamasta jäykkä. Paheni siinä päivän mittaan, ja siitä asti pysynyt samanlaisena. Silmän saa kiinni kun vähän irvistää, ja syömäänkin pystyy melkein normaalisti kun vähän keskittyy. Tänään kävin lekurissa, määräs silmätippoja kuivumisen takia ja huomenna verikokeeseen juuri sen punkkiepäilyn takia. Korvalääkärillä käydään vielä kun kutsu tulee.
      Tässä kun on näitä tekstejä lukenu, niin jos oma tila ei tästä pahene niin aika vähällä taidan päästä... Pitää vaan toivoo että käy niin hyvä tuuri!

    • 3 tuttua yhdellä kertaa!

      Onko teillä sairastuneilla muita tuttuja lähiympäristössä, joilla on myös Bellin pareesi? Omalle kohdalleni on viimeisen kolmen viikon aikana osunut kolme sairastunutta! Ihmetystä herättää, että miten niin monta tuttua sairastuu ja vielä samaan aikaan?! Melkoinen sattuma. Netissä kun yleisyydestä mainitaan seuraavaa: "Bellin pareesiin sairastuu vuosittain 2–3 henkeä 10 000 ihmistä kohden."

    • puolessa vuodessa

      Mulla on oikea puoli kasvoista jo toista kertaa vuoden sisällä halvaantunut. Viimeksi kävin yleislääkärillä (Mehiläisessä), joka määräsi antibiootteja ja särkylääkettä ja kehoitti tulemaan kahden viikon päästä takaisin jos mitään ei tapahdu. Noh, kahden viikon päästä olikin naama sitten jo melkein kokonaan parantunut. Pientä häikkää jäi kulmakarvan alueelle.
      No nyttenpä sitten kolme päivää sitten halvaantuminen uusi. Pääsin sitten TYKSiin tutkimuksiin ja tutkittiinkin korvat , veri ja naama itessään tietenkin. Herpes virusta ei löytynyt (mikä epäillään yleisimmäksi aiheuttajaksi, ei ole borreoloosia eikä vyöruusua).Syynä voi olla vanha isku kasvoihin, mutta syytä tuskin koskaan löytyy. Arvioitu parantumisaika 2vko-6kk, ja ennen puolta vuotta ei tehdä mitään. Erikoislääkärit käskivät laittaa silmätippoja, särkylääkettä kipuihin , jumpata useita kertoja päivässä (ei ole todistettu että ainakaan huonontaisi), b-vitamiinia, ja viimalta suojautuminen (eihän se tee millekkään sairaalle alueelle tai ihmiselle yleensäkään hyvää). Niin ja stressi pois!!!! Jos se ei ole ennen onnistunut niin tällä naamalla varmasti....
      Niin ja viimex alko pikkuhiljaa puhe helpottua ja sitten siitä se lähti aika vauhdilla. että näin mulla :)

      • tämän ketjun

        ...ylös koska sairastuin itse tähän pari päivää sitten. Olo on karmea kun tuntee itsensä niin voimattomaksi, sitä toivoo vain että tilanne menisi ohitse ja naamanpuolisko alkaisi taas toimia. Ennustetta paranemisesta ei lääkäri minullekaan antanut sanoi vain että seurataan,kyllä se siitä ohi menee aikanaan.On ilmeisesti vain yritettävä jaksaa odottaa.


      • qqqq
        tämän ketjun kirjoitti:

        ...ylös koska sairastuin itse tähän pari päivää sitten. Olo on karmea kun tuntee itsensä niin voimattomaksi, sitä toivoo vain että tilanne menisi ohitse ja naamanpuolisko alkaisi taas toimia. Ennustetta paranemisesta ei lääkäri minullekaan antanut sanoi vain että seurataan,kyllä se siitä ohi menee aikanaan.On ilmeisesti vain yritettävä jaksaa odottaa.

        Hei!
        Tiedän sen karmean tunteen, itse sairastuin bellin pareesiin huhtikuussa ja vasta nyt alkaa pieniä liikkeitä tulla. Aiemmin lihakset löysivät paikkansa, joten koko naama ei roiku. Nyt alkaa hieman suu kääntyä hymyyn ja simänkin saan kiini kun oikein ponnistelen. Ei ole helppo sairaus tämäkään, vaikka ennusteet paranemiselle aika hyvät. Itselläni henkinen puoli on ollut pahemmassa jamassa kuin fyysisyys.
        Onko sinulla parissa kuukaudessa tullut muutoksia?


      • sama halvaus
        qqqq kirjoitti:

        Hei!
        Tiedän sen karmean tunteen, itse sairastuin bellin pareesiin huhtikuussa ja vasta nyt alkaa pieniä liikkeitä tulla. Aiemmin lihakset löysivät paikkansa, joten koko naama ei roiku. Nyt alkaa hieman suu kääntyä hymyyn ja simänkin saan kiini kun oikein ponnistelen. Ei ole helppo sairaus tämäkään, vaikka ennusteet paranemiselle aika hyvät. Itselläni henkinen puoli on ollut pahemmassa jamassa kuin fyysisyys.
        Onko sinulla parissa kuukaudessa tullut muutoksia?

        Jep jep... elikkä kaksi/kolme vuotta sitten todettiin mulla tämä kasvohalvaus. Sinällään aika paskamainen nimi sairaudella, jos yhtään helpottaa se on oikeasti vaan hermotulehdus. kolmipäähermo korvan alla tulehtuu, siksi mennäänkin korvalääkärille.

        Noh, eilen ei voinut porskutella kun harjasi hampaita, tänää sit meikkuun taas jonottamaan 8 tuntia varmaan kun on sunnuntai ja yksi päivystävä lääkäri! ainakin oli viimeksi näin. tämä on kyllä joksenkin outoa tosin, sillä kasvot liikkuvat hiukan ja silmä painuu kiinni kun oikein pinnistää, viimeksi ei liikkunut milliäkään.

        Menee vaan koko elämä jotenkin vituiks kun on palvelualalla... Ei siitä tule mitään kun ei voi puhua asiakkaalle ja toisessa silmässä on merirosvolappu. tuskin kukaan lääkäri kirjoittaa puolen vuoden saikkua kuitenkaan.

        Että on masentavaa, jo toisin kerran... Voimia kaikille! Pääasiahan kuitenkin on se että se paranee joskus noin 95% varmuudella!


      • terppa
        sama halvaus kirjoitti:

        Jep jep... elikkä kaksi/kolme vuotta sitten todettiin mulla tämä kasvohalvaus. Sinällään aika paskamainen nimi sairaudella, jos yhtään helpottaa se on oikeasti vaan hermotulehdus. kolmipäähermo korvan alla tulehtuu, siksi mennäänkin korvalääkärille.

        Noh, eilen ei voinut porskutella kun harjasi hampaita, tänää sit meikkuun taas jonottamaan 8 tuntia varmaan kun on sunnuntai ja yksi päivystävä lääkäri! ainakin oli viimeksi näin. tämä on kyllä joksenkin outoa tosin, sillä kasvot liikkuvat hiukan ja silmä painuu kiinni kun oikein pinnistää, viimeksi ei liikkunut milliäkään.

        Menee vaan koko elämä jotenkin vituiks kun on palvelualalla... Ei siitä tule mitään kun ei voi puhua asiakkaalle ja toisessa silmässä on merirosvolappu. tuskin kukaan lääkäri kirjoittaa puolen vuoden saikkua kuitenkaan.

        Että on masentavaa, jo toisin kerran... Voimia kaikille! Pääasiahan kuitenkin on se että se paranee joskus noin 95% varmuudella!

        hei
        mulle pamahti kans toi halvaus. Tosin ekaa kertaa. olen tän viikon saikulla en pystyny olee töissä (päiväkodissa) silmä on aika kovilla.. kortesonikuuripäällä. 7.11 kontrollikäynti meikussa. Ei oo hauskaa en oikein pysty lukemaan kunnolla. Silmät väsyy.. odottelen että, menis nopeesti ohi. Ens maanantaina pitäis yrittää mennä töihin..onks kellään muulla tullu lääkkeestä huono oloo??


      • qqqwww
        terppa kirjoitti:

        hei
        mulle pamahti kans toi halvaus. Tosin ekaa kertaa. olen tän viikon saikulla en pystyny olee töissä (päiväkodissa) silmä on aika kovilla.. kortesonikuuripäällä. 7.11 kontrollikäynti meikussa. Ei oo hauskaa en oikein pysty lukemaan kunnolla. Silmät väsyy.. odottelen että, menis nopeesti ohi. Ens maanantaina pitäis yrittää mennä töihin..onks kellään muulla tullu lääkkeestä huono oloo??

        Moi!
        Itselläni ei tullut mitään kortisoonin sivuvaikutuksia, mutta ovat kait aika yleisiä, onneksi vaarattomia ja ohimeneviä. Tsemppiä hitonmoiseen koetukseen!


      • TAKE TEN
        qqqwww kirjoitti:

        Moi!
        Itselläni ei tullut mitään kortisoonin sivuvaikutuksia, mutta ovat kait aika yleisiä, onneksi vaarattomia ja ohimeneviä. Tsemppiä hitonmoiseen koetukseen!

        "Sairastuin" kasvohalvaukseen muutama päivä ensimmäisen synnytykseni jälkeen 20-vuotiaana. Lääkärit sanoivat vain että menee ohi itsekseen. Onneksi äitini otti selvää muista vaihtoehdoista. Nettisivuilta löytyi tietoa TAKE TEN hoidosta, eli sähköisestä kasvojumpasta. Kävin tässä hoidossa kotikaupungissani yhteensä noin 20 kertaa. Hoitohan on kallis mutta se kannatti todellakin. Ulkopuoliset eivät edes huomaa merkkejä halvauksesta. Suosittelen siis tätä hoitoa kaikille, ei kannata jäädä vain odottelemaan parantumista. Osoitteessa http://www.taketen.fi/?Hoitotuloksia alemmassa kuvassa näette ennen ja jälkeen kuvat. Jaksamista ja sitkeyttä kaikille kasvohalvauspotilaille!


      • niitten on..
        sama halvaus kirjoitti:

        Jep jep... elikkä kaksi/kolme vuotta sitten todettiin mulla tämä kasvohalvaus. Sinällään aika paskamainen nimi sairaudella, jos yhtään helpottaa se on oikeasti vaan hermotulehdus. kolmipäähermo korvan alla tulehtuu, siksi mennäänkin korvalääkärille.

        Noh, eilen ei voinut porskutella kun harjasi hampaita, tänää sit meikkuun taas jonottamaan 8 tuntia varmaan kun on sunnuntai ja yksi päivystävä lääkäri! ainakin oli viimeksi näin. tämä on kyllä joksenkin outoa tosin, sillä kasvot liikkuvat hiukan ja silmä painuu kiinni kun oikein pinnistää, viimeksi ei liikkunut milliäkään.

        Menee vaan koko elämä jotenkin vituiks kun on palvelualalla... Ei siitä tule mitään kun ei voi puhua asiakkaalle ja toisessa silmässä on merirosvolappu. tuskin kukaan lääkäri kirjoittaa puolen vuoden saikkua kuitenkaan.

        Että on masentavaa, jo toisin kerran... Voimia kaikille! Pääasiahan kuitenkin on se että se paranee joskus noin 95% varmuudella!

        kirjoittaa saikkaria niinkauan kunnes ainakin silmä paranee. Itselläni on ainakin niin paha toi silmä ja yleensäkin kipu poskessa että alta pois. Puhelimessa ei voi puhua ku tuntuu että joku huutaa megafooniin korvan vieressä, oma puhe jää poskeen, tee siinä sitten töitä, hihihi.


      • hymyn kadottanut
        niitten on.. kirjoitti:

        kirjoittaa saikkaria niinkauan kunnes ainakin silmä paranee. Itselläni on ainakin niin paha toi silmä ja yleensäkin kipu poskessa että alta pois. Puhelimessa ei voi puhua ku tuntuu että joku huutaa megafooniin korvan vieressä, oma puhe jää poskeen, tee siinä sitten töitä, hihihi.

        Minä sain kasvohalvauksen reilu viikko sitten, tuli täysin yllättäen ilman mitään oireita. Kasvojen vasemman puolen silmä ja poski eivät toimi ja suu on myös puolittain pois pelistä. Olihan se aikamoinen shokki. Menin heti lääkäriin ja sain kortisoonikuurin ja silmätipat, syytä halvaukseen ei löytynyt. Silmän kanssa on ongelmia, lukeminen ja päätteellä työskenteleminen tuottaa välillä suuria vaikeuksia. Silmä menee kiinni ponnistellen. Yöksi laitan silmään geeliä, joka sumentaa näön täysin ja aamulla menee aikaa että näkökyky palautuu edes siedettäväksi. Mitään parannusta ei ole viikon aikana tullut, korvan ja kaulan särky on välillä sietämätöntä. Puhelimessa on tosiaan hankalaa, äänet kaikuvat päässä ja vihlovat korvaa. Kerran olen käynyt akupunktiossa ja huomenna toinen kerta, joillekkin siitä on ollut apua, kaikkea on nyt kokeiltava. Sairaslomaa en ole saanut. Välillä pelottaa, paraneeko tämä koskaan ja miten tämän kanssa oppii elämään. Yritän alkujärkytyksen jälkeen elää mahdollisimman normaalia elämää, eilen juoksin puolimaratonin, silmän kanssa oli vähän hankalaa mutta muuten ei haitannut. Olen lukenut netistä muiden kokemuksia ja lohduttavaa on se, että niin moni on parantunut. Nyt täytyy vaan olla kärsivällinen ja antaa ajan kulua. Tsemppiä vaan kaikille kohtalotovereille ja uskoa paranemiseen.


      • Kasvohalvaus
        hymyn kadottanut kirjoitti:

        Minä sain kasvohalvauksen reilu viikko sitten, tuli täysin yllättäen ilman mitään oireita. Kasvojen vasemman puolen silmä ja poski eivät toimi ja suu on myös puolittain pois pelistä. Olihan se aikamoinen shokki. Menin heti lääkäriin ja sain kortisoonikuurin ja silmätipat, syytä halvaukseen ei löytynyt. Silmän kanssa on ongelmia, lukeminen ja päätteellä työskenteleminen tuottaa välillä suuria vaikeuksia. Silmä menee kiinni ponnistellen. Yöksi laitan silmään geeliä, joka sumentaa näön täysin ja aamulla menee aikaa että näkökyky palautuu edes siedettäväksi. Mitään parannusta ei ole viikon aikana tullut, korvan ja kaulan särky on välillä sietämätöntä. Puhelimessa on tosiaan hankalaa, äänet kaikuvat päässä ja vihlovat korvaa. Kerran olen käynyt akupunktiossa ja huomenna toinen kerta, joillekkin siitä on ollut apua, kaikkea on nyt kokeiltava. Sairaslomaa en ole saanut. Välillä pelottaa, paraneeko tämä koskaan ja miten tämän kanssa oppii elämään. Yritän alkujärkytyksen jälkeen elää mahdollisimman normaalia elämää, eilen juoksin puolimaratonin, silmän kanssa oli vähän hankalaa mutta muuten ei haitannut. Olen lukenut netistä muiden kokemuksia ja lohduttavaa on se, että niin moni on parantunut. Nyt täytyy vaan olla kärsivällinen ja antaa ajan kulua. Tsemppiä vaan kaikille kohtalotovereille ja uskoa paranemiseen.

