Pakkoruotsi ei ole kielipolitiikkaa - vaan valtapolitiikkaa

alistavaa RKP-lahtarien virka-stalinismia jolla suomenheimo alistettu ja nyt persuhallitus tapaa jo suomenkansaa?

Ihmetellä tätyy muita puolueita kun hyväksyvät mitenkään reagoimatta esim. ylimitoitetut suomenruotsalaisten suojatyöpaikat Ylessä!

Onhan se tyhmää verrata matematiikkaa pakkoruotsiin. Pakkoruotsia opiskellaan vain Suomessaja matematiikkaa kaikissa maailman kouluissa.

Anonyymi kirjoitti:

Onhan se tyhmää verrata matematiikkaa pakkoruotsiin. Pakkoruotsia opiskellaan vain Suomessaja matematiikkaa kaikissa maailman kouluissa.

Kuinka moni irlantilainen mies mahtaa kannattaa iirin kielen opiskelua? Ruotsin kieli on Suomessa myös kysymys kansallisesta identiteetistä. Suomi on Pohjoismaa.

Englannin kieli ei ole lainsäädännössä millään tavalla pakollinen, vaikka se onkin monessa kunnassa ainut vaihtoehto kielivalinnassa. Kenekään ei ole pakko suorittaa "virkamiesenglantia", vaikka monessa ammatissa kieltä tarvitaan. Ruotsin opiskelu sen sijaan on pakollista kaikilla opiskeluasteilla.

Mitä järkee on opiskella monien kielien alkeet? Parempi on opiskella yksi kieli kunnolla, oli se sitten vaikka kiina, josta on takuulla enempi aikuisena hyötyä kuin muumiruotsista. Olkoon kouluissa yksi pakollinen kieli, jonka saisi valita, jos tulee esim. 10 oppilaan ryhmä.

60 vuotta sitten tilanne saattoi olla tuollainen, mutta Ruotsissa pääsi töihin suomen kielelläkin, koska työkaverit ja työnjohto puhuivat kaikki suomea.

Anonyymi kirjoitti:

60 vuotta sitten tilanne saattoi olla tuollainen, mutta Ruotsissa pääsi töihin suomen kielelläkin, koska työkaverit ja työnjohto puhuivat kaikki suomea.

Noista tapahtumista on seurannut se, että monilla aivan tavallisilla suomalaisilla on läheisiä sukulaisia Ruotsissa, jotka eivät juurikaan osaa suomea. Ruotsin kielen osaamisesta on monenlaista hyötyä.

Anonyymi kirjoitti:

Noista tapahtumista on seurannut se, että monilla aivan tavallisilla suomalaisilla on läheisiä sukulaisia Ruotsissa, jotka eivät juurikaan osaa suomea. Ruotsin kielen osaamisesta on monenlaista hyötyä.

Lue lisää

Siellähän opiskellaan myös englantia jos suomen kieli on päässyt unohtumaan, joten kanssakäyminen onnistuu hyvin.

Pakollinen ruotsin opetus ei liity suureen joukkomuuttoon naapurimaahan. Muuttajat olivat aikuisia, koulunsa kauan sitten käyneitä. Ruotsissa useimmat pärjäsivät suomen kielellä, sillä työyhteisössä oli paljon suomalaisia.

Ruotsi suhtautui suomen kieleen lähes vihamielisesti. Suomenkielisiä luokkia perustettiin lapsille, mutta tehtiin selväksi, että b-luokkaa ovat.

Anonyymi kirjoitti:

Pakollinen ruotsin opetus ei liity suureen joukkomuuttoon naapurimaahan. Muuttajat olivat aikuisia, koulunsa kauan sitten käyneitä. Ruotsissa useimmat pärjäsivät suomen kielellä, sillä työyhteisössä oli paljon suomalaisia.

Ruotsi suhtautui suomen kieleen lähes vihamielisesti. Suomenkielisiä luokkia perustettiin lapsille, mutta tehtiin selväksi, että b-luokkaa ovat.

