Minun ateismini

Sä oot tosiaan miettiny näitä asioita perin pohjin. Sait mut sanattomaksi.

En usko jumalaan, koska mielestäni se ei ole kuin taakka elämässä.

Loppuen lopuksi siitä ei ole ihmiselle mitään hyötyä.

Lyhyt kaava menee näin:

Minulla on ollut tilaisuus katsoa sekä elektronimikroskoopilla että kaukoputkella.

Molemmissa tapauksessa kävi mielessä, että kuinka valtava määrä monimutkaisuutta, kuinka äärettömän paljon eri maailmoja. Kuinka säännöllisiä ja kauniita ne ovatkaan.

Sen kaiken rinnalla joku jumala tuntuu sälittävän pieneltä ja tarpeettomalta.

Sulla oli liikaa tekstiä, siksi on helpompi olla uskomatta kun raamatussakin on liikaa tekstiä. EI vaiskaan, kyllä ateismi on ihan järjellinen valinta. Sitä vaan heräs ja tajus, että pakanoita onkin uskovaiset. Tuonpuoleinen on ihan liian sairasta skeidaa, mihin ne kaikki kuolleetkin mahtuu vai palaako ne kaikki helvetin tules ja tuhka tulee tulivuorista ulos?

..kognitiiviseksi uskontotieteeksi. Tai melkein, sen johtoajatus on, että uskonnollisuus selittyy aivoissa tapahtuvilla prosesseilla. Ateismin täydelliseksi perusteeksi se ei sinänsä, tieteellisessä mielessä, kelpaa koska se ei todista etteikö jumalaa olisi olemassa. Uskon itsekin, että aivojen rakenteilla on ratkaiseva osuus uskonnollisuuden syntymisessä - ovathan esim. eri mantereitten uskonnot hyvin samankaltaisia (mikä voidaan selittää vaikkapa juuri aivojen samankaltaisuudella), mutta ei se minusta ateistia tee. Vaikka selvittäisimmekin joskus tieteellisesti, mikä synnyttää uskonnon, kysymys itse jumalasta olisi silti avoin.

terv. agnostikko

Kaikki,siis kaikki, ateistien keksimät Raamatun vastaiset väitteet joutuvat väistymään.

Yksikään ateistien väitös ei elä pitkään.

Mutta Raamatun sana on ja pysyy,aivan niinkuin Jeesus sanoi. Se toteutuu,ja se parantaa ja eheyttää ihmisten elämää,vaikka tiedekin väittäisi vastaan.

Uskon sen tähden Jumalaan ja Hänen sanaansa,koska se parantaa ateismin tekemät vammat,ihmisten sieluista.

En tiedä,voiko sen lyhyemmin sanoa?

En minä ainakaan jaksa noin pitkiä tarinoita lukea tähän aikaan yöstä, joten hyvää yötä !

Hyvin mielenkiintoinen ajattelu. Mieleni tekee keskustella siitä.

Ensinnäkin, syy, miksi tämä toteemi oltaisiin rakennettu. Itse keksin vain harvan perustelun, mutta tietenkin se saattaisi olla jokin sisuste, lahja tai taidonnäyte. Myöskin mahdollisuus on mielestäni pieni. Jumalkuviahan ollaan palvottu kautta aikain. Kaikkialla. Sen olisi siis pitänyt tapahtua yhteisessä alkukodissa(Ainakin sellaisella etäisyydellä, että ihmeestä voitiin kertoa lisää). Heiltä ei tietääkseni löytynyt aikaa eikä osaamista työstää jumalankuvaa itselleen. Myös syy työhän ryhtymiselle olisi arveluttavaa. Ehkä he löysivät jonkin asian(mielenkiintoisen oksan), ja toivat sen leirille, ja sitten luulivat sitä jumalaksi. Ja sitten sitä oltaisiin kopiotu useasti uuteen muotoon.


"Olisi mielenkiintoista kuulla, miten tuo teoria kumotaan" Teorian alkuolettamus perustuu sattumalle. Sattumaa on mahdoton kumota. Kuten myöskin perustella. Onko parempaa perustelua kuin sattuma, esim välttämättömyys? Itse kehitin yhden, katsotaan löydätkö itse saman.



