Vaishnava-antropologia vs. kristillinen antropologia

Ortodoksia
Ortodoksia on historiallisesti joustavampi tässä asiassa. Molemmat lähestymistavat esiintyvät, mutta useammin käytetään trikonomiaa, erityisesti askeettisissa kirjoituksissa.

Anonyymi kirjoitti:

Ortodoksia
Ortodoksia on historiallisesti joustavampi tässä asiassa. Molemmat lähestymistavat esiintyvät, mutta useammin käytetään trikonomiaa, erityisesti askeettisissa kirjoituksissa.

Lue lisää

Henki (πνεῦμα) — ihmisen korkein osa, se mikä on suuntautunut Jumalaan. Kyky olla yhteydessä Jumalaan, rukoilla ja mietiskellä. Pyhät isät kutsuvat tätä usein ”mieleksi” (νοῦς) erityisessä merkityksessä — ei järjeksi, vaan henkisen havainnoinnin elimiksi.

Anonyymi kirjoitti:

Henki (πνεῦμα) — ihmisen korkein osa, se mikä on suuntautunut Jumalaan. Kyky olla yhteydessä Jumalaan, rukoilla ja mietiskellä. Pyhät isät kutsuvat tätä usein ”mieleksi” (νοῦς) erityisessä merkityksessä — ei järjeksi, vaan henkisen havainnoinnin elimiksi.

Lue lisää

Sielu (ψυχή)(νοῦς)— ”maallinen” osa: tunteet, tahto, järki, muisti. Se, mikä elävöittää kehon ja ohjaa jokapäiväistä elämää.

Anonyymi kirjoitti:

Sielu (ψυχή)(νοῦς)— ”maallinen” osa: tunteet, tahto, järki, muisti. Se, mikä elävöittää kehon ja ohjaa jokapäiväistä elämää.

Esimerkiksi Feofan Erakolla tämä on suoraan erotettu: henki on “Jumalan henkäys”, sielu on eläväksi tekevä alku.

Anonyymi kirjoitti:

Esimerkiksi Feofan Erakolla tämä on suoraan erotettu: henki on “Jumalan henkäys”, sielu on eläväksi tekevä alku.

Theophan the Recluse.

Anonyymi kirjoitti:

Theophan the Recluse.

Katolilaisuus
Tuomas Akvinolaisen jälkeen vallitsee dikotomia. Sielu on kehon yhtenäinen substanssinen muoto. Tuomas otti Aristoteleen mallin ja kristillisti sen.

Anonyymi kirjoitti:

Katolilaisuus
Tuomas Akvinolaisen jälkeen vallitsee dikotomia. Sielu on kehon yhtenäinen substanssinen muoto. Tuomas otti Aristoteleen mallin ja kristillisti sen.

Katolisessa perinteessä jako ”henkeen” ja ”sieluun” ymmärretään useimmiten yhden sielun eri kykyinä:
• Alemmat (vegetatiiviset, aistilliset)
• Ylemmat (järki, tahto)
Mutta kyseessä eivät ole kaksi erillistä olemusta, vaan toimintojen hierarkia

Anonyymi kirjoitti:

Katolisessa perinteessä jako ”henkeen” ja ”sieluun” ymmärretään useimmiten yhden sielun eri kykyinä:
• Alemmat (vegetatiiviset, aistilliset)
• Ylemmat (järki, tahto)
Mutta kyseessä eivät ole kaksi erillistä olemusta, vaan toimintojen hierarkia

Lue lisää

• alemmat (vegetatiiviset, aistimelliset)
• ylemmät (järki, tahto)

Mutta nämä eivät ole kaksi erillistä olemusta, vaan toimintojen hierarkia.

Anonyymi kirjoitti:

• alemmat (vegetatiiviset, aistimelliset)
• ylemmät (järki, tahto)

Mutta nämä eivät ole kaksi erillistä olemusta, vaan toimintojen hierarkia.

Protestantismi
Tässä on valtava ero.
Klassinen protestantismi (Luther, Calvin) – pääasiassa dikotomia, katolisen skolastiikan mukaisesti.
Helluntailaiset ja karismaattiset kristityt – usein trikotomia, jossa painotetaan voimakkaasti henkeä Pyhän Hengen toimintapaikkana.
Evankelikaalit – vaihtelevasti, mutta monet pitävät kiinni trikotomiasta Watchman Neen ja vastaavien opettajien vaikutuksesta.