Lue lisää

Joo.. Epäilemättä ruotsalaiset osaavat englantia. Suomalaisilla on liikuttava varmuus englannin kielen "kansainvälisyydestä." Suomessa opetetaan nykyään englanniksi ihan siitä ilosta, ettei tietenkään ole mikään menetys, jos ihminen ei opi asioita suomeksi.

Ruotsissa laki sanoo, että kouluopetus on kaikissa kouluissa annettava vähintään 50 % ruotsin kielellä. Ainoa poikkkeus ovat suomenkieliset koulut, joissa suomen osuus voi olla suurempi.

Jos osallistuu omien sukulaisten tilaisuuksiin Ruotsissa, niin totta kai se on hyvä asia, että pystyy seuraamaan asioiden kulkua heidän omalla kielellään, tässä tapauksessa ruotsiksi.

Anonyymi kirjoitti:

Joo.. Epäilemättä ruotsalaiset osaavat englantia. Suomalaisilla on liikuttava varmuus englannin kielen "kansainvälisyydestä." Suomessa opetetaan nykyään englanniksi ihan siitä ilosta, ettei tietenkään ole mikään menetys, jos ihminen ei opi asioita suomeksi.

Ruotsissa laki sanoo, että kouluopetus on kaikissa kouluissa annettava vähintään 50 % ruotsin kielellä. Ainoa poikkkeus ovat suomenkieliset koulut, joissa suomen osuus voi olla suurempi.

Jos osallistuu omien sukulaisten tilaisuuksiin Ruotsissa, niin totta kai se on hyvä asia, että pystyy seuraamaan asioiden kulkua heidän omalla kielellään, tässä tapauksessa ruotsiksi.

Lue lisää

Ei sitä ruotsia pakolla tarvi opettaa kaikille jos jollain sattuu Ruotsissa asumaan suomen kielen taidoton sukulainen.

Ruotsiin muutto oli heppoinen keppihevonen, joka tuli sitäpaitsi muuttajien kannalta liian myöhään.

Anonyymi kirjoitti:

Noista tapahtumista on seurannut se, että monilla aivan tavallisilla suomalaisilla on läheisiä sukulaisia Ruotsissa, jotka eivät juurikaan osaa suomea. Ruotsin kielen osaamisesta on monenlaista hyötyä.

Lue lisää

Tosin englannilla pärjää aivan hyvin, silloin harvoin kun Ruotsissa käy. Jos matkustelee ympäri maailman, on naiivia olettaa, että osaa joka maan kieltä. Ruottien perustelut pakkoruotsiin ontuu ja läikkyy taas tosi pahasti.

Asia on esillä kun se jatkuvasti herättää laajaa tyytymättömyyttä kansalaisissa. "pakkoruotsi" kuvaa hyvin mistä asiassa on kysymys.

Ei valtion kaksikielisyys tarkoita, että kansalaisten on osattava molempia kieliä. Moni on sitä mieltä, ettei se kaksikielisyyskään ole tarpeen.

Jos sinä olet jo vuosia tätä asiaa seurannut, miten et muka vieläkään ymmärrä? Selität vain nykytilasta, etkä tajua, että ihmiset haluavat siihen muutosta.

"Mutta suomi toimii suomen kielellä."

Siinä on heti sitten kieliopillinen virhe ja toinenkin, jopa kolmas . Pitäisi olla näin;

Mutta Suomi toimii suomen kielellä.

Opetelkoot pitäisi olla opetelkoon, pilkku puuttuu jotka-sanan edestä ja kaksikielisyyd on jo kirjoitusvirhekin.
Sellainen suomen kielen taitaja opastaa, millä kielellä Suomi toimii.

Sepä se. Suomi välttämättä aikanaan halusi itselleen Ahvenanmaan, maakunnan, jonka perustuslaki määrittelee ruotsinkieliseksi. Suomi ei todellakaan toimi pelkästään suomen kielellä.

