Onko Tiedemies Valtaoja

Anonyymi-ap

Ääri ateisti. Ateisti. Skeptikko. Agnostikko.
Myötätuntoinen tiede ihminen ainakin on.
Ottavatko ateistit joukkoonsa. Kuten Einstein
usein otetaan ja nimitetään ateistiksi.

Lippua Heiluttamaan .

Eikös aivan tieteen huipulla l
Olla mieluummin agnostikkoja.
Mitä palstan älykäimmät eli Jury sanoo ?

29

248

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Takaportti auki on.
      Valtaoja on sanonut:


      ”Minut nimetään joillakin suunnilla ateistiksi, mutta en pidä sitä oikeana määrittelynä. Ateisti on ihminen, joka tietää omasta mielestään varmasti, että Jumalaa ei ole. … En oikein jaksa uskoa, että olemme vielä saaneet selville yhtäkään Lopullista Totuutta… Olisin valmis väittämään, ettei rehellinen tutkija voi olla sen paremmin täysi uskovainen kuin täysi ateistikaan. Agnostikoksi on parasta myöntyä.”

      • "Ateisti on ihminen, joka tietää omasta mielestään varmasti, että Jumalaa ei ole."

        Eli Valtaojakaan ei tiedä mitä ateismi tarkoittaa, mikä on aika yllättävää ottaen huomioon miten paljon hän on uskoon liittyviä aiheita käsitellyt. Vai onko sittenkin kyse siitä, että hän kyllä tietää mitä ateismi on, mutta ei jostain syystä kehtaa sanoa olevansa ateisti?


    • Anonyymi

      Agnostikko tietääkseni.
      tieteellinen maailmankuva ei välttämättä sotke hävitä pois Jumalaa. Tämä kuuluu ääriateismiin....jossa ollaan enemmän tai vähemmän Mutu osastolla.

      Mutta ihan varmoja No God.

      • Anonyymi

        Mitä on tuo "ääriateismi"?

        Eikö siinä uskota Jumalaan enemmän kuin tavallisesti?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä on tuo "ääriateismi"?

        Eikö siinä uskota Jumalaan enemmän kuin tavallisesti?

        Ääri äRTyisä Ateismi on knockDown kaikelle hengelliyydelle. Vahvasti tunnepuolen reaktio.
        Voi liittyä omiin elämäntilanteisiin. Mutta se ei
        tee ihmisestä vajakkia. Tämä on tuttu sana.
        Tunnemaailmasta. Myös kiroilu. En ole pappi.
        Vaan eläkeläinen. Koko ikä musiikin kanssa.

        Myös musiikin teoria. Soittaminen. Ja lopulta työ.
        Levy yhtiössä. Ei siis ihan vajakki.

        Olemme hengellisiä yleensä


    • Anonyymi

      Kyllä jumalaan uskominen on aikalaista mutua. uskohan perustuu siihen että uskotaan,ei tiedetä. sanotaan että usko tekee jumalaan tekee jumalan todelliseksi. Se todellisuus ei kuitenkaan vastaa tätä reaalitodellisuutta.

    • Anonyymi

      Termit ateisti, skeptikko ja agnostikko määrittelevät kaikki eri asioita.
      ateisti ei usko jumaliin
      skeptikko vaatii kunnon perusteluita
      agnostikko ei väitä tietävänsä

      Käsittääkseni Valtaoja on kaikkea noista.

    • Anonyymi

      tekoäly auttaa tässä syvä tutkimuksessa hyvin !! voit esimerkiksi tehdä eri kysymyksiä. miten ihmisen sydän toimii. Ai tekee ja piirtää kuvan. Tämä riittää useimmille tiedoksi Jumalasta ja ihan tarpeeksi... mitä syvemmälle mennään. Eli Mikroskooppiselle tasolle.

      Ei sattuma ohjaa

      • Anonyymi

        Yllä esimerkki kehäpäätelmästä.


    • Anonyymi

      Loistava tiedemies ihan huipulta. E.V.