        Hei.
        23.5 kun olin lähdössä töihin, ihmettelin kun huulet olivat eri paria. Lähdin kuitenkin, mutta soitin lääkärille ja heti töistä päästyäni sinne, Sieltä tutkimuksen jälkeen korvapolille ja diagnoosi Bellin bareesi. Kasvoissa vasemmalle ei juurikaan mitään liikettä. Kaikenlaista voi tulla, ja toivonkin hartaasti, että paraneminen alkaa pian. Kortisoni-kuuri meni pari päivää, mutta lääkäri käski sen lopettaa. Kasvojumppaohjeet sain ja b-vitamiinia syön kun on kirjoitettu, että siitä saattaa olla hyötyä.


      • toipumisesta
        Kasvohalvaus kirjoitti:

        Hei.
        23.5 kun olin lähdössä töihin, ihmettelin kun huulet olivat eri paria. Lähdin kuitenkin, mutta soitin lääkärille ja heti töistä päästyäni sinne, Sieltä tutkimuksen jälkeen korvapolille ja diagnoosi Bellin bareesi. Kasvoissa vasemmalle ei juurikaan mitään liikettä. Kaikenlaista voi tulla, ja toivonkin hartaasti, että paraneminen alkaa pian. Kortisoni-kuuri meni pari päivää, mutta lääkäri käski sen lopettaa. Kasvojumppaohjeet sain ja b-vitamiinia syön kun on kirjoitettu, että siitä saattaa olla hyötyä.

        No heippa.
        Koska voi odottaa ensimmäisiä toipumisen merkkejä. Minulla ollut lääkärin mukaan lievä kasvohalvaus, vaikka omasta mielestä luulin kyllä jotain muuta, kun juomat valuu suupielestä, silmä ei toimi kunnolla, vasemmalla hurjan kova särky ja mikään s-lääke ei siihen auta.


      • sisarella ollut
        toipumisesta kirjoitti:

        No heippa.
        Koska voi odottaa ensimmäisiä toipumisen merkkejä. Minulla ollut lääkärin mukaan lievä kasvohalvaus, vaikka omasta mielestä luulin kyllä jotain muuta, kun juomat valuu suupielestä, silmä ei toimi kunnolla, vasemmalla hurjan kova särky ja mikään s-lääke ei siihen auta.

        kasvohalvaus.toipui melko nopeasti,tosin häneltä leikattiin korvan takaa luuta pois jostain syystä,en tiedä mitä,kun olin niin pieni.nykyään ei minkäänlaista vaivaa,joskus,mutta hyvin harvoin toinen silmä nykii.


      • Bellin pareesista
        Kasvohalvaus kirjoitti:

        Hei.
        23.5 kun olin lähdössä töihin, ihmettelin kun huulet olivat eri paria. Lähdin kuitenkin, mutta soitin lääkärille ja heti töistä päästyäni sinne, Sieltä tutkimuksen jälkeen korvapolille ja diagnoosi Bellin bareesi. Kasvoissa vasemmalle ei juurikaan mitään liikettä. Kaikenlaista voi tulla, ja toivonkin hartaasti, että paraneminen alkaa pian. Kortisoni-kuuri meni pari päivää, mutta lääkäri käski sen lopettaa. Kasvojumppaohjeet sain ja b-vitamiinia syön kun on kirjoitettu, että siitä saattaa olla hyötyä.

        Satuin eksymään tänne palstalle etsiessäni ihan eri asioita. Minulla tuli toukokuun lopussa tasan 10 vuotta siitä kun Bellin pareesi "iski". Olin silloin 38-vuotias. Aluesairaalassa sain siis ko. diagnoosin, mutta koska siinä oli muitakin oireita kuten tinnitus ja valtava kohina päässä, joista kärsin edelleen tänä päivänä ja olen työkyvytön, ei Bellin pareesi ollut ainoa diagnoosi, vaikka aluesairaalasta neurologi niin väittikin sen jälkeen kun minut oli HYKS:ssä tutkittu ja saatu muukin diagnoosi (laajempi ääreishermostohalvaus) mukaan. Tinnitus on ärsyttävä "elämänkumppani", kokonaan kasvohalvaus ei ole parantunut, jonkinlaista voimattomuutta on toisella puolella kasvoja, kuulo heikentyi ja elohiiri silmässä vaivaa yhä useammin, olen väsynyt ja puheeni sammaltaa toisinaan ja helposti änkytän ja tietysti niitä hermosärkyjä ja kramppeja, joihin minulla on epilepsialääkitys ja kun jännitän ihmisten ilmoilla niin oireilut pahenevat eli lieviä pakkoliikkeitä ja sanojen unohtelua puheessa (vaikka minulla ei ole keskushermostovammoja).

        Tietysti tämä oma sairaus tuntuu pahalta, vaikka monilla ihmisillä on vakavampiakin sairauksia ja terveydellisiä ongelmia jne. Kaikella on kai merkityksensä. Sairastumiseni myötä sain potkut työpaikastani, jossa oli työskennellyt 15 vuotta, myös 15 vuotta kestänyt avioliittoni kariutui, koska paineensietokykyni kaikkien asioiden suhteen oli madaltunut ja olin erittäin vaikea ihminen tuolloin. Terveys, työpaikka ja avioliitto - siinä kolme asiaa. Voisin kirjoittaa tästä aiheesta pidempäänkin, mutta ketä kiinnostaa. Tuskin enää palaan tänne palstalle. Mutta jotain upeaakin sain kokea halvaukseni jälkeen. Tapasin puoli vuotta eroni jälkeen uuden miehen ja lyhyen seurustelujakson jälkeen menimme naimisiin. Synnytin esikoiseni ja ainokaiseni 43-vuotiaana. Lapsi aloittaa esikoulun ensi syksynä. Aika on kulunut nopeasti ja myös kuluttanut (minua), mutta...

        Niin, no oikeastaan olin etsimässä Suomi24:stä tietoa Kati Lepistöstä, jonka vuonna 2006 kirjoittaman "Silmänräpäys"-kirjan juuri sain luettua. Mitähän hänelle kuuluu nykyisin? En tietenkään voi rinnastaa hänen todella rankkoja kokemuksiaan omiini, jotka ovat hyvin pieniä hänen sairautensa rinnalla. Kunpa osaisikin nauttia jokaisesta päivästä. Se elämänilo ja optimismi, joka Kati Lepistöstä kumpuaa vaikeuksien keskellä saa ajattelemaan asioita toisin. En ole yhtä vahva ihminen kuin hän. Oma sairastumiseni langetti minulle voimakkaan elämänpelon ja "hurjan" temperamenttini vuoksi myös kuolemanpelon. Tällainen vuodatus tässä...


    • 3 viikkoa

      Hei!
      Eli kolme viikkoa kasvohalvauksesta ja nyt kasvot on palautunut ennalleen. Sain saikkua koko tälle ajalle ja hyvä niin. Huomenna töihin ja mielelläni jo menenkin.

      • ljappi

        kokeilkaa lymfahoitoa!


    • nti_beggy

      Hei

      Sairastuin samaan 30 v sitten 18 v synttäripäivänäni. Aluksi kesti se paraneminen. Oli hitaanlaista mutta sitten se lähti täpöillä vauhtiin. Joka päivä tapahtui uutta. Näin monen vuoden jälkeen voin sanoa että kasvojumppa kannattaa. Teen sitä yhä välillä.

      Minulle ei jäänyt juurikaan muuta vaivaa kuin että väsyneenä toinen puoli kasvoista hieman saattaa olla liikkumattomampi tai oikeastaan vain väsynyt. Sitä ei huomaa asiasta tietämättömät lainkaan. Luulen jopa että kasvojumppa on auttanut kasvojani myös jonkin verran iän tuomia juttuja vastaan. Lihaskuntoa kohottomalla ne kasvolihaksetkin vahvistuu. Rohkeutta ja tsemmpiä! Jaksa jumpata niin pian saat taas humpata!

      • Tennis 1

        -Kiitos tästä palstasta...se auttoi minua paljon!
        -Olen lueskellut näitä kirjoituksia ja saannut hyvää neuvoa/tietoa tästä erikoisesta"halvauksesta"Bellin Pareesi,ennen näitä muitten kirjoituksia en ole kuullutkaan moisesta... no minulle tämä"tauti" iski n.2viikkoa sitten...olin ollut urheilemassa ja naama oli tuntunut jotenkin oudolta.Ei muuta kuin tutkimuksiin ensiapuun.
        -Pitivät minua 1 vuorokauden sairaalassa ja päästivät pois.-Kokeita otettiin...veri,sydän,magneettikuvaus,selkäydin ja korva tutkittiin.En ole vielä saannut kaikkea tietoa,mutta eiköhän lääkärit sitten aikoinan ilmoittele!No NAAMA on pikkuhiljaa "vääntäytymässä"entiseen kuosiin!!! Kurja tauti,mutta ONNEKSI siitä on hyvät ennusteet!! Tsemppiä kaikille...kyllä se siitä...


      • hymy hyytyi
        Tennis 1 kirjoitti:

        -Kiitos tästä palstasta...se auttoi minua paljon!
        -Olen lueskellut näitä kirjoituksia ja saannut hyvää neuvoa/tietoa tästä erikoisesta"halvauksesta"Bellin Pareesi,ennen näitä muitten kirjoituksia en ole kuullutkaan moisesta... no minulle tämä"tauti" iski n.2viikkoa sitten...olin ollut urheilemassa ja naama oli tuntunut jotenkin oudolta.Ei muuta kuin tutkimuksiin ensiapuun.
        -Pitivät minua 1 vuorokauden sairaalassa ja päästivät pois.-Kokeita otettiin...veri,sydän,magneettikuvaus,selkäydin ja korva tutkittiin.En ole vielä saannut kaikkea tietoa,mutta eiköhän lääkärit sitten aikoinan ilmoittele!No NAAMA on pikkuhiljaa "vääntäytymässä"entiseen kuosiin!!! Kurja tauti,mutta ONNEKSI siitä on hyvät ennusteet!! Tsemppiä kaikille...kyllä se siitä...

        sain kasvohalvauksen 28.10-09 ja olen ollut sairaslomalla siitä asti koska korvan alueella on ollut kipua koko ajan ja joudun työssäni olemaan paljon ulkona ja kylmä ottaa kasvoihin ja silmään. Tulin tänne nimenomaan lukemaan tosta kivusta koska ne tuttavat joilla on ollu tämä ei oo ollu kipuja. mutta näköjään kipu on osa tätä sairautta. Olen saanut akupuktiohoitoa 3 halvauspäivästä alkaen ja heti tunsin että kasvot alkoi palautua mutta kipu ei silti hellittäny, on kuulemma paha tulehdus. Erehdyin menemään saunaan 3 viikoa halvauksesta eikä se sopinut ollenkaan, särky vaan paheni. Mulla on myös kuulo ogelmia jos jokin kolahtaa kovempaa tuntuu kuin se menis pään läpi ja alussa valot aiheutti kovaa vihlomista takaraivossa ja vieläkin kirkkaat valot vähä vihloo. Menen korvapolille tutukimuksiin parinpäivän päästä ja ensiviikolla pitäis palata töihin. Uskon kuitenkin akupuktoihoidosta olevan apua ja jatkan sitä vielä muutaman kerran, hän myös suositteli b ja c vitamiiniä ja myös avitamiinia vastustukyvyn nostoon. Stressiä ja vetoa molempia varmaan koska meillä oli kuolemantapaus perheesä ja olen ollut tosi väsyny pitemmän aikaa, mutta tiedän että sain myös vetoa ollessani lentokoneessa muutama päivä ennen halvausta. Menään päivä kerrallaan ja pipot päässä!


      • hymy hyytyi kirjoitti:

        sain kasvohalvauksen 28.10-09 ja olen ollut sairaslomalla siitä asti koska korvan alueella on ollut kipua koko ajan ja joudun työssäni olemaan paljon ulkona ja kylmä ottaa kasvoihin ja silmään. Tulin tänne nimenomaan lukemaan tosta kivusta koska ne tuttavat joilla on ollu tämä ei oo ollu kipuja. mutta näköjään kipu on osa tätä sairautta. Olen saanut akupuktiohoitoa 3 halvauspäivästä alkaen ja heti tunsin että kasvot alkoi palautua mutta kipu ei silti hellittäny, on kuulemma paha tulehdus. Erehdyin menemään saunaan 3 viikoa halvauksesta eikä se sopinut ollenkaan, särky vaan paheni. Mulla on myös kuulo ogelmia jos jokin kolahtaa kovempaa tuntuu kuin se menis pään läpi ja alussa valot aiheutti kovaa vihlomista takaraivossa ja vieläkin kirkkaat valot vähä vihloo. Menen korvapolille tutukimuksiin parinpäivän päästä ja ensiviikolla pitäis palata töihin. Uskon kuitenkin akupuktoihoidosta olevan apua ja jatkan sitä vielä muutaman kerran, hän myös suositteli b ja c vitamiiniä ja myös avitamiinia vastustukyvyn nostoon. Stressiä ja vetoa molempia varmaan koska meillä oli kuolemantapaus perheesä ja olen ollut tosi väsyny pitemmän aikaa, mutta tiedän että sain myös vetoa ollessani lentokoneessa muutama päivä ennen halvausta. Menään päivä kerrallaan ja pipot päässä!

        Ajattelin kirjoittaa tänne kun itse hain epätoivoisesti tietoa kun Bellin pareesiin "sairastuin".

        Eli olen 23v, terve, 180/83kg normaalikuntoinen nuorimies ja sain edellisenä kesänä Bellin pareesin vasemmalle puolelle kasvojani. Pareesi alkoi hiljalleen ja vähitellen kasvot menivät enemmän ja enemmän tunnottomaksi toiselta puolelta. Aluksi vaikutuksen alaisena oli vain huuli, sitenmiten se levisi silmäkulman alueelle ja lopuksi oli vaikea liikuttaa poskipäätä. Menin ensimmäisenä päivänä lääkäriin ja työpaikkalääkäri ei pitänyt pareesia vakavana. -> Lääkäri määräsi B- vitamiinia jotta hermot alkaisivat paranemaan nopeammin.

        Kyseessähän on asian X laukaisema hermoteiden katkos, jonka seurauksena kasvot "nollaavat" itsensä ja parantuminen riippuu ihan täysin ihmisestä. Noh, toisena päivänä halvauksen kanssa menin normaalisti töihin naamapuolena ja otin työkavereiden ivat vastaan huumorilla. Halvaus eteni pahempaan suuntaan näiden ensimmäisten päivien aikana ja toisena päivänä alkoi puhe olemaan jo epäselvää ja syöminen tuotti vaikeuksia. Noh, päätin vielä sinnitellä työpäivän loppuun asti ja tarkkailla tilannetta.

        Kolmas päivä oli Lauantai ja nukutun yön jälkeen halvaus oli vielä mennyt hieman pidemmälle, nyt oli jo suuria vaikeuksia saada silmää kiinni. Normaalisti silmän sulkevat lihakset toimivat täysin omin voimin, mutta halvauksen johdosta silmän kiinnilaittaminen vaatii nyt paljon ylimääräisiä lihaksia ja itse silmäkin joutuu töihin saadakseen silmäluomen päällensä. Tästä pelästyneenä lähdin yksityiselle lääkärille jossa minua tutki vanhempi ja kokeneempi lääkäri. Hän ammattimaisesti kysyi omaa tilaani ja teki analyysin sairaudesta joka hänen mielestään vaatii ehdottomasti kortisonilääkitystä, ja hän määräsi vielä silmätippoja silmään ettei silmä pääse kuivamaan. Hän myös määräsi sairaslomaa 3-4 päivää jonka aikana parannusta voi alkaa jo näkymään.