Anonyymi kirjoitti:

Sepä se. Suomi välttämättä aikanaan halusi itselleen Ahvenanmaan, maakunnan, jonka perustuslaki määrittelee ruotsinkieliseksi. Suomi ei todellakaan toimi pelkästään suomen kielellä.

Lue lisää

Miksi itä-Savossa pitää opiskella ruotsia Ahvenanmaan takia?

Anonyymi kirjoitti:

Miksi itä-Savossa pitää opiskella ruotsia Ahvenanmaan takia?

Muistaakseni asiaa on selvitetty. Kysyttiin itärajan seudun asukkailta, että haluaisivatko he vaihtaa ruotsin opinnot venäjän opiskeluun. Vastaus oli ei.

Anonyymi kirjoitti:

Muistaakseni asiaa on selvitetty. Kysyttiin itärajan seudun asukkailta, että haluaisivatko he vaihtaa ruotsin opinnot venäjän opiskeluun. Vastaus oli ei.

Kysy haluaisivatko siellä itärajalla vaihtaa pakkoruotsin johonkin toiseen vapaavalintaiseen kieleen?

Anonyymi kirjoitti:

Kysy haluaisivatko siellä itärajalla vaihtaa pakkoruotsin johonkin toiseen vapaavalintaiseen kieleen?

Tosiasia on se, että Suomessa on rajallinen määrä eri kielten päteviä opettajia. Jo kauan on ollut trendi, että esim saksan ja ranskan opettajiksi haluavia tulee pyrkimään yliopistoihin yhä vähemmän. Vaikka jollakin koululla olisi muutamia espanjasta, arabiasta, venäjästä tai kiinasta kiinnostuneita oppilaita, heille ei ehkä kyetä järjestämään päteviä opettajia, joille tulee talouden kannalta riittävästi opetustunteja. Ruotsin kielen opettajia on saatavilla.

Sellainen koulujärjestelmä ei ole perusteltu, joka opettaa vain enemmän ja enemmän englantia ja englanniksi. Sivistysmaassa on oltava laajempi tarjonta. Suomessa suomalaisille helppo germaaninen ruotsi on aivan perusteltu kieli opetettavaksi koulussa.

Anonyymi kirjoitti:

Tosiasia on se, että Suomessa on rajallinen määrä eri kielten päteviä opettajia. Jo kauan on ollut trendi, että esim saksan ja ranskan opettajiksi haluavia tulee pyrkimään yliopistoihin yhä vähemmän. Vaikka jollakin koululla olisi muutamia espanjasta, arabiasta, venäjästä tai kiinasta kiinnostuneita oppilaita, heille ei ehkä kyetä järjestämään päteviä opettajia, joille tulee talouden kannalta riittävästi opetustunteja. Ruotsin kielen opettajia on saatavilla.

Sellainen koulujärjestelmä ei ole perusteltu, joka opettaa vain enemmän ja enemmän englantia ja englanniksi. Sivistysmaassa on oltava laajempi tarjonta. Suomessa suomalaisille helppo germaaninen ruotsi on aivan perusteltu kieli opetettavaksi koulussa.

Lue lisää

Opettajien vähyys on vain seurausta harjoitetusta yksipuolisesta kielten opetuksesta. Saksa, Ranska ja Espanja ovat esimerkkejä, joiden kielten osaajia pitäisi olla enemmän. Mutta kun pakkoruotsi.

Anonyymi kirjoitti:

Opettajien vähyys on vain seurausta harjoitetusta yksipuolisesta kielten opetuksesta. Saksa, Ranska ja Espanja ovat esimerkkejä, joiden kielten osaajia pitäisi olla enemmän. Mutta kun pakkoruotsi.