"Tämä lienee evoluutiossa syntynyt virhe. Toisilla ihmisillä on suurempi herkkyys saada tuollainen kokemus, erityisesti epiletpiikkaan taipuvaisilla."
Mielestäni toisinpäin. Ei uskonnollisesti ajattelevat tulivat myöhemmin, virheenä, vahinkona. Tätä todistaa uskontojen laaja levinneisyys. Jos uskominen olisi poikeus, sitä havaittaisiin vähemmän. Ihmisrodulle on kehittynyt uusi kyky, vastustaa ehdollistamista. Uskovaisista huomaa että kaikilla ei ole tätä kykyä. Varsinkaan horoskooppi uskovilla, tai taikauskoisilla(tarkoitetaan ei-yleisesti hyväksyttyä humpuukia).

"Hyötyä siitä tietenkin oli. Ihmiset oli helpompi saada tottelemaan "jumalansanaa" kuin kuningas iso X:n sanaa."
Ja monet ovelat yhdistivät nuo kaksi, muista egypti, ja itämainen kulttuuri.

"Jihad on kosto länsimaille, kirkolle."
Tuskin. Ei enää. Se saattaa ollaa yksi tekijä, mutta syy on USA:n. Siihenkään ei ole kovin vaikea vetää linjoja. TIETENKIN, vihan uurruttamisen aloitti kirkko, mutta se olisi alkanut varmastikkin muutenkin(liikaa muutosta olisi tapahtunut, mahdotonta sanoa)


Sitten, uskoni, tai oikeastaan sen puutteen syy:
Jumalan olemassa oloa ei voi todistaa.

Voin todistaa silmilläni, että uskovat, ne jotka ovat kiihkoisia uskossaan, ovat muita ihmisiä typerämpiä ja heikompia.

Mahdollisen jumalan kieroutuneisuus, luoda nyt esimerkiksi tuhansia eri uskontoja.
->tästä seuraa väite, että entä jos onkin jumala joka ei olekkaan niinkuin muut, kieroutunut
-->Jos hän ei vaadi ehdotonta uskoa, miksi minun pitäisi olla kiinostunut hänestä.

Tosin, kaikki on mahdollista. Ehkä onkin jokin, jota voimme kaikki kutsua jumalaksi. Mahdollista, joskin hyvin epätodennäköistä.

En kiellä jumalaa. Vain todisteet. Jos saan pitävät todisteet, niin uskon. Vaikea vain kuvitella mikä olisi riittävä todista.

Ihmisen ajattelu on analogista, symbolista, siksi on luonnollista, että tiivistämme asioita symboleiksi. Esimerkki, sana (mikä tahansa käy, valinta tekstistäsi) kyyhkynen: lentää, pullea, parvissa, kutee härskisti pitkin pientareita kujertaen, paskoo ympäriinsä, pulu, harmaa, valkoinen, kirjava, rauha, palmunoksa nokassaan, lintukirppuja, kuoriutuu munasta jne. keksi itse lisää.

Kirjoitit:
"Oletetaan, että ihmisten uskonnot alkoivat kehittyä jo hyvin varhain. Alussa ihmisten älykkyys ei ollut kovin korkea (vrt. kyyhkyt). Jossain vaiheessa, kenties nälkävuosina, jokin heimo tai heimonjäsen saattoi rakentaa jonkin toteemin, tai muun reliikin. Sitten kylä saikin suuren sadon/saaliin/vettä kuiville alueille/voitti vihollisen...
Väline-ehdollistuminen astuu kuvioon. Nämä alkukantaiset ihmiset olettivat, että toteemi (tai joku muu symboli) oli menestyksen takana."

Mielestäni uskonnollisuudessa ei ole kyse ennenkaikkea ehdollistumisesta vaan vallasta ja voimasta sekä vallan ja voiman symboliikasta. Itse näen nämä jumaluudet ja niiden aspektit vallan ja voiman projisointina ja metaforina. Tämä selittää myös sitä, miksi jumaluuksien mielikuvilla on suurta merkitystä: partasuinen sotaa käyvä Marski-herra vastaa noin keskimäärin suomalaisen käsitystä Ukosta Ylijumalasta, joka käskee, eikä selittele. Kwan-Yin Kiinassa vastaa käsitystä armahtavasta ja rakastavasta äidistä, joka pitää huolta, kun maailma ympärillä sortuu (mehän toki muistamme Kiinan sotaisan machohistorian) jne. Kysykääpäs rivikrisseltä, miksei Jahve olekaan hermafrodiitti (kuten kielitieteilijät väittävät) tai Rouva Kaikkivaltias.

Arkkityypitellen voi jumaltarustoja (tai myyttejä ylipäätään, pikemminkin) peilailla itseensa tämän valta-voima asian suhteen.