Anonyymi kirjoitti:

Protestantismi
Tässä on valtava ero.
Klassinen protestantismi (Luther, Calvin) – pääasiassa dikotomia, katolisen skolastiikan mukaisesti.
Helluntailaiset ja karismaattiset kristityt – usein trikotomia, jossa painotetaan voimakkaasti henkeä Pyhän Hengen toimintapaikkana.
Evankelikaalit – vaihtelevasti, mutta monet pitävät kiinni trikotomiasta Watchman Neen ja vastaavien opettajien vaikutuksesta.

Lue lisää

Keskeiset raamatuntekstit
Trikotomian puolesta:
”Jumala, rauhan Jumala, pyhittäköön teidät kokonaan, ja teidän henkenne, sielunne ja ruumiinne säilyköön virheettömänä” (1. Tess. 5:23)
”Jumalan sana... tunkeutuu sielun ja hengen erottamiseen” (Hepr. 4:12)


Dikotomia: Argumentti, että ”henki ja sielu” on vain runollinen rinnakkaisuus, kuten ”sydän ja sielu” Mooseksen kirjassa.

Anonyymi kirjoitti:

Keskeiset raamatuntekstit
Trikotomian puolesta:
”Jumala, rauhan Jumala, pyhittäköön teidät kokonaan, ja teidän henkenne, sielunne ja ruumiinne säilyköön virheettömänä” (1. Tess. 5:23)
”Jumalan sana... tunkeutuu sielun ja hengen erottamiseen” (Hepr. 4:12)


Dikotomia: Argumentti, että ”henki ja sielu” on vain runollinen rinnakkaisuus, kuten ”sydän ja sielu” Mooseksen kirjassa.

Lue lisää

Väite, että "henki ja sielu" ovat vain runollinen pariteetti, kuten "sydän ja sielu" 5. Mooseksen kirjassa.

Anonyymi kirjoitti:

Väite, että "henki ja sielu" ovat vain runollinen pariteetti, kuten "sydän ja sielu" 5. Mooseksen kirjassa.

Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com

Prithu Prabhu jatkaa:

Suomalainen luterilaisuus ja henki-sielu-keho


Tässä on mielenkiintoista.

Suomen luterilaisella perinteellä on oma erityispiirteensä.

Anonyymi kirjoitti:

Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com

Prithu Prabhu jatkaa:

Suomalainen luterilaisuus ja henki-sielu-keho


Tässä on mielenkiintoista.

Suomen luterilaisella perinteellä on oma erityispiirteensä.

Lue lisää

Virallinen kanta
Muodollisesti – klassinen luterilainen dikotomia: sielu + keho. Tämä on peräisin Augsburgin tunnustuksesta ja yleisestä protestanttisesta skolastiikasta.


Mutta käytännössä suomalaiset ovat historiallisesti olleet pragmaattisempia teologiassa. Vähemmän spekulatiivista metafysiikkaa, enemmän käytännönläheistä soteriologiaa.

Anonyymi kirjoitti:

Virallinen kanta
Muodollisesti – klassinen luterilainen dikotomia: sielu keho. Tämä on peräisin Augsburgin tunnustuksesta ja yleisestä protestanttisesta skolastiikasta.


Mutta käytännössä suomalaiset ovat historiallisesti olleet pragmaattisempia teologiassa. Vähemmän spekulatiivista metafysiikkaa, enemmän käytännönläheistä soteriologiaa.

Lue lisää

Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com

Prithu Prabhu jatkaa:


Suomalaisen lähestymistavan erityispiirteet
Luterilaisuuden ”suomalainen koulu” (Tuomo Mannermaa ja hänen seuraajansa) teki 1900-luvulla mielenkiintoisen käänteen itämaiseen patristiikkaan.

Monet teokset käsittelevät Lutherin theosis-käsitettä (jumalallistumista) ja lähentymistä ortodoksisuuteen.


Tämä vaikutti antropologiaan: enemmän huomiota ihmisen kokonaisuuteen, vähemmän tiukkaa jakamista osiin.

Anonyymi kirjoitti:

Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com

Prithu Prabhu jatkaa:


Suomalaisen lähestymistavan erityispiirteet
Luterilaisuuden ”suomalainen koulu” (Tuomo Mannermaa ja hänen seuraajansa) teki 1900-luvulla mielenkiintoisen käänteen itämaiseen patristiikkaan.