      ..ja on aina rehellinen siitä, että hänen oma näkemyksensä on epävarmuuden tilassa: hän ei sano “varmasti ei ole Jumalaa”, mutta ei myöskään sano “tietysti on”. Hän pitää itseään agnostikkona.

    • Anonyymi

      Einsteinin ja Valtaojan suhtautumisessa Jumalaan ja hengellisyyteen on joitakin yhtäläisyyksiä, mutta myös selviä eroja


      1. Agnostinen/skeptinen ote perinteiseen jumalakäsitykseen

      Einstein ei uskonut persoonalliseen Jumalaan, joka puuttuu asioihin, tekee ihmeitä tai palkitsee/rangaisee ihmisiä. Hän puhui usein “Spinozan Jumalasta” — Jumalasta, joka ilmenee luonnonjärjestyksessä ja universumin kauneudessa, mutta ei henkilöllisenä olentona.

      Valtaoja ei myöskään usko Raamatun Jumalaan tai ihmetekoihin, mutta jättää “takaportin auki” mahdollisuudelle, että universumissa voisi olla jotain suurempaa ja selittämätöntä.



      2. Nöyryys tiedon rajallisuuden edessä

      Einstein korosti, että mitä enemmän ymmärrämme luonnonlakeja, sitä enemmän tunnemme kunnioitusta ja ihmetystä universumia kohtaan.

      Valtaoja korostaa, että tiede ei pysty vastaamaan kaikkiin elämän perimmäisiin kysymyksiin, ja että meidän tulisi olla nöyriä tietojemme rajallisuuden edessä.



      3. Kosmoksen ihmettely

      Molemmat kokevat maailmankaikkeuden kauneuden ja järjestyksen jonkinlaisena “pyhänä” kokemuksena, vaikka eivät sitä liitä perinteiseen uskonnolliseen Jumalaan.

      Einstein käytti usein metaforaa Jumalasta kuvaamaan luonnon lakien harmonisuutta ja järjestystä, ei niinkään hengellisiä arvoja tai eksistentiaalista pohdintaa.

      Valtaoja puolestaan yhdistää kosmologian lisäksi myös filosofista pohdintaa, jättää avoimia kysymyksiä hengellisyydestä ja mahdollisuudesta “jotain suurempaa”, mutta ei pyri liittämään Jumalaa luonnonlakien selitykseen.

      Einstein käytti usein hyvin tarkkaa metaforaa: “En usko persoonalliseen Jumalaan” ja “Spinozan Jumala”.

      Valtaoja käyttää populaaritieteellistä ja helposti lähestyttävää kieltä, jättää samalla hieman epämääräisen “takaportin auki” -ajatuksen.


      Samankaltaista: skeptisyys persoonallista Jumalaa kohtaan, ihmettely universumin kauneudesta, nöyryys tiedon rajallisuuden edessä.

      Einstein yhdistää Jumalan lähinnä luonnonlakien harmonisuuteen (metaforinen, tieteellinen näkökulma), Valtaoja taas pohtii myös kosmoksen mysteeriä ja jättää hengelliselle pohdinnalle enemmän liikkumatilaa.

      Lähellä toisiaan.

    • Anonyymi

      Huuhaa tietaja joka ei tita mitään.

    • Anonyymi

      Muistan suorana tulleen haastattelun, jossa asiaa kysyttiin Valtaojalta. Esko sanoi, että agnostikko on hänelle vähän liian hieno sana. Hän on pakana.

      Määrittelen itseni agnostikoksi, mutta käytännössä olen ateisti niin pitkään kun uskottavia todisteita Jumalasta esitetään.

    • Anonyymi

      Valtaoja on särmä jätkä, mutta varsin puunaama ja sosiaaliset taidot ei niin hyvä, vai sanoisinko heikot. Elämässä pitää osata olla diplomaattinen niitäkin kohtaan, joita ei ymmärrä. Ihmisten yhteiselämä on muutakin kuin se, että minä tiedän kaiken.