Perusteet ateismillesi löysit vasta nyt ja siitä päättelen;
-Olit siis ateisti koska siinä oli hohtoa sinun mielestäsi.
Miten teoria kumotaan. Kysyit opettajilta.
-Hyvin tuttua eikä sen tarvitse olla merkki ettei osaisi vastata, vaan kysymys on ollut mielenkiinnoton tai tyhjänpäiväinen opettajien mielestä

Uskonasiat ovat uskon asioita. Joko uskoo tai ei, siinä on sinulle vastaus.
Odottele kun murrosikä menee ohi niin löydät kiinteät arvot elämälle.

Noista kokeista.
Normaali, rajatila ja psykopaatti testattiin. Testeissä näytettiin ärsyttävi, inhottavia ja neutraaleja kuvia, siitä sitten katsottiin kuinka kukin reagoi.
Normaali ja rajatila verrokit reagoivat suhteellisen samalla tavalla inhottaviin tai pelottaviin kuviin nähden.
Psykopaatti sen sijaan ei juuri reagoinut, tai hitaasti jos ollenkaan.
Mitä tästä voimme päätellä?
Testejä tehdään ja ajatuksia syntyy. Kuten sosiologeilla jotka testasivat hissin käyttöä.
Tulos; Ylemmissä kerroksissa asuvat käyttivät hissiä enemmän kuin alemmissa kerroksissa asuvat.

Teksti on pitkä, koska laitoin siihen kaikki perustelut, joita olen eräällä foorumilla käyttänyt.

Tuo uskontojen alku ehdollistumisteoriaan suhteutettuna ei ole pätevä kuin ihan alusta. Kuten joku jo pohtiki syytä sen patsaan/joku muu esine rakentamiselle, niitä voi olla miljardeja.

Toinen taas sanoo, että uskontoja on käytetty vain valtaan. Ei, en usko siihen. Jotta ihmiset saadaan tottelemaan, on pakko luoda jonkulainen auktoriteetti.

Yleisideahan tässä on se, että uskonnot on monimutkaistuneet, kun ihmiset ovat kehittyneet. Aluksi oli luultavast 1-2 variaabelia: jumalaa antaa tai ei anna. Sitten tarvittiin 3, 4 10, 45693 ja kohta meillä onkin jo satatuhatta uskonlahkoa, kolme pääkirkkoa ja niin edelleen. Ja niillä jokaisella satoja teorioita ja kymmeniä kirkolliskokouksia, joissa muutetaan käsityksiä.

Mutta mitä tapahtui maanviljelyn ja pysyvän asetuksen jälkeen? Historiasta tiedämme, että kun kaikkia ei enää tarvittu töihin, syntyi aatelistoa ja papistoa. Tässä vaiheessa uskonto sotkettiin politiikkaan. Tämä vaihe ei mua enää kiinnostakaan, koska se ei pysy aiheessa "miksi uskotaan".

Sitten siellä joku taas meni henkilökohtaisuuksiin. Toiset peittivät silmät, korvat ja nenät, ja alko hokea jeesusta. Teille ei voi mitään sanoa. Pysykää aiheessa, se on ainoa neuvo.

olisin hihhuli, jos olisin kasvanut hihhuliympäristössä. Ja uskon, että jos olisin hihhuli, niin tuskin järkipuhe minua pistäisi epäilemään uskoani. Olen siihen aivan liian laiska.
Olen kasvanut uskonnollisesti välinpitämättömien ihmisten keskuudessa, ja siitä syystä olenkin matkalla helvettiin, ei siinä sen kummempaa, luulisin.

Tuosta puuttuu se, että yksijumalaisen alun jälkeen alku-uskonnot on luultavasti olleet monijumalaisia. Kuten suomalaisten oma uskonto kauan sitten, vedellä, ukkosella, metsällä ja kaikella oli oma jumala.

Yksijumalaisuus ei toiminut pitkään, koska joskus tapahtui pahoja asioita, vaikka jumalan olisi pitänyt olla tyytyväinen. Ensimmäiset lahkot lienee syntynyt samalla. Toiset on saattanu sanoa, että tämä yksi jumala keksii lisää sääntöjä, ihmiset on syntisiä...ja toiset taas keksii, että jokin toinen jumala haluaa, että sitäkin palvotaan.

Ei niin, että tällä paljoa väliä olisi :/

Ei ihme ettei kukaan järki-ihminen koulussa sinulle vastannut. Tyhjänpäivästä!

Kaksi sanaa: Occamin partaveitsi.