Monet teokset käsittelevät Lutherin theosis-käsitettä (jumalallistumista) ja lähentymistä ortodoksisuuteen.


Tämä vaikutti antropologiaan: enemmän huomiota ihmisen kokonaisuuteen, vähemmän tiukkaa jakamista osiin.

Lue lisää

Käytännössä
Suurin osa tavallisista suomalaisista luterilaisista ei edes mieti tätä kysymystä. Suomalainen hurskaus on maanläheistä:
• Ihminen on syntinen
• Pelastuu armosta uskon kautta
• Ruumis herää kuolleista
• Yksityiskohdat ovat teologien asia
Henki-sielu-keho-käsite ei juurikaan esiinny katekismuksessa erillisenä aiheena.

Anonyymi kirjoitti:

Käytännössä
Suurin osa tavallisista suomalaisista luterilaisista ei edes mieti tätä kysymystä. Suomalainen hurskaus on maanläheistä:
• Ihminen on syntinen
• Pelastuu armosta uskon kautta
• Ruumis herää kuolleista
• Yksityiskohdat ovat teologien asia
Henki-sielu-keho-käsite ei juurikaan esiinny katekismuksessa erillisenä aiheena.

Lue lisää

Suomalainen luterilaisuus ja henki-sielu-keho


Tässä on mielenkiintoista.

Suomen luterilaisella perinteellä on oma erityispiirteensä.


Virallinen kanta
Muodollisesti – klassinen luterilainen dikotomia: sielu + keho. Tämä on peräisin Augsburgin tunnustuksesta ja yleisestä protestanttisesta skolastiikasta.


Mutta käytännössä suomalaiset ovat historiallisesti olleet pragmaattisempia teologiassa. Vähemmän spekulatiivista metafysiikkaa, enemmän käytännönläheistä soteriologiaa.

Suomalaisen lähestymistavan erityispiirteet
Luterilaisuuden ”suomalainen koulu” (Tuomo Mannermaa ja hänen seuraajansa) teki 1900-luvulla mielenkiintoisen käänteen itämaiseen patristiikkaan.

Monet teokset käsittelevät Lutherin theosis-käsitettä (jumalallistumista) ja lähentymistä ortodoksisuuteen.


Tämä vaikutti antropologiaan: enemmän huomiota ihmisen kokonaisuuteen, vähemmän tiukkaa jakamista osiin.


Käytännössä
Suurin osa tavallisista suomalaisista luterilaisista ei edes mieti tätä kysymystä. Suomalainen hurskaus on maanläheistä:
• Ihminen on syntinen
• Pelastuu armosta uskon kautta
• Ruumis herää kuolleista
• Yksityiskohdat ovat teologien asia
Henki-sielu-keho-käsite ei juurikaan esiinny katekismuksessa erillisenä aiheena.

Anonyymi kirjoitti:

Suomalainen luterilaisuus ja henki-sielu-keho


Tässä on mielenkiintoista.

Suomen luterilaisella perinteellä on oma erityispiirteensä.


Virallinen kanta
Muodollisesti – klassinen luterilainen dikotomia: sielu keho. Tämä on peräisin Augsburgin tunnustuksesta ja yleisestä protestanttisesta skolastiikasta.


Mutta käytännössä suomalaiset ovat historiallisesti olleet pragmaattisempia teologiassa. Vähemmän spekulatiivista metafysiikkaa, enemmän käytännönläheistä soteriologiaa.

Suomalaisen lähestymistavan erityispiirteet
Luterilaisuuden ”suomalainen koulu” (Tuomo Mannermaa ja hänen seuraajansa) teki 1900-luvulla mielenkiintoisen käänteen itämaiseen patristiikkaan.

Monet teokset käsittelevät Lutherin theosis-käsitettä (jumalallistumista) ja lähentymistä ortodoksisuuteen.


Tämä vaikutti antropologiaan: enemmän huomiota ihmisen kokonaisuuteen, vähemmän tiukkaa jakamista osiin.


Käytännössä
Suurin osa tavallisista suomalaisista luterilaisista ei edes mieti tätä kysymystä. Suomalainen hurskaus on maanläheistä:
• Ihminen on syntinen
• Pelastuu armosta uskon kautta
• Ruumis herää kuolleista
• Yksityiskohdat ovat teologien asia
Henki-sielu-keho-käsite ei juurikaan esiinny katekismuksessa erillisenä aiheena.