Lue lisää

Korkeakouluihin ei ole riittävästi pyrkijöitä opiskelemaan ranskan, saksan tai espanjan opettajaksi. Ei nähdä järkevänä uravaihtoehtona opettaa ranskaa tai espanjaa pienissä sirpaleryhmissä pitkin viikkoa esim Siilinjärven tai Saarijärven kouluissa. Ihan järkevää ajattelua.

Anonyymi kirjoitti:

"Mutta suomi toimii suomen kielellä."

Siinä on heti sitten kieliopillinen virhe ja toinenkin, jopa kolmas . Pitäisi olla näin;

Mutta Suomi toimii suomen kielellä.

Opetelkoot pitäisi olla opetelkoon, pilkku puuttuu jotka-sanan edestä ja kaksikielisyyd on jo kirjoitusvirhekin.
Sellainen suomen kielen taitaja opastaa, millä kielellä Suomi toimii.

Lue lisää

Huom. Kielipoliisille jos pahoitit mielesi! Anteeksi kun olen vanhus ja minulla on reuma joten sormet ovat vääntyneet ja osuvat usein väärälle nappulalle. Enkä jaksa moneen kertaan korjailla. Jos et ymmärtänyt mitä tarkoitin niin ei voi mitään. Nyt koetin korjailla josko ymmärtäisit nyt kirjoitukseni.

Anonyymi kirjoitti:

Korkeakouluihin ei ole riittävästi pyrkijöitä opiskelemaan ranskan, saksan tai espanjan opettajaksi. Ei nähdä järkevänä uravaihtoehtona opettaa ranskaa tai espanjaa pienissä sirpaleryhmissä pitkin viikkoa esim Siilinjärven tai Saarijärven kouluissa. Ihan järkevää ajattelua.

Lue lisää

Eihän kukaan pyri yliopistoon opiskelemaan ranskaa tai espanjaa kun on peruskoulun ja lukion ensin tuhlannut pakkoruotsin pänttäämiseen eikä ole muita kieliä oppinut.

Kyllä uskonto herättää tunteita. Koraanikoulut lisääntyvät myös Suomessa.

Uskonto ei ole pakko. Sen voi vaihtaa elämänkatsomus tietoon.

Mitenkä EU-maa Irlanti ja iiri?

Anonyymi kirjoitti:

Mitenkä EU-maa Irlanti ja iiri?

Suomessa opiskellaan myös suomen kieltä ja englannin kieltä. Irlannissa iiriä ja englantia. Ruotsissa ruotsia ja englantia.

Anonyymi kirjoitti:

Mitenkä EU-maa Irlanti ja iiri?

Iiri on Irlannin alkuperäiskieli. Ruotsi on Suomeen väkivalloin tuotu miehittäjän kieli.

Anonyymi kirjoitti:

Iiri on Irlannin alkuperäiskieli. Ruotsi on Suomeen väkivalloin tuotu miehittäjän kieli.

Mikä oli Amerikan mantereen alkuperäinen kieli?

Anonyymi kirjoitti:

Iiri on Irlannin alkuperäiskieli. Ruotsi on Suomeen väkivalloin tuotu miehittäjän kieli.

Suomen rannikkojen ruotsinkielinen maata viljelevä asutus tuli tänne sen jälkeen, kun jääkauden jälkeinen maannousema oli paljastanut savisia maita, joita suomenkielisen väestön maatalouskalusto ei kyennyt muokkaamaan.

Omat esi-isäni tulivat lännestä eri alojen käsityöläisinä toimimaan ammateissa, joihin täällä ei ollut päteviä tekijöitä. Sukunimeä ei ole suomennettu.

Anonyymi kirjoitti:

Iiri on Irlannin alkuperäiskieli. Ruotsi on Suomeen väkivalloin tuotu miehittäjän kieli.

Ruotsin näkökulmasta suomi on myös alkuperäiskieli. Suomen kielen kirjakieli kehitettiin Ruotsin kuninkaan määräyksestä Ruotsin kirkon toiseksi kieleksi ruotsin rinnalle.