      • Anonyymi

        Miten niin? Hänellähän on yllättävän hyvät sosiaaliset taidot, suomalaiseksi...

        Eikä todellakaan esitä, että tietäisi kaiken.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten niin? Hänellähän on yllättävän hyvät sosiaaliset taidot, suomalaiseksi...

        Eikä todellakaan esitä, että tietäisi kaiken.

        Kyllä hän selittää enemmän kuin kuuntelee muita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä hän selittää enemmän kuin kuuntelee muita.

        Oletkohan erehtynyt henkilöstä?

        Vai tuntuukohan se vain uskovaisesta sellaiselta...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oletkohan erehtynyt henkilöstä?

        Vai tuntuukohan se vain uskovaisesta sellaiselta...

        Minä en ole uskovainen. Olen pelkkä luomuateisti jo lapsesta asti, enkä seuraa johtajia, en siis Valtaojaakaan. Olen nähnyt hänet TVssä. En vakuuttunut hänen ihmisymmärrtksestään enkä hänen sosiaalisista taidoistaan


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä en ole uskovainen. Olen pelkkä luomuateisti jo lapsesta asti, enkä seuraa johtajia, en siis Valtaojaakaan. Olen nähnyt hänet TVssä. En vakuuttunut hänen ihmisymmärrtksestään enkä hänen sosiaalisista taidoistaan

        En minäkään ole uskovainen vaan täysateisti.

        En minäkään seuraa mitään johtajia. Eikä Valtaoja ole mikään "ateistijohtaja", ei sinne päinkään. Eihän hän edes sano itseään ateistiksi.

        Minusta Valtaojalla juuri on ihmisymmärrystä ja erityisesti sosiaalisia taitoja. Miten ihmiset voidaan lukea näin eri tavalla?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En minäkään ole uskovainen vaan täysateisti.

        En minäkään seuraa mitään johtajia. Eikä Valtaoja ole mikään "ateistijohtaja", ei sinne päinkään. Eihän hän edes sano itseään ateistiksi.

        Minusta Valtaojalla juuri on ihmisymmärrystä ja erityisesti sosiaalisia taitoja. Miten ihmiset voidaan lukea näin eri tavalla?

        Silloin, kun hän keskusteli naisen kanssa, jolla oli iso tunne n-sanaa kohtaan, hän olisi voinut kysyä tarkemmin, mitä hän koki tilanteessa.

        Mulle opetettiin jo 1970- luvulla teknillisessä opistossa, että jos ihminen on tunteen vallassa, hänen pitää antaa purkaa tunteensa, jonka jälkeen hänen kanssaan voi keskustella. Valtaoja vain näytti naisen typeryyden.

        Sivistynyt humaani ihminen olisi nostanut hänet suosta ja sen jälkeen vaihtanut ajatuksia tämän kanssa.

        Valtaoja halusi kai pelkästään voittaa, ja voittihan hän. Voitto ei ole hyvä päämäärä, vaan ymmärrys ja vuorovaikutus erilaisten näkemysten välillä. Siitä kumpuaa rakentava yhteiselo ihmisten välillä .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Silloin, kun hän keskusteli naisen kanssa, jolla oli iso tunne n-sanaa kohtaan, hän olisi voinut kysyä tarkemmin, mitä hän koki tilanteessa.

        Mulle opetettiin jo 1970- luvulla teknillisessä opistossa, että jos ihminen on tunteen vallassa, hänen pitää antaa purkaa tunteensa, jonka jälkeen hänen kanssaan voi keskustella. Valtaoja vain näytti naisen typeryyden.

        Sivistynyt humaani ihminen olisi nostanut hänet suosta ja sen jälkeen vaihtanut ajatuksia tämän kanssa.

        Valtaoja halusi kai pelkästään voittaa, ja voittihan hän. Voitto ei ole hyvä päämäärä, vaan ymmärrys ja vuorovaikutus erilaisten näkemysten välillä. Siitä kumpuaa rakentava yhteiselo ihmisten välillä .

        Minä näin tuon jutun.