Lue lisää

Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com

Prithu Prabhu jatkaa:

Vaishnava-antropologia vs. kristillinen antropologia


Sankhya-filosofian perusmalli (jota vaishnavismi käyttää)



Purusha / Atma – puhdas tietoisuus, havainnoija, muuttumaton olemus.

Prakriti ilmenee seuraavina tasoina:

Buddhi (mahat) – äly, erottelukyky

Ahamkara – ego, ”minän” tunne, omiminen

Manas – mieli, aistihavaintojen käsittelijä

Indriyat – aisti- ja toimintaelimet (yhteensä 10)

Anonyymi kirjoitti:

Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com

Prithu Prabhu jatkaa:

Vaishnava-antropologia vs. kristillinen antropologia


Sankhya-filosofian perusmalli (jota vaishnavismi käyttää)



Purusha / Atma – puhdas tietoisuus, havainnoija, muuttumaton olemus.

Prakriti ilmenee seuraavina tasoina:

Buddhi (mahat) – äly, erottelukyky

Ahamkara – ego, ”minän” tunne, omiminen

Manas – mieli, aistihavaintojen käsittelijä

Indriyat – aisti- ja toimintaelimet (yhteensä 10)

Lue lisää

Tanmatra — hienot elementit, jotka ovat aistien havaitsemia perusilmiöitä (äänet, tuoksut, värit, maut, tuntemukset).

Mahabhuta — karkea elementit, jotka muodostavat fyysisen maailman: maa, vesi, tuli, ilma ja eetteri (tila).

Anonyymi kirjoitti:

Tanmatra — hienot elementit, jotka ovat aistien havaitsemia perusilmiöitä (äänet, tuoksut, värit, maut, tuntemukset).

Mahabhuta — karkea elementit, jotka muodostavat fyysisen maailman: maa, vesi, tuli, ilma ja eetteri (tila).

Lue lisää

Lisäksi Citta (Gaudiya-vaishnavismissa) on mielen muistivarasto, johon säilyvät aikaisemmat kokemukset ja samskarat (mentaaliset jäljet tai taipumukset).

Anonyymi kirjoitti:

Lisäksi Citta (Gaudiya-vaishnavismissa) on mielen muistivarasto, johon säilyvät aikaisemmat kokemukset ja samskarat (mentaaliset jäljet tai taipumukset).

• Tanmatrat — hienot elementit
• Mahabhutit — karkeat elementit (maa, vesi, tuli, ilma, eetteri)

Anonyymi kirjoitti:

• Tanmatrat — hienot elementit
• Mahabhutit — karkeat elementit (maa, vesi, tuli, ilma, eetteri)

Vaishnava-antropologia vs. kristillinen antropologia


Sankhya-filosofian perusmalli (jota vaishnavismi käyttää)



Purusha / Atma – puhdas tietoisuus, havainnoija, muuttumaton olemus.

Prakriti ilmenee seuraavina tasoina:

Buddhi (mahat) – äly, erottelukyky

Ahamkara – ego, ”minän” tunne, omiminen

Manas – mieli, aistihavaintojen käsittelijä

Indriyat – aisti- ja toimintaelimet (yhteensä 10)

Tanmatrat — hienot elementit

Mahabhutat — karkeat elementit (maa, vesi, tuli, ilma, eetteri)

Lisäksi Citta (Gaudiya-vaishnavismissa) on mielen muistivarasto, johon säilyvät aikaisemmat kokemukset ja samskarat (mentaaliset jäljet tai taipumukset).

Anonyymi kirjoitti:

Vaishnava-antropologia vs. kristillinen antropologia


Sankhya-filosofian perusmalli (jota vaishnavismi käyttää)



Purusha / Atma – puhdas tietoisuus, havainnoija, muuttumaton olemus.

Prakriti ilmenee seuraavina tasoina:

Buddhi (mahat) – äly, erottelukyky

Ahamkara – ego, ”minän” tunne, omiminen

Manas – mieli, aistihavaintojen käsittelijä

Indriyat – aisti- ja toimintaelimet (yhteensä 10)

Tanmatrat — hienot elementit

Mahabhutat — karkeat elementit (maa, vesi, tuli, ilma, eetteri)

Lisäksi Citta (Gaudiya-vaishnavismissa) on mielen muistivarasto, johon säilyvät aikaisemmat kokemukset ja samskarat (mentaaliset jäljet tai taipumukset).