Anonyymi kirjoitti:

Iiri on Irlannin alkuperäiskieli. Ruotsi on Suomeen väkivalloin tuotu miehittäjän kieli.

Suomalaisten pääseminen Ruotsin valtakunnan rajojen sisäpuolelle ei vastoin monen olettamuksia tapahtunut mitenkään erityisen väkivaltaisesti.

Turun seutu, Kokemäenjoen alue sekä Häme olivat jo varhaisina viikinkiaikoina kovinkin läheisessä kontaktissa svealaisten kanssa. Ruotsin kielen sana 'pojke' on lainattu suomen kielestä, eikä toisin päin, kuten ehkä joku voisi luulla.

1000-luvun alussa oli paine etelästä kristillistää myös Euroopan pohjoisrt alueet. Suomalaisia lähestyttiin idästä ortodoksikirkon toimesta. Etelästä olivat tulossa tanskalaiset ja saksalaiset Baltian kautta. Kun vihdoin kuningaskunnaksi järjestäytymässä oleva Ruotsi tuli käännyttämään suomalaisia uuteen uskoon, sitä pidettiin luultavasti ihan hyvänä vaihtoehtona. Kuvaavaa on, että tärkein konfliktia kuvaava pätkä keskiaikaista kansanperinnnettä on suomalaisen Lallin ja englantilaisen piispa Henrikin taistelu. Ruotsalaisten kanssa oltiin aina oltu kauppasuhteissa ja trkemisissä.

Anonyymi kirjoitti:

Suomen rannikkojen ruotsinkielinen maata viljelevä asutus tuli tänne sen jälkeen, kun jääkauden jälkeinen maannousema oli paljastanut savisia maita, joita suomenkielisen väestön maatalouskalusto ei kyennyt muokkaamaan.

Omat esi-isäni tulivat lännestä eri alojen käsityöläisinä toimimaan ammateissa, joihin täällä ei ollut päteviä tekijöitä. Sukunimeä ei ole suomennettu.

Lue lisää

Valloittaja on kirjoittanut historian mieleisekseen. Rannikkoseutujen suomenkieliset nimet hävitettiin ja alue ruotsalaistettiin.

Anonyymi kirjoitti:

Suomalaisten pääseminen Ruotsin valtakunnan rajojen sisäpuolelle ei vastoin monen olettamuksia tapahtunut mitenkään erityisen väkivaltaisesti.

Turun seutu, Kokemäenjoen alue sekä Häme olivat jo varhaisina viikinkiaikoina kovinkin läheisessä kontaktissa svealaisten kanssa. Ruotsin kielen sana 'pojke' on lainattu suomen kielestä, eikä toisin päin, kuten ehkä joku voisi luulla.

1000-luvun alussa oli paine etelästä kristillistää myös Euroopan pohjoisrt alueet. Suomalaisia lähestyttiin idästä ortodoksikirkon toimesta. Etelästä olivat tulossa tanskalaiset ja saksalaiset Baltian kautta. Kun vihdoin kuningaskunnaksi järjestäytymässä oleva Ruotsi tuli käännyttämään suomalaisia uuteen uskoon, sitä pidettiin luultavasti ihan hyvänä vaihtoehtona. Kuvaavaa on, että tärkein konfliktia kuvaava pätkä keskiaikaista kansanperinnnettä on suomalaisen Lallin ja englantilaisen piispa Henrikin taistelu. Ruotsalaisten kanssa oltiin aina oltu kauppasuhteissa ja trkemisissä.

Lue lisää

Kertomus Piispa Henrikistä ja talonpoika Lallista on myös esimerkki valloittajan kirjoittamasta historiasta. Sama satu hyvästä valloittajasta ja tyhmästä alkuperäisasukkaasta löytyy ympäri maailmaa läpi historian.

Anonyymi kirjoitti:

Valloittaja on kirjoittanut historian mieleisekseen. Rannikkoseutujen suomenkieliset nimet hävitettiin ja alue ruotsalaistettiin.