        Tästä alkoin ns. parannusvaihe ja kortisonikuurilla mentiin n. 15 päivää. B- vitamiinia otin tehostamaan hermojen parantumiseen sekä silmätippoja ettei silmä kuivaisi päähän. Vielä n. 5-10 päivää silmän kanssa oli vaikea nukkua, sen joutui käytännössä teippaamaan kiinni että pysyi väsymättä kiinni. Muuten silmän sulkemisesta saattoi aiheutua päänsärkyä ja etenkin aurinkoisella kelillä liikkuessa piti olla varovainen koska silmää ei saanut siristettyä ollenkaan.

        Kortisoonikuurin loppuvaiheessa paraneminen oli jo paljon parempaa, silmäluomi alkoi hiljalleen toimia, poskipää alkoi hiljalleen liikkua, silmäkulma pääsi taas liikkumaan ja ennenkaikkea syöminen alkoi olemaan helpompaa.

        Totaaliparanemiseen meni itsellä n. 1- 1.5kk ensioireista laskien. Ja nykyään tuntuu että halvaantunut vasen puoli on nopeampi liikkeissään ja reagoi herkemmin kuin oikea puoli mikä ei halvaantunut.

        Tämän kirjoituksen tarkoitus on luoda hieman toivoa niille ketkä epätoivoisesti hakevat tietoa hädissään ensioireita tunnusteltaessaan. Joten ei hätää, toivoa on kyllä.


      • Mins
        Vcos kirjoitti:

        Ajattelin kirjoittaa tänne kun itse hain epätoivoisesti tietoa kun Bellin pareesiin "sairastuin".

        Eli olen 23v, terve, 180/83kg normaalikuntoinen nuorimies ja sain edellisenä kesänä Bellin pareesin vasemmalle puolelle kasvojani. Pareesi alkoi hiljalleen ja vähitellen kasvot menivät enemmän ja enemmän tunnottomaksi toiselta puolelta. Aluksi vaikutuksen alaisena oli vain huuli, sitenmiten se levisi silmäkulman alueelle ja lopuksi oli vaikea liikuttaa poskipäätä. Menin ensimmäisenä päivänä lääkäriin ja työpaikkalääkäri ei pitänyt pareesia vakavana. -> Lääkäri määräsi B- vitamiinia jotta hermot alkaisivat paranemaan nopeammin.

        Kyseessähän on asian X laukaisema hermoteiden katkos, jonka seurauksena kasvot "nollaavat" itsensä ja parantuminen riippuu ihan täysin ihmisestä. Noh, toisena päivänä halvauksen kanssa menin normaalisti töihin naamapuolena ja otin työkavereiden ivat vastaan huumorilla. Halvaus eteni pahempaan suuntaan näiden ensimmäisten päivien aikana ja toisena päivänä alkoi puhe olemaan jo epäselvää ja syöminen tuotti vaikeuksia. Noh, päätin vielä sinnitellä työpäivän loppuun asti ja tarkkailla tilannetta.

        Kolmas päivä oli Lauantai ja nukutun yön jälkeen halvaus oli vielä mennyt hieman pidemmälle, nyt oli jo suuria vaikeuksia saada silmää kiinni. Normaalisti silmän sulkevat lihakset toimivat täysin omin voimin, mutta halvauksen johdosta silmän kiinnilaittaminen vaatii nyt paljon ylimääräisiä lihaksia ja itse silmäkin joutuu töihin saadakseen silmäluomen päällensä. Tästä pelästyneenä lähdin yksityiselle lääkärille jossa minua tutki vanhempi ja kokeneempi lääkäri. Hän ammattimaisesti kysyi omaa tilaani ja teki analyysin sairaudesta joka hänen mielestään vaatii ehdottomasti kortisonilääkitystä, ja hän määräsi vielä silmätippoja silmään ettei silmä pääse kuivamaan. Hän myös määräsi sairaslomaa 3-4 päivää jonka aikana parannusta voi alkaa jo näkymään.

        Tästä alkoin ns. parannusvaihe ja kortisonikuurilla mentiin n. 15 päivää. B- vitamiinia otin tehostamaan hermojen parantumiseen sekä silmätippoja ettei silmä kuivaisi päähän. Vielä n. 5-10 päivää silmän kanssa oli vaikea nukkua, sen joutui käytännössä teippaamaan kiinni että pysyi väsymättä kiinni. Muuten silmän sulkemisesta saattoi aiheutua päänsärkyä ja etenkin aurinkoisella kelillä liikkuessa piti olla varovainen koska silmää ei saanut siristettyä ollenkaan.

        Kortisoonikuurin loppuvaiheessa paraneminen oli jo paljon parempaa, silmäluomi alkoi hiljalleen toimia, poskipää alkoi hiljalleen liikkua, silmäkulma pääsi taas liikkumaan ja ennenkaikkea syöminen alkoi olemaan helpompaa.

        Totaaliparanemiseen meni itsellä n. 1- 1.5kk ensioireista laskien. Ja nykyään tuntuu että halvaantunut vasen puoli on nopeampi liikkeissään ja reagoi herkemmin kuin oikea puoli mikä ei halvaantunut.

        Tämän kirjoituksen tarkoitus on luoda hieman toivoa niille ketkä epätoivoisesti hakevat tietoa hädissään ensioireita tunnusteltaessaan. Joten ei hätää, toivoa on kyllä.

        Ihanaa että paranit, itselläni on ensimmäiset päivät vasta takana. Toivottavasti minulla on yhtä paljon onnea paranemisessa.


    • antti-

      Itsellä oli kanssa kasvohalvaus 4 vuotta sitten ollessani 19v. Kahvipöydässä rupesin ihmettelemään kun kahvit valui enemmän suun ulkopuolella kuin sisällä :) Peilin edessä tuli ymmärrettyä että on vähän vakavampaa ilmeisesti. Vasen puoli halvaantunut muutoin paitsi silmä sulkeutu lähes normaalisti.
      Lääkäri sanoi että hyvässä tapauksessa kestää 2vk parantua, jos tulehdus hermossa paranee vahingoittamatta hermoa enempää. Huonossa tapauksessa vähintään 4kk jos hermon pitää kasvaa kokonaan uusiksi. Ei kuulemma ole todistetusti sellaista lääkettä mikä paranemiseen auttaisi, joten mitään lääkkeitä en syönyt.

      Vajaa 2vk halvauksen jälkeen kasvot rupesivatkin sitten toimimaan niin kuin ennenkin. Tuolloin tulikin kovasti jännättyä, että koska paranee sillä menin armeijaan 1kk halvauksen tapahduttua :D

      Paranemisia kaikille jotka kyseisen taudin kohtaavat. Onneksi paranemisprosentti on yli 95% joten kyse on vain ajasta kauanko paraneminen kestää. Ja se on yksilöllistä.

      • Caola79

        Itsellä todettiin kuluvan viikon tiistaina Bellin pareesi. Pisteet Tapiolan Diacorin työterveyslääkärille Tapio Mäkiselle, joka heti diagnosoi oikein ja antoi lähetteen HUS:in korvaklinikalle. Välikorvan tulehdusta epäiltiin aiheuttajaksi mutta sitä ei tutkimuksissa ilmennyt. Kortisonikuuri tuli hoidoksi, toivottavasti tepsii nopeasti. Onneksi halvaus vaikuttaa eniten "vain" oikeassa silmäluomessa, eikä pahempia särkyjä ole ollut.


      • Maria_32
        Caola79 kirjoitti:

        Itsellä todettiin kuluvan viikon tiistaina Bellin pareesi. Pisteet Tapiolan Diacorin työterveyslääkärille Tapio Mäkiselle, joka heti diagnosoi oikein ja antoi lähetteen HUS:in korvaklinikalle. Välikorvan tulehdusta epäiltiin aiheuttajaksi mutta sitä ei tutkimuksissa ilmennyt. Kortisonikuuri tuli hoidoksi, toivottavasti tepsii nopeasti. Onneksi halvaus vaikuttaa eniten "vain" oikeassa silmäluomessa, eikä pahempia särkyjä ole ollut.

        Mulla oli varmaan kaikkein vaikein versio Bellin Pareesista vuonna 2003, 2 kk sen jälkeen kun poika syntyi. Syyhän tuohon yleensä on tuntematon mutta minä epäilen valtavaa stressiä joka niihin aikoihin kiusasi. Eräänä aamuna heräsin kauheaan korvasärkyyn ja olin varma että minulla on elämäni ensimmäinen korvatulehdus! Sitä ei lääkäri löytänyt kumminkaan. Sitten alkoi oikea puoli kasvoista muuttua hitaammaksi ja roikkua, lopulta se ei enää toiminut milliäkään. Lääkäri sanoi että ei tuo kestä kuin pari päivää, mutta kolmeen kuukauteen ei tapahtunut mitään ja oli niin kauhea hermosärky että oli tuskallista olla. Hermosärkyynhän ei mikään särkylääke pure. Olin aivan koomassa.Kuljin tutkimuksesta toiseen ja sain pareit,että parantumaton Belli. Sitten kuulin,että monet ovat saaneet hermosärkyyn apua akupunktiosta. Varasin ajan, ja minulle kerrottiin,että särky tulee vähenemään heti ensimmäisen kerran jälkeen jaloppuu kokonaan seuraavien käyntien jälkeen. Ja niin todella tapahtui!!!! Olin niin onnellinen kun kuukauden akupunktiohoitojen jälkeen särky oli tiessään=). Kasvot vain eivät näyttäneet paranemisen merkkejä=(

        Menin hakemaan homeopaattisia "lääkkeitä" joilla on ennenmuinoin uskottu ainakin olevan apua erilaisiin vaivoihin. Kierrän yhä nämä kaupat kaukaa mutta silloin oli hädän hetki ja halusin kokeilla kaikkea. Sainkin paria eri luonnonlääkettä ja suurin epäilyksin ja samalla kaikki toivo niissä pikkuisissa pillereissä,otin ne tunnollisesti joka aamu ja ilta. En tiedä oliko niistä mitään apua vaiko alkoiko aika tehdä tehtävänsä, hermothan paranevat todella hitaasti, mutta yhtenä päivänä, puoli vuotta halvaantumisen jälkeen huomasin peiliin tyuijottaessani ja kasvolihasharjoituksia tehdessäni,että mun suupieli liikahtaa ehkä millin! Se oli maailman hienoin hetki. Yksi mitätön milli mutta mulle se oli ku kaikkein arvokkain lahja maailmassa. Kuukausi siitä pystyin jo vääntämään naamani selkeään hymyyn, paraneminen oli alkanut. Oli mahtavaa mennä korvaklinikalle jotka luulivat antavansa viimeisen tylyn tuomion lopputarkastuksessa, hymy kasvoilla. Sitä hetkeä en unohda koskaan.

        Nykyään en ota paineita enää mistään. Se hermoistuttaa joskus ihmisiä joiden kanssa elän, mutta olen myöskin terveempi kuin koskaan. Halvauksesta on kulunut 8 vuotta ja kasvoista ni yhä näkee että ne eivät ole symmetriset ja puhuessani ja nauraessani se hieman korostuu, joskus syöminen on hankalahkoa, mutta uskon,että paranemista tapahtuu pikkuhiljaa ja nyt jo olen hyvin tyytyväinen.


      • Caola79
        Caola79 kirjoitti:

        Itsellä todettiin kuluvan viikon tiistaina Bellin pareesi. Pisteet Tapiolan Diacorin työterveyslääkärille Tapio Mäkiselle, joka heti diagnosoi oikein ja antoi lähetteen HUS:in korvaklinikalle. Välikorvan tulehdusta epäiltiin aiheuttajaksi mutta sitä ei tutkimuksissa ilmennyt. Kortisonikuuri tuli hoidoksi, toivottavasti tepsii nopeasti. Onneksi halvaus vaikuttaa eniten "vain" oikeassa silmäluomessa, eikä pahempia särkyjä ole ollut.

        Tänä aamuna partaa ajaessa huomasin ilokseni että molemmat silmät räpyttävät taas jo hyvin samaan tahtiin. Eli ei sitten mennytkään kuutta kuukautta siihen toipumiseen. :)


      • antti-

        Kuinkahan yleistä on halvauksen uusiutuminen on..? 2005 joulukuussa oli ekan kerran ja nyt uusiutui. Parantunut onneksi jo. Oireet kestivät taas sen pari viikkoa,
        Tosin tämä halvaus ei ollut lähellekkään niin paha kuin ekalla kerralla. Jolloin koko toinen puoli oli silmää lukuun ottamatta pimeänä.
        Tällä kertaa sain muodostettua vähän hymynkaltaistakin ja toinen näkyvä ero oli otsarypyissä. Ekassa halvauksessa otsa näytti kuin olisi ottanut halvan botox annoksen, kun toinen puoli otsasta ihan sileä ja toisella puolen taas ryppyjä. Tällä kertaa ryppyjä oli vähän halvaantuneellakin puolella.

        Nyt sitten mielenkiinnolla odottelemaan uusiutuuko taas 5-6v kuluttua vai joko parani lopullisesti..


    • KHK -1

      Minulla todettiin 21-7-2010 neurosarkoidoosi, jonka takia olen saanut molemmin puolisen kasvohermohalvauksen.

      Sita ennen makasin hirvittavien kipujeni kanssa kaksi kuukautta sairaalassa (UMCG, Hollanti). Sina aikana tehtiin kokeita kokeiden peraan etta loytaisivat sairaudelleni 'nimen'. Vasen kasvon puoli halvaantui 15-6 ja oikea 9-7. Olen sairastanut tata auto-immuuni-tautia jo vuosia, ensin vaan elimisto pystyi parantamaan itse itsensa.

      Nyt reilu puoli vuotta myohemmin voin jo sulkea silmani melkein kokonaan. Ensimmainen nakyva liikahdus kasvoissa oli elohiiren tapainen varahdys vasemman silman alla. Silmia taytyy vielakin kostuttaa silmatipoilla ja -geelilla seka yoksi suojata rasvalla, en tarvi enaa suojalaastareita silmiini yoksi. Nakoni oli aluksi poissa melkein kokonaan, nyt sekin on jo parempi, valilla on 'huonoja' paivia (nakoni on huonontunut jokinverran pysyvasti).

      Pystyn pureksimaan paremmin, joten syominenkin sujuu aika 'siivosti'. Osa kielestani ei toimi enaa kuten ennen, myos halvaantunut. Pystyn kohottamaan kulmakarvoja, mutta kuten neurologi sanoo 'oikosulun' takia myos nena ja huulet liikkuvat samanaikaisesti, se on kurja juttu, professorit sanovat etten tule palautumaan taydellisesti ennalleni mutta silti en saa menettaa toivoa ja uskoa huomiseen.

      En pysty viela imemaan pillilla, en sulkemaan huuliani jos jotain on hampaiden valissa, en voi tehda pusu-liiketta huulilla, en juoda lasista joka kaareutuu sisalle pain. . .mutta suureksi ilokseni voin jo hymyilla pienen hymyn ja posketkin liikkuvat muutaman millin. Toivon etta kasvot palutuisivat ennalleen. Puheeni on sammaltavaa ja hidasta (varsinkin jos kaytan kasvolihaksia puheen muodostamisessa), en voi aantaa viela kaikkia kirjaimia/aanteita, suomen puhuminen on helpompaa kuin hollannin.

      Olen kaynyt Japanilaisessa kasvohierinnassa paremman verenkierron saavuttamiseksi, hieroja kasittelee myos trigerpoint-pisteita. Itse teen paivittain muutaman kasvoliikken jotka opettivat sairaalan fysiossa ja joudun myos itse hieromaan ja venyttelemaan poskilihaksia (peukalo suuhun ja muut sormet posken ja leuan paalle, ja sitten varovasti kovia kohtia hieroen ja venytellen).