Lue lisää

Lisäksi Chitta.



(Gaudiya Vaishnavismissa) on mielen muistivarasto, johon säilyvät aikaisemmat kokemukset ja samskarat (mentaaliset jäljet tai taipumukset).

Anonyymi kirjoitti:

Lisäksi Chitta.



(Gaudiya Vaishnavismissa) on mielen muistivarasto, johon säilyvät aikaisemmat kokemukset ja samskarat (mentaaliset jäljet tai taipumukset).

Lue lisää

Yrittäminen vertailla

Vaisnavismi — Ortodoksinen trikotomia ( — Huomautukset

Atma — Henki (pneuma)? — Vaikuttaa samalta, mutta ei täysin identtistä

Buddhi + Ahamkara + Manas — Sielu — Karkeasti sanottuna

Sthula-sharira — Keho (soma) — Tässä on yhteneväisyyksiä



Mutta on olemassa periaatteellisia eroja

Anonyymi kirjoitti:

Yrittäminen vertailla

Vaisnavismi — Ortodoksinen trikotomia ( — Huomautukset

Atma — Henki (pneuma)? — Vaikuttaa samalta, mutta ei täysin identtistä

Buddhi Ahamkara Manas — Sielu — Karkeasti sanottuna

Sthula-sharira — Keho (soma) — Tässä on yhteneväisyyksiä



Mutta on olemassa periaatteellisia eroja

Lue lisää

Mutta on periaatteellisia eroja.

1. Atman ontologia


Vaishnavismissa atma on ikuinen, luomaton, Jumalan osa (mamaivānśho jīva-loke). Sitä ei ole luotu, vaan se on aina ollut olemassa.



Kristinuskossa sielu/henki on Jumalan luoma. On olemassa hetki, jolloin se on alkanut olemassaolonsa. Kiistanalainen on vain se, milloin – hedelmöittymisen, syntymän tai esieksistenssin yhteydessä (jälkimmäinen on Origenesin mukaan harhaoppi)

Anonyymi kirjoitti:

Mutta on periaatteellisia eroja.

1. Atman ontologia


Vaishnavismissa atma on ikuinen, luomaton, Jumalan osa (mamaivānśho jīva-loke). Sitä ei ole luotu, vaan se on aina ollut olemassa.



Kristinuskossa sielu/henki on Jumalan luoma. On olemassa hetki, jolloin se on alkanut olemassaolonsa. Kiistanalainen on vain se, milloin – hedelmöittymisen, syntymän tai esieksistenssin yhteydessä (jälkimmäinen on Origenesin mukaan harhaoppi)

Lue lisää

2. Suhde materiaan


Vaishnavismi: hienojakoinen keho (buddhi-manas-ahankara) on myös materiaa, vain hienojakoisempaa. Atma on ”pukeutunut” siihen, mutta eroaa siitä.


Kristinusko: sielu ei ole materiaa. Se on hengellinen substanssi. Samanlaisessa mielessä ei ole olemassa ”hienojakoisen kehon” käsitettä.

Anonyymi kirjoitti:

2. Suhde materiaan


Vaishnavismi: hienojakoinen keho (buddhi-manas-ahankara) on myös materiaa, vain hienojakoisempaa. Atma on ”pukeutunut” siihen, mutta eroaa siitä.


Kristinusko: sielu ei ole materiaa. Se on hengellinen substanssi. Samanlaisessa mielessä ei ole olemassa ”hienojakoisen kehon” käsitettä.

Lue lisää

3. Mitä tapahtuu kuoleman yhteydessä

Vaishnavismi: atma poistuu hienojakoisessa kehossa (sukhshma-sharirassa), karkea keho hylätään. Hienojakoinen keho kantaa samskarat seuraavaan inkarnaatioon.


Kristinusko: sielu irtoaa ruumiista ja odottaa ylösnousemusta. Yksi elämä – yksi kuolema – tuomio. Ei reinkarnaatiota.

Anonyymi kirjoitti:

3. Mitä tapahtuu kuoleman yhteydessä

Vaishnavismi: atma poistuu hienojakoisessa kehossa (sukhshma-sharirassa), karkea keho hylätään. Hienojakoinen keho kantaa samskarat seuraavaan inkarnaatioon.