Uusimaa oli uusi maa maanviljelyksen ja vakituisen asutuksen kannalta. Siellä ei ollut mitään varsinaista suomenkielistä läsnäoloa ennen ruotsalaisten tuloa. Hämäläiset kyllä olivat kalastaneet Suomenlahden rannikolla, mutta kivisiä savipeltoja he eivät viljelleet. Tähän vaikutti ilmeisesti sekin, että hämäläiset pelkäsivät tanskalaisten ryöstöretkiä Viron rannikolta.

Tietty, kieliraja on kyllä liikkunut ainakin Turun saaristossa. Siellä on nykyisissä ruotsinkielisissä paikannimissä osoitettavissa nimille suomenkielistä taustaa.

Ruotsin kuningaskunnalla ei ollut mitään erityistä intressiä vaikuttaa alueittensa kielisuhteisiin. Olennaista oli, että asukkaat maksoivat heille määrätyt erot, ei se puhuivatko he suomea vai ruotsia.

Eri asia oli sitten valtakunnan saamenkielinen väestö, joka vuosisatojen kuluessa joutui vetäytymään pohjoiseen Pohjanlahden kummallakin puolella.

Anonyymi kirjoitti:

Kertomus Piispa Henrikistä ja talonpoika Lallista on myös esimerkki valloittajan kirjoittamasta historiasta. Sama satu hyvästä valloittajasta ja tyhmästä alkuperäisasukkaasta löytyy ympäri maailmaa läpi historian.

Lue lisää

No, ongelma tässä legendassa on nimenomaan vierasta paavin uskoa tuova virkamies. Tuskin Lallia tyhmänä halutaan esittää.

Anonyymi kirjoitti:

No, ongelma tässä legendassa on nimenomaan vierasta paavin uskoa tuova virkamies. Tuskin Lallia tyhmänä halutaan esittää.

Lallista annettiin hyvin negatiivinen kuva, surmasihan hän piispan kirveellä.

Anonyymi kirjoitti:

Lallista annettiin hyvin negatiivinen kuva, surmasihan hän piispan kirveellä.

Eikö Lalli suuttunut ihan hyvästä syystä?

Anonyymi kirjoitti:

Uusimaa oli uusi maa maanviljelyksen ja vakituisen asutuksen kannalta. Siellä ei ollut mitään varsinaista suomenkielistä läsnäoloa ennen ruotsalaisten tuloa. Hämäläiset kyllä olivat kalastaneet Suomenlahden rannikolla, mutta kivisiä savipeltoja he eivät viljelleet. Tähän vaikutti ilmeisesti sekin, että hämäläiset pelkäsivät tanskalaisten ryöstöretkiä Viron rannikolta.

Tietty, kieliraja on kyllä liikkunut ainakin Turun saaristossa. Siellä on nykyisissä ruotsinkielisissä paikannimissä osoitettavissa nimille suomenkielistä taustaa.

Ruotsin kuningaskunnalla ei ollut mitään erityistä intressiä vaikuttaa alueittensa kielisuhteisiin. Olennaista oli, että asukkaat maksoivat heille määrätyt erot, ei se puhuivatko he suomea vai ruotsia.

Eri asia oli sitten valtakunnan saamenkielinen väestö, joka vuosisatojen kuluessa joutui vetäytymään pohjoiseen Pohjanlahden kummallakin puolella.

Lue lisää

Kuka tuollaista paskaa uskoo? Meinaatko, että suomalaiset ovat kyyristelleet kuusikossa, eivätkä olisi menneet rannikolle? Kyllä suomalaiset ymmärsivät, että merestä saa paljon isompia kaloja kuin sisävesistä.

Anonyymi kirjoitti:

Ruotsin näkökulmasta suomi on myös alkuperäiskieli. Suomen kielen kirjakieli kehitettiin Ruotsin kuninkaan määräyksestä Ruotsin kirkon toiseksi kieleksi ruotsin rinnalle.