      Puheopettaja on opettanut myos jumpaliikkeita ja juomis/syomisneuvot, ettei valu hyvat aineet hukkaan.

      Muista sairauteeni liityvästä ei tassa sen enempaa kuin etta, 'parantuminen on alkanut'.

      Paatteeksi ja huokaisten totean, paranemiseen johtava matka on pitka, karsivallisyytta, sananlaskukin sanoo 'hiljaa hyvä tulee'.

      Hollantilaisen sarkoidoosi-yhdistyksen sivut: sarcoidose.nl

      • NaamaPuoliNanna :P

        Lueskelen tässä näitä teidän kokemuksia ja kerron nyt sitten omani vielä :)

        Eli mulla tämä kasvahermohalvaus alkoi kielen oiken sivun puutumisella, luulin,että olen polttanu kielen jollain ruualla /juomalla...noh, illanmittaan huulet eivät toimineen kunnolla ja metallinmaku tuli suuhun.Seuraavana aamuna tilanne oli sama, oikea suupieli roikkui,kun katsoin peilistä.Siitäpä sitten lähdinkin melko vilkkaasti päivystykseen, koska oireet viittasivat aivoverenkierronhäiriöön. Olin aivan paniikissa!!Sairaalassa pääsin neurologille joka epäili "lievää" aivoverenvuotoa, pääsin magneettikuviin/varjoainekuviin, jotka kuitenkin LUOJAN KIITOS olivat kunnossa. Verta otettiin n. 10 putkea, joissa niissäkään ei ollut mitään poikkeavaa. Noh, siinä sitten kun odottelin magneettikuvien tuloksia, huomasin,että oikea puoli kasvoista ei toimi ollenkaan enää. Tämän huomasi myös lääkäri, joka passitti minut edelleen korvalääkärille, joka sitten totesi muutaman irvitysliikkeen jälkeen, että kyseessä on kasvohermohalvaus, tai hän sanoi,että kasvohermojen toimintahäiriö...Ennuste on kuulemma hyvä, kortisoonia, silmätippoja ja vatsasuojalääkkeitä.Tosin, tämä lääkäri kielsi jumppaamisen, se tekisi vaan "hallaa" terveelle kasvopuoliskolle?!

        Itse olen synnyttänyt 1kk sitte ja liitän tämän "halvauksen" vahvasti siihen ja n. vuoden mittaiseen stressiin :) Itse säikähdin alkuoireita, koska olin melkovarma,että kyseessä on jokin aivoperäinen "vamma", joten otan tämän "sairauden" aika lunkisti! Tsemppiä kaikille kohtalotovereille


    • Elohiirikö?

      Halusin tulla kertomaan tänne myös oman tarinani halvauksesta jonka podin pari vuotta sitten. Itse silloin ainakin kuumeisesti etsin netistä tekstejä ja muiden kokemuksia, koska en itse ollut koskaan edes kuullut moisesta. =)

      Taisin olla silloin 19 vuotias kun halvaus iski naaman oikeaan puoleen. Aamulla kun olin suihkussa minulla meni saippuaa silmään ja se kummastutti minua koska näin ei ikänä ennen käynyt. Olin silloin työharjoittelussa ja töissä huomasin kuinka silmä sulkeutui hiukan huonosti. Luulin tämän johtuneen siitä kun saippuaa oli mennyt silmään. Sitten juotiin kahvit työkavereiden kanssa ja joku oli tuonut pullaa. Haukkasin pullasta palan ja kauhistuksekseni huomasin että en maistanut pullaa ollenkaan. Limainen taikinapallo lillui vaan suussani. Siinä vaiheessa työkaverit passittivat minut päivystykseen näyttämään oireita.

      Siellä sitten istuin abaut 3 tuntia päivystyksessä odotellen vuoroani ja samalla huomaten niskassa pientä kipua, puutumista naamassa, ja silmä ei sulkeutunut enää lainkaan. Kieltämättä pelotti aika paljon että mitä se voisi olla. Sitten vihdoinkin lääkäri otti minut vastaan, kyseli olenko paljon kahvia juonut ja 10 minuutissa totesi että minulla on ELOHIIRI ja sitten hän passitti minut kotiin. =D

      Vähän kyllä kummastutti tämä diagnoosi, mutta mikäs siinä sitten. Kotiin mentiin ja nukuin yön yli odotellen että aamulla olisi naama taas normaali, vaan eipäs ollutkaan. Siinäpä sitten oli jo koko oikea puoli naamasta ihan liikkumaton. Suupieli ei liikkunut ja puhuminen oli hiukan hankalaa. Sitten syöksyttiin yksityiselle hakemaan kunnon diagnoosi. Siellä sitten kukaan ei enää maininnut elohiirtä sanallakaan. =) Bellin pareesihan se siellä.

      Lääkäri määräsi kortisoonia, B-vitamiineja, silmätippoja ja herpes lääkityksen, koska minulla oli joskus vuosi ennen halvausta ollut huuliherpes ja lääkäri tällä varmisti ettei kai johtuisi siitä. :) Sitten piti jumpata naamaa, mikä oli aika turhauttavaa kun mikään ei liikkunut.

      Halvaus minulla kesti n. puoli vuotta. Oikea korva oli silloin aika herkkä koville äänille ja joissakin paikoissa piti pitää korvatulppaa. :) Mutta minulla ei kuitenkaan ollut mitään näkyviä juttuja kuten roikkuvia suupieliä ym. Olihan se kummallista, mutta enimmäkseen ihan hauska kokemus tuo halvaus. =) Yöt oli aika ikävia. Aluksi teippasin silmän kiinni yöksi, mutta sitten keksittiin ostaa sellaiset geeliset "silmälaput" jotka pitivät silmän suljettuna ja samalla viilensivät mukavasti. =D

      Vähän on jäänyt joitakin oireita, kuten aurinkoisina päivinä en pysty kovin kauaa siristämään kun alkaa tuo oikea silmä vähän nykimään ja puutumaan. Pikku juttu, tarvii käyttää vaan aurinkolaseja. =) Sitten jos painan huulet yhteen tai puhallaan vaikka ilmapalloa niin oikea silmä sulkeutuu automaattisesti =D. mut eipä sen kummempaa.

      Mutta tsemppiä vaan kaikille jotka kokevat saman. =) Koittakaa ottaa siitä ilo irti. =D Se menee nopeasti ohi, siitä saa paljon hauskaa huomiota itselleen, saa syödä ja juoda aina pillillä ;D , saa tehtyä hauskoja ilmeitä ym.

    • Lähes parantunut

      Tämä keskustelu oli hyvä, kun niin kipeästi kaipasi kokemuksia aiheesta.
      Kerrompa oman tarinani.

      Huhtikuun lopussa -11 tuntui, kun olisin polttanut kieleni ja makuaisti oli aivan outo. Seuraavana päivänä tuntui kuin oikea puoli kasvoista olisi puutunut. Sitten huomasinkin, että tosiasiassa vasen puoli kasvoista on täysin liikkumaton.

      Siitä sitten päivystykseen, jossa otettiin piakoin CT-kuvat, joissa ei näkynyt mitään. Seuraavana päivänä magneettikuvat ja vielä varalta otettiin selkäydinnäyte. Näissä ei mitään. (Asuin silloin ulkomailla)

      Kotiin vahvojen kortisoonilääkkeiden kanssa, jotka lopetettiin asteittain. Lisäksi silmätippoja silmän kuivumisen estämiseen, joita käytin n. viikon ajan, kunnes silmä tottui "aukioloon". Sormilla täytyi käyttää silmää kiinni ja nukkuessa painaa peitolla silmää, jotta sai jotenkin nukuttua.
      Olihan tuo totutteleminen juomiseen vain toisella puolella ja silloinkin "ryystäen." Ulkona täytyi olla melkein koko ajan aurinkolasit päässä estämässä tuulta ja miten sitä silmää siristät auringossa, kun ei pelitä, niin ei.

      Ensimmäiset kaksi viikkoa isommat äänet otti korvaan tosi herkästi ja kipua oli korvan takana. Välillä täytyi syödä särkylääkettä.
      Kipua jatkui korvan takana parisen viikkoa, jonka jälkeen kipu oli poissa pari viikkoa ja tuli taas esiin kolmeksi viikoksi. Sen jälkeen kipua ei ole ollut.

      N. 6 viikkoa halvaantumisesta ensimmäiset paranemiset näkyivät otsassa, jossa ryppyjä alkoi muodostua myös vasemmalle puolelle. Siitä palautuminen alkoi hiljalleen otsasta alaspäin.
      N. 3 kk.n kuluttua vasen silmä sulkeutui ja onnistui "silmänisku".
      N. 4 ja puolen kk.n päästä vasen puoli alkoi kääntyä hymyyn.
      Nyt reilun puolen vuoden päästä halvauksesta huomasin, että viheltäminen onnistui. :) Ja ehkä saan ilmapalloonkin ilmaa, kun puhallus onnistuu.

      Nyt huomaan haukotellessani, että vasen silmä sulkeutuu. Ja aamulla joskus herätessä silmä ei tahdo millään aueta. Muuten silmä on nyt hieman pienempi kuin oikea. Itse sen huomaa kyllä selvästi, mutta ystävät jotka eivät ole tienneet asiasta eivät huomaa.

      Tsemppiä kaikille kohtalotovereille! Pitää vain olla kärsivällinen. (vaikka usko paranemiseen tahtoi loppua.)
      Hiljaa hyvää tulee...toivottavasti!

    • Martsukka70

      Hei
      Olen nelikymppinen nainen. Sairastuin pari päivää ennen joulua, siis muutama viikko sitten Bellin pareesiin. Tämä on jo toinen kerta. Ensimmäisen kerran sairastuin 16 vuotta sitten.
      Tämänkertainen halvaus alkoi siten, että muutama päivä ennen halvausta oli päänsärkyä ja elohiiri oikealla puolella silmässä. Päivää ennen halvausta oli oikealla puolella korvan ja ohimon seudussa inhottavaa kovaa kipua. Seuraavana aamuna oli sitten halvaus alkanut. Menin hädissäni ensin omaan tk:hon, josta passittivat päivystyslähetteellä sairaalan korvapolille. Siellä otettiin verikokeet ja tehtiin kuulotesti. Diagnoosiksi annettiin Bellin pareesi. Sain silmätipat ja kortisonikuurin. Onnekseni halvaus on vain osittainen, eli koko oikea puoli kasvoistani ei täysin jämähtänyt. Aika äkkiä alkoi suupieli liikkua ja kulmakarvatkin nousivat lähes samalle tasolle. Vielä kuitenkin on silmän kanssa hankaluuksia. Välillä silmään tulee Bellin ilmiö, eli silmä ei sulkeudu, vaan kääntyy ylöspäin, tosi inhottavaa! Käytän jatkuvasti silmätippoja, jumppaan naamaani muutaman kerran päivässä. Halvaus on kuitenkin vielä näkyvä ja toivon todella parenevani tästäkin halvauksesta, kuten ensimmäisestäkin. Siitä paranin lähes entiselleni, pientä puolieroa jäi kasvoihin, tuskin havaittavaa.
      Olen myös aloittanut B-vitamiinin säännöllisen käytön, sain siihen vinkin tältä palstalta. Saunaa ja suuria lämpötilaeroja tulee välttää, kasvot tulee peittää ulkona viimalta.
      Tämä on inhottava sairaus, mutta tähänkin tottuu ja sopeutuu. Tosin silmän kanssa on aika hankala tehdä esim. näyttöpäätetyötä.
      Mutta uskon paranemiseen, olenhan jo kerran tästä samasta sairaudesta parantunut, silloin se kesti kolme kuukautta.
      Kaikille kohtalotovereille tsemppiä ja uskoa tulevaan!!

    • Leximus

      Minulle diagnosoitiin Bellin pareesi eilen. Huomasin noin 4 päivää sitten, että suussa maistui oudolta. Ikäänkuin metalliselta. Pistin tämän nikotiinipurkan piikkiin, sillä olin syönyt niitä viikonlopun aikana melko roimasti.

      Toissailtana kun oli käymässä nukkumaan sanoin avomiehelleni ihmetellen, että ihan kuin toinen silmäni ei sulkeutuisi normaalisti. Aamulla heräsin ja katselin televisiota ihan normaalisti. Silmää hieman kirveli mutta pistin sen hankaamisen tai muun piikkiin. Kun sitten menin pesemään hampaitani huomasin kauhukseni, että en saa toista puolta suusta auki normaalisti. Tutkiskelin kavojani ja huomasin samalla, etten voi sulkea oikeaa silmääni.

      Pelästys oli kauhea. Soitin miehelleni itkupaniikissa ja päätimme että lähdetään päivystykseen heti kun hän on tullut töistä kotiin. 2,5h jonotuksen jälkeen venäläinen naislääkäri tutki ja kyseli minulta asiaoita noin 3minuutin ajan. Tämän jälkeen hän laittoi minut hoitajalle kuumeen mittaukseen. Kuumetta ei kuitenkaan mitattu, otettiin vaan tulehdusarvot. Ne olivat normaalit. Sain kortisoonikuurin ja silmätippoja.

      Lääkärin tylystä kohtelusta johtuen varasin tälle päivälle ajan yksityiselle lääkäriasemalle. Tuntui todella inhottavalta kun oma maailma meinaa romahtaa ja lääkäri käyttää minuun 3minuuttia... Kysyi vain näin: "Onko punkki? Onko herpes? Onko kylmä? Silmät kiinni, Irvistä." Ja siinä se oli.

      Tämänpäiväinen lääkäri sentään tuntui hieman olevan kiinnostunut tilanteestani ja sain tuon kortisoonikuurin lisäksi vielä tehostetun B-vitamiinikuurin.

      Luettuani nämä teidän tarinanne täältä tunnen olevani onnekas, sillä jo tänäiltana (!) olen pystynyt sulkemaan silmän kokonaan käyttäen kuitenkin paljon voimaa ja yritystä siihen. Lisäksi pystyn hymyilemään suu kiinni siten, että se näyttää normaalilta. Suu auki hampaat näkyen se on kylä kauhea irvistys..

      Voinko olla näin onnekas, että tauti alkaa paranemaan käytännössä jo toisena päivänä? Olisi aika lotto voitto. Onko muilla tällaisesta kokemusta, vai onko siihen aina mennyt kuukausia? Olenko liian ajoissa innostunut?

      • Martsukka

        Itselleni kävi niin, että siitä päivästä kun halvaus alkoi, se paheni parin kolmen päivän ajan, mutta sen jälkeen alkoi tämä hidas toipuminen. Nyt mulla on menossa kuudes viikko halvausta. Muuten jo kasvot toimivat melko hyvin, mutta silmä tuottaa edelleen hankaluuksia. Hymynikin on jo lähes "täydellinen".


    • Leximus

      Elämä hymyilee! Minulla on nyt diagnoosin saamisesta kulunut 3 päivää ja viimeyönä pystyin jo nukkumaan ilman silmän teippaamista. Oikeastaan huomaan oireet enää makuaistin outoutena sekä suun alapuolen heikompana toimimisena.

      Toivon kipinää siis teille, jotka tämän olette vasta saaneet, tila voi siis parantua lähes täydellisesti vain parissa päivässä! Ihanaa!

    • Merirosvohymy

      Minulla tila diagnosoitiin tänään, oireet alkoivat toissa iltana.