Kristinusko: sielu irtoaa ruumiista ja odottaa ylösnousemusta. Yksi elämä – yksi kuolema – tuomio. Ei reinkarnaatiota.

Lue lisää

4. Egon (ahankaran) tehtävä

Sankhya-filosofiassa ahankara on aineellinen elementti, instrumentti. Se ei ole sinänsä hyvä tai paha, vaan yksinkertaisesti omistamisen funktio.


Kristinuskossa ”egoa” ei ole erillisenä kategoriana. On tahto, ylpeys synninä, mutta se ei ole antropologinen elementti, vaan moraalinen kategoria.

Anonyymi kirjoitti:

4. Egon (ahankaran) tehtävä

Sankhya-filosofiassa ahankara on aineellinen elementti, instrumentti. Se ei ole sinänsä hyvä tai paha, vaan yksinkertaisesti omistamisen funktio.


Kristinuskossa ”egoa” ei ole erillisenä kategoriana. On tahto, ylpeys synninä, mutta se ei ole antropologinen elementti, vaan moraalinen kategoria.

Lue lisää

5. Tavoite


Vaishnavismi: moksha/prema – vapautuminen aineellisesta identifioitumisesta, ikuisen suhteen palauttaminen Krishnan kanssa. Atma on jo täydellinen, sen täytyy vain “muistaa” se.


Kristinusko: theosis/pelastus – mutta sielu ei ”muista” jumalallisuuttaan, vaan muuttuu armon kautta. Ihminen... armon kautta, ei luonteensa kautta.

Anonyymi kirjoitti:

5. Tavoite


Vaishnavismi: moksha/prema – vapautuminen aineellisesta identifioitumisesta, ikuisen suhteen palauttaminen Krishnan kanssa. Atma on jo täydellinen, sen täytyy vain “muistaa” se.


Kristinusko: theosis/pelastus – mutta sielu ei ”muista” jumalallisuuttaan, vaan muuttuu armon kautta. Ihminen... armon kautta, ei luonteensa kautta.

Lue lisää

...
...
Kun ortodoksiset askeetit puhuvat ”mielestä” (nous), joka on puhdistettava ja palautettava sydämeen, se on toiminnallisesti samanlaista kuin buddhin kanssa työskentely joogassa. ”Mielen vieminen sydämeen” -harjoitus - mikä se on muuta kuin pratyahara?

Anonyymi kirjoitti:

...
...
Kun ortodoksiset askeetit puhuvat ”mielestä” (nous), joka on puhdistettava ja palautettava sydämeen, se on toiminnallisesti samanlaista kuin buddhin kanssa työskentely joogassa. ”Mielen vieminen sydämeen” -harjoitus - mikä se on muuta kuin pratyahara?

Lue lisää

Intohimot (πάθη) ≈≈ kleshat/vasanat
Pyhien isien opetus intohimoista (raivo, himo, ylpeys jne.) muistuttaa rakenteellisesti työskentelyä kleshojen ja vasanojen kanssa. Myös puhdistumisen mekanismi on samankaltainen.


Synergia ≈ sadhana-bhakti

Ajatus ihmisen ja armon yhteistyöstä ortodoksiassa vastaa sadhana-bhaktia, jossa harjoittajan oma ponnistus kohtaa ylhäältä tulevan armon.

Anonyymi kirjoitti:

Intohimot (πάθη) ≈≈ kleshat/vasanat
Pyhien isien opetus intohimoista (raivo, himo, ylpeys jne.) muistuttaa rakenteellisesti työskentelyä kleshojen ja vasanojen kanssa. Myös puhdistumisen mekanismi on samankaltainen.


Synergia ≈ sadhana-bhakti

Ajatus ihmisen ja armon yhteistyöstä ortodoksiassa vastaa sadhana-bhaktia, jossa harjoittajan oma ponnistus kohtaa ylhäältä tulevan armon.

Lue lisää

Pratyahara (Sanskrit: प्रत्याहार)

Anonyymi kirjoitti:

Intohimot (πάθη) ≈≈ kleshat/vasanat
Pyhien isien opetus intohimoista (raivo, himo, ylpeys jne.) muistuttaa rakenteellisesti työskentelyä kleshojen ja vasanojen kanssa. Myös puhdistumisen mekanismi on samankaltainen.