        Minusta Valtaoja oli lähinnä hämmentynyt ja hämmästynyt, koska ei ollenkaan ymmärtänyt, mitä oikein tapahtui.

        Ja se näytti olevan "järjestetty" juttu. Miksi sillä naisella yleensä oli jokin iso tunne n-sanaa kohtaan? Eihän ko. naisen edes ollut N...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä näin tuon jutun.

        Minusta Valtaoja oli lähinnä hämmentynyt ja hämmästynyt, koska ei ollenkaan ymmärtänyt, mitä oikein tapahtui.

        Ja se näytti olevan "järjestetty" juttu. Miksi sillä naisella yleensä oli jokin iso tunne n-sanaa kohtaan? Eihän ko. naisen edes ollut N...

        Siis nainen...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Silloin, kun hän keskusteli naisen kanssa, jolla oli iso tunne n-sanaa kohtaan, hän olisi voinut kysyä tarkemmin, mitä hän koki tilanteessa.

        Mulle opetettiin jo 1970- luvulla teknillisessä opistossa, että jos ihminen on tunteen vallassa, hänen pitää antaa purkaa tunteensa, jonka jälkeen hänen kanssaan voi keskustella. Valtaoja vain näytti naisen typeryyden.

        Sivistynyt humaani ihminen olisi nostanut hänet suosta ja sen jälkeen vaihtanut ajatuksia tämän kanssa.

        Valtaoja halusi kai pelkästään voittaa, ja voittihan hän. Voitto ei ole hyvä päämäärä, vaan ymmärrys ja vuorovaikutus erilaisten näkemysten välillä. Siitä kumpuaa rakentava yhteiselo ihmisten välillä .

        Tintti sarjakuvia lukeneena tiedän, että mitä tahansa sanaa voidaan käyttää toisen haukkumiseen ja pilkkaamiseen. Eikö oleellista ole, mikä on puhujan ajatus. On oireellista, jos on sanoja, joita ei saa sanoa edes niistä kesustellessa. Kohta ollaan Lapinlahden lintujen sketsissä. Mainittu tilanne oli mielestäni absurdi, ikään kuin närkästyjä olisi jo etukäteen valmistautunut närkästymään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä näin tuon jutun.

        Minusta Valtaoja oli lähinnä hämmentynyt ja hämmästynyt, koska ei ollenkaan ymmärtänyt, mitä oikein tapahtui.

        Ja se näytti olevan "järjestetty" juttu. Miksi sillä naisella yleensä oli jokin iso tunne n-sanaa kohtaan? Eihän ko. naisen edes ollut N...

        Älykkään ihmisen olisi pitänyt ottaa selvää, mikä sai tunnereaktion aikaan. Niin olisi pitänyt toimia, eikä heittäytyä koppavaksi ja heittää bensaa liekkeihin. Siihen Valtaojan henkinen suuruus ei riittänyt. Muutin tuolloin käsitykseni miehestä. Tilanne oli molemmille osapuolille nolo.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Älykkään ihmisen olisi pitänyt ottaa selvää, mikä sai tunnereaktion aikaan. Niin olisi pitänyt toimia, eikä heittäytyä koppavaksi ja heittää bensaa liekkeihin. Siihen Valtaojan henkinen suuruus ei riittänyt. Muutin tuolloin käsitykseni miehestä. Tilanne oli molemmille osapuolille nolo.

        Olisiko valkoisen miehen jotenkin etukäteen pitänyt olettaa, että joku valkoinen nainen alkaa sekoilla siitä, että käytetään N-sanaa. Siinähän oli keskustelu muun muassa N-sanasta. Kyllähän asiasta keskusteltaessa olisi "oikein" ja sallittua käyttää myös sitä sanaa, mistä keskustellaan. mutta nykyään sekin ilmeisesti on kiellettyä. Sairasta!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olisiko valkoisen miehen jotenkin etukäteen pitänyt olettaa, että joku valkoinen nainen alkaa sekoilla siitä, että käytetään N-sanaa. Siinähän oli keskustelu muun muassa N-sanasta. Kyllähän asiasta keskusteltaessa olisi "oikein" ja sallittua käyttää myös sitä sanaa, mistä keskustellaan. mutta nykyään sekin ilmeisesti on kiellettyä. Sairasta!