      Aluksi ihmettelin, kun iltapala ei maistunut lainkaan normaalilta. Pistin kaiken väsymyksen piikkiin. Seuraavana päivänä (eilen, maanantaina) duunissa huomasin kuitenkin oikean silmän ärtyvän oudosti näyttöpäätteen ääressä. Aamupäivän kahvitauolla valitin duunikavereilleni silmän ärsyyntyneisyydestä ja tunnottomuudesta kasvojen oikealla puolella. Lounastaukoon mennessä silmä vuosi jo vettä kuivuneisuuttaan ja räpyttely oikean silmän sulkemiseksi vaati jo voimaa. Lounaalla en maistanut juuri mitään, enkä saanut suutani pidettyä kiinni keiton nielemiseksi, vaan liemi valui takaisin lautaselle. Yksi duunikavereistani huomasi kasvojen oikealla puolella jotakin outoa, kuin tuvonneisuutta (ilmeisesti ryppyjen katoaminen siltä puolelta hämäsi häntä). Päätin kuitenkin kestää päivän loppuun ja varata ajan lääkärille vasta seuraavana päivänä.

      Tänä aamuna herätessäni koko oikea puoli oli puuduksissa. Tunne on kuin hammaslääkäri olisi puuduttanut kasvosi ja lääke on juuri alkamassa vaikuttaa. Tunnen kyllä kosketuksen normaalisti, mutta joka paikka vaikuttaa turvonneelta, kieltä myöten. Oikean silmän luomi ei tosiaan mene kiinni ilman erillistä ponnistelua, hampaat paljastava hymy on kuin merirosvoirvistys toisen puolen näyttäessä hampaat ja toisen ei sekä kielen makuaisti on täysin kadonnut oikealta puolelta; laittaessa karkeaa merisuolaa kielelle, on kuin hiekkaa pitäisi kielellä. Tunne pysyy samana, vaikka liuennut suola liikkuu vasemmalle puolelle ja pystyn maistamaan suolan.

      Kävin siis tänään arvauskeskuksen lääkärillä (20v alkupuolella oleva), joka teki kokonaisvaltaisen hermoärsyke- sekä lihastestin konsultoi korva- ja nenälääkäriä asiasta. Tämän päätteeksi hän määräsi kortisolia pariksi viikoksi ja pyynnöstä saikkua täksi ja huomiseksi. Kuulemma täytyisi varata uusi käynti, jos oireet pahenevat tai kuukauden päästä hymy on vieläkin vino. (Ei suora lainaus, tietenkään)

      Tässä omat kokemukseni aiheesta luettuani aiheen läpi ja koettuani sen hyödylliseksi.

      • Belladonna

        Hei! Itselläni kasvohermohalvaus alkoi elokuun alussa ja nyt parissa viikossa on parantunut lähes kokonaan. Suupieli ei ole enää ollenkaan vino ja ainoastaan silmässä on ajoittain sellainen roskan tunne. Jälkikontrolli on viikon päästä ja samalla saan tulokset siitä, ettei olisi punkin aiheuttamaa. Se lienee aika harvinaista.

        Tästä kirjoittelupalstasta on ollut todella paljon hyötyä ja itse jaksoin koko ajan uskoa, että tästä voi parantua. Itselläni oireet alkoi niin, että ensin alkoi toisen silmän kirvelyä ja sitä roskan tunnetta sekä silmä vuoti vettä melkein koko ajan. Sitten huomasin meikatessa, ettei toista silmää pysty kunnolla sulkemaan ja vasta viimeisenä huomasin, että toinen suupieli on vinossa. Aikamoinen shokki kun olen aina ollut aika turhamaisenkin tarkka ulkonäöstä. No, tämä kokemus kyllä laittoi ainakin hetkeksi elämänarvot oikeaan järjestykseen. Nimittäin kun varasin lääkärille aikaa, sanottiin, että se voi olla myös aivoinfarkttti, jolloin hoitoon tulisi mennä tosi nopeasti. No, onneksi ei ollut ja kaikki on taas hyvin.

        Itse en ottanut kortisonikuuria, koska siinä saattaa olla sivuoireita ja ei ole tieteellistä näyttöä sen parantamisesta kuitenkaan. Näin ainakin lääkäri minulle selitti. Haluan nyt rohkaista kaikkia niitä, jotka ovat epätoivoisia tällaisen sattuesssa että yleensä sen pitäisi parantua lähes kokonaan ajan kuluessa. Itselläni ilmeisesti oireet olivat kuitenkin aika lieviä. Mutta esim. ruokailu oli aluksi ihan kamalaa, kun suupielestä valuu ruokaa.


      • syysyllätys
        Belladonna kirjoitti:

        Hei! Itselläni kasvohermohalvaus alkoi elokuun alussa ja nyt parissa viikossa on parantunut lähes kokonaan. Suupieli ei ole enää ollenkaan vino ja ainoastaan silmässä on ajoittain sellainen roskan tunne. Jälkikontrolli on viikon päästä ja samalla saan tulokset siitä, ettei olisi punkin aiheuttamaa. Se lienee aika harvinaista.

        Tästä kirjoittelupalstasta on ollut todella paljon hyötyä ja itse jaksoin koko ajan uskoa, että tästä voi parantua. Itselläni oireet alkoi niin, että ensin alkoi toisen silmän kirvelyä ja sitä roskan tunnetta sekä silmä vuoti vettä melkein koko ajan. Sitten huomasin meikatessa, ettei toista silmää pysty kunnolla sulkemaan ja vasta viimeisenä huomasin, että toinen suupieli on vinossa. Aikamoinen shokki kun olen aina ollut aika turhamaisenkin tarkka ulkonäöstä. No, tämä kokemus kyllä laittoi ainakin hetkeksi elämänarvot oikeaan järjestykseen. Nimittäin kun varasin lääkärille aikaa, sanottiin, että se voi olla myös aivoinfarkttti, jolloin hoitoon tulisi mennä tosi nopeasti. No, onneksi ei ollut ja kaikki on taas hyvin.

        Itse en ottanut kortisonikuuria, koska siinä saattaa olla sivuoireita ja ei ole tieteellistä näyttöä sen parantamisesta kuitenkaan. Näin ainakin lääkäri minulle selitti. Haluan nyt rohkaista kaikkia niitä, jotka ovat epätoivoisia tällaisen sattuesssa että yleensä sen pitäisi parantua lähes kokonaan ajan kuluessa. Itselläni ilmeisesti oireet olivat kuitenkin aika lieviä. Mutta esim. ruokailu oli aluksi ihan kamalaa, kun suupielestä valuu ruokaa.

        Tässä uusi kasvohalvauspotilas,jolla kaihi leikattu molemmisra silmistä pari kuukautta sitten. Silmä alkoi nyt oirehtia yhdessä vasemman puoleisen päänsäryn kanssa. Mies usutti ottamaan yhteyttä silmäpolille, jossa todettiin, että kaihileikkaus on parantunut hyvin. Silmälääkääri lähetti samana päivänä minut neurokirurgirurgille. Tehtiin magneettikuvaus ja sairaalan pätevin neurokirurgi totesi toispuoleisen kasvohalvauksen.Määräsi b-vitamiinia ja kasvovoimistelua. Vesi valuu silmästä ja olen teipannut sen muutamaksi tunniksi kiinni,koska silmä on tosi ärtynyt. Viscotiers silmätipat valuvat ilman teippausta pois ja nenä vuotaa.Tämä ei naurata, kun noin monella oireet ovat kestäneet kuukausia. Hymykin on hyytynyt vasemmalta puolelta, enkä viitsi mennä ihmisten ilmoille.Lääkäri sanoi, että pitää varoa vetoa sekä autossa, rttä sisällä.


    • sisso

      akunpunktio auttaa kasvohalvauksiin. Pitää mennä oikealle kiinalaisen lääketieteen osaajalle. En tiedä ketään mainita nimeltä, mutta varmasti googlettamala löytyy

    • JokerFaceSmile

      Hei kohtalotoverit!

      Upeaa lukea, että en ole mitenkään ainut asian kanssa. Olen 24 vuotias mies. Itsellä totesin kasvojen vasemmalla puolella halvausoireita pari päivää sitten. Puoli kieltä oli outo, poski jäykkä ja otsa ei rypisty kuin noin 20%. Kävin eilen yliopistollisessa sairaalassa. Neurologi totesi, ettei ole aivoperäistä ja sit kuulo tutkittiin, se ok. Korvalääkäri oli myös, joka varmisti kyseessä olevan Bellin pareesi. Sain kortisonilääkityksen 5 vuorokauden ajaksi. Sanoisin, että oireet jo helpottuneet, koska kyseessä lievä pareesi.

      Syödessä ruoka tuppaa jäämään vasempaan poskeen, ole käyttänyt molempia puolia vaikka näin käy. Hymyillessä ole virnistävä ja se on myös joistain hauskaa, itse tulee myös huvittunut olo. Olen itse asian kanssa ollut rauhallinen, mutta liian pitkälle jos menee niin alkaa varmasti enenemissä määrin ahdistamaan. kärsivällisyyttä varmasti tarvitaan.

      Itse olen miettinyt, että viileä ilma ikkunasta yöllä nukkuessa olisi voinut laukaista. Mutta oli myös tuo klassinen korvan alueella tuntuva kipu, ihan naurettavat muutama minuutti ja sit tuli kait tämä pareesi.

      En saanut jumppaohjeita, mutta olen välillä väännellyt naamaa. Hermoston kuntoutuksessa kylläkin käytetään ärsytystä joka pitäisi auttaa. Miksi ei siis myös tässä tilanteessa...

      Pidetään lippu korkealla ja ollaan kärsivällisiä

    • Satu190913

      Hei vaan!

      Surkeeta mutta nyt minäkin tiedän mitä on Bellin pareesi, ehkä muutama muukin ohellani on saanut siitä lisää tietoa, heh.. On mennyt viikko kun elämä muuttui aikalailla... Sairastin flunssan ja kipu alkoi korvasta sekä kieli alkoi puutua. Parin päivän jälkeen oikea puoli oli "halvaantunut". Lääkäri epäilee että tämä on viruksen aiheuttama "Belli", tehtiin erilaisia verikokeita, kuulokokeita, pään kuvaus. Lääkkeeksi sain kortisonikuurin ja silmätippoja. Monivitamiinia olen syönyt ja nyt miettinyt täällä lukiessani että haluan myös kokeilla lisätä b-vitamiinia JOS siitä olisi apua...
      Akupunktiota kokeilen huomenna ensimmäistä kertaa elämässäni. Vähän jännittää mutta samalla olen innoissani...ei kai siitä haittaakaan ole?!
      Varmasti tämän kanssa oppii elämään, mutta haluan palata entiseen naamaani vaikka ei sekään mikään täydellinen ollut... Asioiminen kaupassa tai muissa paikoissa ei tunnu kivalta sekä huomaan vältteleväni ihmisiä...se ei kuulu luonteeseeni ja sitä on vaikea käsitellä, kun haluaisi mennä ja tehdä asioita...
      Kovia kipuja on ollut nyt pari päivää kulman, korvan ja leuan alueella. En tiedä mistä tämä johtuu, toivottavasti ei pahene??!! Pientä kihelmöintiä ja elohiiri huulessa, se on herättänyt toiveita paluusta normaaliin... Toivon kaikille paranemisia ja (toisaalta) onneksi on netti mistä löytää kaikenlaista tietoa!!! Eiköhän tämä tästä!

    • Candy3

      Mulla oli 6 vuotta sitten akuutti, selittämätön kasvohermohalvaus. Yhtenä aamuna oikea puoli kasvoista valahti alas ja liikumattomaksi. Viikkoa aiemmin olin kärsinyt saman puolen korvan poksahtelusta ja tukkoisuudesta. Pelästyin tosi paljon, kun kuvittelin kyse olevan aivoperäisestä jutusta. Menin terveysasemalle, mistä nuori lääkäri passitti kotiin. En antanut periksi ja muistaakseni seuraavana päivänä pääsin sairaalan korvapolille, jossa lääkäri sanoi heti, että kyse on kasvohermohalvauksesta.

      Sain kortisonikuurin ja kasvon jumppaohjeet. Luotto fysioterapeuttini sanoi, että voi antaa jotain lämpöhoitoa kasvoilleni, jos toipuminen on kovin hidsta. Hoitoon en sitten kuitenkaan päätynyt, koska kortisoni ja kasvojumppa auttoivat. Jumppasin joka päivä monta kertaa ohjeiden mukaan ja tuo jumppaaminen jäi tavaksi. Jumppaan vieläkin silloin tällöin kuin varmistaakseni, että joka kohta liikkuu. "Paranin" halvauksesta 2 kuukaudessa, johon lääkäri kommentoi, että halvaus oli ollut lievä.

      Muistan kuinka vihainen olin kohtalolle siitä, että minä sain kasvohermohalvauksen. Minä, jolla on ennestään terveysvaivoja! Kokemus opetti olemaan armollisempi itselleni ja myöntämään sen, että minullakin on oikeus olla vaivoistani huolimatta turhamainen ja, että minun ei tarvitse nöyristellä elämän edessä niin paljon. Totuus kuitenkin on, etenkin naisten kohdalla, että ulkonäköön kiinnitetään huomiota ja sosiaalinen elämä on mutkattomampaa, kun kasvojen liikkeet myötäilevät puhetta ja tunneviestintää.
      Hurjasti tsemppiä kaikille tällä hetkellä halvauksen kanssa eläville! :)

      • satu190913

        Ihana kuulla että olet parantunut. Itse odotan parantumistani ja samalla myös pelkään että voiko tämä tulla uudelleen... Kun en voi myöskään käsittää miksi tämä minulle tuli?!!? Olen aika vähän jumpannut kasvojani, ehkä liiankin vähän...nyt yritän ryhdistäytyä ja tehdä enemmän jumppaa!! Olen käynyt akupunktiossa mutta en ole mitään vielä havainnut tapahtuneen. Olen myös miettinyt 'Take Ten' -kasvolihashoitoja jos siitä olisi hyötyä enemmän...kumpa tietäisi! :) Kiitos tsempeistä, sitä tarvitaan!!


    • Hymy hyytyi

      Minulle tuli täydellinen vasemman puolen kasvohalvaus 3 viikkoa sitten. Minulta otettiin hetiborrelioosin vasta-aineet, jotka olivat negatiiviset, aloitettiin kortisooni 10 pv ja lisäksi valaksovir-viruslääke. Viikko sitten, eli 2 vk halvauksen alusta menin fysioterapeutille hoidattamaan niska-hartia-alueen jumeja. Hän sanoi, että on kuullu kiinalaisen akupunktion auttaneen hermosto-oireisiin.
      Sain samalle päivälle ajan kiinalaiseen akupunktioon miehelle, joka kertoi tehneensä 20 v aku-hoitoja ja hän sanoi monen saaneen avun akupunktiosta. Ensimäisen hoitokerran jälkeisenä aamuna oli havaittavissa jo että suu menee paremmin suppuun ja sain laitettua silmän hitaasti kiinni.
      Toisen kerran jälkeen alkoivat otsarypyt siirtyä vasemmalle puolenkin ja kolmannen hoitokerran jälkeen jo tuli vihellys.
      Tänään kävin neljännen kerran (viikon sisällä) ja kasvoni ovat palautuneet lähes ennalleen. Suussa on vielä hieman tunnottomuutta, mutta töissä jo totesivat, ettei mitään huomaa kasvoistani ! Olen niin tyytyväinen, että haluan jakaa tämän teille kaikille jotka kamppailevat tämän saman asian kanssa.