Synergia ≈ sadhana-bhakti

Ajatus ihmisen ja armon yhteistyöstä ortodoksiassa vastaa sadhana-bhaktia, jossa harjoittajan oma ponnistus kohtaa ylhäältä tulevan armon.

Lue lisää

Yllä on Veda-viisaan selitykset aiheesta. Osoittakaamme hänelle kunnioitustamme.


Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com

Prithu Prabhu kirjoittaa:

Henki ja sielu kristillisessä antropologiassa

Anonyymi kirjoitti:

Yllä on Veda-viisaan selitykset aiheesta. Osoittakaamme hänelle kunnioitustamme.


Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com

Prithu Prabhu kirjoittaa:

Henki ja sielu kristillisessä antropologiassa

Lue lisää

Puhutaanpa siitä, mitä olemme jo aiemmin keskustelleet, puhutaanpa hyvin pitkälle edityneistä vaisnavoista.

Vaishnavat ei pyri mihinkään taivaisiin tai paratiiseihin.

Anonyymi kirjoitti:

Puhutaanpa siitä, mitä olemme jo aiemmin keskustelleet, puhutaanpa hyvin pitkälle edityneistä vaisnavoista.

Vaishnavat ei pyri mihinkään taivaisiin tai paratiiseihin.

Lue lisää

Itse asiassa se on uskontoa alimmalla tasollaan, suorastaan rikollisella tasolla. Kyse on vain oman edun tavoittelusta, paratiisin nautinnoista ja ikuisen helvetin pelosta. Ja sellaisesta puhuvat aikuiset ihmiset?

Anonyymi kirjoitti:

Itse asiassa se on uskontoa alimmalla tasollaan, suorastaan rikollisella tasolla. Kyse on vain oman edun tavoittelusta, paratiisin nautinnoista ja ikuisen helvetin pelosta. Ja sellaisesta puhuvat aikuiset ihmiset?

Lue lisää

Vaishnavismi alkaa siitä, mihin neljä Vedaa loppuu, siis Rig, Yajur, Sama ja Atharva Veda.

Anonyymi kirjoitti:

Vaishnavismi alkaa siitä, mihin neljä Vedaa loppuu, siis Rig, Yajur, Sama ja Atharva Veda.

Yli 90 prosenttia Veda-tiedosta on aineellista tietoa, vain loput, alle 10 prosenttia on henkistä.


Nämä neljä Vedaa ovat pääasiassa ihmisille, jotka haluavat jatkaa nauttimista tässä maailmassa eivätkä lainkaan siirtyä henkimaailmaan.

Viimeksi mainitut ovat harvinaisia, valittuja

Kaikki muut ovat enimmäkseen materialisteja, jotka haluavat tietää, miten elää kunnolla tässä maailmassa ilman suurempia kärsimystä, miten nauttia, miten olla rikkomatta kosmisia lakeja ja silti nauttia.

Tätä varten ihmisille on annettu käytävä, jota pitkin kulkea. Jos ette riko kosmisia lakeja, ette kärsi paljon, mutta voitte nauttia.

Anonyymi kirjoitti:

Yli 90 prosenttia Veda-tiedosta on aineellista tietoa, vain loput, alle 10 prosenttia on henkistä.


Nämä neljä Vedaa ovat pääasiassa ihmisille, jotka haluavat jatkaa nauttimista tässä maailmassa eivätkä lainkaan siirtyä henkimaailmaan.

Viimeksi mainitut ovat harvinaisia, valittuja

Kaikki muut ovat enimmäkseen materialisteja, jotka haluavat tietää, miten elää kunnolla tässä maailmassa ilman suurempia kärsimystä, miten nauttia, miten olla rikkomatta kosmisia lakeja ja silti nauttia.

Tätä varten ihmisille on annettu käytävä, jota pitkin kulkea. Jos ette riko kosmisia lakeja, ette kärsi paljon, mutta voitte nauttia.

Lue lisää

Puhutaanpa siitä, mitä olemme jo aiemmin keskustelleet, puhutaanpa hyvin pitkälle edityneistä vaisnavoista.

Vaishnavat ei pyri mihinkään taivaisiin tai paratiiseihin.

Vaisnavat eivät välitä edes vapautuksesta, muktista, joita on ainakin viittä erilaista, ja impersonalistinen vapautus on vaishnaveille pahempaa kuin mikään helvetti. Ei todellakaan mitään sellaista.