Jep jep. Ruotsi halusi, että ainoastaan ruotsi on hallinnon kieli, eikä suomen kielelle annettaisi mitään asemaa.

Anonyymi kirjoitti:

Jep jep. Ruotsi halusi, että ainoastaan ruotsi on hallinnon kieli, eikä suomen kielelle annettaisi mitään asemaa.

Ruotsi oli Ruotsin kuningaskunnan hallinnon kieli jo keskiajalta lähtien, jolloin saksa ja latina kitkettiin pois Ruotsin valtion oikeudenkäytön asiakirjoista.

Suomi oli Ruotsin kirkon toinen kieli, jolla suomenkieliset opetettiin lukemaan ja kirjoittamaan. Päästäkseen virallisen Ruotsin yhtenäisille työmarkkinoille, varsinaiset koulut oli käytävä ruotsiksi. Suomenkielisen korkeakulttuurin luominen oli valtava työ 1800-luvulla, eikä sellainen ketään kiinnostanut 1700-luvun Ruotsissa.

Nykyäänhän Suomen yliopistoissa opetetaan aina vain enemmän englanniksi, eikä sitä kukaan pidä merkillisenä.

Anonyymi kirjoitti:

Ruotsi oli Ruotsin kuningaskunnan hallinnon kieli jo keskiajalta lähtien, jolloin saksa ja latina kitkettiin pois Ruotsin valtion oikeudenkäytön asiakirjoista.

Suomi oli Ruotsin kirkon toinen kieli, jolla suomenkieliset opetettiin lukemaan ja kirjoittamaan. Päästäkseen virallisen Ruotsin yhtenäisille työmarkkinoille, varsinaiset koulut oli käytävä ruotsiksi. Suomenkielisen korkeakulttuurin luominen oli valtava työ 1800-luvulla, eikä sellainen ketään kiinnostanut 1700-luvun Ruotsissa.

Nykyäänhän Suomen yliopistoissa opetetaan aina vain enemmän englanniksi, eikä sitä kukaan pidä merkillisenä.

Lue lisää

Suomen kieli Ruotsin kirkossa oli suuriarvoinen asia suomenkieliselle väestölle. Luterilaisen uskon maassa kirkolla oli hoidettavanaan tärkeitä tehtäviä, jotka sittemmin siirtyivät kunnalliselle paikallishallinnolle.

Anonyymi kirjoitti:

Suomen kieli Ruotsin kirkossa oli suuriarvoinen asia suomenkieliselle väestölle. Luterilaisen uskon maassa kirkolla oli hoidettavanaan tärkeitä tehtäviä, jotka sittemmin siirtyivät kunnalliselle paikallishallinnolle.

Lue lisää

Suomen kieli on säilynyt Ruotsin kirkon aktiivisesti ja huolellisesti käyttämänä vähemmistökielenä kaikki nämä vuosisadat. Tämä asia on ruotsinsuomalaiselle vähemmistölle tärkeä asia tänäkin päivänä.

Anonyymi kirjoitti:

Kuka tuollaista paskaa uskoo? Meinaatko, että suomalaiset ovat kyyristelleet kuusikossa, eivätkä olisi menneet rannikolle? Kyllä suomalaiset ymmärsivät, että merestä saa paljon isompia kaloja kuin sisävesistä.

Lue lisää

Siinä taisi olla sellainenkin viritelmä jossain vaiheessa, että jokin Virossa sijaitseva (tanskalainen/saksalainen) luostari omisti kalastusoikeuksia Suomenlahden pohjoisrannalta ja oli siten kieltänyt kalastuksen muilta. No, sitten tulivat ruotsalaiset, antoivat tanskalaisten mennä matkoihinsa ja sallivat kalastuksen Ruotsin alamaisille. Tuohon aikaan kaikista tällaisista oikeuksista maksettiin veroa kruunulle -- kuten edelleen maksetaan kalastusmaksuja.