    • kapteenska1

      Bellin pareesi täälläkin. Alkoi järkyttävällä elohiirellä kaksi viikkoa sitten. Ensin elohiiri pommitti huulten ympärystä sunnuntaina koko päivän, ei ollut pikku nykimistä, vaan nipisteli niin että sattui. Illalla siirtyi vasemman silmän yläluomeen. Aamulla puolet kielestä tunnoton, iltapäivällä töissä vessaan vääntelemään naamaa peilin eteen. Melkoinen järkytys, kun silmä ei räpsynyt, roikkui puolitangossa. Suu ei toiminut symmetrisesti ja kipua takaraivossa, sekä korvan alla kaulalla. Googlasin itselleni tuon Bellin pareesi-diagnoosin ja soitin työterveyteen. Seuraavana aamuna neurofysiologille, joka myötäili diagnoosiani, mutta sanoi mieluummin käyttävänsä nimitystä 'fasiaalihermon tulehdus'. No joo, sama asia. Asilovir-antibiootti 800mg viikko ja kortisonikuuri. Tänään siis kulunut kaksi viikkoa diagnoosista. En saanut saikkua, mutta yrittäjänä olen mahdollisuuksien mukaan tehnyt puolta päivää. Päätteellä työskentely laittaa silmän kuivumaan ja vuotamaan entisestään, loisteputket toimiston katossa vihloo silmää, piilolinssejä ei voi käyttää, sankalasit on uusittavana optikolla. Kortisoni turvottaa niin, että vanhojen lasien aisat puristavat ohimoita. en pysty ajamaan autoa, koska vasen silmä täytyy aika ajoin painaa manuaalisesti kiinni, eikä se nyt oikein liikenteessä onnistu. Mies ollut autonkuljettajanani. Onneksi olemme samassa työssä, joten työt ja kulkemiset on hoituneet melko hyvin. Eilen illalla huomasin peilin edessä naamaa väännellessäni, että pystyn hieman kurtistamaan vasemman puolen otsaa ja kohottamaan kulmakarvoja. Kysymys pienen pienestä edistymisestä. Mulle VALTAVAN ISO juttu. Tästä se lähtee.
      Voimia kaikille Bellin haasteisiin. Selätetään se.

      • Sivusta seurannut

        Onko kukaan kokeillut akupunktiota tai akupainantaa, tai kiinalaista hierontaa.
        Ne kuulemma herättelevät hermoratoja.
        Ja entäs fysikaaliset hoitolaitokset. Sain kerran hartioihini sähköhoitoa, mikä käsitteli syvempiä lihaksia, mihin käsin ei pääse.


      • Hymy hyytyi
        Sivusta seurannut kirjoitti:

        Onko kukaan kokeillut akupunktiota tai akupainantaa, tai kiinalaista hierontaa.
        Ne kuulemma herättelevät hermoratoja.
        Ja entäs fysikaaliset hoitolaitokset. Sain kerran hartioihini sähköhoitoa, mikä käsitteli syvempiä lihaksia, mihin käsin ei pääse.

        Juuri tuossa pari juttua ylempänä kerroin, että kävin kiinalaisessa akupunktiossa ja aivan selvästi sillä oli vaikutusta. Parantuminen alkoi saman tien ja kasvot entisellään kk täydellisestä belin bareesista. SUOSITTELEN kokeilemaan, ehdottomasti !


    • Eikö mene jo?! :(

      Hei! Sain paljon henkistä tukea luettuani tekstejä kun itselleni tuli Bellin pareesi 06/2013. Tuli mieleen, että kirjoitan muutaman sanan nyt itsekin muiden joukkoon. Viime juhannus meni festareilla mönkään, mutta asennoiduin, että naureskellaan porukassa sitten oikeen kunnolla, kun ei muutakaan voi! Arkena aurinkolaseja pidettiin kaupan kassallakin. Minkäänlaista paranemista ei tullut yli kolmeen viikkoon ja neljäs ja viideskin viikko todella hitaasti. Sitten kuudennen viikon tietämillä hymy alkoi lähteä ja huomaamattomaksi toisten ihmisten kannalta meni tuon kuudennen viikon aikana n.4 päivässä kerralla. Silmää teippasin yöksi kiinni myös sen 6 viikkoa. Toivottavasti edellisestä tukea sellaisille, kenellä ei mene ohi niin nopeasti kuin monilla kirjoittajilla... ;)

    • oyks 89

      samaa kateokrotiaa MENEE mutta mulla pikku aivo kasvaimen aiheittutama kasvo halvaus.... ??? treeenannu jo jo 20 v ja kyllä voimille ottaa......!!!! :( ei kai "hymyäni"!??? huomaa!!! ainakaan naiset!:( ja yksin "vikoineni"jään murehtimaan....... :( kumpa joskus löytys joku.......!!!!!?????

    • puolikas1

      Kolme kasvohermohalvausta viimeisen 10v aikana, viimeisin helmikuussa 2014. Kaikista jäänyt merkkejä, eli kun hymyilee jne. huomaa selvästi toisen puolen jäävän jälkeen. Nyt tutkittiin tarkemmin ja merkkejä sarkoidoosista on havaittu ja lisätutkimuksia edessä. Tavallaan helpottaa kun vuosien kivuille ja oudoille oireille saattaa löytyä syy ja sitä kautta apua. Oireisto ollut niin kirjavaa ettei ole osannut aiemmin yhdistää niitä.

      Mutta lohdutuksena voin kertoa, että liikkeiden palautuminen on verrattain nopeaa jos taustalla ei ole jonkinlainen infekstio tai sairaus.

      Hyvin olen oppinut elämään epäsymmetristen kasvojeni kanssa. Silmänkuivuminen ja valonarkuus ovat varmasti ne inhottavimmat vaivat. Itsellä viimeisin halvaus on jättänyt luomen aika voimattomaksi, mutta töissä käyn ja geelejä kuluu :)

    • tapparaakka

      Onko muilla ollut leikkauksen yhteydessä kasvohalvausta. Minulla on. Nyt monesti posket "kostuvat" puhuessa tai syödessä. Lekuri kertoi tämän olevan merkki hermojen palautumisesta. Onko muilla vastaavaia kokemuksia?

      • kyynel

        Leikkauksessa tullut kasvohalvaus. Palautuminen tooosi hidasta. Kyynel ei toisesta silmästä tule, kun "pitäisi" mutta toisinaan valuu ihan itsekseen. Oiskohan kyse siis hermon palautumisesta?


    • hullujussi

      Jahas kaikkien lukemisten jälkeen kyllä se tämä Bellin pareesi iski tänne nyt kans. Vetoa en ole saanut enkä ole kyl ollut missään mistä olisin voinut punkin puremaa saada mutta kait se on sit tuon herpesviruksen aiheuttama.

      Ensin alkoi niskakivulla ja sitten parin päivän pääsä ylähuulen toinen puoli meni voimattomaksi eli ei oikein käskyjä totellut. Myöhemmin samana iltana sitten katos hymy toiselta puolen naamaa sekä silmäluomi ei suostu toimimaan. Nyt alkaa olemaan joka syöminen vaikeata ja kun leipää söi piti toisen käden sormella ottaa alahuuli ulos ettei sitä purrut.

      Päivystyksessä sanoivat kun juuri soitin että riittää kun maanantaina otan yhteyttä omaan lääkäriin.

      No nyt kaveriporukalla juomaan olutta ja katsomaan Brasilia.Chile futispeliä ja varmaan on kavereilla hauskaa kun toinen puoli falskaa ja oluet valuu kokoajan rinnuksille. Pitäiskös piruuttaan laittaa sellainen kaukalo roikkuun kaulasta? :)

      Katotaan josko muistais tänne vaikka päivitellä et miten tämä etenee tästä sit..

    • oyks-89

      pitää lisätä tänne.." facialis parreesi"!! joka mulla (leikkauksen aivokasvain) jälki seuraus!! :( 20 v treenannut..?? ja jopa (hymy tullut normaaliksi)! :) silmä luomen hermot ja poskipään lihakset..? todella vaiketa saada palauutuun...!!! no nyt (eläkkeeellä)!? ja keskittyny "enemmän" treenaukseen..!!!!!!!!! :( mutta yritän sanoa! että jolla se on niin tietää miten "pikku sielusia" ihmiset on ulkonäkö aina tärkein...??? olis kiva löytää juttu seuraa "kohtalo toverilta" varskin
      (naisen)...?? :)

    • joniini

      Olen 79 vuotia mies (loppuvuonna 80 v), kun
      6.4. 2014 iski kasvohalvaus (Bellin pareesi). Oikea silmäni ei mennyt kiinni, suu oli vinossa, irvistys epäsymmetrinen ja rypyt poissa oikealta puolelta. Lisäksi viheltäminen ei onnistunut ja s-kirjain oli muuttunut shuhuässäksi. Puhumisen selkeyttä piti erityisesti kontroloida.
      7.4. aloitin 10 päivän kortisoonikuurin (Prednisolon 20 mg).
      20.4 oikea silmä meni kiinni yhdessä vasemman kanssa, mutta ei erikseen eikä alaluomi toiminut.
      3.5. oikea silmä meni ensimmäistä kertaa yksin kiinni.
      5.5. viheltäminen onnistui vedettäessä henkeä sisään .
      24.5. viheltäminen onnistui heikosti myös ulos puhallettaessa. Kasvoista ei ulkopuolinen huomaa enää mitään vinoutta. Irvistys on kuitenkin vielä epäsymmetrinen.
      29.7. Irvistys enää hyvin vähän epäsymmetrinen.
      21.8. Tätä kirjoittaessani irvistys on symmetrinen ja viheltäminen onnistuu entiseen tapaan. "S"-kirjaimessa on vielä aavistuksen verran shuhua.

      Lääkärin kehotuksesta harrastin kasvojumppaa (siitä huolimatta, ettei hänen tietojensa mukaan tutkimukset ole vahvistaneet siitä olevan hyötyä, mutta ei haittaakaan, mutta koska yleensä muitakin halvauksia kuntoutetaan liikunnalla, se voi siksi auttaa tässäkin.) Erään naapurin kehotuksesta harrastin voimakasta puhaltamista. Huulethan ovat yksi näkyvästikin keskeinen häiriöalue tässä halvauksessa. Alkuaikoina kuljin ulkona musta merirosvolappu silmässä, koska se piti kosteuden silmässä. Myös hyvin silmäkulmaa peittävät, sivuille kaartuvat aurinkolasit säilyttivät kosteuden silmässä, jonka luomet eivät täysin toimineet. Näiden ja silmätippojen sekä -teippien kanssa pystyin hyvin toteuttamaan aikaisemmin varaamaani Turkin-matkani taudin ollessa pahimmillaan.

      Kaiken kaikkiaan toipumiseni oli tasaisesti pienin askelin etenevää. Vähitellen ovat 80-vuotiaan kaikki entiset kasvorypyt ilmaantuivat uudelleen oikealle puolelle.

      Kirjoitan tämän siksi, ettei korkea ikä ole välttämättä este täydelliselle toipumiselle. Lopputulos on iästä riippumaton yksilöllinen - onneksi tilastollisesti odotettavissa oleva kasvolihasten toiminnan täysi palautuminen.

    • 8 viikkoa halvaus

      Minulla 8 viikkoa sitten alkanut oikean puolen halvaus. Mielestäni ei mitään toipimisen merkkiä, äh. Suupieli roikkuu, silmäluomi ei toimi. Olenko loppuikäni "vinonaama" kun näin kauan on mennyt tapatumatta mitään. Odottelen magneettikuvaukseen menoa, joka on tammikuussa.

    • pepitolini

      Yllätys täälläkin tälläinen naamapuoleksi tuleminen. Enpä olisi arvannut tätä kokevani.

      Pian kaksi viikkoa halvauksen alkamisesta ja senverta paranemista tuli muutama päivä sitten että lasistakin onnistuu taas juominen suht hyvin, eli alahuuli parempi.
      Muutoin kait lähes täydellinen halvaus kun ei liiku mikään oikealla puolella.

      Mulla tuli kasvoihin ihottumaa muutama päivä halvauksen jälkeen, vyöruusua sanoi lääkäri. Onko muita kenellä todettu halvaus vyöruusun aiheuttamaks?

      Viimeisin kirjoittelu viime vuoden puolelta. Mitä teille kuuluu, miten ootte parantuneet?

      • oyks-89

        hei! no mulla tuolla ylempänä tarina minusta! mutta halusin kertoa että mun kasvohalvaus "treeni" on ollu että sähkö hammas harjalla stimuloinut! kasvojen hermoja!! ja lihaksia jopa "hymyä havaittavissa" :) mutta ei mun tietääkseni ? 100% parannu! varsinkin jos leikkaksen jälkitila?? silmä luomi ikävin/vaiken treenattava!!! tsemppiä taistelijoille!!


    • Pepitolini

      vielä kysymys.

      Mulla kasvojen alueella ollut puutumisen tunnetta jne. mutta sen lisäksi tunnen nenäluun kohdalla sekä poskiluun (molemmat puolet vaikka vasen ok) puristavaa kovahkoa kipua. Sitten myös pään ympärillä vain etuosassa korvasta korvaan (otsan tienoo) kireä, puristava vanne päivittäin.
      Nämä onneksi tulee ja menee ettei koko aikaa ole, mutta kuulostaako tutulle, onko muilla ollut vastaavaa? Hermosäryksi sanoi lekuri sitä...

    • oyks-89

      hei! onko kellään parantunu ?? taysin! kasvo hermo "vaurio" mulla jopa huuli lihajakset/poski "toimii"!! joten kuten... mutta toi silmä luomi! todella tyn takana!!!! :(
      mutta on jopa "paranemista"! humattavissa... ;) vaikka ei kuulemma 100% parane! ainakaan (faciel barreesi)! mulla siis leikkaus "operaation"! aiheuttama....

      • fasial-barreesi

        onko täällä parantuneita....????? :(


    • Halvausta

      Oikea puoli halvaantui viikko sitten. Onneksi pääsin tarkempiin tutkimuksiin. Syyksi paljastui sarkoidoosi. Pesäkkeitä löytyi myös keuhkosta. Hoitona suuret kortisoni annokset. Eli pyytäkää lisäselvityksiä halvauksen syystä. Taustalla voi olla piilevä sairaus.

    • Vierailija1111

      Moi,

      Kirjoitan tänne myös oman tarinani.
      Näistä ja monista muista kertomuksista oli omalla kohdalla niin paljon hyötyä, joten koen velvollisuudekseni myös kirjoittaa oman tarinani, jos joku löytää tulevaisuudessa vaikka yhtäläisyyksiä.

      Oma kasvohermonhalvaukseni alkoi kovalla niskasäryllä. Aluksi ajattelin, että kyseessä todellakin on niskasärky, mutta taisi lopulta olla jo alusta asti hermosärkyä.
      Tätä kesti n. kolme päivää, kunnes alkoi ensimmäiset oireet kasvohalvauksessa.

      Ensimmäisenä puutui suu, ensimmäisen päivän ajattelinkin, että kyseessä olisi viisaudenhammas.
      Toisena päivänä tutustuin hieman kasvohalvauksen oireisiin ja kohta kohdalta kaikki täsmäsivät.

      En kuitenkaan heti uskonut, että kyseessä voisi todellakin olla kasvohalvaus (alle 30-vuotias mies), mutta sitten lopulta päädyin menemään päivystykseen.
      Kasvohermonhalvaus todettiin välittömästi. Vasenpuoli halvaantunut. Suu ja silmä ei toimineet käytännössä lainkaan.
      Tämä oli lopulta suuri virhe. Suosittelen menemään heti oikealle lääkärille (=korvalääkäri). Päivystyksessä otettiin verikokeet (ei tulehdusta), mutta esim. vastanäyteet jätettiin kokonaan ottamatta.
      Korvat, nielut jne. todettiin terveiksi ja annettiin kuuri kortisonia. Silmiä ei katsottu tai neuvottu niiden käytännön asioissa mitenkään (tipat).