        Älykäs ihminen selviää avoimella uteliaalla mielellä uusista eteen tulevista tilanteista ilman koppavuuden kilven suojaan piiloutumista.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Älykäs ihminen selviää avoimella uteliaalla mielellä uusista eteen tulevista tilanteista ilman koppavuuden kilven suojaan piiloutumista.

        Minkä ihmeen koppavuuden? Valtaoja ei todellakaan ole koppava. Monessa haastattelussa on jopa nauranut itselleen ja esim. nuoruuden toilailuilleen.

        Tuossakin "keskustelussa" oli selvästi ihmeissään tilanteessa, mihin oli joutunut. En minäkään olisi ymmärtänyt, että valkoihoinen nainen ottaa pulttia kuvitelleessaan olevansa muka "ruskea nainen" (vai saako nykyään itse määritellä ihonvärinsäkin?). Jos asuisi esim. Italiassa, kukaan ei huomaisi mitään.


    • Anonyymi

      viskiä lipittävä humanisti 🤣

      • Anonyymi
        UUSI

        joka haaveilee nuoruuden nylon beat , mutta se on ihan normaalia 🤣


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Minkähän takia ns. persuille ei tunnu työ maistuvan?

      Vaikuttavat olevan joutoväkeä syystä tai toisesta  – työttömiä tai työeläkeloisia. Muiden rahoilla pötköttelevää väkeä,
      Maailman menoa
      51
      2357
    2. Suomen veroaste 5 %-yks liian matala

      Palauttamalla kokonaisveroaste 1990-luvun tasolle saadaan hyvinvointivaltion palvelut rahoitettua ilman velan ottoa.
      Maailman menoa
      95
      2075
    3. Kolme neljästä suomalaisesta kannattaa miljonääriveroa

      Kertoo vasemmistoliiton teettämä kysely. Veron ulkopuolelle jätettäisiin asunto. "Puolet vastaajista oli sitä mieltä, e
      Maailman menoa
      96
      2044
    4. Olit ihan

      Kiihkona silloin. Sen näki ja lähes tunsi. Ei tainnut olla kaukana et olisit vetänyt lähellesi jos siihen olisi hetki tu
      Ikävä
      24
      1917
    5. MTV: Harvinainen haastattelu! Vappu Pimiä kommentoi vihdoinkin uutta TTK-juontajaa

      TTK-juontajaspekuloinnit käyvät edelleen kuumana. Kenet sinä haluaisit uudeksi TTK-juontajaksi? Kommentoi alle! Lue,
      Suomalaiset julkkikset
      13
      1781
    6. Evoluutioon ja alkuräjähdykseen uskominen vaatii todella vahvaa uskoa

      Että tyhjästä syntyi ja kehittyi kaikki se mitä näemme ympärillämme.
      Luterilaisuus
      524
      1667
    7. Yleveron tuotto siirrettävä S-ryhmälle

      Yleisradio on mukana kansanmurhassa. Tuollaista ei voi tukea verovaroin. S-ryhmä on ainoa selkärankainen iso toimija S
      Maailman menoa
      7
      1580
    8. Mikä ihme teitä lieksalaisia tuossa

      p*rs*reiässä niin kiinnostelee? Että siitä pitää päntönnään huutaa?
      Lieksa
      50
      1397
    9. Kemet lomautukset

      Onkohan tuo oikein lain mukaista toimintaa jatkaa jo lomautettuina olevien uudelleen lomautusta yhdenvertaisuuden ja tas
      Suomussalmi
      41
      1343
    10. Mistä juttelit viimeisen kerran

      Mistä juttelitte viimeisen kerran ikävöinnin kohteen kanssa? Irl tai viesteillä.
      Ikävä
      75
      1319
    Aihe