Anonyymi kirjoitti:

Puhutaanpa siitä, mitä olemme jo aiemmin keskustelleet, puhutaanpa hyvin pitkälle edityneistä vaisnavoista.

Vaishnavat ei pyri mihinkään taivaisiin tai paratiiseihin.

Vaisnavat eivät välitä edes vapautuksesta, muktista, joita on ainakin viittä erilaista, ja impersonalistinen vapautus on vaishnaveille pahempaa kuin mikään helvetti. Ei todellakaan mitään sellaista.

Lue lisää

Sridhar Swami sanoo: ”Kaikki lähteet hylätään täysin, hylätään siinä määrin, että myös vapaus mayasta - mukti - hylätään.” Yleensä ihmiset ajattelevat, että totuus ilmestyksestä antaa meille pelastuksen, vapautuksen mayan kahleista. Tätä voimme odottaa vedalaiselta opilta - mukti: meidät vapautetaan kaikista vaikeuksista. Tämä on jumalallisesti ilmoitettujen kirjoitusten lahja. Mutta hän [Sridhar Swami] sanoo: jopa tämä ilmiö hylätään ehdoitta. Mukti ei ole mitään. Se on ”tyhjät kädet”. Jos käsissä on myrkkyä, myrkky voidaan heittää pois, silloin kädet pysyvät tyhjinä.

Anonyymi kirjoitti:

Sridhar Swami sanoo: ”Kaikki lähteet hylätään täysin, hylätään siinä määrin, että myös vapaus mayasta - mukti - hylätään.” Yleensä ihmiset ajattelevat, että totuus ilmestyksestä antaa meille pelastuksen, vapautuksen mayan kahleista. Tätä voimme odottaa vedalaiselta opilta - mukti: meidät vapautetaan kaikista vaikeuksista. Tämä on jumalallisesti ilmoitettujen kirjoitusten lahja. Mutta hän [Sridhar Swami] sanoo: jopa tämä ilmiö hylätään ehdoitta. Mukti ei ole mitään. Se on ”tyhjät kädet”. Jos käsissä on myrkkyä, myrkky voidaan heittää pois, silloin kädet pysyvät tyhjinä.

Lue lisää

ämä on jumalallisesti ilmoitettujen kirjoitusten lahja. Mutta hän [Sridhar Swami] sanoo: jopa tämä ilmiö hylätään ehdoitta. Mukti ei ole mitään. Se on ”tyhjät kädet”. Jos käsissä on myrkkyä, myrkky voidaan heittää pois, silloin kädet pysyvät tyhjinä.

Anonyymi kirjoitti:

ämä on jumalallisesti ilmoitettujen kirjoitusten lahja. Mutta hän [Sridhar Swami] sanoo: jopa tämä ilmiö hylätään ehdoitta. Mukti ei ole mitään. Se on ”tyhjät kädet”. Jos käsissä on myrkkyä, myrkky voidaan heittää pois, silloin kädet pysyvät tyhjinä.

Lue lisää

Ja lisätään vielä jotakin tähän.


Ihminen voi olla vapautunut, vaikka hän on tässä aineellisessa maailmassa, eli jos tietoisuus on niin korkealla tasolla.

Anonyymi kirjoitti:

Ja lisätään vielä jotakin tähän.


Ihminen voi olla vapautunut, vaikka hän on tässä aineellisessa maailmassa, eli jos tietoisuus on niin korkealla tasolla.

Ihminen voi olla vapautunut, vaikka hän on tässä aineellisessa maailmassa, esimerkiksi Sokrates oli vapautunut sielu, jivan mukta.

Anonyymi kirjoitti:

Yllä on Veda-viisaan selitykset aiheesta. Osoittakaamme hänelle kunnioitustamme.


Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com

Prithu Prabhu kirjoittaa:

Henki ja sielu kristillisessä antropologiassa

Lue lisää

OM TAT SAT

Anonyymi kirjoitti:

Ihminen voi olla vapautunut, vaikka hän on tässä aineellisessa maailmassa, esimerkiksi Sokrates oli vapautunut sielu, jivan mukta.

Kovaa tiedettä taas, kiitos!

Anonyymi kirjoitti:

Kovaa tiedettä taas, kiitos!

Suomen parhaat viestit ovat täällä.

Anonyymi kirjoitti:

Suomen parhaat viestit ovat täällä.

Oppia ikä kaikki.