      Kortisonin päiväannoksen, mikä annettiin päivystyksessä heitin roskakoriin ja reseptiä en koskaan hakenut.
      Hermosärky jatkui yhteensä 15 päivää ja olin joka päivä menossa uudelleen lääkärille ja erilaisia hierojia selvittelin.
      Buranaa otin päivittäin 3kpl ja Voltarenia hieroin korvanseudulle ja niskaan päivittäin.
      Silmä tuotti suurimpia ongelmia, hain omatoimisesti silmään tippoja ja ne auttoivat ainakin osittain (placebo?).

      Itsellä oli kuitenkin kaiketi hyvää onnea matkassa. Tapahtumasta nyt 2,5 viikkoa ja oireet ovat jo lähes kokonaan hävinneet.
      Silmä menee jo n. 90% kiinni, suu on vielä toispuoleinen, mutta paranemaan päin.
      Eli omalla kohdalla kyseessä kaiketi nopea toippuminen.

      Koko sairaudessa omalla kohdalla hirveintä oli hermosärky. Suun kanssa oppi elämään hyvin nopeasti ja silmä ärsytti paljon, mutta ei siihenkään kuollut.
      Ulkonäköpaineita tms. en kohdannut lainkaan, sairaus on sairaus.

      Toivon kaikille erittäin paljon tsemppiä ja positiivista asennetta.
      Kiitos vielä kerran kaikille viestin kirjoittaneille, näistä on oikeasti apua.

      • Rolle00

        Hei täällä uusitapaus. Ti aamuna oli niska jumissa. Työterveyslääkäri antoi 3 pv saikkua siitä. Menin työpaikalla käymään ja mainitsin, että huulet ja kasvot menee turrakasi vasemmalta puolelta, Ke iltana huomasin, että en voi viheltää. En kiinnittänyt siihen suuremmin huomio. To aamuna oli sitten suu vinossa ja poski turrana. Nyt pe kävin lekurissa ja diagnoosi Bellin pareesi, määräsi kovan kortisooikuurin. Ennen en ole ko. lääkettä syönyt ja olen muutenkin huono uninen.
        Uskaltaisko jättää koko kuurin syömättä, kun lomaviikko vielä tulossa. Ja reissu edessä. On niin paljon haittavaikutuksia tuossa kortisonissa. Liekkö lääkkeillä näyttöä tähän paranemiseen? Onko kokemuksia?


    • huiks

      Bellin Pareesista. Sairastuin pikkuhiljaa ja halvaus tuli hiipien. Alkuviikosta kieli oli vasemmalta puolelta turta ja aamukahvi maistui kummalliselta. Ajattelin, että suusuihke, väkevä purukumi tms on polttanut kieltä.
      Oireet jatkuivat seuraavina päivinä korvasäryllä ja päänsäryllä, lääkäri työpaikalla katsoi korvan, ei löydöstä korvatulehdukseen. Oli jo perjantai ja lounaalla, syömisen aikana tuli heikotusta ja en jotenkaan saanut syötyä hyvin, kun ylähuuli oli tunnoton.
      Säikähdin ja ihmettelin, että mikä mulla on ?
      Varasin lääkärille ajan, joka tutki korvan, nielun, kaulan alueelta palpoi sylkirauhasen ja imusolmukkeet ja teki neurologiset testit. Lääkäri ei löytänyt syytä näille oireille ja otti yhteyttä neurologiin ja diagnoosiksi sain niskajumin. Lihasrelaksanttia yöksi.
      Kotiin tultaessa, keitin kahvit ja söin munkkia, oli todella hankalaa,tuntui etten saa kielellä suun ympäriltä sokeria pois kielellä. Googletin asiaa ja verenkiertohäiriötä itselläni epäilin, perheenjäsenet yritti hieroa niskaa ja selkää, pois lhasjumia.
      Illalla nukkumaan mentäessä silmää kirveli vasemmalta puolelta paljon, mutta silmät vuotavat mulla paljon muutenkin. Yöllä kolmelta heräsin outoon tunteeseen kasvoissa ja silmässä, menin peilin luo ja kulmakarva oli valahtanut alas ja luomi roikkui silmän edessä veltosti, säikähdin ihan kauheasti ja soitin ambulanssin kotiin.
      Sairaalassa neurologi sanoi, heti tutkittuaan, että kasvohalvaus ja yritti etsiä pään alueelta rakkuloita herpes virukseen liittyen, jotain syheröä oli ohimolla ja korvassa rupi sisällä, eli diagnoosi Bellsin Pareesi Herpeksen aiheuttama, eli sama, joka aiheuttaa vyöruusua, sekä vesirokkoa. Vesirokonkin olen sairastanut 2 kertaa, lapsuus ja nuoruusiässä.
      Sain viruslääkkeen reseptillä, vatsansuojalääkkeen ja Kortisoni aloitettiin 60 mg ja 10 päivän ajan annosta vähentämällä oraalinen lääke.
      Tila vain paheni kotiin päästyä, suu oli toisella poskella ja poski kuin suuren puudutusmäärän saanut, ihan eloton. Päänsärky paheni vasemmalla puolella koko ajan ja otin Panacodia, silloin alkoi kauhea huimaus ja menin sairaalaan, purettiin pois viruslääke ja Panacodin tilalle Panadolia vain kipuun.
      Puheessa P ja F kirjain vain tössähti suusta, sekä syöminen ja juominen oli haasteellista ainakin viikon ajan,paino laski 4 kg. Rentouttavaa musiikkia olen kuunnellut nukkumaan mennessä, se rauhoitta ja rentouttaa hyvin.

      Silmään tippoja, joutui laittamaan ihan koko ajan käytännössä, mutta niissäkin tuli ongelma, kun erään merkin silmätipoissa oli säilöntäaine, joka pahensi kirvelyä entisestään. Lääkäri sanoi, että mieluummin vetisempiä tippoja, kuin geelimäistä. Ihoteipillä teippasin silmän kiinni öin ja päivin, Käytin myös merirosvolappua silmän päällä välillä. Relaksanttia en enää käyttänyt.

      Päänsärky jatkui ja verenpaine heitteli, niin kuin tasapainokin, paljon näköhäiriöitä, sellaista sumuista, toinen silmä tietysti väsyi, kun toinen ei ollut käytössä, teki myös niskasärkyä lisää ja kömpelyyttä motoriikassa.
      Otin kolme Akupunktio kertaa, joilla oli rentouttava vaikutus kasvoihin ja silmäluomeen saatiin vähän liikkuvuutta 0,5mm ehkä. Kävin myös Osteopaatilla kaksi kertaa, siellä kahdella hoitokerralla olo myös helpottui paljon ja sain elastisuutta enemmän kasvoihin ja rentoutuneemman olon. Kitalaen kautta sai avattua pääkallon saumoista jonkun pinteen.

      Nyt tapahtuneesta on kuukausi ja kyllä toiset ihmiset havaitsevat kasvoissa erilaisen ilmeen, kotona ovat tottuneet nopeasti erilaisiin ilmeisiin, ihan rumiin ilmeisiin, ei tämä kaunista ainakaan naisihmistä.
      Väsymys on suurta ja huimausta aika ajoin nyt vielä, suun kuivuminen on myös ongelma ja jatkuva janon tunne, kannan isoa Vichy pulloa mukanani melkein aina.
      Nyt silmä räppäsee jo paremmin, eikä tippoja tarvitse laittaa ihan joka hetki, yöksi pitää teipata silmä kiinni, muuten herää, että silmän pinta on kuivunut. Hymyn saan aikaan, jo aika nätinkin, suuremman naurun tullessa peittelen kaulaliinalla suuta, koska hymy on silloin toispuoleinen. Otsarypyt on palautuneet ja toinenkin kulmakarva nousee jo puoli senttiä ylemmäs. Nenä ei ihan vielä nouse vasemmalta puolelta nyrpistäessä. Kuulo on normaali, pientä huminaa välillä, kuulotutkimus olisi varmaan aiheellinen ja näkötutkimus keväämmällä. Magneettikuvaus on tulossa.
      Tänään käytin sähköhammasharjaa kasvojen hierontaan, auttoi todella paljon tässä vaiheessa, silmä alkoi räpyttmään paremmin, kielen tuntemus jo ihan normaali.
      Hattua ja kaulaliinaa pitää käyttää ehdottomasti ulkona, muuten jäykkyys poskessa tulee pahemmaksi.
      Ravintoon olen kiinnittänyt huomiota, varsinkin marjat. B vitamiinia käytin, mutta teki vatsan hyvin löysäksi. D vitamiinia lisäsin, koska arvo oli mulla alhainen. Tulehdusarvot koko ajan normaalit.

      Toivottavasti tästä tekstistä on jollekin apua.

    • Lastenpelotin

      Eikö oo ketään toista nuorta ihmistä jolle on tullut kasvohalvaus ja joka ei vielä 2kk jälkeenkään ole juuri parantunut? Oon 22v ja heräsin vain aamulla siihen ettei toinen puoli liiku kunnolla. Pari päivää ja se ei liikkunut enää yhtään. Nyt kulmakarva liikkuu millin ja suupieli nykii alle millin, muuten ei mitään paranemista. Voihan ahdistus jos tämä jää näin.

    • Nhph

      Täällä 25mies jollas nyt iski sitten 22pvä kolmannen kerran kasvohermohalvaus. Aina mennyt ihan ajallaan ohi. Ensimmäisellä kerralla meni noin vuos, kun kaikki palautu. Toisella kerralla hieman vähemmän. Olisi kiva tietää tuosta akupunktiosta lisää. Onko siitä oikeasti apua?

    • ISOMIESTAAS

      Olen 47v mies ja minulla iski 2017 juhannus viikonloppuna, sunnuntai aamuna tuo kasvohalvaus. Ensin tuntui, että ompas aamupalan syöminen oudon tuntuista. Sitten rupesi puhe sössöttämään ja luomi lerpahti. Siinä kohtaa tytär oli tullut kylään ja huomasi tämän. Sanoi, että heti sairaalaan ja sitten mentiin. Meinasi tulla paskahalvaus, kun säikähdettiin ettei ole aivoinfarkti. No ei onneksi ollut. Mitään syytä tuolle en saanut. Kuulemma vain tulee jos on tullakseen. Lähtee jos on lähteäkseen. Tähän päivään (4.8.2017) mennessä ei minkäänlaista muutosta. Puhe on sössötystä ja luomi roikkuu ikävästi silmän edessä osittain. Eniten häiritsevää on jatkuva "veden vuoto" silmässä. Tuota syytä mietin tähän ja välähti mieleen, että 2vk ennen kuin tämä sattui, minulle tehtiin samalle puolelle kuin halvaus tuli, ison hampaan juurihoitoa. Voiko sillä olla syytä tähän?

    • Bellin

      Sain ensimmäisen Bellin pareesin pari vuotta sitten. Makuaistimuutoksia (kaikki maistui rasvaiselle), kielen puutumista ja korvan takana "salamoivaa" kipua muutamana päivänä ennen kuin vasen puoli naamasta ei enää yht'äkkiä liikkunutkaan kunnolla . Päivystyksessä todettiin lievä Bellin pareesi ja 10 päivän kortisonikuuri annettiin hoidoksi. Kasvojen toiminta palautui hienosti noin kolmessa viikossa, mutta pareesin jälkeen tulleen huimauksen takia kävin vielä korvapolilla jälkitarkastuksessa n. 2kk kohdalla. Kaikki silloin ok, huimauskin oli jo poissa.

      Heinäkuun alussa 2017 iski pareesi toisen kerran. Jotain makuaistimuutosta ehkä havaittavissa ja niskassa ennemminkin viiltävää kuin salamoivaa kipua parina iltana.. Päivystykseen mennessä silmä vielä sulkeutui, mutta lääkärille päästessä vasen puoli oli jymähtänyt jo kokonaan paikoilleen. Diaknoosina täydellinen Bellin pareesi, 10 päivän kortisonikuuri ja viruslääke siihen varalta vielä päälle ((sen jouduin tosin lopettamaan muutaman päivän jälkeen siitä tulleen pahan olon vuoksi..) Koska kyseessä uusiutuva pareesi, sain lähetteen myös korvapolille reilun kolmen viikon kontrolliin ja sieltä pistivät sitten vielä magneettikuvaankin.
      Paraneminen on alkanut todella hitaasti. Vasemman puolen liikkeet puuttuvat vieläkin kokonaan, syöminen ja juominen onneksi helpottunut jonkin verran. Silmä vaivaa eniten, tahtoo kuivua rasvoista ja geeleistä huolimatta. Huimausta ei ole tällä kertaa (ainakaan vielä) esiintynyt.
      Lääkäri soitti tuloksista viikolla. Magneettikuva ok, ei mitään normaalista poikkeavia löydöksiä. Tuumasi pikaisesti, että jos paranemista ei ole tapahtunut seuraavan kolmen kuukaudenkaan ainana, niin sitten varata uusi aika. Ja siinä se.

    • Kasvain

      Minulle vasemman puolen kasvohalvaus tuli aivokasvainleikkauksen yhteydessä tulleesta leikkausalueen aivoinfarktista. Aikaa on viisi kuusi kuukautta ja nyt kun tuntuu menneen ohi, taitaa stressin vuoksi yrittää puskea uudelleen. Saman puolen Silmään tuli leikkauksessa myös loitontajahermon halvaus ja kaksoisnäkö on vielä jäljellä tässä silmässä. En tiedä liittyykö kasvohalvaukseen vai infarktiin. Nopeasti osalla on ohi mennyt. Onnellisia saatte olla, sitä olen myös itse vaikka kuulo meni ja aika paljon muutakin, kädet puutuvat öisin. Olen jo osittain töissä ja liikkua pystyn kovilla tehoilla. Kyllä elämä on ihanaa.

    • Vinosuu

      Sain äitienpäiväreissulla kasvohalvauksen. Ajoin Etelä-Suomesta Mikkeliin, ja koska ajoin vanhalla autolla, jossa ei ole ilmastointia, pidin ikkunaa auki pitkän aikaa. Monet ovat sanoneet, etttä siitä vedosta se kasvohalvaus tuli. En kuitenkaan ole ihan varma. Lähisuvussani on monia kasvohalvaustapauksia, eivätkä kaikki heistä edes aja autolla. Saattaa olla sukuvikakin. Sain keskussairaalan päivystyksessä hyvän avun ja perusteelliset tutkimukset. Nyt vain suu vinossa ja silmä outona odottelen parantumista.

    • Hankala-vaiva

      Muistan 1970 -luvulla , kun olin Tilkassa (muista syistä), siellä oli silloin toispuoleisesta kasvohermohalvauksesta kärsivä potilas (sotilas). Hän oli saanut sen oltuaan pitkään pakkasilmassa. Häntä hoidettiin silloin sähköllä. En tiedä parantuiko hän.

      Toisaalta, muistan myös kouluajoilta luokaltani tytön, jolla myös oli toispuoleinen kasvohermohalvaus, joka oli ilmeisesti parantumaton.

    • leojona76

      Hei mulle tuli tuo kasvohermohalvaus v. 2009 helmikuussa ja mutta mulle lääkärit sano että ei tule koskaan palamaan ennalleen eli silmä toimii kohtalaisesti ja otsarypyt ei tule kesti noin puolivuotta kun lääkäri totesi että voi olla ettei parane täysin ennalleen

    • Loppuisjo

      Bell pareesi diagnoosin sain 29.9.2018, näkyvät oireet alkaa olla ohi mutta nyt on tullut todella kovaa, viiltävää vihlomista vasemman korvan alle kaulaan eikä siihen auta mikään, kuulunee taudin kuvioon? Oletteko saaneet vihlontaan apua särkylääkkeestä, akupunktiosta tms?
      Kontrolliajan kuulokeskukseen sain vasta 2kk päähän ja mietityttää mennä tk:n kyselemään oireista ja avuista lisää. Diagnoosin tehnyt oys päivystävä lääkäri ei paljon sairaudesta muuta ehtinyt kertomaan, moni asia mietityttää. En ole kuukauteen uskaltanut harrastaa muuta liikuntaa kuin koiran kanssa ulkoilua, kai saisi jumpassa käydä? Parit juhlat jätin väliin enkä ole yhtään viinilasillista uskaltanut maistaa. Aikalailla elänyt erakkona kotona... tympeintä on ollut ettei sairastumista pidetä minään koska näkyvät oireeton olleet suht pieniä.

    • Anonyymi

      Ajattelin kirjoittaa omasta kasvohalvauksesta, koska oli ihanaa löytää siitä luettavaa kun sitä tarvitsi.

      Olen 30v perusterve nainen ja sairastelen muutenkin harvoin. Noin viikko ennen halvausta jostain syystä etsin jo merkkejä kasvoistani kun tunsin välillä viiltävää kipua ohimolla ja ihmeellinen kokovaltainen "mieto" niskasärky valtasi korvantaustan. Vitsailinkin ,että mulla on nyt varmaa aivokalvontulehdus. En oikeesti kuvitellukkaan että näin sitten oikeesti käy.

      Pe ja La särki takaraivoa, korvantaustaa ja korva oli kosketus arka kuin koskettaisi itseään sormen sijasta neulalla. La silmäluomi tuntui väsähtäneeltä, niin kuin elohiiren raato olisi jäänyt elottomana ripsien sekaan. Su aamulla herätessä huomasin heti, että nyt on kasvohalvaus ja lähdin päivystykseen. Olisi pitänyt mennä suoraan yksityiselle, että ei tarvitse odottaa, mutta siinä säikähtäneenä ajatteli, että sinne pitää mennä. 4h ainakin odotin sekavissa tunnelmissa kun oma naama ei toimi. Lääkäri antoi kortisonikuurin ja antibiootit korvatulehdukseen. Jälkimmäinen mietitytti kun koskaan ei ole korvatulehdusta ollut ja nyt ensimmäisellä kerralla hajoo puolet naamasta. Tässä vaiheessa otettiin myös verikokeet borrelioosia varten. Ensimmäinen yö oli pelonsekaista, (koska joku oli mennyt joskus lääkäriin ja passitettu kotiin ja ei ollut enää herännyt eli aivoverenvuoto) käskettiin heti soittelemaan aamusta päivystykseen ja yksityiselle varailemaan aikaa, että on varmasti oikea diagnoosi (lohduttavaa, jos herää kuolleena).

      Seuraavana päivänä menin vielä yksityiselle korvalääkärille, joka totesi ettei tulehdusta ole, lopeta antibiootit. Sain viikon sairasloman.

      Tiistaina korva oli punainen ja edelleen neulaniskuja vastaan ottava. Kaikki säryt olivat tallella.

      Keskiviikkona alkoi huimaus, korva oli tulipunainen.

      Torstaina varailin lääkäriä terveydenhuollosta, koska selvisi, että tarvitsen jonku ns. seurailijan sekä lisää sairaslomaa ja sainkin heti ajan seuraavaksi aamuksi. Huimaus pitää edelleen sänkypotilaana. Katselin korvaani ja olin huomaavani pienen pieniä rakkuloita. Tässä kävi tuuri sillä olisin varannut lääkärin vasta maanantaiksi niillä näkymin.

      Pe lääkäri totesikin saman. Herpes. Paitsi ettei minulla ole tuota herpestä ollut, joten kysyin voisiko se olla tuo vesirokon aiheuttama, hän epäili hetken, mutta päätyi sitten vyöruusuun. Sain Valavir lääkityksen. Verikoe näytti negatiivistä, mutta infektioriski olemassa, joten kk päästä uudestaan kokeisiin ja näytättämässä pärstää.

      Tämän jälkeen korva on ollut ilmiliekeissä ja pienet kuspäät ovat rietastelleet korvassani ja olen kuullut pientä hiljaista poksuntaa.

      Nyt on taas sunnuntai ja luulen, että lääkkeet tepsivät, mutta huimaus ei ole antanut periksi, onneksi kivut on. Pahinta on ollut kaikki oireet yhteensä ja tästä alkaa vasta kasvohalvauksen kanssa odottelu. Kuinkahan kauan saa tuota teippiä räpeltää silmäänsä..

      Vyöruusukorvassa on harvinainen kasvohalvauksen aiheuttaja, näin sanottiin. Mun kohdalla ei ollut. Epäile vyöruusua, jos koet neulanpistoja kipeällä alueellasi. Lääkkeet auttavat vielä aikaisessa vaiheessa, rakkuloiden lisääntyessä.

      • Anonyymi

        Nyt melkein kolme kuukautta myöhemmin tilanne on tämä:

        Kasvot toimivat 95%, ainoastaan vasenta silmää ei voi siristää kunnolla ja on lihasheikkoutta alueella. Vasenta kulmaa nostaessa korvassa tinnittää. Suurin haaste on ollut pitemmän päälle tasapaino ja päässä heiluminen mitä on jatkunut alusta asti, mutta niihinkin tottuu ja paranemista on vielä. Kontrollissa lääkäri sanoi, että hyvältä näyttää!

        Jälkikäteen ajatellen alku oli pahin ja järkyttävin, mutta viiminen kuukausi on mennyt suhkot normaalisti. Päässä heiluminenkaan ei tunnu niin pahalta kun sitä vaan yrittää jaksaa ja tehdä asioita mitä ennenkin teki, pahimmalta se tuntuu kun on paikoillaan viikon ja koittaa sitten tehdä jotain.


    • Anonyymi

      Tuon tämän rohkaisevan viestin keskusteluun. Olen 62 v. mies ja sain ensioireina seuraavia: ei kunnon makuaistia, kieli tuntui turpealta, puraisin pari-kolme kertaa alahuuleen, hampaita pestessä vesi tuntui merisuolavedeltä. Silmissä alkoi kirvellä, vähän samaan tapaan kuin savun joutuessa silmiin. Sitten niskassa oli kipeyttä parina päivänä ja silmäoireet vasemmassa silmässä voimistuivat: silmä vuosi kirkasta nestettä. Oireet vahvistuivat siten, että vasemman silmän ympäryslihaksistossa, poskipäässä ja otsan sivulla tuntui puutuneisuutta, eikä silmää oikein saanut kunnolla kiinni. Vasen poski oli hieman turvonneen oloinen. Alkuoireista viidentenä päivänä meni lääkäriin ja diagnoosi vahvistui kasvohermohalvaukseksi: irvistys oli täysin toispuoleinen eli vain oikealla puolella, vasen ei toiminut, sama kulmakarvoja ylöspäin kohottaessa: vasen puoli otsasta ei rypyttynyt. Vihellys ei onnistunut. Kun avasin suun ammolleen, vain oikean puolen hampaat näkyivät. Sain prednisolon kortisonikuurin 10 päivälle alenevasti, silmään lisäksi hoitavaa ja kosteuttavaa silmätippaa. Käytin yöllä rosvonsilmälappua noin viikon ajan, kunnes silmä sulkeutua jo riittävästi muutenkin. Minulla ei ulkonäöstä voinut päätellä mitään erityistä missään vaiheessa (lievä tapaus). Silmätippoja käytin runsaan viikon ja suurin haitta olikin se, että useana päivän vasen silmä oli sumea ja haittasi työntekoa. Nyt vajaa 3 viikkoa ensioireiden jälkeen kaikki alkaa olla OK, sumea silmä oli haittana noin viikon ajan. Sitten vain toivon, ettei koskaan uusisi. Tsemppiä kaikille!

    • Anonyymi

      Kiitos kaikille kokemuksia jakaneille. Sain itse tämän halvauksen oikealle puolelle 3 päivää sitten. Olen 27-vuotias ja en koskaan kuullukkaan koko taudista. Turhauttavaa mutta kaipa tää tästä. Halvausta ennen oli nielu/korvatulehdus ja ehkä liikaa ulkoilua ja vetoa? Silmä menee onneksi kiinni kun sulkee kummatkin yhtä aikaa.

      • Anonyymi

        Sain itse kasvohalvauksen kesällä 2018 ja kun suljettiin pois virukset totesi lääkäri että syy on työstressissä. Vasen puoli kasvoista jähmettyi täysin ja jopa silmä piti teipata yöksi kiinni,puhumattakaan järkyttävistä kivuista. Suu ei mennyt kunnolla kiinni joten nokkamukin ja pillin kanssa taiteiltiin aluksi.
        En jäänyt tuleen makaamaan kun kortisonikuurista ei ollut apua. Ystäväni Saksassa konsultoi paikallisia lääkäreitä ja sain sieltä ohjeeksi b-vitamiini kuurin (neurobion forte),jumppasin naamaa koko ajan mitä ihmeellisimpiin asentoihin,kävin hieronnassa ja otin akupunktiopiikkejä.
        Tällä setillä hävis kaikki oireet 4 viikossa,joka oli lääkäreiden mukaan nopea paraneminen alkutilanteeseen nähden.
        Varmasti suurin osa näistä halvauksen kokeneista toipuu täysin ja ainakin itseni sai myös kohtuullistamaan työtilannetta.
        Tsemppiä kaikille vaivasta kärsiville!


    • Anonyymi

      Oireet alkoi noin 7 päivää sitten. Viikko sitten oli vasen korva hieman kipeä ja tuntui vilun väristyksiä, lievästi nosti lämpöä. Kävin työterveyslääkärillä ja näytti kuin olisi vasemmassa korvassa finni lähellä tärykalvoa. Sain lääkkeeksi Ciproxin hydrocortison 2 mg /ml 10 mg / ml tippoja (3 tippaa vasempaan korvaan viikon ajan). Kahvi mukin reuna tuntui epäsymmetriseltä vasemmalta puolen 4 päivää sitten ja sain soittoajan työterveyslääkärille, joka käski heti keskussairaalaan tutkimuksiin. Samalla elohiiri nyppi vasemmassa silmäkulmassa ja kasvot tuntuivat varsinkin suun alueella kuin olisi käynyt hammaslääkärillä ja puudutettu. Lääkekuurina vatsansuojalääke Somac ja kortisoonilääke Prednisolon 20 mg x 3. Viisi päivää tuolla jonka jälkeen vähennetään 10 mg / päivä.
      Oireet paheni 4 päivää, jolloin koko vasen puoli kasvoissa puntui puutuneelta. Vasenta silmää pitää "komentaa" kiinni, ei muuten mene kokonaan kiinni. Vasemman puolen korvakäytävä kipuili ajoittain ja koko korvan lehtieä kuumotti, myös vasemman puolen kaula ja leuan alue aristivat.
      Tänään, noin viikko ensioireista amorinkaarella ylähuulessa tuntuu toisinaan elohiiri. Vasen suupieli nousee edelleen vain hiukan. Vasen puoli kasvoista edelleen ilmeetön kuin olisi pistelty reilulla kädellä Botoxia. Saikulla olin 1, 5 päivää. Silmätipat kannatta kuljettaa mukana. Ulkoillessa silmäoireet kelpottavat.
      - päivä kerrallaan

    • Anonyymi

      Sain ensin koronan toukokuun lopulla ja muutama päivä siitä alkoi oikeanpuoleinen kasvohalvaus. Nyt on kulunut yli 2 kk ja käytännössä mitään paranemista ei ole tapahtunut. Silmä ei mene kiinni(hätinä menee puoliksi kiinni), kulma, poskipää ja suupieli ei liiku. Alkaa epätoivo vallata mieltä jääkö paraneminen tähän ja ikuinen ongelma puhumiseen jne.

    • Anonyymi

      Sain viikko sitten Brellin pareesin, mikä aiheuttaa käsittämättömän kivun oikean puolen silmässä. Mikään ei tunnu helpottavan, kun oikea silmä on kouristellut puolen minuutin välein jo viikon ajan. Kortisonilääkekuuri on päällä. Ostin kosteuttavia silmätippoja, mutta ne provosoivat silmää. Huomenna on silmän takia lähdettävä päivystykseen keskussairaalan poliklinikalle.

    • Anonyymi

      Sylkirauhasen kasvaimen poistoleikkauksen tuotoksena totaalinen kasvohalvaus toisella puolella. Mittään ei pitänyt sattua, sanottiin, et erittäin harvinaista, että hermot vahingoittuu. No, heti nukutuksesta heränneenä tajusin, ettei kaikki ole hyvin. nyt 8 viikkoa ja edelleen silmä ei mene kiinni, huuli roikkuu ja kulma ei nouse. Olin just kieltäytynyt toisesta leikkauksesta, kun arvio oli että olen huonommassa kunnossa leikkauksen jälkeen, kuin ennen. Kumpa olisin tiennyt. Piti aloittaa uudessa työssä, en sitten saanut paikkaa. Olen joutunut jättämään juhlia mm. sukulaisen häät väliin. Masentaa.......Eniten olen kyllä yllättynyt ihmisten käyttäytymisestä. Vaihdetaan puolta kaudulla, kaupassa hyllyjen taakse piiloon ja 3 askelta taakse, kun olen avannut suuni. No, erottuupa jyvät akanoista. Oikeat ystävät ei hylkää, ei hyvässä eikä pahassa, on molemmat tullut nähtyä. Tsemppiä kaikille parantumiseen!!!

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 4 tuntia töitä kerran viikossa on naisen mukaan liian raskasta

      Tämä ei taija olls lieksalaine vaikka "tuntomerkkiin" perusteella nii vois eppäillä! 🤣 31-vuotias Maya ei kykene tekemä
      Lieksa
      90
      3841
    2. Riikka Purra rosvosi eläkeläiset!

      1900 euron eläkkeestä rosvottiin 350 euroa. Kohtuullista vai? Perussuomalaisia ei enää ole olemassa meille eläkeläisille
      Maailman menoa
      593
      3625
    3. Baaritappelu

      Hurjaksi käynyt meno Laffassa. Jotain jätkää kuristettu ja joutunu teholle...
      Kokkola
      43
      3602
    4. Tappo Kokkolassa

      Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap
      Kokkola
      13
      2271
    5. Näytit nainen sanoinkuvaamattoman ihanalta

      En voi unohtaa sinua. Pohdin nyt sinua.
      Ikävä
      53
      2229
    6. SDP:n kannatus edelleen kovassa nousussa, ps ja kokoomus putoavat

      SDP on noussut Helsingin Sanomien tuoreessa kannatuskyselyssä kokoomuksen ohi Suomen suosituimmaksi puolueeksi. SDP:n ka
      Maailman menoa
      322
      1972
    7. Ihastuksesi persoonalliset piirteet ulkonäössä?

      Onko jotain massasta poikkeavaa? Uskallatko paljastaa? Aloitan; todella kauniit kädet ja sirot sormet miehellä.
      Tunteet
      123
      1947
    8. Kansaneläkkeiden maksu ulkomaille loppuu

      Hyvä homma! Yli 30 miljoonan säästö siitäkin. Toxia.
      Maailman menoa
      187
      1766
    9. Ketä ammuttu ?

      Ketä sielä Juupajoela ammuttu ei kait mainemies alkanu amuskelemaan , , Kyösti H ?
      Juupajoki
      27
      1433
    10. Nainen, meistä tulisi maailman ihanin pari

      Mutta tosiasiat tosiasioina, on liian monta asiaa, jotka sotivat meidän yhteistä taivalta vastaan. Surulla tämän sanon,
      Ikävä
      66
      1352
    Aihe